Kenttäharjoitteluraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kenttäharjoitteluraportti"

Transkriptio

1 JYU/OKL/Aineenopettajakoulutus OPEA530, Soveltava ohjattu harjoittelu didaktikko Sinikka Kaartinen lehtori Juho Oikarinen To be conscious that you're ignorent is a great step to knowledge. - Benjamin Disraeli, 1845 Work and play are words used to describe the same thing under differing conditions. - Mark Twain Kenttäharjoitteluraportti Suoritin pedagogisten aineopintojeni kenttäharjoittelun Kuopion Lyseon Lukiossa matematiikan ja tietotekniikan lehtori Juho Oikarisen ohjauksessa ajalla Harjoittelutavoitteiden pääotsikot olivat: 1. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen 2. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen 3. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen 4. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen 5. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yllä mainittuja tavoitteita olin konkretisoinut ja tarkentanut henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), jonka lähetin sekä didaktikolleni, että ohjaavalle opettajalleni tarkasteltavaksi ennen kenttäharjoittelun alkua. Tämä kenttäharjoitteluraportti pohjautuu rakenteeltaan kenttäharjoittelun opintosuunnitelmaani ja pyrkii vastaamaan suunnitelmassa esittämiini kysymyksenasetteluihin, sekä raportoimaan asettamieni tavoitteiden täyttymistä. Oppilaitoksen toimintakulttuuriin perehtyminen Opettajanhuoneesta ja sen ilmapiiristä Ennen kenttäharjoittelun alkua en ollut käynyt Kuopion Lyseon lukion sisällä kertaakaan, saati sitten käynyt koulun opettajanhuoneessa ja näin ollen opettajat olivat minulle poikkeuksetta uusia tuttavuuksia. Ensimmäisenä aamuna ennen ensimmäiselle oppitunnille lähtöä, ohjaava opettajani esitteli minut sillä hetkellä opettajanhuoneessa paikalla olleille opettajille. Uusia nimiä tuli niin monta, ettei niistä pysynyt päässäni kuin muutama. Opettajanhuoneen ilmapiiri vaikutti mielestäni avoimelta, keskustelevalta, toisia tukevalta ja yhteen hiileen puhaltavalta. Totta kai minulla oli vain kaksi viikkoa aikaa havaintojeni tekemiseen, missä ajassa pinnan alla mahdollisesti olevia jännitteitä voi olla vaikea havaita, mutta oli miten oli, pääsin hyvin juttuun useiden opettajien kanssa jo ensimmäisinä päivinä. Koin, että minuun suhtauduttiin luontevasti, aidon kiinnostuneesti, kuin olisin ollut osa porukkaa. Muutamat opettajat rupesivat loppua kohti kertomaan vitsejä myös jopa pelkästään minulle osoitetusti, mikä vahvisti yhteisöön hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Opettajanhuoneessa sekä keskustelin paljon muiden opettajien kanssa, että seurasin muiden opettajien välisiä keskusteluja sivukorvalla. Opettajien kanssa käymieni keskustelujen aiheina olivat mm. kaupunkikoulu vs. maaseutukoulu [J.Lantto] matematiikan opetus yläkoulussa vs. lukiossa vs. terveydenhuolto-oppilaitoksessa [gradun tekijä P.Heiskanen] 1/7

2 matematiikan ja ruotsinkielen yo-kokeiden tulosten korkea positiivinen korrelaatio [M.Laukkanen & R.Perälä] YTL:n toiminnasta verrattuna IB-lukion vastaavan instanssin toimintaan [K.Laukkanen] matematiikan yo-kokeen vaatimustason laskusta [A.Savinainen] Seuraamissani keskusteluissa oli aiheina mm. psykologian yo-kokeen korjaaminen, tänä kouluvuonna vaihdossa olleiden opiskelijoiden matematiikan opintojen käytännön järjestelyt uuden ja vanhan opetussuunnitelman väliinputoamisvaarassa. Eräänä päivänä kirjoitin opettajanhuoneen taululle vitsitodistuksen, jonka mukaan 2=1. Eräs opettaja oli muutamaa tuntia myöhemmin kirjoittanut todistukseni nurkkaan Tämä on työpaikkakiusaamista! Nauroin kommentin nähdessäni, mutta selvitin kuitenkin taustan. Kommentti oli yhtä paljon vitsi kuin todistuksenikin; juuri kuten arvelin. Ohjaavan opettajani vinkistä ja opettajanhuoneen hyvän yhteishengen innoittamana tarjosin kenttäharjoitteluni viimeisenä päivänä opettajanhuoneessa pullakahvit. Tähän fysiikan opettaja, jonka kanssa olin paljon jutellut, totesi huumorilla jotain tyyliin: Ensin tarjoilit 2=1 todistuksen, sitten Einsteinin arvoituksen (jonka olin tulostanut opettajanhuoneen kahvipöydille muutamana kappaleena pari päivää aikaisemmin) ja lopuksi pullakahvit. Ei paha. Opiskelijoista ja opiskeluilmapiiristä Oppilaitoksessa vallitsi havaintojeni mukaan oppimiseen kannustava ja opiskelua arvostava ilmapiiri. Uskon opettajissa havaitsemani valmiuden pyyteettömän/ylimääräisen/vapaaehtoisen työn tekemiseen vaikuttavan myös opiskelijoiden asenteisiin. Niissä ryhmissä, joita itse seurasin ja opetin, olivat opiskelijat selvästi tottuneet tekemään yhteistyötä matematiikan tehtävien ratkaisemiseksi. Työskentely oli luontevaa ja toisia avustavaa ylenmääräisen vertailun ja negatiivisen, kilpailevan hengen sijaan. Matematiikan opettajat Rauno Perälä ja Terho Putkonen ovat jo vuosia pitäneet täysin vapaaehtoisesti, palkatta, koeviikkoa edeltävänä lauantaina kolmen tunnin mittaista laajan matematiikan lisäharjoittelua. Asia kulkee oppilaitoksessa nimellä Long Lesson ja on käsitteenä lähtöisin koulun IB-lukiolaisten parista. Erityisen hyvin koulussa vallitsevaa opiskeluasennetta kuvaa se, että ohjaavan opettajani lyhyen matematiikan opiskelijat halusivat vastaavanlaisen Long Lessonin kenttäharjoitteluviikkoani seuranneelle lauantaille, , juuri ennen koeviikon alkua. Paikalle saapui lauantaina noin puolet 26 opiskelijan ryhmästä! En ole vastaavaa henkilökohtaisesti ennen nähnyt tai edes tällaisesta kuullut. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön perehtyminen Opintosuunnitelmassani asetin tavoitteekseni saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on koulun ja kodin välisen yhteistyön käytännön kuva ja merkitys lukiolaisen, itsenäistyvän ihmisen, kohta aikuisen kannalta? 2. Mitä arjen yhteistyö pitää sisällään? 3. Onko vanhempainilloissa kestoteemoja? Jos kyllä, mitä ne ovat? 4. Mikä on opinto-ohjaajien kokonaisrooli? Koulun rehtoria, Leena Auvista, haastatellessani minulle selvisi koulun ja kodin yhteistyön olevan lakisääteistä, myös lukiotasolla. Koska lukio-opiskelijat ovat jo melko itsenäisiä, kertoi Auvinen pyrkivänsä hoitamaan esimerkiksi mahdolliset, esiin tulevat ongelmatilanteet aina ensin opiskelijan itsensä kanssa. Mikäli halutaan olla yhteydessä vanhempiin/huoltajiin, totesi Auvinen pyytävänsä, 2/7

3 ja ohjeistavansa myös henkilökuntansa pyytämään, yhteydenottoon aina opiskelijan. Kymmenen vuoden aikana kuulemma yksi opiskelija on tähän mennessä kieltänyt yhteydenoton. Vanhempainiltojen Auvinen totesi olevan luonteeltaan tiedottavia. Lyseossa vanhemmat ovat ilmeisen aktiivisia, sillä koulu on Kuopion lukioista ainoa, jolla on oma vanhempainyhdistys. Esimerkkinä vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyöstä ovat koululla joka toinen vuosi järjestettävät toiminta-/infopäivät, jolloin opiskelijoiden vanhempia tulee kouluun kertomaan ammateistaan, urasuuntautumisestaan, kuinka päätyivät sille alalle, jolla nyt työskentelevät, sekä työelämästä yleensäkin. Tämä avaa konkreetteja näköaloja opiskelijoille oman tulevaisuutensa suunnittelua ja urasuuntautumista varten. Toisin kuin yläkoulussa, ei lukiossa ei yleensä ole vain ja ainoastaan opinto-ohjaajana toimivia opettajia, vaan yleensä opinto-ohjaajana toimivalla on myös jokin opetettava aine; Lyseolla opintoohjaaja opettaa lisäksi psykologia. Opinto-ohjaajan toimenkuva sisältää lukiossa yläkoulua vähemmän kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa ja tiedottamista. Tehtäviin kuuluu mm. opotuntien pitäminen, opiskelijoiden henkilökohtainen opinto- ja uravalinnan ohjaus, sekä opiskelijatutoreiden ohjaus. Lyseolla opinto-ohjaaja toimii lisäksi koulun markkinointityöryhmässä ja opiskelijahuoltoryhmässä. Kuopion Lyseolla toimii myös IB-lukio, jolla on oma oppilaanohjaajansa/koordinaattorinsa. Opetuksen, oppimisen, ohjaamisen ja ryhmäprosessien hallinnan taitojen syventäminen Luokan havainnointi kesken oman opetuksen En ole toistaiseksi opettanut lukion kurssisisältöjä kovinkaan paljon. Kenttäharjoittelussani opetettavan asian haastavuus ja näin ollen itse asian esittämisen vaatima keskittymisen määrä vaikeutti, muutenkin runsaasti harjoitusta kaipaavaa, opiskelijaryhmän opetukseni aikaisen toiminnan ja elekielen havainnointiani oleellisesti. Lyseo on ilmeisesti museoviraston suojelukohde ja siitä syystä siellä on jäljellä mm. vanhat opettajankorokkeet. Kaikissa opettamissani luokkatiloissa opettajan pöytä oli osittain luokan nurkassa, ei keskellä. Todennäköisesti tästä johtuen ensimmäisillä tunneilla minulla jäi luokan havainnoinnissa kuollut kulma luokan vasempaan reunaan. Ohjaava opettajani huomautti asiasta kahden ensimmäisen pitämäni tunnin jälkeen. Tiedostettuani asian, korjaantui virhe nopeasti. Ensimmäisillä pitämilläni tunneilla oli katseeni liian paljon alaviistoon, osittain omiin käsiini, suuntautuneena, en katsonut tarpeeksi opiskelijoita silmiin. Myös tästä ohjaava opettajani mainitsi ja kiinnitin asiaan huomiota. Taustana ilmiölle oli oman arvioni mukaan uuden tilanteen ja monen uuden ryhmän sekä opetettavan asiasisällön laajuuden yhteisvaikutuksena syntynyt lievä epävarmuus. Ensimmäiset oppitunnit pidin ensimmäisen harjoitteluviikon perjantaina ja viimeiset jälkimmäisen viikon perjantaina. Ero ensimmäisten ja viimeisten oppituntien luontevuudessa ja sujuvuudessa oli sekä ohjaavan opettajani, että omasta mielestäni huomattava. Arvelisin ensimmäisten ja viimeisten oppituntien välisen eron selittyvän ainakin osittain alkujännityksen ja uuden tilanteen tuoman epävarmuuden yli pääsemisestä. Eriyttäminen Opettamissani laajan matematiikan ryhmissä koetin toteuttaa eriyttämistä mm. sanomalla muutaman oppitunnin alussa, että mikäli kokee pystyvänsä etenemään asiassa nopeammin itsenäisesti kirjan avulla, ei opetusta tarvitse kuunnella. Totesin myös, että halutessaan voi siirtyä suoraan yrittämään 3/7

4 harjoitustehtävien ratkaisemista käyttämällä oppikirjan esitystä ja esimerkkejä lähtökohtana ja merkitsin taululle tehtäviä, joita suosittelin itsenäisen työskentelyn lähtökohdaksi. Omien havaintojeni mukaan edellä kuvatunlainen eriyttäminen palveli muutamia opiskelijoita kustakin ryhmästä, mutta suurin osa kuitenkin odotti opettajan antavan avaimet käteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä oman, hyvin suppean, lähinnä itse oppilaana ollessani saamieni kokemusten mukaan tämänhetkinen suomalainen koulujärjestelmä totuttaa oppilaat ehkä hiukan liikaa passiivisiksi vastaanottajiksi aktiivisen toimijan sijaan. Onko suomalaisessa matematiikan opetuksessa liian vähän tutkivaa otetta? Millä keinon tutkivaa lähestymistapaa voisi hyödyntää enemmän ja kuitenkin pysyä opetussuunnitelman tahdissa? Opiskelijoiden omat kokemukset pienistä eriyttämiskokeiluistani olisivat antaneet huomattavan lisän tämän kysymyksen pohdintaan, mutta valitettavasti tajusin kyselyn tekemisen vasta tätä kirjoittaessani...huomattavasti liian myöhään. Opiskelijoiden tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti Tämän asian tutkimiseen ja selvittämiseen olisi oppilaille tehdystä, aiheeseen liittyvästä kyselystä ollut hyötyä, mutten tästäkään aiheesta en turnausväsymyksen kourissa huomannut kyselyä opiskelijoilla teettää. Tasapuolisen tukemisen onnistumisen arviointiani vaikeuttaa se, että opiskelijat eivät pyytäneet, kuten yleensäkään eivät pyydä, apua kaikki yhtä paljon tai yhtä usein. Tällöin herää kysymys kuinka tasapuolinen tukeminen määritellään. Asetetaan määritelmä tätä tarkastelua seuraavasti: Jokainen opiskelija saa tukea sen verran kuin kokee tarvitsevansa opiskelija kokee tulleensa aidosti kuulluksi, huomioiduksi ja autetuksi. Tässä täytyy huomata myös, että opiskelija ei ollenkaan aina välttämättä pyydä apua, vaikka toivoisikin sitä saavansa. Voin itse samaistua tilanteeseen jos kuvittelen itseni lukiolaiseksi tai vaikka ajattelisin asiaa yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Miksi joskus ei vaan kehtaa kysyä neuvoa? Mikä siitä tekee niin vaikeaa? Tuleeko omanarvontuntoni siitä etten joudu kysymään neuvoa, että osan tehdä minä itte? Taustana on varmaan suomalainen stereotypia Mitäköhän nuo ajattelee minusta? Mutta mistä tämä luonteenpiirre/ajattelun lähtökohta saa voimansa, mikä on sen tausta? Luokassa kiertäessäni, opiskelijoiden tehdessä harjoitustehtäviä, kyselin silloin tällöin opiskelijoiden ohi kulkiessani Voinko auttaa? tai jotain vastaavaa, mikäli huomasin ettei työskentely luista. Hyvin usein sain vastaukseksi hiukan aran, mutta positiiviseen äänensävyyn lausutun myöntävän vastauksen. Yllä asetetun määritelmän mukaisessa opiskelijoiden tasapuolisessa tukemisessa koin onnistuneeni ainakin melko hyvin. Vaikka kehitettävää ja opittavaa on paljon, ovat opiskelijoiden mahdollisimman tasapuolinen tukeminen ja huomioiminen, sekä myöhemmin käsittelemäni oppilaan/opiskelijan yksilöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen taito mielestäni oman opettajuuteni vahvuuksia. Koulun toiminnan suunnitteluun, resursointiin ja tehtävien jakoon tutustuminen Kuinka koulu- tai kuntakohtainen opetussuunnitelma käytännössä laaditaan? Opintosuunnitelman (OPS) laadinta on Kuopion lukioissa tällä hetkellä kolmeportainen. Hierarkian ylimmällä tasolla on lainsäädäntö ja Opetushallituksen laatima, kulloinkin voimassa oleva lukion 4/7

5 opetussuunnitelma. Tämänhetkinen lukion OPS on vuodelta Tämän jälkeen seuraavalla hierarkiatasolla on Kuopion Lyseon lukion tapauksessa Kuopion lukioiden yhteiset päätökset ja linjaukset, joita voi tutkia mm. Peda.net:ssä osoitteessa Alimmalla tasolla ovat koulukohtaisesti päätetyt asiat. Lyseon koulukohtainen opetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lukioissa opetussuunnitelmassa on enemmän koulukohtaista joustovaraa verrattuna perusopetuksen valtakunnallisesti ja kunnallisesti asetettuihin raameihin. Tämä mahdollistaa lukioiden profiloitumisen/erikoissuuntautumisen, mikä on ehkä opiskelijoiden kannalta siinä mielessä hyvä, että tietäessään mitä haluaa, on opiskelijalla mahdollisuus saada enemmän irti valitsemastaan lukiosta ja sen avaamista mahdollisuuksista omaa uravalintaa ajatellen. Kunnallinen opetussuunnitelma laadintaan pyydetään edustajia aineittain eri kouluilta. Edustajat valmistelevat kuntakohtaisen, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan pohjaavan esityksen, joka sitten lähetetään kommentointi- ja keskustelukierrokselle kouluihin ja lopuksi hyväksytään mahdollisine muutoksineen. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan kahden ylemmän hierarkiaportaan pohjalta mahdollisesti asioita lisäten ja/tai tarkentaen. Koulukohtainen opetussuunnitelma laaditaan kunkin aineen opettajien toimesta ja myös osittain opetettavien aineiden välistä yhteistyötä soveltuvissa kohdissa käyttäen. Opetussuunnitelmaan voidaan esimerkiksi laatia ainerajoja ylittäviä osakokonaisuuksia, joissa eri aineiden taitojen hallinta integroidaan keskenään yhteen suurempaan projektiin. Mitä opetuksen ulkopuolista aineenopettajan vastuualueisiin kuuluu? Kuopion Lyseon lukiossa opettajien resursoituja, opetuksen ulkopuolisia tehtäviä ovat mm. ryhmänohjaus, kirjastovastuu, atk-järjestelmien ylläpito- ja kehittämisvastuu ja musiikkiesitysvastuu. Opetuksen ulkopuolisten tehtävien jaon suunnittelusta vastaa suunnittelutyöryhmä, johon tällä hetkellä kuuluu rehtori, kaksi apulaisrehtoria ja kaksi opettajajäsentä. Kaikki opettajat kuuluvat johonkin koulun toimintaa organisoivaan ja koordinoivaan työryhmään. Työryhmässä toimiminen antaa yksittäiselle opettajalle yhden luontevan foorumin koulun asioiden hoitoon vaikuttamiseen. Työryhmiä on esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmä, tapahtumatyöryhmä ja tekninen työryhmä. Osa työryhmäpaikoista on jokseenkin vakiintuneita, erityisesti sellaisissa työryhmissä, joissa toimiminen vaatii erikoistaitoja, esimerkkinä tekninen työryhmä, mutta kierto työryhmiin kuuluvien toimijoiden suhteen on myös mahdollista. Työryhmien nimeämisessä pyritään ottamaan henkilökohtaiset taidot ja mieltymykset mahdollisimman hyvin huomioon. Työryhmät pitävät kokouksia tarpeen mukaan riippuen työryhmän toimenkuvan luonteesta. Oppilashuoltotyöryhmällä on yksi kokous jaksoa kohden. Työryhmien toimenkuvan organisatorinen ja koordinoiva luonne korostuu erityisesti tapahtumatyöryhmän osalta. Esimerkkinä mainittakoon, että koulussa on muodostunut perinteeksi, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät joulujuhlan yhdessä ryhmänohjaajiensa kanssa. Abien helmikuisten potkiaisten järjestäminen on toisen vuosikurssin opiskelijoiden vastuulla. Kuinka koulun sisäinen varainjako suoritetaan ja kuka varainjaosta päättää? Opetusresurssit Rehtori vastaa koulun käyttötalousbudjetista. Tammikuussa tehdään opiskelijoilta kartoitus siitä, mitä kursseja he olisivat tulevana lukuvuonna halukkaat suorittamaan. Tämän jälkeen pidetään 5/7

6 aineryhmäpalaverit, katsotaan mihin määrärahat riittävät ja päätetään tulevana lukuvuonna tarjottavat kurssit. Välinehankinnat Koska eri aineiden tarpeet ovat erilaisia, pyytää rehtori kerran vuodessa tarkat anomukset hankittavista välineistä. Talous menee kalenterivuosittain, mutta koulunkäynti ei ja tämä aiheuttaakin ajoittain ongelmia välinehankintojen resursoinnissa. Opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvofilosofisen taustan pohdinta Yksilöllinen kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen Norssin harjoitteluissa luonteva vuorovaikutukseni opiskelijoiden kanssa perustui juuri opiskelijoiden puhutteluun nimeltä mahdollisimman vähällä istumajärjestyksen katsomisella. Kenttäharjoittelussani kuitenkin yksiöllisen kohtaamisen ja luottamuksen rakentamisen tavoitteeseen pääsemiseeni ongelmana oli se, etten mielestäni tarpeeksi nopeasti oppinut opiskelijoiden nimiä ulkoa. Normaalikoulun harjoitteluissa minulla oli vain yksi, korkeintaan kaksi ryhmää kerrallaan opetettavana/seurattavana ja kussakin ryhmässä oli enimmillään 16 oppilasta. Lisäksi käytin Norssin harjoitteluissa nimien opettelussa apunani hankkimaani Norssialbumia, jonka avulla saatoin jo etukäteen opetella uuden ryhmän nimiä ja kasvoja. Nyt minulla oli kerralla neljä uutta ryhmää opeteltavana, joissa kussakin oli keskimäärin 25 opiskelijaa. Lisäksi kenttäharjoittelukoululla ei ollut Norssialbumin vastinetta, jonka olisi voinut ottaa kotiin mukaansa; opettajanhuoneessa olevasta luokkakuvakansiosta saattoi halutessaan opetella opiskelijoiden nimiä. Tämä ei kuitenkaan ollut huonolle nimimuistilleni riittävästi ja näin yksi sujuvan, luontevan oppitunnin elementeistäni oli erityisesti harjoittelun ensimmäisellä viikolla ulottumattomissani. Pyrin luomaan yksilöllisiä kontakteja opettamiini opiskelijoihin keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä opiskelijoiden kanssa käyttämällä puheenaiheina esimerkiksi harrastuksia. Yritän löytää luokka- tai käytävä- yms. luontevista tilanteista aasinsiltoja avatakseni keskustelun mistä tahansa opiskelijalle itselleen merkitykselliseksi arvioimastani ja tätä kautta luomaan yksilöllisen kohtaamisen tilanteita. Tässä mielestäni onnistuin paremmin kuin kaikkien opiskelijoiden nimien opettelussa ja onnistuin luomaan luontevan keskusteluyhteyden usean opiskelijan kanssa. Onko oppilas oikeasti mielestäni arvokas arvosanoistaan/menestyksestään huolimatta? Opettajalla on helposti kiusaus keskittyä niiden oppilaiden/opiskelijoiden auttamiseen ja ohjaamiseen, jotka omaksuvat asiat nopeasti ja osoittavat mielenkiintoa opetettavaa asiaa kohtaan. Jos opettajana jaottelen oppilaani mielessäni tyhmiin ja fiksuihin, asiasta kiinnostuneisiin ja EVVK 1 -tyyppeihin, kympin oppilaisiin ja nelosen oppilaisiin, tulee asenteeni ennemmin tai myöhemmin väistämättä esille verbaalissa tai non-verbaalissa viestinnässäni. Kuten tutkimuksissa on todettu (en valitettavasti muista lähteitä), opettajan ennakko-odotukset vaikuttavat oleellisesti oppilaan suoriutumiseen: oppilas vaistoaa opettajan asenteen häntä ja hänen 1 Ei vois vähempää kiinnostaa! 6/7

7 oppimismahdollisuuksiaan kohtaan ja alkaa (tiedostamattaan?) toimia opettajan odotusten mukaan olivatpa opettajan odotukset positiivisia tai negatiivisia. Oleellista opettajan toiminnan kannalta onkin, kuinka hän määrittelee yksittäisen oppilaan arvon. Miltä arvopohjalta ja millä perustein? Onko oppilas olemassa, jotta minä saan palkkaa? Vai siksi, että saan pönkittää omaa egoani Maija Vilkkumaan sanoin: Mulla on valtaa, mä koulutan muita.? Vai kenties ylevä koulutamme yhteiskunnan tulevia toivoja? Millä perusteella opettaja tekee johtopäätöksen siitä kenestä on yhteiskunnan toivoksi ja kenestä ei? Jos evoluutiota sovelletaan yhteiskunnallisesti, voimakkaat tuhoavat heikommat. Näin myös luokassa. Miksi sitten toitotetaan kaikkien oppilaiden olevan samanarvoisia ja että kaikkien on saatava samat mahdollisuudet? Eikö heikompia ja huonommin pärjääviä pitäisi päinvastoin sortaa tai jopa hienovaraisesti tuhota, jotta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaan, uuteen ja uljaaseen sukupolveen kehitystä heikentävästi pienennetään mahdollisimman pieniksi? Ei kai evoluutiokehitys ole päättynyt tähän pisteeseen? Eikös ihmisellä ole vielä miljoonia vuosia lajikehitystä edessä? Yhteenveto Käytännön lukio-opetuskokemusta minulla on hyvin vähän. Ennen tätä kenttäharjoittelua olin ollut yhden viikon lukion lehtorin sijaisena sekä pitänyt muutaman kahdeksan lukion laajan matematiikan tuntia Norssin harjoittelussa. Se, että harjoittelu suositeltiin suoritettavaksi muualla kuin jossakin omassa entisessä oppilaitoksessa on mielestäni erittäin hyvä linjaus. Koen saaneeni harjoittelun kautta enemmän uusia näkökulmia omaan ajatteluuni kuin olisin uskoakseni kyennyt saamaan tutussa koulussa toimimalla. Kenttäharjoitteluaikani päivittäisiä havaintoja on luettavissa osoitteessa 7/7

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO Kysely huoltajille, muskarit ja karuselli RTF Report - luotu 27.05.2015 15:49 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä muskarit ja karuselliopetus 74 54 42 Yhteensä 74 54 42 Perustiedot 1. Lapseni

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet (avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lukion laatukysely 2014

Lukion laatukysely 2014 Lukion laatukysely 2014 Kyselyyn vastanneita oli 176, joista 123 teki kyselyn loppuun asti. (vuonna 2011: 160 ja 105) Vuositasoittain kyselyn teki loppuun asti: 1. vuositaso 46 (45) 2. vuositaso 58 (38)

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa )

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa ) Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna 24.-25.04.2008 (Ko. työryhmä aloitti toimintansa 31.8.2006) Tavoitteet Erityisopetuksen kehittäminen perusopetuksessa (opetusharjoittelun näkökulma),

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot