HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1. PERUSTIETOA KUNNASTA 1.1. Sijainti, maisema ja luonnonympäristö sekä liikenteellinen asema Heinäveden kunta on perustettu Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikuntia ovat Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu, Liperi, Savonlinna ja Varkaus. Kunnan pinta-ala on 1319 km2, josta vettä on 289 km2 eli yli 20%. Heinäveden kunta on kappale kauneinta Suomea. Yksi Suomen suosituimmista vesireiteistä on Heinäveden reitti, joka kuuluu Vuoksen vesistöön ja se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Reitti käsittää kunnan halkovan Kermanjärven ja lukuisan määrän muita järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunta kuuluu Suomen suurimpaan Soisalon saareen. Koloveden kansallispuistosta osa on Heinäveden kuntaa. Vesistöihin on rakennettu kuusi sulkukanavaa ja yksi avokanava. Heinäveden maa-alasta n. 84 % on metsää. Suurin osa metsistä on yksityisten ja yhtiöitten sekä Suomen valtion/metsähallituksen omistuksessa. Myös kunta on merkittävä metsäomaisuuden omistaja. Kunta omistaa n ha metsää. Heinäveden luonto on erittäin vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Kunnan sydämessä oleva Kermanjärvi halkoo kunnan ja on n. 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirkonmäki ja Pääskyvuori ovat n metriä merenpinnasta. Korkeimmat paikat ovat jopa 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa valtatie 23 ja seututie 476, ja tie numero 542 kulkee Pohjois-Heinävedeltä eli Karviosta Tuusniemelle. Muita seututeitä ovat tiet 470, 471, 474 ja 477. Kunnan läpi kulkee rautatie rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 75 km, Joensuussa 80 km ja Kuopiossa n.100 km. Matkustajalaivaliikennettä on ollut Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä vuodesta 1906 alkaen. Nykyisin reitillä liikennöi Ms Puijo. Lisäksi Valamon luostarista liikennöi kesäisin Vesiliikenne Oy:n Ms Sergei. Tieverkon kunto ja tieyhteydet ovat perusedellytyksiä kunnan kehittymiselle ja ihmisten asumiselle koko kunnan, seutukunnan ja Itä-Suomen alueella. Helsinkiin on matkaa n. 380 km, Jyväskylään n. 170 km, Mikkeliin n. 140 km ja Ouluun n. 380 km. Lähin kaupunki on Varkaus, jonne matkaa on 50 km. Itärajan lähimmälle rajanylityspaikalle Niiralaan on matkaa n. 160 km. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen mahdollistaa naapurivaltioiden välillä yhä suurempien

2 ihmisjoukkojen matkustelun ja vuorovaikutuksen. Tällä liikenteellä on vaikutuksensa myös Heinäveden tapaisten kuntien matkailuelinkeinolle. Heinäveden kunta on suosittua vapaa-ajan rakentamisen aluetta. Kuntaan laadittiin Heinäveden reitin rantojen yleiskaava ensimmäisten kuntien joukossa jo luvulla. Kunnassa on myös merkittävää teollisuutta ja tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten. Uusia työpaikkoja tarvitaan väestön ikärakennekehityksen suunnan ja sitä kautta huoltosuhteen muuttamiseksi. Kunnan keinot ovat lähinnä yleisten edellytysten luomisessa ja infrastruktuurin ylläpitämisessä ja erilaisten tilojen tarjoamisessa yrityselämän käyttöön. Varsinkin nuoren ikäluokan työllistämismahdollisuudet sitovat nämä ihmiset paikkakunnalle ja edesauttavat siten heidän elinmahdollisuuksiaan paikkakunnalla ja perheiden perustamista ja asumista paikkakunnalla. Kunnassa sijaitsevat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit; Valamon munkkiluostari (uusi Valamo) ja Lintulan nunnaluostari. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Heinävedellä, Papinniemessä, jonne ne siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen. Luostarit ovat varsinaisen perustoimintansa ohella elinkeinonharjoittajia. Retkeily, kalastus, melonta ja soutu ovat suosittuja asukkaiden ja matkailijoiden harrastuksia. Hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit ja Pääskyvuoren laskettelurinne tarjoavat lisää aktiviteettejä ja monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Pääskyvuoren kehittäminen on eräs perusedellytys matkailuelinkeinon kehittymisessä. Heinäveden kunnan kehittämisen haasteet Kunnan kehittymiselle asettavat tällä hetkellä haasteita väestön voimakas väheneminen, ikärakenne ja huoltosuhteen merkittävä muutos lähivuosikymmenen aikana. Ikäihmisten ja lasten suhteellinen osuus työssä olevaa kohtaan kasvaa. Kunnan käytettävissä olevien tulojen riittävyys palvelujen järjestämiselle on suuri haaste. Valtiovallan käynnistämä kuntarakenneuudistus pitää kunnat suuressa epävarmuudessa ja lisää ihmisten epätietoisuutta, mitä tuleman pitää. Kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä KEVA:n ennusteen mukaan 36,2 % eli n. 104 henkilöä. Ongelmana tulee olemaan ja on jo osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti joka alalla, mutta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla. Työvoiman määrä ei kokonaisuudessaan kasva. Muutos vaatii kunnan toimintamalleihin ja ainakin yhteistyökuvioihin muutoksia, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Erilaisten yhteistyömahdollisuuksien edelleen kehittäminen mm. naapurikuntien kanssa on perusedellytys. Varsinkin Sote-yhteistyön kehittäminen on haasteellista ja selvinnee kuntarakennelakiesitysten myötä. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on haaste kunnalle, koko tälle alueelle eri hallintoalueineen ja koko elinkeinoelämälle. Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti ja tulee edelleen kiristymään. Tuottavuusvaatimukset kasvavat ja henkilöstön joustavuus ja venyminen ovat koetuksella. Kunnan verotulojen kehitys heikkenee väestörakenteen ja määrän vuoksi. Valtionosuudet pienenevät samasta syystä sekä valtiovallan toimenpiteiden johdosta.

3 Kuntarakenne, kuntayhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat edelleenkin suuntaa, joihin pitkien etäisyyksien Heinävedenkin on vastattava ainakin yhteistyössä muiden kanssa ja valtuuston ilmoittaman tahtotilan mukaisesti itsenäisen kunnan asema säilyttäen. Nähtävissä olevia muutoksia ovat edelleenkin kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen, hallinnollisten palvelujen keskittyminen ja keskittäminen koko maassa, maaseutumaisten kuntien palvelujen järjestämisvaihtoehtojen ideointi sekä koulutusja osaamisvaatimusten lisääntyminen palvelutarpeiden muuttuessa ja teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa. 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. Toiminta-ajatus Heinäveden kunta tarjoaa asukaslähtöiset ja laadukkaat peruspalvelut sekä turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän asuin- ja vapaa-ajan ympäristön sekä yrittämistä tukevan ilmapiirin ja toimintaedellytykset käytettävissä olevien toiminnallisten resurssien puitteissa Heinäveden kunnan arvot Kunnallisen päätöksenteon kautta toteutetaan seuraavia arvoja: - tuloksellisuus - luottamus - avoimuus - oikeudenmukaisuus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 2.3. Visio Heinävesi kuntien kermaa! Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve ja turvallinen. Kunnan talous on tasapainossa. Päämäärät ja yleiset menestystekijät 1. Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta on hoidettu itsenäisen kunnan järjestämänä ja/tai yhteistoiminta-alueella 2. Heinäveden kunta on elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta 3. Kunnan taloutta hoidetaan ennakoivasti ja talous on tasapainossa 4. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on uudistushenkinen, osaamista kehittävä, motivoitunut, vastuullinen ja työhönsä sitoutunut 5. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa on innostava ja päätöksenteko perustuu positiiviseen päätöksentekokulttuuriin 6. Käytössä on terveet, turvalliset ja toimivat tilat 7. Kulttuuriympäristö on monipuolinen ja suvaitseva, joka arvostaa luovuutta.

4 2.4. Strategia Valtuusto vahvistaa tämän kuntastrategia-asiakirjan vuosittain talousarvion yhteydessä. Heinäveden kunnan strategiassa määritellään valtuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kuntaa tulee kehittää ensisijaisesti talousarviovuoden ja valtuustokauden aikana, mutta sillä luodaan myös pitemmän aikavälin suuntaviivat ja ajattelua. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Strategia viestii kunnan tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristössä toimiville. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Strategian ajantasaistamisessa käytetään apuna tilastoaineistoa ja laskelmia. Valtuustoseminaarissa kartoitettiin kunnan vahvuudet ja heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. seuraavasti: HEINÄVEDEN KUNNAN SWOT-ANALYYSI Balanced Scorecard (BSC) -viitekehys, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET - Hyvä työpaikkaomavaraisuus - Ikärakenne - Monipuolinen elinkeinorakenne - Pitkien etäisyyksien kunta - Monipuolinen palveluverkko - Hyvät peruspalvelut - Terveet ja turvalliset toimitilat (pääosin) - Kaunis ympäristö ja puhdas luonto - Kotiseuturakkaus - Kunnan varallisuusasema (omavaraisuusaste yli 50%, jopa yli 70 %) - Metsävarallisuus - Uudet koulurakennukset - Oma lukio - Hyvät vanhusten hoivapalvelut - Oma terveyskeskus - Monipuolinen kulttuuriperinne - Kulttuurimaisema - Koko kunta asutettu - Vapaita asuntoja ja tontteja muuttajille - Kanavat ja luostarit - Heinäveden reitti ja Saimaa HEIKKOUDET - Pitkien etäisyyksien kunta - Korkea sairastavuus - Korkea ikärakenne - Korkeat terveydenhuoltomenot - Perusturvan kustannukset - Virkalääkäripula - Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille - Asumisen hajanaisuus - Alhainen tulotaso - Kunnan sisäinen yhteistyö

5 MAHDOLLISUUDET - Itsenäisen kunnan asema - Yhteistyömahdollisuus eri suuntiin - Keskellä kaikkea, keskellä ei mitään - Matkailun hyödyntäminen elinkeinotoimessa - Heinäveden reitti ja Saimaa - Kanavat, luostarit ja sen konferenssitilat - Matkailualuereservit - Pääskyvuoren alue - Kermanrannan alue - Rauha ja hiljaisuus - Muuttovoitto ja syntyvyyden kasvu - Yhteen hiileen puhaltaminen - Luovan kulttuurin kehittyminen - Loma-asumisen mahdollisuudet - Luonnon suomien aktiviteettien kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Palokinkosket - Yhteistyö kasvatuksessa (koko kunta) UHAT - Alhainen syntyvyys - Asukasluvun laskeminen ja väestön ikääntyminen - Kuntarakennelaki ja kuntaliitokset - Valtionosuuksien väheneminen - Verotulojen lasku - Yhteishengen loppuminen - Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin hiipuu - Ammattitaitoisen työvoiman saanti - Kunnan talous - Kiinteistömassa SWOT-analyysia tulee jatkaa vuonna 2012 kehittämistoimenpiteiksi. Tämän strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Jokaisella hallinnonalalla tulee käydä yksilökohtaiset kehityskeskustelut tavoitteiden saavuttamista ja yksilökohtaista kehittymistä varten. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta Lakisääteiset ja valtuuston päättämät palvelut tuotetaan talousarvion määrärahojen puitteissa kunnan itse tuottamina, ostopalveluina toisilta kunnilta tai muilta toimijoilta tai yhteisesti päätetyn ja luodun organisaation kautta (esim. yhteistoiminta-alue) järjestettyinä tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Teemme yhteistyötä naapurikuntien, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta

6 Elinkeinoneuvonta toteutetaan seutukunnallisten organisaatioiden kautta (esim. uusyrityskeskus Wäläkky). Heinäveden kuntaa koskevat tärkeät elinkeinopoliittiset ratkaisut tekee kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat toimivaltojen rajoissa. Elinkeinopoliittiset asiat valmistelee kunnanjohtaja. Elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä koskevat ratkaisut tehdään niiden työllisyys-, talous- ja yritysvaikutukset huomioiden kehittämistavoitteisesti ja yritysten elinvoimaa tukien. Yritystoimintaa ja rakentamista varten pidetään kaavoitus ajan tasalla ja tarpeita vastaavana. Kunta luo yleiset edellytykset aktiiviselle yritystoiminnalle ja asumiselle. Ennakoiva ja tasapainossa oleva talous Kunnan talous pidetään tasapainossa. Käyttötalous pidetään vakaana. Investoinnit suoritetaan tehokkaasti ja laatutietoisesti tulevat käyttömenot ennakoiden. Globaalit talousvaikutukset otetaan huomioon yleisiä ennusteita ja informaatiota sekä valtion toimenpiteitä seuraten. Kuntaliiton suosituksia ja arviointeja seurataan. Talouskehitystä ja talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien ja ennusteiden kautta. Lainasalkkua hoidetaan korkotason mukaan joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella lainanotolla. Tarpeettomasta omaisuusmassasta luovutaan myymällä tai vaihtamalla. Kunnan taloutta hoidetaan pitämällä veroprosenttien taso kuntalaisten kantokykyä vastaavalla tasolla kunnan vetovoimaisuus huomioiden. Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut, osaamista kehittävä uudistushenkinen henkilöstö Kunnan henkilöstö palvelujen tuottajana on arvokasta pääomaa, jonka hyvinvoinnista, osaamisesta ja määrästä huolehditaan. Työtehtävien järjestelyt toteutetaan määräajoin tehtävien kartoitusten perusteella huomioiden kunkin henkilön osaaminen ja työkyky. Johtamis-, esimies- ja alaistaitojen kehittämiset toteutetaan kehityskeskustelujen, työnjaon, koulutuksen ja perehdyttämisen kautta. Henkilöstön jaksamista tuetaan hyvällä ja oikeudenmukaisella palkkapolitiikalla käyttäen perusteena tehtävien vaativuutta ja osaamista. Ongelmiin tartutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Yhteistyö ja innostava ja positiivinen päätöksentekokulttuuri Rakentava ja oikeudenmukainen palautteen antaminen mahdollistaa hyvän yhteistyön, jonka kautta päätöksenteko on innostavaa. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään positiivisella asenteella. Positiivinen päätöksentekokulttuuri luo edellytykset myös myönteiselle kuntakuvalle ja kunnan vetovoimaisuudelle. Heinävesi kuntien kermaa, on meistä jokaisesta riippuvainen. Heinävesi henki luodaan vain yhdessä.

7 Terveet ja turvalliset ja toimivat tilat Kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito suoritetaan jatkuvan seurannan kautta sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavien tekijöiden välityksellä. Terveet, turvalliset ja viihtyisät tilat mahdollistavat tosiasiallisen toiminnan onnistumisen kaikessa toiminnassa. Uudisrakentamisen osalta noudatetaan samoja periaatteita. Monipuolinen ja suvaitseva kulttuuriympäristö luovuutta tukien Kunta kannustaa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa monipuoliseen ja suvaitsevaan kulttuuriin. Luovaa kulttuuria muodostuu ympäristössä, joksi Heinävesi ympäristönsä ja maisemiensa suhteen voidaan luokitella. 3. TILASTOT 3.1.Väestö ja ennusteet, työpaikat ja työllisyys 3.2.Väestöennusteet Väestömäärän nopea lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Tällä vuosituhannella Heinäveden kunnan asukasluku on laskenut 712 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2010/2011 asukasluku oli Trendi on samansuuntainen ja arvioitu asukasluku vuodenvaihteessa 2011/2012 on 3827 (lokakuu 3847). Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Jos siihen halutaan vaikuttaa, kunnan tulisi etsiä kehittämismahdollisuuksia suunnan muutokselle. Se on vaikeaa, koska ainakin maaseutumaiset kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Keskittyminen ja valtiovallan keskittäminen näyttää olevan suuntana. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Ennusteen mukaan Heinäveden asukasluku kehittyy vuoteen 2020 seuraavasti: Todelliseen väestökehitykseen voidaan vaikuttaa syntyvyyden nousulla ja työpaikkojen saamisella paikkakunnalle. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeätä kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin eli huoltosuhteen muuttumiseen, koska sillä on merkitystä palvelutarjonnan määrään, kohdentamiseen ja kustantamiseen. Heinäveden kunnan väestön ikärakenne on siis edelleenkin ikäihmisvoittoinen. Syntyvyys pysynee kohtuullisena, mutta se ei riitä kattamaan väestön nopeaa ikääntymistä.

8 3.3.Väestö ikäryhmittäin Ikäluokat yhteensä Ikärakenteen kehitys Heinävedellä Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 54,2 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 47,1 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 34,1 % ja vuonna 2020 se on 37 % (tällä hetkellä noin 29 %). 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä noin 564. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuonna , vuonna 2020 noin 640. Vuonna 2010 syntyi 29 lasta. Vuodelle 2011 arvioidaan syntyvän 23 lasta. Kuolleisuus on alenemassa. Kuolleiden määrä on vuositasolla noin 55. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun. Haasteena on työssä käyvän ja koulutetun väestönosan negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi tai ainakin säilyttäminen tasapainossa.

9 3.5. Väestönmuutokset Heinävedellä Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellinen yhteistyö Vuonna 2012 on syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jotta voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuntalaisten terveydentilaan ja sitä kautta palvelujen määrään ja laatuun. Perusturvan olisi syytä käynnistää hyvinvointiryhmän kanssa tämä työ. Alueellista yhteistyötä tehdään Savonlinnan seutukunnan kuntien, Varkaus- Pieksämäen seutukunnan kuntien kanssa, Pohjois-Karjalan kuntien kanssa ja erilaisia yhteistyökuvioita on aloitettu myös Pohjois-Savon suuntaan. 6. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Tässä osiossa käytettävät tiedot perustuvat Suomen kuntaliiton kunnallistaloustiedotteeseen n:o 3/2011.

10 Kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan n.3 % vuonna Kesän jälkeen kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Vuodelle 2012 valtionvarainministeriö on yleisesti arvioinut, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Työttömyysaste on viime vuosina ollut noin 7-9 %. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Työttömyysasteeksi arvioidaan vuonna 2012 noin. 7,5 %. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2011 keskimäärin 3,3 %. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen johti korkotason nousuun. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Kuntatalous vuosina Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintamenojen kasvu on hidastunut edelleen ja kasvua oli 4 %. Palkkausmenot kasvoivat 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät n. 7 %. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohottaminen voi johtaa myös toimintamenojen nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuonna 2010 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksiin vuosille Sopimuskausi päättyy KT:n valtuuskunta on hyväksynyt uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Neuvottelutulosten kustannusvaikutus on 4,46 %. Sopimuskausi on Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esim. peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arvioilta 3,1 prosenttiin Verot Peruspalvelubudjetti-esityksessä kuntien verotulot alenevat n. 263 miljardia euroa. Aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli 4 %. Kuntien verotulojen päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 %. Heinävedellä tuloveroprosentti on vuonna ,50 %. Tuloveron tuotoksi arvioidaan Heinävedellä 8,1 milj. vuonna Arvio yhteisöveron tilityksistä vuonna 2011 on noin 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2012 yhteisöveron tilitykset kunnille supistuvat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Heinävedellä yhteisöveron tuotoksi on arvioitu vuonna ,0 milj. euroa ja vuodelle ,8 milj. euroa. Kiinteistöverojen tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa. Heinävedellä

11 6.3. Valtionosuudet kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan vuonna euroa ja vuodelle euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset; n. 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on 118 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset toteutetaan vuosina Joitakin leikkauksia toteutetaan jo vuonna 2012, mm. vapaan sivistystyön ja perustamishankkeiden menosäästöt. Heinäveden kunnan valtionosuudeksi on ennustekehikon mukaan arvioitu 12,0 milj. euroa. 7. HEINÄVEDEN KUNNAN VUODEN 2012 TALOUSARVIO 7.1 Osastokartta Talousarvio 2012 laaditaan ProEconomica YH-budjetointi-ohjelmalla. Heinäveden kunnassa valtuusto vahvistaa talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot osastotasolla 03 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa, lautakunnat vahvistavat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa osastotasolla 04 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa. Käyttötalouden osalta kunnanhallituksella on oikeus muuttaa osastokarttaa osastotaso 04-tasolla, osastotasolla 05 ja tunnistetasolla tehtävistä muutoksista päättää pääkirjanpitäjä. Investointisuunnitelman osalta taloussihteeri päättää osastotasolla 04 ja -05 tehtävistä muutoksista, muilta osin päätökset tekee valtuusto. Talousarvioaineiston liitteenä on käyttötalouden ja investointien osastokartta alkaen. 7.2 Menot Palkat Palkkoihin on laskettu Heinäveden kunnan palkkasummaa perusteena käyttäen Suomen Kuntaliiton ohjeen mukainen 3,0 %:n korotusvaikutus. Muut henkilösivukustannukset on arvioitu KVTEL:n piirissä olevien osalta 29,67 prosentiksi palkkasummasta ja VEL:n piirissä olevien osalta 27,94 prosentiksi. Vyörytyserät Vuonna 2012 hallintokunnille vyörytettäviä kustannuksia ovat talouspalvelujen (kirjanpito, ostoreskontra, palkanlaskenta), hallintopalvelujen, henkilöstöpalvelujen ja atk-palvelujen tilinpäätöksen 2010 ulkoiset menot lisättynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Atk-palvelut vyörytetään hallintokunnille atk-laitteiden suhteessa. Vyörytyserät sisältyvät toimintakuluihin ja toimintatuottoihin. Vyörytyserien käytöllä talousarviota ja kirjanpitoa kehitetään kustannuslaskennalliseen suuntaan. Keskitetysti hoidettavien toimintojen kustannukset saadaan sisällytettyä valtionosuusperusteisiin ja loppupalvelujen todelliset tuotantokustannukset tulevat aikaisempaa läpinäkyvimmiksi.

12 Sisäiset vuokrat Sisäisten vuokrien käsittely ja kirjausmenettely on seuraava; - sisäiset vuokrat laskutetaan / kirjataan kullekin hallintokunnalle todenmukaisina. - kunkin hallintokunnan on ilmoitettava tilamuutoksista tekniselle toimistolle sisäisten vuokrien kohdentamista varten. Perusteluna todenmukaisille kirjauksille on; - merkittävimmät sisäiset vuokrat ovat ns. valtionosuustoimialoilla sosiaali-, terveysja sivistystoimessa. Kuntaliitto on korostanut sitä, että näillä isoilla valtionosuustoimialoilla on tärkeää saada kaikissa kunnissa kirjatuksi todelliset toteutuneet kustannukset sisäisine vuokrineen, jotta valtion viranomaisille tulisivat valtionosuuksien laskemisen pohjaksi mahdollisimman tarkasti kunnissa valtionosuustoimialoilla toteutuneet kustannukset. - Eri hallintokunnat tilaavat tekniseltä toimelta vuoden aikana suoritettavat korjaukset ja parannukset ja toteutuneet kustannukset kirjataan sisäisinä vuokrina. Sisäisissä vuokrissa ovat mukana: rakennusten ja alueiden kunnossapito, palovakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, talonmiestehtävät, siivous ja poistot. Huom! Hallintokuntien tilaukset lisäävät sisäisiä vuokria Harkinnanvaraiset menot 7.4. Investoinnit Harkinnanvaraisten menojen osalta tulee hallintokuntien noudattaa edelleen vuonna 2012 tiukkaa harkintaa. Tällaisia menoja ovat mm. kalusto- ym. hankinnat sekä koulutukset, joihin osallistumisen ajankohta on harkittavissa. Investointien bruttomenot ovat yhteensä 4,0 M (v ,6 M ) Investointien nettomenot ovat yhteensä 3,5 M (v ,4 M ) Investointiosaan merkittävän hankkeen minimiraja on e. Merkittävimpiä investointeja vuonna 2012 ovat; - Kirjastotalon korjaus e - Sampo 1, vesikaton korjaus e - Hoivakoti br e nt e - Hoivakodin ensikert. kalustaminen e - Ryhmäkotien D-osan peruskorjaus e - Koulukeskuksen liikennejärjestelyt e - Kaavateiden peruskorjaus e - Teollisuustilojen muutostyöt e 7.5. Tulot Verot Tulovero Talousarvioesityksessä on kunnan tuloveron tuotto arvioitu 20,50 % suuruisen tuloveroprosentin mukaan. Verotuloiksi on Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta arvioitu yhteensä euroa. Yhden prosentin nousu tuloverossa vastaa euroa. (1% = e)

13 Kunnan tulovero / TP 2010 TA 2011 TP-arvio 2011 Valtuusto 2012 Muutos Ta11-12 Muutos % Ta11-12 Muutos Tpa , ,74 Muutos % Tpa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto on arvioitu valtuuston päätöksen mukaan vuodelle 2012 seuraavien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 Muut asunnot 0,95 Voimalaitokset 0,75 Rakentamaton rakennuspaikka (uusi) - Kunnan kiinteistövero / TP 2010 TA 2011 TP-arvio 2011 Valtuusto 2012 Muutos Ta11-12 Muutos % Ta11-12 Muutos Tpa , Muutos % Tpa Yhteisövero Kunnan yhteisövero / TP 2010 TA 2011 TP-arvio 2011 Valtuusto 2012 Muutos Ta11-12 Muutos % Ta11-12 Muutos Tpa , ,17 Muutos % Tpa Valtionosuudet Valtionosuuksien määräksi on vuodelle 2012 arvioitu euroa eli vähennystä euroa, joka on 0,25 % vähemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. TP 2010 TA 2011 TP-arvio 2011 Valtuusto 2012 Muutos Ta11-12 Muutos % Ta11-12 Muutos Tpa Muutos % Tpa , , Korkotuotot Korkotuottojen määräksi arvioidaan vuonna 2012 noin euroa Muut rahoitustuotot Muiden rahoitustuottojen määräksi arvioidaan euroa. Pohjois-Karjalan

14 8. Korkokulut Sähkö Oy:stä ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä kertyy kunnalle osinkotuottoja yhteensä n euroa. Korkokulujen määräksi arvioidaan euroa vuonna (Vuoden 2011 tilinpäätösennusteessa euroa). Arvio perustuu oletukseen, että kunta ottaa vuonna 2012 uutta lainaa euroa. Lainan koroksi on arvioitu 3,0 %. 9. Tulosennuste ja rahoitussuunnitelma 9.1. Tulossuunnitelma (1000 ) Talousarviovuosi Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Suunnitelmapoistot Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvoite koskee vuoden 2012 talousarvion laatimisvuonna (vuonna 2011) kertyväksi arvioitua alijäämää. Edellisten tilikausien ylijäämää on euroa, vuoden 2011 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää kertyy euroa sekä vuodelta 2012 talousarvion perusteella alijäämää kertyy euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus) Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, mikä on kunnan rahoitustarve (vaikutus maksuvalmiuteen) vuosina Heinäveden kunnan rahoitustarve katetaan tulevina vuosina uudella lainanotolla seuraavasti: Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuonna e e e 9.4. Kunnan lainamäärä Kunnan lainamäärä on: (laina-aika 10 vuotta, korko 3 %, asukasluku 3850) Lainamäärä / asukas ,57

15 , *) 2898, *) 3071,43 *) Vuosina lainoitustarve on riippuvainen investointien määrästä Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi kunta käyttää tarvittaessa tilapäislainalimiittiä joka on 8.0 milj. euroa. Vuosittainen tarve 2-3 milj.euroa. Talousarvioesityksen liitteenä on selvitys ottolainojen kehityksestä ml. lainan lyhennykset ja korkomenot vuosina (ei sisällä tilapäislainaa) sekä konsernilainojen määrä. 10. Talousarviomääräykset Talousarvion sitovuustaso ja muut määräykset Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy osastotasolle 03 (entinen tehtäväaluetaso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tai nettobudjetointia noudattavilla osastoilla toimintakatteen (toimintatuottojen ja kulujen erotuksen). Käyttötalousosassa talousarvio sitoo valtuustoon nähden lautakuntia ja kunnanhallitusta osastotasolla 03 (entinen tehtäväaluetaso). Palkkamäärärahat ovat valtuuston nähden sitovia Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojensa (entinen tehtäväalue) osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä. Nettobudjetoidut osastot ovat; hammashuolto vapaa sivistystyö kehittämistoiminta työllisyyden edistäminen ruokapalvelut Käyttövarausmäärärahat Avustukset Käyttövarausmäärärahat kohdistetaan kunnanhallituksen päätöksellä ja talousarviossa oleva kate kohdistetaan sille menokohdalle (kustannuspaikalle), minne määrärahan käyttökin kohdistuu Avustuksista ja palkintojen myöntämisestä päättää hallintosäännön 55 :n mukaisesti kukin toimielin (kunnanhallitus, lautakunta ja tiejaosto) määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat ne avustukset, joiden osalta

16 toimivaltaa on hallintosäännössä siirretty viranhaltijoille. Niin ikään poikkeuksena pääsäännöstä on se, että maaseutuelinkeinojen kehittämiseen kohdistetuista avustuksista vuonna 2012 päättää kunnanhallituksen hyväksymien myöntämis- ja käyttöperusteiden mukaisesti maaseutusihteeri Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman osalta valtuusto päättää; - osastotaso 03 - sekä hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloerät - perustelut eivät ole sitovia vaan ohjeellisia investointisuunnitelmassa Muu ohjeistus Investointisuunnitelman osalta kunnanhallitus päättää; - vuoden 2012 talousarvion muutokset hankekohtaisiin, laadullisiin ja määrällisiin toimintatavoitteisiin, määrärahoihin ja tuloeriin; - osastotaso 04 / 9460 Liikenneväylät - osastotaso 04 / 9470 Yleiset alueet - osastotaso 04 / 9010 Maa-alueet - osastotaso 04 / 9020 Rakennukset - osastotaso 04 / 9025 Arvopaperit - osastotaso 04 / 9030 Yleishallinto - osastotaso 04 / 9040 Ruokahuolto Irtaimen osalta päätökset tekee asianomainen lautakunta ja kunnanhallitus. Investointien kirjaamisessa kirjanpitoon noudatetaan valtuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Poistojen laskenta aloitetaan hyödykkeen käyttöönottokuukautta seuraavan kuukauden alusta. Koska investoinnit joudutaan rahoittamaan kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla, on investointitaso pidettävä sellaisella tasolla, että tulevina vuosina ne voitaisiin kattaa poistojen kautta hallitusti. Talousarvion ja sitovien yleisohjeiden lisäksi noudatetaan hallintosäännön määräyksiä ja kunnanhallituksen erikseen antamia talousarvion täytäntöönpanoohjeita. 11. Henkilöstösuunnittelu Vuonna 2012 laaditaan henkilöstösuunnitelma/-strategia henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. 12. Tuottavuus Toimialojen tulee suunnittelukaudella aloittaa tuottavuuden parantaminen ja etsiä uusia palvelujen tuottamistapoja ja muita toimintatapoja esim. työnjaon ja teknologian avulla.

17 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2012 Tavoitteet Toimenpiteet / mittarit Tulokset PALVELUJEN TUOTTAMINEN JA VAIKUTTAVUUS Toimivat ja kuntalaisten tarvetta vastaavat palvelut Toimivat ja joustavat järjestämistavat Toimiva ohjaus ja työtehtävien joustava ja tarkoituksenmukainen jako Palvelurakenneselvityksen toimeenpano Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen Hyvinvoiva, sitoutunut työyhteisö ja positiivinen ilmapiiri Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava palvelu- ja matkailukunta TALOUDELLISET RESURSSIT Tasapainossa oleva talous Kuntalaisten kantokyvyn huomioiminen Omavaraisuusaste yli 50 % Tarpeelliset investoinnit ja omaisuusmassan kriittinen tarkastelu HENKILÖSTÖRESURSSIT Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö ja uudistushalukkuus Työnantajakuvan ja kunnan vetovoimaisuuden kirkastaminen viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen vaikutuksia ennakoiva valmisteluprosessi Kustannustehokkaat järjestämistavat veroprosenttien vahvistaminen suhteessa muihin verrokkikuntiin Lainamäärän taso maksukyvyn mukaan Kustannustehokkuus ja seuranta Omaisuusmassan hoito Hyvä ja laadukas suunnittelu ja toteuttaminen päätösten ja suunnitellun aikataulun mukaan Koulutus ja osaamisen kehittäminen Perehdyttäminen Kehityskeskustelut Tehtävien järjestely ja työmäärän tasoittaminen Johtamis-, esimies- ja alaistoimintojen kehittäminen Myönteinen kuntakuva Yhteistyökykyinen ja aktiivinen seudullisuuteen tukeutuva kunta Innostava ja kehittävä päätöksentekokulttuuri Hyvä yrittäjäilmapiiri Tasapainoinen ja terverakenteinen kuntatalous Veroaste kuntalaisten kantokyky ja kunnan vetovoimaisuus huomioiden Kunnan lainakanta alle 2500 /asukas Konsernin lainakanta alle 3500 /asukas Tuottava ja/tai tarpeita palveleva omaisuusmassa ja terveet ja toimivat tilat Hyvinvoiva, tehokas ja ammattitaitoinen henkilöstö Palvelutarpeiden tuottamista vastaava henkilöstön määrä Hyvä, motivoitunut ja kannustava työskentelyilmapiiri

18 Verotulojen kehitys euroa TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien kehitys TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12

19 Lainojen lyhennykset, korot ja lainakanta TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Korkokulut Lyhennykset Lainakanta Nettoinvestoinnit ja poistot TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Nettoinvestoinnit Poistot

20 Tuottojen ja kulujen kehitys, tuloslaskelma TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Tuotot Kulut Vuosikate ja poistot TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Vuosikate Poistot

21 Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TA-11 TP-arv 11 TA-12 Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä