Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä

2 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä

3 Creative Little Scientists Tämä tiivistelmä perustuu julkaisuun Creative Little Scientists Final Report (Raportti D6.6), joka löytyy osoitteesta Suomenkielisen version toimittaja: Dr. Sari Havu-Nuutinen, University of Eastern Finland, Suomi Alkuperäisen englanninkielisen version toimittajat: Dr. Ashley Compton, Bishop Grosseteste University Lincoln, UK Dr. Esme Glauert, Institute of Education, Universtity of London, UK Dr. Fani Stylianidou, Ellinogermaniki Agogi, Kreikka Prof. Anna Craft, The Open University, Kreikka Prof. Teresa Cremin, The Open University, UK Dr. Sari Havu-Nuutinen, University of Eastern Finland, Suomi Taiteellinen vastuu: Christos Tselempis, Ellinogermaniki Agogi, Greece Suomenkielinen käännös: Jarkko Sirainen & Sari Havu-Nuutinen Jukaisija: EPINOIA S.A. Kiitokset: Kiitos tohtori Linda McConnonlille (de Montford University, England), joka jatko-opintojensa aikana Exeterin yliopistossa laati useita tässä julkaisussa esitettyjä kuvioita Creative Little Scientists projektille CreativeLittleScientists beneficiaries. Tämän työn lisenssi kuuluu Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 kansainväliseen lisenssiin. Sen kopio on nähtävissä osoitteessa Tämä dokumentti edustaa ainoastaan kirjoittajien näkemyksiä ja komissiota ei voida pitää vastuullisena tehdyistä johtopäätöksistä. Projekti CREATIVE LITTLE SCIENTISTS on saanut rahoitusta Europan unionin 7. puiteohjelmasta(fp7/ ), joka kuuluu stipendisopimukseen numero koskien tutkimusta, teknologian kehittämistä ja käytäntöjen esittämistä. 2

4 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Projektin lähtökohdat Käsitteellinen viitekehys Tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmät Keskeiset tutkimustulokset TK1 Partnerimaiden opett ajien (ja ohjaavien asiakirjojen) käsitykset luonnontie-teiden ja matemati ikan opetuksesta, oppimisesta ja arvioinnista esi- ja alkuopetuksessa sekä luovuuden rooli näissä. TK2 Luonnonti eteiden ja matemati ikan opetuksen, oppimisen ja arvioinnin käytänteet esi- ja alkuopetuksessa: tutkimusperusteiset lähestymistavat ja luovuus. TK3 Keinot, jotka edisti vät lasten luonnonti eteen ja matemati ikan oppimista, mielenkiintoa ja moti vaati ota. TK4 Miten tutkimustulokset suhteessa tutkimuskysymyksiin 1-3 tukevat käytännön toimien kehitt ämistä luokkati lanteissa sekä opett ajankoulutuksessa. (perus- ja täydennyskoulutus)? Matematiikan ja luonnontieteiden esi- ja alkuopetusta koskevat suositukset Euroopan laajuisesti Tavoitteet Opetus, oppiminen ja arviointi Opetusta ohjaavat ulkoiset tekijät Lähteet

5 Creative Little Scientists Johdanto Lapset luovina luonnontutkijoina (Creative Little Scientists) projekti oli 2½ vuotta kestävä EU:n rahoittama vertaileva kansainvälinen tutkimushanke, johon osallistui yhdeksän eri maata: Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Malta, Portugali, Romania ja Iso-Britannia. Projektissa pyrittiin muodostamaan laaja-alainen ymmärrys siitä, millaista 3-8 vuotiaiden lasten luonnontieteen ja matematiikan opetus on eri maissa sekä selvittämään sitä, millaiset mahdollisuudet opetuksella on edistää luovuutta ja tutkivaa oppimista ja opettamista esi- ja alkuopetuksessa. Projektin tavoitteena oli tuoda jotain uutta aikaisempiin Euroopan Unionin luonnontieteiden ja matematiikan opetusta koskeviin raportteihin kiinnittämällä erityisesti huomiota luonnontieteiden ja matematiikan opetukseen esi- ja alkuopetuksessa ja siihen, miten luovutta voitaisiin kehittää luonnontieteen ja matematiikan opetuksen ja oppimisen yhteydessä. Huomattavan tärkeä osa projektia oli myös luoda suosituksia opettajankoulutuksen toimintamalleihin ja opettajankoulutukseen. Oleellista oli myös yhteistyö ja vuoropuhelu osallistujien ja muiden sidosryhmien kanssa koko projektin ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli tehostaa hyviä käytäntöjä laatimalla suosituksia opetussuunnitelmiin, pedagogiikkaan ja arviointiin opettajankoulutuksessa että luokkatilanteissa. Projektin lähtökohdat Projektia ohjasi neljä erilaista lähtökohtaa, jotka määrittelivät luonnontieteiden ja matematiikan opetukseen liittyvää luovuutta esi- ja alkuopetuksessa: Taloudellisen vaikuttavuuden rooli opetuksessa. Osaavien tutkijoiden ja luovien ajattelijoiden tarve lisääntyy yhä enemmän tietoon perustuvassa globaalitaloudessa. Näiden taitojen harjoittelu koululuokissa kohdistuu mm. päätelykyvyn, innovatiivisen ajattelun ja myönteisen asenteen vahvistamiseen. Luonnontieteiden, matematiikan ja luovuuden rooli lasten kehityksessä yhteiskunnan toimijoiksi. Varhaiskasvatuksen rooli lasten varhaisissa kokemuksissa ja myönteisten taitojen edistämisessä. Digitaalisuuden tai teknologian rooli kasvatuksessa. Näiden laajempien yhteiskunnallisten kysymysten lisäksi projektia ohjattiin erilaisilla käsityksillä lapsista sekä ajankohtaisella tietoisuudella siitä, että lapsi on aktiivinen ja kyvykäs oppija. Lasten kyky ottaa oma oppiminen haltuun ja osallistua ratkaisujen tekoon asioissa, jotka vaikuttavat heidän omaan elämään, on jo yhä useammin tutkimuksellisesti osoitettu. Käsitteellinen viitekehys Projektin käsitteellinen viitekehys muodostui aikaisemmista tutkimuksista jotka kohdistuivat esi- ja alkuopetuksen luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen ja oppimisen tutkimuksiin, luovuutta elinikäisenä taitona tarkasteleviin tutkimuksiin, opettajankoulutuksen lähestymistapoja ja opetusta koskeviin tutkimuksiin, sekä kognitiivista psykologiaa ja vertailevaa kasvatustiedettä käsitteleviin tutkimuksiin. Projektin käsitteellinen viitekehys loi vahvan teoreettisen pohjan projektissa toteutetulle tutkimustyölle. Projektin käsitteellisessä viitekehyksessä kahdella painopistealueella oli erittäin merkittävä rooli tutkimuksen toteuttamisen näkökulmasta. Projektissa luovuus määriteltiin tutkimuskontekstin näkökulmasta siten, että luonnontieteen ja matematikan tutkimusperustaisen oppimisen ja luovuuden yhdenmukaisuudet ilmenevät yhtenäisenä lähestymistapoina oppimisessa ja opetuksessa. Lisäksi tarkasteltiin luonnontieteitä ja matematiikkaa varhaiskasvatuksessa ja luovuuden roolia opetuksessa yleisemmin. Lopuksi, luonnontieteiden ja matematiikan opetukseen ja oppimiseeen liittyvä luovuuden määritelmä johdettiin käsitteellisestä viitekehyksestä ja sidosryhmien kanssa käydyistä keskusteluista. Luovuus määritellään projektissa seuraavasti: Luovuus on yksilön tai yhteisön kyky tuottaa ideoita ja strategioita. Se on kyky pohtia kriittisesti niiden välisiä selityksiä ja arvioida niiden luotettavuutta suhteessa saatavilla olevaan todistusaineistoon. Tämä määritelmä pitäisi ymmärtää rinnakkain Pienen c (creativity) luovuus määritelmän kanssa (Craft, 2001), jossa pyritään kohti omaperäisyyttä ja kekseliäisyyttä soveltaen luovuutta muihin aloihin, kuten luonnontieteisiin ja matematiikkaan (ks. kuvio 1). Projektissa tunnistettiin useita yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tutkimusperusteisen luonnontieteenopetuksen ja luovien lähestymistapojen välillä. Edellä kuvattu luovuuden määritelmä sekä synergiat tutkimusperusteisen ja luovien lähestymistapojen välillä kokeiltiin ja testattiin empiirisesti eri maiden kouluympäristöissä. Tulokset tukivat käsitteellisessä viitekehyksessä esitettyjä lähtökohtia ja osoittatutuivat toimiviksi kaikissa tutkimusmaissa ja eri koulutasoilla (3-8 -vuotiaat lapset eri Euroopan maissa). Lisäksi projektin tutkimustulokset ovat osoittautuneet kiinnostaviksi projektin eri sidosryhmissä ja laajemminkin tutkijoiden, opettajien ja opettajankouluttajien keskuudessa. Käsitteellisessä viitekehyksessä luonnontieteen ja matematiikan oppimista tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: Tavoitteet, päämäärät ja painopistealueet; opettaminen, oppiminen ja arviointi; ja oppimista ja opetusta ohjaavat ulkoiset tekijät. Näitä kehitettiin edelleen opetussuunnitelma-analyysiin perustuvassa tutkimuksessa. Käytetty verkko ajatus perustuu Van den 4

6 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Kuvio 1: Lapset luovina luonnontutkijoina- projektissa laadittu määritelmä luovuudelle luonnontieteen ja matematiikan oppimisessa. Episode Rakentelu (5 years old) (Germany): Pisa tornin rakentaminen The teacher had observed that the class of 5-year old children enjoyed playing with wooden building blocks. To extend their learning she gave the children a book with photographs of buildings. Inspired by these the children decided to build the Leaning Tower of Pisa showing creativity in their sense of initiative and imagination in generating plans for a new building project. One child started off with a plan but the tower tumbled down. The teacher encouraged the child to reflect on the source of the problem and then stood back while the child worked with another child to find a solution. The children observed, predicted and communicated their ideas demonstrating creative dispositions such as making connections between observations and using reasoning skills in coming up with a solution 5

7 Creative Little Scientists Understanding and process skills Fostered Living Dynamic Motivation and affect Role of aesthetic experience Embedded activities into children s everyday life Development of positive attitudes Questioning and curiosity Inquiry and investigation Diagnosing problems Driving feature of possibility thinking Problem solving and agency Hands-on, minds-on exploratory engagement Develop cognitive flexibility Shared and meaningful experiences Science Dialogue and collaboration Children externalise, share and develop their thinking Consolidation of ideas Develop verbal reasoning skills Process Scaffolding Outcome Play and exploration Ability to reason Nurture children s motivation Inherent in young children s activity Mathematics Positive attitudes Reflection and reasoning Metacognitive processes Evaluation of ideas Appreciation of scientific argumentation and explanation Conceptual understanding Creativity Kuvio 2: Luovuuden, luonnontieteen ja matematiikan synergiat esi- ja alkuopetuksessa Akkerin (2007) malliin opetussuunnitelman sisällöistä ja oppimisesta. Rationaalisuus verkon keskellä osoittaa opetussuunnitelman ydintehtävän. Tämä on tärkein lähtökohta opetussuunnitelman muodostamiseen ja yhdeksän muuta komponenttia ovat ihanteellisesti yhdistetty tähän ytimeen sekä toisiinsa. Hämähäkkiverkko kuvaa eri osien monenlaisia vuorovaikutuksia ja keskinäisiä riippuvuuksia mutta myös sen haavoittuvuutta. Jos yksi osa-alue saa liikkaa painoarvoa, hämähäkkiverkko rikkoutuu (Van den Akker, 2007, p41). Teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittiin myös lista niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä eri opetussuunnitelmaa ohjaaviin tekijöihin ja joiden on havaittu olevan yhteydessä luovuuteen luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa. Tämä kyseinen lista, yhdessä opetussuunnitelmaa ohjaavien tekijöiden kanssa, tarjosi keskeisen ja yhtenäisen metodologisen ja käsitteellisen viitekehyksen tutkimuksen eri vaiheille ja mahdollisti syvän empiirisen kuvan luomisen niistä lähestymistavoista ja yhteyksistä, jotka liittyvät luovuuden edistämisen mahdollisuuksiin luonnontieteissä ja matematiikan oppimisessa. Tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmät Lapset luovina luonnontutkijoina projektin tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata sitä, miten luovuus on havaittavissa luonnontieteiden ja matematiikan opettamisessa ja oppimisessa. Näin ollen, tutkimus pyrki kuvaamaan tilanteita luonnontieteiden ja matematiikan opetuksesta esi- ja alkuopetuksessa sekä lisäksi 6

8 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Kuvio 3: Opetussuunitelmaa ohjaavien tekijöiden verkko (van den Akker, 2007, p. 41) selvittämään mitä luovuus todella tarkoittaa kun se liitetään näihin aineisiin varhaiskasvatuksessa. Käsitteellisen viitekehyksen perusteella tutkimuskysymyksiä ohjasivat kolme seuraavaa ydinajatusta: Käsitteellistäminen Tutkittu toiminta Käytännön kehittäminen ja tutkimuskysymykset olivat: TK1 Miten opettajat käsitteellistävät luonnontieteiden ja matematiikan opettamista, oppimista ja arviointia esi- ja alkuopetuksessa eri maissa? Millainen rooli luovuudella niissä on? TK2 Mitkä ovat luonnontieteiden ja matematiikan opettamisen, oppimisen ja arvioinnin menetelmät varhaiskasvatuksessa eri maissa? Millainen rooli luovuudella niissä on? TK3 Millä tavalla kyseiset lähestymistavat pyrkivät vahvistamaan lasten oppimista ja motivaatiota luonnontieteissä ja matematiikassa? Miten opettajat näkevät oman roolinsa tässä? TK4 Miten tulokset ja niiden analyysi yllä oleviin tutkimuskysymyksiin 1-3 voivat osoittaa miten käytäntö on kehittynyt sekä luokkatilanteessa että opettajankoulutuksessa (perus- ja täydennyskoulutuksessa)? Kun tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin suhteessa opetussuunnitelmaan ja opetusta ohjaaviin tekijöihin sekä projektissa luotuihin faktoreihin niiden havaittiin olevan yhteydessä luovuuteen esi- ja alkuopetuksen luonnontieteen ja matematiikan opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimuksen kenttätyöskentelyvaiheessa edellä kuvatut tutkimusta ohjaavat periaatteet ryhmiteltiin heijastamaan kenttätyön kahta pääperiaatetta. Ne löytyvät Siraj- Blatchfordin et al (2002) pedagogisesta mallista, joka on esitetty kuviossa 4: Pedagogiset interventiot (tai vuorovaikutus) on dokumentoitu seuraamalla luokkahuonetoimintaa ja kuuntelemalla lasten reaktioita toiminnasta, ja Pedagoginen kehys dokumentoituna opettajien reflektioista luokkahuonetoiminnassa sekä muusta informaatiosta liittyen opettajaan, kouluun, opetussuunnitelmaan ja arviointiin. Tutkimuksessa kerättiin myös tietoa joka liittyi opettajiin, kouluihin, ja varhaiskasvatuksen rakenteellisiin tekijöihin laajemmin yhteiskunnassa havaitaksemme ne tekijät, jotka mahdollistavat tai ovat esteenä luovuuden ja tutkimusperustaisen oppimisen edistämiselle. Lapset luovina luonnontutkijoina -projektissa aineisto kerättiin eri vaiheissa (kuvio 5). Jokaisesta vaiheesta on julkaistu oma tutkimusraportti ja kaikki raportit on saatavilla projektin verkkosivuilta. 7

9 Creative Little Scientists Kuvio 4: Opetus- ooppimistilanteita ohjaavat tekijät (Siraj-Blatchford et al, 2002) Kuvio 5: Projektin keskeiset verkkojulkaisut Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisesti selvitettiin opettajien käsityksiä ja kvalitatiivisia lähestymistapoja käytettiin luokkahuoneiden havainnointitutkimuksissa ja tutkittaessa vuorovaikutteisia prosesseja liittyen opettajankoulutusta koskevan opetussuunnitelman kehittämiseen (Kuvio 6). Tutkimustuloksissa huomio kiinnittyi muun muassa siihen, että opetushallintoa (= opetusta ohjaavat asiakirjat) ja opetuskäytäntöjä pitäisi tarkastella partnerimaiden omissa kansallisissa konteksteissa, erityisesti silloin kun tehdään vertailevia arviointeja. Näin ollen, projektin eri tutkimusvaiheet raportoitiin ensin kansallisesti ja julkaistiin erillisissä kansallisissa raporteissa. Nämä raportit tiivistettiin loppuraporteiksi muodostaen siten kokonaiskuvan projektista. Keskeiset tutkimustulokset TK1 Partnerimaiden opettajien (ja ohjaavien asiakirjojen) käsitykset luonnontieteiden ja matematiikan opetuksesta, oppimisesta ja arvioinnista esi- ja alkuopetuksessa sekä luovuuden rooli näissä. 8

10 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Comparative Reports Fieldwork in schools (48 sites across the partner countries, Report on Practices and Implications resulting in 71 case studies and 218 episodes) Teacher On-line focus group in Education Curriculum Design Principles Desk Research (134 policy documents) Survey Questionnaire (815 teachers from 605 schools: 238 preschools and 367 primary) Each resulting in 13 country reports each country (79 participants) Face to face focus groups in each country (57 participants) International focus group of partners Kuvio 6: Tutkimusvaiheet ja niiden väliset yhteydet Lähes kaikissa maissa luonnontieteiden opetusta koskevan opetussuunnitelman ydinajatus kohdistui lasten rooleihin yhteiskunnan jäseninä ja korosti luonnontieteiden ja ympäristön tietoisuutta osana heidän elämää laaja-alaisesti. Tämä heijastui myös opettajien käsityksissä. Tutkimustulokset kuitenkin paljastivat, että opettajien näkökulmat, jotka kohdistuivat luonnontieteiden oppimisen ydinajatukseen, olivat käytännössä kokonaisvaltaisempia kuin mitä eri maiden opetussuunnitelmista kävi ilmi. Opettajien käsitykset ja kuvaukset oppimisen tavoitteista ja päämääristä kohdistuivat pääasiallisesti oppimisen affektiivisiin ja sosiaalisiin osa-alueisiin, kuten mielenkiinnon lisäämiseen ja luonnontieteiden oppimisen myönteisen asenteen edistämiseen. Nämä käsitykset erosivat opetusta ohjaavista dokumenteista, joissa korostettiin tiedon ja ymmärtämisen merkitystä sekä tieteellisen tutkimuksen prosessitaitojen merkitystä. TTarkasteltaessa esi- ja alkuopetuksen oppimistoimintoja tutkimuksellinen lähestymistapa nähtiin tärkeänä sekä opettajien kuvauksissa että opetussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen opettajat, jotka opettivat luonnontieteitä ja matematiikkaa luokissatai lapsiryhmissä, viittasivat usein tutkimuksellisen lähestymistavan merkitykseen oppimisessa. Tämä oli myös oleellinen osa kaikkien maiden opetussuunnitelman välittämää ohjeistusta. Erityisesti havainnointi, kommunikaatio, yksinkertaisten työvälineiden käyttö nähtiin tärkeinä toimintoina luonnontieteen oppimisessa. Vaikka opettajat korostivat tutkimuksellista lähestymistapaa, he harvoin kuitenkin nostivat esiin käytännön tutkimusten tekemistä tai tiedon selittämistä. Kaikissa maissa opettajat korostivat systemaattisesti keskustelun ja yhteistyön merkitystä luonnontieteen opiskelussa. Näiden lähestymistapojen mahdollisuus kehittää lasten luovuutta usein jäi kuitenkin opettajilta usein huomioimatta. Sama havainto oli nähtävissä opetussuunnitelma-analyysissä; ne korostivat sosiaalisen kehityksen tärkeyttä mutta sisälsivät hyvin vähän viitteittä niihin luovuuden piirteisiin, joiden kautta voisi kehittää dialogia ja yhteistyötä. Opetussuunnitelmissa ja ohjausasiakirjoissa annettiin hyvin vähän ohjausta opettajille keskustelujen ja yhteistyön käytön tukemiseksi luokkatilanteissa. Motivaation ja affektiivisten tekijöiden huomioiminen opetuksessa oli samansuuntaista verrattaessa opettajien käsityksiä ja opetussuunnitelmia. Opettajat korostivat oppilaiden aikaisemman tiedon hyödyntämistä ja luonnontieteen soveltamista jokapäiväiseen elämään. Opetussuunnitelma ohjasi samansuuntaisesti, mutta luovuuden roolia näistä näkökulmista kuvattiin harvoin. Vähiten niin opettajat kuin opetussuunnitelmat kuvasivat draaman ja historian merkitystä luonnontieteiden opetuksessa eikä niiden merkitys luovuutta edistävänä tekijänä noussut esille. 9

11 Creative Little Scientists Episodi Mittaaminen (5-6 -vuotiaat)(kreikka): Pöytien mittaaminen uusia pöytäliinoja varten The teacher asked the children (aged 5 and 6) to help her in giving the carpenter measurements to create new worktables for the classroom, identical to the current ones. The children collaborated in small groups to generate their own strategies to solve the problem for example choosing the measuring tools to use, working out how to take and most importantly record measurements in their group notebooks. They then had to present and explain their findings to the whole class, including the tools they used and how the measurements were made. Finally the children evaluated and reflected on the activity: what problems they had faced, how they felt about these and how they had overcome them. In their engagement with this problemsolving activity children demonstrated a range of dispositions associated with creativity including imagination in appreciating what the carpenter might require, creative thinking in coming up with alternative approaches to measuring and recording and reasoning skills in evaluating different approaches and outcomes reported. Leikin merkitys luonnontieteen ja matematiikan oppimisessa oli tärkeämpi esiopetuksessa kuin alkuopetuksessa. Suurin osan varhaiskasvatuksen opettajista korosti leikin merkitystä luovuuden kehittymisessä. Leikin merkitys korostui myös lähes kaikkien maiden opetussuunnitelmissa; suurin osa ohjaavista asiakirjoista korosti leikkivää ja tutkivaa oppimista, mutta huomattavasti enemmän varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussa. Konkreettinen toiminta sekä aineiden ja materiaalien tutkiminen nähtiin luovuutta edistävänä toimintana erityisesti alkuopetuksessa sekä opettajien että opetussuunnitelmien mukaan. Sama suuntaus oli nähtävissä ongelmakeskeisen oppimisen ja oppilaskeskeisyyden osalta. Erityisesti esiopetuksessa näitä kyseisiä lähestymistapoja pidettiin lasten luovuuden edistäjänä. Kysymysten asettelu ja uteliaisuuden tukeminen nähtiin myös luovuuden edistäjinä. Oppimistoiminnot, jotka rohkaisivat lapsia esittämään kysymyksiä ja edistivät lasten mielikuvitusta, saivat opettajilta useita mainintoja. Samat tekijät oli löydettävissä opetussuunnitelmista ja niitä pidettiin luovuutta edistävinä. Vähemmän korostettiin opettajan roolia kysyjänä ja reflektointia ja asioiden selittämistä ei nähty merkittävinä luovuuden näkökulmasta. Opettajat kuitenkin kertoivat kehittävän lasten arviointi- ja selitystaitoja usein tai hyvin usein. Oppimisen ohjaaminen perustui opettajien kuvauksissa siihen, että opettajan tehtävä oli tukea lasten omaehtoista tutkimusta ja tarjota oppijalle mahdollisuus tutkia ja selvittää asioita yksin tai muiden kanssa. Arviointi, erityisesti formatiivinen arviointi, tuotiin laajasti esille yhtenä tärkeänä oppimisen alueena. Opetussuunnitelmissa painotus on enemmän oppimistulosten arvioinnissa kuin jatkuvassa oppimisprosessia koskevassa arvioinnissa. Opetussuunnitelmat eivät myöskään tarjonneet opettajille ohjeita ja kriteerejä arvioinnin toteutukseen. Arvioinnin rooli opetussuunnitelmissa vaihteli suuresti eri maiden kesken. Luonnontieteen ja matematiikan oppimisen arvioinnissa korostuivat sisällöt ja vähemmän huomiota kiinnitettiin tutkimuksellisiin lähestymistapoihin ja menetelmien ymmärtämisen arviointiin; vielä vähemmän huomiota sai oppimisen sosiaaliset ja affektiiviset tekijät, vaikka niitä korostettiin oppimistavoitteissa. Opetussuunnitelmissa ja muissa ohjaavissa asiakirjoissa oli hyvin vähän mainintoja luovuuden roolista oppimisessa. Vähän kiinnitettiin huomiota myös arviointimenetelmien monipuoliseen käyttöön. Lasten osallistumista arviointiprosesseihin ei pidetty tärkeänä vaikka opettajat kertoivat käyttävänsä lasten tuotoksia osana arviointia, erityisesti varhaiskasvatuksessa. TK2. Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen, oppimisen ja arvioinnin käytänteet esi- ja alkuopetuksessa: tutkimusperusteiset lähestymistavat ja luovuus. 10

12 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Episodi Kelluminen ja uppoaminen (5-6 -vuotiaat) (Romania): Kuinka veteen pudonnut muurahainen voidaan pelastaa joesta? The teacher told a story to her class of children aged 5 and 6 about an ant who fell into the river. A dove flying by wanted to help the ant. By providing an inquiry-based problem that had more than one solution and by giving children autonomy to come up with their own ideas, the children were able to plan their investigations and showed creativity in generating their own ideas about which materials to use and how to test them, using their imagination and making connections with prior experiences. The children discussed natural materials in the forest the dove might use to help keep the ant afloat. A variety of materials was made available, including nuts, feathers, wooden sticks, leaves, little stones, acorns, pieces of bark, fir cones. Each group discussed their own predictions about the materials they thought most suitable to save the ant. They were given small containers with water to test their ideas about which materials in the forest could be used as little boats for the ant. Children were able to record and communicate findings in their own ways. Children shared and evaluated their findings, drawing on evidence from their observations, to justify conclusions about whether this object would be appropriate to help save the ant. Tulosten mukaan esi- ja alkuopetuksen opetuksessa on runsaasti tutkimusperustaista työskentelyä ja luovuutta edistäviä elementtejä. Opettajat tarjosivat runsaasti lapsille mahdollisuuksia tuoda esiin omia ideoitaan ja toimintatapojaan. Lapset saivat edistää luovuuttaan erilaisissa leikeissä ja projekteissa. Käsiteltävät aiheet liittyivät usein lasten arkipäivän kokemuksiin ja antoivat lapsille laajamittaiset mahdollisuudet ongelmien ratkaisuun. Dialogilla ja yhteistyöllä, joita edistettiin ryhmätyöllä ja opettajan kysymyksillä, oli tärkeä rooli lasten reflektointi- ja selitystaitojen kehittämisessä. Opettajan ohjaus oli usein oppimista tukevaa ja siinä korostui oppilaan itseohjautuvuus ja tutkimuksellinen ote oppimiseen. Opettajat antoivat hyvin tilaa lasten kysymyksille ja pohdinnoille. Alkuopetuksessa leikin mahdollisuudet olivat vähäisiä. Tässä ikäryhmässä leikki ja konkreettinen tutkiminen voisi saada laajempaa huomiota. Myös lasten oppimista ja luovuutta edistävät erilaiset ilmaisun muodot ja prosessit jäivät vähäisiksi. Esimerkiksi tieto-ja viestintäteknologian käyttö esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa oli vähäistä. Oppilasarviointi perustui usein opettajan havaintoihin ja kysymyksiin. Arviointimenetelmät olivat yleensä epämuodollisia ja havainnot siitä, että lapset osallistuivat arviointiin, olivat vähäisiä. Esimerkit luokkahuoneen ulkopuolella toteutettuista oppimistilanteista tai museovierailuista olivat vähäisiä. Tässä asiassa havaittiin eroja esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Joissakin maissa lapsilla oli hyvä mahdollisuus leikkiä ja opiskella ulkona ja kokonaisuudessaan tilat ja henkilökuntaresurssit olivat hyvät erityisesti varhaiskasvatuksessa. Toiminnan tavoitteet olivat usein implisiittisiä. Niissä oppimistilanteissa, joissa oppimiselle asetetut kognitiivisest tavoitteet olivat selvät, luovutta tavoiteltiin harvoin. Sosiaaliset ja affektiiviset tavoitteet olivat sen sijaan usein mukana oppimisprosesseissa. Myös luonnontieteiden ja matematiikan käsitteet ja prosessintaidot olivat usein oppimisen tavoitteena, mutta luonnontieteen luonteen tarkastelu oli vähäistä. Tulokset varmistivat laaja-alaisen luonnontieteen tarkastelun merkityksen jo esi- ja alkuopetuksessa; opettajien omat käsitykset luonnontieteen luonteesta ja matematiikasta olivat merkityksellisiä. Lisäksi, miten opettajat ymmärtävät luovuuden merkityksen oppimistavoitteissa ja käytetyissä menetelmissä 11

13 Creative Little Scientists on olennaista. Opettajat enimmäkseen itse rakensivat oppimistuokioita ja ainoastaan muutamat käyttivät oppikirjaa. Tutkimukset osoittivat myös lapsilähtöisen toiminnan ja luovuuden edistämisen merkityksen esi- ja alkuopetuksessa. Opettajat, jotka olivat ajankäyttöä ja opetussuunnitelmaa ohjaavien vaatimusten pauloissa, eivät aina tunnistaneet tätä seikkaa ja rajoittivat helposti lasten mahdollisuuksia luovuuteen ja tutkimusperustaisiin toimintoihin. TK3 Keinot, jotka edistivät lasten luonnontieteen ja matematiikan oppimista, mielenkiintoa ja motivaatiota. Analysoiduista opetustuokioista löytyi kauttaaltaan useita esimerkkejä lasten havaintojen tekemisestä, vertailuista aiemmin opittuun tai koettuun. Lapsilla oli mahdollisuuksia kysyä opiseskelun kohteena olevista asioista, mutta niitä ei huomioitu systemaattisesti osana oppimisprosessia. Vaikka opettajakyselyssä ja opetussuunnitelma-analyysissä ei ollut havaittavissa lasten osallisuuden huomioimista, lapset osallistuivat opetustuokioissa yhteisiin pohdintoihin ja keskusteluihin aktiivisesti. Osallisuus näkyi erityisesti keskusteluissa vertaisryhmien ja aikuisten kanssa. Vaikka luonnontieteen luonteen tarkastelu oli vähäistä myös oppimistuokioissa, useissa tuokioissa mahdollisuudet ymmärryksen kehittymiselle oli havaittavissa. Tämä näkyi mm. lasten reflektointitaitoina luokkahuonekeskusteluissa tai haastattelutilanteissa tutkijoiden kanssa. Tuokiossa havaitut lasten tutkimustaidot ja luonnontieteen ymmärtäminen linkittyivät toisiinsa ja toivat esiin monia luovuutta edistäviä tekijöitä. Esimerkiksi lasten motivaatio, uteliaisuus ja taidot keksiä jotakin uutta, huomattiin heidän kyvyistä esittää kysymyksiä ja aktiivisesti etsiä tutkittavia kohteita ja tehdä tutkimuksia. Analysoidut opetustuokiot tarjosivat useita esimerkkejä lasten aloitteellisuudesta ja yhteistyötaidoista tilanteissa, joissa ratkaistiin miten tutkimuksia tehdään. Selityksissään lapset osoit- Episodi: Pikkusiivekkäiden laskeminen (4-5 -vuotiaat) (Englanti): Lasten suunnitelmat siivekkäiden luokittelemiseksi ja lukumäärän laskemiseksi Children aged 4 and 5 were given the problem of working out how to sort, count and record the number of plastic minibeasts in a bucket. Some children worked in pairs, others individually in a carpeted area of the classroom. The children were given time to generate their own strategies for counting the minibeasts and plenty of space to set out and represent sorting and counting processes in different ways. They were able to leave their different minibeasts in different areas of the carpet without having to clear their working space each time they finished counting each type. This allowed children to learn from each others approaches, and for the teacher to examine everyone s work at any point during the activity. Children s imagination and creative thinking skills were demonstrated in the variety of approaches adopted. For example, one child counted the spiders and flies by placing them carefully in rows of five (as shown in the photograph), whereas another pair of children placed all the flies in a single half-circle row (although they later started adopting the 5 in a row formation for their caterpillars and woodlice). Children were encouraged to discuss and reflect on their different strategies with their talk partners at the end of the lesson. The child whose work is shown was overheard saying to his talking partner When you re lining them up cause you know when you re lining them up, and there s only one I don t know where to put it. Looking at his work he has four rows of five dragonflies (and of spiders) with one remaining dragonfly being placed on the end of a row. He seemed to be grappling with how to deal with remainders. 12

14 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä tivat mielikuvitusta, asioiden yhdistämiskykyä ja kykyä ajatella monipuolisesti. Miten opettajat näkivät oman roolinsa oppimisen ohjaajina? Opettajat, jotka osallistuivat havainnoituihin tapaustutkimuksiin, toivat usein esille sen, että he eivät olleet aikaisemmin pohtineet opetustapaansa suhteessa tutkimusperustaiseen oppimiseen ja luovuuteen. Tutkimus herätti opettajissa pohdintaa siitä, mikä oli tutkimusperustaisuuden ja luovuuden merkitys varhaiskasvatuksen luonnontieteissä ja matematiikassa, ja miten tätä merkitystä voisi edistää. Enemmistö opettajista näki, että lasten rohkaiseminen ja tukeminen itseohjautuvaan oppimiseen on tärkeää. Monet heistä korostivat myös motivaation merkitystä sekä yhteistyön ja ongelmanratkaisua edistävän oppimisympäristön merkitystä. Opettajan tehtävänäi nähtiin käsitteellistäminen ja opitun soveltamiseen ohjaaminen. Yleisesti opettajat eivät kuitenkaan viitanneet runsaasti tutkimusperustaisuuden tai luovuuden edistämisen merkitykseen osana opettajan tehtävää. TK4. Miten tutkimustulokset suhteessa tutkimuskysymyksiin 1-3 tukevat käytännön toimien kehittämistä luokkatilanteissa sekä opettajankoulutuksessa. (perus- ja täydennyskoulutus)? Tutkimustulokset paljastivat useita opettajankoulutuksen alueita, jotka vaativat lisähuomioita tutkimuksellisuuden ja luovuuden edistämiseksi luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa esi- ja alkuopetuksessa. Näitä olivat: Käsitteellinen ymmärrys matematiikan ja luonnontieteen luonteesta sekä matematiikan ja luonnontieteen opetuksen tavoitteet varhaiskasvatuksessa. Luovuuden rooli ja muodot oppimisessa ja opetuksessa. Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen käyttö. oustavan ja tutkimusperustaisen oppimisen ja leikin mah- Episode Metsäkoulu (3-5 years old) (Scotland): Muutosten havainnointi luonnossa eri ajankohtina In this setting visits to a local wildlife area are planned each week to provide children with opportunities to explore the natural environment and observe change over time for example in the weather and in the life cycles of living things. Visits are also designed to foster children s own interests and explorations and to encourage a range of inquiry skills in particular observing and exploring, asking questions, developing skills associated with reasoning and making connections. The school organises clothing and resources carefully to enable visits in all weathers, such as mats, blankets, thermal clothing, warm drinks and snacks. A variety of equipment is taken to support activities at the site, including tarpaulin and ropes for making a shelter, magnifiers, binoculars and a camera to support observations, collecting pots, litter pickers and spades. The explorations of one child, Ian, illustrate the opportunities to foster creative dispositions in particular motivation, curiosity and sense of initiative in his active pursuit of his own interests and observations. First he spent a long time at the pond that was covered with ice. He noticed bubbles and began breaking up the ice so they (the frogs) can breathe. A second focus of activity was taking photographs of the different fungi on the site to add to his growing collection. In reflecting on his visit later in the day Ian highlighted these two activities (breaking ice and photographing fungi), making connections with previous visits. I think I saw frogs in the summer and before I saw frogspawn... It was sort of jelly and tadpoles inside the ball of jelly... Not the kind of jelly from what you eat and got tadpoles inside it. 13

15 Creative Little Scientists dollistaminen esi- ja alkuopetuksessa. Lasten osallisuutta ja luovuutta edistävien toimintatapojen tarkastelu. Kysymysten tekemisen merkitys tutkimusperusteisuuden ja luovuuden tukemisessa; miten opettaja voi tukea lasta kysymysten asettamisessa. Erilaisten esitysmuotojen merkitys ja roolit, sisältäen TVT:n käytön lasten oppimisprosesseissa. Arviointistrategiat, joita voidaan käyttää varhaiskasvatuk- sen luonnontieteiden ja matematiikan oppimisen ja opetuksen tukemisessa sekä vertaisryhmien ja itsearvioinnin roolit. Projektin empiiriset tutkimukset tarjosivat runsaasti konkreettisia esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää opettajankoulutuksissa. Kyseiset esimerkit kuvaavat ja osoittavat luovuuden ja tutkimusperusteisuuden mahdollisuuksia jokapäiväisessä luonnontieteen ja matematiikan opiskelussa. Episodi Etäisyys auringosta (5 -vuotiaat) (Portugali): Auringon ja maan suhteellisen koon sekä niiden keskinäisen välimatkan ymmärtäminen The teacher planned a range of creative activities to foster children s understanding of the relative sizes of the Sun and the Earth and the distances between them, providing a variety of materials to represent the Sun and the Earth and the distance between them, giving them time to raise questions and offer ideas and explanations. For example the teacher set the problem: If the Sun is represented by a ball what would the Earth s size be and what would be the distance between them? The children showed imagination in suggesting that the Earth could be represented by a grain and that people would be the size of microbes making connections with prior knowledge. The children were asked to use their hands to show the diameter of the ball (the Sun) and asked how many diameters would represent the distance between the Sun and the Earth. When the children learned that it would take around a hundred, they were fascinated. The teacher then gave the children one hundred pieces of paper, each roughly the length of the diameter, to model the distance between the Sun and the Earth out in the corridor. Through their own observations, the children noticed that the grain, which they had chosen to represent the Earth, could no longer be seen from the position of the ball, which represented the Sun. Subsequently, they reasoned that the distance between the Sun and the Earth was too great and the size of the Earth too small for it to be seen from the Sun. Children s curiosity was stimulated, they brought books about the theme, they talked with their parents and raised more questions. For example they brought in drawings where they tried to answer their own question How did Copernicus find out that the Earth that moves around the Sun? 14

16 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Episode Hiekkalaatikko (3 years old) (Belgium): Vallin rakentaminen In the sand corner the teacher had placed materials to build with, including real bricks and other specialist tools to help with the building process such as plaster, trowels and spirit levels, as well as the familiar buckets and spades. The activity presented the children with several problems. They were given space and time to generate their own solutions. There were opportunities for collaboration between children as they played and watched what each other did. They made decisions based on observations and evaluation of evidence of the impact of their actions demonstrating creativity in making connections and in their reasoning skills. First the two children worked separately to make their own walls. However after some time they started working together to build one wall, sharing the tasks required to prepare their materials. One child was pouring out the water to mix with the sand when she noticed that the sand was not mixing enough with such a large amount of water and so she poured some of the water out of her bucket. Her action suggested creativity in modifying her approach based on her observations. The other child observed this effect and only put a little bit of water on the sand in his bucket, indicating that he had used the evidence from his partner s mixture to make decisions about his own mixture. Matematiikan ja luonnontieteiden esi- ja alkuopetusta koskevat suositukset Euroopan laajuisesti Esi- ja alkuopetusta koskevien asiakirjojen kehittämiseksi laaditut suositukset perustuvat Lapset luovina luonnontutkijoina (Creative Little Scientists) -projektin keskeisiin tutkimustuloksiin, joita käsiteltiin tarkemmin edellisissä luvuissa. Projektissa esiin nousseita kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan seuraavien osa-alueiden näkökulmasta: tavoitteet, opetus, oppinen ja arviointi sekä oppimisen kontekstuaaliset tekijät. Tavoitteet Opetussuunnitelman laadinnassa ja kehittämisessä tulisi huomioida seuraavaa: Opetussuunnitelmassa tulisi kuvata ne prosessit ja toimenpiteet, joiden avulla lapset voisivat paremmin osallistua oppimisen arviointiin ja ideoiden kehittelyyn luonnontieteissä ja matematiikassa. Yksi syy lisääntyneeseen matematiikan ja luonnontieteen opetuksen tutkimustarpeeseen sekä luovuuden merkitykseen korostamiseen esi- ja alkuopetuksessa on projektin käsitteellisen viitekehyksen mukaan lasten varhaisten kokemusten, taitojen 15

17 Creative Little Scientists ja kykyjen tunnustaminen osana oppimisprosessia. Projektissa tehty kirjallisuuskatsaus paljasti sen, että lapset ovat kyvykkäitä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä osallistumaan päätöstentekoon asioista, jotka koskettavat heidän senhetkistä elämäänsä. Opetusta ohjaavissa asiakirjoissa (esim.opetussuunnitelma) on usein ristiriitaa siinä miten tavoitteet ja arviointimenetelmät kohtaavat. Tavoitteet saattavat painottaa tutkimuksen edistämisen taitoja ja luovuutta, mutta arviointimenetelmät sekä kriteerit nostavat esiin näitä asioita varsin vähän. Opettajat tarvitsevat tukea lasten arviointitaitojen ja prosessitaitojen kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Vahvistaa sosiaalisten ja affektiivisten tekijöiden yhteyttä oppimiseen sekä niiden yhteyttä sitoutumiseen, arvointitaitoihin sekä luonnontieteen luonteen ymmärtämiseen. Tutkimustulosten mukaan opetussuunnitelmien tavoitteet, päämäärät ja sisällöt painottivat merkittävästi luonnontieteellisen tiedon edistämistä, tieteellisten ideoiden ymmärtämistä ja niiden prosessointitaitoja. Monin paikoin siis kognitiiviset valmiudet painottuivat enemmän kuin sosiaaliset ja affektiiviset oppimisen ulottuvuudet. Ennen kaikkea opetusta ohjaavissa asiakirjoissa tulisi enemmän kiinnittää huomioita positiiviseen asenteeseen ja kiinnostuksen herättämiseen luonnontieteitä kohtaan jo esi- ja alkuopetuksessa. Opetus, oppiminen ja arviointi Opetussuunnitelman kehittämistyössä tulisi kiinnittää huomioita seuraaviin opetusta, oppimista ja arviointi koskeviin tekijöihin: Painottaa leikin kaltaisten lähestymistapojen, lapsilähtöisten aktiviteettien ja tutkimisen ja ongelman ratkaisun merkitystä esiopetuksessa ja peruskoulussa. Lapset luovina luonnontutkijoina (Creative Little Scientists) projektin teoreettisessa viitekehyksessä korostuu leikinomaisten työtapojen kuten tutkiskelun ja etsiskelyn olevan sisäsyn- Episodi Limainen seos (4-5 -vuotiaat) (Pohjois-Irlanti): Erilaisten välineiden käyttö limaseoksen ominaisuuksien tutkimuksissa In this activity children aged 4-5 years old were involved making and exploring gloop mixing water and corn flour in a large plastic tray that had been placed on a table. Children were free to attend and leave the activity as they pleased. After a short time, the teaching assistant placed a number of different tools - for example spatulas of varying sizes, rubber paint brushes, a funnel into the tray to further provoke interest and exploration. One child became immersed in this activity over a long period, observing the mixture, and trying out different ways to use the tools and their effects, for example scooping it with spatulas or drawing in it with the rubber-tipped paint-brushes. Creativity was evident in his curiosity and sense of intiative and in the question implicit in his actions What can I do with this? This was particularly apparent when analysing Ryan s observable contemplation and subsequent use of tools in the tray. At one point, he was moving gloop across the tray with a wide spatula in his right hand, then trying to stop its return flow using a rubber paintbrush in his left hand. At another point he was scooping up the cornflour mix with the spatula and slowly dribbling it on to his forearm and hand. This generation of alternative strategies and ways to use the tools provided often novel and unexpected outcomes. 16

18 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Episodi Mittaaminen Metsässä (6 vuotiaat) (Suomi): Löydänkö jotain joka on yhtä pitkä kuin tikkuni? The children spent time in the forest with the teacher and observed the environment. The aim was to capitalise on opportunities for measuring. They measured the heights of different plants and made comparisons for example using the concepts smaller, bigger and equal. They also measured the temperature on and inside the snow, as well as the temperature of water. The teacher then presented a challenge try to find a plant that is smaller than yourself. This activity provided opportunities for problem solving and agency, and children generated their own creative solutions. One child for example added some snow in order to make a plant of the correct height. Children were asked to explain and justify their solutions. This provided opportunities for the creative use of reasoning skills in evaluation. tyistä lasten toimissa; tämäntapainen tutkiva oppiminen on pohjan myös tutkimusperustaisessa ja luovuutta edistävässä opetuksessa. Leikin merkitys varhaisien vuosien oppimismenetelmänä tunnustetaan monissa julkaisuissa, mutta tärkeässä roolissa ovat myös tutkimusperustainen työskentely ja luovuuden edistäminen. Monien maiden opetusta ohjaavat asiakirjat huomioivat leikinomaiset työtavat, mutta esiopetuksessa perusopetusta enemmän. Tämä erilainen pedagoginen lähestymistapa eri koulutuksissa näkyi varsinkin luokkahuonetutkimuksissa. Esiopetuksen opettajat käyttivät avoimia leikin muotoja ja roolileikkejä huomattavasti enemmän kuin peruskoulun opettajat. Lisäksi suurempi osa esiopettajista kuin alkuopettajista pystyi näkemään luovuuden osana opetustaan. Leikin ja tutkimukseen perustuvan opetuksen monipuolisempi hyödyntäminen perusopetusiässä voisi olla eduksi erityisesti kun pohditaan luonnontieteen kysymyksiä ja tutustutaan eri ilmiöihin. Eri partnerimaissa tehdyt havainnot paljastavat myös, että erilaisten leikkitilanteiden ja kysymysten mahdollistaminen lapsille on paljon vähäisempää perusopetuksessa kuin esiopetuksessa. Näitä osa-alueita tulisi kehittää myös alkuopetuksessa. Painottaa enemmän ongelmanratkaisua sekä tutkimukseen pohjautuvaa oppimista ja opettamista opetussuunnitelmassa. Huomiota tulisi kiinnittää aika ja tila resurssien kehittämiseen siten, että tutkimusperustaista opetusta ja luovuutta edistäviä lähestymistapoja voitaisiin useammin ja syvällisemmin käyttää matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opetuksessa. Opetussuunnitelman arviointi ja erilaiset ajankäyttöön ja ympäristöön liittyvät resurssit voivat olla yhteydessä opettajien valitsemiin lähestymistapoihin etenkin perusopetuksessa. Tutkimuslöydökset osoittavat, että aika- ja tilaresurssit rajoittavat lasten mahdollisuuksia osallistua tutkimusperustaiseen ja luovuutta edistävään opetukseen. Sama suuntaus on havaittavissa sekä esi- että perusopetuksessa vaikkakin yleisemmin perusopetuksessa. Moni opettaja kuitenkin näkee tarpeelliseksi tarjota lapsille rikas oppimisympäristö, jossa on aikaa ja tilaa tutkiskeluun sekä ongelmalähtöiseen oppimiseen. Lisäksi opettajat haluavat antaa aikaa ja mahdollisuuksia reflektoinnille ja käsitteellisten merkitysten rakentamiselle eri yhteyksissä. Projektin tapaustutkimuksissa havaittiin, että koulun organisoimat resurssit, tilat, henkilökunta ja aikataulut, voivat edistää tai haitata luovuuden edistämistä ja tutkimusperustaista opetusta. Tutkimustulokset rohkaisevat kehittämään joustavampia aikatauluja ja holistisempia lähestymistapoja oppimiseen ja opettamiseen. Lisäksi opettajia tulisi kannustaa huomioimaan lasten ideat ja kiinnostuksen kohteet opetuksen lähtökohtana. Sisällyttää enemmän luovuutta edistäviä tekijöitä luonnontieteen ja matematiikan opetukseen esi- ja alkuopetuksessa sekä määritellä ja havainnollistaa luovuuden merkitys oppimiselle. Projektin aikana saadut tulokset osoittavat, että opettajille olisi avuksi, jos opetusta ohjaavissa asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmassa, luovuuden rooli ja sen merkitys kuvattaisiin tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Niissä opetussuunnitelmissa, joissa luovuus on mainittu, se on kuvattu hyvin ylimalkaisesti, eikä opetussuunnitelmat sisällä tarkkoja kuvauksia siitä, miten 17

19 Creative Little Scientists Episodi Pikku lentävät (6-7 -vuotiaat) (Malta): Havainnointi ja aikaisempien kokemusten yhdistäminen uuden oppimiseen The teacher allowed the children space and time to work freely in groups and explore their environment as they saw fit. This freedom resulted in the children engaging in discussions where they were spontaneously questioning and discussing their surroundings. The children observed different minibeasts and were very interested, engaged and motivated to record and discuss their observations. They demonstated creative dispositions in their curiosity, in raising their own questions and in making connections with previous experiences: C 1 : See what this is C 2 : That is a pupa it was a caterpillar once. C 1 : Yes we had one in our garden it turns into a butterfly. C 2 : Look how it is stuck to the tree. Will it fall? C 1 : How long do they take to become a butterfly? luovuutta voisi esi- ja alkuopetuksessa hyödyntää. Luovuuden yhteys luonnontieteen ja matematiikan opetukseen oli myös varsin epäsuoraa. Opettajille tulisi antaa konkreettiset ja selvät esimerkit siitä, miten luovuutta voi luonnontieteen ja matematiikan opetuksessa kehittää. Vaikka opetussuunnitelmissa joidenkin opetusmenetelmien, kuten ongelmanratkaisun ja digitaalisten laitteiden käytön, on nähty olevan yhteydessä luovuuteen, on yhteys hyvin vähäisesti huomioitu. Vahvistaa tutkimuksen aktiivista roolia lasten luonnontieteellisen ymmärryksen kehittämisessä ja luonnontieteen luonteen ymmärtämisessä. Kiinnittää enemmän huomiota reflektointiin ja hyödyntää sosiaalisia taitoja ja yhteistyötä edistäviä menetelmiä luonnontieteen ja matematiikan käsiteiden ja ilmiöiden opiskelussa. Tutkimusperustainen ja luovuutta edistävä pedagogiikka on yleistä kaikissa projektin partnerimaissa. Esiopetuksessa pedagogisena lähtökohtana on leikki ja perusopetuksessa tärkeämpänä pidetään tutkimusperustaista työskentelyä ja ongelmanratkaisua. Lisäksi monissa maissa pedagogisena lähtökohtana on luonnontieteellisten käsiteiden ja ilmiöiden oppiminen ja luonnontieteen luonne, vaikkakaan näitä ulottuvuuksia ei monesti ole otettu osaksi virallisia ohjeistuksia. Virallisissa ohjeissa, kuten opetussuunnitelmissa, ei myöskään painotettu tieteellisten ajatusten ja käsitteiden oppimiseen liittyvää luovuutta, mikä heijasteli vähäistä kiinnostusta mielikuvituksen edistämiselle ja monipuolisten opetusmenetelmien käyttöön. Yleisesti ottaen, luovuuden edistäminen oli eniten yhteydessä uusien ideoiden luomiseen, eikä esimerkiksi arviointiin. Täten opetuksessa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota mielikuvitukseen, arviointiin ja antaa tilaa lasten omille ideoille lasten luonnontieteellisen ymmärryksen kehittymiselle. Luonnontieteellisen tiedon luonteen tarkastelu (nature of science) on vähäistä sekä opettajakyselyn että luokkahuonehavaintojen perusteella. 18

20 Toimenpidesuositukset luonnontieteen ja matematiikan opetuksen kehittämiseksi esi- ja alkuopetuksessa: Tiivistelmä Vahvistaa erilaisten oppimistoimintojen monipuolista käyttöä kuten tieto- ja viestintäteknologian roolia lasten oppimisprosessissa. Tutkimus osoittaa, että erilaiset pedagogiset lähestymistavat voisivat opetuksessa olla huomattavasti suuremmassa arvossa. Opetuksessa tulisi käyttää erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimistoimintoja kuten lasten piirustuksia, kirjoituksia sekä erilaisia digitaalisia välineitä. Näiden lähestymistapojen kautta päästään käsiksi myös lasten luovuuteen ja metakognitiivisiin valmiuksiin. Kouluissa tehdyt havainnot myös osoittivat sen, että lasten oman ilmaisun ja mielipiteiden tulisi olla vahvasti läsnä, ei vaan oppimistuloksissa, vaan myös oppimisprosessin ja arvioinnin aikana sekä niiden kehittämisessä. Opettajia tulisi rohkaista erilaisten autenttisten tutkimista edistävien ympäristöjen käyttöön kuten oppiainerajat ylittävien projektien hyödyntämiseen. Projektit tulisi liittää lasten jokapäiväisiin kokemuksiin ja tapahtumiin sekä heidän erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin myös koulun ulkopuolissa konteksteissa. Opettajan rooli oppimisen tukijana on olennainen ongelmakeskeisessä ja luovuutta edistävässä opetuksessa. Opetusta ohjaavissa asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmassa, on hyvin vähän tietoa siitä, miten draamaa, tarinoita ja historiallisia projekteja käytetään tutkimusperustaisen opetuksen tukena. Luokissa tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat monipuolisten menetelmien ja motivoivan ja kiinnostavan oppimisympäristön merkityksen ideoinnille ja kriittiselle ajattelulle. Tämän lisäksi tarvitaan kui- Episodi Magnettiset vetovoimat (3-4 sekä 5-6 -vuotiaat) (Ranska): Yhteisen ymmärryksen rakentaminen keskustelemalla The children explored whether objects were attracted to a magnet or not. The objects included pairs of scissors that were made out of iron and plastic, so part of the scissors were magnetic and part of them were not magnetic. The children tested the materials and generated their own categorisations in small groups. They then came together to form and record a collective categorization as a whole group. The category in which to place the scissors posed a problem for the class as different results for the scissors had been recorded depending on which part of the scissors had been tested with the magnet. At the end of the workshop a girl showed creativity in offering a solution to the problem by suggesting that the scissors could be placed on the line between both categories, fostering new understanding that an object might belong in more than one category linked to the different materials from which it is made. 19

Luovuus lasten luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa Tiivistelmä

Luovuus lasten luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa Tiivistelmä Luovuus lasten luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa Tiivistelmä Criatividade no Ensino das Ciências e da Matemática na Educação Pré-escolar e no Primeiro Ciclo do Ensino Básico: Sumário Executivo

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Beneath the Northern Lights

Beneath the Northern Lights Beneath the Northern Lights Little Lilli and her best friend Kalle are playing in the snowy forest, that is filled with creatures of the winter. If it gets dark or a little scary, they don t have to be

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Aerila Juli Anna Rönkkö Marja Leena Yliverronen Virpi University of Turku Department of Teacher Education in Rauma 26th ICCP World

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com + Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA...

45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA... 45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA... Joen syksy Osallistujat ottavat omalla välineistöllään Keravanjoesta luontokuvia. Paras otos suurennetaan ja asetetaan näytteille. (kesto 45 min) Lapasia

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot