Lapuan kaupungin alkuopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan kaupungin alkuopetuksen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Lapuan kaupungin alkuopetuksen opetussuunnitelma

2 1. luku Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1 1 Perusopetuksen arvot 2 Perusopetuksen tehtävä 3 Esiopetus ja vuosiluokat 1-2 osana perusopetusta 2 4 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 3 2. luku Opetuksen toteuttaminen 5 Oppimiskäsitys 4 6 Oppimisympäristö 7 Työtavat 3 luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 8 Opetuksen rakenne 5 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 6 10 Matematiikka 9 11 Ympäristö- ja luonnontieto Uskonto Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kielenopetus 18 4 luku Opiskelun yleinen tuki 19 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 19 6 luku Oppimisen arviointi 7 luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 8 luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogisen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9 luku Opetussuunnitelman laatiminen 20 Liitteet

3 1. luku Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1 Perusopetuksen arvot Arvoperusta Toiminta-ajatus 2 Perusopetuksen tehtävä 2

4 3 Esiopetus ja vuosiluokat 1-2 osana perusopetusta Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa. Lapualla esiopetusta järjestetään sosiaalitoimen ja koulutoimen alaisena yhteisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Sosiaalitoimen alaisena esiopetusta järjestetään päiväkodeissa 3-6 -vuotiaiden ryhmissä sekä erillisissä esiopetusryhmissä. Koulutoimen alaisena esiopetusta järjestetään omassa esiopetusryhmässä tai yhdysluokassa 1-2 -luokan yhteydessä. Mikäli esiopetusta järjestetään yhdysluokassa, on koululle varattu kiertävän esiopettajan tunteja ja tuntikehystä, suhteutettuna yhdysluokan kokoon. Esiopetus pyritään toteuttamaan yhtenäisenä riippumatta siitä, missä esiopetusta toteutetaan. (Lapuan kaupungin esiopetussuunnitelma 2002) Vuosiluokat 1-2 eli alkuopetus voidaan toteuttaa Lapualla eheytettynä tai ainejakoisena. Alkuopetuksen päätehtävänä on antaa valmiuksia myöhempää oppimistyöskentelyä varten. Näitä valmiuksia ovat lukuja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytaidot sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. Lisäksi on tärkeää opastaa 1-2-luokkalaisia turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Yhteistyön mahdollisuuksia esikoulun ja koulun kesken - kouluvalmiuksia koskevan tiedon kulku esiopettajan ja luokanopettajan kesken/yhteiset palaverit koulun arjessa. - mahdolliset opettajavaihdot - retket ym. yhteiset tapahtumat - esikoululaisen havainnointikaavake kulkee myös luokanopettajan kautta - yhteiset koulutustilaisuudet esi- ja alkuopettajille - erityisopettajan tutustuminen esioppilaisiin ja mahdollisiin erityistarpeisiin mahdollisuuksien mukaan - yhteisen opetusmateriaalin kehittäminen/hankkiminen esi- ja alkuopetukseen - yhteisen peli- ja leikkivälineistön hankkiminen esi- ja alkuopetukseen ( kun koulutilojen kesken on fyysinen läheisyys ) Yhteistyön edellytyksiä esikoulun ja koulun kesken - yhteinen koulurakennus tai muuten helppo fyysinen yhteys tilojen välillä - opettajien ennakkoluulottomuus ja halu oppia uudenlaista opetuskulttuuria - yhdessä, tiimissä toimimista - yhteinen oppimiskäsitys - yhteisten tavoitteiden samankaltaisuuden tiedostaminen ja yhtymäkohtien määrittäminen - hyvän osaamisen kriteerit 2-luokan päättyessä tiedostettava myös esiopetuksen puolella Mikäli esiopetusta toteutetaan pienessä ryhmässä 1-2 luokkien yhteydessä siten, että luokanopettaja vastaa suurimmasta osasta esiopetusryhmän tunneista, se voidaan toteuttaa luokanopettajan parhaaksi katsomalla tavalla kuitenkin esiopetussuunnitelmaa ja 1-2 luokkien opetussuunnitelmaa noudattaen. Mahdollisuuksia ovat mm. 1) kokonaisopetuksen keinot, jolloin opettaja jakaa kokoavan oppiaineen, esimerkiksi ympäristötiedon, kokonaisuudet teemoiksi, jotka hän jakaa kolmelle vuodelle. Eriyttäminen on tarpeellista kummankin tai kaikkien ryhmien välineaineissa. ( kehystunteja on oltava riittävästi kaikkien ryhmien tarpeisiin) 2) ainejakoinen opetus, eli oppilaat osallistuvat esimerkiksi 1-2 luokkien liikunnan, kuvataiteen, uskonnon, musiikin jne -tunnin kulkuun saman koulun eri opettajien huolehtiessa opetuksesta ( esiopetus on näin hajautettu koko koulun opettajien kesken). Tässä välineaineiden tuntien oltava erilliset. 3) Jako esioppilaat + 1.-luokkalaiset. Tällöin yhteiset teemat ja aiheet ovat helpommin löydettävissä välineaineissakin. 3

5 4 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Kasvatus- ja oppimistavoitteemme perustuvat valtakunnallisiin tavoitteisiin, joiden mukaan perusopetuksen tehtävä on tukea lapsen kasvua tasapainoiseen ihmisyyteen ja yhteiskunnan osallistuvaan, eettisesti vastuuntuntoiseen jäsenyyteen. Oppilaan tulee saada tarpeellisia tietoja ja taitoja, joita hän voi käyttää omassa elämässään jo kouluaikana sekä soveltaa tietoa myöhemmin elämässään. Opintien alkamisesta huolimatta pääasiallinen kasvatusvastuu ja lapsen perustarpeista huolehtiminen kuuluu kodille. Oppimisen kaikissa vaiheissa keskeisenä tavoitteena on oppimisen ilo ja innostuksen säilyttäminen sekä tukea lapsen realistisen, myönteisen minäkuvan vahvistamista, jolloin hän oppii tuntemaan ja hyväksymään omat vahvuudet ja heikkoudet. Hän saavuttaa valmiuksia, joiden avulla hän oppii selviytymään erilaisissa uusissa, vaikeissakin tilanteissa. Alkuopetuksen tulee olla innostavaa, leikinomaista toimintaa, jossa lapsella on mahdollisuus kehittyä monipuolisesti aikuisten ohjauksessa yhdessä toisten lasten kanssa. Tällöin oppiaineet ovat ennen kaikkea välineinä oppimis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Lapsi oppi toimimaan ryhmässä, mutta hän saa positiivisia oppimiskokemuksia myös itsenäisessä työskentelyssä. Todelliset tavoitteet lisääntyvät siirryttäessä ylemmille luokille lapsen oppimisen kasvaessa. Opetus- ja oppimismenetelmät valitaan siten, että tyttöjen ja poikien tarpeet ja erilaisuus huomioidaan. Jokaisella on oikeus saada myönteisiä oppimiselämyksiä, jotka lisäävät hänen haluaan elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan nopea muutos ja informaation lisääntyminen on vähentänyt tiedon varmuutta ja objektiivisuutta. Oppikirjojen lisäksi tietoja voidaan hankkia mm. median ja tietoverkkojen kautta. Tietoa välittyy harrastusten, omien kokemusten ja myös kaveripiirin välityksellä. Oppilaan tulee oppia tiedonhankintaa, tiedon käsittelyä ja arviointia, tiedon esittämistä ja soveltamista. Näiden taitojen avulla oppijalle kehittyy valmius ja halu ottaa vastaan ja ratkaista oppimishaasteita erilaisina tehtävinä, joihin hän ei ole erityisesti valmistautunut. Hän oppii asettamaan tavoitteensa oikealle tasolle sekä uskomaan omiin kykyihinsä. Eri oppiaineita opetellaan niin, että oppilas oppii soveltamaan tietoa uusissa yhteyksissä. Oppiminen on kulttuuriin osallistumista. Sen myötä hän tulee tietoiseksi oman paikalliskulttuurin ominaispiirteistä. Hänelle syntyy käsitys siitä, mitkä ovat lapualaisen kulttuurin erityispiirteet: lapsiystävällisyys, kulttuuri- ja musiikkikaupunki. Omien juurien hahmottaminen eteläpohjalaisena ja suomalaisena vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää myös muita kulttuureita. Hän tiedostaa oman asemansa maailmankansalaisena; kansojen välisen suvaitsevaisuuden ja yhteistyön rakentajana. Toimivaan kansalaisuuteen ja yrittävään elämänasenteeseen liittyy myös oppilaiden osallisuus koulun toiminnassa. 4

6 2. luku Opetuksen toteuttaminen 5 Oppimiskäsitys Oppiminen rakentuu aikaisemmin omaksuttujen käsitysten ja uusien tietojen pohjalle. Oppimine on tavoitteellista, aktiivista ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Opettaja ohjaa toimintaa, kannustaa ja rakentaa oppimisympäristöä, jossa lasten yksilöllisyys huomioidaan yhteisöllisyyttä unohtamatta. Kokemusten ja havaintojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa eri tavoin on oppimisen osa. Vuorovaikutuksella edistetään sekä omaa että toisten oppimista, harjoitellaan työnjakoa ja itseohjautuvuutta kysymyksillä ja mielipiteillä. 6 Oppimisympäristö Alueemme koulutiloja voidaan käyttää joustavasti, jolloin jokaiselle oppilaalle turvataan mielekäs opiskelupaikka. Psyykkinen oppimisympäristömme koostuu yleisesti sovituista oppimistyöskentely- ja arviointimenetelmistä. Näillä yleisesti sovituilla koulukäytänteillä luodaan turvallinen oppimisympäristö, joka tukee oppilaan hyvinvointia. Lapselle muodostuu myös sisällöllisesti yhtenäinen polku esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheiseen. Oppimisilmapiiri on avoin, rohkaiseva, luova ja myönteinen, mikä kannustaa osallistumaan yhteiseen keskusteluun ja toimintaan. Oppilaalla on ilo ja halu hankkia uutta tietoa ja soveltaa sitä oppimaansa. Hyvässä oppimisilmapiirissä jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Alueen kouluissa, niin pihalla kuin sisätiloissa pyritään tarjoamaan oppilaalle tilaisuuksia leikkiin, monipuoliseen työskentelyyn ja liikuntaan. Viihtyisyyteen ja esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Oppimisympäristö luo mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan. Koulun ovet ovat auki lähiympäristöön ja -yhteisöihin. Oppilaalla on tunne siitä, että työskentelystä on hyötyä itselle tai muille, mikä tekee oppimisesta mielekkään ja haastavan. Oppimisen ja työskentelyn mielekkyyttä lisäväät erilaiset projektit, jotka voivat liittyä lähiympäristöön, luontoon, kotikaupungin kulttuuriin, työelämään, mediaan tai harrastuksiin. 7 Työtavat Oppilas omaa innostusta, mielikuvitusta, kokemusta, taitoja ja tietoja hyödynnetään oppimisessa. Oppilas on itse oppimisprosessissa pääroolissa. Oppiminen pyritään alkuopetuksessa järjestämään niin, että lapsen luontaista uteliaisuutta, mielikuvitusta ja seikkailumieltä hyödynnetään. Työtavoissa on keskeistä ajattelun taitojen kehittäminen, kaikkien aistien käyttäminen, oppilaan mielikuvituksen hyödyntäminen ja leikinomaisuus. Oppilaan itsetunnon kehitystä tuetaan eri vaiheissa. Monipuolisia työtapoja käyttämällä oppiminen on haasteellista, motivoivaa ja tuloksellista. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä yksin, pateittain ja ryhmässä. Opetuksen eriyttämisellä mahdollistetaan se, että oppilas voi työskennellä omien oppimisedellytyksiensä mukaan. Aktiiviseen oppimiseen pyritään noudattamalla seuraavia periaatteita: - oppimisen ja työnteon ilo - oppilaan omat tiedot, kokemukset ja taidot uuden pohjsna - tiedon järjestäminen kokonaisuudeksi - ajattelun taitojen kehittäminen: ongelmaratkaisutaidot, päättelytaidot, itsearviointi 5

7 - erilaisten oppimistyylien hyödyntäminen - yhdessä oppiminen - opettaja oppimisen ohjaaja, säätelijä ja kannustaja Työtapoja Ajattelua kehittäviä - käsitekartta - muistamismallit - kyselyyn harjaannuttaminen - käsitteen omaksuminen: tiedon vastaan ottaminen, luokittelu ja jäsentäminen Yhteistoiminnallisia - leikit - pelit - roolileikit - ryhmäseuranta: ilmapiirin luominen, tehtävän esittely, normeista päättäminen, toimintamuodoista sopiminen, sitoutuminen ja seuranta Persoonallisuutta kehittäviä - rentoutus: musiikkirentoutus, värirentoutus, hengitysharjoitukset, lihasrentoutus - itsearviointi: oppilas laatii yhdessä opettajan kanssa seurantaohjelman, jonka avulla oppilas arvioi oppimista/käyttäytymistä Luovan ongelmaratkaisun - tuumatalkoot - aivoriihi - porinatalkoot 3 luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 8 Opetuksen rakenne 6

8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 1. Suomi äidinkielenä Peruskouluvuosien aikana äidinkieli on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja. Äidinkieli on suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Kielen oppiminen on jatkuvaa. Kieli on kokonaisvaltaista, koko elämän kattavaa prosessia. Äidinkielen keskeiset sisältöalueet ovat puhuminen, kuunteleminen, ilmaiseminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä kirjallisuus. Opetuksessa pyritään mahdollisimman paljon mainittujen osa-alueiden keskinäiseen integraatioon. Oppimistavoitteet Lukeminen on ihmisenä olemisen taito. Lukeminen ei ole suoritus, se on retki, se on ajattelua ja ymmärrystä. Oppilas oppii lukemaan ja kirjoittamaan kehittyy vuorovaikutus - ja yhteistyötaidoissa innostuu lukemisesta saavuttaa monipuoliset valmiudet myöhempää koulutyöskentelyä varten. Opetuksen keskeiset sisällöt: Puhuminen Kuunteleminen Ilmaiseminen Vuorovaikutus Keskittyminen Omat kertomukset - lorut, riimit, laulut - sadut, runot, teatteri - oma ilmaisu - kysymykset-vastaukset - leikki - satuilu - aistien kehittäminen, havainnot - muistin harjoittaminen - esine- ja kuvakerronta - malli oikeasta kielestä - kuulohavaintojen erottelu - lorut, hokemat, runot, vitsit - sanavaraston kartuttaminen - hiljaisuuden kokeminen - omat sadut ja tarinat Nimeäminen Kuuntelu sosiaalisena taitona Kouluteatteri ja näytteleminen - yksikkö-monikko - eläytyvä kuuntelu ( opettajan - nukketeatteri - tosi-epätosi luenta) - roolileikit Rohkeus puhumiseen - luova kuuntelu - äänenkäyttö - kerronta: kuvat, esineet, - asiatekstit - lausunta ympäristö Kuuntelemaan oppiminen - omat tekstit esityksen pohjana - kokonaiset lauseet - ohjeen ymmärtäminen Vapaa ilmaisu - lausunta - kuulohavaintojen erottelu - ilmaisun arvostaminen Keskustelu - kriittinen kuuntelu - ilmaisukasvatus - kokonaiset lauseet Mediakasvatus - mielipiteet - oman vuoron odottaminen - ristiriitojen selvittäminen - omat jutut kerronta Lukeminen 7

9 1.-luokalla 2.-luokalla - leikkilukeminen - sujuva lukeminen - lukemisen ja kirjoittamisen yhteys - eläytyvä lukeminen - mekaaninen lukeminen - ymmärtävä lukeminen - ymmärtävä lukeminen - lukeminen harrastuksena - lukeminen harrastuksena - lukemiselle otollinen ympäristö - lukemiselle otollinen ympäristö Kirjoittaminen 1.-luokalla 2.-luokalla - silmän ja käden kordinaatio - pienaakkoset - tyyppikirjoitus - kynäote - kirjakielellä kirjoittamien - kirjainten muodot: suunnat - leikkikirjoitus - omat sanat ja viestit - omat jutut ja kirjoitelmat - riimustelu - omat jutut ja kirjoitelmat - luetun ja kirjoitetun ymmärtä- - hienomotoriikan harjoittelu - luetun ja kirjoitetun ymmärtä- minen - kirjainten muodon suunnat minen - kirjakielellä kirjoittaminen - mediakasvatus - mediakasvatus Kirjallisuus - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista saduin, runoin, kertomuksin ja sarjakuvin sekä eri viestimiä käyttäen; video, elokuva, kuulokuva ja teatteri. - kirjojen lukemista ja elämyksellisten lukukokemuksen jakamista. - kirjaston käytön harjoittelua. Menetelmät - leikkien, käytetään loruja, runoja, satuja ja näytelmiä mielikuvituksen ja toden maailmassa. - Käytetään lapualaisia ja pohjalaisia tekstejä, runoja ja tarinoita, jotka auttavat oppilasta kartuttamaan omaa kulttuuriperintöään. - Toiset huomioonottavien työskentelytaitojen käyttö. Arviointi - Oppilas arvioidaan puhumisessa, kuuntelemisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. - Arvioinnissa otettaan huomioon tietojen ja taitojen lisäksi oppilaan oppimisedellytykset ja yrittäjyys. - Arvioinnin on oltava totuudenmukaista ja jatkuvaan oppimiseen kannustavaa. - Arvioinnissa kiinnitetään huomiota testien lisäksi tuntityöskentelyyn ja kotitehtävien hoitamiseen sekä asenne oppiainetta kohtaan ja harrastuneisuus. 8

10 Oppilaan äidinkielen taitojen minimitaso 1.- ja 2.- luokan keväällä 1.-luokka Lukeminen 2.-luokka Lukeminen - osaa lukea lauseita - osaa lukea sujuvasti pieniä tekstejä - ymmärtää lukemansa - ymmärtää lukemansa - osaa etsiä tietoa Kirjoitus Kirjoitus - nimeää ja kirjoittaa suur- ja pienaakkoset - osaa kirjoittaa tyyppikirjaimilla - löytää tavun paikan - kirjoittaa lauseita sanelun mukaan - osaa kirjoitta sanoja sanelun mukaan - osaa kirjoittaa omia juttuja - osaa kirjoitta sanoja kuvasta - vastaa kysymyksiin lauseilla - harjoittelee omien juttujen kirjoittamisen - hallitsee suuret välimerkit ja osaa käyttää alkeita isoa alkukirjainta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Ks. valtakunnalliset perusteet 2 Ruotsi äidinkielenä 3 Saame äidinkielenä 4 Romani äidinkielenä 5 Viittomakieli äidinkielenä 6 Maahanmuuttajien äidinkieli 7 Suomi toisena kielenä 8 Ruotsi toisena kielenä 9 Suomi saamenkielisille 9

11 10 Matematiikka Matematiikka oppiaineena Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää maailmaa. Matematiikan tavoitteena on antaa välineitä jokapäiväiseen arkielämään. Tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajattelemistaan. Hän kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta. monipuolistaa kokemuksiaan käsitteiden eri ilmenemismuodoista. Käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät. Oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. ymmärtää lukukäsitteen ja oppi siihen perustuvia kehityskaudelleen soveltuvia peruslaskutaitoja. oppii perustelemaan toimintaansa, ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti ja suullisesti. Oppilas oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. Työtavat Matematiikan opiskelussa korostuvat toiminnallisuus, ongelmakeskeisyys ja konkreettisuus. Pari- ja ryhmätyö, pelit ja leikit, tietojen etsintä ja tulkinta sekä päässälaskut sisältyvät myös matematiikan opetukseen samoin kuin kokeilevat ja keksivät työtavat. Arviointi Arvioinnin kohteena on koko oppimisprosessi. Arvioinnin tehtävänä on saada tietoa oppilaiden ajatteluprosessista, jotta opettaja kykenisi auttamaan ja ohjaamaan häntä. Arviointiin vaikuttavat: tiedot ja laskutaidot päättely- ja perustaidot ongelmaratkaisutaidot soveltamistaidot tiedonhankinta- ja käsittelytaidot työskentelytaidot konkreettisten havaintovälineiden käyttö asenne Hyvän osaamisen kriteerit noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelma perusteita. Oppilaan osaamisen minimitaso 2.luokan keväällä toisen luokan sisältöaluetta lukukäsitteen, yhteen- ja vähennys- sekä kertolaskun osalta. 10

12 Opetuksen keskeiset sisällöt Sisältö 1.luokka 2.luokka Lukukäsite -lukusana. lukusanan ja numeromerkin -lukumäärän ja numeron yhteys yhteys ja niiden järjestys (lukusuora) -lukualue lukualue 0-100; 0-20 keskeisin -kymmenjärjestelmä (ykköset, -kymmenjärjestelmän periaate kymmenet, sadat ja tuhannet) ( ykköset ja kymmenet ) Yhteen- ja vähennyslasku -yhteen- ja vähennyslaskun periaate -liitännäisyys -summa ja erotus -allekkainlasku -lukualue 0-100; 0-20 hyvin -muistinumero -kymmenylitys lainaaminen kymmenistä ja sa- -vaihdannaisuus yhteenlaskussa doista -vähennyslaskun tarkistaminen -sanalliset tehtävät yhteenlaskun avulla Kerto- ja jakolasku -lukumäärän yhdistelyä ja erittelyä -kertotaulut 0-5 ja 10 eri tavoin -kertolaskun käsite ja periaate, tulo -vaihdannaisuus kertolaskussa -kerto- ja jakolaskun yhteys -murtoluvun käsitteen pohjustaminen Geometria -erilaisten muotojen ja kuvioiden piir- -käsitteet kulma, sivu, kärkipiste täminen, hahmottaminen ja nimeämi- ja jana nen (kolmio, ympyrä, nelikulmio, pis- -kolmiulotteisuus; pallo, kuutio, te ja viiva) suorakulmainen särmiö, lieriö, ja kartio Mittaaminen -viivoittimen käyttö -mittaaminen; cm, m, km -mittaaminen senttimetrin tarkkuudella - g, kg -aika; kellosta tasatunnit ja puolet tun- - dl, l nit -aika; kellosta minuutit, kalenteri -raha; euro -pinta-alan käsite -tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuttaminen -mittaustulosten arviointi Tietojen käsittely ja - taulukot ja pylväät -taulukot ja pylväsdiagrammit tilastot 11

13 11 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö - luonnontieto oppiaineena Ympäristö- ja luonnontieto koostuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kansalaistaidon ja ympäristökasvatuksen sisällöistä. Siinä tutkitaan ihmisen ja luonnon riippuvuussuhdetta. Lähtökohtana on oppilaan kiinnostuksen herääminen elämysten, tekemisen ja tutkimisen kautta. Keskeisenä tavoitteena on luoda oppilaalle myönteinen ja vastuuntuntoinen asenne toisiin ihmisiin, luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunitelman perusteiden mukaiset. Opetuksen keskeiset sisällöt 1. luokka 2.luokka Sisältöehdotukset Koulutyöni alkaa Koulutyöni jatkuu Turvallinen liikennekäyttäytyminen, sääntöjä, Tapakasvatus, liikennekasvatus Kesästä syksyyn ympäristössäni Puutarhan satoa, käynti puutarhassa, metsäretki, Ruoan alkuperä, käynti maatilalla, elollinen-eloton Minä ja terveyteni Kasvu ja kehitys Ensiaputaitoa, 112-hälytysnumero, ravinto, terveydenhoitaja, paloturvallisuus, käynti paloasemalla Lähipiirin eläimiä Kasvit ja eläimet val- Lajituntemus mistautuvat talveen Eläintenviikko Maailman lapsia Rauhan asiaa, pako- YK:n päivä laiset Vierailija koululla Kotiseutuni Isänmaa Kansalliskukka, -eläin, lippu, presidentti, pääkaupunki, itsenäisyyspäivä, naapurimaat, sijainti kartalla, Tuomiokirkko, Vanha Paukku Joulu Joulu Aika, päivä ja yö Aurinkokuntamme, Vuodenajat planeetat Talvinen ympäristö Miten ennen elettiin Retki talviseen ympäristöön, jälkiä, talventörröttäjät lintulauta Esineitä, esineen tarina, Kalevala, Koiramäen kirjat, isovanhempien vierailu Miksi työtä tehdään Kotiseutuni työ- Vanhempien haastattelut, suuret työnantajat, diagelämää rammi, yrittäjyys Aine, arkielämään kuu- Kartta Karttamerkkejä, valokuvasuunnistus, pääilmansuunluvat materiaalit nat, eri materiaalit, siemenestä kasviksi Luonnonilmiöitä ympä- Luonnonilmiöitä Lämpötilan mittaus, sääkartta, omakohtaiset tutkipäristössä, ilma, tuuli mukset 12

14 Luonnonsuojelu Kierrätys ja kom- Jokamiehen oikeudet postointi Kertomuksia kaatopaikalta (koulu tv) Kevään tapahtumia Kevät luonnossa Lajituntemus ympäristössäni Kevätretki Lajituntemus 1. luokka 2. luokka Kasvit Saunakukka Päivänkakkara Leskenlehti Harakankello Voikukka Pihasaunio Maitohorsma Kanerva Mustikka Kielo Puolukka Sienet Kärpässieni Kangassieni Tatti Puut Mänty Vaahtera Kuusi Pihlaja Kataja Koivu Muuta Puutarhan satoa Pellon satoa Linnut Harakka Sinisorsa Varis, naakka Sinitiainen Talitiainen Keltasirkku Punatulkku Västäräkki Fasaani Haarapääsky Eläimet Karhu Rusakko Metsäjänis Sammakko Orava Kärpänen Siili Hyttynen Muurahainen Leppäkerttu Nokkosperhonen 13

15 12 Uskonto Eettinen- ja uskontokasvatus oppiaineena Eettinen- ja uskontokasvatus tukevat lapsen elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentumista. Kasvatuksen lähtökohtana on oma koti, sen arvot ja uskonto sekä kulttuuriperinne. Uskontokasvatus pyrkii monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseseen. Uskonnon opetuksessa oppilas saa perustiedot kristinuskosta pääpainona Raamatun kertomukset. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös oppilaan lähiympäristön uskonnolliseen elämään kuuluvat tapahtumat. Eettisen- ja uskontokasvatuksen opetuksessa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen keskeiset sisällöt 1.-luokka Mikkelinpäivä, enkelten ja lasten juhla Ajanlaskumme alun palestiinalainen elämä Pyhäinpäivä Adventti Kristillinen joulu 2.-luokka Mikkelinpäivä, sadonkorjuun juhla Jeesus, Jumalan poika Pyhäinpäivän hartaus Adventti 1.-luokka Loppiainen Virsikirjaan tutustuminen Jeesuksen elämä 2.-luokka Loppiainen Raamattuun tutustuminen Lähetystyö Jeesus parantajana ja erilaisten ihmisten ystävänä Joulukuu Tammikuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Syyskuu Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu 1.-luokka 1.-luokka Yhteiselämän sääntöihin tutustuminen Pääsiäisen vietto, ortodoksisuus, risti Anteeksiantaminen/-pyytäminen -ilon, valon ja toivon korostaminen Oikein, väärin Ihminen osana luontoa Ruokarukous Helatorstai Iltarukous Kirkossa 2.-luokka Yhteiselämän pelisäännöt Erilaisuus - Ystävyys Erilaisuuden hyväksyminen Vastuuntunnon herättäminen Isä meidän rukous 2.-luokka Pääsiäisen tapahtumat Kärsimyshistoria Luomiskertomus Helluntai Oma seurakunta 14

16 Ortodoksinen uskonto Ortodoksiopettaja valmistelee oppituntikokonaisuudet. Muut uskonnot Tarvittaessa koulumme muiden uskontojen opetussuunnitelmat noudattavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä uskontojen opetuksen yleistavoitteita. 13 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty valtakunnallisessa Peruskoulujen opetussuunnitelmassa, jota noudatamme tarvittaessa. 14 Musiikki Musiikin opetuksen tavoitteena on antaa elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia ja rohkaista laulamaan ja soittamaan yhdessä toisten kanssa. Musiikin opetus liitetään mahdollisuuksien mukaa 1-2 luokan aihesisältöihin ja koulun teemoihin ja juhliin. Keskeisin työtapa on laulaminen. Oppimista tukevat soittaminen, kuunteleminen, musiikkiliikunta sekä musiikillinen ilmaisu ja keksintä. Lapualla musiikkikasvatuksessa pyritään oppilasta ohjaamaan paikkakunnan monipuolisiin musiikkiharrastuspiireihin. Opetuksen keskeiset sisällöt Rytmi Melodia, harmonia, Dynamiikka Muoto sointiväri -perusrytmi -laulutaidon kehittäminen -hiljainen/voimakas -säe/säkeistö -sanarytmi -korkea/matala -hiljentyvä/voimistuva -A/B - osa -hidas/nopea -nouseva/laskeva ja samal- -kuuntelukyvyn kehit- -kysymys/vastaus -rytmimerkit la tasolla pysyvä sävelkulku täminen (laulaen, soittaen (taa - aa, taa, titi, -nuottiviivasto ja nuotit liikkuen) 1/4-tauko) C1 -C2 -soolo/tutti -tasa- ja kolmija- -duuri ja molli koinen -erilaisten äänten ja rytmi- -rytmeihin eläytymi- soitinten tunnistaminen nen ja improvisointi -kaanon (keho- ja rytmisoittimet) Liite: Kuunteluesimerkkejä: - Musiikkisadut esim. Pekka ja susi - Saint Saens: Eläinten karnevaali - Melartin: Prinsessa Ruusunen - Rimski-Korsakov: Kimalaisen lento - Musorgski: Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi - Waldteufel: Luistelijat - Vivaldi: Neljä vuodenaikaa 15

17 15 Kuvataide Kuvataiteen tavoitteena on kasvattaa lapsesta mahdollisimman eheä, itseensä luottava, ilmaisukykyinen, luova ja kuvataiteellisia teknisiä taitoja omaava yksilö, joka osaa ratkaista eteensä tulevia ongelmia. Oppimistavoitteet Taidekasvatuksen tulee tukea lapsen itsetuntoa. Kuvataide toimii välineenä lapsen henkiselle kasvulle. Lapsen aistit saavat mahdollisuuden herkistyä ja hän oppii näkemään kauneutta ja täten rikastuttaa elämäänsä Lapsen kuvataiteen takemisen tekniset tiedot ja taidot kehittyvät Luovuudella on mahdollisuus tulla esiin Taidekasvatus tukee muita oppiaineita ja päinvastoin. Joskus kuvan tekemisen avulla on helpompi oppia uusia asioita Lapsi oppi ongelmaratkaisutaitoja kuvataiteen avulla Opetuksen keskeiset sisällöt KUVAILMAISU - Piirustus - Maalaus - Värioppi: pää- ja välivärit - Sommittelu - Muodot: ympyä ym. - Koko - Viiva, piste pinta Leikki Opetuskeskustelut, retket ja havaintojen Tekeminen KUVAVIESTINTÄ YMPÄRISTÖESTETIIKKA - Mainos, video, TV, elokuvat -Ekologinen ajattelu tietokone ja videopelit -Ympäristön kauneudesta huolehtiminen - Sanomalehti -Rakennettu ympäristö/luononmaisema - Tietokone ja kuva Sadut ja tarinat virikkeenä Itse tekeminen, kokeminen ja tutkiminen TAITEEN TUNTEMUS - Taidekuvat, diat, romput ja Internet - Museoiden kuvataidetaidekasvatustarjonta - Taiteilijavierailut Arviointi Arviointi kuvataiteessa kohdistuu pääosin prosessiin, eli koko työn tekemiseen kokonaisvaltaisena tapahtumana. Arviointi on rakentavaa. 16

18 16 Käsityö Alkuopetuksen käsityössä korostuu perustyötaitojen harjoittelu. Tehtävissä painotetaan kädentaidon, luovuuden, esteettisyyden, uusiokäytön, työnilon, omatoimisuuden, ajattelun, ongelmaratkaisun, väri- ja muototajun, arkipäiväsen tuotteen, henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitystä. Käsityön opetuksen avulla tuetaan oppilaan persoonallisuuden kasvua. Käsityö liittyy aihepiiriltään eheytetyn opetuksen aiheisiin. Tavoitteet Oppilas kehittyy hienomotorisilta taidoiltaan oppii tekemään erilaisista materiaaleista toteuttaa omia ratkaisuja työskentelyssään kehittyy itsenäiseksi Sisällöt: Materiaalit: Työtavat ja -välineet Teknologian ja tietotekniikan käyttö - paperi - ohjeen mukaan - hiiri, piirrosohjelmat, kolmiulotteinen - pahvi - yksin, parina, ryhmässä kuvaus - massat - ongelmanratkaisutehtävä -fysikaalisten ilmiöiden tutkimista edis- - kankaat - itse suunniteltu työ tävät työt (esim. vesiratas) - nahka - tutkien, pohtien - villa - sakset, neula, langat, vasara, - langat naulat, hiomapaperi, teipit, liima, - luonnosta saatava mate- viivain... riaali - puu - metalli(ohkolevy) jne. Työturvallisuus - välineiden kanssa toimiminen => johdonmukainen harjoittelu oikeisiin otteisiin ja käyttöön välineissä. - tavaroiden vieminen paikoilleen Tuotteen suunnittelu Lapualainen käsityöperinne Ajankohtaisuus, kansainvälisyys ja muut kulttuurit - paperia, kyniä, ja muita - kudonta-aiheet => matonku- - vuotuisiin juhliin liittyvä työskentely materiaaleja käyttäen donta ja vuodenaikoihin liittyvä työ - tietotekniikkaa käyttäen - villan valmistus - vieraiden kulttuurien käsityöt, esim. - pienoismallien rakenta- - puutyö Meksikon tähti minen - paperinarutyöt - vähemmistökulttuurien käsityöt Arviointi Alkuopetuksessa arvioinnissa kiinnitetään huomio vastuullisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja oma-aloitteisuuteen. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. Opettajan antama palaute on kannustavaa ja työskentelyyn rohkaisevaa. 17

19 17 Liikunta Liikuntakasvatuksen tahtävä koulussa on tukea lapsen luontaista liikkumista, antaa tietoja ja taitoja jatkuvan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen sekä myönteisten elämysten kokemiseen Liikunnalla pyritään vaikuttamaan oppilaan yhteistyötaitojen kehittymiseen ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen. Liikunnanopetuksen tavoitteena on myös lapsen Fyysisen kunnon kohottaminen ja motorisen kunnon harjaannuttaminen. Aktiivinen, iloinen ja yrittävä lapsi on tulos onnistuneesta liikuntakasvatuksesta. Liikuntatunneilla oppilasta ohjataan pukeutumaan asianmukaisesti ja huolehtimaan peseytymisestä. Työtapoina opetuksessa käytetään yksilöllisiä harjoituksia sekä pari- ja pienryhmäharjoituksia korostaen leikinomaisuutta. Lapualla liikuntakasvatuksessa huomioidaan paikkakunnan runsas liikuntatarjonta ja ohjataan oppilasta löytämään itselleen sopiva liikuntaharrastus. Liikuntatunneilla oppilaat tutustuvat Simpsiön rinteisiin, Hiihto- ja suunnistusmaastoihin. Opetuksen keskeiset sisällöt Syksy Talvi Kevät -Tutustumisleikit, pihaleikit/ -Perusvoimistelu -Palloilu turvallisuus -välinevoimistelu -pallonkäsittelyharjoituksia -Yleisurheilu -telinevoimistelu -viitepelejä -juokseminen -Ulkoliikunta -Sisäliikunta -hyppääminen -hiihto -musiikkiliikunta/luova liikunta -heittäminen -luistelu -Ulkoliikunta -Suunnistus -lumileikit -pallopelit -leikinomaiset harjoitteet -Uinti -naru- ja ruutuhyppelyt -kartanlukua luokassa ja -retket pihapiirissä -Retkeily -Uinti -vesileikit, veteen totuttelu -kellunnat, liu ut -eri tekniikoiden alkeet -sukeltaminen Liite: Liikunnan opetuksen oppaita: - Martti Helenius: Peruskoulun liikuntasarja - SVUL: Nuorisourheilun Sampo - Tiitinen-Varstala. Palloilu - Jumppasirkus - Opettajan yleisurheilumuistio - Fränti-Vilenius-Perkiö: Leikkimaa - Tuire Autio: Liiku ja leiki 18

20 18 Kielenopetus Kielen opetusta voidaan antaa 1-2 luokilla. Englanninkieltä opetellaan leikkien ja laulujen avulla. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas vieraan kielen ympäristöön alustavasti, jotta kielen opiskelu voi alkaa tavoitteellisena 3. luokalla. Oppilas saa myönteisen asenteen kieltä ja muita kulttuureita kohtaan uskaltaa puhua kieltä innostuu kielestä saavuttaa monipuoliset valmiudet kielen jatko-opiskelulle Sisältö -värit -numerot tervehdykset -eläinten nimiä -lelujen nimiä -oma esittely, mistä pitää, mitä omistaa -perheenjäsenet -muutamia adjektiiveja Menetelmiä -leikit, laulut, väritystehtävät, yhdistämistehtävät -keskustelu 4 luku Opiskelun yleinen tuki 19 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa on lapsen ja kodin kannalta ensiarvoisen tärkeä. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Kodin ja koulun yhteistyö merkitsee lähinnä yhteydenpitoa puhelimitse, reissuvihkon välityksellä, osallistumista kehityskeskuteluihin ja vanhempainiltoihin.yhteistä kasvatusnäkemystä kodin ja koulun välillä luodaan yhteisissä tapaamisissa. Kouluissa toimivat vanhempaintoimikunnat, jotka osallistuvat työskentelyn kehittämiseen, koulutyön suunnitteluun ja päätöksentekoon koulua koskevissa asioissa. 20 oppimissuunnitelma 21 Oppilaanohjaus 22 Tukiopetus 23 Oppilashuolto 24 Oppilaskerhot 19

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Ruotsinsuomalainen koulu Blackevägen 1 41716 Göteborg Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Aukioloaika: klo 06.00-18.00 Puh: 031 225530 Kotipiirit: Kultakalat (Guldfiskarna) 1 3 vuotiaat Delfiinit (Delfinerna) 3

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus ja tavoitteet: Esiopetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että toiminnan keskipisteenä ja toteuttajana on lapsi. Tavoitteena on

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: Merituulen päiväkoti ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Heinähatut ja Meritähdet KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot