2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmaohjausryhmä /Kari Fagerholm PERUSKOULULAISTEN VANHEMMILLE KESKEISET TAVOITTEET ÄIDINKIELESSÄ JA KIRJALLISUUDESSA, MATEMATIIKASSA, FYSIIKASSA JA KEMIASSA SEKÄ VIERAISSA KIELISSÄ SEKÄ MUUTA VIESTITTÄVÄÄ KODEILLE ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Kirjallisuuden opetuksessa kaupungissamme on luokilla käytössä kirjallisuusdiplomi, jonka sisällöstä saa tarkempia tietoja kirjastoista sekä luokanopettajilta. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppilasarviointi koostuu yksittäisten suoritusten (koe, kirjoitelmat, esitelmät jne.) lisäksi suullisesta ilmaisusta, kirjallisuuden harrastamisesta sekä tuntityöskentelystä ja kotitehtävien suorittamisesta. Vuosiluokkakohtaiset keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: Vuorovaikutustaidot Oppilas 1. lk * haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suullisesti * oppii kuuntelemaan toisen mielipiteitä 2. lk * keskittyy ja eläytyy kuuntelutilanteissa * harjoittelee ongelmatilanteiden ratkaisemista puhumalla 3. lk * oppii ryhmässä toimimisen periaatteita * harjoittelee erilaisia viestintätilanteita esim. arviointia ja kysymysten tekemistä 4. lk * tutustuu viestinnän perustekijöihin * rikastuttaa omaa kerrontaansa ja ilmaisuaan esim. näytelmiä tekemällä 1

2 5. lk * oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteensä rakentavasti erityyppisissä viestintätilanteissa sekä harjoittelee keskustelutaitoja erilaisissa tilanteissa 6. lk * harjaantuu viestimään tavoitteellisesti erilaisten harjoitusten (esim. suullinen esitelmä tai väittely) avulla 7. lk * tiedostuu omista ilmaisutavoistaan ja keinoistaan ja haluaa kehittää niitä * rakentaa vuorovaikutustilanteissa myönteistä ilmapiiriä 8. lk * osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti yhteisiin keskustelu-,ilmaisu- ja draamaharjoituksiin * harjaantuu rakentamaan vaikuttava puheenvuoron 9. lk * kykenee käyttämään yleiskieltä sekä osaa toimia erityyppisissä puhetilanteissa tarkoituksenmukaisesti (esim. tilannepuhe, neuvottelu, kokous) Luku- ja kirjoitustaidot Oppilas lk * oppii sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan * harjoittelee selkeää, luettavaa käsialaa ja oppii oikeinkirjoitustaitoja * haluaa ja osaa tuottaa lyhyitä tarinoita ja muita tekstejä 3. lk * tutustuu erilaisiin teksteihin ja harjoittelee etsimään tietoa oppi- ja tietokirjoista * löytää helposta tekstistä pääasiat ja harjaantuu erottamaan faktan fiktiosta * osaa tuottaa erilaisia tekstejä (esim. kuvaus, runo, kirje, ohje) sujuvasti sidosteisella käsialalla * harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita (esim. yleis- ja erisnimet ja välimerkit) 4. lk * oppii tulkitsemaan ja analysoimaan erilaisia tekstejä * tutustuu kirjaston perusluokitteluun * oppii oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista sekä harjoittelee juonellisen kertomuksen rakentamista * vahvistaa oikeinkirjoitustaan (esim. yhdyssanat, yhdysmerkki, vuorosanaviiva) 5. lk * lukee sujuvasti ja ymmärtäen erilaisia tekstejä ja osaa tarvittaessa arvioida niiden luotettavuutta * käyttää selkeää, sujuvaa ja persoonallista käsialaa * hallitsee keskeiset oikeinkirjoitussäännöt (esim. lainausmerkit ja pilkun peruskäytön) * harjaantuu oman tekstinsä viimeistelyyn ja tuotoksensa arviointiin 6. lk * oppii hyödyntämään erilaisia tiedonhankintalähteitä ja tottuu tiedonhankinnan prosessiin (esim. muistiinpanoja tekemällä, ajatuskarttoja laatimalla ja erilaisia tekstejä vertaamalla) * harjoittelee normitetun yleiskielen käyttöä ja osaa tuottaa erilaisia tekstejä lähes virheettömästi 2

3 * harjaantuu oman tekstin suunnitteluun ja viimeistelyyn sekä oppii hyödyntämään saamaansa palautetta 7. lk * kykenee valikoimaan, jäsentämään ja soveltamaan hankkimaansa tietoa * osaa tarkastella kaunokirjallisen tekstin tai mediakertomuksen sisältöä ja rakennetta * kykenee jakamaan kirjoitelmansa kappaleisiin ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi * kirjoittaa monenlaisia tekstejä käsialalla ja tietojenkäsittelyllä 8. lk * tiedostuu kielellä vaikuttamisen ja ohjailemisen keinoista sekä kehittyy erilaisten media- ja verkkotekstien kriittisenä lukijana * harjaantuu erilaisten asia- ja kaunokirjallisten tekstien analysoimisessa ja lukukokemuksen jakamisessa * harjaantuu monipuolisten ilmaisutapojen käyttäjänä ja vaikuttamaan pyrkivän tekstin laatijana (esim. mielipideteksti, arvostelu, koevastaus, raportti) * vahvistaa kykyään käyttää normitettua yleiskieltä 9. lk * tottuu käyttämään monenlaisia lähteitä ja arvioimaan niiden luotettavuutta sekä harjoittelee lähdeviittausta * harjaantuu käyttämään erilaisia aineistoja oman tekstinsä rakentamisessa * kykenee tuottamaan erityyppisiä tietotekstejä annetun ohjeen mukaan (esim. aineistopohjainen kirjoitelma, essee, tutkielma, artikkeli) * hallitsee perusoikeinkirjoituksen ja kykenee tuottamaan normitettua yleiskieltä Kielitietous Oppilas 3. lk * oppii havainnoimaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja 4. lk * saa tarkastella ja ryhmitellä sanoja niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella; tutustuu sanaluokkiin 5. lk * oppii tunnistamaan verbin aikamuotoja 6. lk * hallitsee äidinkielensä rakenteita ja osaa käyttää niitä ( merkitys ja taivutus) 7. lk * tutustuu lauseen rakenteeseen, erilaisiin lausetyyppeihin ja lauseiden välisiin suhteisiin sekä harjaantuu jäsentämään lauseita (predikaatti, subjekti, objekti) peruslauseissa 8. lk * syventää verbitietouttaan (tapaluokat ja nominaalimuotoiset verbit) 9. lk * perehtyy suomen kielen kehitykseen, vaihteluun ja ominaispiirteisiin (astevaihtelu, vokaalisointu jne.) sekä suomen kielen asemaan maailman kielten joukossa (esim. murteet, nimistö) 3

4 Kirjallisuus Oppilas lk * tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen kuunnellen, kuvia katsellen ja itse lukien * saa virikkeitä lukemisharrastuksen aloittamiseksi ja harjoittelee kirjaston käyttöä yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa lk * oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa * lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta * tutustuu median keinoin rakennettuun tekstiin (esim. elokuva, teatteri ja sanomalehti) 6. lk * harjaantuu monipuolisen lukemisen kautta erittelemään lukemaansa ja jakamaan lukukokemuksiaan * tunnistaa erilaisia tekstejä (esim. fantasia- tai scifiromaani, nuorten romaani) 7. lk * osaa luokitella kaunokirjallisuutta pää- ja alalajeihin * kykenee erittelemään fiktion rakennetta (tapahtuma-aika, -paikka, miljöö jne.) 8. lk * laajentaa kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemustaan; lukee ja erittelee monenlaista kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta 9. lk * tuntee Suomen kirjallisuushistorian vaiheita, Kalevalaa sekä vanhaa ja uutta suomalaista perinnettä MATEMATIIKKA Mitä matematiikka on? Matematiikka tieteenä on ihmisten keksimä käsitejärjestelmä, jolla on oma kieli ja omat merkinnät, symbolit. Matematiikan avulla ihminen on jo pitkään ratkaissut erilaisia käytännön ongelmia kuten rakentaminen, jakaminen tai eri asioiden arvon mittaaminen. Matematiikka oppiaineena pohjautuu matematiikka-tieteeseen. Sen yksi keskeinen tehtävä on antaa kaikille oppilaille arkielämässä selviytymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Hyvä laskutaito ja looginen päättelytaito ovat matematiikan opetuksen tärkeitä tavoitteita. Lisäksi matematiikan osaaminen on paljon muutakin, esimerkiksi taitoa tehdä järkeviä arvioita, jakaa suuria tehtäviä mielekkäisiin osiin tai luoda uusia ideoita. Matematiikan opiskelulla voidaan jo ensimmäisistä kouluvuosista alkaen tavoitella systemaattista ja johdonmukaista ajattelua. Se myös kehittää kykyä tarkastella eteen tulevia arkipäivän ongelmia säikähtämättä ja etsien eri ratkaisuvaihtoehtoja. Erilaisten ongelmien ja ratkaisujen pohtiminen ja niistä keskusteleminen harjaannuttavat myös äidinkielen taitoja ja taitoa ilmaista ajatuksia selkeästi ja johdonmukaisesti. 4

5 Matematiikan osaaminen syntyy samaan tapaan kuin talo. Sille on ensin tehtävä kestävä perustus, jonka päälle myöhempi oppiminen rakentuu. Jos perustukseen jää tai ilmaantuu aukkoja, ne pitää korjata ennen kuin korotetaan seiniä. Perustan rakentamiseen tarvitaan konkreetteja malleja, toiminnallisuutta ja tilaisuutta kokemuksiin ja havaintoihin. Mitä korkeammaksi talo kasvaa, sitä abstraktimmaksi matematiikka muuttuu. Matematiikka luokilla 1 2 Lapset saavat ensimmäiset kokemuksensa matematiikasta hyvin varhain ja useimmilla lapsilla syntyy aito kiinnostus lukuja ja laskemista kohtaan paljon ennen kouluikää. Monet lapset oppivat luettelemaan lukuja järjestyksessä pitkällekin sekä laskemaan yhteen- ja vähennyslaskuja melko suurillakin luvuilla. Aikuinen saa helposti kuvan, että lapsi osaa jo todella hyvin matematiikkaa. Joskus kuva on todellinen, mutta lapsen osaaminen saattaa perustua ulkoa oppimiseen, matkimiseen ja rutiineihin. Lukusanat noudattavat kielen rytmiä, jonka varassa luetteleminen sujuu. Lapsilta voi kuitenkin puuttua käsitys lukujen suuruudesta, niiden suhteista toisiinsa sekä lukujen yhteydestä arkielämään. Ensimmäisten kouluvuosien keskeinen tavoite on konkreettisten ja toiminnallisten tehtävien avulla luoda vahva pohja lapsen matemaattiselle ajattelulle sekä matematiikan käsitteiden muodostumiselle. Kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana keskeinen käsite on luku. Luvut merkitään numeroilla, mutta vain muutama niistä (luvut 0,1,2,.,9) omistaa oman merkin. Muiden lukujen merkitsemiseen käytetään kymmenjärjestelmää, jonka ansiosta kaikki mahdolliset luvut voidaan merkitä samojen merkkien avulla. Näiden käsitteiden parissa kuluu suuri osa 1. ja 2. luokkien matematiikan tunneista. Ensin opitaan pienet luvut tuntemaan niin hyvin, että lopulta niiden kaikki muodot ovat mielessä ja niiden kanssa pystyy toimimaan ilman apuvälineitä. Lukuja vertaillaan, järjestetään, yhdistetään ja hajotetaan ja niillä ilmoitetaan mittaustuloksia. Laskutoimitukset opitaan tarinoiden kautta. Opitaan, että yhteenlasku on matematiikan keino merkitä tapahtumaa, jossa jokin kasvaa, lisääntyy, on suurempi jne. Opitaan, että yhteen- ja vähennyslasku kumoavat toisensa samalla tavoin kuin lisääminen ja pois ottaminen toisensa. Matematiikan oppimisen kannalta yksi erittäin keskeinen kysymys on: Miten auttaa lasta yhdistämään tavallinen puhe ja matematiikan kieli. Pyrkiminen tähän tavoitteeseen alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Numeroiden lisäksi muitakin matematiikan merkintöjä, symboleja, otetaan käyttöön. Opitaan, että lukujen vertailussa sanat enemmän, vähemmän, yhtä paljon tai suurempi luku, pienempi luku, yhtä suuri luku merkitään matematiikassa lyhyesti <, > tai =. Opitaan, että sana kertaa merkitään lyhyesti pisteellä, mutta sen kohdalla tapahtuu paljon: lisätään samaa lukua vaikka kuinka monta kertaa. Geometria koulumatematiikan osa-alueena johdattaa kappaleiden ja kuvioiden maailmaan. Se on myös oma, monitasoinen käsitteiden järjestelmä, jonka sanat ja nimitykset kuulostavat vierailta ja ovat vaikeita muistaa. Ensimmäisten kouluvuosien aikana geometrian maailmaan johdatellaan tutkimalla kappaleita ja tasokuvioita (vaikkapa tuotepakkauksia) ja tekemällä havaintoja niistä ominaisuuksista (vaikkapa terävien kärkien määrä), joiden perusteella myöhemmin nimet annetaan ja käsite määritellään. Oppimisen arvioinnissa 2. luokan loppuun mennessä keskeistä on lukukäsitteen ymmärtäminen sekä yhteen-, vähennys- ja kertolaskun ymmärtäminen ja sujuva käyttö 5

6 luvuilla Laskurutiinien lisäksi tavoitellaan kykyä tehdä johtopäätöksiä sekä selittää ja perustella ratkaisujaan omin sanoin. Tärkeää on oppia käyttämään laskutaitoa hyväksi arkisten ongelmien ratkaisussa sekä oppia merkitsemään tapahtumia ja tarinoita matematiikan kielellä. Tavoitteena on, että lapsi suhtautuisi vaikealtakin tuntuvaan tehtävään tyynesti ja yrittäisi käyttää omia, luovia keinojaan sen ratkaisemiseen. Matematiikka luokilla 3 5 Luokilla 3 5 luvun käsite laajenee. Opitaan paremmin ymmärtämään 10-järjestelmä lukujen merkitsemisessä ja käyttämään siihen liittyvää tietoa apuna laskutoimituksissa ja mittayksiköiden muunnoksissa. Kymmenjärjestelmään perustuen opitaan jakamaan kokonaista pienempiin osiin ja päädytään desimaalilukuihin. Samalla alkaa hahmottua käsitys siitä, että kokonaislukujen väliin mahtuu vielä äärettömän paljon lukuja. Murtoluvun käsitteen ymmärtämiseksi tarvitaan konkreetteja malleja ja monenlaista toimintaa. Jakolaskun avulla murtolukuihin on helppo tutustua ja kun jaetaan kokonainen pizza täsmälleen yhtä suuriin osiin monelle ruokailijalle, havainnollistuu käsitteen tärkeä olemus. Matkan varrella huomataan kuitenkin, että murtoluvulla on muitakin tulkintoja: se ilmoittaa osan jostakin joukosta (kolmasosa luokan oppilaista on tyttöjä) tai kuvaa suhdetta (jos tehdään puoli annosta kakkutaikinaa, on kaikkia aineita mitattava samassa suhteessa, ½). Suuremmilla luvuilla laskutoimituksia on hankalampi hallita päässä ja avuksi otetaan algoritmit eli kymmenjärjestelmään perustuvat kaavat. Suomessa käytetään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuissa algoritmia, jossa luvut asetellaan allekkain ja sen jälkeen toistetaan tarpeellinen määrä laskutoimituksia ja merkintöjä (allekkainlasku). Myös muita tapoja on maailmalla käytössä. Jakolaskun apuna käytetään jakokulmaa, joka on käytössä hioutunut uudenlaiseksi. Jotta algoritmit antaisivat luotettavia tuloksia, on opittava arvioimaan tuloksen järkevyyttä suhteessa annettuihin tietoihin ja esitettyyn kysymykseen. Algoritmi on aina apuväline, ei itsetarkoitus. Matematiikan asiat eivät ole toisistaan irrallisia, vaikka sisältötaulukoista ja oppikirjoistakin voi sen vaikutelman saada. Esimerkiksi murtoluku, desimaaliluku ja prosentti liittyvät käsitteinä kiinteästi toisiinsa (prosentti on yksi sadasosa, joka merkitään desimaalilukuna 0,01). Yhteyksien näkeminen ja hyödyntäminen saa matematiikan tuntumaan ymmärrettävältä ja loogiselta sekä auttaa sen soveltamisessa arkielämän ongelmiin. Suhde ja verranto ovat keskeisiä käsitteitä, joiden avulla ratkeavat sekä monet matematiikan tehtävät että erittäin monet arkielämän ongelmat. Niihin on tutustuttu toiminnallisesti jo alkuopetuksessa, mutta luokilla 3 5 käsitteiden ymmärtämistä jo tarvitaan. Edessä ovat käsitteet yhtälö ja muuttuja, jotka ovat jo täysin abstraktia matematiikkaa. Niitä lähestytään kuitenkin vielä konkreettien esimerkkien avulla. Geometriassa jatkuu tutustuminen peruskäsitteisiin ja nimityksiä ja niiden perusteita opitaan koko ajan lisää. Lähes kaikilla näiden luokkatasojen geometrian käsitteillä (vaikkapa kulma, yhdensuuntaisuus, kohtisuoruus, piiri) on kuitenkin tarttumapintaa arkielämään ja monia sovelluksia siellä. Talon rakentaja joutuu esimerkiksi pohtimaan kulman ja kohtisuoruuden käsitteitä seiniä pystyttäessään. Mittayksiköiden ymmärtäminen, muuntaminen ja käyttö on sekin arkielämän kannalta tärkeä taito. Remontoijan on esimerkiksi osattava laskea tapetin tai kylpyhuonelaattojen menekki neliömetreinä. Mittayksiköt perustuvat kymmenjärjestelmään ja sen hyvä ymmärtäminen 6

7 auttaa myös muunnoksissa. Arviointi ja saadun tuloksen järkevyyden pohtiminen nousee tällä alueella suureen arvoon. Varsinkaan lääkeaineiden annostuksessa eivät voi grammat ja milligrammat mennä sekaisin. Matematiikka luokilla 6 9 Ylimpien luokkien matematiikka vaatii jo abstraktia ajattelua. Luvun käsite laajenee reaalilukuihin, joista suurta osaa on vaikea konkretisoida. Peruslaskutoimituksia (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) käytetään uusilla lukualueilla ja niiden hyvä osaaminen ja ymmärtäminen on tärkeä taito. Tärkeitä perustaitoja ovat myös keskittyminen työskentelyyn, pitkäjänteisyys ja yritteliäisyys. Aina eivät matematiikan tehtävät ratkea ensimmäisellä yrityksellä ja tarvitaan kykyä rauhassa tehdä johtopäätöksiä ja kokeilla jotain toista ratkaisutapaa. Laskemisen rinnalle tulee koko ajan lisää sellaista matematiikkaa (algebra), jossa luvuilla ei enää ole konkreettia yhteyttä määrään tai mittaan. Lukuja aletaan merkitä muilla symboleilla yleisessä muodossa. Uusia käsitteitä ovat esimerkiksi muuttuja, yhtälö, polynomi ja funktio. Kaikille näille ilmiöille löytyy niitä konkretisoivia malleja ja havainnollistamiskeinoja, joita monet oppilaat tarvitsevat ymmärtämisensä tueksi. Tavoitteena yhdeksännen luokan loppuun mennessä on kuitenkin pystyä ajattelemaan ja käsittelemään lukuja mielessä abstrakteina olioina. Myös yhtälöiden ymmärtäminen auttaa arkielämän tilanteiden ratkaisemisessa. Joskus voi joutua vaikkapa suurentamaan kakkutaikinaa sopivassa suhteessa: Ohje on tarkoitettu 1,5 litran vuokaan, mutta keittiöstä löytyy vain 1 litran vuoka. On laskettava, kuinka paljon rasvaa on taikinaan silloin laitettava, jos alkuperäisessä annoksessa määrä on 250 g. Luvut 1 ja 1,5 suhtautuvat toisiinsa samalla tavoin kuin luvut 250 ja tarvittava rasvamäärä. Laskinta voi käyttää, mutta on tiedettävä, mitä lukuja siihen näppäilee ja minkä laskutoimituksen niille tekee. Näillä luvuilla voi harkitsematta saada tulokseksi vaikkapa 375 g jolloin suuri osa kakusta paistuu kiinni uunin pohjaan! Miten matematiikan oppimista voi auttaa? Helposti ja vanhasta tottumuksesta ajatellaan, että vain ne oppivat matematiikkaa, joilla on syntymälahjaksi saatu matikkapää. Tai toisin päin: Ei lapsenikaan varmaan opi matematiikkaa, kun minäkään en sitä oppinut enkä osaa. Hyvällä ohjauksella, kannustuksella, havainnollistamisella ja myönteisellä asennoitumisella jokainen voi ymmärtää koulumatematiikkaa. Uutta luovia yliopistomatemaatikkoja ei kaikista tule, mutta kovin suuri määrä olisikin liikaa. Myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan alkaa siitä, miten virheisiin suhtaudutaan. On tärkeää, että matematiikan avulla tehdään tarkkoja ja virheettömiä laskelmia. Mutta oppimisen ja ymmärtämisen tiellä virheisiin kannattaa suhtautua hyväntahtoisesti ja kääntää ne oppimisen avuksi. Koulussa opettaja ei ehdi jututtaa jokaista oppilasta ja pyytää tätä itse puhumalla huomaamaan mahdolliset virheensä ja korjaamaan ne. Kotona sitä kannattaa harrastaa. Jos lapsi tai nuori itse huomaa erehtyneensä, hän oppii ymmärtämään, mistä virheellinen ratkaisu johtui. Samalla tarjoutuu kunniallinen keino perääntyä ja muuttaa omaa käsitystään. Jos joku ulkopuolelta sen tekee, saa lapsen itsetunto siitä joka kerta kunnon kolauksen. Kysymyksin johdattelemalla voi aikuinen asiaa auttaa. 7

8 Monia koulumatematiikan asioita on mahdollista havainnollistaa konkreetein välinein. Kotoa löytyvät lelut, mittavälineet, palikat ja tuotepakkaukset soveltuvat moneen tarkoitukseen. Esimerkiksi tilavuuden käsitettä ja laskemista voi harjoitella vaikkapa käyttämällä sokeripaloja yksikkönä. FYSIIKKA JA KEMIA Miksi toppatakki tuntuu lämpimältä, mutta pelkässä trikoopaidassa palelee pakkasella? Mikä on, kun pulkka ei kesäkelillä luista? Miksi astiat puhdistuvat tiskiaineella paremmin kuin pelkällä vedellä? Moniin arkipäivän ongelmiin ja ilmiöihin löytyy luonnontieteellinen selitys. Fysiikan ja kemian tuntemusta tarvitaan myös silloin, kun tehdään energian tuotantoa ja ympäristön suojelua koskevia päätöksiä. On välttämätöntä tuntea asioiden luonnontieteellistä perustaa, etteivät pelkät luulot ja uskomukset ohjailisi valintojamme. Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on kehittää tiedon luotettavuuden pohdintaa ja kriittistä ajattelua. Nämä taidot yhdessä fysiikan ja kemian perusteiden kanssa ovat modernin maailmankuvan välttämättömiä rakennusaineita. Ensimmäisestä neljänteen luokkaan asti fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan nimellä ympäristö- ja luonnontieto. Viidennestä luokasta alkaen ympäristö- ja luonnontieto jakautuu fysiikka/kemiaksi ja biologia/maantiedoksi, joiden osana terveystietoa opetetaan. Luokilla 7 9 fysiikka, kemia, biologia, maantieto ja terveystieto ovat kukin itsenäisiä ja erikseen arvioitavia oppiaineita. Fysiikassa ja kemiassa oppiminen rakentuu aikaisempien tietojen, taitojen ja kokemusten sekä omien tutkimusten ja havaintojen varaan. Vähitellen edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä, periaatteita ja lakeja. Esimerkiksi vedestä on jokaisella lapsella runsaasti kokemuksia jo ennen kouluikää. Alkuopetuksessa kokemuksille ja havainnoille aletaan etsiä nimiä: "veden nahkaa", joka kannattelee neulaa veden pinnalla, kutsutaan pintajännitykseksi. Kolmannella luokalla vedestä tutkitaan olomuotojen muutoksia: lumi sulaa sisälle tuotuna ja haihtuu vesihöyrynä ilmaan. Mutta mistä ilmestyvätkään pisarat kylmän limsalasin ulkopuolelle? Viidennellä luokalla havaintoja kohdistetaan entistä tarkemmin ja opitaan tekemään havainnoista johtopäätöksiä ja vähitellen ymmärtämään syyseuraussuhteita. Kun viidesluokkalainen tutkii vettä liuottimena, hänen tehtävänään voi olla selvittää, miten lämpötila, aineen hienojakoisuus ja aineen määrä vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen nesteeseen. Seitsemäsluokkalaisen tulisi jo osata tehdä koe, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta. Arkielämän ilmiöiden havainnointina alkanut opetus muuttuu yläluokilla yhä analyyttisemmaksi ja työskentely lähestyy laboratoriotyöskentelyä. Fysiikka ja kemia ovat luonnontieteitä, joiden tutkimisessa ja opetuksessa korostuu kokeellisuus. Tutkiminen ja kokeileminen ovat keinoja omaksua uusia käsitteitä, luonnontieteellisiä periaatteita ja malleja. Kokeellisuuden tarkoitus on myös herättää ja säilyttää kiinnostusta fysiikkaa ja kemiaa kohtaan. Samalla tarjoutuu mahdollisuus kehittää kädentaitoja ja opettaa työskentelyä yhdessä muiden kanssa. Turvallisia työtapoja harjoitellaan alusta asti ja käsiteltävät aineet ja menetelmät valitaan ikä- tieto- ja taitotason mukaan. 8

9 Fysiikka ja kemia luokilla 5 6 Viidennellä luokalla tutkitaan Aineita ympärillämme: ilmaa aineena, veden vastusta ja pintajännitystä, kellumista, uppoamista sekä nostetta. Samalla tutustutaan kemiallisiin merkkeihin (H = vety, O = happi jne.) Maaperästä saatavien aineiden yhteydessä pohditaan ympäristön suojelua ja kierrätystä. Viidennellä luokalla käsitellään myös päihteiden ja huumausaineiden vaaroja. Kuudennella luokalla on aiheena Energia ja sähkö. Johtimista, pattereista ja lampuista rakennetaan virtapiirejä ja tehdään kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen sähköturvallisuutta unohtamatta. Tähän aihepiiriin liittyen käsitellään myös maapallon energiavaroja, uusiutuvia ja uusiutumattomia. Kuudennen luokan toinen teema, Luonnon rakenteet, käsittelee mm. kitkaa, painovoimaa ja erilaisia liikkeitä (tasainen, kiihtyvä ja hidastuva). Nämä asiat yhdistyvät kiinteästi liikenneturvallisuuteen. Laajempi näkökulma liikkeeseen saadaan tutkimalla taivaankappaleiden liikkeistä aiheutuvia vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihteluita ja pimennyksiä. Viidennellä ja kuudennella luokalla fysiikka ja kemia arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Todistukseen ei siis tule erikseen fysiikan numeroa ja kemian numeroa. Arvioinnissa otetaan tietojen lisäksi huomioon työskentely eli luonnon tutkimisen taidot. Fysiikka ja kemia luokilla 7 9 Fysiikan ja kemian kokeellisen työskentelyn taitoja kehitetään edelleen luokilla 7 9. Tavoitteena on oppia itsenäisesti suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellinen tutkimus. Määritellään tutkittava ilmiö ja valmistellaan koeasetelma, jonka avulla ilmiöstä saadaan selville juuri haluttuja asioita. Tutkimuksen aikana yritetään ottaa huomioon kaikki seikat, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin. Tuloksia tulkitaan ja niiden avulla tehdään johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen lopuksi arvioidaan koejärjestelyn toimivuutta ja tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä sekä laaditaan pienimuotoinen tutkimusseloste. Samalla opitaan käyttämään oikeita käsitteitä, suureita ja yksiköitä. FYSIIKASSA Seitsemäsluokkalainen tutustuu Värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöihin: syntyyn, havaitsemiseen, heijastumiseen ja taittumiseen erityisesti ääntä ja valoa tutkien. Samalla perehdytään peilien, linssien ja muiden optisten laitteiden toimintaan sekä ääneen meluna ja melulta suojautumiseen. Luonnon rakenteet -sisältökokonaisuus tutustuttaa suuruusluokkien arviointiin ja mittasuhteiden käsittelemiseen pienimmästä alkeishiukkasesta aina galaksien suuruuteen asti. Kahdeksannella luokalla tarkastellaan Liikettä ja voimaa, erilaisia vuorovaikutus- ja tasapainoilmiöitä sekä opitaan käyttämään näitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys, voima, energia, työ ja teho. Nyt on aika pohtia fysiikan näkökulmasta, mikä on turvavöiden tehtävä, miksi kuumailmapallo kohoaa ilmaan ja veteen heitetty kivi uppoaa. Kahdeksannen luokan toinen teema on Lämpö. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja selittämään lämpöopin perusilmiöitä: kappaleen lämpenemistä, lämmön siirtymistä ja varastoitumista sekä lämpölaajenemista ja olomuodon muutoksia. Yhdeksännellä luokalla etsitään fysiikan näkökulmaa arkisiinkin Sähköilmiöihin ja tarkastellaan tasavirtapiirin perusilmiöitä sekä näiden soveltamista turvallisesti tekniikassa ja jokapäiväisessä elämässä. Näistä ovat esimerkkeinä sähkölaitteiden maadoitus, valokaari 9

10 sekä ukkonen, tehon kulutus ja käyttökustannusten laskeminen, kytkentäkaaviot ja sulakkeen toiminta. Lisäksi perehdytään sähköntuotantoon sekä energiansäästöön. Luonnon rakenteita käsitellään myös yhdeksännellä luokalla. Nyt tarkastellaan rakenneosia (atomit, molekyylit, kappaleet) koossa pitäviä vuorovaikutuksia sekä energian sitoutumista ja vapautumista, ydinreaktioita (radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio) sekä säteilylajeja. Yhdeksäsluokkalaisen tulisikin tietää, mistä auringon energia on peräisin, miksi ja kuinka suojautua auringon säteilyltä sekä muilta säteilynlähteiltä. Tavoitteena on myös ymmärtää energian säilymisen periaate ja tuntea esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa, kiven putoamisessa sekä sähköpiirin sähkönvastuksessa. KEMIASSA sisältökokonaisuudessa Ilma ja vesi seitsemäsluokkalainen tutkii palamisreaktioita ja palamistuotteiden liukenemista veteen. Palamistuotteiden vesiliuos on hapan ja luonnon happamoituminen liittyy juuri tähän ilmiöön. Samalla tutustutaan tavallisimpiin happoihin, emäksiin, ph:n mittaamiseen ja indikaattoreihin. Raaka-aineet ja tuotteet -kokonaisuus tutustuttaa alkuaineiden ja yhdisteiden erottamiseen, luokitteluun ja merkitsemiseen kemiallisin merkein sekä aineiden reagoimiseen keskenään ja näiden reaktioiden nopeuteen. Kahdeksannella luokalla Raaka-aineet ja tuotteet -sisältökokonaisuus jatkuu. Nyt opitaan lisää maankuoresta saatavista alkuaineista sekä näistä alkuaineista valmistettavista tuotteista. Ympäristöasiat ovat esillä pohdittaessa tuotteiden elinkaaria, käyttöä, riittävyyttä ja kierrätettävyyttä. Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia opitaan selittämään atomimallin ja jaksollisen järjestelmän avulla ja nyt opitaan myös tulkitsemaan ja tasapainottamaan yksinkertaisia reaktioyhtälöitä. Tutustutaan sähkökemiallisiin ilmiöihin kuten sähköpariin ja elektrolyysiin sekä niiden sovelluksiin muun muassa paristoissa, akuissa ja metallien päällystyksessä. Yhdeksännellä luokalla käsitellään Elollista luontoa ja yhteiskuntaa kemian näkökulmasta. Tällöin tutustutaan hiiliyhdisteiden kemiaan, hiilen kiertokulkuun luonnossa sekä ravintoaineiden (hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat) kemialliseen koostumukseen ja niiden käyttöön teollisuuden raaka-aineina. Tavoitteena on tuntea pesu- ja kosmeettisten aineiden sekä tekstiilien raaka-aineita ja valmistusta, sekä kuluttajan ympäristöä säästävien valintojen vaikutusta luontoon. Lisäksi tutustutaan öljynjalostusteollisuuteen, sen raaka-aineisiin ja jalostustuotteisiin. Fysiikka ja kemia arvioidaan erillisinä oppiaineina luokilla 7 9. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellinen työskentely sekä käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen. VIERAAT KIELET A1 Englanti Yleisiä kielenopiskelun tavoitteita Englannin kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine, joka antaa oppilaalle valmiuksia toimia englanninkielisissä viestintätilanteissa. Kieliopinnot kasvattavat oppilaan yleistä kulttuuripääomaa ja avaavat näkökulmia myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on, 10

11 että oppilas tottuu käyttämään kielitaitoaan ja oppii ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuurien tapoja. Tavoitteena on myös herättää myönteinen asenne kielten opiskelua kohtaan. Suvaitsevaisuuskasvatus ja suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen huomioidaan. Vieraita kieliä opiskellaan tavoitteellisesti opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa. Oppitunneilla tehdään erilaisia suullisia pari- ja ryhmäharjoituksia, kuunteluharjoituksia sekä työskennellään itsenäisesti. Opetuksessa käytetään monipuolisia ja ajanmukaisia materiaaleja ja työvälineitä. Tehokkaiden opiskelutaitojen ja tottumusten opettaminen korostuu kielenopiskelun alkuvaiheessa, koska silloin luodaan pohjaa myös myöhemmälle kielenopiskelulle. Vastuunottaminen omasta opiskelusta lisääntyy vähitellen koko opiskelun ajan. On tärkeää, että oppilas oppii ymmärtämään sanojen opiskelun merkityksen ja tiedostamaan määrätietoisen ja säännöllisen työnteon yhteyden vieraan kielen oppimiseen niin koulussa kuin kotonakin. Luokka-astekohtaisia sisältötavoitteita 3. lk Viestinnän pääpaino on puheen ja tekstin ymmärtämisessä. Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja ympäristöstään. Lisäksi hän oppi tekemään yksinkertaisia, arkipäivään liittyviä kysymyksiä. Sanavarastoa kartutetaan mm. seuraavien aihepiirien sanoilla; numeroita, värejä, eläimiä, ruokia, juomia, koulutarvikkeita, ruumiinosia, vaatteita, huonekaluja, viikonpäivät. Oppilaat tutustuvat myös foneettisiin merkkeihin. Oppilas osaa käyttää mm. be- ja haveverbiä sekä osaa muodostaa sekä yksikkö- että monikkomuodon substantiivista. Koulussa oppilas harjoittelee vastuullista työskentelyä yksin, parin ja ryhmän kanssa. Lisäksi hän oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä. Kotona oppilaalla on myös uudenlaisia läksyjä; sanojen aktiivista ja säännöllistä opettelua, lukuläksyn ääneen lukemista sekä tehtävien ratkomista. Sanojen opettelu ja ääneen lukeminen vaativat harjoittelua, ja tässä vanhempien apu ja kannustus on korvaamaton. Vanhemmat voivat esim. kysellä sanoja ja olla mukana lukemassa lukuläksyä. 4. lk Viestinnän pääpaino on yhä ymmärtämisessä, mutta enenevässä määrin oppilas harjoittelee myös suullista viestintää. Aihepiireinä ovat mm. koulupäivästä ja harrastuksista kertominen sekä sään ja ympäristön kuvailu. Lisäksi oppilas harjoittelee yksinkertaisten kirjallisten viestien tuottamista. Vaikka läksyjenlukutottumukset ovat jo osin hioutuneet, vanhempien on hyvä muistuttaa aika ajoin lastaan säännöllisen harjoittelun tärkeydestä. 5. lk Oppilas oppii käyttämään aiempina kouluvuosina hankkimaansa kielitaitoa entistä monipuolisemmin. Tekstit vaikeutuvat sekä laajuudeltaan että sanastoltaan; oppilas oppii ymmärtämään tekstejä, jotka sisältävät myös tuntemattomia sanoja. Oppilas harjoittelee entistä enemmän myös kirjallista tuottamista esim. kirjoittamalla kirjeen tai muun henkilökohtaisen viestin. Oppilas osaa kertoa nykyhetkestä ja hiukan menneestä. Lisäksi oppilas oppii vertaamaan. Aihepiireinä ovat mm. matkustaminen, tien kysyminen ja neuvominen, kaupassa ja ravintolassa asiointi. 11

12 Aiempina kouluvuosina omaksuttujen opiskelutapojen ja tottumusten ylläpitäminen on tärkeä osa kielen opiskelua myös 5. luokalla. Kielenopiskelu muuttuu tässä vaiheessa haasteellisemmaksi, ja oppilas joutuu kotona ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta opiskelustaan sekä opiskelemaan itsenäisemmin. Vanhempien tuki on edelleen arvokas apu. 6. lk Kielen opiskelussa pyritään entistä tavoitteellisempaan ja vapaampaan kirjalliseen ja suulliseen tuottamiseen. Oppilas oppii kertomaan päälausein esim. omasta elämästään nykyhetkessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Lisäksi oppilas osaa verrata sekä lyhyillä että pitkillä adjektiiveilla. Aihepiireinä ovat mm. elämä eri puolilla maailmaa, erilaiset kulttuurit ja kansainvälisyys. Oppilas oppii edelleen kehittämään opiskelutaitojaan sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana. Vinkkejä opiskeluun kotona vuosiluokille 3 6 Lue ääneen tekstinkappaleen sanat muutamaan kertaan, minkä jälkeen opettele muistamaan läksysanat. Suomalaiset sanat voi ensin peittää esim. sanakortilla, jonka yhdestä kulmasta on leikattu suorakaiteen muotoinen pala pois. Opettele sana sanalta muistamaan ko. sanat suomeksi. Peitä nyt englantilaiset sanat ja muistele, mitä edessä olevat suomalaiset sanat ovat englanniksi. Sanoja tulisi harjoitella niin kauan, että osaa ne. Voit myös kirjoittaa sanat suomeksi ja englanniksi. Kun kielitaitosi kasvaa, voit myös keksiä omia lauseita läksysanoista. Lue lukukappale ääneen. Mieti, ymmärrätkö lukemasi ja tarkista sanastosta sanat, joita et muista. Jos käytössäsi on kuuntelukasetti tai CD, voit kuunnella tarinan ensin ja lukea sitten itse ääneen. Yritä tehdä työkirjatehtävät ilman oppikirjan apua. Vanhemmat voivat olla apuna esim. sanoja kyselemällä ja lukemalla lapsen kanssa yhdessä tekstejä. Jos tuntuu, että läksyt vievät kohtuuttomasti aikaa, ottakaa yhteyttä lapsenne englannin opettajaan. 7. lk Oppilas tutustuu erilaisiin kielenopiskelun työtapoihin ja hän oppii käyttämään itsenäisesti juuri hänelle tehokkaimpia tapoja oppia. Hän harjoittelee käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Oppilas oppii vaativampia kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoja. Pääajatusten lisäksi hän oppii ymmärtämään keskeisiä yksityiskohtia tekstissä ja puheessa. Oppilas harjaantuu viestimään (puhumalla, lyhyillä kirjoituksilla sekä elehtimällä kohdekulttuurissa hyväksytyllä tavalla) omaa elämäänsä koskevissa arkipäivän tilanteissa ja kohtaamisissa. Hän ymmärtää ja oppii tunnistamaan joitakin eroja eri maissa puhutusta englannista. Tärkeimpiä alaluokilla opittuja rakenteita kerrataan ja niiden osaamista syvennetään. Vanhempien osoittama arvostus oppilaan kieliopintoja kohtaan on edelleen tärkeä tuki oppilaalle. 8. lk Painopiste siirtyy ymmärtämisen taidoista kielen tuottamisen taidon harjoitteluun. Oppilas oppii tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään erilaisissa tilanteissa. Hän huomaa tekemiään virheitä sekä harjoittelee niiden korjaamista. Hän oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään. Oppilas harjoittelee puheenvuoron ottamista ja sen ylläpitämistä. Oppilas 12

13 harjoittelee lauseintonaation tiedostamista opettajajohtoisen keskustelun sekä pienimuotoisten pari - ja ryhmäkeskustelujen avulla. 8. luokan päättyessä oppilas hallitsee mm. kaikki aktiivin aikamuodot, sanajärjestyksen, artikkelien ja prepositioiden käyttöä. Hän osaa käyttää sivulauseita. Oppilas harjoittelee vaativampaa kirjallista viestintää esim. kirjoittamalla pienimuotoisia kirjoitelmia. Aihepiirit laajenevat mm. koulunkäyntiin eri maissa, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. 9. lk Aiheet ja sanastot muuttuvat vaativimmiksi kuten työ, taide, media sekä ympäristö ja sen suojelu. Oppilas oppii keskustelemaan perustellen mielipiteitään, huomioimaan eri tavoin puhuttua englantia ja kohdekulttuurille ominaista käyttäytymistä. Oppilas myös harjaantuu antamaan palautetta keskustelukumppanilleen. Oppilas oppii tuottamaan eri tyylilajisia tekstejä aihepiireihin liittyen. Tekstit ovat myös pidempiä ja rakenteellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Kaikki aktiivin aikamuodot kerrataan. Oppilas oppii tunnistamaan passiivin ja käyttämään ainakin osaa passiivin aikamuodoista. Oppilas harjaantuu tunnistamaan ja käyttämään vaativia lauserakenteita kuten relatiivilauseita ja infinitiivimuotoja. Kuinka opiskella vierasta kieltä yläluokilla? Tarkista, että ymmärrät uuden kappaleen sisällön; katso uudet sanat sanastosta ja merkitse epäselvät kohdat seuraavaa tuntia varten. Lue kappaletta ääneen monta kertaa; tarkista sanojen ääntäminen ja merkitse vaikeat sanat. Opiskele sanat vaikka peittämällä toinen puoli. Kertaa niin monta kertaa, että muistat kaikki! Hankalista sanoista voit muodostaa lauseen mieleesi tai kirjoittaa sen vihkoon. Tee lauseita vähintään viidestä sanasta/sanastoläksy. Harjoittele juonikaavion avulla kertomaan kappale omin sanoin englanniksi. Tee sanastotehtävät. Kertaa koulussa opiskeltu rakenne joko työkirjasta, tekstikirjan kielioppiosiosta tai vihkosta. Opettele ulkoa tarvittavat asiat. Tee harjoitustehtävät. Suomenna koko ajan mielessäsi! Katso oudot sanat sanastosta. Arviointi Vieraiden kielten arviointi jakaantuu kielitaidon osalta neljään osa-alueeseen: kuullun ja tekstin ymmärtämiseen, puhumiseen sekä kirjoittamiseen. Kielen opiskelun alkuvaiheessa arvioinnin pääpaino on ymmärtämistaidoissa. Kielitaidon karttuessa puhumisen ja kirjoittamisen arvioinnin osuus kasvaa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan työskentely, yhteistyökyky, yritteliäisyys, sekä asennoituminen opiskeltavaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaat arvioivat myös itse omaa työskentelyään ja oppimistaan. Arviointi on sanallinen 3. ja 4. vuosiluokalla ja numeraalinen 5. vuosiluokasta lähtien. 13

14 OPPILAAN VELVOLLISUUDET KOULUYHTEISÖSSÄ Oppilaan tulee * täyttää oppivelvollisuutensa: osallistua opetukseen ja tehdä annetut tehtävät tunnollisesti * käyttäytyä hyvätapaisesti kaikkia kouluyhteisössä työskenteleviä toisia oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa - sekä vierailijoita kohtaan * kunnioittaa toisia ihmisiä ja antaa heille työrauha * pitää huolta omista tavaroistaan * kunnioittaa toisten omaisuutta ja yhteistä ympäristöä * sitoutua koulun sääntöihin * noudattaa opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita * kertoa kaikesta havaitsemastaan tai kokemastaan kiusaamisesta jollekin kouluyhteisön opettajalle tai muulle aikuiselle * olla hyväksymättä minkäänlaista huonotapaista käyttäytymistä itseään ja toisia kohtaan sekä puuttua siihen ja kertoa siitä tarvittaessa jollekin opettajalle tai muulle aikuiselle HUOLTAJAN VELVOLLISUUDET LAPSEN KOULUPÄIVÄÄ VARTEN Huoltaja * herättää lapsen ajoissa koulupäivään * huolehtii, että lapsi syö hyvän ja runsaan aamiaisen * pitää huolen, että lapsi pukeutuu koulupäivään asian- ja säänmukaisesti * huolehtii lapsen siisteydestä ja puhtaudesta uutta päivää varten * valvoo, että lapsi huolehtii mukaansa koulupäivänä tarvitsemansa kirjat ja muut tarvikkeet, urheiluvälineet yms. * opastaa ja neuvoo lapselle turvallisen koulumatkan ja ohjaa lasta siihen, että hän ennättää kouluun ajoissa * ohjaa lasta siihen, että hän kotiin tultuaan syö terveellisen välipalan * valvoo, että lapsi huolehtii läksyistään ja auttaa lasta tarvittaessa niiden teossa * huolehtii siitä, että lapsi ulkoilee riittävästi päivän aikana * huolehtii siitä, että lapsi on fyysisesti hyvässä kunnossa * pitää huolen siitä, että lapsi ei katso sellaisia tv-ohjelmia ja videoita, joita ei ole tarkoitettu lasten katsottavaksi * tarjoaa lapselle mahdollisimman monipuolisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia: että lapsi tekee iltaisin muutakin, kuin katselee televisiota ja viettää aikaansa tietokoneen parissa * tarjoaa lapselle illalla kotona lämpimän aterian * huolehtii siitä, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja saa riittävän määrän levollista unta (kasvava lapsi tarvitsee unta vähintään yhdeksän tuntia vuorokaudessa!) * valvoo, että lapsi illallakin huolehtii hampaidensa harjaamisesta ja muusta puhtaudestaan * osoittaa kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan kyselemällä ja jakamalla koulupäivän asioita yhdessä lapsen kanssa * antaa lapselle omaa aikaansa mahdollisuuksien mukaan 14

15 OPETTAJAN EETTISET PERIAATTEET Opettaja ja oppilas Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa. Opettaja itse Opettajan työssä keskeistä on hänen oma persoonansa, jonka kehittäminen ja hoitaminen on hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Hoitaessaan tehtäväänsä opettajan on voitava luottaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen omalla kohdallaan. Myös opettajalla on oikeus yksityisyyteen ja huolenpitoon itsestään. Opettaja ja kollegat Opettaja arvostaa tehtäväänsä ja kunnioittaa työtovereitaan ammattikunnan jäseninä. Opettaja pyrkii voimavarojen rakentavaan yhdistämiseen ja löytämään tasapainon oman autonomiansa ja työyhteisönsä välillä. Työtovereiden yksilöllisyyden hyväksyminen, ymmärtämys sekä keskinäinen apu ja tuki ovat periaatteita, joihin nojautuen opettajat toimivat työyhteisössä. Opettajan suhde työhönsä Työssään opettaja sitoutuu sitä määrittelevään normistoon ja ammattikuntansa etiikkaan. Opettaja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti. Opettaja kehittää työtään ja arvioi omaa toimintaansa. Opettaja hyväksyy erehtyvyytensä ja on valmis tarkistamaan näkemyksiään. Opettajan suhde yhteiskuntaan Opetustyö on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Opettajan mahdollisuudet toimia työssään ja huolehtia ammatillisesta kehittymisestään riippuvat paljon opetustyöhön ja koulutukseen osoitetuista voimavaroista. Opettaja huolehtii ammatillisesta kehittymisestään ja toimii yhteistyössä kodin, ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa. 15

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kemia vuosiluokilla 7 9

Kemia vuosiluokilla 7 9 Kemia vuosiluokilla 7 9 Kemian opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta sekä ohjata tutkivaan ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen. Opetus avaa kemian ja teknologian

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Olemme valinneet opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kuvausten pohjalta

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Yleisopetuksen sanallinen arviointi

Yleisopetuksen sanallinen arviointi Yleisopetuksen sanallinen arviointi KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTILAUSEET... 1 1.vuosiluokka,väliarviointi SYKSY... 1 1. KOULUN SÄÄNNÖT... 1 2. HYVÄT TAVAT... T 1 1.vuosiluokka, lukuvuosiarviointi KEVÄT... 1

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä 14.4.4 MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto 9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto Ympäristö ja luonnontieto koostuu biologiasta, maantiedosta, kemiasta ja fysiikasta ja terveystiedosta. Koulumme ympäristö ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan Oppiaineen nimi: MATEMATIIKKA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot