Kenttäharjoitteluraportti
|
|
- Tapio Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYU/OKL/Aineenopettajakoulutus OPEA530, Soveltava ohjattu harjoittelu didaktikko Sinikka Kaartinen lehtori Juho Oikarinen To be conscious that you're ignorent is a great step to knowledge. - Benjamin Disraeli, 1845 Work and play are words used to describe the same thing under differing conditions. - Mark Twain Kenttäharjoitteluraportti Suoritin pedagogisten aineopintojeni kenttäharjoittelun Kuopion Lyseon Lukiossa matematiikan ja tietotekniikan lehtori Juho Oikarisen ohjauksessa ajalla Harjoittelutavoitteiden pääotsikot olivat: 1. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen 2. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen 3. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen 4. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen 5. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yllä mainittuja tavoitteita olin konkretisoinut ja tarkentanut henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), jonka lähetin sekä didaktikolleni, että ohjaavalle opettajalleni tarkasteltavaksi ennen kenttäharjoittelun alkua. Tämä kenttäharjoitteluraportti pohjautuu rakenteeltaan kenttäharjoittelun opintosuunnitelmaani ja pyrkii vastaamaan suunnitelmassa esittämiini kysymyksenasetteluihin, sekä raportoimaan asettamieni tavoitteiden täyttymistä. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen Opettajanhuoneesta ja sen ilmapiiristä Ennen kenttäharjoittelun alkua en ollut käynyt Kuopion Lyseon lukion sisällä kertaakaan, saati sitten käynyt koulun opettajanhuoneessa ja näin ollen opettajat olivat minulle poikkeuksetta uusia tuttavuuksia. Ensimmäisenä aamuna ennen ensimmäiselle oppitunnille lähtöä, ohjaava opettajani esitteli minut sillä hetkellä opettajanhuoneessa paikalla olleille opettajille. Uusia nimiä tuli niin monta, ettei niistä pysynyt päässäni kuin muutama. Opettajanhuoneen ilmapiiri vaikutti mielestäni avoimelta, keskustelevalta, toisia tukevalta ja yhteen hiileen puhaltavalta. Totta kai minulla oli vain kaksi viikkoa aikaa havaintojeni tekemiseen, missä ajassa pinnan alla mahdollisesti olevia jännitteitä voi olla vaikea havaita, mutta oli miten oli, pääsin hyvin juttuun useiden opettajien kanssa jo ensimmäisinä päivinä. Koin, että minuun suhtauduttiin luontevasti, aidon kiinnostuneesti, kuin olisin ollut osa porukkaa. Muutamat opettajat rupesivat loppua kohti kertomaan vitsejä myös jopa pelkästään minulle osoitetusti, mikä vahvisti yhteisöön hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Opettajanhuoneessa sekä keskustelin paljon muiden opettajien kanssa, että seurasin muiden opettajien välisiä keskusteluja sivukorvalla. Opettajien kanssa käymieni keskustelujen aiheina olivat mm. kaupunkikoulu vs. maaseutukoulu [J.Lantto] matematiikan opetus yläkoulussa vs. lukiossa vs. terveydenhuolto-oppilaitoksessa [gradun tekijä P.Heiskanen] 1/7
2 matematiikan ja ruotsinkielen yo-kokeiden tulosten korkea positiivinen korrelaatio [M.Laukkanen & R.Perälä] YTL:n toiminnasta verrattuna IB-lukion vastaavan instanssin toimintaan [K.Laukkanen] matematiikan yo-kokeen vaatimustason laskusta [A.Savinainen] Seuraamissani keskusteluissa oli aiheina mm. psykologian yo-kokeen korjaaminen, tänä kouluvuonna vaihdossa olleiden opiskelijoiden matematiikan opintojen käytännön järjestelyt uuden ja vanhan opetussuunnitelman väliinputoamisvaarassa. Eräänä päivänä kirjoitin opettajanhuoneen taululle vitsitodistuksen, jonka mukaan 2=1. Eräs opettaja oli muutamaa tuntia myöhemmin kirjoittanut todistukseni nurkkaan Tämä on työpaikkakiusaamista! Nauroin kommentin nähdessäni, mutta selvitin kuitenkin taustan. Kommentti oli yhtä paljon vitsi kuin todistuksenikin; juuri kuten arvelin. Ohjaavan opettajani vinkistä ja opettajanhuoneen hyvän yhteishengen innoittamana tarjosin kenttäharjoitteluni viimeisenä päivänä opettajanhuoneessa pullakahvit. Tähän fysiikan opettaja, jonka kanssa olin paljon jutellut, totesi huumorilla jotain tyyliin: Ensin tarjoilit 2=1 todistuksen, sitten Einsteinin arvoituksen (jonka olin tulostanut opettajanhuoneen kahvipöydille muutamana kappaleena pari päivää aikaisemmin) ja lopuksi pullakahvit. Ei paha. Opiskelijoista ja opiskeluilmapiiristä Oppilaitoksessa vallitsi havaintojeni mukaan oppimiseen kannustava ja opiskelua arvostava ilmapiiri. Uskon opettajissa havaitsemani valmiuden pyyteettömän/ylimääräisen/vapaaehtoisen työn tekemiseen vaikuttavan myös opiskelijoiden asenteisiin. Niissä ryhmissä, joita itse seurasin ja opetin, olivat opiskelijat selvästi tottuneet tekemään yhteistyötä matematiikan tehtävien ratkaisemiseksi. Työskentely oli luontevaa ja toisia avustavaa ylenmääräisen vertailun ja negatiivisen, kilpailevan hengen sijaan. Matematiikan opettajat Rauno Perälä ja Terho Putkonen ovat jo vuosia pitäneet täysin vapaaehtoisesti, palkatta, koeviikkoa edeltävänä lauantaina kolmen tunnin mittaista laajan matematiikan lisäharjoittelua. Asia kulkee oppilaitoksessa nimellä Long Lesson ja on käsitteenä lähtöisin koulun IB-lukiolaisten parista. Erityisen hyvin koulussa vallitsevaa opiskeluasennetta kuvaa se, että ohjaavan opettajani lyhyen matematiikan opiskelijat halusivat vastaavanlaisen Long Lessonin kenttäharjoitteluviikkoani seuranneelle lauantaille, , juuri ennen koeviikon alkua. Paikalle saapui lauantaina noin puolet 26 opiskelijan ryhmästä! En ole vastaavaa henkilökohtaisesti ennen nähnyt tai edes tällaisesta kuullut. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen Opintosuunnitelmassani asetin tavoitteekseni saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on koulun ja kodin välisen yhteistyön käytännön kuva ja merkitys lukiolaisen, itsenäistyvän ihmisen, kohta aikuisen kannalta? 2. Mitä arjen yhteistyö pitää sisällään? 3. Onko vanhempainilloissa kestoteemoja? Jos kyllä, mitä ne ovat? 4. Mikä on opinto-ohjaajien kokonaisrooli? Koulun rehtoria, Leena Auvista, haastatellessani minulle selvisi koulun ja kodin yhteistyön olevan lakisääteistä, myös lukiotasolla. Koska lukio-opiskelijat ovat jo melko itsenäisiä, kertoi Auvinen pyrkivänsä hoitamaan esimerkiksi mahdolliset, esiin tulevat ongelmatilanteet aina ensin opiskelijan itsensä kanssa. Mikäli halutaan olla yhteydessä vanhempiin/huoltajiin, totesi Auvinen pyytävänsä, 2/7
3 ja ohjeistavansa myös henkilökuntansa pyytämään, yhteydenottoon aina opiskelijan. Kymmenen vuoden aikana kuulemma yksi opiskelija on tähän mennessä kieltänyt yhteydenoton. Vanhempainiltojen Auvinen totesi olevan luonteeltaan tiedottavia. Lyseossa vanhemmat ovat ilmeisen aktiivisia, sillä koulu on Kuopion lukioista ainoa, jolla on oma vanhempainyhdistys. Esimerkkinä vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyöstä ovat koululla joka toinen vuosi järjestettävät toiminta-/infopäivät, jolloin opiskelijoiden vanhempia tulee kouluun kertomaan ammateistaan, urasuuntautumisestaan, kuinka päätyivät sille alalle, jolla nyt työskentelevät, sekä työelämästä yleensäkin. Tämä avaa konkreetteja näköaloja opiskelijoille oman tulevaisuutensa suunnittelua ja urasuuntautumista varten. Toisin kuin yläkoulussa, ei lukiossa ei yleensä ole vain ja ainoastaan opinto-ohjaajana toimivia opettajia, vaan yleensä opinto-ohjaajana toimivalla on myös jokin opetettava aine; Lyseolla opintoohjaaja opettaa lisäksi psykologia. Opinto-ohjaajan toimenkuva sisältää lukiossa yläkoulua vähemmän kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa ja tiedottamista. Tehtäviin kuuluu mm. opotuntien pitäminen, opiskelijoiden henkilökohtainen opinto- ja uravalinnan ohjaus, sekä opiskelijatutoreiden ohjaus. Lyseolla opinto-ohjaaja toimii lisäksi koulun markkinointityöryhmässä ja opiskelijahuoltoryhmässä. Kuopion Lyseolla toimii myös IB-lukio, jolla on oma oppilaanohjaajansa/koordinaattorinsa. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen Luokan havainnointi kesken oman opetuksen En ole toistaiseksi opettanut lukion kurssisisältöjä kovinkaan paljon. Kenttäharjoittelussani opetettavan asian haastavuus ja näin ollen itse asian esittämisen vaatima keskittymisen määrä vaikeutti, muutenkin runsaasti harjoitusta kaipaavaa, opiskelijaryhmän opetukseni aikaisen toiminnan ja elekielen havainnointiani oleellisesti. Lyseo on ilmeisesti museoviraston suojelukohde ja siitä syystä siellä on jäljellä mm. vanhat opettajankorokkeet. Kaikissa opettamissani luokkatiloissa opettajan pöytä oli osittain luokan nurkassa, ei keskellä. Todennäköisesti tästä johtuen ensimmäisillä tunneilla minulla jäi luokan havainnoinnissa kuollut kulma luokan vasempaan reunaan. Ohjaava opettajani huomautti asiasta kahden ensimmäisen pitämäni tunnin jälkeen. Tiedostettuani asian, korjaantui virhe nopeasti. Ensimmäisillä pitämilläni tunneilla oli katseeni liian paljon alaviistoon, osittain omiin käsiini, suuntautuneena, en katsonut tarpeeksi opiskelijoita silmiin. Myös tästä ohjaava opettajani mainitsi ja kiinnitin asiaan huomiota. Taustana ilmiölle oli oman arvioni mukaan uuden tilanteen ja monen uuden ryhmän sekä opetettavan asiasisällön laajuuden yhteisvaikutuksena syntynyt lievä epävarmuus. Ensimmäiset oppitunnit pidin ensimmäisen harjoitteluviikon perjantaina ja viimeiset jälkimmäisen viikon perjantaina. Ero ensimmäisten ja viimeisten oppituntien luontevuudessa ja sujuvuudessa oli sekä ohjaavan opettajani, että omasta mielestäni huomattava. Arvelisin ensimmäisten ja viimeisten oppituntien välisen eron selittyvän ainakin osittain alkujännityksen ja uuden tilanteen tuoman epävarmuuden yli pääsemisestä. Eriyttäminen Opettamissani laajan matematiikan ryhmissä koetin toteuttaa eriyttämistä mm. sanomalla muutaman oppitunnin alussa, että mikäli kokee pystyvänsä etenemään asiassa nopeammin itsenäisesti kirjan avulla, ei opetusta tarvitse kuunnella. Totesin myös, että halutessaan voi siirtyä suoraan yrittämään 3/7
4 harjoitustehtävien ratkaisemista käyttämällä oppikirjan esitystä ja esimerkkejä lähtökohtana ja merkitsin taululle tehtäviä, joita suosittelin itsenäisen työskentelyn lähtökohdaksi. Omien havaintojeni mukaan edellä kuvatunlainen eriyttäminen palveli muutamia opiskelijoita kustakin ryhmästä, mutta suurin osa kuitenkin odotti opettajan antavan avaimet käteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä oman, hyvin suppean, lähinnä itse oppilaana ollessani saamieni kokemusten mukaan tämänhetkinen suomalainen koulujärjestelmä totuttaa oppilaat ehkä hiukan liikaa passiivisiksi vastaanottajiksi aktiivisen toimijan sijaan. Onko suomalaisessa matematiikan opetuksessa liian vähän tutkivaa otetta? Millä keinon tutkivaa lähestymistapaa voisi hyödyntää enemmän ja kuitenkin pysyä opetussuunnitelman tahdissa? Opiskelijoiden omat kokemukset pienistä eriyttämiskokeiluistani olisivat antaneet huomattavan lisän tämän kysymyksen pohdintaan, mutta valitettavasti tajusin kyselyn tekemisen vasta tätä kirjoittaessani...huomattavasti liian myöhään. Opiskelijoiden tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti Tämän asian tutkimiseen ja selvittämiseen olisi oppilaille tehdystä, aiheeseen liittyvästä kyselystä ollut hyötyä, mutten tästäkään aiheesta en turnausväsymyksen kourissa huomannut kyselyä opiskelijoilla teettää. Tasapuolisen tukemisen onnistumisen arviointiani vaikeuttaa se, että opiskelijat eivät pyytäneet, kuten yleensäkään eivät pyydä, apua kaikki yhtä paljon tai yhtä usein. Tällöin herää kysymys kuinka tasapuolinen tukeminen määritellään. Asetetaan määritelmä tätä tarkastelua seuraavasti: Jokainen opiskelija saa tukea sen verran kuin kokee tarvitsevansa opiskelija kokee tulleensa aidosti kuulluksi, huomioiduksi ja autetuksi. Tässä täytyy huomata myös, että opiskelija ei ollenkaan aina välttämättä pyydä apua, vaikka toivoisikin sitä saavansa. Voin itse samaistua tilanteeseen jos kuvittelen itseni lukiolaiseksi tai vaikka ajattelisin asiaa yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Miksi joskus ei vaan kehtaa kysyä neuvoa? Mikä siitä tekee niin vaikeaa? Tuleeko omanarvontuntoni siitä etten joudu kysymään neuvoa, että osan tehdä minä itte? Taustana on varmaan suomalainen stereotypia Mitäköhän nuo ajattelee minusta? Mutta mistä tämä luonteenpiirre/ajattelun lähtökohta saa voimansa, mikä on sen tausta? Luokassa kiertäessäni, opiskelijoiden tehdessä harjoitustehtäviä, kyselin silloin tällöin opiskelijoiden ohi kulkiessani Voinko auttaa? tai jotain vastaavaa, mikäli huomasin ettei työskentely luista. Hyvin usein sain vastaukseksi hiukan aran, mutta positiiviseen äänensävyyn lausutun myöntävän vastauksen. Yllä asetetun määritelmän mukaisessa opiskelijoiden tasapuolisessa tukemisessa koin onnistuneeni ainakin melko hyvin. Vaikka kehitettävää ja opittavaa on paljon, ovat opiskelijoiden mahdollisimman tasapuolinen tukeminen ja huomioiminen, sekä myöhemmin käsittelemäni oppilaan/opiskelijan yksilöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen taito mielestäni oman opettajuuteni vahvuuksia. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen Kuinka koulu- tai kuntakohtainen opetussuunnitelma käytännössä laaditaan? Opintosuunnitelman (OPS) laadinta on Kuopion lukioissa tällä hetkellä kolmeportainen. Hierarkian ylimmällä tasolla on lainsäädäntö ja Opetushallituksen laatima, kulloinkin voimassa oleva lukion 4/7
5 opetussuunnitelma. Tämänhetkinen lukion OPS on vuodelta Tämän jälkeen seuraavalla hierarkiatasolla on Kuopion Lyseon lukion tapauksessa Kuopion lukioiden yhteiset päätökset ja linjaukset, joita voi tutkia mm. Peda.net:ssä osoitteessa Alimmalla tasolla ovat koulukohtaisesti päätetyt asiat. Lyseon koulukohtainen opetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lukioissa opetussuunnitelmassa on enemmän koulukohtaista joustovaraa verrattuna perusopetuksen valtakunnallisesti ja kunnallisesti asetettuihin raameihin. Tämä mahdollistaa lukioiden profiloitumisen/erikoissuuntautumisen, mikä on ehkä opiskelijoiden kannalta siinä mielessä hyvä, että tietäessään mitä haluaa, on opiskelijalla mahdollisuus saada enemmän irti valitsemastaan lukiosta ja sen avaamista mahdollisuuksista omaa uravalintaa ajatellen. Kunnallinen opetussuunnitelma laadintaan pyydetään edustajia aineittain eri kouluilta. Edustajat valmistelevat kuntakohtaisen, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan pohjaavan esityksen, joka sitten lähetetään kommentointi- ja keskustelukierrokselle kouluihin ja lopuksi hyväksytään mahdollisine muutoksineen. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan kahden ylemmän hierarkiaportaan pohjalta mahdollisesti asioita lisäten ja/tai tarkentaen. Koulukohtainen opetussuunnitelma laaditaan kunkin aineen opettajien toimesta ja myös osittain opetettavien aineiden välistä yhteistyötä soveltuvissa kohdissa käyttäen. Opetussuunnitelmaan voidaan esimerkiksi laatia ainerajoja ylittäviä osakokonaisuuksia, joissa eri aineiden taitojen hallinta integroidaan keskenään yhteen suurempaan projektiin. Mitä opetuksen ulkopuolista aineenopettajan vastuualueisiin kuuluu? Kuopion Lyseon lukiossa opettajien resursoituja, opetuksen ulkopuolisia tehtäviä ovat mm. ryhmänohjaus, kirjastovastuu, atk-järjestelmien ylläpito- ja kehittämisvastuu ja musiikkiesitysvastuu. Opetuksen ulkopuolisten tehtävien jaon suunnittelusta vastaa suunnittelutyöryhmä, johon tällä hetkellä kuuluu rehtori, kaksi apulaisrehtoria ja kaksi opettajajäsentä. Kaikki opettajat kuuluvat johonkin koulun toimintaa organisoivaan ja koordinoivaan työryhmään. Työryhmässä toimiminen antaa yksittäiselle opettajalle yhden luontevan foorumin koulun asioiden hoitoon vaikuttamiseen. Työryhmiä on esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmä, tapahtumatyöryhmä ja tekninen työryhmä. Osa työryhmäpaikoista on jokseenkin vakiintuneita, erityisesti sellaisissa työryhmissä, joissa toimiminen vaatii erikoistaitoja, esimerkkinä tekninen työryhmä, mutta kierto työryhmiin kuuluvien toimijoiden suhteen on myös mahdollista. Työryhmien nimeämisessä pyritään ottamaan henkilökohtaiset taidot ja mieltymykset mahdollisimman hyvin huomioon. Työryhmät pitävät kokouksia tarpeen mukaan riippuen työryhmän toimenkuvan luonteesta. Oppilashuoltotyöryhmällä on yksi kokous jaksoa kohden. Työryhmien toimenkuvan organisatorinen ja koordinoiva luonne korostuu erityisesti tapahtumatyöryhmän osalta. Esimerkkinä mainittakoon, että koulussa on muodostunut perinteeksi, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät joulujuhlan yhdessä ryhmänohjaajiensa kanssa. Abien helmikuisten potkiaisten järjestäminen on toisen vuosikurssin opiskelijoiden vastuulla. Kuinka koulun sisäinen varainjako suoritetaan ja kuka varainjaosta päättää? Opetusresurssit Rehtori vastaa koulun käyttötalousbudjetista. Tammikuussa tehdään opiskelijoilta kartoitus siitä, mitä kursseja he olisivat tulevana lukuvuonna halukkaat suorittamaan. Tämän jälkeen pidetään 5/7
6 aineryhmäpalaverit, katsotaan mihin määrärahat riittävät ja päätetään tulevana lukuvuonna tarjottavat kurssit. Välinehankinnat Koska eri aineiden tarpeet ovat erilaisia, pyytää rehtori kerran vuodessa tarkat anomukset hankittavista välineistä. Talous menee kalenterivuosittain, mutta koulunkäynti ei ja tämä aiheuttaakin ajoittain ongelmia välinehankintojen resursoinnissa. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yksilöllinen kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen Norssin harjoitteluissa luonteva vuorovaikutukseni opiskelijoiden kanssa perustui juuri opiskelijoiden puhutteluun nimeltä mahdollisimman vähällä istumajärjestyksen katsomisella. Kenttäharjoittelussani kuitenkin yksiöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen tavoitteeseen pääsemiseeni ongelmana oli se, etten mielestäni tarpeeksi nopeasti oppinut opiskelijoiden nimiä ulkoa. Normaalikoulun harjoitteluissa minulla oli vain yksi, korkeintaan kaksi ryhmää kerrallaan opetettavana/seurattavana ja kussakin ryhmässä oli enimmillään 16 oppilasta. Lisäksi käytin Norssin harjoitteluissa nimien opettelussa apunani hankkimaani Norssialbumia, jonka avulla saatoin jo etukäteen opetella uuden ryhmän nimiä ja kasvoja. Nyt minulla oli kerralla neljä uutta ryhmää opeteltavana, joissa kussakin oli keskimäärin 25 opiskelijaa. Lisäksi kenttäharjoittelukoululla ei ollut Norssialbumin vastinetta, jonka olisi voinut ottaa kotiin mukaansa; opettajanhuoneessa olevasta luokkakuvakansiosta saattoi halutessaan opetella opiskelijoiden nimiä. Tämä ei kuitenkaan ollut huonolle nimimuistilleni riittävästi ja näin yksi sujuvan, luontevan oppitunnin elementeistäni oli erityisesti harjoittelun ensimmäisellä viikolla ulottumattomissani. Pyrin luomaan yksilöllisiä kontakteja opettamiini opiskelijoihin keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä opiskelijoiden kanssa käyttämällä puheenaiheina esimerkiksi harrastuksia. Yritän löytää luokka- tai käytävä- yms. luontevista tilanteista aasinsiltoja avatakseni keskustelun mistä tahansa opiskelijalle itselleen merkitykselliseksi arvioimastani ja tätä kautta luomaan yksilöllisen kohtaamisen tilanteita. Tässä mielestäni onnistuin paremmin kuin kaikkien opiskelijoiden nimien opettelussa ja onnistuin luomaan luontevan keskusteluyhteyden usean opiskelijan kanssa. Onko oppilas oikeasti mielestäni arvokas arvosanoistaan/menestyksestään huolimatta? Opettajalla on helposti kiusaus keskittyä niiden oppilaiden/opiskelijoiden auttamiseen ja ohjaamiseen, jotka omaksuvat asiat nopeasti ja osoittavat mielenkiintoa opetettavaa asiaa kohtaan. Jos opettajana jaottelen oppilaani mielessäni tyhmiin ja fiksuihin, asiasta kiinnostuneisiin ja EVVK 1 -tyyppeihin, kympin oppilaisiin ja nelosen oppilaisiin, tulee asenteeni ennemmin tai myöhemmin väistämättä esille verbaalissa tai non-verbaalissa viestinnässäni. Kuten tutkimuksissa on todettu (en valitettavasti muista lähteitä), opettajan ennakko-odotukset vaikuttavat oleellisesti oppilaan suoriutumiseen: oppilas vaistoaa opettajan asenteen häntä ja hänen 1 Ei vois vähempää kiinnostaa! 6/7
7 oppimismahdollisuuksiaan kohtaan ja alkaa (tiedostamattaan?) toimia opettajan odotusten mukaan olivatpa opettajan odotukset positiivisia tai negatiivisia. Oleellista opettajan toiminnan kannalta onkin, kuinka hän määrittelee yksittäisen oppilaan arvon. Miltä arvopohjalta ja millä perustein? Onko oppilas olemassa, jotta minä saan palkkaa? Vai siksi, että saan pönkittää omaa egoani Maija Vilkkumaan sanoin: Mulla on valtaa, mä koulutan muita.? Vai kenties ylevä koulutamme yhteiskunnan tulevia toivoja? Millä perusteella opettaja tekee johtopäätöksen siitä kenestä on yhteiskunnan toivoksi ja kenestä ei? Jos evoluutiota sovelletaan yhteiskunnallisesti, voimakkaat tuhoavat heikommat. Näin myös luokassa. Miksi sitten toitotetaan kaikkien oppilaiden olevan samanarvoisia ja että kaikkien on saatava samat mahdollisuudet? Eikö heikompia ja huonommin pärjääviä pitäisi päinvastoin sortaa tai jopa hienovaraisesti tuhota, jotta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaan, uuteen ja uljaaseen sukupolveen kehitystä heikentävästi pienennetään mahdollisimman pieniksi? Ei kai evoluutiokehitys ole päättynyt tähän pisteeseen? Eikös ihmisellä ole vielä miljoonia vuosia lajikehitystä edessä? Yhteenveto Käytännön lukio-opetuskokemusta minulla on hyvin vähän. Ennen tätä kenttäharjoittelua olin ollut yhden viikon lukion lehtorin sijaisena sekä pitänyt muutaman kahdeksan lukion laajan matematiikan tuntia Norssin harjoittelussa. Se, että harjoittelu suositeltiin suoritettavaksi muualla kuin jossakin omassa entisessä oppilaitoksessa on mielestäni erittäin hyvä linjaus. Koen saaneeni harjoittelun kautta enemmän uusia näkökulmia omaan ajatteluuni kuin olisin uskoakseni kyennyt saamaan tutussa koulussa toimimalla. Kenttäharjoitteluaikani päivittäisiä havaintoja on luettavissa osoitteessa 7/7
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotEtäopetus erityistilanteissa
Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen:
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
Lisätiedotekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna
ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotInkubion opintokysely 2015 * Required
Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotSIMO JANUARY 08, 2015
Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
LisätiedotTervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.
Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta
LisätiedotTalvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?
Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT
OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS
LisätiedotSyventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2016
Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2016 HY:n Viikin normaalikoulu 7.3.2016 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa on
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotSyventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014
Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 3.3.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa on
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
Lisätiedot12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa
12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu
Opetusharjoittelu 2 OKLA3029 (6 op) Osaaminen ja asiantuntijuus 2 1 Aikatauluja A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-14 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 24.10.2017 klo
LisätiedotOPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!
OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotItsearviointi ja laadunhallinta
Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotTOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015
TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO Kysely huoltajille, muskarit ja karuselli RTF Report - luotu 27.05.2015 15:49 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä muskarit ja karuselliopetus 74 54 42 Yhteensä 74 54 42 Perustiedot 1. Lapseni
LisätiedotNumeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet
Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotTervetuloa kouluun Munkkiniemen ala-asteen koulu
Tervetuloa kouluun 2019 2020 Munkkiniemen ala-asteen koulu Maailman paras peruskoulu https://www.youtube.com/watch?v=nt3_bbkxom0 Tervetuloa Munkkiniemen ala-asteen kouluun Klo 9.00 9.30 Yhteinen osuus
LisätiedotYdinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.
A-jakso: viikot 45 50 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 10-14 Aloitusseminaari ABC-jakson harjoittelijoille ti 23.10.2011 klo 12.30-14.00. C jakson infotilaisuus ti 19.2. 2013 Normaalikoulun luokka B
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotVinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen
Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen Suomen Vanhempainliitto 111 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö 1305 vanhempainyhdistystä Ydintehtävät Tukee vanhempien
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotKysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet
(avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOhjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus
Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotOpetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotOsa 1 Koulu työyhteisönä
Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedotyle.fi/aihe/abitreenit
Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 2017-2018 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 1621 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
Lisätiedot7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6
Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.
LisätiedotEhdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!
OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotTYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen
Opiskelijan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotViikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2011
Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2011 Pekka Tulkki Helsingin yliopisto Viikin normaalikoulu 28.4.2011 Sisällysluettelo 1 Hankeraportin tarkoitus 2 Yhteistyötahojen
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotTYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE
TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE Valtakunnalliset LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Erikoistutkija Miia Sainio Turun yliopisto 2 OPINTOKAMU TOIMENPIDEOHJELMA OPISKELUHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI TOISELLA
Lisätiedot