VAIHTOEHTO EU:LLE 1/ Voimme nyt, vihdoin, ensimmäistä. Suomen kansallinen etu on tässä kertaa 1994 EU-kansanäänestyksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOEHTO EU:LLE 1/2011 1 Voimme nyt, vihdoin, ensimmäistä. Suomen kansallinen etu on tässä kertaa 1994 EU-kansanäänestyksen"

Transkriptio

1 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/ Voimme nyt, vihdoin, ensimmäistä Suomen kansallinen etu on tässä kertaa 1994 EU-kansanäänestyksen tilanteessa mahdollisimman laajan jälkeen, pohtia vaihtoehtoisia itsemääräämisoikeuden ratkaisuja suomalaiselle Eurooppapolitiikalle. Unionin sälyttäminen Euroopan sisällä. Thomas Wallgren, sivu 3 Antti Holopainen, sivu 5 VAIHTOEHTO EU:lle 1/2011 Jäätävä päätös Äänin eduskunta päätti lisättäväksi maininnan EU-jäsenyydestä perustuslakiimme. KUVA: TOIVO KOIVISTO

2 2 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/2011 P Ä Ä K I R J O I T U S Euroopan unioni kohti liittovaltiota EU:n kehitys kohti liittovaltiota perustuu pienten askelten strategiaan. Alkajaisiksi perustettiin hiili- ja teräsyhteistyö (Pariisin sopimus 1951), joka piti tehdä sotimisen Euroopassa mahdottomaksi. Lisäksi allekirjoitettiin sopimukset talousyhteistyöstä ja atomienergiayhteistyöstä (Rooman sopimukset 1957). Tähän liittyen haluttiin seuraavaksi luoda laajat markkinat ilman sisäisiä rajoja ja niin allekirjoitettiin Euroopan yhtenäisasiakirja Uskoteltiin, että nämä yhteiset markkinat toisivat kaikille talouskasvua ja sen myötä hyvinvointia ja niin ruvettiin puuhaamaan yhteistä valuuttaa. Laadittiin Maastrichtin sopimus vuonna1992. Yhteisen valuutan puolustamiseksi tarvittiin taas unioni, joka toimisi yhtenäisesti ulkomaailmaan päin ja jota voidaan puolustaa tarvittaessa jopa asein jos sen arvoja loukataan. Tämä toteutettiin osaksi Amsterdamin sopimuksen avulla Sitten meille kerrottiin, että EU:n instituutioita on uudistettava. Yhteisten markkinoiden ja yhteisen valuutan puolustamiseksi tarvitaan yhteinen armeija ja enemmän enemmistöpäätöksiä. Tarvittiin EU:lle jopa yhteinen perustuslaki, yhteinen hallitus, kaksikamarinen oikea parlamentti sekä presidentti. Nizzan kokouksessa ei vielä edetty aivan näin pitkälle, mutta se johti enemmistöpäätöksiin aivan uusille alueille kuten turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan. Suomen puheenjohtajakaudella sitten Tampereella laadittiin uusi Maastrichtin sopimus, tällä kertaa yhteisestä puolustuspolitiikasta. Seuraava vaihe oli pitkäkestoinen vääntö Euroopan unionin perustuslaiksi. Lopullinen perussopimukset yhdistävä asiakirja (lue: perustuslaki) hyväksyttiin sitten Lissabonin sopimuksen nimellä ja astui voimaan Eräs sen keskeisistä päätöksistä koski sen itsensä eli siis perustuslain muuttamista. Enää ei tarvita kiusallisiksi osoittautuneita jäsenvaltioiden ratifiointeja kansanäänestyksineen vaan poliittinen eliitti voi hoitaa muutokset EU:n huippukokousten päätöksillä. Euroopan unioni ei kyllä tähänkään asti ole kovin tarkasti noudattanut omia luomiaan sääntöjään. Tuorein esimerkki liittyy parasta aikaa rahaliiton eli euroalueen pelisääntöihin. Näissä rahaliitolle hyväksytyissä säännöissähän nimenomaan kielletään toisen jäsenmaan avustaminen tai yleensäkin keskinäinen yhteisvastuu jäsenvaltion veloista. Nyt kuitenkin ollaan luomassa pysyvää järjestelmää! Kaikki selitykset avustusten välttämättömyydestä ovat suurta huijausta. Samoin ovat puheet tiukoista ehdoista osoittautumassa katteettomiksi, kun nyt jo ollaan näitä ehtoja löysäämässä. Viimeisin esitys on tullut Saksalta ja Ranskalta, jossa he kauniisti puhuvat EU:lle luotavasta vakaus- ja kasvuohjelmasta, joka sisältää monia asioita, joilla puututaan kunkin maan vielä jollain lailla jäljellä olevaan omaan päätösvaltaan. Paperissa puhutaan monista meilläkin esillä olleista asioista kuten esimerkiksi tarpeesta myöhentää eläkeikää ja maltillisista palkankorotuksista. Eli EU pyrkii vaikuttamaan nyt jopa työehtosopimuksiin. EU jatkaa omaa kansainväliseen kilpailuun tähtäävää vanhakantaista ajatteluaan talouspolitiikassa kansainvälisen yhteistyön asemesta ja siinä keskeinen pitkän aikavälin tavoite on edelleenkin pakkodemokratiaan perustuva liittovaltio. Olli Salin KUVA: TOIVO KOIVISTO VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY:N Vaihtoehto EU:lle -lehti VUOSIKOKOUS LA KLO Postimuseon kabinetti, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ne jäsenet, jotka haluavat käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, on sääntöjen mukaan ilmoitettava osallistumisestaan VEU :n toimistoon kaksi viikkoa ennen kokousta. TERVETULOA! Hallitus T A P A H T U M I A Vaihtoehto EU:lle mukana: Suomen sosiaalifoorumi Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Ihmisoikeudet ja vapaa liikkuvuus alustuspuheenvuoro: Sylvain Kipré Järjestävät: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus sekä Työpaikkojen rauhantoimikunta Tervetuloa keskustelemaan! Päätoimittaja: Olli Salin Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry - VEU Postiosoite: Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti: Pankki: Sampo Taitto: Asmo Koste Paino: Satakunnan painotuote KUVA: LARS-ERIK HÅKANSSON

3 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/ EU:n kriisi on meille mahdollisuus Irlannin ja Kreikan kriisit avaavat suuria mahdollisuuksia Suomelle. Voimme nyt, vihdoin, ensimmäistä kertaa 1994 EUkansanäänestyksen jälkeen, pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja suomalaiselle Eurooppa-politiikalle. Vapaa Pohjola, joka toimii Euroopan unionin luotettavana, ulkopuolisena yhteistyökumppanina, alkaa jälleen näyttää houkuttelevalta mahdollisuudelta meille ja varmasti myös muille. Toisena vaihtoehtoa olisi EU:n perinpohjainen demokratisointi. Nykyinen, Lissabonin peruskirjan mukainen Euroopan unioni on huono vaihtoehto. Pohjoismainen malli on maailmanlaajuisesti, erityisesti kehitysmaissa, edelleen kova brändi. Kokoamalla vanhat Pohjoismaat, ja kenties Baltian maat, uuteen Pohjolan Unioniin loisimme perustan poliittiselle projektille, joka olisi meille innostava ja jota koko maailma seuraisi suurella mielenkiinnolla. Oikeudenmukaisuudessa, työn uudistamisessa, demokratian kehittämisessä ja globaalin vastuun toteuttamisessa Pohjoismaiden valtioliitto voisi olla maailman ykkönen. Rahayksiköksi ottaisimme voisi olla Kalmarin kruunun ja Unionin seremoniamestariksi voisimme palkata kruunuprinsessa Victorian. Eikö tämä Pohjolan Unioni olisi innostavampi vaihtoehto kuin epädemokraattinen ja epäselvä EU? Asiasta voisi päättää kaikissa Pohjoismaissa kansanäänestyksillä. Euron ongelmista puhuttaessa viitataan usein PIIGS-maihin eli Portugaliin, Irlantiin, Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Näistä Kreikka joutui viime keväänä kansainvälisten velkajärjestelyjen kohteeksi, Irlanti on paraikaa velkaselvitysten kohteena ja muista emme vielä tiedä. PIIGS-maiden vaikeudet ovat kiinnostavia kahdella tavalla. Ne paljastavat kansainvälisen finanssijärjestelmän epävakauden ja sen epäoikeudenmukaisuuksia. Toiseksi ne paljastavat myös Euroopan unionin epävakauden. Jälkimmäinen ulottuvuus on tärkeämpi, sillä politiikan perusratkaisuilla ratkaisemme myös sen miten, millä välinein, taloutta voidaan säädellä. Irlannin ja Kreikan talouskriisit olisivat vielä muutama vuosi sitten olleet lähinnä Irlannin ja Kreikan ongelmia.toisaalta aiemmin itsenäisen keskuspankin ja valuutan omaavilla mailla oli ylipäätään pienempi luottotappioriski. Maiden liityttyä euroalueeseen sikamaiden valtiontalouden kriisit ovat uhanneet koko euroalueen taloudellista vakautta. Hätäratkaisuksi muut euromaat loivat keväällä vakautusmekanismin, joilla autetaan kriiseihin joutuneita maita. Järjestelystä on tulossa pysyvä eurooppalainen vakausmekanismi. EU:n osuus tästä voi nousta jopa 500 miljardiin euroon. Irlannin maksuvalmius varmistetaan EU:n ja IMF:n toimesta 85 miljardin euron voimin. Käytännössä suomalaiset ja muut euromaiden kansalaiset joutuvat maksamaan finanssilaitosten yltiöpäisestä lainottamisinnosta ja Kreikan ja Irlannin budjettialijäämistä. Yhteisvaluutan alueella muuta mahdollisuutta ei oikein ole. Yhteinen raha ei anna pelkkiä etuja vaan sitoo kansalaisia yhteiseen talouspolitiikkaan ja yhteiseen vastuuseen tämän politiikan kestävyydestä. Näin nähtynä Kreikan ja Irlannin kriisien pitäisi olla lähinnä tekninen ongelma, johon kriisipaketit ovat jo tarjonneet järkevän ratkaisun. Silti Kreikan kriisi on vienyt Euroopan unionin poliittiseen kriisiin, joka jatkuu vielä. Lokakuussa Euroopan unionin huippukokous päätti Saksan aloitteesta, että EU:n ylintä lakia, sen Lissabonin sopimukseksi sanottua perustuslakia, pitää uusia. KUVA: LARS-ERIK HÅKANSSON Tekninen syy uudistustarpeelle on kaikkien tiedossa. Saksan perustuslaki kieltää Saksaa osallistumasta uudelleen laskujen maksamiseen samoin järjestelyin kuin Kreikan tilanne vaati. Kyseinen Saksan tekninen ongelma on kuitenkin eurooppalaisen identiteetin ja koko Euroopan unionin periaatteellinen ja poliittisesti ratkaisematon ongelma. Euroopan unioni ei ole liittovaltio, jonka kansalaiset ymmärtäisivät kaikille yhteiseksi yhteisöksi sillä tavalla, että kantaisimme sen puitteissa mielellämme yhteisvastuuta. Kreikkalaiset eivät oikein katso, että se EU johon he kuuluvat velvoittavat heitä kantamaan vastuuta belgialaisten sosiaaliturvasta. Suomalaiset eivät katso, että on heidän tehtävänsä kustantaa itävaltalaisia päiväkoteja. Silti euromaat ovat liittäneet talouksiensa kohtalot yhteen tavalla, joka pakottaa juuri sellaiseen yhteisvastuuseen, jota emme ole poliittisesti ja moraalisesti valinneet. Tästä syystä suomalaiset, saksalaiset ja muut euromaat maksoivat keväällä kreikkalaisten laskuja. Samasta syystä maksamme nyt Irlannin laskuja. Yhteisvastuun pakko näkyy siis Kreikan ja Irlannin kriisipakettien hintalappuna kaikkien euromaiden kansalaisten kukkarossa. Samalla haluttomuus yhteisvastuuseen näkyy Saksan perustuslaissa, jonka mukaan saksalaisia ei voi vaatia automaattisesti pelastamaan muita euromaita kriisin iskiessä. Lokakuussa tehty poliittinen sopimus Euroopan unionin perussopimuksen uudistamisesta ei siksi ole mikään pieni asia kuten uutisoinnissa on annettu ymmärtää. Uudistuksella halutaan antaa euroalueen maille sellaista liittovaltiolle kuuluvaa yhteisvastuuta taloudesta, jolle poliittisesti on tähän saakka ollut mahdotonta saada kansalaisten kannatus. Tekniseksi luonnehditun uutuuden vaikutukset Euroopan unionin toimivaltaan ja jäsenmaiden itsenäisyyteen koskevat siis unionin syvintä identiteettiä; sitä kuinka paljon valtaa jäsenmaat ja niiden kansalaiset luovuttavat unionille Muutosta on ehdottomasti arvioitava politiikan syvimmän tason eli demokratian ja poliittisen identiteetin kannalta ja ratkaisut tehtävä kansanäänestyksillä. Euroopan unionin kriiseille ei näy nopeasti loppua. Kriisiaikoina on syytä varautua useampaan kuin yhteen vaihtoehtoon. Rohkeille saattaa olla hyviäkin vaihtoehtoja tarjolla. Thomas Wallgren Dosentti, Helsinki VEU:n vpj

4 4 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/2011 Tuhon tiellä On ollut surkuhupaisaa kuunnella ja lukea Suomen hallituksen selityksiä euro-maita ravistelevasta talouskriisistä. Viimeistään nyt myös Irlannin lauettua Kreikan jälkeen on selvä asia, että euroalue ja sen ylimmät päättäjät on täysin epäonnistuneet tärkeimmässä tavoitteessaan. Siis pitää euro vakaana hyvällä talous- ja finanssipolitiikalla, että pysyttäisiin hyvällä kasvu-uralla. Kriisi ei ole mikään luonnonmullistus, jota ei olisi voinut estää tai ennalta aavistaa. Kun suurelle rahalle annetaan vapaat kädet ilman valvontaa niin tulos on aina takuuvarmasti tämä. Näillä tukiaisilla pelastetaan vain pankkeja. Kreikan ja Irlannin kansat on pistetty erittäin kovalle säästökuurille, joka vie jopa kurjuuteen heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Moraalittomat sijoittajat toimivat täysin suunnitellusti ja johdonmukaisesti. Keräsivät lainoituksellaan ensin miljardivoitot ja saivat uhkaavat tappiot siirretyksi kansalaisten maksettaviksi. EU rikkoi näin täysin omia sopimuksiaan, joiden mukaan jokainen maa vastaa itse taloudestaan ja veloistaan. Pelurit laskivat kuitenkin aivan oikein etukäteen ja EKP:n tuella, että näin juuri EU toimii. Irlannin kävi samoin. Ja lista jatkuu Portugali, Espanja, Italia?? EU:n rahaliitto on täysin epäonnistunut ja tämän tien päässä sitä odottaa varma hajoaminen. Se näyttää olevan monin tavoin myös kaikkien niitten maitten tuho jotka ovat nyt eurossa mukana.. Kun Suomi äänesti 1994 EU-jäsenyydestä niin meille vakuutettiin, ettei se tarkoita omasta rahasta luopumista ja jos asia tulee joskus esiin siitä kansalaiset saavat päättää erikseen. Uskon ettei kansa sitä olisikaan hyväksynyt vaan kaatanut koko hankkeen. Omasta rahasta luopumisesta eivät kansalaiset kuitenkaan ole saaneet päättää, eikä sitä ole edes kysytty. Tanskassa ja Ruotsissa kansalaiset kaatoivat rahaliiton jäsenyyden kansanäänestyksessä. Ruotsin talous on viimeksi kasvanut vuonna1970 yhtä paljon kuin 2010 tullee kasvamaan. Vaikka sillä onkin oma valuutta, jolla ei pitäisi mitenkään pärjätä. Mikä on totuus siitä että toimitaan näin? Syitä ei ole paljon selityksiä enemmän. Pelko seurauksista euron romahtamisen jälkeen on tietysti yksi. Täysin epäonnistunutta euroalueen muodostumista ei haluta millään tunnustaa. Suomen hallituskaan ei osaa enää edes ajatella muuta kuin euroa maamme valuuttana. Osalla euromaista on omia riskisijoittaneita pankkeja mukana tässä suossa ja ne halutaan pelastaa myös toisten rahoilla. Siksi yritetään esittää että tämä on luonnonmullistus ja ongelmista selvitään taidoilla, joita vain EU:n päättäjillä on? Todellisuus on toisenlainen ja tarvitaan toinen suunta. Eduskuntavaalit antavat jälleen kansalaisille yhden oljenkorren mielipiteensä esittämiseen. Eero Kinare, Himanka VEU:n hallituksen varajäsen Naisten asemaa ei ole kyetty harmonisoimaan Viime joulukuun alussa Pariisissa kokoontui Euroopan vasemmistopuolue (European Left, EL). Se on vasemmisto-, sosialisti- ja kommunistipuolueiden yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna Suomesta siihen kuuluvat Vasemmisto(liitto) ja SKP. EL:n yhtenä työryhmänä toimii varsin aktiivinen naisverkosto, ELfem. Verkosto pyrkii yhdistämään vasemmistolaisia naisia laajemmin ja järjestämään omaa Euroopan laajuista toimintaa. EL:n jäsenpuolueita on nyt 27, joten läheskään kaikki Euroopan vasemmistopuolueet eivät ole tässä yhteistyössä mukana. Suurimmat jäsenpuolueet lienevät Ranskan kommunistipuolue PCF, Saksan Die Linke ja Tanskan puna-vihreä Enhedslisten. EL:n hallituksesssa on jokaisesta jäsenpuolueesta, olipa puolue suuri tai sirpale, kaksi jäsentä (mies ja nainen) luvulla kiihtynyt vasemmistopuolueiden hajaanus, pieneneminen ja pirstaloituminen kyllä antaa aihetta hakea rajoja ylittävää yhteistyötä. EL on hyvä yritys saada vasemmiston ääni kuuluviin Euroopassa ja EU:ssa. Yhteistyötä tehdään EU:n parlamentin GUE/ NGL -ryhmän kanssa. Naisten asemassa isoja eroja Naisverkoston tapaamisessa Pariisissa kävi ilmi, että naisten asemassa on Euroo- passakin isoja eroja. Ei ole EU pystynyt harmonisoimaan tasa-arvolainsäädäntöä puhumattakaan asenteista muun muassa lisääntymisoikeuksien suhteen. Kirkko on tietysti katolisissa maissa erittäin vaikutusvaltainen instituutio. Kokous totesi, että tasa-arvo voidaan saavuttaa vain sekulaarissa valtiossa ja vaati kirkon erottamista valtiosta kaikissa maissa. Tasa-arvolainsäädäntö on retuperällä erityisesti katolisissa ja Itä-Euroopan maissa. Ja vaikka lainsäädäntöä olisikin, puuttuu poliittista tahtoa sen toteuttamiseen käytännössä. Pohjoismaat ovat tietysti tasa-arvon edelläkävijöita ja meidänhän piti viedä EU:hun näitä mainioita hyvinvinvointivaltion malleja. On tainnut käydä toisin päin. Naisten itsemäärämisoikeudet hakusessa Elfemin yleiskeskustelussa käsiteltiin neljää teemaa: Sukupuolten tasa-arvo, työ ja hyvinvointi, Oikeus ehkäisyyn ja aborttiin, Naisiin kohdistuva väkivalta ja Sukupuoli ja maallisuus. Irlannissa, Liettuassa, Puolassa, Maltalla, Andorrassa ja Kyproksella oikeus aborttiin on joko hyvin rajoitettu tai kielletty kokonaan. Katolinen kirkko maailman ainoana valtainstituutiona vastustaa edellen ehkäisyä. Se vaikuttaa tietysti asenteisiin ja ehkäisemättömyys taas suoraan naisten Euroopan vasemmiston naisverkosto ELfem järjesti Kööpenhaminassa seminaarin 100 vuotta kamppailua KUVA: MARJALIISA SIIRA asemaan. Myös ns. katumispillerin saanti on melkein mahdotonta esimerkiksi Espanjassa. ELfem vaatiikin tiedon ja ehkäisyn vapaata saantia ja abortin vapautta kaikissa maissa. Paljon on rempallaan myös raskausajan kohtelussa eri maissa. Lyhimmillään äitiysloma on vain kaksi viikkoa eikä raskaana olevilla naisilla ole läheskään joka maassa irtisanomissuojaa. Puolassa tehdään köyhille naisille pakkostrerilointeja sillä perusteella, että he ovat liian köyhä yksinhuoltajana elättämään lapsiaan. Tämä todettiin selkeäksi ihmisoikeusrikkomukseksi. Naisverkostolle koordinaattoreita Naisten tapaamisessa Pariisissa tuli jonkin verran nurinaa naisverkoston asemasta EL:n kongressissa. Sille annettua tapaamisaikaa, neljä tuntia, pidettiin liian lyhyenä. Asioita olisi ollut koko päivän seminaarille. Verkosto päättikin pitää oman konferenssinsa Ateenassa. Suomesta Ateenan kokoukseen osallistuivat Kaarina Kailo (vas) ja Kaija Kiessling (SKP). Siellä jatkettiin teemojen työstämistä. Kreikassa kun oltiin keskustelun keskiöön nousi mm. Euroopan rahoituskriisi ja pankkien kuprujen maksattaminen veronmaksajilla. Toinen asia Ateenassa oli verkoston jonkinlainen järjestäytyminen. Tähän mennessä se on toiminut täysin kaoottisesti, siis feministisenä litteänä organisaationa ilman minkäänkaista johtoa. Puheenjohtajaa tai johtoryhmää ei Ateenassakaan valittu, mutta valittiin kuitenkin tulevaa toimintaa koordinoiva ryhmä, johon kuuuluvat Charo Luque Galves Espanjasta, Christiane Reyman Saksasta, Laurence Cohen Ranskasta, Litsa Doudoumi Kreikasta ja Gitte Pedersen Tanskasta.. Marjaliisa Siira

5 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/ Eduskunnan on luovuttava nöyristelystä EU-herrojen edessä Va s e m m i s t o l i i t o n eduskuntaryhmä vastusti EU:n kirjaamista Suomen perustuslakiin. Nykyisen eduskunnan enemmistö hyväksyi kuitenkin lisäyksen äänin Seuraava valittava eduskunta ratkaisee nyt hyväksytyn perustuslakimuutoksen lopullisesti, joten kansalaiset voivat vaaleissa juuri nyt vaikuttaa siihen tuleeko Euroopan Unionista organisaatio, jonka alamaisia tulemme olemaan maamme perustuslain mukaan. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun suomalaiset suhtautuvat entistäkin kriittisemmin Euroopan Unionin ylivaltaan, kansanedustajat ovat valmiita muuttamaan itsenäisen Suomen perustuslain siihen muotoon, että muutumme osaksi Euroopan Unioni nimistä liittovaltiota. Kritiikki Euroopan Unionin ylivaltaa kohtaan on voimistunut. Piilokritiikkiä löytyy jopa EU:ta kannattavan Eilisen Helsingin Sanomien palstoilta. Pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio kertasi 16.2., millä tavoin Suomen kansalta jätettiin kysymättä liitymmekö Euroopan rahaliittoon vai emme. Jos kansalta olisi kysytty, markka olisi Suomessa säilynyt, kuten kruunu Ruotsissa tai punta Englannissa. Suomessa ei päästetty myöskään EU:n liittovaltiokehitystä eteenpäin tuupannutta perustuslakia kansanäänestykseen, koska eliitti pelkäsi, että kansa kannattaa itsenäisyyttämme johdonmukaisemmin kuin eliitti. Miksi maamme suurimpien puolueiden johtoelimissä ja puolueiden kansanedustajien keskuudessa vallitsee ajattelutapa, jonka mukaan Euroopan Unionin vallan vahvistaminen on maamme etu. Juuri puhjennut Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia ravisteleva talouskriisi on osoittanut käytännössä, että yhtenäiseltä Euroopan Liittovaltiolta puuttuu reaalitaloudellinen perusta. Itä- Euroopan maiden liittyminen Euroopan Unioniin on merkinnyt erilaisten etujen ja intressien kirjon laajentumista Euroopan Unionin sisällä. Jos EU:ta runnotaan ylhäältä päin yhtenäiseksi Liittovaltioksi, se tulee merkitsemään vääjäämättä sisäisten ristiriitojen voimistumista ja demokraattisten periaatteiden korvaamista vahvimpien vallankäytöllä. Näin autoritäärinen hallintokulttuuri korvaa demokraattiset menettelytavat, mikä on jo muuttunut todeksi EU:n talouskriisin hoidossa. Näin unohtuvat jopa juuri säädetyt lait byrokraattisten kiertoratkaisujen edessä. Suomen kansallinen etu on tässä tilanteessa mahdollisimman laajan itsemääräämisoikeuden sälyttäminen Euroopan Unionin sisällä. Nyt jos koskaan olisi Euroeliittimme aika arvioida uudestaan harjoitettua EU-politiikkaa ja muuttaa sitä paremmin kansallista ja kansalaistemme etua vastaavaksi. KUVA: LARS-ERIK HÅKANSSON Näyttää siltä, että erityisesti kokoomuksen sisällä on säilynyt välillä piilevänä, mutta nyt taas määräävänä Vanhasuomalaisten myöntyväisyyssiipi, joka vastusti tsaarivallan kukistumisen vaiheessakin maamme itsenäistymistä ja kun 1917 eduskunta sääti valtalain, pyysi Suomeen nähden legitimiteettinsä menettänyttä Venäjän väliaikaista hallitusta hajottamaan eduskunnan. Vasemmisto kannatti tuolloin maamme laajempaa itsenäisyyttä suhteessa Venäjään sillä tavalla, että puolue tulkitsi maamme eduskunnan olevan korkeimman vallan haltija maassamme. Venäjän vallankumouksen eteneminen bolshevikkivallan vaiheeseen vajaa 100 vuotta sitten johti tsaarivallan selkänojan lopulliseen sortumiseen. Kokoomuslainen eliittimme etsi tuolloin ensiksi isäntää keisarillisesta Saksasta, myöhemmin natsisaksasta. Toisen maailmansodan lopputulos johti maamme demokratian hetkelliseen laajenemiseen. Se merkitsi itsenäisyytemme vahvistumista ja maamme kansainvälisen merkityksen olennaista vahvistumista ulkopolitiikassamme. YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa turvasi itäiset suhteemme sisäisesti ja ulkoisestikin itsenäisessä maassamme, kunnes Neuvostoliitto hajosi. Asetelmaa kuvattiin oikeistolaisessa mediassa länsimaiden lehdistöä matkien suomettumiseksi Tämän rakennelman sortuminen ei kumma kyllä johtanut poliittisen eliittimme aktiiviseen pyrkimykseen vahvistaa kansallista itsemääräämisoikeutta, vaan pyrkimyksiin nojautua voimakkaammin länsimaihin itsemääräämisemme kustannuksella. Näin alkoi maamme lännettyminen, jonka moderneja nykyagentteja on mm ulkoministeri Alexander Stubb. Demari Lipponen raivasi tälle linjalle tietä, vaikka onkin nyt hermostunut Wikilieks vuotojen hämmentämänä. Näyttää siltä, että maamme poliittinen eliitti tiedostaa vajavaisesti Euroopan Unionin vanhojen ydinvaltioiden kolonialistisen menneisyyden ja siihen liittyvän pitkän linjan pyrkimyksen rakentaa eurooppalaista imperiumia. Siihen liittyy historiallisesti toisten kansojen alistaminen ja hyväksikäyttö. Miksi suomalaiset ryhtyisivät vapaaehtoisesti uuskolonialismiin pyrkivien voimien alamaisiksi pitämättä kiinni saavuttamistaan oikeuksista suvereenina maailman kansojen ja valtioiden tunnustamana tasavaltana? Erityisesti sosialidemokraattien superlänsimielisen siiven olisi syytä kat- soa kiireen vilkkaan peiliin, ennen kuin loputkin kannattajat kaikkoavat. Tuleva eduskunta joutuu vääjäämättä tilanteeseen, jossa se joutuu sekä kohtamaan että uudelleen arvioimaan Euroopan Unionin sisäisen kriisin syvenemisen. Kansallisen identiteetin ymmärtäminen ei saa tarkoittaa kansalliskiihkoa, muukalaisvihaa tai ristiriitojen ratkaisemista vahvemman oikeudella demokratiaa kaventamalla. Kansallinen identiteetti on kuitenkin kaikille kansoille tärkeä, eikä sitä saa loukata. Tulevana tehtävänämme on vahvistaa suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä kehittää EU:n sisällä ja kansainvälisesti sellaisia sopimuksia, joiden mukaan kaikkia ihmisiä kohdellaan YK:n hyväksymien ihmisoikeuksien kirjaimen ja hengen mukaisesti lähtien kaikkien ihmisolentojen yhdenvertaisuudesta. Tämän tulee olla lähtökohta niin Euroopan unionin sisäisen siirtolaisuuden tarkasteluun kuin EU:n ulkopuolelta alueellemme muuttaviin ihmisiin nähden. Suvaitsevaisuus ei saa tarkoittaa konkurssin tehneiden finanssikapitalistien tappioiden hoitamista veronmaksajien varoilla niin kuin EU:ssa on jo ehtinyt tapahtua vastoin EU:nkin omaa lainsäädäntöä. Maamme porvarillisen eliitin tulisi lopettaa nöyristely EU:n eliitin edessä ja kuunnella kansan syvien rivien ääntä herkemmällä korvalla. Sieltä tulee selvä viesti. Ihmiset haluavat laajempaa demokratiaa sekä ruohonjuuritasolla, että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pääoman valta ja kansan valta ovat ajautumassa törmäyskurssille. Kasanvallan on oltava tässä konfliktissa vahvempi. Jos se ei ole riittävän vahva niin kuin tällä hetkellä näyttää, sitä on vahvistettava. Vain äänestäjät ja heidän valitsemansa edustajat voivat sen tehdä. Antti Holopainen VEU:n hallituksen jäsen

6 6 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/2011 Julkisia palveluja ei pidä ulkoistaa ja yksityistää Toteuttavatko porvarihallitukset vain suurpääoman intressejä? Maamme hallitukset ovat toteuttaneet orjallisesti ja jopa ennenaikaisesti EU:n ajamaa julkisten palvelujen siirtämistä markkinavoimien saalistuksen kohteeksi. Lähtökohtana on ollut EU:n peruspalveludirektiivin ja palveludirektiivin tulkitseminen tiukemmin kuin muualla. Kuntalakia muutettiin siten, että säädettiin erikseen kunnallisista liikelaitoksista, jotka ovat kuitenkin vielä demokraattisen valvonnan ja päätöksenteon alaisia ja niiden ylijäämät voidaan käyttää kunnallisten palvelujen rahoittamiseen esimerkkinä Helsingin energian voittojen vuosittainen siirtäminen toimintapääomaan. Tämä on merkinnyt 2000-luvulla vuosittain miljoonan euron saamista lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja opetustoimen kulunen kattamiseen. Selkeän kantansa ilmaisi kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki, kun asiasta kiisteltiin Helsingin valtuustossa. Viime keväänä valmistui valtiovarainministeriön kuntaosaston hallitusneuvos Auli Valli-Linnun johtaman työryhmän esitys kuntien toiminnasta kilpailutilanteessa ja markkinoilla. Ehdotuksen mukaan pitäisi nyt kuntalakia taas muuttaa ja pakottaa muuttamaan nämä kuntien liikelaitokset osakeyhtiöiksi. Alun perin luvattiin kuntien tulonmenetykset korvata valtion varoin tässä muutosvaiheessa, mutta nyt näyttää siltä, että mitään rahaa ei kunnille herukaan. Näin kuntien hyvin tuottavat liikelaitokset siirrettäisiin ensin pois julkisesta demokraattisesta valvonnasta liikesalaisuuden piiriin ja voitot verotuksen kohteiksi tulevaisuuden kuvana Kataisen ministeriöllä on siirtää ne lopulta yksityisen pääoman kasvattamisen välineiksi. Uusi Vuosaaren satama on Helsingille kultamunia muniva hanhi - miksi se pitäisi yksityistää? EU:n ytimessä satamien yksityistämisestä kielteisiä kokemuksia Belgian kolme suurinta satamaa kokeilivat yksityisen omistuksen kanssa yhteistyötä, mutta palasivat nopeasti taantuman jälkeen julkiseen omistukseen. Genthin kaupungin ja Flanderin maakunnan omistama jokisatama on elimellinen osa kaupungin ja maakunnan asukkaiden arkea ja elinkeinoelämää sekä samalla kuljetusreitti Euroopan sydämeen aina Pariisiin ja muihin ranskalaisiin kaupunkeihin asti. Satama on siellä satoja vuosia ollut kaupungin sydän ja elinvoiman turvaaja aivan olennainen osa asukkaiden rakentamaa yhteisöä ja infrastruktuuria, jota ei haluta Zeebruggen satama kokeili yksityisen omistuksen laajentamista. KUVA: OLLI SALIN siirtää yksityisen pääoman haltuun. Pohjanmeren rannalla sijaitseva Zeebruggen satama kokeili yksityisen omistuksen laajentamista, mutta ulkomaankaupan väliaikainen romahdus vei pikavoittoja saalistaneiden sijoittajien intressit muualle ja satama palautui julkiseen omistukseen ja ohjaukseen kaupungin ja maakunnan yhteisin voimin. Nythän tänä keväänä avataan myös Helsingistä suora laivalinja Zeebruggeen, joka mahdollisesti yhdistyy Oostenden matkustajasatamaan. Zeebruggen satama on myös aivan elimellinen osa kaupungin infrastruktuuria ja elinkeinorakennetta tehtaineen ja logistiikkaketjuineen. Belgian suurin satama Antwerpen kilpailee Euroopan suurimman sataman eli Alankomaiden Rotterdamin kanssa, mutta saman jokialueen suistossa on keskeistä myös tiivis yhteistyö joustavan verkoston rakentamisessa, joita moderni konttiliikenne edellyttää. Antwerpenin satama on myös olennainen osa kaupunkikuvaa ja asukkaiden arkea. Satama on sielläkin kaupungin ja Flanderin maakunnan yhteinen julkinen liikelaitos, jota ei myöskään aiota myydä ulos vaan kehittää tiiviissä yhteistyössä ahtausliikkeiden ja alueen teollisuuden kanssa. Johtopäätös: Eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen ei pidä tapattaa kultamunia munivaa hanhea eli pakottaa kuntien liikelaitoksia osakeyhtiöiksi ja saalistajien syötäväksi! Olli Salin Helsingin sataman johtokunnan jäsen KUVA: TOIVO KOIVISTO

7 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/ Puolueet vastaavat VEU:n kysymyksiin Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus lähetti kaikille eduskuntavaaleihin osallistuville puolueille alla olevat kolme kysymystä. Alla puolueiden vastaukset, jotka julkaistaan juuri siinä muodossa kuin kukin puolue on ne lähettänyt. Lehden lukijat voivat niistä vetää omat johtopäätöksensä. Vastauksiaan ei toimittanut SDP, RKP, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Senioripuolue, Suomen Työväenpuolue, Piraattipuolue, Köyhien asialla, eikä Muutos 2011 Onko puolueenne valmis lakkautta- 1. maan sotilasmäärärahojen korotusautomaatin ja vetämään suomalaiset joukot mahdollisimman pian pois Afganistanista? 2. Tähän mennessä Suomen linja EU:ssa on ollut että EU on itsenäisten valtioiden yhteenliittymä. Perustuslakiin tehtävät muutokset kuitenkin antavat aiheen olettaa että tämä linja on muuttumassa ja näin halutaan antaa tuki EU:n liittovaltiokehitykselle. Onko puolueenne valmis tukemaan tätä kehitystä? 3. Viime keväänä luotiin järjestelmä, jonka avulla mm. suomalaisten verorahoilla pyrittiin pelastamaan muutamien Euroopan rahaliittoon kuuluvien maiden taloutta. Nyt tästä järjestelmästä on tulossa pysyvä. Tukeeko puolueenne tällaista kehitystä jolla suomalaiset ja muiden euromaiden kansalaiset joutuvat maksamaan muiden virheistä? IPU (Itsenäisyyspuolue): 1. - Kyllä ja kyllä Ei missään tapauksessa Ei. Vapaupuolue: 1. Maamme puolustusvoimat pitää olla kunnossa, mutta suomalaiset pitää kutsua pois kaikista sotapesäkkeistä. 2. Ei. Puolueemme haluaa, että Suomi eroaa EU:sta heti ja Suomen markka on otettava takaisin käyttöön. Todellisesti itsenäinen Suomi on maallemme kaikista paras vaihtoehto. 3. Emme tue sitä millään tavalla. Irti EU:sta, irti Kreikan ja Irlannin tapaisista tukitoimista. Annetaan vaan EU:n kaatua omaan nokkeluuteensa. SKP (Suomen Kommunistinen Puolue) 1. KYLLÄ. SKP:n mielestä asemäärärahoja pitää korottamisen sijasta vähentää. Suomeen ei kohdistu mitään sellaista uhkaa, jonka takia olisi perusteltua lisätä asevarustelua. Pääosin asemenojen lisäykset liittyvätkin pyrkimyksiin sitoa Suomea Natoon ja varustaa suomalaisjoukkoja osallistumaan USA:n ja Naton eri puolilla maailmaa käymiin imperialistisiin sotiin. SKP vastusti suomalaisjoukkojen lähettämistä Afganistaniin jo silloin, kun eduskunta päätti yksimielisesti lähettää joukkoja sinne. Silloin esittämämme perustelut ovat osoittautuneet oikeiksi. Sota ei ole ratkaissut Afganistanin kysymystä vaan pahentanut tilannetta. USA ja Nato-maat ovat käyttäneet Afganistanin sotaan summan, joka on jo noin 25-kertaa suurempi kuin Afganistanin vuotuinen bruttokansantuote. Suomikin on joutunut Nato-johtoisen operaation kautta miehitysja sisällissodan osapuoleksi. Kannatamme joukkojen vetämistä pois ja Suomen aktiivisuutta poliittista ratkaisujen hakemiseksi, jotta sota saadaan päättymään ja voidaan tukea rauhanomaista rakennustyötä. 2. EI. SKP vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja EUjäsenyyden kirjaamista Suomen perustuslakiin. Vaadimme kansanäänestystä EU:n perussopimuksista. Vastustamme EU:n Lissabonin sopimusta, joka merkitsee kansalaisten ja kansojen alistamista finanssipääomalle, suuyhtiöiden voitontavoittelulle ja euroeliitin harvainvallalle. Lissabonin sopimus sitoo EU:n myös entistä tiiviimmin Natoon. SKP on mukana Euroopan vasemmiston toiminnassa sellaisen toisenlaisen Euroopan puolesta, jossa ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden oikeudet, sosiaaliturva, julkiset palvelut, ympäristön suojelu, solidaarisuus ja demokratia ohjaavat kehitystä. 3. EI. SKP vastustaa EU:n ns. vakausmekanismia, jolla tuetaan pankkeja ja suursijoittajia kansalaisten kustannuksella. Pankkipelureiden tukemisen sijasta esitämme velkakriisin helpottamista antamalla anteeksi osa vaikeuksissa olevien maiden veloista ja leikkaamalla pankkien voittoja. Toiseksi esitämme, että on puututtava kriisin syihin rajoittamalla finanssipääoman valtaa, verottamalla spekulatiivisia pääomaliikkeitä ja irrottamalla valtioiden lainoitus yksityisten rahoitusmarkkinoiden hallinnasta. Pieni- ja keskituloisiin kohdistuvien leikkauslistojen sijasta on kolmanneksi muutettava työn ja pääoman välistä tulonjakoa työntekijöiden hyväksi, kiristettävä pääomatulojen verotusta ja karsittava suuryhtiöiden tukiaisia. Kaiken V E U : n H A L L I T U S Puheenjohtaja Olli Salin, (09) , Varapuheenjohtaja Thomas Wallgren, puh. k.(09) , Jäsenet Magdalena Brunberg, , Antti Holopainen, , Pekka Lundgren, , Stig Lång, , Mauri Nygård, , Jyrki Yrttiaho, , Varajäsenet Päivi Eskola, , Elina Haapala, , Eero Kinare, , Noora Ojala, , Pääsihteeri Jussi Lilja, , Toimisto (09) , kaikkiaan tarvitaan radikaali muutos, jolla demokratia ulotetaan myös sinne, missä nyt määrää suuri raha. Vasemmistoliitto: 1. Vasemmistoliitto on eduskunnassa vaatinut joukkojen vetämistä pois Afganistanista. Vasemmistoliitto vastustaa myös ainoana eduskuntapuolueena sotilasmäärärahojen korotusautomaattia. Aiomme toimia näin jatkossakin. 2. Vasemmistoliitto vastusti tehtyä perustuslakiesitystä, emmekä kannata liittovaltiokehitystä. 3. Emme ole hyväksyneet nyt annettuja eurooppalaisia pankkitukia, emmekä esityksiä, jossa veronmaksajien piikkiin avataan pysyvä pankkitukijärjestelmä. Vasemmisto on esittänyt järjestelmää, jolla tuettaisiin kriisitilanteessa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia säilyttää hyvinvointivaltiorakenteet. Kansallinen Kokoomus: 1. Kokoomus on sitoutunut puolustusvoimauudistuksen viemiseen läpi vuoden 2015 loppuun mennessä. Syynä uudistukseen ovat miespuolisten ikäluokkien pieneneminen vuodesta 2015 alkaen, maavoimien materiaalin massavanheneminen ja alueellisten joukkojen varustaminen korvaavalla materiaalilla. Vuonna 2016 puolustusvoimat ovat uudessa asennossa. Se tarkoittaa nykyistä pienempiä, mutta suorituskyvyltään tehokkaampia puolustusvoimia. Uudistuksen jälkeen puolustusbudjetti on nykyistä pienempi. Vastuuta Afganistanin turvallisuudesta siirretään afgaaneille itselleen. Kun tämä on toteutettu, Suomi voi vetäytyä maasta yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa. 2. Kirjausta Suomen kuulumisesta Euroopan unioniin ei välttämättä tarvita eikä se Kokoomuksen mielestä todista EU:n liittovaltiokehityksen puolesta. Maininta on perusteltu Suomen oikeusjärjestelmään olennaisesti kuuluvan perustuslain täydellisyysperiaatteen vuoksi. Maininnan luonne on toteava eikä se muuta mitenkään vallitsevaa oikeustilaa se ei vaikuta Suomen oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Mikäli Suomi siis haluaisi jostain syystä esimerkiksi erota EU:sta,

8 8 VAIHTOEHTO EU:LLE 1/2011 tapahtuisi se edelleen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä tehdyllä päätöksellä eduskunnassa. 3. Yhteinen euro sitoo euromaiden kohtalot yhteen. Pysyvän mekanismin tarkoituksena on turvata euroalueen vakautta. Mekanismin varoista voidaan myöntää lyhytaikaista rahoitustukea talousvaikeuksissa olevalle euromaalle. Lainamuotoinen tuki on tiukan ehdollista. Sitä ei myönnetä ilman tiukkaa sopeutusohjelmaa. Kun olemme hoitaneet asiat hyvin ja pidämme kunnia-asiana sitä, että hoidamme ne jatkossakin hyvin, niin on luonnollista, että leväperäisyys ja epärehellisyys pistävät vihaksi ja kiukuttavat. Päätökset tukea Irlantia ja Kreikkaa sekä kannattaa pysyvän vakausmekanismin luomista on ratkaissut yksin suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja yhteiskunnan turvasta riippuvaisen etu. Tehdyt päätökset estivät eurooppalaisen laman ja sitä kautta suomalaisten laajamittaisen työttömyyden ja syrjäytymisen. Nyt taloutemme kasvu on Euroopan vahvimpien joukossa. Tänä päivänä suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ei onnistu eristäytymällä ja pitämällä vain huolta omista asioistamme. Vihreät: 1. Vihreät kannattaa puolustusmenojen merkittäviä leikkauksia, kun valtiontaloutta tasapainotetaan tulevalla vaalikaudella. Afganistanista poistumista on alettava harkita, mutta maa tulee jättää sellaiseen tilaan, että maan omat viranomaiset pystyvät hallitsemaan sen vakaata kehitystä. Poistumisen tulee tapahtua yhteistyössä operaation muiden osapuolten kanssa ja järjestäytyneesti, esimerkiksi tilanteen paranemisen myötä. 2. Suomen linja ei ole muuttumassa perustuslakimuutoksen takia. Jo nykyisessä perustuslaissa mainitaan eri asiakohdissa EU-jäsenyys neljä kertaa. EU-jäsenyyden mainitseminen ensimmäisessä pykälässä ei mitenkään muuta vallitsevaa oikeustilaa, käytäntöjä, Suomen perustuslaillista asemaa tai suhdetta unioniin. EU-jäsenyys on Suomelle merkittävä asia, jolla on vaikutusta kansalliseen päätöksentekoomme ja lainsäädäntöömme. Ongelmistaan huolimatta EU on tuonut rauhaa ja vakautta aiemmin sotien riivaamaan Eurooppaan. Monet ongelmat ylittävät nykyisin maiden rajat. Esimerkiksi saasteet ja ilmastonmuutos vaativat kansainvälisiä ratkaisuja. EU on osoittautunut kansallisvaltioita paremmaksi ratkomaan mm. ylikansallisia turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä. Vihreät on tukenut voimakkaasti EU:n demokratiavajeen korjauspyrkimyksiä mm. europarlamentin eli unionin ainoan suorilla vaaleilla valitun elimen päätösvallan kasvattamista sekä kansalaisaloitteita aina unionitasolle saakka. 3. Maailman ja Euroopan taloudet ovat jo niin pitkälle yhdentyneet, että virheet yhdessä maassa tulevat helposti muiden maiden kansalaisten maksettavaksi. Esimerkiksi investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen USA:ssa katsotaan aiheuttaneen maailmanlaajuisen laman, joka iski erityisen voimakkaasti Suomeen. Taitavammalla menettelyllä tältä olisi ehkä voinut välttyä. Vihreät tukee sellaisten toimintatapojen luomista, joilla suurten taloudellisten menetysten leviäminen ja työttömyyden raju kasvu voidaan estää. On oman etumme mukaista auttaa pulassa olevia. Pysyvän vakausmekanismin avulla voidaan varautua mahdollisiin tuleviin ongelmiin etukäteen ja ehkäistä niiden syntymistä. Mekanismin käyttöönottoon liittyy aina tiukkoja ehtoja. Päävastuu esimerkiksi Kreikan talouden saattamisesta parempaan tilaan tulee olla kreikkalaisilla: tämän periaatteen mukaisesti nyt on toimittu. Toistaiseksi suomalaisten veroeuroja ei ole tarvinnut laittaa suoraan yhdenkään maan tilan parantamiseen, mutta lainojen kautta olemme mukana auttamassa. Lainojen antamiseen liittyy aina riski, mutta paljon suuremmat riskit ovat näköpiirissä ilman apuja. Mikäli tilanne korjautuu, saamme lainoille myös korkoa. KTP (Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta) 1. Olemme valmiit lakkauttamaan korotusautomaatin ja supistamaan armeijan menoja niin, että jäljelle jää vain rajavartiolaitos. Suomalaiset joukot on kotiutettava välittömästi Afganistanista. 2. Emme missään tapauksessa. Suomi on irrotettava Euroopan Unionista ja sen talous- ja yhteiskuntapolitiikasta. Ainoastaan täten voidaan palauttaa Suomen itsemääräämisoikeus, puolueettomuus ja rauhanpolitiikka. 3. Emme missään tapauksessa tue. Järjestelmä ei auta tuettavien maiden kansalaisia, vaan tukee ainoastaan imperialistisen kapitalismin pääomapiirejä, jotta ne saisivat takaisin lainarahansa korkoineen. Suomalaisten kannalta ainoa oikea ratkaisu on erota EU:sta ja sen ryöstö- ja nöyryytyspolitiikan alaisuudesta. Suomen Keskusta 1. Sotilasmäärärahoja jou dutaan tarkastelemaan tulevalla vaalikaudella, kun etsitään keinoja valtiontalouden tasapainottamiseen. Afganistanin operaatio on vaikea ja vaarallinen. Läsnäolo YK-mandaatilla toimivassa operaatiossa on kuitenkin perusteltua kansainvälisen turvallisuuden, huumekaupan torjunnan ja humanitaaristen seikkojen perusteella. Afganistanissa on tärkeää saada turvallisuusvastuuta siirtymään maan omalle hallinnolle ja samalla huolehtia maan demokratiakehityksestä. Erittäin tärkeää on taata siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten, turvallisuus myös vetäytymisen jälkeen. Tarkka vetäytymisaikataulu on päätettävä näiden asioiden pohjalta. 2. Keskusta ei ole valmis muuttamaan nykyistä tilannetta, jonka perustuslakiin nyt tehty kirjaus toteaa. 3. Suomi on lähtenyt mukaan euron kriisiä koskeviin vakauttamisratkaisuihin nimenomaan sen vuoksi, että niillä on estetty kriisin leviämistä niin, että vaikutukset ulottuisivat suomalaisyrityksiin, työpaikkoihin ja suomalaisten arkeen. Jatkossakin on tärkeää toimia Suomen edun mukaisesti näissä ratkaisuissa sekä samalla luoda järjestelmä, jolla vastaavat tilanteet voidaan jatkossa välttää. Suomi on aktiivisesti mukana näiden uusien pelisääntöjen rakentamisessa. Miksi kannattaa olla VEU:n jäsen? Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeinen sana on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen - ja Suomi irti EU:sta! Jos et ole jäsen, liity nyt! Ilmoita maksaessasi riittävät yhteystietosi, jotta posti tulee varmasti perille. Jäsenmaksuun kuuluu VAIHTOEHTO-lehden vuosikerta! Ilmoita nimesi osoitteesi ja mahdolliset muut yhteystietosi illa oheisen linkin kautta: Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana mm. Sosiaalifoorumissa ja lisäksi VEU järjestää omia tapahtumia. Näihin kaikkiin tarvitaan käytännön tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse niin saat tietoa seuraavista tapahtumista joissa voit olla mukana. Jäsenmaksut: Henkilöjäsen 17 euroa/ vuosi, sisältää Vaihtoehtolehden vuosikerran Työtön/opiskelija 8,50 euroa/vuosi, sisältää Vaihtoehto-lehden vuosikerran Perhejäsenmaksu 34 euroa/vuosi, sisältää Vaihtoehto-lehden vuosikerran J ä s e n m a k s u t i l i m m e : Sam po Ilmoita osoitetietosi mielellään erikseen kirjeellä, e- maililla tai puhelimella. Jos haluat VEUn tiedottavan tapahtumista ja toiminnasta Sinulle sähköpostitse ilmoita oma s-posti-osoitteesi VEUlle:

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ MUISTIO 19.3.2010 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot