Pentti Nuikan muistot sota- ajasta, evakkomatkasta ja Merijärveltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Nuikan muistot sota- ajasta, evakkomatkasta ja Merijärveltä"

Transkriptio

1 Pentti Nuikan muistot sota- ajasta, evakkomatkasta ja Merijärveltä Talvisota päättyi maaliskuun alussa aselepoon. Vihollinen jatkoi vielä aselevon jälkeen vuorokauden. Suomalaisilla oli ampumakielto mutta hyökkääjä jatkoi siitä huolimatta. Sortavalassa oli pieniä ryhmiä vihollisia jatkaen sotimista. Tulkin avulla tilanne saatiin loppumaan. Rauhan tultua oli 7-8 päivää aikaa poistua alueelta. Kaikki tavarat vietiin hevosella autotien viereen, mutta sinne ne jäi ei niitä koskaan löytynyt. Matka alkoi ensin autolla ja sitten umpivaunuissa junalla. En muista tuosta ajasta muuta jonkinlaisen hämärän kaaoksen oliko sitten unta vai totta. Meidät tuotiin Sievin Kukonkylään. Siinä oli 2 taloa vierekkäin toista sanottiin kellosepäksi ja toinen oli Uuno Kauppilan talo. Me saatiin kello sepältä yksi huone. Ruokaa laitettiin varmaankin talonväen kanssa samoissa tiloissa. Meitä oli ukko ja mummo, äiti ja Lyyti- täti minä ja Matti- veli. Isä jäi sodan loputtua vielä vakinaiseen väkeen. Sotaan joutuneet eivät olleet kaikki käyneet täyttä asepalvelusta vaan suojeluskuntien lyhyitä harjoituksia. Menin Matin perässä joskus kellosepän verstaalle se oli pieni kumarainen vanha mies pyöreät lasit silmillä. En tiedä tykkäskö vai ei mutta ei poiskaan ajanut, äiti kävi Lyyti- tätin kanssa taloissa viljapellolla auttamassa. Pohjanmaalla oli viikatteet pitkäteräisiä ne oli outoja äiti niitti Lyytin jalkaan pitkän haavan, mutta kai se parani aika hyvin. Sievissä tehtiin rieskaa talon väki antoi niitä joskus minusta se oli hyvää kevät kesällä käytiin Jaatilassa Rätyläiset oli siellä evakossa sekä Kauppisen ukko ja mummo. Martti oli syntynyt vuonna- 40 ja oli vielä vaunuissa työnnettävissä. Käytiin Kukonkylän seisakkeelta junaan ja Kaivun asemalla pois. Sitä en muista mentiinkö koko matka että joka pysäkillä seisottiin vai vaihdettiinko välillä pikajunaan. Ukko kävi jonkin verran muuraus hommissa Kokkolassa ja Sievissä Jokitalossa. Olin isän kanssa 50 luvulla Jokitalon Paavolla muuraamassa navettaa niin se puhu että ukko teki hänen kotona uunit silloin evakossa ollessa tästä varmaan jäi nimi mieleen ja tiesi kysyä muuraamaan vielä 10 vuoden päästä. Sievissä piti alkaa isojako ennen sotia mutta se alkoi vasta sotien jälkeen ja ihmiset joutuivat muuttamaan ja rakentamaan talonsa uuteen paikkaan. Tästä johtuen oltiin paljon töissä siellä 50 luvulla.

2 Jatkosota alkoi vähän ennen juhannusta. Vihollinen perääntyi aika nopeasti vallatuilta alueilta. Sortavalan seutu saatiin takaisin 16 päivä elokuuta. Koti oli pystyssä mutta siivottomassa kunnossa yksi huone oli ollut kanalana. Puhistuspartiot alkoi heti siivota niitä taloja mitkä oli ehjiä. Ukko ja mummo sekä Lyyti- täti lähtivät karjalaan joskus marraskuun lopulla. Äiti ja me pojat jäätiin vielä Sieviin. Lapsia ei varmaan olis vielä päästettykään sinne. Me lähdimme siinä toukokuun alussa tai huhtikuun lopussa. Otsoisten talon takana oli pieni peruna ja kasvimaan ja kun sitä alettiin laittamaan tuli maasta paha haju sieltä löytyi kaksi ruumista, ne oli olleet talven jäässä mutta kun ilmat lämpeni ne alkoivat pilaantua. Viholliset oli ne haudanneet aika pintaan. Sotilaat haki ne pois eikä meitä lapsia päästetty katsomaan. Ukko kävi kesällä 42 aika paljon muuraamassa ja korjaamassa uuneja ja muita vaurioita ihmisille. Aron Matin (Pulli) talo oli palanut kokonaan siihen tehtiin uusi hirsitalo, ukko muurasi siihen uunit. Isä sai lomaa teki savupiipun ja palomuurit koska ukko ei enää mennyt katolle. Lyyti- täti meni naimisiin Levosen Pekon kanssa ja muutti Sorolaan Pölläsien naapuriin. Siellä molemmissa taloissa täytyi uusia uuneja että siinä oli 70- kymppiselle ukolle kyllä työtä tarpeeksi. Levosen Pekko oli yli neljäkymmentä vuotta eikä joutunut jatko sotaan. Me käytiin äidin kanssa siellä kylässä. Pekko oli Lahenpohjassa hevosella vastassa. Hevostie kierteli mäkien ja Laatokan rantoja oli hurjan tuntuiset maisemat. Kauppisen ukko ja mummo sekä Maija- täti oli myös tullet Nivalle kotiinsa ja toivat meille lehmän tullessaan pohjoisesta mutta se ei ollut tottunut punkkeihin ja jouduttiin lopettamaan punataudin takia. Hanneksen Jussi kävi aika usein Sortavalasta pyörällä ja sillä oli kamera mukana ja otti kuvia. Mie pelkäsin jostain syystä kuvien ottamista. Ukolle tuli Laatokka lehti ja siinä oli etusivulla kuvia kun sotilas kiikaroi vihollisen puolelle olin kuullut, että sodassa ammutaan pyssyllä toisia kohti. En täysin ymmärtänyt koko asiaa ja sekoitin kiikarit ja kamerat sekä pyssyt sekaisin ja luulin kun kameralla tähtäiltiin että sillä ammutaan mutta kun asia selitettiin niin kyllä se pelko ohi meni. Talvi - 44 oli aika luminen ja kovat pakkaset kirkkaat ilmat, siinä oli se hyvä puoli ettei vihollisen pommikoneet lentäneet, oli paljon hiljaisempaa. Matti oli jo koulussa ja olin yksin ulkona oli kielletty menemästä kauas pihasta ja heti kun alkaa kuulua kovempaa lentokoneiden ääntä on tultava

3 sisälle. Silloin oli kovat hanget oli helppo laskea vaikka potkukelkalla pitkin peltoja ja mäkiä. Helmikuussa tuli tieto äidille että isä on joutunut sotavangiksi ei sitä minulle ainakaan sanottu ihan suoraan, mutta kyllähän sen huomaa, että jotain pahaa on sattunut. Äiti ei paljon puhunut itki vaan. Mummo oli aika sairaalloinen jo silloin. Ukko oli ainoa tasapainoinen ja rauhallinen eikä varmaan uskonut, että asia on ihan niin kuin se äidille ilmoitettiin. Ne oli ikävät viikot kevääseen asti. Keväällä vihollisen touhut vilkastuvat kovasti ensin lentokoneet puotti lentolehtisiä niissä kehuttiin kovasti naapurin oloja ja kehotettiin lopettamaan sotiminen ja liittymään työläisarmeijaan. Joku naapuri tai toi äidille tällaisen lapun (lentolehtisen) siinä oli kuva alla nimikirjoitus se oli helppo tunnistaa isän kirjoittamaksi kuva ei ollut isästä ja kirjoitukset oli hölynpölyä. Tämä tietysti helpotti paljon kun tiesi että on ainakin elossa. Kesää kohti sota tuli aina lähemmäksi. Tykkien jylinä alkoi kuulua aina selvemmin ja venäläisiä koneita yhä useammin pommitukset lisääntyi rautateiden ja siltojen suunnilta. Äiti kävi auttamassa naapurin viljapellolla kun ei muuta väkeä oikein ollut. Alettiin puhua desanteista ja rintamakarkureista. Naiset niitä näki kun menivät aamulla navettaan lehmien luo. Ukolla oli kaksi vankia ojankaivussa ne haettiin Niemelästä ja vietiin illalla takaisin en kyllä yhtään muista kuka niitä kuljetti oliko se joku vakituinen sitä varten. Syyskuussa ilmoitettiin että sota on loppunut ja tulee rauha. Se oli alkuun hyvä uutinen, mutta muuttui pian huonoksi kun tuli tieto että joudutaan taas lähtemään kotonta. Alettiin taas pakata tavaroita laatikoihin. Lehmät vietiin kaikki samaan paikkaan ilmeisesti Niemelään ja niitä lähdettiin ajamaan pitkin tietä. Lehmiä ajo yleensä vuotiaat tytöt, jotka osasi jo lypsää. Poikia tarvittiin hevosmiehiksi tavaroita nostelemaan autoihin ja juniin. Sortavalassa lastattiin härkävaunuihin, niissä oli joku kamina keskellä lattiaa ja jonkunlainen lyhty mistä tuli valoa. Jostain syystä minulla ei ole tästä junamatkasta oikein mitään käsitystä, semmoinen hämärä tunne että lapset itki ilmeisesti, eivät saaneet nukuttua ja väsyivät vanhat mummot itki ja valitti, vanhemmat miehet kyllästy tähän kitinään, en tiedä varmasti minkä verran on unta ja mikä totta. Seuraavan kerran heräsin oikein kunnolla Päijänteellä proomun pohjalta, kun tultiin laivalaituriin. Paikka oli Rutalahti, ilma oli kirkas ja kuulas syysaamu. Siitä käveltiin suojeluskuntatalolle sitä sanottiin Suojaksi. Siellä oltiin vuorokausi ja yksi

4 yö. Martta- täti oli lottana sota- aikana ja oli varmaan apuna evakuointihommassa hän tuli sinne talolle jostain. Hän vei meidät sellaiseen Riipisen talon piha mökkiin. Päärakennus oli aika iso siinä asui isäntä noin 30- vuotias ja hänen täti (kaikki sanoi tädiksi). Isäntä oli Pekka Riipinen nimeltään ja sotilasarvoltaan luutnantti ja oli lomalla, joutui vielä rintamalle ilmeisesti Lapin sotaan. Talo oli täynnä evakoita ja siinä oli myös kauppa. Ensimmäisen päivän illansuussa tuli Kupiaisen mummo ja Erkki hevosella pihaan olivat tulossa Karjalasta. Lepuuttivat hevosta ja söivät jatkoivat sitten matkaa en muista mihin olivat menossa. Riipisen- täti oli hieno ihminen ymmärsi tilanteen ja yritti tehdä sen helpommaksi kaikille. Pekan veli oli Pentti ja asui Päiväkunnan saaressa. Siellä oli aika iso karja ja veljesten äiti oli hoitamassa siellä lapsia. Tämä oli sitten ihan päinvastainen tapaus kuin Riipiset. Hän tuli joskus käymään Rutalahteen ja pisti jonkinlaisen rähinän pystyyn, varsinkin naiset pelkäs koska se tulee seuraavan kerran. Mummo oli aika huonokuntoinen hänellä oli kasvi kurkussa eikä sitä voitu leikata eikä ruoka mennyt kurkusta eikä lopulta vesikään. Mummo kuoli heinäkuussa Serkku Taimi oli lopun aikaa hoitamassa oli kovat helteet ja ruumista säilytettiin myllyn turbiini kellarissa hautajaisiin asti. Jostain saatiin jäitä ja vietiin Matin ja Taimin kanssa joka päivä siihen lakanan päälle, se oli kolkko reissu. Meidän lehmäkin saatiin takaisin en kyllä yhtään tiedä koska se tapahtui, mutta joka tapauksessa se saatiin ihan hyvässä kunnossa. Äiti sai sen Hiekkalan navettaan, mutta joutui sitten lypsämään talon karjan siitä vuokrasta. Se oli iso talo eikä ollut isäntää ollenkaan. Isä pääsi sotavankeudesta pois ensimmäisessä lähetyksessä, kun vankeja palautettiin aika huonossa kunnossa painoi 44 kg. Olimme Matin kanssa vastassa linja- autolla mutta ei me tavattu vaikka siinä kävi aika paljon autoja se oli sellainen matkahuolto missä kävi kaikki autot. Isä tuli aika myöhään illalla olin jo nukkumassa ja heräsin siihen hälyyn. Rätyläiset tuli jouluksi kylään Väinö ihmetteli isän syömistä. Siitä vähitellen alkoi kunto nousta. Talvella isä oli Toivakassa tukinajossa Väinön hevosella, kun Väinö joutui olemaan kotona pari viikkoa Maija- täti sairasteli. Isä kävi myös leimauksilla Mustosen Martin kanssa kun se pyysi kaveriksi oli niin paljon leimattavaa puista oli kova pula. Martin vaimo oli Lyyti Taivalkosken Tyrämäeltä lähtöisin. Heillä oli pieni lapsi. Lyytillä oli kova koti ikävä ja ehkä pelkäsikin yksin olla päivällä kun Martti oli pois. Hän oli melkein aina meillä äidin luona oli puhelias ihminen ja haki ehkä turvaa vanhemmista ihmisistä.

5 Vuoden 45 syksyllä menin kouluun, silloin oli jo lopullinen rauha lapin sotakin loppunut. Saatiin jouluna sukset laskettiin mäkeä pitkin peltoja, siellä oli pellot kumpuilevia vähän niin kuin Karjalassa. Riipisen Pekkakin teki pujotteluratoja harjoitteli niissä ja neuvoi meillekin pujottelua mutta ei siitä oikein tullut mitään. Isä kävi muuraustöissä siinä lähistöllä oli kyllä Lahessakin siellähän oli Hannes- setä ja Nuikan Einari ja Väinö asumassa. Koulun käynnistä jäi hyvin vähän mieleen mitään. Alakoulun opettaja oli Markareta Vihinen ja yläkoulussa Orvokki Hytönen. Paremmin muistan hiihtokilpailut Suojan talolla ja siellä hiihtäneiden nimet. Toivo Manninen esiintyi myös Suojan talolla kerran päästiin äidin mukana katsomaan ja kuuntelemaan oli paljon mainoksia seinissä ja pylväissä, että Maailmanmestari esiintyy Rutalahdessa. Mannisen isä asui Rutalahdessa, joten kai se vaikutti asiaan. Seteleitä katkottiin jossain välissä, kun seteli rahaa oli liian paljon. Saksalaiset paino omilla koneillaan lisää. Kesällä - 46 isä kävi töissä siinä ympäristössä ja Riipisen Pentillä Päiväkunnassa. Pentti toi meille aina kaloja kun kävi kaupassa Rutalahessa. Riipisen myllyn (järven) vastakkaisella puolella oli Jussilan mylly. Jussilassa oli myös inkeriläisiä, niillä oli lapsia aika paljon. Jussilan?? oli naimisissa merikapteeni Konkolan kanssa, joka oli Suomen Joutsenen komentaja. Jussilan muonamies oli Salovaara, me käytiin usein kylässä siellä, heillä oli samanikäisiä lapsia. Salovaara muutti pois tilanhoitajaksi johonkin aika lähelle. Koska käytiin Matin kanssa myös siellä oltiin yötäkin olisiko ollut vaikka Hiekkala missä meidän lehmä oli. Keväällä vaihtui myös vähän asukkaat. Haviat muutti Mynämäelle ja Kolit tuli tilalle. He olivat entisiä naapureita Karjalasta. Mummon hautajaisten jälkeen elämä tuli jotenkin väljemmäksi. Riipisillä oli myllyn lisäksi myös raamisaha se oli jo toiminnassa. Joutsassa oli samanlaiset laitokset. Pekka oli aika kiireinen mies, sillä oli orihevonen. Isä hoiti sen syystalvella kun muuraushommat hiljeni ja ajo tarpeellisia ajoja polttopuita ja tukkeja sahalle. Sieltä sai puoli- ilmaiseksi kotiinkin polttopuut. Isä kävi myös Mustosen kanssa leimailemassa kaverina ja taloissa piti käydä tarkastamassa kun oli luovutusmääräys eikä ollut luovutettu - mistä se johtuu. No se oli huono luovuttaa, kun ei ollut mitään luovutettavaa. Eila syntyi joulukuun 1 päivänä, Kolin emäntä oli kätilönä. Ristiäisiä en muista, joulun seutuna kävi kyllä vieraita, eikä siihen aikaan muutenkaan

6 juhlittu. Käytiin sukulaisissa kylässä silloin kun päästiin. Riipisen Pekan näin 50 vuotta myöhemmin kun kesäloma reissulla poikettiin Rutalahteen, Hän sano tuntevansa isän näöstä. Oli silloin 80- vuotias. Talo oli tyhjä, mutta hyvässä kunnossa. Hän kertoi Joutsassa olevan heillä leirintä alue, jota he hoitivat. Kaikki touhu vilkastu kovasti 46 kesällä. Myllyn piha oli hevosia melkein täynnä ja kaupassa kävi ihmisiä. Pekka haki hevosella laivarannasta tavaraa kauppaan ja otti kärryyn kyytiin meitä penskoja. Rannassa oli proomuja niihin lastattiin puutavaraa. Kaikki toiminta lähti käyntiin kenkiä ja vaatteita vaan ei tahtonut saada muuta kuin tiskin alta ja mustasta pörssistä. Levottomuus jotenkin lisääntyi taloilla ja pienillä maapaikoilla oli hirmuinen kysyntä. Obligaatiot poltteli vanhempien ihmisten taskuja, koska entinen elämä oli muutamassa paperilapussa. Onneksi ne oli sidottu indeksiin säilyttivät arvonsa ja olivat kysyttyjä kaupan käynnissä. Isä olisi saanut tontin Keljosta, mutta äiti ei hyväksynyt alkuunkaan mihinkään kaupungin liepeille lähtemistä oli saanut tarpeekseen korteista ja kupongeista. Silloin oli vielä kaikki säännöstelyssä. Äiti halusi pienen maapaikan missä voi pitää pari lehmää ja sian mistä saa lihan sekä perunamaan. Sellaista oli Etelä- Suomesta mahoton saada ainakaan pienellä rahalla. Eihän äiti ollut elämässään muuta työtä tehnytkään, lapsesta asti ollut lehmien kanssa tekemisissä. Ukko oli meidän kanssa samassa taloudessa. Äiti pesi pyykit ja korjasi vaatteet. Levoset oli Merijärvellä, saaneet sieltä paikan saman missä olivat talvisotaa evakossa. He kirjoittivat, että siellä olisi myytävänä pieni maapaikka rauhallisella paikalla eli syrjässä. Isä kävi katsomassa, mutta minulla ei ole varmuutta kävikö isä yksin vai oliko ukkokin. Ukolle se varmasti oli mieleen olihan siinä useampi läheinen likellä. Niinpä sitten keväällä 47 muutettiin Merijärvelle. Se oli tosiaan rauhallinen paikka lähes kilometri isommalta tieltä. Siellä oli 3 taloa, yksi oli tosin jäämässä tyhjäksi omistaja oli saanut asutustilan valtiolta. Isä osti senkin siinä oli vain 0,5 hehtaaria maata ja purettavissa oleva mökki. Koko pinta ala oli noin 10 hehtaaria, peltoa noin 4 hehtaaria yhteensä sen mökin maan kanssa. Talossa oli 3 huonetta mutta ei kunnollista kivijalkaa mutta hiekkamaassa oli pysynyt aika hyvin paikallaan. Sähköä ei ollut, mutta aika pian sinne saatiin sähköt. Ukko alkoi heti laitella paikkoja kuntoon. Isä oli Etelä- Pohjanmaalla töissä veljensä tämän poikien Kallen ja Leon kanssa. Isä kertoi että parhaina päivinä kävi 30 kysyjää töihin. Ensimmäiseksi tehtiin paja olin ukon kaverina minkä pystyin. Sitten tehtiin

7 uusi pärekatto taloon ja eteinen tehtiin isommaksi siihen sellainen verstasosa. Sen jälkeen alettiin vuorata taloa pystyvuorilla, se oli aika helppo niin päin että ukko oli maassa ja mie rappusilla. Päreet maalattiin irrallisina. Ukko teki maalin ja mie maalasin ne vaan kastettiin ämpärissä liika pensselillä pois. Naapurista oli mies kattamassa, oltiin Matin kanssa apuna. Ukko anto päreitä me otettiin vastaan. Isä teki tupaan uuden leivinuunin ja hellan. Kauppisen ukko ja mummo tuli meille tekemään uutta riukuaitaa. Seipäät täytyi kaikki uusia osa aidaksistakin. Matti oli apuna miekin olin hautomassa nuotiossa vitsaksia joilla sidottiin aitaseipäät yhteen. Matti oli luonteeltaan lähes kopio kaimastaan. Molemmat tykkäsi raskaista ronskeista töistä mutta ei näpertelystä. Kirveen varren teko oli molemmille aika toivotonta. Meidän paikan nimi oli Lisälä. Toinen naapuri oli Siirtola ja toinen Kauha. Siinä oli vieressä Kauhanlampi. Kouluun oli yli 4 kilometriä. Oppilaat oli kaikki paikallisia, paitsi yksi tyttö ja poika olivat siirtolaisia Sortavalan maalaiskunnasta Tuokslahdesta. Poika oli Matin ikäinen ja tyttö minun ikäinen, Silvennoisen sisarukset. Tytön näin rippikoululaisten 50- vuotis tapaamisessa kertoi asuvansa Laukaassa. Sillai elämä meni eteenpäin vähän kerrallaan peltoa ostettiin lisää 3,5 hehtaaria. Ukko hakusi että pitäs saaha hevonen. Matti innostu myös kovasti. Matti oli päässyt jo koulusta ja oli Levosellakin töissä apuna. Me kaivettiin kellarille kuoppa oli tarkoitus ajaa siihen kiviä seiniä varten. Se oli ihan hiekkamaata helppoa kaivaa. Lehmä vaihdettiin nuoreen hevoseen sellaisen Juho Liimataisen kanssa. Sitten tuli tuo kohtalokas äänestyspäivä ja lopetti kellarin teon. Ukon oli tarkoitus tuoda sementtiä ja rautaa kellarin holviin samalla kertaa. Matti valjasti hevosen aamulla ja se oli rauhaton, kun työkärryissä oli lyhyemmät aisat kuin kieseissä millä oli ennen ajellut. Kärryt kävi vähän nuorelle hevoselle kintuille ja se pelkäsi. Kun tulin koulusta iltapäivällä seisoi hevonen meidän tiehaarassa yksin pelkät kärryn lavat perässä. Käänsin sen kotiinpäin niin ukko tuli vähän päästä vastaan jalkaisin eikä näyttänyt että olisi käynyt pahemmin. Mentiin kotiin ja ukko kävi sänkyyn meni tajuttomaksi oli soitettu taksi joka vei Kalajoelle sairaalaan. Seuraavana päivänä isä tuli kotiin saatuaan tiedon, tuli sairaalan kautta, mutta ukko oli yöllä kuollut. Hän ei sairastanut koskaan enkä nähnyt koskaan hermostuneena ainakaan ulospäin. Toimi aina rauhallisesti ja jotenkin harkitusti. Minulle jäi ukosta muistoksi kello vuodelta 1909 (Laatokka- lehdessä kirjoitus) sekä arvostin häntä kovasti muutenkin.

8 Läksin isän mukana muuraustöihin vuonna 52, ensimmäisenä kesänä vain muutaman viikon. Leo oli ollut isän kaverina. Seuraavina kesinä oltiin kaksin. Työmaat oli Oulusta etelään päin Kokkolan seudulle asti. Kotiin ei tultu kuin parin viikon välein tai jos työ tuli valmiiksi, sitä tähtäiltiin aina viikonlopuksi. Kerran oltiin Tyrnävällä Mustosen Lyytin veljellä. Martti oli välittänyt heille maatilan sieltä. Veli oli nimeltään Tyni. Martti ajoi Limankassa tasoristeyksessä junan alle ja kuoli. Merijärvellä alkoi tulvasuojelutyöt. Mattikin oli siellä töissä. Talvella 56 oltiin savotassa Taivalkoskella. Seuraavana vuonna Matti oli sotaväessä Oulussa ja olin yksin samassa paikassa kuin edellisenä talvena. Vuosi 56 oli yleislakkoaikaa, Oulusta ja Muhokselta oli maalareita ja kirvesmiehiä, myöskin se oli poikamiehille kaikkein parastapa, jos vain oli joskus tehnyt metsätöitä. Kaupunkipaikoissa raha ei riittänyt elämiseen, jos ei ollut omaa asuntoa. Kämpillä oli ilmainen asunto ja ruokaa sai kaksi kertaa päivässä kohtuuhinnalla. Taivalkoski on aina ollut mukana elämässä jo Rutalahdesta asti. Sotaväessäkin oli samassa ryhmässä yksi poika alokasaikana toiset kaikki oli etelä Suomesta. Tultiin kaveriksi, mutta hän kuoli aivokalvon tulehdukseen kesken palvelusajan. Se murre tuli jotenkin tutuksi, kun Päätalo alkoi kirjoittaa kirjoja. Olen lukenut melkein kaikki. Kauppisen ukko myi Vihannin paikan ja muutti meille mummon kanssa. Osti sitten Oulaisiin menevän tien varresta mökin, mutta se oli ulkoa päin niin huonokuntoinen että täytys vuorata. Hän osti Levoselta tukkipuita pystyyn, joista sahauttaa lautoja. Näitä hän oli Matin kanssa kaatamassa, kun sai sydänkohtauksen ja kuoli. Olin tulossa kevät- rippikoulusta kun se oli juuri tapahtunut. Eila oli aloittanut koulun käynnin. Koulu oli Levosen talon toisessa päässä se oli supistettu koulu. Opetus siirtyi vuonna 49 kesken talven, ensimmäinen opettaja oli Alli Taipale ja seuraava Aune Putila??. Hänen jälkeen en enää ollut koulussa muuta kuin jatkokoulussa se käytiin Alapään koulussa Seppälässä. Kauppisen ukon hautajaisten jälkeen mummo oli vuorotellen Kuopiossa tyttärensä luona tai Sievissä taikka meillä. Näihin aikoihin Matti alkoi puhua, että täytyis saata isompi maatila jostain. Hän kävi joitakin katsomassa esim. Haakanan taloa Taluskylässä ja Levosen Pekan kanssa oli jotakin puhetta, mutta ei ollut myyntihaluja. Tämäkin sammui sitten elokuussa 58 kun Matti menehtyi tapaturmassa, hän ajoi polkupyörällä yhteen kahden muun pojan kanssa, kun toisella oli valot ja toisella ei, niin tämän valottoman kanssa. Sisältä repesi jotain ja veri valui aivokammioon. Eihän tällaista nykyään tapahdu kun saadaan

9 ihmiset niin äkkiä hoitoon. Tämähän oli tietysti järkytys kaikille, mutta erityisesti äidille. Äitiä ei oikein kiinnostanut mitä tapahtuu. Olisiko se ollut yksi syy, että isä ajatteli paikan vaihtoa vois olla terveellistä. En muista että Lisälän paikkaa olisi missään ilmoiteltu myytäväksi mutta sellainen Linnala alkoi siitä käydä kauppaa ja kävi harva se viikko tinkimässä hintaa. Lopulta he sopi hinnaksi miljoona satatuhatta markkaa ilman irtainta. Sitten isä ja äiti lähti katselemaan Etelä- Suomesta maapaikkoja. Jostain kumman syystä näitä katselijoita oli paljon muitakin. Rädyn Väinökin oli ostanut oikein mopon ja kierteli sillä Turun ja Salon seutuja. Isä olisi halunnut Porvoon Lappeenrannan seudulle, mutta siellä ei ollut myytävänä kuin ihan syrjäisiä rappiotiloja. Taikka sitten hinnat oli niin korkeita, ettei niihin pystynyt. Tämä oli kyllä ymmärrettävää kun siirtoväki haki koko ajan lähempää kotiseutuja asuinpaikka varsinkin sellaiset, jotka oli joutuneen Keski- Suomeen tai Pohjanmaalle, kysyntä nostaa hintoja. He löysivät muutamia jotenkin kohtuullisia paikkoja ja tulivat välillä kotiin miettimään asiaa. Päättivät sitten ostaa Urjalasta myytävänä olevan. Hyviä puolia oli, että maat oli yhdessä lohkossa pellot kahdessa osassa, aika hyvän tien varressa, talo hirrestä, hyvin tehty ja hyvällä kivijalalla. Muuten rakennukset kaikki harmaita pärekattoisia ilman sähköä, navetta vanhaa sontaa 40 senttiä ja laudan ja lankun pätkiä seassa, pellot avo- ojissa ja kapeissa saroissa, piiri ojat kasvo leppää ja pajua. Hintaa 3 miljoonaa + eläke oli tarkoitettu varmaan kahdelle ihmiselle, koska määrät oli niin suuria. Isä laski että jos elätettävä elää 10 vuotta, se tekee yhden miljoonan lisää hintaa, eläkkeen maksu kesti 11 vuotta. Metsä oli myös hakattu osin jopa raiskattu laitumen nimissä, siihen saatiin ilmaiset taimet. Kauppa oli 0,5 kilometrin päässä lisäksi kävi kauppa- auto pihassa. Maitoa ei myöskään tarvinnut kulettaa mihinkään. Kait sitten oli karttunut sen verran säästöjä että uskalsivat tehdä lainan talo kauppaan, olihan Mattikin käynyt jo monta talvea ansiotyössä kesät meni tietysti maatöissä kotona kun oltiin isän kanssa muuraushommissa. Siihen aikaan oli vielä sellainen tapa ainakin siirtolaisilla, että ansiot tuotiin kotiin, kun siinä asuttiin ja syötiin. Tilalle oli annettu halpakorkoista asutuslainaa sotien jälkeen ensimmäisessä kaupassa, kun ostaja oli maansaantiin oikeutettu. Tämä laina siirtyy sitten aina seuraavalle omistajalle, maksu aika oli 30 vuotta, päättyi joskus 70 luvun lopulla. Lisäksi oli vielä normaalikorkoista

10 kiinnityslainaa, joka siirtyi myös isälle näin alkuun ei tarvinnut niin paljon rahaa heti kaupan teon yhteydessä. Sitten tällä myyjällä oli vielä henkilökohtaista lainaa, joka oli ilmeisesti tarkoitus jättää maksamatta. Pankinjohtaja pyysi että isä maksaa senkin tässä kaupan teon yhteydessä. Näin tapahtui ja kun loppu selvitystä tehtiin isä pani sen kuitin ensin pöytään ja loput rahat päälle, se oli tietysti ikävä yllätys myyjälle. Urjalaan tultiin keväällä kun Eilan koulu loppui. Isä ja äiti tuli muutamaa päivää ennen elukoiden kanssa Karjapohjolan isolla autolla, siihen mahtui muutakin tavaraa. Loput tuotiin venäläisellä Datsilla, Kunnarin Sulo toi ja oltiin Eilan kanssa kopissa sellaista 50 km/h tulla jurrattiin. Tämä kaikki tapahtui kesäkuun alku puolella Entinen isäntä oli tehnyt toukotyöt ja peruna oli maassa, viljat oli jo oraalla. Peruna oli aika isolla taimella, olisi tarvinnut mullata. Meillä ei ollut sahroja, ei ollut koskaan ollutkaan. Merijärvellä laitettiin perunat aina maahan muutaman naapurin kanssa sakilla. Isä meni kysymään lähimmästä naapurista lainaksi, mutta tämä sano ettei lainaa periaatteesta mitään. Emäntää nauratti kovasti kun hän kertoi, että yksi asukas haki termospulloakin lainaksi. Kauppa auto toi sitten katolla Koiviston sahrat sekin ongelma ratkesi. Kävin pohjanmaalla töissä vielä Urjalasta yhden kesän kokonaan. Rahaa kyllä tarvittiin, talo katettiin ja vuorattiin, uuvet ikkunat ja sähköjen laitto tuli myöskin. Me asuttiin entisten asukkaiden kanssa yhtä aikaa pari viikkoa. Siinä sai sivusta seurata sitä touhua, se oli varmaan kanssa avartavaa. Minulla on ollut jo kymmeniä vuosia sellainen tunne, että seuraa näitä ihmisten touhuja jotenkin sivusta. Kait se on alkanut jo evakkoaikana, kun aina oli jotenkin sivullinen, oltiin niin kuin väliaikaisesti asumassa. Johan nuo nimetkin siirtolainen, evakko pahimmassa tapauksessa ryssä viittaa siihen. Eihän se mikään haukkuma nimi ole se vaan on käännös venäjästä. En sittenkään ymmärrä, jos ihminen joutuu muuttamaan oman maan rajojen sisällä, että se vaihtaa siinä kansalaisuutta. Tuo hautakynttilöiden kuletteleminen tuntuu kanssa vähän erikoiselta ja on toisille tosi tärkeä asia, en ole ihan varma viedäänkö niitä sen vainajan takia vai sen takia että ihmiset näkee kuinka hartaita me ollaan. Kun muistaa sota ajan sen tappamisen, on tosi vaikea niitä asioita yhdistää. Olen joka jouluaatto ajatellut kun on viety kynttilöitä haudalla, että jos oltaisi tasapuolisia pitäisi kiertää koko Suomi ja osaa Venäjää, että saisi kaikille kynttilät palamaan. No sitä varten on kirkon vieressä kivi jonka juurelle voi sitten viedä kynttilänsä. Minusta olisi paljon älyllisempää jos

11 sytyttäisi kotona kynttilän sen ihmisen muistoksi ketä milloinkin muistaa. Siinä on tietysti se huonopuoli ettei kukaan näe sitä. Tosi asiassa aika suurta teatteria me täällä esitetään eihän siinä sinänsä mitään pahaa ole. Pentti Nuikka Urjala

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Onnellinen murrosikäinen. Aapo ja Joonas 5b

Onnellinen murrosikäinen. Aapo ja Joonas 5b Onnellinen murrosikäinen Aapo ja Joonas 5b Heräsin aamulla herätyskellon pirinään. Huoneeni oli pimeä ja sotkuinen. En olisi jaksanut nousta ylös ja lähteä kouluun kiusaajien riepoteltavaksi. Kun poljin

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot