SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ULLA-MAIJA NORMANIN VALITUKSEN JOHDOSTA

Transkriptio

1 Palvelujohtokunta SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ULLA-MAIJA NORMANIN VALITUKSEN JOHDOSTA 90/111/2009 Palvjtk Valmistelijat: hallinto- ja taloussihteeri Outi Kantola, puh , sähköposti: outi.kantola@kiiminki.fi ja palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, puh , sähköposti: pasi.makikyro@kiiminki.fi Ulla-Maija Norman on tehnyt seuraavan oikaisuvaatimuksen palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrön viranhaltijapäätöksestä: "Vaatimukset: Palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrön tekemä virkavaalipäätös 31 koskien Jokirannan koulun matemaattisten aineiden lehtorin valintaa tulee kumota, koska päätös on lainvastainen. Perustelut: Virkavaalia säännöttävät kelpoisuusvaatimukset, tasa-arvolaki. perustuslaki sekä kunnallisesta viranhaltijalain syrjinnän kielto. Viran tai toimen tehtäväala määrää kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuus on siten määriteltävissä oikeutena antaa määrätyn sisältöistä opetusta. Virkanimikkeillä ei ole vaikutusta siihen, millaista kelpoisuutta opettajaksi valitulta edellytetään. Virkavaalipäätös on perustuslain 125 :n vastainen. Perustuslain 125 :ssä säädetään yleisistä nimitysperusteista julkisiin virkoihin. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Yleisiä nimitysperusteita sovelletaan otettaessa virkasuhteeseen kuntaan ja kuntayhtymään. Perustuslain yleisistä nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky puolestaan viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tutkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät. Virkanimitysperusteilla on merkitystä vertailtaessa useampia viranhakijoita keskenään. Palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrö on valinnut Jokirannan koulun matemaattisten aineiden lehtorin virkaan luokanopettaja Emilia Palomäen. Alunperin palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrö on katsonut FM Mikko Kulmungin ansioituneimmaksi. Hänellä on kelpoisuus opettaa neljää ainetta eli matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja tietotekniikkaa. Ensimmäisellä valinnallaan palvelujohtaja. luokanopettaja Pasi Mäkikyrö siis määritteli viran kelpoisuusehdot. Emilia Palomäellä ei ole kelpoisuutta opettaa fysiikkaa eikä tietotekniikkaa. Koska hakijoiden joukossa on edelleenkin aineenopettaja, jolla on kelpoisuus opettaa kaikkia neljää matemaattisiin aineisiin luettavia aineita, Emilia Palomäki ei mitenkään voi olla ansioitunein hakija. Palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrö väittää, että Emilia Palomäki on kokonaisarvioinnin (mm. hakijoiden ansiovertailu ja haastattelut) perusteella ansioitunein ko. lehtorin virkaan. Kiiminkiläistä Ulla-Maija Normania ei ole edes haastateltu.

2 Ulla-Maija Normanilla on kelpoisuus opettaa neljää ainetta: - matematiikka (kiitettävät tiedot) - fysiikka (kiitettävät tiedot) - kemia (hyvät tiedot) - tietotekniikka (kiitettävät tiedot). Ulla-Maija Norman on opettanut matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja tietotekniikkaa Kuhmon yläkoulussa. Samoin Haukiputaan yläasteella lisäksi toimien luokanvalvojana ja tietokonelaitteistojen hoitajana. Lukuvuoden hän on kulkenut päivittäin Kokkolassa opettamassa matemaattisia aineita yläkoululaisille ja kuudesluokkalaisille fysiikkaa ja kemiaa. Luokanopettaja Emilia Palomäellä ei ole lainkaan työkokemusta matemaattisten aineiden opettamisesta. Ulla-Maija Norman on siten työkokemuksensakin puolesta selvästi ansioituneempi ko. lehtorin virkaan. Haukiputaan yläasteen rehtori Lauri Valkama on todennut allekirjoittamassaan työtodistuksessa seuraavaa: "Ulla-Maija Norman on hoitanut työnsä vastuuntuntoisesti ja erinomaisesti työhönsä paneutuen. Ulla-Maija sopeutui suureen työyhteisöömme hyvin ja osasi pistää suurissa opetusryhmissä selkeät rajat oppilaiden käyttäytymiselle." Ulla-Maija Norman on perustuslain yleisillä nimitysperusteilla vertailtaessa selkeästi pätevämpi kuin virkaan valittu henkilö. Perustuslaki rajoittaa kunnan elimien harkintavaltaa nimityksiä tehdessä. Nimitysharkinta ei ole vapaata harkintaa. Mikäli päätös ei perustu haettavana olevan viran tehtäväalaan ja perustuslaissa säädettyihin yleisiin nimittämisperusteisiin, päätös on lainvastainen. (Näin mm. Kuopion HAO päätöksessä 06/0094/3). Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan (Turun HAO /0113/1) kun sekä A että B täyttivät viran kelpoisuusehdot ja molemmilla oli hakuilmoituksessa mainituissa aineissa samantasoiset ja saman laajuiset yliopisto-opinnot on arvioitaessa heidän ansioitaan kokonaisuudessa opettajan työstä saatu työkokemus erityisen merkityksellistä. Hallinto-oikeus katsoi, että B oli työkokemuksensa vuoksi taidoiltaan selvästi A:ta ansioituneempi. Hän oli myös kyvyiltään sovelias hoitamaan luokanopettajan virkaa. Asiassa ei ollut esitetty riittäviä perusteita sille, että haastattelussa ilmenneiden seikkojen perusteella A oli voitu katsoa kyvyiltään niin paljon B:tä ansioituneemmaksi, että hänet oli myös kokonaisarvioinnissa voitu katsoa B:tä ansioituneemmaksi. Kunta ei näin ollen ollut osoittanut, että viranhaltijaa valittaessa olisi otettu huomioon perustuslaissa säädetyt yleiset nimitysperusteet. Perusopetusjohtajan ja sivistyslautakunnan päätökset olivat siten lainvastaisia. Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen palvelujohtaja, luokanopettaja Pasi Mäkikyrön tekemä viranhaltijapäätös 31 koskien jokirannan koulun matemaattisten aineiden lehtorin valintaa tulee kumota, koska päätös on lainvastainen. Mikäli virkavaalia ei oikaisuvaatimuksen johdosta kumota ja Ulla-Maija Normania valita tehtävään, hän harkitsee valittamista hallinto-oikeuteen." Perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä kelpoisuus. Kyseessä olevan matemaattisten aineiden lehtorin viran kelpoisuusvaatimus määrätään asetuksessa opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksen mukaan perusopetuksen aineenopettajalta vaaditaan mm. vähintään 35 opintoviikon laajuisia opetettavan aineen opintoja kaikissa opettamissaan aineissa (siirtymäsäännösten perusteella voi olla poikkeamia tästä pääsään-

3 nöstä). Kunta ei ole erikseen määritellyt virkaan erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Ulla-Maija Normanin tulkinta, että Mikko Kulmungin valinta virkaan tarkoittaisi viran kelpoisuusehtojen määrittelyä ei ole oikea. Mikäli kelpoisuusehtoihin olisi tehty asetuksessa säädetyn lisäksi tarkennuksia, olisi niistä kunnan toimintasäännön mukaan päättänyt erikseen viranomainen, joka suorittaa virkavaalin eli tässä tapauksessa palvelujohtaja. Viran kelpoisuusehdot eivät suoraan näy po. viran nimikkeestä, vaan ratkaisevaa on, mitä aineita virkaan valittu opettaa. Jokirannan koulun, joka on ao. viranhaltijan ensimmäinen opetuspaikka (opettajien virat ovat kuntakohtaisia) matematiikan opettajilla on laaja oppiainehallinta, joten opetuksen järjestämisen kannalta ei ole tarvetta sille, että uudella viranhaltijalla pitäisi olla kelpoisuus opettaa kolmea tai neljää ainetta. Jokirannan koulussa opetetaan perusopetuksen 6-9 vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilaita. Ensi lukuvuonna kouluun on sijoitettu myös yhdysluokka, jossa on 5. ja 6 luokkien oppilaita. Kyseessä ei siis ole perinteinen yläasteen koulu. Kyseessä olevaa virkaa haki hakuajan kuluessa 77 henkilöä, joista 72 täytti viran kelpoisuusehdot. Kelpoisuusehdot täyttäviksi hakijoiksi katsottiin kaikki hakijat, joilla oli kelpoisuus opettaa vähintään yhtä matemaattisiin aineisiin (matematiikka, fysiikka, kemia) luettavaa opetettavaa ainetta. Viran täyttöprosessi on edennyt siten, että koulun rehtori on koulun valmisteluryhmän kanssa tehnyt esityksen haastatteluun kutsuttavista hakijoista. Valmistelutyössä oli käytettävissä hakijoista tehty yhteenveto ja kaikkien hakijoiden hakemukset liitteineen. Palvelujohtaja on käynyt yhteenvedon ja hakemukset läpi ja päättänyt haastatteluun kutsuttavista huomioiden koulun esityksen. Haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa, joiden joukossa olivat Mikko Kulmunki ja Emilia Palomäki. Ulla-Maija Normania kuten ei 66 muutakaan kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa kutsuttu tällä kertaa haastatteluun. Haastattelijoina olivat palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, Jokirannan koulun rehtori Martti Kumpulainen ja vararehtori Ella Siira. Haastatteluvaiheen jälkeen rehtori ja vararehtori tekivät palvelujohtajalle esityksen virkaan valittavasta henkilöstä. Virkaan valittiin Mikko Kulmunki. Hän ilmoitti, ettei ota virkaa vastaan, koska on vastaanottanut toisen työtehtävän. Viran vaalin rauettua valinta suoritettiin uudelleen. Vaalissa otettiin huomioon kaikki virkaa hakeneet kelpoisuusehdot täyttävät hakijat. Uutta haastattelukierrosta ei katsottu tarpeelliseksi järjestää, koska alunperin haastateltiin kuutta hakijaa. Rehtori teki palvelujohtajalle uuden esityksen virkaan valittavasta henkilöstä. Esityksen mukaisesti virkaan valittiin Emilia Palomäki. Koulun rehtorin mukaan Jokirannan koululla on jo entuudestaan matemaattisten aineiden opettajilla laaja oppiainehallinta. Sen johdosta kouluun on mahdollista rekrytoida opettaja, joka on erityisesti matemaattisten aineiden kehittämisestä kiinnostunut; suoritettujen matemaattisten arvosanojen määrä ei ole ratkaiseva. Emilian Palomäen haastattelussa ilmeni rehtorin mukaan seuraavaa: - vahva ote matemaattisten aineiden opetuksen kehittämiseen -kokonaisnäkemys siitä mitä perusopetus on (yhtenäinen opintopolku) -oppiaineiden integraation ja aihekokonaisuuksien mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa -yhteistyökykyisyys ja sosiaaliset taidot -eri tasoisten oppijoiden tarpeisiin vastaaminen matemaattisissa aineissa -valmiudet lisäopetuksen resurssin joustavaan käyttöön matematiikassa -oppimisen esteiden poistaminen matematiikassa yhdessä erityisopetuk-

4 sen kanssa. Matemaattisten aineiden lehtorin valinta perustuu kokonaisharkintaan. Sekä oikaisuvaatimuksen tekijä, että valittu täyttävä muodolliset kelpoisuusvaatimukset ja heillä on riittävä kokemus opettajan työstä. Valinnassa on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi vaikuttanut haastattelussa esille tulleet seikat. Palvj.lo: Päätetään hylätä Ulla-Maija Normanin oikaisuvaatimus seuraavilla perusteilla: - virkaan valittu Emilia Palomäki täyttää viran yleiset ja erityiset kelpoisuusehdot - palvelujohtaja on päätöstä tehdessään käyttänyt hänelle toimintasäännöllä delegoitua kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa harkintavaltaa valitessaan virkaan Emilia Palomäen - palvelujohtajan päätös ei ole lainvastainen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Palvjtk Valmistelijat: hallinto- ja taloussihteeri Outi Kantola, puh , säh kö pos ti: outi.kantola@kiiminki.fi ja palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, puh , sähköposti: pasi.makikyro@kiiminki.fi Ulla-Maija Norman on tehnyt Oulun hallinto-oikeudelle valituksen palvelujohtokunnan päätöksestä , jolla hänen tekemänsä oikaisuvaatimus lehtorin viran vaalista on hylätty. Hallinto-oikeus pyytää Kiimingin kunnanhallitusta hankkimaan palvelujohtokunnan lausunnon valituksen johdosta sekä antamaan mahdollisen oman lausuntonsa asiassa. Valituksessaan Ulla-Maija Norman vaatii kumottavaksi palvelujohtajan tekemän virkavaalipäätöksen valita lehtorin virkaan Emilia Palomäen, koska päätös on Normanin mielestä lainvastainen. Hän pitää päätöstä sekä perustuslain yleisten nimitysperusteiden, että kelpoisuusasetuksen vastaisena. Normanin mukaan hän on virkaan pätevämpi kuin siihen valittu henkilö. Ulla-Maija Normanin valitus jaetaan esityslistan mukana. Taustaa Kiimingin kunnanvaltuuston vuonna 2007 hyväksymän kouluverkkoselvityksen mukaan Kiimingissä siirrytään perusopetuksessa yhtenäisen perusopetuksen malliin ja opetus keskitetään isompiin kouluyksiköihin turvaamalla samalla lähikoulut pienille oppilaille. Toimiva, yhtenäinen perusopetus turvataan kaikille kunnan perusopetuksen oppilaille. Kouluverkkoselvityksessä todetaan mm. että: "Yhtenäisellä perusopetuksella tarkoitetaan opetussuunnitelmallisesti yhtenäsitä kokonaisuutta, jota teteutetaan koko perusopetuksen ajan. Opettajuuteen yhtenäinen perusopetus asettaa uuden haasteen. Opettajan tulee olla tietoinen koko perusopetuksen tavoitteista sekä oman työn hallintaan ja toteuttamiseen liittyvistä tekiijöistä. Tietoisuuteen kuuluu sitoutuminen yhteistyöhön, jota tarvitaan oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toimintakulttuurin luomisessa, opetus- ja kasvatustavoitteiden määrittelyssä sekä työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. Oppilaan kannalta yhtenäisen perusopetuksen tavoitteena on turvata lapsille eheä ja turvallinen oppimispolku, jossa oppilaan yksilöllinen opiskeluhistoria ja kehitysvaiheet voidaan huomioida entistä paremmin koko esi- ja perusasteen ajan".

5 Kirkonkylän oppilasalueen kokoavana kouluna on Jokirannan koulu, jossa annetaan yläkouluopetus kaikille oppilasalueen oppilaille. Tämän lisäksi Jokirannan koulussa annetaan opetusta myös kirkonkylän, Hannuksen ja Ylikylän 6. luokkalaisille (lukuvuonna myös Ylikylän 5. luokkalaiselle). Kirkonkylän oppilasalueeseen kuuluu kirkonkylän lisäksi Alakylä, Huttukylä, Ylikylä ja Hannus. Jokirannan koulun rehtori on toimii toisena kunnan aluerehtorina. Opettajíen virat ovat kuntakohtaisia. Puheena olevan lehtorin viran sijoituspaikka on Jokirannan koulu, mutta se voi tarpeen mukaan muuttua. Kelpoisuus Kyseessä oleva virka on lehtorin virka (ei matemaattisten aineiden lehtorin virka). Virkailmoituksessa opetettaviksi aineiksi ilmoitettiin matemaattiset aineet ja opetuspaikaksi Jokirannan koulu. Opetettavia aineita ei yksilöity, koska koulun toiveena oli saada mahdollisimman monenlaista osaamista omaava hakijajoukko ja aiemman kokemuksen mukaan tiukka etukäteen määritelty usean oppiaineen kelpoisuusvaatimus rajaa pois hyviä hakijoita (kun esim. edellisenä vuonna kuntaan haettiin matematiikan, fysiikan ja kemian lehtoria, 47:stä hakijasta 18 täytti kelpoisuusehdot ja 19:ltä puuttui tai oli liian vähän joko fysiikan tai kemian opintoja). Viranhakuilmoituksen väljemmällä opetettavien aineiden ilmaisulla on haluttu antaa painoarvoa virkaan valittavan henkilökohtaisille ominaisuuksille ja sopivuudelle tehtävään. Normanin tulkinta, että Mikko Kulmungin valinta virkaan tarkoittaisi viran kelpoisuusehtojen määrittelyä ei pidä paikkaansa. Kulmungin valinnassa käytettiin kokonaisarviointia, eikä kelpoisuus neljässä matemaattisessa aineessa ollut ratkaiseva asia. Koska viran hakuilmoituksessa ei ole yksilöity opetettavia aineita, riittää kelpoisuusehtojen täyttymiseen kelpoisuus yhdenkin matemaattisen aineen opettamiseen. Opetustoimessa käytössä olevan menettelytavan mukaisesti lehtorin virkaan hakijoista on laadittu yhteenveto. Yhteenveto on hakemusten ohella apuna valintaprosessissa. Yhteenveto tehtiin poikkeuksellisesti Jokirannan koululla. Aiemmin yhteenvedot on tehty sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden hallinnossa. Yhteenvetoon on kansilehdelle eritelty kelpoisuusehdot täyttävät hakijat ja hakijat, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja. Kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista yhteenvedossa on taulukkomuotoinen erittely erikoistumisopinnoista (ma, fy, ke), muut erikoistumisopinnot sekä kokemus matemaattisten aineiden opettajana.yhteenvedossa kelpoisuusehdot täyttäviksi hakijoiksi katsottiin hakijat, joilla oli kelpoisuus opettaa vähintään yhtä matemaattista ainetta. Hakuilmoituksessa hakijoita pyydettiin liittämään hakemukseensa kopiot kelpoisuuden osoittavista todistuksista. Osassa hakemuksia ei ollut todistuksia kaikkien aineiden osalta. Tällaisissa tapauksissa yhteenvedon tekijää ohjeistettiin laittamaan yhteenvetoon hakemuspapereista ilmenevä aine ja opintomäärä sekä merkintä (ei tod.), jolloin valintaprosessiin osallistuvat voivat tarvittaessa tarkistaa asian. Tällä pyrittiin hakijoiden tasapuoliseen kohteluun. Tätä hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa valmisteltaessa tuli esille, että Emiliä Palomäen kohdalla hakemukseen liitetty matematiikan 35 ov todistus ei ole yliopiston virallinen dekaanin antama todistus, vaan matematiikan emeritusprofessorin antama todistus suoritetuista matematiikan opinnoista. Todistuksessa on todettu, että Emilia Palomäen

6 matematiikan opinnot sisältävät 35 ov opetettavien aineiden opintokokonaisuuden matematiikassa. Tämän todistuksen sekä kasvatustieteiden maisterin koulutukseen sisältyvien ylemmän korkeakoulututkinnon ja 35 ov laajuisten opettajan pedagogisten opintojen perusteella Emilia Palomäen on katsottu täyttävän kelpoisuusasetuksen mukaisen aineenopettajan kelpoisuuden po. lehtorin virkaan. Tehdyssä yhteenvedossa on lisäksi unohtunut laittaa Emilia Palomäen osalta kemian 35,5 ov kohdalle (ei tod.) -merkintä. Hakemukseen ei ole liitetty kemian opintojen todistusta. Opintomäärä on otettu hakemukseen liitetystä opintosuoritusotteesta. Todistuksen puuttuminen kemian opinnoista ei vaikuta sen arviointiin, täyttääkö Emilia Palomäki lehtorin viran kelpoisuusehdot. Haastatteluun kutsuttavien valintaan osallistuivat Jokirannan koulun rehtori, vararehtori (joka matemaattisten aineiden opettaja) ja koulun suunnitteluryhmän kolme muuta opettajaa sekä koulun matematiikan opettajat (3). Työryhmällä oli käytössään yhteenvedon lisäksi kaikki hakemukset liitteineen. Työryhmän valmistelun pohjalta haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa, joiden joukossa olivat Mikko Kulmunki ja Emilia Palomäki. Haastatteluun kutsuttavien monipuolisella koulutus- ja kokemustaustalla on pyritty varmistamaan, että haastateltavien joukosta olisi mahdollista löytää kouluun parhaiten sopiva, opettajakunnan osaamista täydentävä ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista edistävä opettaja. Haastatteluun kutsutuissa oli sekä miehiä että naisia. On sattumaa, että kutsutuilla miehillä (2) on kelpoisuus neljässä aineessa ja kolme naisista on kelpoisia myös luokanopettajiksi. Viran täyttöprosessissa ei ole toimittu tasa-arvolain vastaisesti. Toisin kuin Norman väittää, Pia Junes täyttää viran kelpoisuusehdot (hän on suorittanut matemaattisten tieteiden koulutusohjelman aineenopettajan koulutusohjelman mukaisen FM tutkinnon pääaineena matematiikka ja sivuaineina fysiikka 35 ov ja kemia 15 ov, joten hänellä on kelpoisuus opettaa matematiikkaa ja fysiikkaa). Tietotekniikka on valinnaisaine, jonka opettamiseen on kelpoinen myös henkilö joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen lisäksi yhteensä vähintään 35 ov oppiaineen sisältöön sovltuvia opintoja yliopistossa. Rehtorin mukaan tietotekniikkaa opettavat opettajilla on joko tietotekniikan riittävät soveltavat opinnot tai tietotekniikan vähintään 35 ov opetettavan aineen opintoja vastaavat opinnot. Virkanimitysperusteiden noudattaminen Perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevassa hallituksen esityksessä taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä tarkoitetaan luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestelykykyä, johtamiskykyä, aloitteellisuutta sekä muita viraston tai laitoksen toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisia kykyjä. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä (merkitystä voidaan antaa vain sellaiselle toiminnalle, joka lisää hakijan edellytyksiä virkatehtävien asianmukaiseen suorittamiseen). Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Ulla-Maija Normanin ja Emilia Palomäen koulutustausta on erilainen. Norman on suorittanut matemaattisten tieteiden aineenopettajan koulutusohjelman mukaisen filosofian maisterin tutkinnon pääaineena matematiikka (67 ov) ja sivuaineena tietojenkäsittelytiede (56 ov). Tutkintoon sisältyy

7 opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Lisäksi Norman on suorittanut fysiikan (60 op/vastaa 35 ov) ja kemian (61 op) erilliset opinnot. Normanilla on kelpoisuus opettaa peruskoulun aineenopettajana matematiikka, tietotekniikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Palomäki on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustiede (76 ov) ja sivuaineina peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (35 ov), esi- ja alkuopetus (15 ov) ja koulutusteknologia (15 ov. Tutkintoon sisältyy opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Opinnot on tutkintotodistuksen mukaan suoritettu erityisryhmässä nimeltään Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus, missä erityisinä syventymiskohteina ovat olleet teknologia, sen soveltaminen sekä teknologiseen maailmaan kasvattaminen. Palomäki on suorittanut myös matemaattisten tieteiden aineenopettajan koulutusohjelman mukaisesti filosofian maisterin tutkintoon tähtääviä opintoja pääaineena matematiikka ja sivuaineena kemia. Opintosuoritusotteen mukaan hän on suorittanut matematiikasta 56 ov ja kemiasta 35,5. Matematiikan opinnoista hän on esittänyt erillisen todistuksen, jossa todetaan että opinnot vastaavat 35 ov opetettavien aineiden opintokokonaisuutta matematiikassa. Kuten edellä kohdassa kelpoisuus on todettu, todistus ei ole virallinen yliopiston todistus erillisopinnoista. Kemian opinnoista ei ole erillistodistusta. Emilia Palomäki on kysyttäessä kertonut, että hän ei saa virallisia erillistodistuksia matematiikan ja kemian opinnoista kummankaan tiedekunnan kautta, koska ei ole enää kirjoilla kasvatustieteen tiedekunnassa ja luonnontieteellinen tiedekunta ei myönnä "välitodistuksia". Normanin ja Palomäen koulutustaustan erot eivät ole niin merkittävät, että niiden perusteella voitaisiin katsoa Normanin olevan niin paljon pätevämpi lehtorin virkaan, että se ohittaisi kokonaisarvioinnissa huomioitavat muut seikat. Norman on oman ilmoituksensa mukaan opettanut yläkoulussa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja tietotekniikkaa sekä alakoululaisille fysiikkaa ja kemiaa. Yhteensä hänellä on opetuskokemusta yläkoulun matemaattisista aineista vähän yli 2 vuotta. Tähän sisältyy lehtorin sijaisuus Kiimingin Jokirannan koulussa ajalla Emilia Palomäen työkokemus opettajana on luokanopettajan työstä noin 2,5 vuotta, johon sisältyy yhden lukuvuoden mittainen työskentely matematiikkaan painottuneen luokan opettajana. Palomäki on tominut vuosien 2004 ja 2005 aikana lyhyissä luokanopettajan sijaisuuksissa Kiimingin Huttukylän koululla 16 kertaa ja Tirinkylän koululla kerran. Normanilla on matemaattisten aineiden aineenopettajan kokemusta yli 2 vuotta, mikä Palomäeltä puuttuu. Sen sijaan Palomäellä on sellaista opettajakokemusta, josta on hyötyä matemaattisten aineiden opetuksen kehittämisessä Jokirannan koulussa ja laajemminkin Kiimingin kunnassa. Kahden vuoden aineenopettajan kokemus ei ole niin merkittävä tekijä, että yksistään sen perusteella Norman voitaisiin katsoa ansioituneemmaksi kuin Palomäki. Normanin ja Palomäen hakemuksista ja niiden liitteistä esille tulleiden sekä Normanin aikaisemman palvelussuhteen ja Palomäen haastattelun perusteella hänen katsotaan omaavan enemmän ominaisuuksia, joita tarvitaan Kiimingin opetuspalveluiden ja Jokirannan koulun tavoitteiden saavuttamiseksi. Emilia Palomäellä katsotaan olevan hyvät edellytykset ja ja halukkuus yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseen. Tätä ilmentää kaksoiskelpoisuuden hankkiminen (luokan- ja aineenopettajan kelpoisuus) sekä hakemuksessa ja haastattelussa esille tulleet innostuneisuus kehittämishankkeiden vetämiseen sekä projekti- ja tiimityöskentelyyn. Palomäen haastat-

8 telussa tuli esiin myös oppilaslähtöinen näkökulma matematiikan opetuksessa ja selkeät omat ajatukset oppilaiden erilaisiin haasteisiin vastaamisessa, esim. erityttäminen sekä heikommin menestyvien, että hyvin menestyvien osalta. Erityisesti kuudennen ja seitsemännen luokan nivelvaiheeseen Palomäellä odotetaan olevan annettavaa. Myös koulun arvopohjaan sisältyvien oppilaiden yhtestyökyvyn, oppimismyönteisyyden ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin uskomisen edistämisen katsotaan paremmin toteutuvan Emilia Palomäen valinnalla ja sijoittamisella Jokirannan koulun työyhteisöön. Ulla-Maija Normanin valituksessa esittämät muut väittämät "Rehtori perustelee Emilia Palomäen valintaa myös lauseella: "eri tasoisten oppijoiden tarpeisiin vastaaminen matemaattisissa aineissa". Emilia Palomäellä ei ole kykyä vastata lahjakkaiden oppijoiden tarpeisiin, koska Emilia Palomäen ainevalikoima on suppea ja häneltä puuttuvat kokonaan syventävät opinnot." Jokirannan koulu pystyy vastaamaan lahjakkaiden oppilaiden tarpeisiin. Opetusta on voitu erityttää, kun oppilaan menestys on todettu keskimääräistä paremmaksi. Sen sijaan huoli on heikosti matemaattisissa aineissa menestyvien oppilaiden määrän lisääntymisestä. Matematiikan opetus etenee systemaattisesti, joten aikaisemmin opitut asiat on hallittava uusia opiskeltaessa. Viimeisillä vuosiluokilla pienetkin puutteet estävät uusien asioiden oppimista. Matematiikan opetuksen kehittäminen yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdasta opettajien yhteistyönä on välttämätöntä. Tähän kehittämistyöhön Emilia Palomäen katsotaan soveltuvan paremmin kuin Ulla-Maija Normanin. Valituksen sivun kolme alareunasta alkavassa kappaleessa Norman toteaa kunnan toimineen kelpoisuusasetuksen vastaisesti kun on valinnut Palomäen epäpätevänä hoitamaan tehtävää, johon kuuluu fysiikan opetusta, vaikka muodollisesti pätevä henkilö on ollut saatavilla. Kun viran vaalia ei voitu vahvistaa oikaisuvaatimusprosessin vuoksi, täytyi koulutyön sujuvan aloittamisen vuoksi virka täyttää määräaikaisena lukuvuodeksi Määräaikaiseen virkaan palvelujohtajan sijainen (hallinto- ja taloussihteeri) otti rehtorin esityksestä Emilia Palomäen. Virkaan ottamispäätöksessä on todettu, että opetettavina aineina ovat matematiikka ja kemia. Koulun työsuunnitelman valmistelusta ja opetustuntien jakamisesta opettajille vastaa rehtori. Emilia Palomäen opetettaviksi aineiksi on syyslukukaudelle 2009 määrätty matematiikan ja kemian lisäksi 2 viikkotuntia fysiikkaa. Rehtorin mukaan nämä tunnit on määrätty Palomäen hoidettavaksi syyslukukauden ajan lukujärjestysteknisistä syistä. Työjärjestysten vaihtuessa kevätlukukauden alussa Palomäen opetettavana aineena ei ole enää fysiikka. Palv.j.lo. Annetaan Oulun hallinto-oikeudelle seuraava lausunto: 1. Jätetään hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko Emilia Palomäen esittämä todistus matematiikan aineopintojen suorittamisesta riittävä kelpoisuusasetuksen mukaisen kelpoisuuden osoittamiseen. Mikäli todistus on riittävä, on Palomäki kelpoinen virkaan. Normanin esittämällä perusteella (että valitulla pitäisi olla kelpoisuus matematiikan, kemian, fysiikan ja tietotekniikan opettamiseen) päätöksen kumoamiseen ei ole aihetta. 2. Mikäli kelpoisuus todetaan, tulee verrattavaksi valituksen tehneen Ulla-Maija Normanin ja Emilia Palomäen ansioituneisuus virkaan. Ansioitu-

9 neisuudessa huomioidaan perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkiseen virkaan. Viranhakuilmoituksessa lehtorin viran opetettaviksi aineiksi on ilmoitettu matemaattiset aineet, yksilöimättä niitä tarkemmin. Tällä on haluttu saada monipuolinen hakijajoukko, josta voitaisiin valita kunnan tarpeisiin parhaiten vastaava opettaja. Hakijoiden arvioinnissa on käytetty kokonaisarviointia, joka ilmenee tarkemmin esittelytekstistä. Valinnassa on annettu painoa kykyyn liittyville nimitysperusteille. Päätöksen kumoamiseen perustuslain yleisten nimitysperusteiden vastaisena ei ole perustetta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa julkilukemalla. Palvjtk Valmistelijat: hallinto- ja taloussihteeri Outi Kantola, puh , säh kö pos ti: ja palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, puh , säh köposti: Ulla-Maija Norman on tehnyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen Oulun hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä, jolla hallinto-oikeus kumosi Normanin valituksen kos kien ma te maattisten ainei den leh to rin valintaa. Kor kein hallinto-oikeus pyytää kun nanhallitukselta selitystä asiasta mennessä. Valituksessaan Ulla-Maija Norman vaatii kumottavaksi Oulun hallinto-oikeuden päätöstä, Kiimingin palvelujohtokunnan tekemää oikaisuvaatimuspäätöstä sekä palvelujohtajan tekemää virkavaalipäätöstä. Norman pitää päätöksiä lainvastaisina. Oulun hallinto-oikeuden päätös ja Normanin valitus jaetaan esityslistan mukana. Lehtorin viran täytön taustaa ja valintaprosessia on selvitetty palvelujohtokunnan oikaisuvaatimuspäätöksen ( ) ja hallinto-oikeudelle annetun lausunnon ( ) esittelyteksteissä. Ulla-Maija Normanin valituksessa esittämät väittämät ja kysymykset (kursiivilla): Virkanimikkeeseen ja kelpoisuuteen liittyvät väittämät ja ky symykset - Emilia Palomäellä ei hakuajan päättyessä ollut esittää minkään yliopiston antamaa kelpoisuustodistusta missään mate maatti sessa ainees sa. - Kulmungin valinta ja fysiikan tuntien antaminen Palomäelle osoittaa, että viran todellinen tehtäväala on matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettaminen - salliiko laki lukujärjestysteknisistä syistä antaa tunteja epäpätevälle opetta jalle, kun päteviäkin olisi ollut saatavilla? Emilia Palomäen hakemukseen sisältyi Oulun yliopiston Matemaattisten tieteiden laitoksen todistus 35 ov opetettavien aineiden opintokokonaisuuden suorittamisesta matematiikassa. Hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa valmisteltaessa tuli esille, että todistus ei ole yliopiston virallinen dekaanin antama todistus, vaan matematiikan emeritiusprofessorin antama todistus suoritetuista opinnoista. Hakemukseen ei ollut erikseen liitetty todistusta kemian opinnoista, mutta liitteenä olleesta opintorekisteriotteesta kävi ilmi suoritetut opinnot. Palomäki toimitti kuntaan myöhemmin lisäselvityksenä matematiikan opintojen vastaa vuustodis tuksen ja opintosuori-