Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Ajankohtaista... 7 Lakiasiat...12 Oikeustapaukset...13 Tutkimus ja kehitys...15 Markkina ja suhdanteet...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Ajankohtaista... 7 Lakiasiat...12 Oikeustapaukset...13 Tutkimus ja kehitys...15 Markkina ja suhdanteet..."

Transkriptio

1 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Indeksitalovertailu 2008: Vastikkeista jo kaksi kolmannesta veroihin ja kunnallisiin maksuihin 4 Remonttien kotitalousvähennys myös lähes kahdelle miljoonalle asunto-osakeyhtiöasukkaalle 5 Kiinteistöliitto: Urakkahintojen lasku hyödynnettävä vuokra-asuntotuotannossa... 6 Suomen Kiinteistölehdellä jo yli lukijaa... 6 Kiinteistöliiton neuvontapalvelujen aukioloajat... 6 Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi Kristel Pynnönen... 7 Ajankohtaista... 7 Energia-avustukset tänä ja ensi vuonna... 7 Isännöintiyrityksille eettiset ohjeet... 7 ARAlta uudet rakennuttamisohjeet... 8 Vapaavuori haluaa energiatehokkaille taloille yhdenmukaiset määritelmät... 8 Vuokraturva: Myymättömät asunnot vuokralle... 9 Rakennusvalvonta voi pakottaa energiakorjauksiin... 9 Rakennusala vaatii lisää tuettua vuokra-asuntotuotantoa... 9 Liikaa radonia yli asunnossa Vuokranantajien www-sivut ovat uudistuneet Asuntojen hintaseuranta netissä laajenee koko maahan Jätemaksuissa suuria korotuspaineita ARAn tukien ja avustusten hakuohjeet vuodelle Oikotie.fi ja Igglo yhdistävät voimansa Talouden tervehdyttämisavustuksia myös korkotukivuokrataloyhteisöille Valtioneuvostolta periaatteet korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon Lakiasiat...12 Taloyhtiöiden energiataloudellisia korjauksia vauhditetaan korkotuen ehtoja parantamalla. 12 Hallitus esittää REIT-järjestelmää asuntojen vuokraustoimintaan Oikeustapaukset...13 KHO T 2457: Varastokatoksen rakennuslupaa koskeva muutosasia HO: Taloyhtiö velvoitettiin korvaamaan osakkaan oman remontin yhteydessä vesieristeen asentamiskulut KKO 2008:91 Tilaaja menetti kotitalousvähennyksen - yritys ei kuulunut ennakkoperintärekisteriin Tutkimus ja kehitys...15 YM: Kaupan hankkeita vireillä kaksinkertaisesti 2020 tarpeeseen nähden Markkina ja suhdanteet...16 Hypo: Pää kylmänä asuntomarkkinoilla Hallitus edistää vuokra-asuntojen rakentamista uudella tuella Uudisrakentamisen volyymin kasvu pysähtymässä

2 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Rakennuslupien kuutiomäärä väheni heinäkuussa Suomen Pankki: Asuntojen hintojen nousu pysähtyy Talous ja verot...17 Toimihenkilöiden ja talonmiesten palkankorotukset Talousarvio-ohje vuodelle 2009 on ilmestynyt jäsensivuilla Julkaisut ja tapahtumat...18 Kiinkon koulutusohjelma vuodelle 2009 julkaistu Koulutusta uudistuvasta asunto-osakeyhtiölaista - ennakoi ja valmistaudu tulevaan Kiinteistöalan veroseminaari - Verosuunnittelu Asuintalojen korjausrakentamisen koulutus Uusi Asuntosprinkleriopas on ilmestynyt Kiinteistöjen valvomojärjestelmät, ST käsikirja 22 (2008) Opas pitkäkestoisiin sähkökatkoihin varautumisesta Ohjeistus hyvään kiinteistönvälitystapaan ilmestynyt Perinnästä selkokielellä Uusia oppaita kiinteistönpitoon

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Indeksitalovertailu 2008: Vastikkeista jo kaksi kolmannesta veroihin ja kunnallisiin maksuihin Imatralaistaloyhtiö maksaa yli 40 prosenttia kouvolalaisyhtiötä enemmän Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo kaksi kolmannesta kiinteistöveroon ja kunnallisiin kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna imatralaiskaksiossa 410 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Kouvolassa. Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia 38 maamme kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Kaikkiaan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 1,94 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 60 prosenttia hoitokuluista ja 65 prosenttia hoitovastikkeesta. Nousua vuoden 2007 syyskuuhun on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Eniten ovat suhteellisesti nousseet rakennuksen kiinteistövero (13,6 %), kaukolämpö- (11,1 %) ja kiinteistösähkömaksut (12,3 %). Imatra kärkeen asumiskuluissa Kalleinta asuminen on Imatralla, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa lähes euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Lohja, edellisvuoden ykkönen Lappeenranta, Hämeenlinna, Turku, Savonlinna ja Helsinki, joissa maksut ovat euroa. Tänä vuonna kymmenen ankarimman kaupungin joukkoon ovat nousseet Helsinki, Lohja, Nokia ja Salo ja kymmeniköstä ovat pudonneet Järvenpää, Kotka, Rovaniemi ja Vantaa. Edullisinta keskusta-asuminen on Kouvolassa, Oulussa ja Porvoossa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat euroa Imatraa pienemmät. Ero Imatran ja Kouvolan välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 410 euroa vuodessa eli 34 euroa kuukaudessa. Imatralaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja euroa vuodessa, kun Kouvolassa selviää 965 eurolla. Kouvola ei myöskään kompensoi alhaisia maksutulojaan ankarammalla kunnallisverotuksella, sillä Kouvolan kunnallisveroprosentti on vain 0,25 %-yksikköä Imatraa korkeampi. Maamme suurissa kaupungeissa kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat yhteensä koko maan keskimääräisellä tasolla. Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon ostohinta vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset. Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee 12 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Imatralla, Lohjalla ja Savonlinnassa kaksi kertaa suurempi. Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Kampin indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 43 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenesosa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Iisalmi, Joensuu, Kemi, Kuopio, Mikkeli ja Rovaniemi ja Ylivieska. Kuopiossa ja Ylivieskassa vastikevaikutus (18 senttiä neliöltä kuukaudessa) on kaksinkertainen verrattuna niihin kaupunkeihin, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia. Imatralla maksetaan lämmöstä ja Torniossa vedestä Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 83 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Imatralla (117 senttiä/m2/kk), Lohjalla, Lappeenrannassa, Järvenpäässä, Turussa sekä Salossa ja edullisinta Oulussa (57 snt/m2/kk). Veteen ja jäteveteen käytetään nykyisin lähes yhtä paljon vastike-euroja kuin lämmitykseen. Tornio on kallein - vesi- ja jätevesikustannus 67 senttiä/m2/kk. Seuraavina ovat Nokia, Savonlinna, 4

4 Rovaniemi, Hyvinkää, Kemi, Pori, Jyväskylä ja Uusikaupunki. Edullisinta vesi ja jätevesi on Kouvolassa (43 snt/m2/kk) ja Porvoossa (44 snt/m2/kk). Indeksitalon sähkölaskuun menee senttiä neliöltä. Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain. Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Kun veroviranomainen nostaa esim. tontin verotusarvoa, voisivat kuntapäättäjät ottaa mallia Espoosta, joka kevensi kuntalaistensa kasvanutta taakkaa alentamalla tontin kiinteistöveroprosenttia vuodelle Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensin mainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei. Kiinteistöverojen osalta uusien kuntavaaleissa valittavien kuntapäättäjienkin tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa - mm. sitä millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina. Taulukot ja kuvaajat Kiinteistöliiton sivuilla. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh tai Remonttien kotitalousvähennys myös lähes kahdelle miljoonalle asunto-osakeyhtiöasukkaalle Kiinteistöliiton mielestä asuntoon teetetyn perusparannusremontin (esimerkiksi energia- tai putkiremontti) kustannuksista tulisi saada kotitalousvähennys myös asunto-osakeyhtiössä asuvan henkilön. Suomessa on yli asunto-osakeyhtiötä. Asunto-osakeyhtiöiden omistamissa n asuinrakennuksessa on noin asuntoa. Asunto-osakeyhtiöissä asuvat lähes suomalaista ovat nyt jäämässä esimerkiksi asunnon energia- tai putkiremontista saatavan kotitalousvähennyksen ulkopuolelle. Tätä ei voi pitää tasapuolisena kohteluna kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon ja peruskorjaamiseen. Kiinteistöliiton mielestä kotitalousvähennystä tulisi uudistaa siten, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Koska asunto-osakeyhtiöissä osakkaat pääsääntöisesti maksavat kaikki taloyhtiön kulut yhtiövastikkeina, ei heidän asemansa eroa taloudellisessa mielessä omakotitalossa asuvasta. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verottajalle. Asunto-osakeyhtiöillä on nykyään mahdollisuus saada rajatusti valtion korjausavustuksia ja korkotukilainoja, joihin liittyy monimutkaiset ja työläät hakemus- ja myöntömenettelyt. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selkeä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Se ei myöskään olisi riippuvainen vuosittain käytettävissä olevista korkotuki- ja avustusmäärärahoista. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh

5 Kiinteistöliitto: Urakkahintojen lasku hyödynnettävä vuokraasuntotuotannossa Rahoitusmarkkinoiden kriisin aiheuttaman epävarmuuden seurauksena vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on käytännössä pysähtymässä. Asuntojen rakennuskustannukset laskevat merkittävästi lähiaikoina. Edellisen asuntorakentamisen huippukauden jälkeen vuokra-asuntojen rakennuskustannukset pääkaupunkiseudulla laskivat vuodesta 1990 vuoteen 1992 peräti 24 prosenttia, ja muualla Suomessa lähes 20 prosenttia. Vuokratalojen urakkahintojen lasku voi mahdollistaa kunnille ja muille vuokra-asuntojen omistajille rakennustöiden kannattavan käynnistämisen myös hiukan korkeammallakin korkotasolla, koska valtion korkotuki kattaa valtaosan korkotason noususta. Vuokra-asunnon rakennuskustannuksien alentuminen 15 prosenttia alentaisi uuden vuokra-asunnon vuokraa reilun euron neliömetriltä. Mikäli rahoitusmarkkinakriisin pitkittyminen muodostuu esteeksi rahoituksen saamiselle vuokraasuntorakentamiseen, on valtiovallan selvitettävä keinot varmistaa vuokra-asuntotuotannon pääomittaminen. Valtion käynnistysavustusta vuokraasuntokohteille on laajennettava Helsingin seudun lisäksi muille kasvualueille, joilla sosiaalisille vuokra-asunnoille on kysyntää myös pidemmällä aikavälillä. Yleishyödyllisyys säädökset uudistettava Korkotuetun asuntotuotannon käynnistymistä haittaavat yleishyödyllisyyssäädökset on myös pikaisesti uudistettava. Tavoitteena on oltava erottaa toisistaan taloudellista voittoa tavoittelevat vuokratalojen omistajat ja voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset omistajat (not-for-profit). Nykyinen järjestelmä, jossa tosiasiassa liikeyrityksiä ja esimerkiksi yleishyödylliset opiskelijaasuntosäätiöt ovat samojen säädöksien ja tukien piirissä, ei toimi ja on muodostunut tosiasiassa esteeksi vuokra-asuntotuotannon lisäämiselle. Vuokra-asuntoihin sijoittavia kiinteistörahastoja koskevat verohuojennus- ja muut lait on saatava pikaisesti voimaan, jotta kiinteistörahastot voivat hyödyntää alentuvat urakkahinnat. Vuokraasuntoihin sijoittavat kiinteistörahastot tarjoaisivat myös piensijoittajille uuden turvallisen ja vakaasti tuottavan sijoitusmahdollisuuden pörssi- ja pankkisijoituksien vaihtoehtona. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että valtion tukemaa asuntorakentamista voidaan nopeasti lisätä erityisesti Helsingin seudulla ja muilla maakuntien kasvukeskusalueilla. Vuokra-asuntojen omistajien tulee hyödyntää markkinatilanne kilpailuttamalla rakennus-kohteensa tehokkaasti. Myös vaihtoehtoisia kilpailumenettelyitä kannatta hyödyntää rakennusliikkeiden tonttivarannon saamiseksi vuokra-asuntotuotantoon. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto, puh Suomen Kiinteistölehdellä jo yli lukijaa Suomen Kiinteistölehden levikki on ylittänyt selvästi kappaleen rajan. Levikintarkastus Oy:n tuoreen tarkastuksen (LT ) mukaan vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli jo kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli kappaletta. Prosentuaalisesti yli 11,1 prosentin levikin kasvu on suurempi kuin levikkinsä tarkastuttaneissa aikakauslehdissä keskimäärin. Rian Oy:n keväällä 2007 tekemän huomioarvotutkimuksen mukaan yhtä Suomen Kiinteistölehteä lukee 3,1 lukijaa. Kun lukijakerroin kerrotaan uudella levikillä ja yhdistetään lehden kappaleen peruspainokseen, tietää tämä sitä, että jokaisella Suomen Kiinteistölehden numerolla on yli lukijaa. Suomen Kiinteistölehden levikki on ollut jatkuvassa tasaisessa kasvussa. Suomen Kiinteistölehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen, ja monista alalla ilmestyvistä julkaisuista poiketen sillä on virallinen, tarkastettu levikki. Lisätietoja: Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä, puh. (09) Kiinteistöliiton neuvontapalvelujen aukioloajat Suomen Kiinteistöliiton jäsenneuvonta palvelee ma-to klo 9-15 ja pe klo numerossa (09) : palvelu sisältyy jäsenmaksuun. Kiinteistöliiton jäsenpalvelu on tarkoitettu jäsentaloyhtiöiden edustajille eli hallituksen jäsenille, isännöitsijälle ja tilintarkastajille. Kiinteistöliiton maksullinen neuvontapalvelu taloyhtiöiden osakkaille ja vuokranantajille (ja myös ei-jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isän- 6

6 nöitsijöille) toimii numerossa (hinta 1,95 euroa/min + pvm). Tämä neuvontapalvelu on avoinna ma-to klo Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi Kristel Pynnönen Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi on nimitetty alkaen oikeusnotaari, oik. yo. Kristel Pynnönen. Pynnönen on toiminut viimeksi asiakasneuvojana velkoihin liittyvissä kysymyksissä Lindorff Oy:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt verovalmistelijana Itä-Uudenmaan verotoimistossa ja harjoittelijana Porvoon maistraatissa. Pynnönen on muun muassa Porvoon ympäristönsuojelulautakunnan ja kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Suolapuron hallituksen jäsen. AJANKOHTAISTA Energia-avustukset tänä ja ensi vuonna Hallitus purkaa energia-avustushakemusten ruuhkaa jo tänä vuonna esittämällä lisämäärärahaa energia-avustuksiin. Kunnat voisivat myöntää tästä määrärahasta lisää energia-avustuksia niille hakijoille, jotka ovat jättäneet hakemuksensa kuntaan viime kevään hakuaikana (11.4. mennessä). Määrärahasta ei myönnettäisi avustuksia niille hakijoille, jotka ovat jättäneet hakemuksensa kuntaan sen jälkeen. Uutta hakua ei ole tulossa tänä vuonna. Lisätalousarvio hyväksyttäneen eduskunnassa loppusyksystä, joten kunnissa on syytä varautua vuoden lopulla nopeaan päätöksentekoon. ARA pyytää kunnilta aiempien vuosien tapaan selvitystä lähiviikkojen aikana kevään ja kesän aikana kunnissa myönnettyjen avustusten määrärahatilanteesta sekä korjaus- että energia-avustusten osalta. Vuonna 2009 pientalojen energia-avustukset korvataan pääosin verotuksellisin keinoin Hallitus vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaan energia-avustusten kokonaismäärää nostetaan tämänvuotisesta 14 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon. Tästä summasta rahoitetaan pääosin kerros- ja rivitalojen energiaremontteja. Pientalojen energia-avustukset korvataan pääosin verotuksellisin keinoin nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 3000 euroon ja poistamalla vähennyksen käyttötarkoituksen sisällä olleet rajat. Pientalojen energia-avustuksia myönnettäisiin niille pientaloasujille, jotka eivät voi tulojensa pienuuden vuoksi hyödyntää kotitalousvähennystä. Valtioneuvosto antaa korjaus- ja energiaavustuksia koskevat tarkemmat säännökset ensi vuoden alkupuolella sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt valtion talousarvion. ARA antaa tämän jälkeen näitä avustuksia koskevat vuotuiset ohjeensa. Isännöintiyrityksille eettiset ohjeet Isännöintiyrityksille on laadittu eettiset ohjeet, jotka korostavat avoimuutta ja luovat perustan hyvälle yhteistyölle. "Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet" syntyi alan järjestöjen yhteistyönä. Eettisiin ohjeisiin ovat sitoutuneet ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja Isännöintiliiton jäsenyritykset. Isännöinnin eettisten ohjeiden tarkoituksena on ensisijaisesti edistää luottamuksen syntymistä. Eettiset ohjeet auttavat hahmottamaan, mihin asioihin taloyhtiöiden on syytä kiinnittää huomiota. Eettiset ohjeet eivät sisällä toimintaohjeita. Isännöintipalvelun sisältö sovitaan aina isännöintisopimuksessa isännöintiyrityksen ja asiakkaan kesken. Sitoutumalla eettisiin ohjeisiin isännöintiyritys viestii luotettavuudestaan. Ohjeita noudattavat isännöintiyritykset esimerkiksi kertovat palveluistaan ja hinnoitteluperusteistaan selkeästi, niin että asiakkaan ei tarvitse arvailla palvelupaketin sisältöä. Hyvin toimiva isännöintiyritys ottaakin vastaan vain omien kykyjen ja resurssien mukaisia toimeksiantoja. Nykyaikainen isännöintiyritys toimii avoimesti tilaajan hankinnoissa ja käyttää kumppaniverkostoa tilaajan eduksi. Kun pelisäännöt ja hankintaketju - mistä hankitaan ja miten hankitaan - ovat molempien osapuolten tiedossa, kaikki voivat luottaa siihen, että hankinnat hoidetaan asianmukaisesti. Myös yhteiskuntavastuu koskettaa isännöintiyrityksiä laajasti. Eettisissä ohjeissa korostuvat harmaan talouden torjunta ja tehokas materiaalien ja energian käyttö. Nämä voimakkaat haasteet lisäävät isännöintiyrityksissä jatkuvan koulutuksen ja eri alan ammattilaisten käytön tarvetta. 7

7 Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry, Suomen Isännöintiliitto ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry ovat hyväksyneet eettiset ohjeet koko isännöintitoimialan noudatettavaksi. Edellä mainittujen järjestöjen jäsenyys tukee näiden eettisten ohjeiden noudattamista. "Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet" korvaa aiemmin käytössä olleen Hyvän Isännöintitavan (HIT). ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja Isännöintiliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet isännöinnin eettisiin ohjeisiin ja niihin liittyviin valvonta- ja kurinpitomenettelyihin. Tästä merkkinä yrityksellä on ISA-tunnus tai Isännöintiliiton jäsenyritystunnus. Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet Isännöintiyritys -toimii huolellisesti ja tilaajan edun mukaisesti. -kertoo palveluistaan ja hinnoitteluperusteistaan selkeästi. -toimii avoimesti tilaajan hankinnoissa ja käyttää kumppaniverkostoa tilaajan eduksi. -toimii tasapuolisesti. -edistää avoimuutta ja suhtautuu viestintään myönteisesti. -noudattaa vaitiolovelvollisuutta luottamuksellisen tiedon suhteen, eikä käytä väärin saamiaan tietoja. -huolehtii parhaansa mukaan siitä, että tilaaja tuntee isännöinnin eettiset ohjeet. -ottaa vastaan vain omien kykyjen ja resurssien mukaisia toimeksiantoja. -tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa. -tuntee toimialansa lainsäädännön ja normit. -huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. -ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta. -kunnioittaa isännöintialan muita toimijoita ja kilpailee rehellisesti. -sitoutuu harmaan talouden torjuntaan. -edistää tehokasta energian ja materiaalien käyttöä. Isännöintiyrityksellä tarkoitetaan tässä yritystä ja sen kaikkia työntekijöitä. Isännöintiyritys huolehtii siitä, että koko henkilökunta tuntee nämä eettiset ohjeet ja sitoutuu niihin. Isännöinnin eettiset ohjeet on laadittu isännöintiin, toimivan yhteistyön perustaksi. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry, Suomen Isännöintiliitto ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry ovat hyväksyneet nämä eettiset ohjeet koko isännöintialan noudatettaviksi. Edellä mainittujen järjestöjen jäsenyys tukee näiden eettisten ohjeiden noudattamista. Eettiset ohjeet korvaavat aiemmin käytössä olleen Hyvän Isännöintitavan (HIT). ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja Isännöintiliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet isännöinnin eettisiin ohjeisiin ja niihin liittyviin valvonta- ja kurinpitomenettelyihin. Tästä merkkinä yrityksellä on ISA-tunnus tai Isännöintiliiton jäsenyritystunnus. ARAlta uudet rakennuttamisohjeet ARA on julkaissut uudet rakennuttamisohjeet ARA-hankkeiden käsittelyyn. Ohjeessa rakennushankkeiden keskeiset valmisteluvaiheet asiakirjoineen on tarkoin kerrottu. Rakennuttamisohje löytyy ARAn nettisivuilta. Vapaavuori haluaa energiatehokkaille taloille yhdenmukaiset määritelmät Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mielestä energiatehokkaista taloista käytössä oleva terminologia matala-, passiivi-, nolla- tai plusenergiataloineen on kuluttajan kannalta liian sekava ja moniselitteinen. Myös termien sisältö saattaa vaihdella esittäjästä riippuen. Sen vuoksi ministeri perääkin rakennusalaa laatimaan yhtenäiset termit energiatehokkaille taloille. Sinällään Vapaavuori pitää positiivisena asiana sitä, että rakennusala on herännyt panostamaan energiatehokkaaseen rakentamiseen. Hän on kuitenkin seurannut ristiriitaisin tuntein toimijoiden pyrkimyksiä markkinoida omaa edistyksellisyyttään. Vapaavuori lupasi ministeriönsä apua tähän työhön. Hänen mukaansa ympäristöministeriö on teettämässä VTT:llä selvitystä, jossa kehitetään määritelmät matala- ja passiivienergiarakentamiselle. 8

8 Vuokraturva: Myymättömät asunnot vuokralle Talouden epävarmuudesta ja lainaehtojen tiukentumisesta kärsivä asuntokauppa on kääntynyt asuntojen ylitarjonnaksi, kun taas vuokramarkkinoilla kärsitään asuntopulasta ja ylikysynnästä. Vuokraturva kertoo, että nopealiikkeisimmät kahden asunnon loukkuun jääneet ovat jo turvautuneet edellisessä lamassa hyväksi havaittuun keinoon ja neuvotelleet pankin kanssa mahdollisuuden laittaa vanhan asuntonsa vuokralle odottamaan kaupankäynnin vilkastumista. Näin hintapyynnöstä tinkiminen saa väistyä. Vuokramarkkinat ottavat nämä asunnot avosylin vastaan. Vuokrissa korotuspaineita Vuokraturvan mukaan asuntojen rakentaminen on hidas tapa vuokra-asuntopulan helpottamiseen, mutta myymättä jääneiden kohteiden laajempi siirtyminen vuokramarkkinoille voisi helpottaa ylikysyntää nopeallakin aikataululla. samalla myös kaikkein hurjimmat vuokrankorotuspaineet tasaantuisivat. Vuokrien nousu onkin jatkunut. Tilastokeskus kertoi elokuussa, että asuntojen vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa 4,1 prosenttia edellisvuoden toiselta neljännekseltä. Kuluvan vuoden ensimmäisestä neljänneksestä ne kallistuivat 0,9 prosenttia. Rakennusvalvonta voi pakottaa energiakorjauksiin Ympäristöministeriö ohjaa pakolla vain uudisrakentamisen energiataloutta. Ministeriön ylijohtaja Helena Säteri kuitenkin korostaa, että rakennusvalvonnalla olisi jo nyt mahdollisuus vaatia energiatehokkuutta korjausrakentamisessa. Koko Euroopan Unioni on sitoutunut rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Keskeisimpiä toimenpideohjelmia on niin sanottu 20/20/20- sääntö, eli vuoteen 2020 mennessä kukin EU:n jäsenmaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia ja samalla uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisätään EU-tasolla 20 prosenttia. Suomelle viimeinen kohta tarkoittaa uusiutuvien energiamuotojen käytön osuuden kohoamista lähes 40 prosenttiin. Tämä on kuitenkin vasta lämmittelyä, sillä kehittyneiden maiden päästövähennysvelvoite vuoteen 2050 mennessä voi kohota prosenttiin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on välttämätöntä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös kaukolämmitysverkostojen tehokkaan hyödyntämisen. Rakennuskannan suurin haaste on lukujen rakennusten poistoilmanvaihdon lämmön hyödyntäminen. Lisäksi tarvitaan muutoksia käyttö- ja asumistottumuksiin, kuten sisälämpötilan pitäminen asteisena, laitteiden on-off nappuloiden käyttö ja asuntokohtaiset kulutusmittarit. Esimerkiksi NCC Rakennus Oy:n energiatehokkuusvision mukaan uudisrakentaminen ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2012 matalaenergiaratkaisuina. Kaikki uudisrakentaminen sekä kolmasosa korjausrakentamisesta toteutetaan vähintään passiivitalon vaatimusten tasoisina vuonna Uudisrakentaminen perustuu nollaenergiataloon ja kaikki korjausrakentaminen vähintään passiivitaloon vuonna Rakennusala vaatii lisää tuettua vuokra-asuntotuotantoa Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto vaativat, että pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa siirrytään sanoista tekoihin. Järjestöt ovat huolissaan asuntotuotannon hiljenemisestä. Valtio ja pääkaupunkiseutu kehyskuntineen ovat sopineet, että alueelle rakennetaan vuosittain uutta asuntoa. Luku pitää sisällään tuettua, tavalliselle aktiiviväestölle tarkoitettua vuokra-asuntoa. Suunnitelman toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto lopahtaa kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena. - Siksi hallituksen on syytä reagoida nopeasti ja pyrkiä kaikin voimin kannustamaan tuettua vuokra-asuntotuotantoa. Myös kuntien on syytä vastata huutoonsa. Niiden on ensimmäisenä pikaisesti varmistettava edulliset tontit sille asuntomäärälle, johon ne itse ovat sitoutuneet, RT ja Rakennusliitto vaativat tiedotteessaan. Järjestöt korostavat, että vapaarahoitteisen rakentamisen hiljentyessä tuotantoresursseja ja urakoitsijoita vapautuu myös tuettuun asuntotuotantoon. - Rakennuttajat pystyvät tässä suhdannetilanteessa ARAn tukemina sopimaan rakennusurakoista neuvottelumenettelyllä. Kysymys ei ole urakoitsi- 9

9 joiden piilotukemisesta vaan menettelystä, jolla vuokrataloja saadaan rakennettua hyville paikoille ja uhkaava työttömyys ja tuotantoresurssien vajaakäyttö torjuttua. - Koska vuokrataso on tuetuissakin uusissa asunnoissa varsin korkea, kaikkien asunnontarvitsijoiden maksukyky ei niihin yllä. Järjestöt esittävätkin, että valtion tuki mitoitettaisiin asukkaiden maksukyvyn mukaan. - Korkotukilainojen omavastuukoron alentaminen pääkaupunkiseudulla on yksinkertainen ja nopea tapa helpottaa ongelmaa. Se kohdentuu vuokralaisen hyödyksi. Omavastuukoron alentaminen 3,4:stä 2,4 prosenttiin alentaisi ensimmäisen vuoden vuokraa ainakin kahdella eurolla kuukaudessa neliöltä, järjestöt toteavat. Liikaa radonia yli asunnossa Suomessa on yli asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon 400 becquereliä kuutiometrissä. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa kohtuuhintaisella korjauksella. Eri korjausmenetelmistä kerrotaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisemassa radonkorjausoppaassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 becquereliä kuutiometrissä ylittyy arviolta noin pientalossa tai kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Korjauksia radonpitoisuuden alentamiseksi on tehty vasta muutamassa tuhannessa asunnossa. Tehokkaimpia menetelmiä pitoisuuden alentamiseksi ovat radonimuri ja radonkaivo. Radonimurilla imetään ilmaa lattian alta, jolloin maaperän radonpitoisen ilman siirtyminen asuintiloihin vähenee. Esimerkiksi radonimurin asentaminen maksaa euroa. STUKin julkaisemassa uudessa oppaassa kerrotaan eri korjausmenetelmistä sekä annetaan niistä käytännön esimerkkejä. Radonimurin lisäksi pitoisuutta on mahdollista alentaa myös ilmanvaihtoa parantamalla tai tiivistämällä perustuksia. Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa keino selvittää pitoisuus. Uuden asunnon radonpitoisuus kannattaa mitata, jotta mahdolliset korjaustoimet voitaisiin tehdä takuukorjausten yhteydessä. Uusissa asunnoissa radonpitoisuuden tulee olla alle 200 becquereliä kuutiometrissä. Asuntojen radonkorjaaminen -opas on saatavilla maksutta STUKin internetsivuilta ( ). Opasta voi myös tilata painettuna Säteilyturvakeskuksesta, jolloin hinta on 17 euroa (sis.alv). ARVELA Hannu, REISBACKA Heikki. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229. Helsinki Linkki julkaisuun: Lähde: Säteilyturvakeskus (STUK) Vuokranantajien www-sivut ovat uudistuneet Suomen Vuokranantajat SVA ry:n uudet wwwsivut on avattu. Sivujen uudistamisessa on panostettu erityisesti siihen, että sivut olisivat kattavat, selkeät ja palvelisivat mahdollisimman hyvin vuokranantajien tarpeita. Jäsensivuille on kerätty runsaasti vuokrasuhteen hoitoon liittyvää hyödyllistä tietoa, esimerkiksi useimmin kysyttyjen kysymysten palsta, sopimusehtomalleja, oikeustapauksia jne. Jäsensivuille kirjautuminen edellyttää jäsenyyttä. Sivut toimivat osoitteessa Asuntojen hintaseuranta netissä laajenee koko maahan Koko maan asuntojen hintoja voi ensi vuoden alkupuolelta lähtien tarkkailla internetistä. Helsingin Sanomien mukaan 15 suurimmassa kaupungissa käytössä ollut järjestelmä laajenee kaikkiin kuntiin ja mukaan tulee uusia kiinteistövälitysliikkeitä. Täysin kattava ympäristöministeriön ylläpitämästä palvelusta ei tule, sillä kaikki välittäjät eivät hintatietojaan halua julkaista. Lisäksi omakotitalojen hintoja ei löydy palvelusta, koska kiinteistöjen hintojen vertailu on hankalampaa kuin asuntoosakkeiden. Tällä hetkellä palvelussa on mukana neljä suurta kiinteistövälitysyritystä, ja tietokannasta löytyy noin puolet mukana olevien kaupunkien asuntoosakekaupoista. 10

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Ajankohtaiset säädöshankkeet Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo

Ajankohtaiset säädöshankkeet Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo Ajankohtaiset säädöshankkeet 10.11.2016 Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo Hallitusohjelma Asuntorakentamista lisätään -kärkihanke Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli,

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 YRJÖNKADUN UIMAHALLIKIINTEISTÖSSÄ SIJAITSEVAN TYÖTILAN VUOKRAAMINEN ADALIA SALON & SOLARIUMILLE Sopijapuolet: Vuokranantaja Vuokralaiset Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 9890 jäsentä Jäsenistö pääosin

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ... 2 2 RAKENTAMISEN JA SIIHEN VERRATTAVIEN MUUTOSTEN

Lisätiedot

VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA

VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA Anneli Nieminen Valtiokonttori Joensuu 23.10.2013 Mitä uutta? - lainansaajien taloudelliset ongelmat ja - valtiokonttorin roolit toimenpiteissä

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot