Kenttäharjoitteluraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kenttäharjoitteluraportti"

Transkriptio

1 JYU/OKL/Aineenopettajakoulutus OPEA530, Soveltava ohjattu harjoittelu didaktikko Sinikka Kaartinen lehtori Juho Oikarinen To be conscious that you're ignorent is a great step to knowledge. - Benjamin Disraeli, 1845 Work and play are words used to describe the same thing under differing conditions. - Mark Twain Kenttäharjoitteluraportti Suoritin pedagogisten aineopintojeni kenttäharjoittelun Kuopion Lyseon Lukiossa matematiikan ja tietotekniikan lehtori Juho Oikarisen ohjauksessa ajalla Harjoittelutavoitteiden pääotsikot olivat: 1. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen 2. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen 3. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen 4. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen 5. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yllä mainittuja tavoitteita olin konkretisoinut ja tarkentanut henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), jonka lähetin sekä didaktikolleni, että ohjaavalle opettajalleni tarkasteltavaksi ennen kenttäharjoittelun alkua. Tämä kenttäharjoitteluraportti pohjautuu rakenteeltaan kenttäharjoittelun opintosuunnitelmaani ja pyrkii vastaamaan suunnitelmassa esittämiini kysymyksenasetteluihin, sekä raportoimaan asettamieni tavoitteiden täyttymistä. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen Opettajanhuoneesta ja sen ilmapiiristä Ennen kenttäharjoittelun alkua en ollut käynyt Kuopion Lyseon lukion sisällä kertaakaan, saati sitten käynyt koulun opettajanhuoneessa ja näin ollen opettajat olivat minulle poikkeuksetta uusia tuttavuuksia. Ensimmäisenä aamuna ennen ensimmäiselle oppitunnille lähtöä, ohjaava opettajani esitteli minut sillä hetkellä opettajanhuoneessa paikalla olleille opettajille. Uusia nimiä tuli niin monta, ettei niistä pysynyt päässäni kuin muutama. Opettajanhuoneen ilmapiiri vaikutti mielestäni avoimelta, keskustelevalta, toisia tukevalta ja yhteen hiileen puhaltavalta. Totta kai minulla oli vain kaksi viikkoa aikaa havaintojeni tekemiseen, missä ajassa pinnan alla mahdollisesti olevia jännitteitä voi olla vaikea havaita, mutta oli miten oli, pääsin hyvin juttuun useiden opettajien kanssa jo ensimmäisinä päivinä. Koin, että minuun suhtauduttiin luontevasti, aidon kiinnostuneesti, kuin olisin ollut osa porukkaa. Muutamat opettajat rupesivat loppua kohti kertomaan vitsejä myös jopa pelkästään minulle osoitetusti, mikä vahvisti yhteisöön hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Opettajanhuoneessa sekä keskustelin paljon muiden opettajien kanssa, että seurasin muiden opettajien välisiä keskusteluja sivukorvalla. Opettajien kanssa käymieni keskustelujen aiheina olivat mm. kaupunkikoulu vs. maaseutukoulu [J.Lantto] matematiikan opetus yläkoulussa vs. lukiossa vs. terveydenhuolto-oppilaitoksessa [gradun tekijä P.Heiskanen] 1/7

2 matematiikan ja ruotsinkielen yo-kokeiden tulosten korkea positiivinen korrelaatio [M.Laukkanen & R.Perälä] YTL:n toiminnasta verrattuna IB-lukion vastaavan instanssin toimintaan [K.Laukkanen] matematiikan yo-kokeen vaatimustason laskusta [A.Savinainen] Seuraamissani keskusteluissa oli aiheina mm. psykologian yo-kokeen korjaaminen, tänä kouluvuonna vaihdossa olleiden opiskelijoiden matematiikan opintojen käytännön järjestelyt uuden ja vanhan opetussuunnitelman väliinputoamisvaarassa. Eräänä päivänä kirjoitin opettajanhuoneen taululle vitsitodistuksen, jonka mukaan 2=1. Eräs opettaja oli muutamaa tuntia myöhemmin kirjoittanut todistukseni nurkkaan Tämä on työpaikkakiusaamista! Nauroin kommentin nähdessäni, mutta selvitin kuitenkin taustan. Kommentti oli yhtä paljon vitsi kuin todistuksenikin; juuri kuten arvelin. Ohjaavan opettajani vinkistä ja opettajanhuoneen hyvän yhteishengen innoittamana tarjosin kenttäharjoitteluni viimeisenä päivänä opettajanhuoneessa pullakahvit. Tähän fysiikan opettaja, jonka kanssa olin paljon jutellut, totesi huumorilla jotain tyyliin: Ensin tarjoilit 2=1 todistuksen, sitten Einsteinin arvoituksen (jonka olin tulostanut opettajanhuoneen kahvipöydille muutamana kappaleena pari päivää aikaisemmin) ja lopuksi pullakahvit. Ei paha. Opiskelijoista ja opiskeluilmapiiristä Oppilaitoksessa vallitsi havaintojeni mukaan oppimiseen kannustava ja opiskelua arvostava ilmapiiri. Uskon opettajissa havaitsemani valmiuden pyyteettömän/ylimääräisen/vapaaehtoisen työn tekemiseen vaikuttavan myös opiskelijoiden asenteisiin. Niissä ryhmissä, joita itse seurasin ja opetin, olivat opiskelijat selvästi tottuneet tekemään yhteistyötä matematiikan tehtävien ratkaisemiseksi. Työskentely oli luontevaa ja toisia avustavaa ylenmääräisen vertailun ja negatiivisen, kilpailevan hengen sijaan. Matematiikan opettajat Rauno Perälä ja Terho Putkonen ovat jo vuosia pitäneet täysin vapaaehtoisesti, palkatta, koeviikkoa edeltävänä lauantaina kolmen tunnin mittaista laajan matematiikan lisäharjoittelua. Asia kulkee oppilaitoksessa nimellä Long Lesson ja on käsitteenä lähtöisin koulun IB-lukiolaisten parista. Erityisen hyvin koulussa vallitsevaa opiskeluasennetta kuvaa se, että ohjaavan opettajani lyhyen matematiikan opiskelijat halusivat vastaavanlaisen Long Lessonin kenttäharjoitteluviikkoani seuranneelle lauantaille, , juuri ennen koeviikon alkua. Paikalle saapui lauantaina noin puolet 26 opiskelijan ryhmästä! En ole vastaavaa henkilökohtaisesti ennen nähnyt tai edes tällaisesta kuullut. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen Opintosuunnitelmassani asetin tavoitteekseni saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on koulun ja kodin välisen yhteistyön käytännön kuva ja merkitys lukiolaisen, itsenäistyvän ihmisen, kohta aikuisen kannalta? 2. Mitä arjen yhteistyö pitää sisällään? 3. Onko vanhempainilloissa kestoteemoja? Jos kyllä, mitä ne ovat? 4. Mikä on opinto-ohjaajien kokonaisrooli? Koulun rehtoria, Leena Auvista, haastatellessani minulle selvisi koulun ja kodin yhteistyön olevan lakisääteistä, myös lukiotasolla. Koska lukio-opiskelijat ovat jo melko itsenäisiä, kertoi Auvinen pyrkivänsä hoitamaan esimerkiksi mahdolliset, esiin tulevat ongelmatilanteet aina ensin opiskelijan itsensä kanssa. Mikäli halutaan olla yhteydessä vanhempiin/huoltajiin, totesi Auvinen pyytävänsä, 2/7

3 ja ohjeistavansa myös henkilökuntansa pyytämään, yhteydenottoon aina opiskelijan. Kymmenen vuoden aikana kuulemma yksi opiskelija on tähän mennessä kieltänyt yhteydenoton. Vanhempainiltojen Auvinen totesi olevan luonteeltaan tiedottavia. Lyseossa vanhemmat ovat ilmeisen aktiivisia, sillä koulu on Kuopion lukioista ainoa, jolla on oma vanhempainyhdistys. Esimerkkinä vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyöstä ovat koululla joka toinen vuosi järjestettävät toiminta-/infopäivät, jolloin opiskelijoiden vanhempia tulee kouluun kertomaan ammateistaan, urasuuntautumisestaan, kuinka päätyivät sille alalle, jolla nyt työskentelevät, sekä työelämästä yleensäkin. Tämä avaa konkreetteja näköaloja opiskelijoille oman tulevaisuutensa suunnittelua ja urasuuntautumista varten. Toisin kuin yläkoulussa, ei lukiossa ei yleensä ole vain ja ainoastaan opinto-ohjaajana toimivia opettajia, vaan yleensä opinto-ohjaajana toimivalla on myös jokin opetettava aine; Lyseolla opintoohjaaja opettaa lisäksi psykologia. Opinto-ohjaajan toimenkuva sisältää lukiossa yläkoulua vähemmän kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa ja tiedottamista. Tehtäviin kuuluu mm. opotuntien pitäminen, opiskelijoiden henkilökohtainen opinto- ja uravalinnan ohjaus, sekä opiskelijatutoreiden ohjaus. Lyseolla opinto-ohjaaja toimii lisäksi koulun markkinointityöryhmässä ja opiskelijahuoltoryhmässä. Kuopion Lyseolla toimii myös IB-lukio, jolla on oma oppilaanohjaajansa/koordinaattorinsa. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen Luokan havainnointi kesken oman opetuksen En ole toistaiseksi opettanut lukion kurssisisältöjä kovinkaan paljon. Kenttäharjoittelussani opetettavan asian haastavuus ja näin ollen itse asian esittämisen vaatima keskittymisen määrä vaikeutti, muutenkin runsaasti harjoitusta kaipaavaa, opiskelijaryhmän opetukseni aikaisen toiminnan ja elekielen havainnointiani oleellisesti. Lyseo on ilmeisesti museoviraston suojelukohde ja siitä syystä siellä on jäljellä mm. vanhat opettajankorokkeet. Kaikissa opettamissani luokkatiloissa opettajan pöytä oli osittain luokan nurkassa, ei keskellä. Todennäköisesti tästä johtuen ensimmäisillä tunneilla minulla jäi luokan havainnoinnissa kuollut kulma luokan vasempaan reunaan. Ohjaava opettajani huomautti asiasta kahden ensimmäisen pitämäni tunnin jälkeen. Tiedostettuani asian, korjaantui virhe nopeasti. Ensimmäisillä pitämilläni tunneilla oli katseeni liian paljon alaviistoon, osittain omiin käsiini, suuntautuneena, en katsonut tarpeeksi opiskelijoita silmiin. Myös tästä ohjaava opettajani mainitsi ja kiinnitin asiaan huomiota. Taustana ilmiölle oli oman arvioni mukaan uuden tilanteen ja monen uuden ryhmän sekä opetettavan asiasisällön laajuuden yhteisvaikutuksena syntynyt lievä epävarmuus. Ensimmäiset oppitunnit pidin ensimmäisen harjoitteluviikon perjantaina ja viimeiset jälkimmäisen viikon perjantaina. Ero ensimmäisten ja viimeisten oppituntien luontevuudessa ja sujuvuudessa oli sekä ohjaavan opettajani, että omasta mielestäni huomattava. Arvelisin ensimmäisten ja viimeisten oppituntien välisen eron selittyvän ainakin osittain alkujännityksen ja uuden tilanteen tuoman epävarmuuden yli pääsemisestä. Eriyttäminen Opettamissani laajan matematiikan ryhmissä koetin toteuttaa eriyttämistä mm. sanomalla muutaman oppitunnin alussa, että mikäli kokee pystyvänsä etenemään asiassa nopeammin itsenäisesti kirjan avulla, ei opetusta tarvitse kuunnella. Totesin myös, että halutessaan voi siirtyä suoraan yrittämään 3/7

4 harjoitustehtävien ratkaisemista käyttämällä oppikirjan esitystä ja esimerkkejä lähtökohtana ja merkitsin taululle tehtäviä, joita suosittelin itsenäisen työskentelyn lähtökohdaksi. Omien havaintojeni mukaan edellä kuvatunlainen eriyttäminen palveli muutamia opiskelijoita kustakin ryhmästä, mutta suurin osa kuitenkin odotti opettajan antavan avaimet käteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä oman, hyvin suppean, lähinnä itse oppilaana ollessani saamieni kokemusten mukaan tämänhetkinen suomalainen koulujärjestelmä totuttaa oppilaat ehkä hiukan liikaa passiivisiksi vastaanottajiksi aktiivisen toimijan sijaan. Onko suomalaisessa matematiikan opetuksessa liian vähän tutkivaa otetta? Millä keinon tutkivaa lähestymistapaa voisi hyödyntää enemmän ja kuitenkin pysyä opetussuunnitelman tahdissa? Opiskelijoiden omat kokemukset pienistä eriyttämiskokeiluistani olisivat antaneet huomattavan lisän tämän kysymyksen pohdintaan, mutta valitettavasti tajusin kyselyn tekemisen vasta tätä kirjoittaessani...huomattavasti liian myöhään. Opiskelijoiden tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti Tämän asian tutkimiseen ja selvittämiseen olisi oppilaille tehdystä, aiheeseen liittyvästä kyselystä ollut hyötyä, mutten tästäkään aiheesta en turnausväsymyksen kourissa huomannut kyselyä opiskelijoilla teettää. Tasapuolisen tukemisen onnistumisen arviointiani vaikeuttaa se, että opiskelijat eivät pyytäneet, kuten yleensäkään eivät pyydä, apua kaikki yhtä paljon tai yhtä usein. Tällöin herää kysymys kuinka tasapuolinen tukeminen määritellään. Asetetaan määritelmä tätä tarkastelua seuraavasti: Jokainen opiskelija saa tukea sen verran kuin kokee tarvitsevansa opiskelija kokee tulleensa aidosti kuulluksi, huomioiduksi ja autetuksi. Tässä täytyy huomata myös, että opiskelija ei ollenkaan aina välttämättä pyydä apua, vaikka toivoisikin sitä saavansa. Voin itse samaistua tilanteeseen jos kuvittelen itseni lukiolaiseksi tai vaikka ajattelisin asiaa yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Miksi joskus ei vaan kehtaa kysyä neuvoa? Mikä siitä tekee niin vaikeaa? Tuleeko omanarvontuntoni siitä etten joudu kysymään neuvoa, että osan tehdä minä itte? Taustana on varmaan suomalainen stereotypia Mitäköhän nuo ajattelee minusta? Mutta mistä tämä luonteenpiirre/ajattelun lähtökohta saa voimansa, mikä on sen tausta? Luokassa kiertäessäni, opiskelijoiden tehdessä harjoitustehtäviä, kyselin silloin tällöin opiskelijoiden ohi kulkiessani Voinko auttaa? tai jotain vastaavaa, mikäli huomasin ettei työskentely luista. Hyvin usein sain vastaukseksi hiukan aran, mutta positiiviseen äänensävyyn lausutun myöntävän vastauksen. Yllä asetetun määritelmän mukaisessa opiskelijoiden tasapuolisessa tukemisessa koin onnistuneeni ainakin melko hyvin. Vaikka kehitettävää ja opittavaa on paljon, ovat opiskelijoiden mahdollisimman tasapuolinen tukeminen ja huomioiminen, sekä myöhemmin käsittelemäni oppilaan/opiskelijan yksilöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen taito mielestäni oman opettajuuteni vahvuuksia. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen Kuinka koulu- tai kuntakohtainen opetussuunnitelma käytännössä laaditaan? Opintosuunnitelman (OPS) laadinta on Kuopion lukioissa tällä hetkellä kolmeportainen. Hierarkian ylimmällä tasolla on lainsäädäntö ja Opetushallituksen laatima, kulloinkin voimassa oleva lukion 4/7

5 opetussuunnitelma. Tämänhetkinen lukion OPS on vuodelta Tämän jälkeen seuraavalla hierarkiatasolla on Kuopion Lyseon lukion tapauksessa Kuopion lukioiden yhteiset päätökset ja linjaukset, joita voi tutkia mm. Peda.net:ssä osoitteessa Alimmalla tasolla ovat koulukohtaisesti päätetyt asiat. Lyseon koulukohtainen opetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lukioissa opetussuunnitelmassa on enemmän koulukohtaista joustovaraa verrattuna perusopetuksen valtakunnallisesti ja kunnallisesti asetettuihin raameihin. Tämä mahdollistaa lukioiden profiloitumisen/erikoissuuntautumisen, mikä on ehkä opiskelijoiden kannalta siinä mielessä hyvä, että tietäessään mitä haluaa, on opiskelijalla mahdollisuus saada enemmän irti valitsemastaan lukiosta ja sen avaamista mahdollisuuksista omaa uravalintaa ajatellen. Kunnallinen opetussuunnitelma laadintaan pyydetään edustajia aineittain eri kouluilta. Edustajat valmistelevat kuntakohtaisen, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan pohjaavan esityksen, joka sitten lähetetään kommentointi- ja keskustelukierrokselle kouluihin ja lopuksi hyväksytään mahdollisine muutoksineen. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan kahden ylemmän hierarkiaportaan pohjalta mahdollisesti asioita lisäten ja/tai tarkentaen. Koulukohtainen opetussuunnitelma laaditaan kunkin aineen opettajien toimesta ja myös osittain opetettavien aineiden välistä yhteistyötä soveltuvissa kohdissa käyttäen. Opetussuunnitelmaan voidaan esimerkiksi laatia ainerajoja ylittäviä osakokonaisuuksia, joissa eri aineiden taitojen hallinta integroidaan keskenään yhteen suurempaan projektiin. Mitä opetuksen ulkopuolista aineenopettajan vastuualueisiin kuuluu? Kuopion Lyseon lukiossa opettajien resursoituja, opetuksen ulkopuolisia tehtäviä ovat mm. ryhmänohjaus, kirjastovastuu, atk-järjestelmien ylläpito- ja kehittämisvastuu ja musiikkiesitysvastuu. Opetuksen ulkopuolisten tehtävien jaon suunnittelusta vastaa suunnittelutyöryhmä, johon tällä hetkellä kuuluu rehtori, kaksi apulaisrehtoria ja kaksi opettajajäsentä. Kaikki opettajat kuuluvat johonkin koulun toimintaa organisoivaan ja koordinoivaan työryhmään. Työryhmässä toimiminen antaa yksittäiselle opettajalle yhden luontevan foorumin koulun asioiden hoitoon vaikuttamiseen. Työryhmiä on esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmä, tapahtumatyöryhmä ja tekninen työryhmä. Osa työryhmäpaikoista on jokseenkin vakiintuneita, erityisesti sellaisissa työryhmissä, joissa toimiminen vaatii erikoistaitoja, esimerkkinä tekninen työryhmä, mutta kierto työryhmiin kuuluvien toimijoiden suhteen on myös mahdollista. Työryhmien nimeämisessä pyritään ottamaan henkilökohtaiset taidot ja mieltymykset mahdollisimman hyvin huomioon. Työryhmät pitävät kokouksia tarpeen mukaan riippuen työryhmän toimenkuvan luonteesta. Oppilashuoltotyöryhmällä on yksi kokous jaksoa kohden. Työryhmien toimenkuvan organisatorinen ja koordinoiva luonne korostuu erityisesti tapahtumatyöryhmän osalta. Esimerkkinä mainittakoon, että koulussa on muodostunut perinteeksi, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät joulujuhlan yhdessä ryhmänohjaajiensa kanssa. Abien helmikuisten potkiaisten järjestäminen on toisen vuosikurssin opiskelijoiden vastuulla. Kuinka koulun sisäinen varainjako suoritetaan ja kuka varainjaosta päättää? Opetusresurssit Rehtori vastaa koulun käyttötalousbudjetista. Tammikuussa tehdään opiskelijoilta kartoitus siitä, mitä kursseja he olisivat tulevana lukuvuonna halukkaat suorittamaan. Tämän jälkeen pidetään 5/7

6 aineryhmäpalaverit, katsotaan mihin määrärahat riittävät ja päätetään tulevana lukuvuonna tarjottavat kurssit. Välinehankinnat Koska eri aineiden tarpeet ovat erilaisia, pyytää rehtori kerran vuodessa tarkat anomukset hankittavista välineistä. Talous menee kalenterivuosittain, mutta koulunkäynti ei ja tämä aiheuttaakin ajoittain ongelmia välinehankintojen resursoinnissa. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yksilöllinen kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen Norssin harjoitteluissa luonteva vuorovaikutukseni opiskelijoiden kanssa perustui juuri opiskelijoiden puhutteluun nimeltä mahdollisimman vähällä istumajärjestyksen katsomisella. Kenttäharjoittelussani kuitenkin yksiöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen tavoitteeseen pääsemiseeni ongelmana oli se, etten mielestäni tarpeeksi nopeasti oppinut opiskelijoiden nimiä ulkoa. Normaalikoulun harjoitteluissa minulla oli vain yksi, korkeintaan kaksi ryhmää kerrallaan opetettavana/seurattavana ja kussakin ryhmässä oli enimmillään 16 oppilasta. Lisäksi käytin Norssin harjoitteluissa nimien opettelussa apunani hankkimaani Norssialbumia, jonka avulla saatoin jo etukäteen opetella uuden ryhmän nimiä ja kasvoja. Nyt minulla oli kerralla neljä uutta ryhmää opeteltavana, joissa kussakin oli keskimäärin 25 opiskelijaa. Lisäksi kenttäharjoittelukoululla ei ollut Norssialbumin vastinetta, jonka olisi voinut ottaa kotiin mukaansa; opettajanhuoneessa olevasta luokkakuvakansiosta saattoi halutessaan opetella opiskelijoiden nimiä. Tämä ei kuitenkaan ollut huonolle nimimuistilleni riittävästi ja näin yksi sujuvan, luontevan oppitunnin elementeistäni oli erityisesti harjoittelun ensimmäisellä viikolla ulottumattomissani. Pyrin luomaan yksilöllisiä kontakteja opettamiini opiskelijoihin keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä opiskelijoiden kanssa käyttämällä puheenaiheina esimerkiksi harrastuksia. Yritän löytää luokka- tai käytävä- yms. luontevista tilanteista aasinsiltoja avatakseni keskustelun mistä tahansa opiskelijalle itselleen merkitykselliseksi arvioimastani ja tätä kautta luomaan yksilöllisen kohtaamisen tilanteita. Tässä mielestäni onnistuin paremmin kuin kaikkien opiskelijoiden nimien opettelussa ja onnistuin luomaan luontevan keskusteluyhteyden usean opiskelijan kanssa. Onko oppilas oikeasti mielestäni arvokas arvosanoistaan/menestyksestään huolimatta? Opettajalla on helposti kiusaus keskittyä niiden oppilaiden/opiskelijoiden auttamiseen ja ohjaamiseen, jotka omaksuvat asiat nopeasti ja osoittavat mielenkiintoa opetettavaa asiaa kohtaan. Jos opettajana jaottelen oppilaani mielessäni tyhmiin ja fiksuihin, asiasta kiinnostuneisiin ja EVVK 1 -tyyppeihin, kympin oppilaisiin ja nelosen oppilaisiin, tulee asenteeni ennemmin tai myöhemmin väistämättä esille verbaalissa tai non-verbaalissa viestinnässäni. Kuten tutkimuksissa on todettu (en valitettavasti muista lähteitä), opettajan ennakko-odotukset vaikuttavat oleellisesti oppilaan suoriutumiseen: oppilas vaistoaa opettajan asenteen häntä ja hänen 1 Ei vois vähempää kiinnostaa! 6/7

7 oppimismahdollisuuksiaan kohtaan ja alkaa (tiedostamattaan?) toimia opettajan odotusten mukaan olivatpa opettajan odotukset positiivisia tai negatiivisia. Oleellista opettajan toiminnan kannalta onkin, kuinka hän määrittelee yksittäisen oppilaan arvon. Miltä arvopohjalta ja millä perustein? Onko oppilas olemassa, jotta minä saan palkkaa? Vai siksi, että saan pönkittää omaa egoani Maija Vilkkumaan sanoin: Mulla on valtaa, mä koulutan muita.? Vai kenties ylevä koulutamme yhteiskunnan tulevia toivoja? Millä perusteella opettaja tekee johtopäätöksen siitä kenestä on yhteiskunnan toivoksi ja kenestä ei? Jos evoluutiota sovelletaan yhteiskunnallisesti, voimakkaat tuhoavat heikommat. Näin myös luokassa. Miksi sitten toitotetaan kaikkien oppilaiden olevan samanarvoisia ja että kaikkien on saatava samat mahdollisuudet? Eikö heikompia ja huonommin pärjääviä pitäisi päinvastoin sortaa tai jopa hienovaraisesti tuhota, jotta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaan, uuteen ja uljaaseen sukupolveen kehitystä heikentävästi pienennetään mahdollisimman pieniksi? Ei kai evoluutiokehitys ole päättynyt tähän pisteeseen? Eikös ihmisellä ole vielä miljoonia vuosia lajikehitystä edessä? Yhteenveto Käytännön lukio-opetuskokemusta minulla on hyvin vähän. Ennen tätä kenttäharjoittelua olin ollut yhden viikon lukion lehtorin sijaisena sekä pitänyt muutaman kahdeksan lukion laajan matematiikan tuntia Norssin harjoittelussa. Se, että harjoittelu suositeltiin suoritettavaksi muualla kuin jossakin omassa entisessä oppilaitoksessa on mielestäni erittäin hyvä linjaus. Koen saaneeni harjoittelun kautta enemmän uusia näkökulmia omaan ajatteluuni kuin olisin uskoakseni kyennyt saamaan tutussa koulussa toimimalla. Kenttäharjoitteluaikani päivittäisiä havaintoja on luettavissa osoitteessa 7/7

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO Kysely huoltajille, muskarit ja karuselli RTF Report - luotu 27.05.2015 15:49 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä muskarit ja karuselliopetus 74 54 42 Yhteensä 74 54 42 Perustiedot 1. Lapseni

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KUVATAIDE // SYVENTÄVÄ HARJOITTELU kevät 2011 HELSINGIN NORMAALILYSEO

KUVATAIDE // SYVENTÄVÄ HARJOITTELU kevät 2011 HELSINGIN NORMAALILYSEO RYHMÄNOHJAUKSET ensimmäistä lukuun ottamatta kuvataiteen luokassa B414; á 75min (yht.450min) 1. Ti 15.2. TAIK / Yleistietoa koulusta ja harjoittelusta, harjoitteluohjelma yms. 2. Ma 7.3. klo 10.00-11.15

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op Harjoittelun laajuus ja opiskelutavat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opettajan ammatin

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Lukion laatukysely 2014

Lukion laatukysely 2014 Lukion laatukysely 2014 Kyselyyn vastanneita oli 176, joista 123 teki kyselyn loppuun asti. (vuonna 2011: 160 ja 105) Vuositasoittain kyselyn teki loppuun asti: 1. vuositaso 46 (45) 2. vuositaso 58 (38)

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa )

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa ) Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna 24.-25.04.2008 (Ko. työryhmä aloitti toimintansa 31.8.2006) Tavoitteet Erityisopetuksen kehittäminen perusopetuksessa (opetusharjoittelun näkökulma),

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot