Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina klo Tervetuloa!

Transkriptio

1 JOULUKUU 2009 Tässä lehdessä mm. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki: Vilunkiyrittäjät kuriin Leena Rihko: Suomi 15 vuodessa hyvinvointivaltiosta Euroopan hännänhuipuksi? Juha Jormanainen: Terveisiä telakalta Pioneerien kerhoissa käy hyvä vipellys! Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho: Vahuusiän köyhyys kasvaa Suomessa Ari Rajamäki: Talous harmaantuu Kari Hanka: Työttömyyden torjunnan tunaroinnissa tarkoituksellisuuden makua Vasemmistoliiton Jouluglögit Raision Vasemmistoliitto tarjoaa perinteiset jouluglögit Raision torilla lauantaina klo Tervetuloa!

2 2 Joulukuu 2009 Metalliteollisuuden osaaminen on kansallisvarallisuutta Ennustajia riittää, kun on puhe siitä milloin viime vuonna maailmaan, Suomeen ja Raisioon iskenyt taantuma kääntyy iloiseksi nousuksi. On oikeastaan riittänyt alkumetreiltä asti. Yhteistä ennustajille on se, ettei mitään yhteistä ole. Näyttää olevan helpompi ennustaa sammakonkudusta tulevan kevään sää kuin talouden mittareista seuraava talouden nousukausi. Se on tietysti varmaa, että keskimäärin talous kääntyy joskus nousuun ja joskus tulee nk. nousukausi. Meille raisiolaisille amerikkalaisten kotitalouksien ostovoiman kehittymistä kiinnostavampaa on se millaiset ovat Turun seudun työnsaantimahdollisuudet. Monet raisiolaiset ostavat asuntonsa ja maksavat vuokransa metalliteollisuudesta saatavilla palkkatuloilla. Varsinais- Suomen kannalta telakan toiminta on ollut ja on edelleen alueen metalliteollisuuden elinehto. Ovat telakan näkymät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä mitkä tahansa, pitää metalliteollisuuden rakennetta monipuolistaa. Annetaan sitten tulevaisuudessa telakkatukia tai ei, yhteiskunnan on panostettava alueen teollisuuden elinmahdollisuuksiin. Varsinais-Suomessa on paljon osaavia teollisuuden ammattilaisia, on kyse sitten duunarista tai insinööristä. Se osaaminen on meidän kansallisvarallisuutemme, jota ei ole varaa hukata, eikä osaavia käsiä pidä jättää käyttämättä. Omaishoidon tarve Valtuuston vuoden 2010 talousarviokokouksessa sivuttiin omaishoitajille ensi vuonna annettavia tukia. Lisäystä on vain hyppysellinen. Perusteena tuen vähäisyydelle käytettiin mm. sitä, että omaishoitajille ei kyetä järjestämään enempää tukipalveluita. Perusteiden mukaan olisi vastuutonta, jos annettaisiin rahaa, mutta ei pysyttäisi järjestämään tukipalveluita. Varmasti on näinkin, mutta käytännössä tämä johtaa siihen, että moni toimii omaishoitajana sekä ilman tukipalveluita että kaupungin rahallista tukea. Ehkä kaupungin sitten olisi ainakin tarjottava niitä tukipalveluita, jotta omaishoitajana toimivat jaksaisivat usein raskasta työtään paremmin. Tämä tarkoittaisi mm. päivätoimintaan ja lyhytaikaisiin intervallihoitopaikkoihin satsaamista. Lisää kaupungin talousarviosta blogissa Pekka Närhinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki VILUNKIYRITTÄJÄT KURIIN Harmaan talouden kitkeminen hyödyttää veronmaksajia, rehellisiä suomalaisia yrittäjiä ja suomalaisia sekä ulkomaalaisia duunareita. Jokainen harmaan talouden torjuntaan käytetty euro tulee takaisin moninkertaisena. Siksi ihmetyttää, miksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen tuntuu suhtautuvan harmaan talouden vastaiseen toimintaan niin nihkeästi. Vilunkiyrittäjiä vastaan voidaan taistella vain tiukemmalla lainsäädännöllä ja valvontaresursseja lisäämällä. Tuottavuusohjelman nimissä työsuojelupiireiltä ollaan karsimassa resursseja vaikka niitä pitäisi lisätä. Harmaata taloutta tuntuu erityisesti pesiytyneen rakennusalalle ja telakoille, mutta myös palvelualoille. Kaikkein heikoimmassa asemassa työelämässämme ovat maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset. Heitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta kunnollisia palkkoja, työturvallisuus ja työajat voivat olla mitä sattuu. Ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään hyväksi harmaana työvoimana, joista ei veroja makseta. Monesti ulkomaalaisia työntekijöitä eivät tunnu puolustavan muut kuin ammattiliitot. Ammattiliitot tekevät todella arvokasta työtä, mutta lainvalvojina toimimisen ei pitäisi olla niiden ykköstehtävä. Vasemmistoliitto on vaatinut jo pitkään ns. käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa erityisesti rakennusalalla. Käännetyssä arvonlisäverossa pääurakoitsija vastaa arvonlisäverotilityksistä eivätkä alihankkijat voi vetää välistä. Nykyisessä järjestelmässä alihankkijat voivat vähentää veroja, joita ne eivät ole koskaan maksaneet. 3/2009 Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry Lumparlankatu Raisio Puh Jyrki Katainen vastusti tiukasti käännettyä arvonlisäveroa. Vasemmiston painostuksesta hän on joutunut lopulta taipumaan ja luvannut muutosta ensi vuonna. Käännetty arvonlisävero ei yksin riitä vaan tarvitaan lisää uusia keinoja. Nyt tarvitaan tiukempaa valvontaa ja voimakkaampi tilaajavastuulaki. Vasemmistoliiton mielestä alipalkkojen maksaminen pitää sanktioida ja lain pitää velvoittaa tilaajaa käymään läpi palkka- ja verotiedot kuukausittain läpi. Ammattiliitoille pitää antaa kanneoikeus. VASEN-RAISIO Julkaisija Raision Vasemmistoliitto Päätoimittaja Pekka Närhinen Kannen kuva Nikke Wikström Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti. Tässä on Vasemmistoliiton tavoitteita, joiden taakse myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja työministeri Anni Sinnemäki pitää saada. Jos jäämme odottamaan vain seuraavaa vasemmistolaisempaa hallitusta, jää jopa satojen miljoonien eurojen verotulot saamatta. Vasemmiston tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on puolustaa työntekijöiden ja rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Taitto Nikke Wikström Painopaikka West Point Rauma

3 Joulukuu Yksityiset ostopalvelut iso rahareikä Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion yksimielisesti muuttamatta kaupunginhallituksen esityksestä euroakaan. Talousarviosta käydyt muutamat äänestykset ja valtuustoryhmien väliset näkemyserot oli hoidettu pois alta jo kaupunginhallituksen käsittelyssä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pu heenj oht aj a Pekka Närhinen muistutti, että talousarvion pohja päätettiin käytännössä edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin päätettiin veroprosentti ja kiinteistöverot, sekä päätettiin ottaa kaupungille lisää velkaa. Närhinen kritisoi lainanottopäätöstä muistuttamalla, että pysyvän lainan ottaminen tulee kaikille kalliimmaksi kuin maltillinen veroprosentin korotus. Palvelujen turvaamisen kannalta on tärkeää, että vastuullisesti kerätään riittävästi veroja. Meidän on joka tapauksessa huolehdittava raisiolaisten koulu-, terveys- ja vanhuspalveluista Kuntien budjeteissa ohjeistetaan seuraamaan tiukasti henkilöstömenoja. Henkilöstömenot kasvavat Raisiossa ensi vuonna hieman yli neljä prosenttia. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ostopalveluihin käytetyt rahat, jotka ovat kasvaneet yhtä suureksi kuin koko henkilöstökulut. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen puuttuikin puheenvuorossaan ostopalvelujen käyttöön. Kokonaisuudesta olisi hyvä tehdä selvitys. Meidän pitää tietää, ettei ostopalvelujen kautta valuteta rahaa asioihin, jotka kaupungin olisi edullisempaa ja parempi tehdä itse. Erityisesti ostopalvelujen kasvu huolettaa sosiaali- ja terveystoimen sektorilla. Siellä liikkuvat isot rahat, ja sen myötä se herättää kiinnostusta yksityisissä yrityksissä. Viimeksi asiaan on valtakunnan tasolla puuttunut arkkiatri Risto Pelkonen, joka totesi, ettei terveyspalvelujen ulkoistaminen paranna laatua eikä tule edulliseksi. Kunnissa hoitojen osto ulkopuolisilta on Pelkosen mukaan myös priorisointia. Ostot ulkopuolisilta pirstaloivat järjestelmää ja laadun valvominen käy vaitilla. Kasvu vaikuttaa suurelta, mutta silti se on viimeisten vuosien pienin. Menot ovat olleet koko 2000-luvun kovassa nousussa. Syynä ovat olleet sekä väestön ikääntyminen että kunnille uudet, lainmuutoksilla tulleet velvoitteet. Vasemmistoliiton Anne Sinilaakso kritisoi sosiaalipuolen vuoden 2010 talousarviota alimitoitetuksi. Hän muistutti, että esimerkiksi viime keväänä valtuuston päättämät rahojen karsinnat joudutaan nyt loppuvuodesta palauttamaan, koska palveluille on tarvetta, eikä niitä saada muuten hoidettua. Alibudjetointi on ollut Raisiossa viime vuosina sosiaali- ja terveystoimen ongelma. Useina vuosina valtuuston talousarviosta karsimat rahat on jouduttu palauttamaan jo puolen vuoden jälkeen, kun on nähty, että myönnetyllä rahoilla ei tulla toimeen. Vettä virtaa maahan Raision puhtaasta vesijohtovedestä 15 prosenttia eli Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu joka kuudes vesilitra virtaa rikkinäisestä putkesta maahan. Vuotovesi on puhuttanut Raisiossakin vuodesta toiseen, eikä siihen talousarviossa edelleenkään esitetty konkreettista parannusesitystä. Vuotoprosentti ei ole kuitenkaan viime vuosista kasvanut ja vanhoja putkistoja korjataan entiseen tahtiin. Puhtaan veden vuodot eivät ole ainoa ongelma. Jätevesinä puhdistetaan sen sekaan kuulumattomia sadeja vuotovesiä. Kun jokaisesta sadevesikuutiosta maksetaan Turulle käypä jätevesipuhdistuksen hinta, siirtyminen Kakolaan muuttaa tämän osalta jätevedenpuhdistuksen tilannetta raisiolaisille entistä kalliimpaan suuntaan. Vuotovesistä ei päästä koskaan eroon, mutta pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelmalla ja kustannuslaskelmalla vesiasiat saadaan hoidettua taloudellisimmalla mahdollisella tavalla. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä eikä paranna laatua Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämä raha on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Palveluista ei ole varaa karsia ja on syytä selvittää, onko yhtenä syynä kasvuun kalliimpien ostopalveluiden lisääminen. keaksi. Tutkimukset osoittavat myös, että ulkoistamisesta ei kerry säästöjä. Sosiaali- ja terveystoimella liian vähän rahaa Sosiaali- ja terveystoimen käytettävissä oleva raha kasvaa ensi vuodelle 7,5 prosen- Jätteenpolttolaitosta tarjotaan nyt Raisioon Turun seudulliselle jätteidenpolttolaitokselle haetaan sijoituspaikkaa kuumeisesti. Nykyisin jätteitä poltetaan Turun Orikedolla. Alueelle kaavailtu polttolaitoksen laajennus on ollut vastatuulessa asukkaiden vastustuksen vuoksi. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti, ettei nykyinen Orikedon polttolaitos saa laajennuslupaa ja toiminta loppuu vuonna Seudullisen jätteenpolttolaitoksen oheishaittoja on mm. raskas kuormaautoliikenne. Koko polttojätekuorman käsittelypaikan tulisikin sijaita liikenteellisesti ja ympäristöhaitoiltaan mahdollisimman edullisessa paikassa. Jätteiden poltto ei ole yksiselitteisesti ympäristöystävällisin jätteidenkäsittelytapa. Sen suosio perustuu ennemminkin poltosta saatavan energian myyntituloihin kuin toiminnan ympäristöystävällisyyteen. Valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoi, että Raision kaupungille tulee lähiaikoina tarjous Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta Raisioon. Kokouksessa Vasemmistoliiton Pekka Närhinen uskoi, että jos asiaa kysyttäisiin valtuustolta, se ohjeistaisi Raision kaupunginhallitusta niin, ettei alueeltaan pieneen Raisioon rakennettaisi koko Turun seudun jätteitä keräävää ja polttavaa laitosta. Itse päätöksenteon kannalta asia on sikäli ongelmallinen, että päätökset suurenkin polttolaitoksen osalta voidaan tehdä joko kaupungin teknisessä lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, vailla sen suurempaa kansalaiskeskustelua. Turun päätöksenteko on huono esimerkki. Ensi tehtiin päätös ja sen jälkeen syntyi asukkaiden vastarinta, lopulta korkein hallinto-oikeus asettui asukkaiden puolelle, eikä uutta polttolaitosta Turun Orikedolle synny.

4 4 Joulukuu 2009 SIRKUS-SUOMEN KATSOMOSSA Suomi 15 vuodessa hyvinvointivaltiosta Euroopan hännänhuipuksi? Suomi on niin pieni maa, että täällä sanomalehtiinkin mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Kun Nova Group ja sikainfluenssa oli saatu puitua, alettiin puhua kahdesta lautasesta. Nyt on käyty talvisotaa uudestaan, mutta onneksi kohta on joulu, niin voidaan seuraavat viikot sulatella vähän ajattomampaa aihetta. Ja sitten taas sirkukseen. Kun on tottunut seuraamaan monia sanomalehtiä plus iltapäivälehtiä päälle ja tietysti television uutisia useammalta kanavalta, puhumattakaan siitä että nykyään kaikki tiedotusvälineet kiirehtivät nettiin, on alkanut tulla tunne, että Suomessa journalismi, jos ei ihan hampaatonta ole, niin on alkanut pahasti louskuttaa tekohampaitaan. Yhdenkin tiedotusvälineen seuraaminen riittäisi, kun ne kumminkin toistelevat ja lainailevat toisiaan. Syyllä on seurauksensa. Ja syy on tietysti se, että jokainen tiedotusväline joutuu tänä päivänä kilpailemaan elintilastaan ja olemassaolostaan. Seuraus taas se, että juostaan nopeiden ja isojen otsikoiden perässä. Ja aina voi otsikoista tehdä isoja, vaikka ei aihettakaan olisi. Ennen vanhaan (vai alanko minäkin tulla vanhaksi, kun tuollaista ilmaisua käytän?) toimittajat sentään pistivät päänsä edes toimituksen ikkunasta ulos. Nykyään toimittajat seuraavat ennen kaikkea netistä mitä toiset toimittajat ovat kirjoittaneet. Poliisejakin on nykyään taas jalkautettu kaduille, mutta toimittajia ei nykyään taida livenä nähdä kuin ängeksimässä oikeustalojen auloissa. Pitäisikö hankkia Tiimarista uudet lukulasit, vai näenkö minä väärin: iltapäivälehdet ja erilaiset seitsemätpäivät saavat tehdä likaisen työn ja muut toistelevat ja tonkivat sitten haaskaa. Ennen ainakin itse itseään arvostaneet julkaisut tekevät nyt sitä samaa mikä joskus jätettiin juorulehdille. Tätä kaikkea perustellaan demokratian lisäämisellä. Mutta en minä tiedä onko se enää demokratiaa vai vain demokratiaa. Kohta voi olla vaikea löytää ihmisiä luottamustehtäviin, kun juuri ne tuntuvat olevan julkisinta riistaa. Tokihan sirkus on aina hauskaa, sopivasti annosteltuna, esimerkiksi kerran vuodessa. Mutta kun sitä riittää 365 päivää vuodessa, alkaa tuntua elämä ja yhteiskunta on yhtä sirkusta. Ei paljon naurata. Vai onko niin, että yhteiskunnan sirkustamisella joku ja jotkut taitavasti kääntävät kansalaisten huomion toisaalle, pois todellisista yhteiskunnallisista ongelmista ja epäkohdista. Monet todelliset ja kipeämmät aiheet jäävät nykyään varjoon tai tyystin käsittelemättä, eikä pieni ihminen ole mediaseksikäs. Kun satojatuhansia ihmisiä jää työttömäksi, se ei enää ole uutinen. Sitä paitsi työttömyys on jo vanha aihe, sitähän käsiteltiin jo viime vuonna, tai joskus. Meille kaikille näyttää varatun jatkuvalämmitteinen paikka sirkuksen katsomossa. ANTON TOLSTOJEVSKI Suomen luvun sosiaalipoliittinen uudistus noudatti pitkälle kansainvälisiä suuntaviivoja. Silloin sosiaalietuuk Stakes Yksityinen palvelutuotanto Yksityiset sosiaalipalvelutoimipaikat 100 Sosiaalimenojen kehitys % Julkiset Yksityiset Julkisten ja yksityisten palvelutuottajien osuus henkilöstöstä Kuntien säästäminen henkilöstömenoissa johtaa ostopalvelujen kysyntään ja laajenevaan tarjontaan. Sosiaalimenot ja rahoitus 2005, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Stakes. Sosiaalimenojen jakauma kohderyhmittäin Suomessa hallinto muu asuminen työttömyys perhe ja lapset leski ja muut omaiset vanhuus toimintarajoitteisuus Sairaus ja terveys 1,9 1,3 1 0,7 3,1 3,1 3,5 4,3 9 7,2 11, ,5 14,4 25,1 27,6 EU 15 Suomi 32,6 30, Sosiaalimenot ja rahoitus 2005, Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Stakes. % siin tehtiin satakunta erillistä karsintapäätöstä. Se on ainutlaatuista ottaen huomioon aiemman vahvan hyvinvointivaltiomallin kannatuksen ja maan hallitusten kokoonpanon. Pudotus hyvinvoinnin laajentamisesta karsintapolitiikkaan oli jyrkkä ja vastarinnan puuttuminen käsittämätöntä. Vaikka luvun alku on ollut kovan talouskasvun aikaa, ei sosiaaliturvaa ole parannettu. Nyt laman aikana siitä on sitten turha unelmoidakaan. Vasemmistoliiton tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan palauttaminen niin, että aluksi saadaan perusturvaan ja vähimmäisetuuksiin, esim. peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, opintotukeen ja kansaneläkkeeseen tuntuvat korotukset. Nyt Suomen sosiaaliturva on pudonnut alle EUmaiden keskiarvon eikä voida enää puhua lottovoitosta syntyä Suomeen hyvinvoinnin suhteen. Onneksi yhteiskuntarauha on vielä parempi kuin useimmissa maissa, mutta tämän päivän sotamenestyksen ihannointi pelottaa Leena Rihko luvun alussa perusturva- ja vähimmäisetuuksiin tehtiin vielä indeksikorotuksia ja toimeentulotuen laaja perusosa otettiin käyttöön Sen jälkeen kunnat ovat kiristäneet tuen myöntämiskäytäntöjä. Sosiaalimenojen kasvu on ollut suurinta vanhuuteen ja työttömyyteen liittyvissä tapauksissa. Kohta muu sisältää mm. toimeentulotukimenot, joissa mukana maahanmuuttajienkin saamat avustukset.

5 Joulukuu Iranista raisiolaiseksi Kuka olet ja mistä tulet? Olen Shiva Haghdoust, 36-vuotias suomalainen Raisiosta. Synnyin Iranissa ja kurdina jouduin pakenemaan sieltä vuonna Kolmen vuoden päästä Suomen viranomaiset valitsivat minut Turkin pakolaiskeskuksesta kiintiöpakolaiseksi tänne. En ollut koskaan ennen edes kuullut maasta nimeltä Suomi, enkä tiennyt, mikä minua siellä odottaa. Miten elämä Suomessa sitten jatkui? Minut tuotiin Turkuun vastaanottokeskukseen ja pääsin melko pian ulkomaalaisille tarkoitetulle suomenkielen kurssille. Ahkeran opiskelun jälkeen pääsin lähihoitajaksi valmentavaan koulutukseen ja sen jälkeen varsinaiseen lähihoitajaoppiin. Työharjoittelun suoritin turkulaisissa vanhainkodeissa. Olin tuolloin jo naimisissa ja ensimmäinen lapsemme syntyi vuonna Sitten jatkoin taas opiskelua ja vanhustenhoitoa. Vuonna 2004 syntyi toinen lapsemme. Jatkoin edelleen opiskelua ja sain asioimistulkin pätevyyden. Tulkkina käännän persian, kurdin, arabian Äiti Shivan tekemää jättikakkua ihailemassa 5 vuotta täyttävä Raman, puoliso Afshin ja 7-vuotias tytär Lawen. ja joitakin muita niiden sukulaiskieliä suomeksi, milloin tahansa esim. terveydenhoidosta tai viranomaisilta tulee pyyntö. Olit viime kunnallisvaaleissa Raisiossa Vasemmistoliiton ehdokkaana. Mikä sai sinut lähtemään mukaan? Olen nähnyt elämässäni niin paljon epäoikeudenmukaisuutta ja naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa, että huomasin Vasemmistoliiton tavoitteiden olevan lähellä omiani. Vanhainkodeissa näin, miten täällä kohdellaan ikääntyneitä ihmisiä. Se poikkeaa täysin oman kulttuurini tavasta hoitaa kaikki läheiset omissa kodeissaan tai kotonaan viimeiseen saakka lukuun ottamatta sairaalahoitoa. Olet sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsenenä. Miltä lautakuntatyöskentely on tuntunut? En valitettavasti ole pystynyt epäsäännöllisten ja äkillisten työtehtävien vuoksi osallistumaan kokouksiin, mutta olen yrittänyt perehtyä esityslistoihin mahdollisimman hyvin. Mieheni vuorotyö ja pienet lapset vaativat oman työni lisäksi runsaasti yhteen sovittamista, jotta ehdimme nähdä myös toisiamme. Miten pystyt sovittamaan kaikki tehtäväsi vuorokauteen? Kuten jo kerroin, kulttuurissamme kaikki sukulaiset ja ystävät auttavat kykynsä mukaan toisiaan. Mieheni äiti ja veljet ovat usein lapsenvahtina, kun meillä on yhtä aikaa töitä tai muuta tärkeää menoa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Toivon, että pysymme kaikki terveinä ja töitä riittäisi. Turvallisuus yhteiskunnassa on myös tärkeää. Politiikkaan tulen heti, kun saan siihen aikaa. Terveyspuolen asiat tunnen parhaiten ja haluan olla niitä kehittämässä. Kiitos haastattelusta! Mitä aiot tehdä seuraavaksi? Lähden Ulpukan kahvioon muutamaksi tunniksi töihin ja sitten perheen kanssa mummolaan. Terveisiä telakalta Nyt kun suomenmaassa tehdään työttömiä siellä sun täällä, kantaa myös telakkayhtiö STX kortensa tähän kekoon ansiokkaalla tavalla. Jo julkisuuteenkin ilmoittamansa neljänsadan henkilön vähennystarpeen lisäksi telakalla on käynnissä sellaiset työvoiman vaihtoviikot, jotka mielestäni ansaitsevat julkisuutta enemmän kuin ovat tähän mennessä saaneet. Vielä muutamia vuosia sitten telakalla työskenteli iso joukko suomalaisia alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Toisin on nyt. Jos työntekijän haalareissa lukee jotain muuta kuin STX, on turha yrittää käydä keskustelua, ellei hallitse eteläisiä tai itäisiä kieliä. Työehtoja poljetaan Joku saattaisi kysyä, eikä se toki minuakaan suuresti kiinnosta, mitä kieltä telakalla puhutaan, mutta mistä tämä kertoo? Vaikka elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on sanonut, ettei Turun telakalla harrasteta suurimittaista veronkiertoa ja harmaata taloutta, rohkenen olla asiasta eri mieltä. Tämän todistaa mielestäni jo se, että kun suomalainen yritys, joka toimii lakien ja sopimusten mukaan sekä noudattaa suomalaisia työehtoja, tekee tarjouksia urakoista tai kokonaistoimituksista, se voi olla varma, että kauppoja ei synny. Työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien pitää olla kunnossa, on työntekijänkotimaa tai kansallisuus mikä tahansa. Harmaa talous ei tukea ansaitse Jos suomalaisella telakkateollisuudella on tulevaisuutta, pelkään pahoin, että se näyttää ja kuulostaa kovin erilaiselta, kuin miltä minä toivoisin sen näyttävän. Nyt kun telakka on laajojen lomautusten lisäksi ottamassa käyttöön myös laajat irtisanomiset, johtaa se käsittääkseni siihen, että jatkossa tehtävästä työstä yhä pienempi osa on sellaista, josta maksetaan myös veroja Suomeen. Toki tiedän, että samanlainen kehitys vallitsee muuallakin teollisuudessa, mutta silti en sitä hyväksy, enkä pidä kokonaisuuden kannalta järkevänä. Tähän asti on ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto ollut mukana kerjäämässä veronmaksajilta rahaa suomalaisen laivanrakennuksen turvaamiseksi. Telakan nykytoimien valossa on mielestäni vaikea perustella suomalaiselle veronmaksajalle, miksi hänen pitäisi tukea toimintaa, joka edesauttaa harmaan talouden invaasiota kotikulmillemme. Juha Jormanainen Raision Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja

6 6 Joulukuu 2009 Peräti 60 lasta ja nuorta viikossa Pioneerien kerhoissa käy hyvä vipellys! Raision R Pioneerien Rharrastekerhot ovat Rvetäneet syyskau- della mukavasti uusiakin jäseniä mukaan toimintaan. Ammattitaitoiset ohjaajat pitävät huolen toiminnan laadukkuudesta. Maanantaisin kokoontuvassa Näytelmäkerhossa on 3 nuorta ohjaajaa ja 15 lasta. Tarkoituksena on tehdä viime kevään Mamma Mia! -esityksen innoittamana tanssimusikaali ensi kevääksi. Tapahtumat, musiikit ja juonenkäänteet luodaan lasten ja nuorten omien ideoiden pohjalta. Tiistain Kokkikerhossa on ollut parhaimillaan 16 lasta ja nuorta kokkailemassa herkullisia pieniä suolaisia ja makeita syötäviä. Pikkujoulujuhlaan Kokkikerho valmistaa yhdessä tarjoomukset. Keskiviikkoisin kokoontuvassa Meripioneereissa on syyskaudella ollut vähän hiljaisempaa, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, keväällä vesien auetessa osallistuminen jälleen vilkastuu. Vanhemmat meripioneerit opiskelevat talvikauden valmiuksia suorittaa keväällä 2010 vuokraveneen kuljettajan tutkinto. Sunnuntaisin on Kuloisten koululla kokoontunut yli 14 -vuotiaiden poikien salibandykerho. Pioneerien kerhot jatkavat pääpiirtein samansisältöisinä myös kevätkauden Näytelmäkerhoon ei voida enää tässä vaiheessa ottaa uusia kykyjä, mutta muissa kerhoissa on rajoitetusti tilaa. Raision Pioneerien Harrastekerhot keväällä 2010 Pioneerien Näytelmäkerholaiset valmistavat itse esityksensä käsikirjoituksen kokeilun kautta. Tekniikkana yritys & erehdys on usein myös hyvin hauskaa! Näytelmäkerho maanantaisin 17:00-18:30 Kokkikerho tiistaisin 18:00-19:00 Meripioneerit keskiviikkoisin 18:00-20:00 Salibandykerho Kuloisten koululla sunnuntaisin 14:30-16:30 Salibandykerhoa lukuunottamatta kerhot kokoontuvat Kulttuurikellarilla, Lumparlankatu 18. Lisätiedot: Vanhemmat meripioneerit opiskelevat itselleen vuokraveneen kuljettajan tutkintoa Aken ja Jorman johdolla. Tässä vertaillaan eroja nykyisen ja kaapista löytyneen luvun merikartan välillä. Mikko Pitkäniemen yhden miehen teatteri Raision Pioneerien Kirjastotalon Martinsalissa tiistaina klo 18:00-20:00 Ohjelma: Kokkikerhomme valmistaa hyvää tarjottavaa Näytelmäkerhomme esittää tanssimaistiaisen ensi kevään musikaalistaan Vuoden 2009 Kannustuspalkintojen jako Katsaus Raision Pioneerien ohjelmavuoteen 2010 Mikko Pitkäniemen yhden miehen teatteri Taikuri Taika-Tuukka esiintyy Tervetuloa kerholaiset, leireillämme mukana olleet, lapset ja aikuiset, tutut ja muuten vaan hauskasta illanvietosta kiinnostuneet! Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Leirihinnat: Raision Pioneerien kerholaiset 90 Muut 100 Apuohjaajat 50 Hinnat sisältävät matkat, täysihoidon, ohjatun toiminnan ja vakuutukset. Raision Pionee Talvile Sammalniemessä 22.2

7 Joulukuu Laavun tekemisen välissä irroiteltiin muutama erä Poliisit vastaan Greenpeacen puunsuojelijat -leikkiä. Perinteikä k Myrsky y äs My My k - y- leiri Raision R Pioneerit jär- Rjesti koulujen syyslo- Rman aikaan jo perin- teeksi muodostuneen ja suositun Myrsky-leirinsä. Paikkana oli Karhuluoto, jonne matkattiin m/s Ainalla. Osa leiriläisistä yöpyikin laivassa, ja toinen puoli keskellä metsää kodassa, elävän tulen äärellä. Leirin ohjelmassa oli mm. laavun teko yhteisvoimin ja kilvoitteluhenkinen Kadonneen Jorman Metsästys. Käytännössä tuli koettua, että pimeässä metsässä suunnistaminen ei olekaan mikään aivan yksinkertainen juttu. Mutta kyllä se Jormakin sieltä etsintäpartioiden ansiosta lopulta löytyi. Syksyinen saaristoluonto tarjosi monenlaisia elämyksiä meille kaupunkilaisille. Ensimmäisenä yönä loppu- maton tähtitaivas oli kirkas, ja osa leiriläisistä painautuikin laiturille makuulle sitä rauhassa ihailemaan. Moni kävi toisena leiripäivänä saunan kautta meressä uimassa, vaikka vesi olikin jo varsin virkistävää sorttia. Raision Pioneerien seuraava leiri on Talvileiri Sammalniemessä koulujen talviloman aikaan helmikuussa. rien iri Viiden leiripäivän aikana on erinomaiset mahdollisuudet hiihtää, luistella ja pulkkamäkeä laskea. Lisäksi tarjolla mukavaa yhdessä tekemistä, savusaunaa, pilkkimistä ja ulkoleikkejä talvisia. Minimi osallistujamäärä on leirin toteutumiseksi on 15 henkilöä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Tietoa Sammalniemestä: Ilmoittautumiset: /Marko info@raisionpioneerit.net Tervetuloa mukaan aitoihin talvielämyksiin! Pioneerien syyskauden viimeiset melomiset ja soudut soudeltiin Myrskyleirillä. Syksyinen saaristoluonto tarjoaa ihmisille aivan omanlaatuisen, elämyksellinen tunnelmansa.

8 8 Joulukuu 2009 Taitettu indeksi leikannut eläkeläisten tulotason Vanhuusiän köyhyys kasvaa Suomessa Ke v ä ä l l ä eduskunta äänesti Lipposen IIhallituksen työeläkeuudistuksesta, joka tuli voimaan vuonna Siinä laajennettiin heikennetyn eli taitetun indeksin (20/80) käyttöä eläketarkistuksissa koskemaan kaikkia työeläkkeitä ja luovuttiin ns. puoliväli-indeksistä, joka paremmin hyvitti eläkeläisille palkka- ja hintatason nousun. Mm. metallin ammattiosastot ja ay-liikkeen kenttäväki vastustivat heikennyksiä. Hallituspuolueet, ay- johtajat ja työnantajat uskottelivat uudistuksen kokonaisuutena korjaavan eläkeläisten asemaa. Meille oli selvää, että indeksin heikennyksestä johtuen eläkkeet jäävät jälkeen palkkakehityksestä ja eläkeläisten tulotaso heikkenee. Näin on käynyt. Vuosina 2007 ja 2008 eläkkeet jopa reaalisesti alenivat. Eläkeläisten ostovoima heikkeni ja köyhyys syveni. Ensi tammikuussa eläkkeiden vuotuinen indeksitarkistus on 0,3 %. Ansiotaso on noussut 4,3 % vastaavana aikana. Sama kehitys jatkuu, ellei eläkeindeksiä muuteta ja palata ns. puoliväli-indeksiin. Monet tutkijat menevät pidemmälle ja suosittavat ansiotasoindeksin käyttöä tulevien eläkkeiden tason rajun laskun estämiseksi. Kelan tutkimuksen mukaan eläkeindeksin heikentäminen (taitettu indeksi) on johtanut vv siihen, että 850 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen menettää nyt joka kuukausi eläketuloa 115 euroa ja vuodessa euroa verrattuna ns. puoliväli-indeksin mukaan korjattuun eläkkeeseen. Eläkeindeksin heikentämisen seurauksena suurella osalla eläkeläisistä nettoeläke alittaa EU:n ja OECD:n määrittelemän köyhyysrajan. Täysi kansaneläke, 584 kuukaudessa, jää kauas köyhyysrajan alapuolelle ja kuvastaa kolkolla tavalla maan hallituksen piittaamattomuutta perustulon tasosta ja kasvavasta vanhuusiän köyhyydestä. Vanhusten elinkustannuksia lisäävät suuret sairaus- ja lääkemenot. Heidän toimeentuloaan jäytävät sosiaali- ja terveydenhuollon kohoavat asiakasmaksut, vuokrien ja muiden asumismenojen nousu ja kohtuuttoman suuret kiinteistöverot, jotka nyt käynnissä olevan korotuskierroksen jälkeen saattavat haukata kansaneläkkeen varassa olevilta omakotiasujilta jopa kuukauden nettoeläkkeen. Parempaa ei ole luvassa nyt työiässä oleville, ellei eläkeindeksiä muuteta ja luovuta myös laskennallisesta elinaikakertoimesta, jolla leikataan alkavia eläkkeitä aina sen mukaan miten Suomen väestön keskimääräinen elinikä nousee. Tulevia eläkkeitä heikentävät myös lyhyet työurat, pätkätyö ja työttömyys. Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jaakko Kiander on todennut, että jos työura jää alle 40 vuoden voi eläkkeiden korvaustaso olla vain 35 prosenttia palkasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimuspäällikön Tarmo Valkosen mukaan 1985 syntyneiden eläke voi pudota jopa 30 prosenttiin palkasta.(etk raportteja 2009:1). Työeläkejärjestelmän virallisena tavoitetasona mm. lainsäädännön perusteluissa on pidetty 60 prosenttia palkasta. Suomalaista lakisääteistä eläketurvaa on murennettu jatkuvan ja yksipuolisen mielipidemuokkauksen sumun suojassa. Varhaiseläkkeet ovat pian sosiaaliturvamme historiaa. Vain vast ikään rajusti heikennetty osa-aikaeläke on enää jäljellä. Hallitukset (kokoonpanosta riippumatta) ja työmarkkinajohtajat tekevät uusliberalistista eläkepolitiikkaa: lakisääteinen eläketurva näivettyy ja tilaa ja tilausta syntyy yksityiselle eläkesäästämiselle, jolla varakkaat turvaavat vanhuutensa päivät. Suomen työtätekevät ovat maksaneet eläkkeitään vuosikymmeniä, ja jatkossakin on luvassa työeläkemaksujen nousua, mutta vanhuusiällä odottaa niukka toimeentulo ja jatkuva kamppailu taloudellisten huolien kanssa. Vanhuusiän köyhyyden kasvu on katkaistava. Ay-liikkeen ja vasemmiston on nostettava eläkeindeksin korjaamisen taistelulippu. Jyrki Yrttiaho Kansanedustaja, Varsinais-Suomi, Raisio Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Energiakeskus Raisioon Raision oma jätevedenpuhdistamo, johon myös ympäristökunnat ovat johtaneet jätevetensä puhdistettavaksi, on tiensä päässä. Toiminta loppuu ja Turun läntisen alueen jätevedt johdetaan uuteen Turun Kakolan puhdistamoon. Raision puhdistamon lopettaminen mahdollistaa Raisiolle ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää tyhjäksi jääviä kallioluolia. Tyhjilleen jääviä altaita on mahdollista hyödyntää uusiutuvien energialähteiden varastointiin. Temppelivuoren huipulle voidaan sijoittaa useita tuuli - ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä varaajia, samoin kuin vesistöön ja kallioon voidaan sijoittaa energiankeräilyputkistoja. Käytöstä poistuvia viemäriputkistoja voidaan käyttää keräily ja jakeluputkistojen ujutus- ja suojaputkena Hahdenniemeen (keräily) ja kaukolämpöputkistoon yhdistämiseen. Tuuli- ja aurinkovaraajat Temppelivuodella ovat lisäksi mahtavia ja näkyviä maamerkkejä ja imagon nostajia Raision kaupungille. Tämän tyyppisistä hankkeista myös valtio on kiinnostunut, joten niiden rakentamiseen on mahdollista saada valtion tukea. Raision onkin syytä hyödyntää käytöstä poistuvat rakenteet ja uuden energian käyttöönotto on ehdottomasti mielekästä ja alueelle hyvin sopiva käyttötarkoitus. Simo Wikström Kaupunginvaltuutettu Teknisen lautakunnan jäsen

9 Joulukuu Toteutuuko Suomessa kansanvalta? Suomen perustuslakiin sisältyvän parlamentarismin periaatteen mukaan hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Suomessa kuitenkin vaikuttaa siltä, että itse asiassa hallitus valvoo eduskuntaa, eikä eduskunta hallitusta. V Valtaa Suomessa on keskitetty voimakkaasti hallitukselle ja pääministerille. Eduskunnan oppositio pidetään täysin sivussa päätöksistä, ja hallituspuolueiden kansanedustajat kahlitaan tiukalla kurilla hallituksen päätöksiä tukemaan. Talous harmaantuu Harmaalla taloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista liiketoimintaa, jossa toimitaan viranomaisilta salassa ja jätetään lakisääteiset velvoitteet hoitamatta. Päällepäin se on voitu naamioida kunnialliseksi yritystoiminnaksi, vaikkapa ravintolan pitoa, rakennustoimintaa tai alihankintaa telakkateollisuudelle. Hyötyä tästä koituu sekä yrittäjälle, jonka liiketoiminnan kate paranee että työntekijälle, joka saa rahat suoraan puhtaana käteen Kuluttajakin on tyytyväinen, kun pitsan hinta ei nouse. Häviäjiä ovat valtio ja kunnat, joilta jää verotulot saamatta ja oikeuksiaan peräävät palkansaajat, jotka pimeät työntekijät syrjäyttävät. Usein unohtuu myös se, että rehelliset yrittäjät ovat näiden konnien kanssa epätoivoisessa kilpailutilanteessa ja velvoitteensa hoitavilta toimijoilta jää urakoita saamatta. Harmaan talouden määrästä esiintyy erilaisia arvioita ja Suomea pidettiin tässä suhteessa, jos nyt ei ihan mallimaana, niin vähän korruptoituneena kuitenkin. Useimmin esitetty harmaan talouden prosenttimäärä on 4-5 prosenttia kokonaistuotannosta. Ehkä tunnetuimman varjotalouden tutkijan, Friedrich Schneiderin, mukaan kehittyneiden talouksien luku olisi niinkin korkea kuin 18 prosenttia. Luultavasti vaikeus saada veroparatiisiyhtiöitä kuriin edes EU:ssa liittyy tähän asiaan: pimeä raha tarvitsee pesupaikkansa. Saamatta jääneillä verotuloilla voisi hoitaa kuntoon vanhustenhoidon, opiskelijoiden opintorahan, työttömien peruspäivärahan, kansaneläkkeiden tasokorotuksen ja rahaa jäisi vaikkapa aina ajankohtaiseen elvytykseen. Miksei siis harmaata pelivaraa oteta käyttöön kaikin käytössä olevin keinoin? Vastausta täytyy etsiä yhteiskunnan kerroksista. Ilmeisesti pimeillä markkinoilla on tehokkaat asiamiehet, jotka onnistuvat estämään toimet, joilla hyödyn saajien työtä hankaloitetaan. Eri viranomaisten välinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin tai se on niin hidasta, että jäljet ehditään hävittää tai rikokset vanhenevat. Rakennusteollisuus vastustaa käännettyä alvia väittämällä, että se on harmaan talouden torjunnassa tehoton työkalu. Tilalle esitetään poliisin, verottajan ja työsuojelupiirien resurssien vahvistamista. Luultavasti teollisuuden edustaja tietää hyvin, ettei tämä hallitus aio näin tehdä. Suomen talous kutistuu kohisten ja on ennustettavissa, että samalla harmaan talouden suhteellinen osuus kasvaa. Myös absoluuttinen osuus saattaa nousta, ellei talousrikollisuuden vastaisia toimia tehosteta merkittävästi. Tähän yhtälöön sopii erittäin huonosti työsuojelupiirien resurssien heikentäminen, mikä vaikeuttaa entisestään jo nyt hankalaa kenttätyötä. Harmaan talouden on täytynyt pesiytyä Suomessakin yhteiskunnan perusrakenteisiin vahvasti. Muuten ei ole selitettävissä ongelman kieltäminen ja siitä käytävän keskustelun vähättelevä sävy. Ari Rajamäki Työsuojeluvaltuutettu Henkilöstöedustaja STX Finland Oy TURUN OSUUSKAUPPA - SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA Kaavailtu tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiminen ei tässä tilanteessa lisäisi eduskunnan valtaa. Se johtaisi ainoastaan vallan siirtämiseen ja keskittymiseen entistä enemmän hallitukselle ja pääministerille. Suomesta tehtäisiin pääministerin diktatuuri. V Valmisteilla olevassa perustuslakiuudistuksessa on löydettävä muita, todellisia keinoja vahvistaa suomalaista demokratiaa. Erittäin hyvä uudistus olisi perustuslakiin sisällytettävä kansalaisaloite. Ajatuksena on, että allekirjoitusta taakseen kerännyt aloite tulisi käsitellä eduskunnassa. Kansalaisaloite voi koskea esimerkiksi kansanäänestystä jostakin asiasta, vaatimusta uudeksi laiksi tai jonkun vanhan lain kumoamista. Kansalaisaloitteen ei tarvitsisi olla valmis laki, eikä se usein välttämättä johtaisi suoraan lakiuudistukseen. Sen sijaan kansalaisaloitteet voisivat nostaa julkiseen keskusteluun asioita, jotka muuten jäisivät pimentoon ja sitä kautta avata tietä monille uudistuksille. Ilmastolakia vaativa kansalaisliike tai sananvapauden puolesta lex Nokiaa kritisoinut liike olisivat kansalaisaloitteen avulla varmasti saaneet lisää pontevuutta. Kansalaisten aktiivisuutta tarvitaan täydentämään edustuksellista demokratiaa. Asioista on syytä puhua laajasti muuallakin kuin eduskunnan istuntosalissa. Ensimmäinen kansalaisaloite voisi koskea vaikkapa työttömyysturvaa. Suomen perustuslaki lupaa, että yhteiskunnan tulee taata kansalaisten toimeentulo työttömyyden sattuessa. Monella ihmisellä olisi tästä mielipide sanottavanaan. Annika Lapintie Kansanedustaja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

10 10 Joulukuu 2009 Kari Hanka Työttömyyden torjunnan tunaroinnissa tarkoituksellisuuden makua Talouslaman aikana pääomat keskittyvät uudelleen ja yhä pienempi joukko pystyy ohjailemaan kansainvälisten finanssimarkkinoiden tapahtumia. Kansainvälisen finanssimarkkinoinnin kiinteänä osana Suomikin pyrkii talouttaan hoitamaan. Pääoman omistajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa voimakkaita laskusuhdanteita, jotta taloudellisen vallan keskittymät saadaan säilyttämään asemansa. Tämä on omiaan vaikuttamaan myös Suomen oloihin: siihen miten Suomen kansallistalous toimii, ja minkälaisin ja kenen ehdoilla toteutetaan kaikelle kansalle kuuluvat hyvinvointivaltion palvelut. Tämän kuluvan vuoden aikana kun on saatu kuulla hallituspuolueiden valtiomiesten ja naisten puheenvuoroja, eniten toistettu lause lienee: Edellisen laman aikana tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Tästä huolimatta konsepti laman torjuntaan tai torjumatta jättämiseen tuntuu kovin tutulta jostain 15 vuoden takaa. Laman torjunta ei ehkä olekaan kaikkien etu. Suurituloisten toteutuneet verohelpotukset eivät tuottaneet toivottua tulosta kotimarkkinoiden elvyttämiseen. Kotimarkkinoiden elvytys on keskeinen asia, jolla voidaan laman syvimmät seuraukset jos ei kokonaan estää niin ainakin merkittävästi keventää niiden mukanaan tuomia seurauksia. Kotimarkkinoiden aito elvytys tarkoittaa työttömyyden torjuntaa. Nousukausi ei koskenut kaikkia Lisäystä pienimpiin tuloluokkiin kannattaa kokeilla seuraavaksi. Köyhän tonni menee välittömästi tarvehankintoihin, vakavaraisen tonni menee pankkitilille, tai sijoitukseen. Tuntuva korotus työmarkkina- ja toimeentulotukeen olisi enemmän kuin paikallaan, sillä niiden jälkeenjääneisyys ansioindeksiin verrattuna on prosenttia. Työmarkkina- ja toimeentulotukeen suunnattu raha tulisi välittömästi kulutukseen ja lisäisi näin kysyntää kotimarkkinoilla. Yhdeksänkymmenluvun laman jäljiltä keskuudessamme elää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät päässeet mukaan ennen kokemattoman nousukauden mukanaan tuomaan talouden kasvuun. Edellisen laman perusteella vähävaraiseen kansanosaan kohdistetut leikkaukset ovat suurelta osaltaan käytössä vieläkin, uuden laman jo kolkutellessa yritysten ja kansalaisten ovilla. Elämme irtisanomisten ja lomautusten aikaa. Sata miljoonaa EU-työllisyysrahoja käyttämättä Tarvitaan osaava hätätilahallitus, kuten ennen Kekkosen aikaan, ja tunareita parempia asiainhoitajia. Suurtyöttömyys on tosiasia ja valtiovallan toimenpiteen ovat olleet käsittämättömiä. Jonkun pitää kertoa miksi TE-keskukset eivät ole käyttäneet kaikkia työllisyysrahojaan, vaikka maassa on yli työtöntä. TE-keskukset ovat saaneet Pääoman omistajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa voimakkaita laskusuhdanteita, sanoo Kari Hanka. Euroopan Sosiaalirahastolta ESR:ltä yli 300 miljoonan euron potin käytettäväkseen, mutta rahaa on kuitenkin käytetty vain vajaat 200 miljoonaa euroa. Maan hallitus teki jo viime keväänä periaatepäätöksen siitä, että ESR:n rahoista käytetään 60 miljoonaa euroa akuutin työttömyyden hoitoon. Nämä rahat ovat toistaiseksi jääneet likipitäen käyttämättä. Olisikohan Kekkonen tässä tapauksessa käyttänyt... vuoden aikana nuorten työttömien määrä kohosi 90 prosentilla. sitä kuuluissa tokaisuaan - saatanan tunarit? Nuorten työttömyysaste Varsinais-Suomessa nousi vuoden aikana 90 prosenttia. Syrjäytymiseen ehkäisyyn on siis löydettävä keinot hinnalla millä hyvänsä. Nuoret ovat hyötyneet työllisyystilanteen paranemisesta viime vuosina eniten. Tilanne on kuitenkin täysin muuttunut viime syksynä tapahtuneesta käänteestä lähtien. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa henkilöön, eli vuoden aikana nuorten työttömien määrä kohosi 90 prosentilla. Raisiossa nuorten työttömyyden nousuprosentti tosin oli maltillisempaa eli n. 67 prosentin luokkaa. Odottaa sopii, että kaupunkimme johto viivyttelemättä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin nuorten aktivoimiseksi elämää varten. Rahaa vain rahan luokse Kuka kantaa vastuun pitkäaikaistyöttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen seurausten hoidosta? Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat ihmiset - lue: yli 500 päivää työttömänä olleet - halutaan työntää pois työvoimahallinnon toimialueelta. Työ- ja elinkeinominiteriön väittämä on, että heidän ongelmansa ovat enempi sosiaalisia kuin pelkästään työn puute. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on sitä mieltä, että koska tämä joukko, siis yli 500 päivää työttöminä olleet, kuitenkin on nimenomaan vailla työtä, eikä suostu ottamaan sitä vastuulleen. Tätä pallottelua kun aikansa jatkuu, niin on erittäin todennäköistä, että valtaapitävä oikeistohallitus tulee siirtämään vastuun näiden henkilöiden toimeentulosta kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimistoille. Näin jälleen kerran valtio siirtää vastuitaan kuntien maksettavaksi kunnallisverolla kerätyillä veroeuroilla. Kunnallisvero kerätään, samalla veroprosentilla tuloista riippumatta. Jälleen ollaan askeleen lähempänä oikeistohallituksen tavoitetta tasaverosta, jonka ansiosta rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi.

11 Joulukuu Kävelyretki lähiössä Tein iltapäiväkävelyn tietoisesti kamera taskussa Petäsmäen ympäri. Näky marraskuun harmaudessa ei todellakaan ollut kaunis. Tienvarret täynnä roskia, polkupyöränraato, styroksinpalasia surullista. Luonnon monimuotoisuuteen ilmeisesti kuuluu se, että puiden lehtiä ei enää haravoida. Tämä on asumalähiö ei keskikaupungin paraatialuetta, mutta ihmisiä ja veronmaksajia täälläkin asuu. Vaikka tällä kirjoituksella peräänkuulutan taloyhtiöiden ja muiden jätehuoltoa hoitavien vastuusta ympäristön siisteyteen en silti unohtaisi asukkaitakaan. Atk-monitorit, rakennusjätteet eivätkä pikaruokapaperit todellakaan kuulu piharoskiksiin tai kadunvarteen. Kun on varaa ostaa jotain sellaista, josta tulee jätettä, täytyy olla myös osaamista käytön jälkeen jätteen oikeaan hävittämiseen. Kohta vuosi on kulunut siitä kun raisiolaisten on pitänyt erotella erikseen kaatopaikkajäte ja loput tavallisista jätteistä on voinut laittaa omaan jäteastiaan. Omakotitaloissa asuvilla ainoa mahdollisuus on viedä kaatopaikkajäte jäteasemille, joka tarkoittaa Isosuon tai Topinojan kaatopaikkaa, (miksei sitäkään osata sanoa suomeksi?) Kun katsoo kuvia täpötäysistä roskiksista ja siitä omasta autotallin nurkkaan kerääntyneestä kaatopaikkajätteestä, miettii kyllä kuinka suuri osa jätteenlajittelusta sittenkään onnistuu oikein. Kotiemme joulusiivous on vielä todennäköisesti useimmilla edessä. Ehkä olisi aiheellista ennen lumen tuloa ottaa mallia kerää roska päivässä liikkeestä ja huomioida myös oman ympäristön siisteys. Ja taloyhtiöiden jätteistä vastaavat: törkykasat on saatava pois ihmisten pihoilta. Eveliina Korpela PYSÄKKI Palstalla vierailevat ihmiset kertovat ajatuksiaan heille tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta. Vasemmistolaista elämänasennetta etsimässä Viime keväänä kiertelin Raision kirjastossa valokuvanäyttelyssä, jonka kuvat oli pyydetty tavallisten ihmisten kotialbumeista. Eräs mustavalkoisuuteen taltioitu sotalapsien kotiinlähtö kapsäkkeineen pysäytti. Jäin sitä katselemaan, ja ääneeni siinä taisin ammentuneita tunnelmiani puhua. Kuinka ollakaan, kuvassa ollut poika olikin selkäni takana nyt yli 70 -vuotiaana miehenä. Koskela Raisiosta, monet tunteekin. Jäimme toviksi juttelemaan kuvan takana olleista asioista. Se aika Ruotsissa oli elämäni parasta aikaa, sanoi Koskela painokkaasti ja kieltämättä vähän yllättävästi. Jokin aika sitten fillaroin hänen ja vaimonsa luokse tekemään haastattelua. Pihalla katselin, että talossa oli tehty mittavia remontteja, kattoa nostettu ja sen sellaista pientä. Vuonna -36 syntynyt kirvesmies oli edelleen voimissaan vaikkei sairaudetkaan eivät ole helpolla päästäneet. Puhutiin monenlaista halki ja pinoon, mutta palattiin lopuksi takaisin sinne Ruotsiin ja sotalapsuuteen. Koskela totesi, että seitsemän kuukautta Ruotsissa sotalapsena opettivat hänelle enemmän kuin 10 vuotta. Oli ollut suuri joskin myönteinen kulttuurishokki siirtyä siskon kanssa ruotsalaiseen perheeseen, ruotsalaiseen elämäntapaan. Kotona heitä oli perheessä 11, siellä 5. Sosiaaliluokka oli korkeampi. Jorma kertoi, että heitä kohdeltiin täysin yhdenveroisesti perheen oman pojan rinnalla. Ruumiillista kuritusta ei tunnettu, ja vanhemmat osoittivat toisilleen pientä hellyyttä avoimesti jopa ihan lasten nähden. Moinen ei olisi tullut kuuloonkaan Suomessa siihen aikaan. Lapset huomioitiin, ja heidän tarpeidensa pohjalta tehtiin retkiä ja yhteistä aikaa vietettiin. Herkkujakin syötiin joskus. Aineellinen ja henkinen ilmapiiri oli aivan toinen. Kasvatettiin ihmisiksi olemaan. Jorma Koskela on yksi heistä noin suomalaislapsesta, jotka olivat Ruotsissa sotaa paossa. VARATTU Kun kysyin, miten tuo aika on myöhemmin vaikuttanut hänen elämäänsä, niin tarkemmin erittelemättä hän myönsi, että varmasti on vaikuttanut. Paljonkin. Siihen millainen hän on ollut aviopuolisona, isänä kolmelle pojalleen ja miten suhtautunut toisiin ihmisiin ja maailman muuttuviin melskeisiin. Viisaat sanovat, että ihmisen oma asenne elämäänsä kohtaan on kaikista ratkaisevin ja tärkein asia. Se miten suhtautuu osakseen tulleisiin kohtalonomaisiin asioihin. Mielenterveydelle parasta on myönteinen suhtautuminen kaikkia toisia ihmisiä kohtaan. Se on myös sitä vasemmistolaista elämänasennetta: autetaan ja kunnioitetaan jokaista, jaetaan omasta ja pidetään huolta heikommista. Ei valiteta turhista, ja pidetään huumorin lippu korkealla. Vaikka mikä olisi. Täällä pohjantähden alla on oikeasti sellaisia ihmisiä, joiden elämänasenteesta voi ottaa vähän mallia. Kuten tuo Koskela Raisiosta. Ensi kesänä hänen ja sen ruotsalaisen perheen pojan pitäisi tavata. Ei ollakaan nähty sitten 68 vuoteen. Piti jo tänä kesänä, mutta vakavat sairastelut tulivat väliin. Voi kuvitella, että siitä tulee hyvin sydämellinen jälleennäkeminen. Marko Laihinen Raision Pioneerien toiminnanohjaaja

12 Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen Hulvelassa rakennetaan kaupungin vanhuspalveluita Hulvela-säätiö on kaupungin pääosin hallinnoima säätiö, jonka tehtävä on tarjota erilaisia tuetun asumisen palveluita ikääntyville raisiolaisille. Säätiössä ovat mukana myös Raision seurakunta ja paikallisia eläkeläisjärjestöjä. Säätiön hallinnossa pitkään mukana ollut Aarre Lehtonen kertoo, että esimerkiksi viimeisen vajaan kahden vuoden aikana Hulvelan alueelle on rakennettu uusia tuetun asumisen paikkoja kahdeksalletoista raisiolaiselle. Tämän lisäksi kuusi lisäpaikkaa on tehty lyhyisiin asumistarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Hulvelan tiloissa asuu 140 raisiolaista. Kaupungin tahto ratkaisee Lehtosen mukaan Hulvela järjestää ja kehittää niitä palveluita, joita kaupunki toivoo. Linjaus joka tehtiin säätiötä perustettaessa on selvä. Säätiö pyrkii toteuttamaan mahdollisimman hyvin kaupungin tarpeet vanhuspalveluiden tarjoamisessa. Hulvela-säätiöllä on valmiudet lisätä vanhuksille tarjottavia asumispalveluita, jos kaupunki on asiassa myötämielinen. Lisärakentaminen Hulvelan alueelle on edelleen mahdollista ja tätä varten on myös valmiita suunnitelmia. Vanhuspalveluita on järkevää ja tehokastakin keskittää nimenomaan Hulvelan ympärille. Jo nykyisilläkin päätöksillä ensi vuonna tuetun asumisen paikkoja sekä nk. intervallipaikkoja tulee vajaa kymmenen lisää. Tarvetta niille on koko ajan. Ikäihmisten määrä kasvaa Ihmiset vanhenevat Raisiossakin. Lehtonen sanoo, että tähän on vastattava Ihmiset ovat maksaneet aikoinaan veronsa Raisioon, myös palvelut on saatava Raisiosta. Lehtosen mukaan kotisairaanhoidon palveluiden edelleen parantamisella voidaan auttaa heitä, jotka haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa tutussa kodissaan. Lisäksi erilaisin teknisin apuvälinein voidaan turvata kotona asumista. Tekniset apuvälineet eivät saa olla pääosassa, ne voivat vain täydentää muuta kotipalvelua. Raision sairaalassa on meneillään muutoksia, jossa pitkäaikaishoitopaikkoja tulee lisää. Muutoksilla varsinaisilta sairaanhoitopaikoilta voidaan siirtää vuodehoitoa tarvitsevia vanhuksia pitkäaikaispaikoille. Näin voidaan tarjota lisää vuodepaikkoja ja varsinaisia sairaalapaikkoja vapautuu niitä tarvitseville. Tämä sekä kaupungin vuokra-asuntoyhtiön päätös muuttaa muutamia asuntoja tuetun asumisen asunnoiksi saa Lehtoselta kiitosta. Kaikessa kehittämisessä ja muutoksissa pitää tavoitteena pitää olla se, että Raisiolaiset voivat viettää myös viimeiset elinvuotensa Raisiossa, on terveystilanne mikä tahansa, sanoo Aarre Lehtonen. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut Jarmo Kallio Kiira Lasarov Aarre Lehtonen Eija Nurmi Pekka Närhinen Raision Vasemmistoliiton hallituksen jäsenet Anne Sinilaakso Simo Wikström Jyrki Yrttiaho varapuheenjohtaja Leena Rihko Seppo Kalliotie