2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmaohjausryhmä /Kari Fagerholm PERUSKOULULAISTEN VANHEMMILLE KESKEISET TAVOITTEET ÄIDINKIELESSÄ JA KIRJALLISUUDESSA, MATEMATIIKASSA, FYSIIKASSA JA KEMIASSA SEKÄ VIERAISSA KIELISSÄ SEKÄ MUUTA VIESTITTÄVÄÄ KODEILLE ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Kirjallisuuden opetuksessa kaupungissamme on luokilla käytössä kirjallisuusdiplomi, jonka sisällöstä saa tarkempia tietoja kirjastoista sekä luokanopettajilta. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppilasarviointi koostuu yksittäisten suoritusten (koe, kirjoitelmat, esitelmät jne.) lisäksi suullisesta ilmaisusta, kirjallisuuden harrastamisesta sekä tuntityöskentelystä ja kotitehtävien suorittamisesta. Vuosiluokkakohtaiset keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: Vuorovaikutustaidot Oppilas 1. lk * haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suullisesti * oppii kuuntelemaan toisen mielipiteitä 2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla 3. lk * oppii ryhmässä toimimisen periaatteita * harjoittelee erilaisia viestintätilanteita esim. arviointia ja kysymysten tekemistä 4. lk * tutustuu viestinnän perustekijöihin * rikastuttaa omaa kerrontaansa ja ilmaisuaan esim. näytelmiä tekemällä 1

2 5. lk * oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteensä rakentavasti erityyppisissä viestintätilanteissa sekä harjoittelee keskustelutaitoja erilaisissa tilanteissa 6. lk * harjaantuu viestimään tavoitteellisesti erilaisten harjoitusten (esim. suullinen esitelmä tai väittely) avulla 7. lk * tiedostuu omista ilmaisutavoistaan ja keinoistaan ja haluaa kehittää niitä * rakentaa vuorovaikutustilanteissa myönteistä ilmapiiriä 8. lk * osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti yhteisiin keskustelu-,ilmaisu- ja draamaharjoituksiin * harjaantuu rakentamaan vaikuttava puheenvuoron 9. lk * kykenee käyttämään yleiskieltä sekä osaa toimia erityyppisissä puhetilanteissa tarkoituksenmukaisesti (esim. tilannepuhe, neuvottelu, kokous) Luku- ja kirjoitustaidot Oppilas lk * oppii sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan * harjoittelee selkeää, luettavaa käsialaa ja oppii oikeinkirjoitustaitoja * haluaa ja osaa tuottaa lyhyitä tarinoita ja muita tekstejä 3. lk * tutustuu erilaisiin teksteihin ja harjoittelee etsimään tietoa oppi- ja tietokirjoista * löytää helposta tekstistä pääasiat ja harjaantuu erottamaan faktan fiktiosta * osaa tuottaa erilaisia tekstejä (esim. kuvaus, runo, kirje, ohje) sujuvasti sidosteisella käsialalla * harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita (esim. yleis- ja erisnimet ja välimerkit) 4. lk * oppii tulkitsemaan ja analysoimaan erilaisia tekstejä * tutustuu kirjaston perusluokitteluun * oppii oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista sekä harjoittelee juonellisen kertomuksen rakentamista * vahvistaa oikeinkirjoitustaan (esim. yhdyssanat, yhdysmerkki, vuorosanaviiva) 5. lk * lukee sujuvasti ja ymmärtäen erilaisia tekstejä ja osaa tarvittaessa arvioida niiden luotettavuutta * käyttää selkeää, sujuvaa ja persoonallista käsialaa * hallitsee keskeiset oikeinkirjoitussäännöt (esim. lainausmerkit ja pilkun peruskäytön) * harjaantuu oman tekstinsä viimeistelyyn ja tuotoksensa arviointiin 6. lk * oppii hyödyntämään erilaisia tiedonhankintalähteitä ja tottuu tiedonhankinnan prosessiin (esim. muistiinpanoja tekemällä, ajatuskarttoja laatimalla ja erilaisia tekstejä vertaamalla) * harjoittelee normitetun yleiskielen käyttöä ja osaa tuottaa erilaisia tekstejä lähes virheettömästi 2

3 * harjaantuu oman tekstin suunnitteluun ja viimeistelyyn sekä oppii hyödyntämään saamaansa palautetta 7. lk * kykenee valikoimaan, jäsentämään ja soveltamaan hankkimaansa tietoa * osaa tarkastella kaunokirjallisen tekstin tai mediakertomuksen sisältöä ja rakennetta * kykenee jakamaan kirjoitelmansa kappaleisiin ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi * kirjoittaa monenlaisia tekstejä käsialalla ja tietojenkäsittelyllä 8. lk * tiedostuu kielellä vaikuttamisen ja ohjailemisen keinoista sekä kehittyy erilaisten media- ja verkkotekstien kriittisenä lukijana * harjaantuu erilaisten asia- ja kaunokirjallisten tekstien analysoimisessa ja lukukokemuksen jakamisessa * harjaantuu monipuolisten ilmaisutapojen käyttäjänä ja vaikuttamaan pyrkivän tekstin laatijana (esim. mielipideteksti, arvostelu, koevastaus, raportti) * vahvistaa kykyään käyttää normitettua yleiskieltä 9. lk * tottuu käyttämään monenlaisia lähteitä ja arvioimaan niiden luotettavuutta sekä harjoittelee lähdeviittausta * harjaantuu käyttämään erilaisia aineistoja oman tekstinsä rakentamisessa * kykenee tuottamaan erityyppisiä tietotekstejä annetun ohjeen mukaan (esim. aineistopohjainen kirjoitelma, essee, tutkielma, artikkeli) * hallitsee perusoikeinkirjoituksen ja kykenee tuottamaan normitettua yleiskieltä Kielitietous Oppilas 3. lk * oppii havainnoimaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja 4. lk * saa tarkastella ja ryhmitellä sanoja niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella; tutustuu sanaluokkiin 5. lk * oppii tunnistamaan verbin aikamuotoja 6. lk * hallitsee äidinkielensä rakenteita ja osaa käyttää niitä ( merkitys ja taivutus) 7. lk * tutustuu lauseen rakenteeseen, erilaisiin lausetyyppeihin ja lauseiden välisiin suhteisiin sekä harjaantuu jäsentämään lauseita (predikaatti, subjekti, objekti) peruslauseissa 8. lk * syventää verbitietouttaan (tapaluokat ja nominaalimuotoiset verbit) 9. lk * perehtyy suomen kielen kehitykseen, vaihteluun ja ominaispiirteisiin (astevaihtelu, vokaalisointu jne.) sekä suomen kielen asemaan maailman kielten joukossa (esim. murteet, nimistö) 3

4 Kirjallisuus Oppilas lk * tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen kuunnellen, kuvia katsellen ja itse lukien * saa virikkeitä lukemisharrastuksen aloittamiseksi ja harjoittelee kirjaston käyttöä yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa lk * oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa * lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta * tutustuu median keinoin rakennettuun tekstiin (esim. elokuva, teatteri ja sanomalehti) 6. lk * harjaantuu monipuolisen lukemisen kautta erittelemään lukemaansa ja jakamaan lukukokemuksiaan * tunnistaa erilaisia tekstejä (esim. fantasia- tai scifiromaani, nuorten romaani) 7. lk * osaa luokitella kaunokirjallisuutta pää- ja alalajeihin * kykenee erittelemään fiktion rakennetta (tapahtuma-aika, -paikka, miljöö jne.) 8. lk * laajentaa kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemustaan; lukee ja erittelee monenlaista kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta 9. lk * tuntee Suomen kirjallisuushistorian vaiheita, Kalevalaa sekä vanhaa ja uutta suomalaista perinnettä MATEMATIIKKA Mitä matematiikka on? Matematiikka tieteenä on ihmisten keksimä käsitejärjestelmä, jolla on oma kieli ja omat merkinnät, symbolit. Matematiikan avulla ihminen on jo pitkään ratkaissut erilaisia käytännön ongelmia kuten rakentaminen, jakaminen tai eri asioiden arvon mittaaminen. Matematiikka oppiaineena pohjautuu matematiikka-tieteeseen. Sen yksi keskeinen tehtävä on antaa kaikille oppilaille arkielämässä selviytymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Hyvä laskutaito ja looginen päättelytaito ovat matematiikan opetuksen tärkeitä tavoitteita. Lisäksi matematiikan osaaminen on paljon muutakin, esimerkiksi taitoa tehdä järkeviä arvioita, jakaa suuria tehtäviä mielekkäisiin osiin tai luoda uusia ideoita. Matematiikan opiskelulla voidaan jo ensimmäisistä kouluvuosista alkaen tavoitella systemaattista ja johdonmukaista ajattelua. Se myös kehittää kykyä tarkastella eteen tulevia arkipäivän ongelmia säikähtämättä ja etsien eri ratkaisuvaihtoehtoja. Erilaisten ongelmien ja ratkaisujen pohtiminen ja niistä keskusteleminen harjaannuttavat myös äidinkielen taitoja ja taitoa ilmaista ajatuksia selkeästi ja johdonmukaisesti. 4

5 Matematiikan osaaminen syntyy samaan tapaan kuin talo. Sille on ensin tehtävä kestävä perustus, jonka päälle myöhempi oppiminen rakentuu. Jos perustukseen jää tai ilmaantuu aukkoja, ne pitää korjata ennen kuin korotetaan seiniä. Perustan rakentamiseen tarvitaan konkreetteja malleja, toiminnallisuutta ja tilaisuutta kokemuksiin ja havaintoihin. Mitä korkeammaksi talo kasvaa, sitä abstraktimmaksi matematiikka muuttuu. Matematiikka luokilla 1 2 Lapset saavat ensimmäiset kokemuksensa matematiikasta hyvin varhain ja useimmilla lapsilla syntyy aito kiinnostus lukuja ja laskemista kohtaan paljon ennen kouluikää. Monet lapset oppivat luettelemaan lukuja järjestyksessä pitkällekin sekä laskemaan yhteen- ja vähennyslaskuja melko suurillakin luvuilla. Aikuinen saa helposti kuvan, että lapsi osaa jo todella hyvin matematiikkaa. Joskus kuva on todellinen, mutta lapsen osaaminen saattaa perustua ulkoa oppimiseen, matkimiseen ja rutiineihin. Lukusanat noudattavat kielen rytmiä, jonka varassa luetteleminen sujuu. Lapsilta voi kuitenkin puuttua käsitys lukujen suuruudesta, niiden suhteista toisiinsa sekä lukujen yhteydestä arkielämään. Ensimmäisten kouluvuosien keskeinen tavoite on konkreettisten ja toiminnallisten tehtävien avulla luoda vahva pohja lapsen matemaattiselle ajattelulle sekä matematiikan käsitteiden muodostumiselle. Kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana keskeinen käsite on luku. Luvut merkitään numeroilla, mutta vain muutama niistä (luvut 0,1,2,.,9) omistaa oman merkin. Muiden lukujen merkitsemiseen käytetään kymmenjärjestelmää, jonka ansiosta kaikki mahdolliset luvut voidaan merkitä samojen merkkien avulla. Näiden käsitteiden parissa kuluu suuri osa 1. ja 2. luokkien matematiikan tunneista. Ensin opitaan pienet luvut tuntemaan niin hyvin, että lopulta niiden kaikki muodot ovat mielessä ja niiden kanssa pystyy toimimaan ilman apuvälineitä. Lukuja vertaillaan, järjestetään, yhdistetään ja hajotetaan ja niillä ilmoitetaan mittaustuloksia. Laskutoimitukset opitaan tarinoiden kautta. Opitaan, että yhteenlasku on matematiikan keino merkitä tapahtumaa, jossa jokin kasvaa, lisääntyy, on suurempi jne. Opitaan, että yhteen- ja vähennyslasku kumoavat toisensa samalla tavoin kuin lisääminen ja pois ottaminen toisensa. Matematiikan oppimisen kannalta yksi erittäin keskeinen kysymys on: Miten auttaa lasta yhdistämään tavallinen puhe ja matematiikan kieli. Pyrkiminen tähän tavoitteeseen alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Numeroiden lisäksi muitakin matematiikan merkintöjä, symboleja, otetaan käyttöön. Opitaan, että lukujen vertailussa sanat enemmän, vähemmän, yhtä paljon tai suurempi luku, pienempi luku, yhtä suuri luku merkitään matematiikassa lyhyesti <, > tai =. Opitaan, että sana kertaa merkitään lyhyesti pisteellä, mutta sen kohdalla tapahtuu paljon: lisätään samaa lukua vaikka kuinka monta kertaa. Geometria koulumatematiikan osa-alueena johdattaa kappaleiden ja kuvioiden maailmaan. Se on myös oma, monitasoinen käsitteiden järjestelmä, jonka sanat ja nimitykset kuulostavat vierailta ja ovat vaikeita muistaa. Ensimmäisten kouluvuosien aikana geometrian maailmaan johdatellaan tutkimalla kappaleita ja tasokuvioita (vaikkapa tuotepakkauksia) ja tekemällä havaintoja niistä ominaisuuksista (vaikkapa terävien kärkien määrä), joiden perusteella myöhemmin nimet annetaan ja käsite määritellään. Oppimisen arvioinnissa 2. luokan loppuun mennessä keskeistä on lukukäsitteen ymmärtäminen sekä yhteen-, vähennys- ja kertolaskun ymmärtäminen ja sujuva käyttö 5

6 luvuilla Laskurutiinien lisäksi tavoitellaan kykyä tehdä johtopäätöksiä sekä selittää ja perustella ratkaisujaan omin sanoin. Tärkeää on oppia käyttämään laskutaitoa hyväksi arkisten ongelmien ratkaisussa sekä oppia merkitsemään tapahtumia ja tarinoita matematiikan kielellä. Tavoitteena on, että lapsi suhtautuisi vaikealtakin tuntuvaan tehtävään tyynesti ja yrittäisi käyttää omia, luovia keinojaan sen ratkaisemiseen. Matematiikka luokilla 3 5 Luokilla 3 5 luvun käsite laajenee. Opitaan paremmin ymmärtämään 10-järjestelmä lukujen merkitsemisessä ja käyttämään siihen liittyvää tietoa apuna laskutoimituksissa ja mittayksiköiden muunnoksissa. Kymmenjärjestelmään perustuen opitaan jakamaan kokonaista pienempiin osiin ja päädytään desimaalilukuihin. Samalla alkaa hahmottua käsitys siitä, että kokonaislukujen väliin mahtuu vielä äärettömän paljon lukuja. Murtoluvun käsitteen ymmärtämiseksi tarvitaan konkreetteja malleja ja monenlaista toimintaa. Jakolaskun avulla murtolukuihin on helppo tutustua ja kun jaetaan kokonainen pizza täsmälleen yhtä suuriin osiin monelle ruokailijalle, havainnollistuu käsitteen tärkeä olemus. Matkan varrella huomataan kuitenkin, että murtoluvulla on muitakin tulkintoja: se ilmoittaa osan jostakin joukosta (kolmasosa luokan oppilaista on tyttöjä) tai kuvaa suhdetta (jos tehdään puoli annosta kakkutaikinaa, on kaikkia aineita mitattava samassa suhteessa, ½). Suuremmilla luvuilla laskutoimituksia on hankalampi hallita päässä ja avuksi otetaan algoritmit eli kymmenjärjestelmään perustuvat kaavat. Suomessa käytetään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuissa algoritmia, jossa luvut asetellaan allekkain ja sen jälkeen toistetaan tarpeellinen määrä laskutoimituksia ja merkintöjä (allekkainlasku). Myös muita tapoja on maailmalla käytössä. Jakolaskun apuna käytetään jakokulmaa, joka on käytössä hioutunut uudenlaiseksi. Jotta algoritmit antaisivat luotettavia tuloksia, on opittava arvioimaan tuloksen järkevyyttä suhteessa annettuihin tietoihin ja esitettyyn kysymykseen. Algoritmi on aina apuväline, ei itsetarkoitus. Matematiikan asiat eivät ole toisistaan irrallisia, vaikka sisältötaulukoista ja oppikirjoistakin voi sen vaikutelman saada. Esimerkiksi murtoluku, desimaaliluku ja prosentti liittyvät käsitteinä kiinteästi toisiinsa (prosentti on yksi sadasosa, joka merkitään desimaalilukuna 0,01). Yhteyksien näkeminen ja hyödyntäminen saa matematiikan tuntumaan ymmärrettävältä ja loogiselta sekä auttaa sen soveltamisessa arkielämän ongelmiin. Suhde ja verranto ovat keskeisiä käsitteitä, joiden avulla ratkeavat sekä monet matematiikan tehtävät että erittäin monet arkielämän ongelmat. Niihin on tutustuttu toiminnallisesti jo alkuopetuksessa, mutta luokilla 3 5 käsitteiden ymmärtämistä jo tarvitaan. Edessä ovat käsitteet yhtälö ja muuttuja, jotka ovat jo täysin abstraktia matematiikkaa. Niitä lähestytään kuitenkin vielä konkreettien esimerkkien avulla. Geometriassa jatkuu tutustuminen peruskäsitteisiin ja nimityksiä ja niiden perusteita opitaan koko ajan lisää. Lähes kaikilla näiden luokkatasojen geometrian käsitteillä (vaikkapa kulma, yhdensuuntaisuus, kohtisuoruus, piiri) on kuitenkin tarttumapintaa arkielämään ja monia sovelluksia siellä. Talon rakentaja joutuu esimerkiksi pohtimaan kulman ja kohtisuoruuden käsitteitä seiniä pystyttäessään. Mittayksiköiden ymmärtäminen, muuntaminen ja käyttö on sekin arkielämän kannalta tärkeä taito. Remontoijan on esimerkiksi osattava laskea tapetin tai kylpyhuonelaattojen menekki neliömetreinä. Mittayksiköt perustuvat kymmenjärjestelmään ja sen hyvä ymmärtäminen 6

7 auttaa myös muunnoksissa. Arviointi ja saadun tuloksen järkevyyden pohtiminen nousee tällä alueella suureen arvoon. Varsinkaan lääkeaineiden annostuksessa eivät voi grammat ja milligrammat mennä sekaisin. Matematiikka luokilla 6 9 Ylimpien luokkien matematiikka vaatii jo abstraktia ajattelua. Luvun käsite laajenee reaalilukuihin, joista suurta osaa on vaikea konkretisoida. Peruslaskutoimituksia (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) käytetään uusilla lukualueilla ja niiden hyvä osaaminen ja ymmärtäminen on tärkeä taito. Tärkeitä perustaitoja ovat myös keskittyminen työskentelyyn, pitkäjänteisyys ja yritteliäisyys. Aina eivät matematiikan tehtävät ratkea ensimmäisellä yrityksellä ja tarvitaan kykyä rauhassa tehdä johtopäätöksiä ja kokeilla jotain toista ratkaisutapaa. Laskemisen rinnalle tulee koko ajan lisää sellaista matematiikkaa (algebra), jossa luvuilla ei enää ole konkreettia yhteyttä määrään tai mittaan. Lukuja aletaan merkitä muilla symboleilla yleisessä muodossa. Uusia käsitteitä ovat esimerkiksi muuttuja, yhtälö, polynomi ja funktio. Kaikille näille ilmiöille löytyy niitä konkretisoivia malleja ja havainnollistamiskeinoja, joita monet oppilaat tarvitsevat ymmärtämisensä tueksi. Tavoitteena yhdeksännen luokan loppuun mennessä on kuitenkin pystyä ajattelemaan ja käsittelemään lukuja mielessä abstrakteina olioina. Myös yhtälöiden ymmärtäminen auttaa arkielämän tilanteiden ratkaisemisessa. Joskus voi joutua vaikkapa suurentamaan kakkutaikinaa sopivassa suhteessa: Ohje on tarkoitettu 1,5 litran vuokaan, mutta keittiöstä löytyy vain 1 litran vuoka. On laskettava, kuinka paljon rasvaa on taikinaan silloin laitettava, jos alkuperäisessä annoksessa määrä on 250 g. Luvut 1 ja 1,5 suhtautuvat toisiinsa samalla tavoin kuin luvut 250 ja tarvittava rasvamäärä. Laskinta voi käyttää, mutta on tiedettävä, mitä lukuja siihen näppäilee ja minkä laskutoimituksen niille tekee. Näillä luvuilla voi harkitsematta saada tulokseksi vaikkapa 375 g jolloin suuri osa kakusta paistuu kiinni uunin pohjaan! Miten matematiikan oppimista voi auttaa? Helposti ja vanhasta tottumuksesta ajatellaan, että vain ne oppivat matematiikkaa, joilla on syntymälahjaksi saatu matikkapää. Tai toisin päin: Ei lapsenikaan varmaan opi matematiikkaa, kun minäkään en sitä oppinut enkä osaa. Hyvällä ohjauksella, kannustuksella, havainnollistamisella ja myönteisellä asennoitumisella jokainen voi ymmärtää koulumatematiikkaa. Uutta luovia yliopistomatemaatikkoja ei kaikista tule, mutta kovin suuri määrä olisikin liikaa. Myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan alkaa siitä, miten virheisiin suhtaudutaan. On tärkeää, että matematiikan avulla tehdään tarkkoja ja virheettömiä laskelmia. Mutta oppimisen ja ymmärtämisen tiellä virheisiin kannattaa suhtautua hyväntahtoisesti ja kääntää ne oppimisen avuksi. Koulussa opettaja ei ehdi jututtaa jokaista oppilasta ja pyytää tätä itse puhumalla huomaamaan mahdolliset virheensä ja korjaamaan ne. Kotona sitä kannattaa harrastaa. Jos lapsi tai nuori itse huomaa erehtyneensä, hän oppii ymmärtämään, mistä virheellinen ratkaisu johtui. Samalla tarjoutuu kunniallinen keino perääntyä ja muuttaa omaa käsitystään. Jos joku ulkopuolelta sen tekee, saa lapsen itsetunto siitä joka kerta kunnon kolauksen. Kysymyksin johdattelemalla voi aikuinen asiaa auttaa. 7

8 Monia koulumatematiikan asioita on mahdollista havainnollistaa konkreetein välinein. Kotoa löytyvät lelut, mittavälineet, palikat ja tuotepakkaukset soveltuvat moneen tarkoitukseen. Esimerkiksi tilavuuden käsitettä ja laskemista voi harjoitella vaikkapa käyttämällä sokeripaloja yksikkönä. FYSIIKKA JA KEMIA Miksi toppatakki tuntuu lämpimältä, mutta pelkässä trikoopaidassa palelee pakkasella? Mikä on, kun pulkka ei kesäkelillä luista? Miksi astiat puhdistuvat tiskiaineella paremmin kuin pelkällä vedellä? Moniin arkipäivän ongelmiin ja ilmiöihin löytyy luonnontieteellinen selitys. Fysiikan ja kemian tuntemusta tarvitaan myös silloin, kun tehdään energian tuotantoa ja ympäristön suojelua koskevia päätöksiä. On välttämätöntä tuntea asioiden luonnontieteellistä perustaa, etteivät pelkät luulot ja uskomukset ohjailisi valintojamme. Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on kehittää tiedon luotettavuuden pohdintaa ja kriittistä ajattelua. Nämä taidot yhdessä fysiikan ja kemian perusteiden kanssa ovat modernin maailmankuvan välttämättömiä rakennusaineita. Ensimmäisestä neljänteen luokkaan asti fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan nimellä ympäristö- ja luonnontieto. Viidennestä luokasta alkaen ympäristö- ja luonnontieto jakautuu fysiikka/kemiaksi ja biologia/maantiedoksi, joiden osana terveystietoa opetetaan. Luokilla 7 9 fysiikka, kemia, biologia, maantieto ja terveystieto ovat kukin itsenäisiä ja erikseen arvioitavia oppiaineita. Fysiikassa ja kemiassa oppiminen rakentuu aikaisempien tietojen, taitojen ja kokemusten sekä omien tutkimusten ja havaintojen varaan. Vähitellen edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä, periaatteita ja lakeja. Esimerkiksi vedestä on jokaisella lapsella runsaasti kokemuksia jo ennen kouluikää. Alkuopetuksessa kokemuksille ja havainnoille aletaan etsiä nimiä: "veden nahkaa", joka kannattelee neulaa veden pinnalla, kutsutaan pintajännitykseksi. Kolmannella luokalla vedestä tutkitaan olomuotojen muutoksia: lumi sulaa sisälle tuotuna ja haihtuu vesihöyrynä ilmaan. Mutta mistä ilmestyvätkään pisarat kylmän limsalasin ulkopuolelle? Viidennellä luokalla havaintoja kohdistetaan entistä tarkemmin ja opitaan tekemään havainnoista johtopäätöksiä ja vähitellen ymmärtämään syyseuraussuhteita. Kun viidesluokkalainen tutkii vettä liuottimena, hänen tehtävänään voi olla selvittää, miten lämpötila, aineen hienojakoisuus ja aineen määrä vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen nesteeseen. Seitsemäsluokkalaisen tulisi jo osata tehdä koe, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta. Arkielämän ilmiöiden havainnointina alkanut opetus muuttuu yläluokilla yhä analyyttisemmaksi ja työskentely lähestyy laboratoriotyöskentelyä. Fysiikka ja kemia ovat luonnontieteitä, joiden tutkimisessa ja opetuksessa korostuu kokeellisuus. Tutkiminen ja kokeileminen ovat keinoja omaksua uusia käsitteitä, luonnontieteellisiä periaatteita ja malleja. Kokeellisuuden tarkoitus on myös herättää ja säilyttää kiinnostusta fysiikkaa ja kemiaa kohtaan. Samalla tarjoutuu mahdollisuus kehittää kädentaitoja ja opettaa työskentelyä yhdessä muiden kanssa. Turvallisia työtapoja harjoitellaan alusta asti ja käsiteltävät aineet ja menetelmät valitaan ikä- tieto- ja taitotason mukaan. 8

9 Fysiikka ja kemia luokilla 5 6 Viidennellä luokalla tutkitaan Aineita ympärillämme: ilmaa aineena, veden vastusta ja pintajännitystä, kellumista, uppoamista sekä nostetta. Samalla tutustutaan kemiallisiin merkkeihin (H = vety, O = happi jne.) Maaperästä saatavien aineiden yhteydessä pohditaan ympäristön suojelua ja kierrätystä. Viidennellä luokalla käsitellään myös päihteiden ja huumausaineiden vaaroja. Kuudennella luokalla on aiheena Energia ja sähkö. Johtimista, pattereista ja lampuista rakennetaan virtapiirejä ja tehdään kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen sähköturvallisuutta unohtamatta. Tähän aihepiiriin liittyen käsitellään myös maapallon energiavaroja, uusiutuvia ja uusiutumattomia. Kuudennen luokan toinen teema, Luonnon rakenteet, käsittelee mm. kitkaa, painovoimaa ja erilaisia liikkeitä (tasainen, kiihtyvä ja hidastuva). Nämä asiat yhdistyvät kiinteästi liikenneturvallisuuteen. Laajempi näkökulma liikkeeseen saadaan tutkimalla taivaankappaleiden liikkeistä aiheutuvia vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihteluita ja pimennyksiä. Viidennellä ja kuudennella luokalla fysiikka ja kemia arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Todistukseen ei siis tule erikseen fysiikan numeroa ja kemian numeroa. Arvioinnissa otetaan tietojen lisäksi huomioon työskentely eli luonnon tutkimisen taidot. Fysiikka ja kemia luokilla 7 9 Fysiikan ja kemian kokeellisen työskentelyn taitoja kehitetään edelleen luokilla 7 9. Tavoitteena on oppia itsenäisesti suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellinen tutkimus. Määritellään tutkittava ilmiö ja valmistellaan koeasetelma, jonka avulla ilmiöstä saadaan selville juuri haluttuja asioita. Tutkimuksen aikana yritetään ottaa huomioon kaikki seikat, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin. Tuloksia tulkitaan ja niiden avulla tehdään johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen lopuksi arvioidaan koejärjestelyn toimivuutta ja tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä sekä laaditaan pienimuotoinen tutkimusseloste. Samalla opitaan käyttämään oikeita käsitteitä, suureita ja yksiköitä. FYSIIKASSA Seitsemäsluokkalainen tutustuu Värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöihin: syntyyn, havaitsemiseen, heijastumiseen ja taittumiseen erityisesti ääntä ja valoa tutkien. Samalla perehdytään peilien, linssien ja muiden optisten laitteiden toimintaan sekä ääneen meluna ja melulta suojautumiseen. Luonnon rakenteet -sisältökokonaisuus tutustuttaa suuruusluokkien arviointiin ja mittasuhteiden käsittelemiseen pienimmästä alkeishiukkasesta aina galaksien suuruuteen asti. Kahdeksannella luokalla tarkastellaan Liikettä ja voimaa, erilaisia vuorovaikutus- ja tasapainoilmiöitä sekä opitaan käyttämään näitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys, voima, energia, työ ja teho. Nyt on aika pohtia fysiikan näkökulmasta, mikä on turvavöiden tehtävä, miksi kuumailmapallo kohoaa ilmaan ja veteen heitetty kivi uppoaa. Kahdeksannen luokan toinen teema on Lämpö. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja selittämään lämpöopin perusilmiöitä: kappaleen lämpenemistä, lämmön siirtymistä ja varastoitumista sekä lämpölaajenemista ja olomuodon muutoksia. Yhdeksännellä luokalla etsitään fysiikan näkökulmaa arkisiinkin Sähköilmiöihin ja tarkastellaan tasavirtapiirin perusilmiöitä sekä näiden soveltamista turvallisesti tekniikassa ja jokapäiväisessä elämässä. Näistä ovat esimerkkeinä sähkölaitteiden maadoitus, valokaari 9

10 sekä ukkonen, tehon kulutus ja käyttökustannusten laskeminen, kytkentäkaaviot ja sulakkeen toiminta. Lisäksi perehdytään sähköntuotantoon sekä energiansäästöön. Luonnon rakenteita käsitellään myös yhdeksännellä luokalla. Nyt tarkastellaan rakenneosia (atomit, molekyylit, kappaleet) koossa pitäviä vuorovaikutuksia sekä energian sitoutumista ja vapautumista, ydinreaktioita (radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio) sekä säteilylajeja. Yhdeksäsluokkalaisen tulisikin tietää, mistä auringon energia on peräisin, miksi ja kuinka suojautua auringon säteilyltä sekä muilta säteilynlähteiltä. Tavoitteena on myös ymmärtää energian säilymisen periaate ja tuntea esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa, kiven putoamisessa sekä sähköpiirin sähkönvastuksessa. KEMIASSA sisältökokonaisuudessa Ilma ja vesi seitsemäsluokkalainen tutkii palamisreaktioita ja palamistuotteiden liukenemista veteen. Palamistuotteiden vesiliuos on hapan ja luonnon happamoituminen liittyy juuri tähän ilmiöön. Samalla tutustutaan tavallisimpiin happoihin, emäksiin, ph:n mittaamiseen ja indikaattoreihin. Raaka-aineet ja tuotteet -kokonaisuus tutustuttaa alkuaineiden ja yhdisteiden erottamiseen, luokitteluun ja merkitsemiseen kemiallisin merkein sekä aineiden reagoimiseen keskenään ja näiden reaktioiden nopeuteen. Kahdeksannella luokalla Raaka-aineet ja tuotteet -sisältökokonaisuus jatkuu. Nyt opitaan lisää maankuoresta saatavista alkuaineista sekä näistä alkuaineista valmistettavista tuotteista. Ympäristöasiat ovat esillä pohdittaessa tuotteiden elinkaaria, käyttöä, riittävyyttä ja kierrätettävyyttä. Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia opitaan selittämään atomimallin ja jaksollisen järjestelmän avulla ja nyt opitaan myös tulkitsemaan ja tasapainottamaan yksinkertaisia reaktioyhtälöitä. Tutustutaan sähkökemiallisiin ilmiöihin kuten sähköpariin ja elektrolyysiin sekä niiden sovelluksiin muun muassa paristoissa, akuissa ja metallien päällystyksessä. Yhdeksännellä luokalla käsitellään Elollista luontoa ja yhteiskuntaa kemian näkökulmasta. Tällöin tutustutaan hiiliyhdisteiden kemiaan, hiilen kiertokulkuun luonnossa sekä ravintoaineiden (hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat) kemialliseen koostumukseen ja niiden käyttöön teollisuuden raaka-aineina. Tavoitteena on tuntea pesu- ja kosmeettisten aineiden sekä tekstiilien raaka-aineita ja valmistusta, sekä kuluttajan ympäristöä säästävien valintojen vaikutusta luontoon. Lisäksi tutustutaan öljynjalostusteollisuuteen, sen raaka-aineisiin ja jalostustuotteisiin. Fysiikka ja kemia arvioidaan erillisinä oppiaineina luokilla 7 9. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellinen työskentely sekä käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen. VIERAAT KIELET A1 Englanti Yleisiä kielenopiskelun tavoitteita Englannin kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine, joka antaa oppilaalle valmiuksia toimia englanninkielisissä viestintätilanteissa. Kieliopinnot kasvattavat oppilaan yleistä kulttuuripääomaa ja avaavat näkökulmia myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on, 10

11 että oppilas tottuu käyttämään kielitaitoaan ja oppii ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuurien tapoja. Tavoitteena on myös herättää myönteinen asenne kielten opiskelua kohtaan. Suvaitsevaisuuskasvatus ja suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen huomioidaan. Vieraita kieliä opiskellaan tavoitteellisesti opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa. Oppitunneilla tehdään erilaisia suullisia pari- ja ryhmäharjoituksia, kuunteluharjoituksia sekä työskennellään itsenäisesti. Opetuksessa käytetään monipuolisia ja ajanmukaisia materiaaleja ja työvälineitä. Tehokkaiden opiskelutaitojen ja tottumusten opettaminen korostuu kielenopiskelun alkuvaiheessa, koska silloin luodaan pohjaa myös myöhemmälle kielenopiskelulle. Vastuunottaminen omasta opiskelusta lisääntyy vähitellen koko opiskelun ajan. On tärkeää, että oppilas oppii ymmärtämään sanojen opiskelun merkityksen ja tiedostamaan määrätietoisen ja säännöllisen työnteon yhteyden vieraan kielen oppimiseen niin koulussa kuin kotonakin. Luokka-astekohtaisia sisältötavoitteita 3. lk Viestinnän pääpaino on puheen ja tekstin ymmärtämisessä. Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja ympäristöstään. Lisäksi hän oppi tekemään yksinkertaisia, arkipäivään liittyviä kysymyksiä. Sanavarastoa kartutetaan mm. seuraavien aihepiirien sanoilla; numeroita, värejä, eläimiä, ruokia, juomia, koulutarvikkeita, ruumiinosia, vaatteita, huonekaluja, viikonpäivät. Oppilaat tutustuvat myös foneettisiin merkkeihin. Oppilas osaa käyttää mm. be- ja haveverbiä sekä osaa muodostaa sekä yksikkö- että monikkomuodon substantiivista. Koulussa oppilas harjoittelee vastuullista työskentelyä yksin, parin ja ryhmän kanssa. Lisäksi hän oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä. Kotona oppilaalla on myös uudenlaisia läksyjä; sanojen aktiivista ja säännöllistä opettelua, lukuläksyn ääneen lukemista sekä tehtävien ratkomista. Sanojen opettelu ja ääneen lukeminen vaativat harjoittelua, ja tässä vanhempien apu ja kannustus on korvaamaton. Vanhemmat voivat esim. kysellä sanoja ja olla mukana lukemassa lukuläksyä. 4. lk Viestinnän pääpaino on yhä ymmärtämisessä, mutta enenevässä määrin oppilas harjoittelee myös suullista viestintää. Aihepiireinä ovat mm. koulupäivästä ja harrastuksista kertominen sekä sään ja ympäristön kuvailu. Lisäksi oppilas harjoittelee yksinkertaisten kirjallisten viestien tuottamista. Vaikka läksyjenlukutottumukset ovat jo osin hioutuneet, vanhempien on hyvä muistuttaa aika ajoin lastaan säännöllisen harjoittelun tärkeydestä. 5. lk Oppilas oppii käyttämään aiempina kouluvuosina hankkimaansa kielitaitoa entistä monipuolisemmin. Tekstit vaikeutuvat sekä laajuudeltaan että sanastoltaan; oppilas oppii ymmärtämään tekstejä, jotka sisältävät myös tuntemattomia sanoja. Oppilas harjoittelee entistä enemmän myös kirjallista tuottamista esim. kirjoittamalla kirjeen tai muun henkilökohtaisen viestin. Oppilas osaa kertoa nykyhetkestä ja hiukan menneestä. Lisäksi oppilas oppii vertaamaan. Aihepiireinä ovat mm. matkustaminen, tien kysyminen ja neuvominen, kaupassa ja ravintolassa asiointi. 11

12 Aiempina kouluvuosina omaksuttujen opiskelutapojen ja tottumusten ylläpitäminen on tärkeä osa kielen opiskelua myös 5. luokalla. Kielenopiskelu muuttuu tässä vaiheessa haasteellisemmaksi, ja oppilas joutuu kotona ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta opiskelustaan sekä opiskelemaan itsenäisemmin. Vanhempien tuki on edelleen arvokas apu. 6. lk Kielen opiskelussa pyritään entistä tavoitteellisempaan ja vapaampaan kirjalliseen ja suulliseen tuottamiseen. Oppilas oppii kertomaan päälausein esim. omasta elämästään nykyhetkessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Lisäksi oppilas osaa verrata sekä lyhyillä että pitkillä adjektiiveilla. Aihepiireinä ovat mm. elämä eri puolilla maailmaa, erilaiset kulttuurit ja kansainvälisyys. Oppilas oppii edelleen kehittämään opiskelutaitojaan sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana. Vinkkejä opiskeluun kotona vuosiluokille 3 6 Lue ääneen tekstinkappaleen sanat muutamaan kertaan, minkä jälkeen opettele muistamaan läksysanat. Suomalaiset sanat voi ensin peittää esim. sanakortilla, jonka yhdestä kulmasta on leikattu suorakaiteen muotoinen pala pois. Opettele sana sanalta muistamaan ko. sanat suomeksi. Peitä nyt englantilaiset sanat ja muistele, mitä edessä olevat suomalaiset sanat ovat englanniksi. Sanoja tulisi harjoitella niin kauan, että osaa ne. Voit myös kirjoittaa sanat suomeksi ja englanniksi. Kun kielitaitosi kasvaa, voit myös keksiä omia lauseita läksysanoista. Lue lukukappale ääneen. Mieti, ymmärrätkö lukemasi ja tarkista sanastosta sanat, joita et muista. Jos käytössäsi on kuuntelukasetti tai CD, voit kuunnella tarinan ensin ja lukea sitten itse ääneen. Yritä tehdä työkirjatehtävät ilman oppikirjan apua. Vanhemmat voivat olla apuna esim. sanoja kyselemällä ja lukemalla lapsen kanssa yhdessä tekstejä. Jos tuntuu, että läksyt vievät kohtuuttomasti aikaa, ottakaa yhteyttä lapsenne englannin opettajaan. 7. lk Oppilas tutustuu erilaisiin kielenopiskelun työtapoihin ja hän oppii käyttämään itsenäisesti juuri hänelle tehokkaimpia tapoja oppia. Hän harjoittelee käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Oppilas oppii vaativampia kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoja. Pääajatusten lisäksi hän oppii ymmärtämään keskeisiä yksityiskohtia tekstissä ja puheessa. Oppilas harjaantuu viestimään (puhumalla, lyhyillä kirjoituksilla sekä elehtimällä kohdekulttuurissa hyväksytyllä tavalla) omaa elämäänsä koskevissa arkipäivän tilanteissa ja kohtaamisissa. Hän ymmärtää ja oppii tunnistamaan joitakin eroja eri maissa puhutusta englannista. Tärkeimpiä alaluokilla opittuja rakenteita kerrataan ja niiden osaamista syvennetään. Vanhempien osoittama arvostus oppilaan kieliopintoja kohtaan on edelleen tärkeä tuki oppilaalle. 8. lk Painopiste siirtyy ymmärtämisen taidoista kielen tuottamisen taidon harjoitteluun. Oppilas oppii tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään erilaisissa tilanteissa. Hän huomaa tekemiään virheitä sekä harjoittelee niiden korjaamista. Hän oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään. Oppilas harjoittelee puheenvuoron ottamista ja sen ylläpitämistä. Oppilas 12

13 harjoittelee lauseintonaation tiedostamista opettajajohtoisen keskustelun sekä pienimuotoisten pari - ja ryhmäkeskustelujen avulla. 8. luokan päättyessä oppilas hallitsee mm. kaikki aktiivin aikamuodot, sanajärjestyksen, artikkelien ja prepositioiden käyttöä. Hän osaa käyttää sivulauseita. Oppilas harjoittelee vaativampaa kirjallista viestintää esim. kirjoittamalla pienimuotoisia kirjoitelmia. Aihepiirit laajenevat mm. koulunkäyntiin eri maissa, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. 9. lk Aiheet ja sanastot muuttuvat vaativimmiksi kuten työ, taide, media sekä ympäristö ja sen suojelu. Oppilas oppii keskustelemaan perustellen mielipiteitään, huomioimaan eri tavoin puhuttua englantia ja kohdekulttuurille ominaista käyttäytymistä. Oppilas myös harjaantuu antamaan palautetta keskustelukumppanilleen. Oppilas oppii tuottamaan eri tyylilajisia tekstejä aihepiireihin liittyen. Tekstit ovat myös pidempiä ja rakenteellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Kaikki aktiivin aikamuodot kerrataan. Oppilas oppii tunnistamaan passiivin ja käyttämään ainakin osaa passiivin aikamuodoista. Oppilas harjaantuu tunnistamaan ja käyttämään vaativia lauserakenteita kuten relatiivilauseita ja infinitiivimuotoja. Kuinka opiskella vierasta kieltä yläluokilla? Tarkista, että ymmärrät uuden kappaleen sisällön; katso uudet sanat sanastosta ja merkitse epäselvät kohdat seuraavaa tuntia varten. Lue kappaletta ääneen monta kertaa; tarkista sanojen ääntäminen ja merkitse vaikeat sanat. Opiskele sanat vaikka peittämällä toinen puoli. Kertaa niin monta kertaa, että muistat kaikki! Hankalista sanoista voit muodostaa lauseen mieleesi tai kirjoittaa sen vihkoon. Tee lauseita vähintään viidestä sanasta/sanastoläksy. Harjoittele juonikaavion avulla kertomaan kappale omin sanoin englanniksi. Tee sanastotehtävät. Kertaa koulussa opiskeltu rakenne joko työkirjasta, tekstikirjan kielioppiosiosta tai vihkosta. Opettele ulkoa tarvittavat asiat. Tee harjoitustehtävät. Suomenna koko ajan mielessäsi! Katso oudot sanat sanastosta. Arviointi Vieraiden kielten arviointi jakaantuu kielitaidon osalta neljään osa-alueeseen: kuullun ja tekstin ymmärtämiseen, puhumiseen sekä kirjoittamiseen. Kielen opiskelun alkuvaiheessa arvioinnin pääpaino on ymmärtämistaidoissa. Kielitaidon karttuessa puhumisen ja kirjoittamisen arvioinnin osuus kasvaa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan työskentely, yhteistyökyky, yritteliäisyys, sekä asennoituminen opiskeltavaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaat arvioivat myös itse omaa työskentelyään ja oppimistaan. Arviointi on sanallinen 3. ja 4. vuosiluokalla ja numeraalinen 5. vuosiluokasta lähtien. 13

14 OPPILAAN VELVOLLISUUDET KOULUYHTEISÖSSÄ Oppilaan tulee * täyttää oppivelvollisuutensa: osallistua opetukseen ja tehdä annetut tehtävät tunnollisesti * käyttäytyä hyvätapaisesti kaikkia kouluyhteisössä työskenteleviä toisia oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa - sekä vierailijoita kohtaan * kunnioittaa toisia ihmisiä ja antaa heille työrauha * pitää huolta omista tavaroistaan * kunnioittaa toisten omaisuutta ja yhteistä ympäristöä * sitoutua koulun sääntöihin * noudattaa opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita * kertoa kaikesta havaitsemastaan tai kokemastaan kiusaamisesta jollekin kouluyhteisön opettajalle tai muulle aikuiselle * olla hyväksymättä minkäänlaista huonotapaista käyttäytymistä itseään ja toisia kohtaan sekä puuttua siihen ja kertoa siitä tarvittaessa jollekin opettajalle tai muulle aikuiselle HUOLTAJAN VELVOLLISUUDET LAPSEN KOULUPÄIVÄÄ VARTEN Huoltaja * herättää lapsen ajoissa koulupäivään * huolehtii, että lapsi syö hyvän ja runsaan aamiaisen * pitää huolen, että lapsi pukeutuu koulupäivään asian- ja säänmukaisesti * huolehtii lapsen siisteydestä ja puhtaudesta uutta päivää varten * valvoo, että lapsi huolehtii mukaansa koulupäivänä tarvitsemansa kirjat ja muut tarvikkeet, urheiluvälineet yms. * opastaa ja neuvoo lapselle turvallisen koulumatkan ja ohjaa lasta siihen, että hän ennättää kouluun ajoissa * ohjaa lasta siihen, että hän kotiin tultuaan syö terveellisen välipalan * valvoo, että lapsi huolehtii läksyistään ja auttaa lasta tarvittaessa niiden teossa * huolehtii siitä, että lapsi ulkoilee riittävästi päivän aikana * huolehtii siitä, että lapsi on fyysisesti hyvässä kunnossa * pitää huolen siitä, että lapsi ei katso sellaisia tv-ohjelmia ja videoita, joita ei ole tarkoitettu lasten katsottavaksi * tarjoaa lapselle mahdollisimman monipuolisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia: että lapsi tekee iltaisin muutakin, kuin katselee televisiota ja viettää aikaansa tietokoneen parissa * tarjoaa lapselle illalla kotona lämpimän aterian * huolehtii siitä, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja saa riittävän määrän levollista unta (kasvava lapsi tarvitsee unta vähintään yhdeksän tuntia vuorokaudessa!) * valvoo, että lapsi illallakin huolehtii hampaidensa harjaamisesta ja muusta puhtaudestaan * osoittaa kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan kyselemällä ja jakamalla koulupäivän asioita yhdessä lapsen kanssa * antaa lapselle omaa aikaansa mahdollisuuksien mukaan 14

15 OPETTAJAN EETTISET PERIAATTEET Opettaja ja oppilas Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa. Opettaja itse Opettajan työssä keskeistä on hänen oma persoonansa, jonka kehittäminen ja hoitaminen on hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Hoitaessaan tehtäväänsä opettajan on voitava luottaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen omalla kohdallaan. Myös opettajalla on oikeus yksityisyyteen ja huolenpitoon itsestään. Opettaja ja kollegat Opettaja arvostaa tehtäväänsä ja kunnioittaa työtovereitaan ammattikunnan jäseninä. Opettaja pyrkii voimavarojen rakentavaan yhdistämiseen ja löytämään tasapainon oman autonomiansa ja työyhteisönsä välillä. Työtovereiden yksilöllisyyden hyväksyminen, ymmärtämys sekä keskinäinen apu ja tuki ovat periaatteita, joihin nojautuen opettajat toimivat työyhteisössä. Opettajan suhde työhönsä Työssään opettaja sitoutuu sitä määrittelevään normistoon ja ammattikuntansa etiikkaan. Opettaja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti. Opettaja kehittää työtään ja arvioi omaa toimintaansa. Opettaja hyväksyy erehtyvyytensä ja on valmis tarkistamaan näkemyksiään. Opettajan suhde yhteiskuntaan Opetustyö on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Opettajan mahdollisuudet toimia työssään ja huolehtia ammatillisesta kehittymisestään riippuvat paljon opetustyöhön ja koulutukseen osoitetuista voimavaroista. Opettaja huolehtii ammatillisesta kehittymisestään ja toimii yhteistyössä kodin, ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa. 15

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA 2013 2014 Fysiikka ja kemia Hämeenkyrön Yhteiskoulun koulukohtainen osuus KEMIA VUOSILUOKAT 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Erityisopetuksen sanallinen arviointi

Erityisopetuksen sanallinen arviointi Erityisopetuksen sanallinen arviointi KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTILAUSEET... 1 1. VUOSILUOKKA, VÄLIARVIOINTI SYKSY... 1 1. Koulun säännöt... 1 2. Hyvät tavat... 1 1. VUOSILUOKKA, LUKUVUOSIARVIOINTI KEVÄT...

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Yleisopetuksen sanallinen arviointi

Yleisopetuksen sanallinen arviointi Yleisopetuksen sanallinen arviointi KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTILAUSEET... 1 1.vuosiluokka,väliarviointi SYKSY... 1 1. KOULUN SÄÄNNÖT... 1 2. HYVÄT TAVAT... T 1 1.vuosiluokka, lukuvuosiarviointi KEVÄT... 1

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

FYSIIKKA JA KEMIA TYÖTAVAT

FYSIIKKA JA KEMIA TYÖTAVAT FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana on oppilaan ympäristöstään tekemänsä havainnot, joista edetään fysiikan ja kemian peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. Opetuksen tulee innostaa

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto 9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto Ympäristö ja luonnontieto koostuu biologiasta, maantiedosta, kemiasta ja fysiikasta ja terveystiedosta. Koulumme ympäristö ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Eija Voutilainen pedagoginen yhteyshenkilö, Helsingin Matikkamaa Tämän syksyn koulukirjoittelua yleisönosastoissa on hallinnut lahjakkaan oppijan teema: Lahjakas

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

7.9 Fysiikka ja kemia

7.9 Fysiikka ja kemia 7.9 Fysiikka ja kemia Vuosiluokat 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot