JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Sivu 361 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:00-14:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 361 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen 364 Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien konserniyhtiöiden puolivuotisraportit Penttilänrannan taidehankintojen eteneminen Osallistuminen Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista -hankkeeseen 367 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous Kokouspalkkiot seudullisen yhteistyön uudessa toimintamallissa Tiedoksi merkittäviä asioita Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Julkinen kannanotto Pohjois-Karjalan junaliikenteen kehittämiseksi 25

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Tahvanainen Ville jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Pesonen Matti varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari Horttanainen Jari kaupunginjohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Poissa Keskisalo Pentti jäsen Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Päivi Ikonen pöytäkirjan tarkastaja Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 361 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 362 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Päivi Ikosen ja Anni Järvisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen KH Vuoden 2015 talousarvion muutos Liiketoiminnan johtokunnan talousarvion muutostekstiin oli tullut virheellinen teks ti; tekstissä sanotaan, että "Muutokset lisäävät sekä tuloja ja että menoja eurolla", kun pitäisi olla vähentävät. Korjattu teksti: Liiketoiminnan johtokunta Liiketoiminnan johtokunta on esittänyt talousarviomuutosta vuoden 2015 talousarvioon. Esitys sisältää muutoksia puistojen hoidon, kiinteistöjen hoi don sekä siivouspalveluiden tilauksiin. Muutokset vähentävät sekä tuloja että me no ja eurolla ja katevaikutus on 0. Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset edellä ole valla tavalla muutettuna. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien konserniyhtiöiden puolivuotisraportit 6481/ /2015 KH 364 Kaupunginvaltuuston hyväksymien konserniohjeiden mukaan kau pun gin hal lituk sen ohjauksessa ovat seuraavat yhteisöt: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Joensuun Kodit Oy Joensuun Pysäköinti Oy Puhas Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Joensuun Yrityskiinteistöt Oy Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Senioripiha Oy Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Yhtiöt ovat toimittaneet raportit alkuvuoden 2015 toiminnasta ja taloudesta. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n toiminta on ollut lähes tavoitteiden mu kaista. Uuden rahoituslain keskeisillä mittareilla (amk-tutkinnot) tavoitteet tullaan lä hes saavuttamaan (685) ja yli 55 opintopisteen suorituksilla lähestytään ta voitet ta (1550). Tulosta voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Avoimien am mat ti korkea kou lu pis tei den tavoite jää saavuttamatta. Tilanne on jossakin määrin huo lestut ta va ja sen vuoksi ammattikorkeakoulussa on käynnistetty ke hi tys toi men pitei tä avoimen koulutustarjonnan lisäämiseksi ja siten tulosten pa ran ta mi sek si. Ylem mis sä amk-tutkinnoissa lähestytään tavoitetta (65). Ulkopuolinen T&K -rahoi tus ei toteutune aivan tavoitteiden mukaisesti. Tähän vaikutti mm. han kekau sien nivelvaihe. Budjetoitu tulos on ja tilikauden tuloksen ennustetaan olevan lähellä bud je toi tua. Joensuun Kodit Oy:llä oli vuoden puolivälissä asuntojonossa ruokakuntaa (edel li sen vuoden vastaavaan aikaan 1 470). Hakijoista erittäin kiireellisessä tai kii reel li ses sä asunnontarpeessa oli 197 ruokakuntaa. Hakijoista yli 730 ruo ka kuntaa haki pienasuntoa. Uusia hakemuksia jätettiin kesäkuussa 349 kpl. Vapaana oli 54 (162) asuntoa, joista maaseututaajamissa 24 (107) asuntoa. Määrän pienenemiseen ovat vaikuttaneet mm. valintaprosessin kehittyminen sekä asun to kan nan purku- ja realisointitoimet. Vuoden alkupuoliskolla tehtiin 462 (438) asukasvalintaa, joista asunnottomille 65 (61). Asuntojen vaihtuvuus oli noin 20 % (25 %). Keväällä aloitettiin kohteen Suvikatu 12, 35 asuntoa, rakentaminen. Jo ra ken teilla olevat kohteet ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Useissa kohteissa on tehty mittavia huolto- ja ylläpitokorjauksia sekä läm mi tysjär jes tel miin liittyviä muutostöitä. Huolto- ja ylläpitokorjauk-siin on käytetty

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus vuo den puoliväliin mennessä noin 1,791 (1,545) milj. euroa. Alkuvuoden liikevaihto oli 14,460 (14,214) milj. euroa. Taloudellisesti toiminta on edennyt lähes talousarvion mukaisesti. Rahoi tus tuotto jen ja -kulujen toteutuminen oli 50,47 %. Hoitokulujen toteutumisaste oli 44,88 %. Vuokrasaatavat olivat euroa, jossa nousua vuoden alusta kolmannes (vuo si sitten vastaavaan aikaan ). Luottotappioita kirjattiin alkuvuoden ai ka na euroa (44 843) euroa. Saatavien nousu edellyttää perintätoimien edel leen tehostamista. Käyttöaste oli 98,73 % (98,58 %), käyttökate 44,93 % (47,11 %), liiketulos 22,54 % (23,81 %) ja maksuvalmius 1,40 (0,97 ). Käyttötalouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Rahoi tus meno jen odotetaan pysyvän vakaana syksyn ja tulevan vuoden ajan. Joensuun Pysäköinti Oy:n päätoimialana on autojen maksullinen py säköin ti toimin ta ja keskitetyn autopaikoitusjärjestelmän hoitaminen. Taloudellinen taan tuma on vaikuttanut yhtiön toimintaan. Liikevaihto ei ole enää kasvanut ver rat tuna edelliseen vuoteen. Yhtiö on alkaen operoinut myös Joensuun kaupungin maksullisen kadun var si- ja aluepysäköinnin järjestelyt. Yhtiön toimialaan kuuluvat myös Marjalan alueella autopaikoituksen ja tek nisten tilojen hallinta kortteleissa 2202 ja Näissä kortteleissa kauttakulkuna las ku te taan kiinteistöiltä lämmön, veden, jätehuollon, ulkoalueiden kiin teis tönhoi don, yms. kustannukset. Maksullisen pysäköinnin tulokehitys ei ole kasvanut, mutta kustannukset ovat hie man lisääntyneet. Koulukadulla olevien kolmen autopaikoitusalueen käyttöaste on tyydyttävä. Paras käyttöaste on Niskakadun ja Koulukadun kulmauksen tontilla ja vähäisin Suvan to ka dun ja Koulukadun kulmauksen tontilla. Kadunvarsipysäköinnin tulot ovat pienentyneet 5,0 % edelliseen vuoden vas taavaan tilanteeseen nähden. Mm. Yläsatamakadun rakennustöiden johdosta poistui maksullisia autopaikkoja 47 kpl. Yleispysäköintikorttien ja huol to ajo kort tien yh teis myyn ti ei myöskään ole kasvanut. Joensuun kaupungille on maksettu vuokraa kadunvarsiautopaikoista (v ) Joensuun rautatieaseman autopaikoituksen operointi, 74 autopaikkaa, toteutui v alusta. Se on mahdollistanut matkailijoille vapaata paikoitustilaa alu eella. Autopaikoituksen tuotto jaetaan VR Yhtymä Oy:n kanssa. Toiminta on toistai sek si ollut enemmän palveluvaruste kuin tuottokohde.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Uusin pysäköintialue on Pötkän autopaikoitusalue, joka vuokrattiin Joensuun kau pun gil ta alkaen alkaen alue tuli maksulliseksi au to pai koitus alu eek si. Alueella on 40 autopaikkaa. Alue korvaa Kanavarannan au to pai koitus aluet ta (62 kpl), joka siirtyi PKO:n hallintaan. Vuosikäyttäjien määrä ei ole kasvanut Torikatu 29b pysäköintitalossa. Kes kimää rin käyntikertoja on yli kpl kuukaudessa. Autoilija viipyy py sä köin ti talos sa keskimäärin 1,5 tuntia. Käyttöaste on ollut parhaimmillaan yli 60 %. Lii kevaih toon on pienentynyt 8,9 %. Liikevaihdon pienenemiseen vaikutti uusien laittei den asennuksen aikainen tulojen menetys kolmelta viikolta. Laitteiden uu simi sen kustannukset olivat ja lisäksi tulee vielä kaapeloinnin kus tan nuksia (alv 0 %). Autolämmityspaikkoja on 107 kpl, josta 73:lle on jo va raukset talvikaudelle. Hallitie 2 pysäköintitalon liikevaihdon kasvu ollut 10 %, joka on johtunut Tie depuis ton uusista vuokralaisista. Pysäköintijärjestelmän laitteiden päivitys ja rfid-lu ki joi den hankinnan kustannukset olivat (alv 0 %). Hallitie 2 py säköin ti ta lon käyttö on suurtapahtumien yhteydessä toteutunut hyvin yhdessä tapah tu ma jär jes tä jien kanssa. Mm. tänä kesänä oli Ilosaarirockin aikana py sä köinti ta los sa yli 100 autoa pysäköityinä perjantaista sunnuntaihin. Samoin Far ma ri maa ta lous näyt te lyn ja Kuninkuusravien kanssa on tehty yhteistyötä. Yhtiö on vuokrannut v Joensuun kaupungilta Kenttämiehentien au to paikoi tus alu een. Sen toiminta on jatkunut vakaana ja se on toiminut myös suur tapah tu mien autopaikoitusalueena. Kadunvarsi- ja maantasopysäköintialueiden mobiilimaksaminen otettiin käyttöön maaliskuun puolivälissä EasyParkin järjestelmällä ja heinäkuussa Park Manin järjestelmällä. Yhtiö on sitoutunut Rautatieaseman alueen kehittämiseen ja autopaikkojen toteut ta mi seen. Joensuun kaupunkikeskustan kehittämisen yhteydessä au to paikoi tuk sen toimintojen uudelleenjärjestäminen voi myös tuoda yhtiölle sekä haas tei ta että mahdollisuuksia. Rasitepaikkojen (Joensuun Tiedepuisto Oy:n IV-vaihe) tulo ,87 (alv 0 %) on rahastosijoitus, eikä rasita enää poistovarantoamme. Yh-teenvetona au to paikoi tuk sen tulojen ja menojen arvioidaan pysyvän lähes talousarvion puitteissa. Yhtiön tuloksen kuluvalta vuodelta arvioidaan olevan hieman ylijäämäinen suunni tel man mukaisten poistojen jälkeen. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvät. Puhas Oy:n liikevaihto on kuluvana vuonna noin 8,7 milj.. Kontiosuon jätekeskuksella ja jäteasemalla toiminta jätteiden vastaanoton ja käsit te lyn osalta jatkui normaalisti. Pienkuormien lajittelukentällä vas taan otet tavien henkilö- ja pakettiautojen jätteistä saatiin hyötykäyttöön 82 %. La jit te luken tän lajitteluvalikoimaa kasvatettiin bitumikatteella, kipsilevyllä ja pos lii nil la. Jätekeskusalueelle rakennettiin siirtokuormausasema/rakennusjätteen la jit te lu-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus hal li. Halli otettiin käyttöön alkukesästä. Halliin siirrettiin peräkentältä ra ken nusjät tei den koneellinen lajittelu ja biojätteiden siirtokuormaus. Kaatopaikkakaasujen toimittaminen Fortum Power & Heat Oy:n voi malai tok selle jatkui sopimuksen mukaan. Biojäte toimitettiin käsittelyyn BioKymppi Oy:lle Ki teel le. Rakennusjätteistä lajiteltiin hyöty- ja energiakäyttöön menevät jä te lajit. Energiajäte lähti hyötykäyttöön Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle, me tal li Kajaa nin Romu Oy:lle, kestopuu Demolite Oy:lle ja puuhake Kainuun Voima Oy:lle. Seka- ja biojätteiden kuljetukset hoiti Polvijärven kunnan osalta Kuljetusliike Ket tu nen Oy ja Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kunnissa HFT Network Oy. Hyö ty jät tei den kuljetukset ekopisteiltä hoiti HFT Network Oy. Vaarallisten jättei den ja jäteöljyjen kuljetukset on hoitanut Ekokem Oy Ab. Vaaralliseksi jätteek si luettavan kyllästetyn puun asianmukaisesta jatkokäsittelystä vastasi Demo li te Oy. Sähkölaitteiden kuljetukset tuottajayhteisöjen sopimusten mu kaiseen käsittelyyn hoiti Lassila & Tikanoja Oyj. Uusi jäteneuvoja palkattiin määräaikaiseen kahden vuoden työsuhteeseen viesti mään jätteiden materiaali- ja energiahyödyntämisen sekä lainsäädännön tuomien muutosten vaikutuksista jätteiden lajitteluun. Erilaisia jä te neu von ta ti laisuuk sia järjestettiin mm. erilaisissa tapahtumissa. Kompostointineuvontaa annet tiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Marttojen kanssa osakaskuntien eri ti laisuuk sis sa. Biojätteiden kimppakeräystä ja kompostointia edistävä kampanja aloitettiin 1.6. Kam pan ja jatkuu saakka. Ekovoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2014 ja ne ovat edenneet ai ka tau lun mukaisesti. Vuoden 2015 loppuun mennessä toteutuvat investoinnit: Ilomantsin jäteasema siirtokuormausaseman/rakennusjätteiden lajitteluhalli (ko ko nais in ves toin ti , josta toteutui vuonna 2014 loput) ekovoimalaitos vaaka ja vaakarakennus (kokonaisinvestointi , jos ta toteutuu vuonna 2016 loput) lisäksi vuoden aikana tehdään pieniä investointeja koneisiin ja laittei siin. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n toiminta-alue on Joen-suun seu dun seitsemän kuntaa. Omistajakuntien vahvistaman elinkeino-ohjelman mu kai ses ti JOSEKin päätehtävä on seudun kuntien elinkeinopolitiikan ke hit tämi nen ja koordinointi. Yhtiön palveluksessa on 26 henkilöä, joista hanketoiminnassa, määräaikaisessa työ suh tees sa olevia on 12 henkilöä. Vuoden ensimmäisenä puoliskona JOSEK Oy:n palveluja on käyttänyt 1231 (Joen suus sa 558) asiakasta, joiden kanssa on ollut tapaamisia yms. yhteensä 2692 (Joensuussa1216) kappaletta. Yritystoimintaa suunnittelevia on ollut neuvon nas sa 311 (Joensuussa 191) henkilöä. Neuvonta on keskittynyt yritysten ke hi-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus tys tar pei siin ja niiden edistämiseen. Yrityskaupat ja omistajanvaihdokset ovat neu von nal li ses ti seuraavaksi suurin asiakasryhmä. Uusia yrityksiä on perustettu 243 (Joensuussa 155) kappaletta ja 138 (Joensuussa 85) yritystä on lopettanut toimintansa. Nettolisäystä on siis 105 (Joensuussa 70) kap pa let ta. Vuoteen 2014 verrattuna yritysten perustanta ja lopettaminen ovat li ki main samalla tasolla. Vuonna 2014 käynnistyneen, JOSEK Oy:n hallinnoiman Hankintatoiminnasta stra te gi nen menestystekijä -projektin resursseilla laadittiin Joensuun kau pun gille hankintaohjelma, jonka kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa Han kinta oh jel man toimialakohtaiset toimeenpanosuunnitelmat toteutettiin al ku vuodes ta JOSEK avasi alkuvuodesta Businessjoensuu.fi nettisivuston teemalla Vihreä Kasvu ja sijoittuminen Joensuun seudulle. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla JOSEK osallistui rekrytointiteemalla yhdessä PKSSK:n ja Joensuun kaupungin kanssa Sairaanhoitajapäiville Helsingissä sekä Poh jo lan lääkäripäiville Oulussa. Tammikuussa JOSEK otti osaa ensimmäistä ker taa Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämään Duu ni day-ta pah tumaan, jossa esiteltiin kuuden yrityksen diplomityöpaikkoja sekä ke sä työ paik koja. Invest in Itä-Suomi -hanke päättyi kesäkuussa. Hankkeen puitteissa järjestettiin yri tyk sil le koulutusohjelma sijoittajien saamiseksi seudulle. Lisäksi toukokuussa teh tiin kaupunki-isku Kuopion seudulle, jonka johdosta yhteydenpitoa jat ke taan useam man yrityksen kanssa. Joensuun kaupungin ja Karelia Expert matkailupalvelun kanssa yhteistyössä tehty video on saanut jatko-osia suurtapahtumiin liittyen. JOSEK oli aktiivisesti muka na alueen suurtapahtumissa ja niiden valmisteluissa. Syksyn Alihankintamessuja on suunniteltu ja niillä ollaan mukana Joensuun seutu -osastolla. Raportointikaudella oli toteutuksessa sekä vanhan EU-ohjelmakauden että uusia käyn nis sä olevan EU-ohjelmakauden hankkeita. JOSEK Oy hallinnoi ja toteutti it se raportointikaudella yhdeksää kehittämishanketta, joista viisi oli EU-osa rahoit tei sia ja neljä kansallisesti rahoitettuja. Lisäksi JOSEK Oy oli osa to teut ta ja na kol mes sa EU-osarahoitteisessa kehittämishankkeessa. JOSEK Oy osarahoitti em. kehittämishankkeiden lisäksi noin 25 muiden organisaatioiden hallinnoimaa ja toteuttamaa hanketta. Elinkeino-ohjelmakauden hankesalkun koko naisvo lyy mi oli kesäkuun 2015 lopussa laskennallisesti noin 28 miljoonaa euroa, josta JOSEK:n kuntarahoituksen osuus oli noin 4,1 miljoonaa euroa eli noin 14,4 prosenttia. Vipukerroin oli siten noin 7. JOSEK Oy:n hallinnoimat ja itse toteuttamat EU-osarahoitteiset hankkeet liit tyivät kunnille laadittavien hankintaohjelmien / strategioiden laadintaan (Joen suu ja Juuka) ja yritysten kannustamiseen osallistumaan tarjouskilpailuihin, luo vien alo jen monialaiseen kehittämiseen sekä kaivannaisalan kehittämiseen. Ra portoin ti jak sol la päättyneet kaksi vanhan ohjelmakauden EU-hanketta liittyivät yri-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus tys ten Venäjälle suun-tautuvan liiketoiminnan edistämiseen ja tähän liittyvän osaa mi sen kehittämiseen yrityksissä sekä jäsenhakemuksen valmisteluun euroop pa-lai seen Geopark-verkostoon. Kansallisella rahoituksella toteutetut merkit tä vim mät hankkeet liittyivät hankinta-asiamiestoimintaan, Ve näjä-pal ve luiden kehittämiseen sekä tekstiili-investoinnin taustakartoitukseen. Osatoteuttajana JOSEK oli Joensuun Tiedepuiston hallinnoimassa teollisten ja tuo tan nol lis ten yritysten kehittämishankkeessa, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n hallinnoimassa matkailun kasvuohjelmassa sekä Metlan hallinnoimassa suo ma lai sen metsäenergiaosaamisen ja -teknologian Venäjälle suuntautuvassa hank kees sa. Keskeiset muissa organisaatioissa toteutettavat, JOSEK:n osarahoittamat hankkeet liittyivät yrityshautomotoimintaan, Joensuun seudun kasvustrategian toteu tuk seen, pelialaan, Venäjälle suuntautuvaan vientiin, Kaukoidän mark ki noihin sekä vihreän kasvun avainteknologioihin, joita kaikkia hallinnoi Joensuun Tie de puis to Oy. Itä-Suomen yliopiston toteuttamat tärkeät hankkeet keskittyivät julkisten hankin to jen strategiseen osaamiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien ke hit tä miseen, palveluliiketoiminnan kehittämiseen, fotoniikan sovellukset ja kau pal lis tami nen professuuriin sekä digitoinnin edistämiseen maaseudulla. Joensuun Popmuusikot ovat hallinnoineet musiikkialan kehittämiseen ja GTK kai vos aluei den malminetsintäkonseptien ja teknologian kehittämiseen kes kit tyviä hankkeita. Karelia ammattikorkeakoulu käynnisti puolestaan yritysten, työ elä mäor ga ni saatioi den ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisäämisen tähtäävän hankkeen. Joen suun Yrittäjillä käynnistyi JOSEKin osarahoittamana pienyrittäjien työ hyvin voin tiin keskittyvä hanke. Lisäksi JOSEK osarahoitti 2015 suurtapahtumiin liit ty viä kehittämishankkeita eli ampuma-hiihdon MM-kilpailuja, FAR MA RI-näytte lyä, Kuninkuusraveja sekä Ilosaarirock-tapahtumaa. Yhtiön vuosibudjetti on 4 milj.. Toiminta on budjetin mukaista ja koko vuoden ta lou del li nen tulos tulee olemaan Joensuun Tiedepuisto Oy:n liikevaihto oli 4.2 M ja tilikauden tulos 147 t ai kavä lil lä 1-6/2015. Tulos oli budjetoitua ja edellisvuotta parempi. Hyvään tulokseen vai kut ti vat erityisesti ennustettua alhaisemmat kustannukset. Tämänhetkisen tie don mukaan vuoden 2015 tuloksesta muodostuu budjetoitua parempi. Yleises tä tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tilojen kysyntä on pysynyt suh teel li sen vakaalla tasolla. Kunnossapito-, korjaus- ja parannusinvestointeja on toteutettu alkuvuonna suunnitellusti. Asiantuntijapalveluihin liittyvää hanketoimintaa saatiin käyntiin suunnitellussa laa juu des sa alkuvuoden 2015 aikana. Merkittävin tulevaisuuteen vaikuttava muu tos on uuden hallituksen päätös vastakäynnistyneen INKA-ohjelman alasajos ta. Tämän vuoksi onkin käynnistetty suunnittelu ja ryhdytty toimenpiteisiin, joil la INKA-ohjelman Joensuulle mukanaan tuomaa kansallista biotalousstatusta pys tyt täi siin ylläpitämään myös jatkossa.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Yhtiössä on myös käynnistetty strateginen suunnittelu, jolla varaudutaan viimeis tään vuoden 2020 jälkeiseen toiminnan rahoitusmahdollisuuksissa ta pah tuviin oletettuihin muutoksiin. Henkilöstömäärä kesäkuun lopussa 2015 oli 24. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toiminta on ollut talousarvion ja toimin ta suunni tel man mukaista aikajaksolla Liikevaihto toteutui ta lousar vion mukaisesti varsin hyvin, sillä liikevaihdon toteutumaprosentti puolelta vuo del ta oli 48,8 %. Liikevaihto oli vajaat 2,2 milj., suunnitelman mukaiset poistot noin 0,8 milj., mi kä on 45,8 % budjetoiduista koko vuoden poistoista. Taseen loppusumma oli 29.e milj.. Yhtiön rahoitustilanne on hyvä. Maailmanlaajuinen taloustilanne on edelleen erittäin epävarma. Ukrainan kriisi jat kuu ehkä pitkään ja Venäjän ja länsimaiden kauppasuhteissa on suuria on gelmia. Yleinen epävarmuus vaikuttaa teollisuuden investointeihin siten, että yrityk set ovat investoinneissaan varovaisia. Tämä puolestaan vaikuttaa mm. uusien toimitilojen kysyntään varovaisten investointien takia uusia toimitiloja kysy tään vähän. Yleinen taloustilanne on aiheuttanut liikevaihdon vähenemistä ja si ten kiristyvää taloutta joillekin asiakasyrityksillemme. Joidenkin asia kas yri tysten vuokranmaksukyky on alentunut. Yleisen taloustilanteen vaikeuksista huolimatta on toimitilojen vuokrausaste hyvä. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle valmistui suuri teollisuushallin ra kennus työ maa suunnitelmien mukaisesti. Yhtiö rakensi uuden GreenPark 2-hallin Pent ti län kaupunginosaan lähelle John Deere Fo-restry Oy:n Joensuun tehdasta. Uu si teollisuushalli on rakenteeltaan sellainen, että sen sisätilat ovat helposti muun nel ta via eri yritysten tilatarpeisiin. Hallin sisätilat valmistuvat ja ti lois ta on jo tehty vuokrasopimukset neliömetristä, joka on 72 % vuok ratta vas ta pinta-alasta (4.323 m2). Halli-investoinnin kokonaisarvo on 5.6 milj.. Nyt rakennettujen hallien lisäksi samalle alueelle on tavoitteena rakentaa vä hitel len laaja, hyvin nykyaikainen yrityspuisto GreenPark, jossa tulisi toimimaan mo nia vuokralaisyrityksiä. GreenPark Yrityspuiston toteuttamista varten tehdään laaja, alueellinen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman tekeminen on kil pailu tet tu ja tilattu ja sen loppuraportti valmistuu mennessä. GreenPark yri tys puis to han ke on saanut avustusta ELY-keskukselta. Tilikauden voitto ensimmäisen puolen vuoden aikana oli euroa, mikä on pa rem pi kuin talousarviossa arvioitu tulos (talousarviossa koko vuoden tulos on euroa). Kiinteistöjen kuluissa on noudatettu säästäväisyyttä ja kiinteistöjen hoitokulut oli vat alkuvuonna pienemmät kuin talousarviossa. Kiinteistöjen korjauskulut olivat myös alle talousarvion, kiinteistöjen ennakkohuolto on kuitenkin sellaisella ta sol la, ettei kiinteistöille muodostuisi korjausvelkaa. Kiinteistöjen korjaus- ja hoi to ku lu ja ei ole budjetoitu liian korkeiksi, vaan budjetoinnissa on varauduttu yl lä tyk siin, joita ei voi ennakoida. Ankara talvi lisää kiinteistönhoitokuluja mer-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus kit tä väs ti, samoin yllättävät kiinteistönhoidon konejärjestelmien rikkoutumiset. Yhtiön hallitus on pitänyt viisi kokousta tarkasteluajanjaksolla. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin henkilökunnan määrä on vähentynyt kolmel la henkilöllä edellisen vuoden keskimääräisestä henkilövahvuudesta. Tämä joh tuu Joensuun Kotien isännöintitoiminnan vakiintumisesta ja Joensuun Py säköin nin isännöintisopimuksen päättymisestä. Loppuvuodesta henkilökunnan mää rä säilyy ennallaan 33 henkilötyövuodessa.. Tarkasteluajanjaksolla jätettiin (ed. vuonna 2.243) asuntohakemusta, lukuun sisältyvät asunnonvaihtajat ja vaihto-opiskelijat. Kesäkuun lopussa asun toja jonotti 298 (338) perhettä ja (1.660) yksinhakijaa. Yksinhakijoista (1.089) jonotti yksiöön, lukuihin sisältyvät asunnonvaihtoa hakevat. Al ku vuo den ai ka na solmittiin kaikkiaan 635 (605) vuokrasuhdetta, joista vaih to-opis ke li joi ta oli 216 (226). Käyttöaste oli alkuvuonna 97,2 % (97,4 %). Vuodelle 2015 on budjetoitu 97,0 %:n käyt tö as tet ta. Vuokria ei ole korotettu vuoden 2015 aikana. Kalevankatu 26b rakennustyöt ovat aikataulussa ja kohde valmistuu men nes sä. Asuntoja Kalevankadulle tulee 39. Länsikatu 18:sta on vireillä kaa vamuu tos, joka mahdollistaisi noin 65 uuden asunnon rakentamisen keskustaan. Talousarvio on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Loppuvuonna ei ole odotet ta vis sa poikkeamia tehtyyn talousarvioon. Senioripiha Oy on Joensuun kaupungin yksin perustama ja se on merkitty kauppa re kis te riin Matti - talon välivuokrasopimus allekirjoitettiin Rakennus valmistui aika tau lun mukaisesti ja otettiin käyttöön maaliskuun alussa Matti -taloon muutti lähinnä Kotilahden sairaalasta yhteensä 112 asukasta, jois ta kerrosten 2 4 asukkaat ovat tehostetun hoivan asukkaita (48 henkeä) ja ker rosten 5 6 asukkaat (64 henkeä) ovat laitoshoidon piirissä. Laitosasumiseen on lupa rakennuksen rahoittajalta ARA:lta kunnes Siilaisen sairaalan uudisrakennus on valmis. Pysäköintihallin rakennuttaminen alkoi keväällä 2015 ja rakennus valmistuu loka kuun toisella viikolla Pysäköintipaikkoja rakennukseen tulee kolmeen ta soon yhteensä 65 ja avopaikkoja kortteliin kaikkiaan 64 eli yhteensä 129. Isäntä emäntä -hanke loppui keväällä Sen aikana kehitettiin käytännön apua, tukea ja tekemistä sekä terveyttä edistävää ja osallistavaa yhteistyötä asuk kai den ja kumppaneiden kesken Senioripiha kortteliin. Hanke osoittautui tär keäk si ja hyödylliseksi niin asukkaille kuin muillekin alueen toimijoille. Rakennustoimisto K. Tervo Oy osti Rantakadun varteen rakennettavan va paa rahoit tei sen asuinrakennuksen (Martta talo) tontin. Kauppakirja allekirjoitettiin

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Martta -talon urakointi alkoi keväällä Rakennukseen on suunniteltu yhteen sä 85 asuntoa, joista 39 on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoa ja loput 46 omis tus asun to ja. Lisäksi pohjakerrokseen rakennetaan kaupungin kotihoidon tilat. Aikataulun mukaan rakennus valmistuu joulukuussa Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy:n vuoden 2015 ensimmäiset kuusi kuukautta ovat sujuneet perinteisellä tavalla. Opetusta on haitannut omien si sä lii kun ta ti lojen puuttuminen, mutta opetuksen tasosta ei ole tarvinnut tinkiä. Toiminta Tiede puis ton vuokratiloissa on lisännyt huomattavasti toimitilakuluja, vaikka ny kyiset tilat ovat aikaisempia tiloja oleellisesti pienemmät. Koulutustoiminta on jatkunut valtionosuuksien turvin samoin kuin aikai sem pinakin vuosina vapaan sivistystyön koulutuksena ja aikuisten ammatillisena li sä koulu tuk se na. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaan on saatu hieman edel lis vuotta pienempää valtionosuutta ja vastaavasti aikuisten ammatilliseen li sä kou lu tukseen edellisvuotta suurempaa valtionosuutta. Kaksi mittavaa ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettua hanketta päättyi vuo den 2014 lopussa, joten keväällä 2015 toteutettiin ainoastaan hankkeiden lop pu ra por toin ti. Valmennuskeskuksen toiminnan kehittämistä jatkettiin. Valmennuskeskus tu lee käy tän nös sä toimimaan eri toimijoiden yhteistyöverkostona. Val men nus kes kus tar joaa lajiliitoille sekä seuroille leirimahdollisuuksia, testauspalveluita se kä koulu tus ta. Valmennuskeskus toimii kiinteässä yhteistyössä Joensuun Ur hei lu aka temian kanssa. Hostelin toiminta on ollut vilkasta ja ensimmäisen kuuden kuukauden käyttöaste hy vä (60,5 %). Majoitusvuorokausien lukumäärä oli Toiminta on ollut myös taloudellisesti kannattavaa. Hostelin alakertaan entisen hie ron ta po li kli nikan tiloihin remontoitiin pieni keittiö ja aamiaishuone hostelin asiakkaille. Samois sa tiloissa tarjotaan iltapäiväkerhon lapsille välipala. Aamiaishuone ja keittiö vuokrattiin Pitopalvelu Pata ja Pullalle. Vapaan sivistystyön kurssipäivätoteuma oli kesäkuun loppuun mennessä kurs si päi vää. Toteuma on hyvä. Yhteistyötä alueen urheiluseurojen, lajiliittojen, Pohjois-Karjalan Liikunnan, Kan sa lais opis ton, yksityisten liikunta-alan yrittäjien ja muiden yhteisöjen kanssa on jatkettu edelleen. Myös opiston oma juoksukoulu on toiminut edelleen ak tiivi ses ti. Hallitus kokoontui raportointijaksolla neljä kertaa. Taloushallintopalvelut ostetaan Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskukselta. Valtionosuutta aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaan sivistystyön kou lu tuk seen puolivuotisjaksolla saatiin euroa. Tulosennuste vuodelle 2015 on ensimmäisen puolen vuoden toteuman pe rus-

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus teel la noin euroa. Valmistelija: talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien yhtiöiden al kuvuo den 2015 raportit. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Talous- ja strategiajohtaja

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Penttilänrannan taidehankintojen eteneminen 6493/ /2015 KH 365 Taiteen prosenttiperiaatteen soveltamista Penttilänrannan kehittämiseen on suun ni tel tu jo Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (KV ). Suun ni telmien mukaan kaupunki käyttää 1%:n maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista ympäristötaiteen hankkimiseen. Kort te lialuei den toteuttajien edellytetään varaavan vastaavan osuuden to teu tus kus tannuk sis ta taideteosten hankkimiseen. Hankesuunnitelman mukaan yksi luonteva tee ma taideteoksille on alueen pitkä, teollisuuteen ja kaupungin kasvuun liittyvä his to ria. Kaupunginhallituksen vuonna 2010 hyväksymässä puitesuunnitelmassa Pent tilän ran nan taidehankinnat prosenttiperiaatteella selkiytettiin ja jäsennettiin taide han kin to jen käytännön menettelyä. Samalla taidehankintojen tueksi pe rustet tiin työryhmä, jonka tehtävänä on toiminnan koordinointi sekä taideteosten si joi tus paik koi hin ja itse taidehankintoihin liittyvien ehdotusten ja pää tös esi tysten valmistelu. Työryhmä on kokoontunut 4-6 kertaa vuosittain. Kokouksissa on kä si tel ty ajankohtaisia hankkeita ja keskusteltu taiteilijaehdokkaista. Työryhmä on perehtynyt myös taiteilijapankin aineistoon. Työryhmällä ei ole hankinnoissa pää tös val taa eikä erillisiä määrärahoja. Yleisille alueille hankittavien tai de teosten osalta päätökset tekee asianomainen lautakunta (esim. kau pun ki ra ken nelau ta kun ta) ja korttelialueiden osalta rakennushankkeiden toteuttajat. Taiteen han kin nois sa voidaan käyttää suoria hankintoja sekä yleisiä ja kutsukilpailuja. Taidehankintoja varten perustettiin vuonna 2011 taiteilijapankki, jonne Pent tilän ran nan taidehankinnoista kiinnostuneet taiteilijat voivat ilmoittautua. Tähän men nes sä taiteilijapankkiin on ilmoittautunut yli 200 taiteilijaa eri puolilta Suomea. Ilmoittautuneet taiteilijat ovat nähtävissä nettisivuilta ja heidän toi mit tami aan taiteilijaportfolioita säilytetään nykyisin Joensuun taidemuseon kir jas tossa, aiemmin Taiteenedistämisen sivutoimipisteessä. Joensuun taiteilijapankkiin koot tu ja tietoja on hyödynnetty laajemminkin taidehankinnoissa eri puolilla Suo mea. Taiteilijapankkia käytetään hyväksi kun etsitään sopivia ehdokkaita eri koh tei siin. Kaupunkirakenneyksikkö on vuosina ostanut Pohjois-Karjalan tai detoi mi kun nal ta, nykyisin Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun sivupisteeltä, taide han kin toi hin liittyvien valmistelevien tehtävien palveluja. Käytännössä vi su aalis ten alojen läänintaiteilija Hannu Aaltonen on toiminut Penttilänrannan tai dekoor di naat to ri na. Hänen aikanaan prosessi on saatu hyvin käyntiin ja toi min ta tavat luotua. Visuaalisten alojen läänintaiteilijan työn päätyttyä syksyllä 2015 Pent ti län taidehankintoihin liittyvät tehtävät on siirretty pysyvästi Joensuun taide museo on, jossa toiminnasta vastaa intendentti Ulla Pennanen. Kesän 2015 aika na Joensuun kaupungin Penttilänranta nettisivustolle koottiin Pent ti län rannan taide -osio ( ). Taidetta on hankittu Penttilänrantaan suorina hankintoina sekä kutsukilpailujen avul la. Taiteilijoilta ovat suoraan tilanneet rakennusyhtiöt YIT (Pekka Paikkari: Joet, Virtauksia, Kivet), Rakennus Hassinen (Pertti Kukkonen: Palokärki, Tilhet, Py hät pihlajat), Fortum (Johanna Turunen: Punainen virtaa), Joensuun Vesi (Hei-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus di Vasara: Veden äärellä neljä vuodenaikaa), Joensuun Elli (Maria Mughal) ja JL-Ra ken ta jat (Anu Torikka). Rakennus Hassinen järjesti myös oman kut su kil pailun, jonka yhteydessä Ympäristötaiteen säätiön kanssa luotiin kilpailumalli, jota myös muut yksittäiset rakennusfirmat voivat hyödyntää. Hassisen järjestämän kil pai lun voitti kuvanveistäjä Jukka Tuominen teoksillaan Kalajuttu ja Auringon ter veh dys. Yleisistä alueista vastaava Joensuun kaupunki järjesti Varvinpuiston tai de han kin taa varten myös kutsukilpailun, jonka voitti Anssi Kasitonni veis toksel laan Suomen tuntemattomin runoilija. Teokset on esitelty tarkemmin liit teessä. Penttilänranta on Helsingin Arabianrannan jälkeen Suomen toiseksi suurin kohde, jossa sovelletaan taiteen prosenttiperiaatetta. Hanke on tältä osin saanut var sin paljon kansallistakin julkisuutta. Joensuuta on käytetty esimerkkinä myös esi mer kik si hallitusohjelman valmistelussa, taiteen prosenttiperiaate on nos tettu mukaan hallituksen kärkihankkeisiin. Penttilänrannassa on luotu malli, johon yri tyk set on saatu kytkettyä varsin hyvin mukaan. Esimerkiksi Fortum on Pent tilän ran nan kokemukseen perustuen hankkinut taidetta muuallekin. Lisäksi jotkut ra ken nut ta jat ovat hankkineet taidetta enemmän kuin prosenttiperiaate vel voittai si. Penttilänrannan rakentumisen alkuvaiheessa on saatu luotua tai tei li ja pankki, työkalut ja toimintatavat. Tulevina vuosina prosenttiperiaatteen käyttö laa jenee rakentamisen edetessä. Valmistelijat: Tilaajajohtaja Janna Puumalainen ja projektipäällikkö Tero Toi vanen Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä selvityksen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Penttilänrannan taideteosluettelo Jakelu Tilaajajohtaja (sivistys)

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Osallistuminen Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista -hankkeeseen 6494/ /2015 KH 366 Joensuun kaupungin vapaa-aikakeskus on valmistellut hanketta tiiviissä yh teistyös sä Ortodoksisen kulttuurisäätiön, Pohjois-Karjalan museon, Joensuun or todok si sen seurakunnan ja alueen matkailutoimijoiden kanssa. Hankkeen juuret ovat jo muutaman vuoden takaisissa suunnitelmissa, joita ei kuitenkaan ole aiem min saatu konkretisoitua. Päätoimet tapahtuvat Ortodoksisen kult tuu ri keskuk sen lähiympäristössä, kaupungin rooli on erityisesti tukea hankkeen hal linnoin tia ja verkostoitumista. Hankkeen tavoitteena on verkosto-osaamisen juurruttaminen Poh jois-kar ja lassa ortodoksisen kulttuurin ja palvelujen tuotannon pysyväksi toi min ta kult tuu riksi. Uusi toimintakulttuuri synnyttää maakuntaan uusia tapahtumia ja palveluja ja nii den myötä luo uutta elinkeinotoimintaa sekä rikastuttaa paikallista kult tuu ritoi min taa ja aktiivista toimijakenttää kasvattaen suvaitsevaisuutta ja vahvistaen maa kun nan monimuotoista kulttuuri-identiteettiä. Hankkeessa kehitettävät uudet palvelut ja palvelukonseptit vakiinnutetaan sään nöl li sek si ja jatkuvaksi toiminnaksi, josta tiedotetaan ja markkinoidaan yhtei sen tiedotusfoorumin kautta sekä yhteistyökumppaneiden kesken vas ta vuoroi ses ti esim. messutapahtumissa. Ortodoksinen kulttuurikeskus asemoituu hankkeen myötä alueensa ver kot tuneen ortodoksisen kulttuuritoiminnan ja -tuotannon koordinaattoriksi sekä myös ns. verkonkutojaorganisaatioksi, jonka yhtenä olennaisena tehtävänä hank kees sa on saattaa yhteen ja yhteistyökumppaneiksi ortodoksisuuteen ja orto dok si seen kulttuuriin linkittyvät yliopiston ja seminaarin toimijat, matkailualan edus ta jat, kolmannen sektorin organisaatiot ja julkisen vallan instituutiot. Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1. Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen ja Ortodoksisen seminaarin pi ha-alu een infrastruktuurin rakentaminen 2. Verkottuneen toimintamallin rakentaminen Ortodoksisen kirkon ja siihen kytkeytyvien maakunnan ja lähimaakuntien keskeisten ortodoksisten toi mijoi den kanssa 3. Pohjois-Karjalan ja sen lähialueiden ortodoksisuutta ja or to dok sis ta kulttuuria käsittelevän tutkimustiedon ja osaamisen käyttäminen, so vel ta mi nen ja jalostaminen sisällöiksi, joita paikalliset matkailualan yrittäjät voivat hyö dyntää 4. Yleisötapahtumien kehitystyö Itä-Suomen yliopiston ja Or to dok si sen seminaarin kanssa 5. Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen toiminnan, ta pah tu ma tuo tan non ja palveluiden kehittäminen verkottuneella mallilla 6. Lähiyhteisöllisyyden vahvistaminen tukemalla maakunnan or to dok sis ten järjestöjen, yhdistysten ja kulttuuritoiminnallisten yhteisöjen toi min taa 7. Verkkosivujen rakentaminen verkottuneeseen toimintamalliin osal lis tu vien toimijoiden yhteiseksi tiedotusfoorumiksi. Tavoitteena on käynnistää hanke vuoden 2016 alkupuolella, hankkeen kesto on

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus kuukautta. Hanketta esitetään Joensuun kaupungin va paa-ai ka kes kuksen/poh jois-kar ja lan museon hallinnoitavaksi. Hankkeeseen palkataan pää toimi nen projektipäällikkö. Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta haetaan EAKR-rahoitusta Hankekumppaneiden rahoitusosuudet on suunniteltu seuraavasti: 1. Joensuun kaupunki Ortodoksisen Kulttuurin säätiö/kkes Ortodoksinen kirkko Hankkeen omarahoitusta haetaan kaupungin kehittämishankemäärärahoista. Oma ra hoi tus jakautuu alustavan budjetin mukaan vuosille seu raavas ti: Tilausten valmisteluryhmä on käsitellyt hanketta kokouksessaan ja pää ty nyt puoltamaan hankkeeseen osallistumista. Ortodoksinen kulttuuri on yksi Joensuun ja Pohjois-Karjalan myös matkailullisesti kiinnostavista oma lei maisis ta piirteistä. Hankkeeseen on saatu mukaan ortodoksisen kulttuurikeskuksen li säk si seminaari ja kirkko, myös taloudellisella panoksella. Joensuun kaupungille suun ni tel tu rahoitusosuus on kohtuullinen, 9,5 % kokonaiskustannuksista. Joensuun kaupunki on aikanaan ollut voimakkaasti tukemassa ortodoksisen kult tuuri kes kuk sen perustamista, tällä hetkellä kaupunki ei tue keskusta taloudellisesti. Hankehakemuksen luonnos on nähtävissä kokousasiakirjoissa. Valmistelija: Tilaajajohtaja (sivistyspalvelut). Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä hankehakemuksen Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista ja osal listua hankkeen omarahoitukseen yhteensä enintään 9,5 % osuudella ja enintään euron summalla, joka maksetaan kehittämishankkeisiin varatusta mää rära has ta (kp 1272) yllä kuvatulla tavalla. Rahoitukseen osallistuminen edellyttää, et tä muu rahoitus toteutuu esitetyllä tavalla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous / /2015 KH 367 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuuston kokous pidetään perjantaina klo alkaen Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksessa käsitellään mm. talousarviokehys vuodelle 2016, osavuosikatsaus 2/2015 ja kuntayhtymän strategian päivittäminen vuosille Osavuosikatsauksen mukaan palvelujen kysyntä on ollut hiukan viime vuoden vastaavaa aikaa suurempaa erikoissairaanhoidossa. Sosiaalipalvelujen osalta vuosi 2015 on toteutumassa suunniteltua palvelukysyntää hiljaisempana. Toimintakuluissa ennustetaan 0,6 miljoonan euron talousarvion ylittymistä ja toimintatulojen alittuvan 0,4 miljoonaa euroa. Pääasiallisin syy talousarvion ylityspaineelle on laskutus muista sairaanhoitopiireistä. Toisen osavuosikatsauksen perusteella kuntayhtymä olisi päätymässä nollatulokseen. Vuoden 2016 talousarviokehyksen toimintakulujen kasvu on 1,1 % verrattaessa vuoden 2015 talousarvioon. Talousarviokehyksessä on huomioitu 2 %:n tuottavuustavoite. Talousarviokehyksessä toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu määrä on 250,5 miljoonaa euroa ja jäsenkuntien palvelusuunnitelmien kokonaismäärä on 222,1 miljoonaa euroa. Maakunnalliset, jäsenkuntiin kohdistuvat hankkeet käsitellään erikseen ja niiden talousarviovaikutukset on mahdollista liittää oman toiminnan talousarviokehyksen päälle. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokouksen tiedokseen ja päättää mahdollisista evästyksistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kokouspalkkiot seudullisen yhteistyön uudessa toimintamallissa 6504/00.01/2015 KH 368 Joensuun seudun kuntien päätöksillään v hyväksymä uusi seudullisen yhteistyön voimaan tullut toimintamalli on seuraava: 1. Seudun kuntien johtajat ja hallitusten puheenjohtajat kokoontuvat vähintään 3 kertaa vuodessa ja käyvät läpi kulloinkin ajankohtaiset seutuyhteistyöhön liittyvät asiat ja hankkeet. Seutuvaltuuston puheenjohtaja ja seutuhallituksen puheenjohtaja osallistuvat kokouksiin ja seutuhallituksen puheenjohtaja toimii siirtymäkauden sen puheenjohtajana. 2. Vetovastuu asioiden valmistelussa on vuosittain vaihtuen kunnilla vuorotellen, vetovastuussa oleva kunta vastaa kokousten koollekutsumisesta, asialistan valmistelusta ja vetovastuussa oleva kunta osoittaa kokouksia varten sihteerin. 3. Kohdan 1. ryhmä voi harkintansa mukaan asettaa työryhmän erityistä määräaikaista tehtävää varten, muutoin seudulliset yhteistyöasiat hoidetaan normaalina yhteistyöasioina kunkin kunnan viranhaltijoiden kesken siten, että mukana ovat ne kunnat, joita asia kulloinkin koskee. 4. Laajempi seudullinen yhteistyöfoorumi (seutukokous) järjestetään vähintään kerran vuodessa ja foorumin sisällöstä sovitaan kulloinkin erikseen. Foorumin puheenjohtajana toimii siirtymäkauden nykyisen seutuvaltuuston puheenjohtaja. 5. Seutusopimus nykyisessä muodossaan puretaan päättymään Seutuhallitus ei tarvitse erillistä budjettia alkaen vaan kukin kunta vastaa omalta osaltaan toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tarvittaessa em. ryhmän sopiessa asiasta tarkemmin. Kontiolahti on vetovastuussa kaksi vuotta. Hallintojohtaja Riitta Himanka kokoaa asialistat ja toimii sihteerinä. Kokoonnutaan vähintään kolme kertaa. Esittelijänä toimii vetovastuussa olevan kunnan kunnanjohtaja Jere Penttilä. Puheenjohtajana toimii Pekka Kukkonen. Pekka Kukkonen on nostanut esille kysymyksen kokouspalkkioista. Joensuun kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö ei tunne tämän toimintamallin mukaisia yhteistyöelimiä ja näin ollen kokouspalkkoita joensuulaisille edustajille ei ole v maksettu.muiden kuntien käytännöstä asiassa ei ole tietoa, mutta sovitun mukaisesti kukin kunta vastaa omalta osaltaan toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Asia koskee sekä kohdassa 1 että kohdassa 4 mainittuja kokoontumisia. Valmistelija: kaupunginsihteeri

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä menettelyn, että em. kohdassa 1 ja 4 mainittujen kokousten osalta sovelletaan tämän valtuustokauden loppuun saakka luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 kohtaa 3 (lauta- ja johtokunnat, näiden jaostot, toimikunnat), jonka mukaisesti maksetaan kokousten joensuulaisille jäsenille kokouspalkkiot. Muiden yhteistyöhön liittyvien kokousten osalta erillisiä kokouspalkkioita ei makseta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Tiedoksi merkittäviä asioita KH Erkki Nuutisen kirje liikennepolitiikasta on liitteenä. 2. Työ- ja elinkeinoministeriön, Sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kirje kuntapäättäjille on liitteenä. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Kirje kuntien varautumisesta maahanmuuttajien vastaanottoon Liite 3 Kirjelmä Joensuun kaupunginhallitukselle liikennepolitiikasta

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH 370 Pöytäkirjat: Kaupunkirakennelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöjohtaja Kaupunginsihteeri , 36 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Aino Heikura ei esteellisenä osallistunut kokoukseen henkilöstöjohtajan päätöksen osalta (lähisukulaisuusjäävi).

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Julkinen kannanotto Pohjois-Karjalan junaliikenteen kehittämiseksi 6464/ /2015 KH 371 Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR tiedottivat säästö- ja su pis tamis toi men pi teis tä osto- ja velvoiteliikennettä koskien. Neuvottelutuloksen mukai ses ti liikenne lakkaisi kokonaan sekä Joensuu - Lieksa - Nurmes että Joensuu - Var kaus rataosilla alkaen. Pohjois-Karjalan hen ki lö ju na lii ken ne asemien lukumäärä romahtaisi nykyisestä 14:sta vain kolmeen. Pohjois-Karjalassa tieto reittien lakkauttamisesta on otettu vastaan jär kyt ty neinä. Maakunnan ja kuntien edustajat osallistuivat ministeri Bernerin jär jes tä mään kuulemistilaisuuteen asiassa ja luovuttivat asiaa koskevan kir jelmän. Joensuun kaupunki vastustaa jyrkästi ministeriön ja VR:n neu vot te lu tu lok sen toi meen pa noa ja vetoaa maan hallitukseen ja eduskuntaan, että ju na lii ken teeseen kohdennettavia säästöjä ja toimenpiteiden koh den ta mis ta harkitaan uudes taan huolelliseen kokonaisarviointiin pohjautuen. Joensuu on maa kun ta keskus ja merkittävä opiskelijakaupunki, jolle toimivat eri suunnista tulevat ju na liiken ne yh tey det ovat erityisen tärkeät. Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen tavoitteena on Joen suun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seu dun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Saavutettavuus on keskeinen osa kil pai lu ky kyä.biotalouden innovaatiokeskittymän kehittämisessä toimivat tava ra- ja henkilöliikenneyhteydet ovat olennaisen tärkeitä. Poh jois-kar ja lal le esitetään nyt kohtuuttoman suurta osuutta joukkoliikenteen sääs tö tal kois sa. Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakunnan yleistä kilpailukykyä heikentämällä edellytyksiä houkutella yritysinvestointeja, työvoi maa, opiskelijoita ja matkailijoita. Tämä on jyrkässä ristiriidassa edellä mai nitun kasvusopimuksen kanssa. Joensuu - Varkaus - Pieksämäki reitti on tärkeä maan poi kit tais lii ken teel le ja yhteyk sil le Joensuusta erityisesti Jyväskylän ja Tampereen suuntiin. Mat kus ta jia on vuo si ta sol la Joensuun ja Varkauden välillä , ja Varkauden ja Pieksämäen vä lil lä Joensuun maine ja vetovoima kasvavana yli opis to kau pun ki na edel lyt tää hyvää liikenteellistä saavutettavuutta kaikilla lii ken ne muo doil la. Ju nalii ken teel lä on erityisen suuri merkitys opiskelijoille, joita Joen suus sa on yli Ilman Joensuu Varkaus liikennettä junamatkat poi kit tais suun nas sa vievät mer kit tä väs ti enemmän aikaa ja rahaa. Poikittaiset maa kun ta ra jat ylittävät jouk ko lii ken ne yh tey det ovat valtion järjestämisvastuulla, eivät kun tien, maakuntien ja ELY-keskusten. Joensuu Lieksa- Nurmes yhteys on välttämätön Pielisen kar ja lan saa vu tet tavuu del le ja matkailuelinkeinolle, kun linja-autoliikennettä on jo voi mak kaas ti supis tet tu. Matkustajia on Joensuun ja Lieksan välillä vuosittain , ja Lieksan ja Nurmeksen välillä Nykytilanteessa Nurmekseen päät ty vän hen ki lö juna lii ken teen tulisi jatkua pohjoiseen Vuokatin kautta Kon tio mäel le saakka, jossa yh dis ty mi nen Savon rataan ja Oulu Rovaniemi -lii ken tee seen. Ratkaisu toisi

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus mah dol li suuk sia myös matkailuyhteistyölle ja -kasvulle. VR:ltä monopoliyhtiönä vaaditaan yhteiskuntavastuuta ja liikennöintiä myös hiljai sem mil la rataosuuksilla. Liikenteen ostoihin kohdistettavien bud jet ti va ro jen käy tön on oltava läpinäkyvää ja selkeästi todennettavissa VR-konsernin toi minnas sa. Ostovarojen on kohdennuttava täysimääräisesti ostettavaan lii ken teeseen siten, että VR myös hakee aktiivisesti kasvua kaikilla reiteillään. Pi dem mällä aikavälillä on lisättävä raideliikenteen kilpailua. Valtion tukipolitiikassa tu lee sel keäs ti tehdä jakoa siten, että markkinalähtöisesti toteutuvia suurten kau punkien välisiä ja kaupunkiseutujen sisäisiä yhteyksiä ei tuettaisi lainkaan. Tuki on ko hen net ta va sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Henkilöjunaliikenne tulee nähdä myös potentiaalisen ta va ra lii ken teen, kuten kas va vien puuraaka-ainekuljetusten, mahdollistajana inf ra struk tuu rin kun nos sapi don kautta. Itä-Suomessa tulee myös huomioida rahdin ja hen ki lö lii ken teen kas vu mah dol li suu det sekä Niirala-Värtsilän kansainvälisen ra jan yli tys pai kan logis ti nen merkitys Venäjän ja Suomen välillä. Ratainfrastruktuurista saa daan paras yhteiskunnallinen ja ilmastopoliittinen kokonaishyöty silloin, kun rai teil la liikku vat sekä ihmiset että tavarat. Pohjois-Karjala on maakuntana valmis rohkeisiinkin jouk ko lii ken ne ko kei lui hin, ja neuvottelemaan LVM:n, VR:n ja linja-autoliikenteen toi mi joi den kanssa rat kaisuis ta saavutettavuuden ja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää ottaa asian kiireellisenä käsiteltäväkseen ja hyväksyy edellä esitetyn julkisen kannanoton Pohjois-Karjalan junaliikenteen kehit tä mi sek si ja toimittaa kannanoton Liikenne- ja viestintäministeriölle, VR:lle ja vaalipiirin kansan edus ta jil le. Päätös: Hyväksyttiin yksimilisesti