Rakennustapaohje. Kittilä, 3. kunnanosa (Raattama) Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79

Transkriptio

1 Rakennustapaohje Kittilä, 3. kunnanosa (Raattama) Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit

2 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät Harrisaajon alueen asemakaavaa korttelien alueella, tarkentaen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä. Ohje toimii Kittilän kunnan rakennusvalvonnan apuna rakentamisen ohjauksessa. Rakentajan tulee käydä asiakirjan ohjeet läpi rakennushankkeeseen ryhdyttäessä. Tavoitteena on luoda Harrisaajon ympäristöön sopivaa, yhtenäistä ja tasokasta rakentamista. Värityksellä ja materiaalivalinnoilla pyritään sopeuttamaan alue maisemaan ja luonnontilaiseen ympäristöönsä. Ohjeistuksella pyritään tarjoamaan asunnon haltijoille mahdollisuus nauttia luonnon rauhasta ja kauniista maisemista luontoreittien läheisyydessä. Huomioiden luonnonarvot ja luonnonsuojelun asettamat tavoitteet. Suunnittelualueella on huomioitava rakentamisen ja asumisen vaikutukset alueen lähistöllä virtaavaan Saivojokeen. Saivojoki rantapenkereineen on tarkoitus säilyttää koskemattomana ja luonnontilassa. Alueella on rakennuksille määritelty yhteiset väritysohjeet. Alue on suhteellisen pieni kooltaan ja näin on saatu tälle alueelle yhtenäinen yleisilme, johon sävyerot luovat riittävän vaihtelun. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot sekä asemakaavaote Rakentamista koskevat yleisohjeet Työmaata koskevat ohjeet Rakennusten sijoittelu Rakennusten ulkonäkö 6 8 Rakennusten materiaalit ja värit Talousrakennus Piha-alue ja ajoliittymät 8

3 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kittilän kunta, 3. kunnanosa (Raattaman kylä) Harrisaajon ranta-asemakaavan muutos, korttelit ASEMAKAAVAOTE JA SEN MÄÄRÄYKSET:

4 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79,

5 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISOHJEET Muutosalueella on tehty elokuussa 2008 pohja- ja maaperätutkimukset. Rakennettavuusselvityksessä todetaan, että maa-alue on kauttaaltaan suota tai soistunutta metsää, joka on suunniteltuun käyttöön rakentamiskelpoista, mutta vaatii massanvaihtoa (turvekerros poistetaan ja korvataan kerroksittain tiivistetyllä hiekalla tai soralla) ja mahdollista routaeristystä. Perustamisessa suositellaan käytettäväksi matalaperustuksia, jotka tehdään täytemaan varaisesti. Matalaperustukset tulee routaeristää, mikäli massanvaihto ei ulotu routimattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta lukien. Rakennusten lattiatasot suositellaan nostettavaksi n. 1m nykyisen maanpinnan yläpuolelle, jotta mahdollistetaan rakennuksen ja piha-alueiden kuivatus. Alueen maapeite on paksu ja heikosti läpäisevä, joten olosuhteet radonin vapautumiseen kallioperästä huoneilmaan eivät ole otolliset. Alue on ollut rakentamatonta, eikä selvityksen yhteydessäkään havaittu merkkejä pilaantumisesta. Alueella on huomioitava Saivojoen tulvimismahdollisuus suoalueelle (arvioitu tulvimiskorkeus n. 2m eli max. +258,0). Pohjavesi on varsin lähellä maanpintaa, joten rakennusten salaojitustarve on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tutkimuksen tekijä on Geobotnia Oy, Oulusta (työnro 10539). Jokaisella tontilla suositellaan pohjatutkimuksen teettämistä tonttikohtaisesti rakentamisen suunnittelun alkaessa. Varsinkin, jos toteutetaan raskaita ja painuma-arkoja rakennuksia. Rakennuslupaan tulee liittää selvitys alueen maaperästä ja rakennusten perustamistavasta. Muussa tapauksessa on perustukset paalutettava. Massanvaihdon tarvittava syvyys on tarkistettava rakennuskohtaisesti ennen rakentamista tehtävillä lisätutkimuksilla. Rakennuslupa voidaan myöntää vasta, kun rakennuspaikat on merkitty maastoon lohkomisen yhteydessä tai siten, kuin siitä on erikseen säädetty. Erityistä huomiota on suunnittelussa kiinnitettävä MRL 117 ja 135 määräyksiin rakennuksen sijoittelusta ja soveltumisesta ympäristöönsä. Ranta-asemakaavan alueella on tarkoitus liittyä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon (Kyrön Vesihuolto Oy:n toiminta-alue K2, Harrisaajon alue 2005). Mikäli se ei ole mahdollista, suositellaan jätevedet koottavaksi umpisäiliöihin ja kuljetettavaksi kunnalliseen käsittelylaitokseen säiliöautoilla, sillä maaperä soveltuu heikosti jätevesien imeyttämiseen (pohjaveden pinta ylhäällä ja maaperä heikosti vettä läpäisevää). Pintavesiä ei saa johtaa avo-ojalla suoraan vesistöön. Kaavamääräyksissä todetaan, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kaikki jätevedet on johdettava viemäriverkostoon. Muilla alueilla jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen 542/2003 mukaisesti. Jätehuolto on toteutettavissa yhteistyössä Kittilän kunnan kanssa, kunnan ohjeiden mukaisesti. Kittilän kunnan jätehuoltojärjestelmä perustuu nykyisin kiinteistökohtaiseen jätteiden keräykseen. Jätehuollosta huolehtii usean

6 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, kunnan kuntayhtymä (vuodesta 2006). Kuntayhtymän alueella on rakennettu jokaisen kunnan alueelle siirtokuormaus- ja hyötyjäteasema. Alueella voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa loma-asuntojen huoltopalvelutoimintaa. Katujen ja liittymien toteuttaminen kuuluu alueen maanomistajalle tai haltijalle. 5 TYÖMAATA KOSKEVAT OHJEET Rakentamisessa on huomioitava se, että pintavesiä ei saa johtaa avo-ojana suoraan vesistöön. Saivojokeen tulee jättää luonnontilainen, vähintään 50m etäisyys vesistöstä ja rakennusalue tulee suojata rakentamisen aikana niin, ettei rakentaminen vahingoita ympäristön aluskasvillisuutta tai maapohjaa. Rakennustyön yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tonttia tarpeettomasti käytetä rakennustarvikkeiden varastointiin tms. toimintaan. Maa-aineksia ja rakennusmateriaaleja ei saa kasata luontoon tai rakennusalueen ja tien viereen. Rakennuskoneet eivät saa rikkoa luonnollista maanpintaa laajemmalta alueelta kuin on välttämätöntä. Tontille kuljettaessa on käytettävä tonttiliittymää. 6 RAKENNUSTEN SIJOITTELU Rakennukset on sijoitettava ranta-asemakaavassa esitetylle rakennusalalle. Rajaetäisyyden lisäksi tulee huomioida näkymien säilyminen jo aiemmin rakennetuista rakennuksista. Pääikkunaa ei tule sijoittaa seinäpintaan, joka on 8m lähempänä naapuritontin rajaa. Lomarakennuksen päämaisemaikkuna tulee pyrkiä sijoittamaan maisemallisesti parhaaseen suuntaan siten, että alueelle ei sijoittuisi haitallisesti näkyvissä olevia naapurikiinteistön rakennuksia. Vastaavasti on otettava huomioon uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä myös olemassa olevat näkymät jo aiemmin rakennetuista rakennuksista. Lomarakennus tulee sijoittaa riittävän kauas tiestä niin, että se ei muodostu osaksi tiemaisemaa. Tontille on sallittua rakentaa vain yksi talousrakennus/autotalli lomarakennuksen lisäksi. Talousrakennus / autotalli tulee sijoittaa siten, että tontin sisäisen, tarpeettoman pitkän tieyhteyden rakentamiselta vältytään. 7 RAKENNUSTEN ULKONÄKÖ Julkisivut: Julkisivun päämateriaali on tummaa puuta. Lisäksi voidaan käyttää vähäisessä määrin toista materiaalia, kuten kivirakennetta. Puu käsitellään mahdollisimman luonnonläheisillä sävyillä. Tehostevärin tulee olla pääväriin taittuva valkoinen / vaalea. Kirkkaiden värien ja perusvärien käyttöä tulee välttää myös tehosteosissa.

7 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, Kerroskorkeus on kaikilla tonteilla I½. Rakennusten päämuoto tulee olla suorakaide. Ikkunapinnat on jaettava pienempiin osiin ristikoilla tai välipuitteilla. Ikkunapuitteiden väri on pääväriin taittuva valkoinen. Mikäli käytetään peltiä verhoiluun esim. ikkunapellityksissä, tulee sen olla mattapintaista. Sokkeli: Sokkelin korkeus maanpinnasta mitattuna on korkeintaan n. 1 metri. Mikäli sokkelin korkeus on yli puoli metriä maan pinnasta, tulee se verhoilla. Rakennusten lattiatasot suositellaan nostettavaksi noin 1m nykyisen, luonnontilaisen maanpinnan yläpuolelle. Siten estetään kosteudesta rakennuksen käytölle tai rakenteille aiheutuvat haitat, varmistetaan routasuojauksen toimivuus ja mahdollistetaan rakennuksen ja piha-alueiden kuivatus. Katto: Kattomateriaalina tumma kattohuopa. Kattokaltevuus on kaikilla tonteilla vähintään 1:2. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kattokaltevuuden tulee olla riittävän jyrkkä ja kattopinta tulee suunnitella osaksi julkisivukokonaisuutta. Laskettujen räystäslinjojen ja poikkipäätyjen rakentaminen on suositeltavaa. Kattojen tulee olla avoräystäällisiä, kotelointia ei sallita (mallikuva alla). 8 RAKENNUSTEN MATERIAALIT JA VÄRIT Katemateriaalin tulee olla tumma huopakate (kolmiorimakate tai palahuopa). Mikäli käytetään peltiä verhoiluun savupiipuissa, tulee sen olla mattapintaista ja värisävyltään tumma ja katemateriaalin värinen. Julkisivun päämateriaali tulee olla tummaa puuta. Lisäksi voidaan käyttää toista materiaalia, kuten esim. kiveä vähäisessä määrin. Tehosteosat väriltään pääväriin sävytettyä valkoista / vaaleaa. Puuosat käsitellään mahdollisimman luonnonläheisillä sävyillä. Kirkkaiden värien ja perusvärien käyttöä tulee välttää myös tehosteosissa. Korttelialueilla huomioidaan perinteiset rakennustavat ja materiaalit soveltuvin osin Talousrakennus / autotalli on rakennettava samalla julkisivu- ja katemateriaalilla ja maalattava samalla värillä kuin päärakennus. 9 TALOUSRAKENNUS Talousrakennus / autotalli on rakennettava samalla julkisivu- ja katemateriaalilla ja maalattava samalla värillä kuin päärakennus.

8 Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79, Tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen ja lisäksi vain yhden erillisen talousrakennuksen, jossa on varasto, autokatos ja / tai autotalli ja joka sisältyy annettuun 200 k-m²/tontti. Kerrosluku I½ koskee myös talousrakennuksia. 10 PIHA-ALUE JA AJOLIITTYMÄT Alueella tulee ottaa huomioon pelastusajoneuvojen liikkumismahdollisuus myös talviolosuhteissa. Sokkelin ympärille, vähintään 1m etäisyydelle sokkelista, on estettävä pintakasvillisuuden leviäminen paloturvallisuussyistä. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä rakennuspaikkakohtaisesti aluetta koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä ja se hyväksytetään myös pelastusviranomaisilla. Piha-alue: Piha-alueen rakentamisessa voidaan käyttää mursketta, kivilaattoja, luonnonkiviä sekä nurmea. Lähiulkotilan ympärivuotista käyttöä silmällä pitäen rakennusten ympärille suositellaan rakennusta kiertävien maanvaraisten puuterassien ja tarvittaessa kulkusiltojen rakentamista. Tontteja ei saa aidata, vaan niiden tulee liittyä saumattomasti ympäröiviin luonnontilaisiin virkistysalueisiin. Rakennuksiin liittyvät näkösuoja-aitaukset sallitaan. Jos sekä rakennukset että liikennealueet nostetaan täyttämällä reilusti ympäröivän maanpinnan yläpuolelle, voidaan pihojen ja liikennealueiden pintavedet johtaa maanpinnan kallistuksilla ympäröivään maastoon. Pintavesiä ei saa johtaa avo-ojilla suoraan vesistöön. Pohjaveden arvioidaan alueellisesti ja vuotuisesti vaihtelevan syvyysvälillä 0 1,0 m. Ajoliittymät: Tontin ajoliittymän sijainti on esitettävä asemapiirroksessa ja sen sijaintia määriteltäessä on huomioitava olevat katuvarusteet (kuten valaistus, kaivot, maanalaiset putket ja kaapelit). Ajoliittymien leveys on 3-6 metriä. Liikennealueilla tehdään massanvaihto turvekerroksen alapintaan. Liikennealueet ehdotetaan tehtäväksi murskepintaisina. Routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuutena suositellaan käytettäväksi 1200mm, jolloin routanousut eivät muodostu haitallisen suuriksi. Mikäli massanvaihto tehdään routimattomalla materiaalilla, voidaan se lukea mainittuun paksuuteen. Päällysteitä käytettäessä tulee rakennekerroksen olla suurempi. Teiden tonttiliittymiin tms. kohtiin tehdään rummut. Katujen ja liittymien toteuttaminen kuuluu alueen maanomistajalle tai haltijalle.