Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS
|
|
- Otto Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS 11/15/2015 1
2 Tilastokeskus:7/ vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan
3 Väestön nopea harmaantuminen Ennuste Tilastokeskuksen mukaan 75 + V. 2020: V. 2050:
4 Väestöennusteet Suomessa v.2060 Yli 65-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä miljoonaan Yli 85 v osuus kasvaa nykyisestä 2 % ( ) - 7 % ( ) V vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän Tilastokeskus /15/2015
5 Uudet lait: terveydenhuoltolaki Eheä palvelukokonaisuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Kehitetään erityisesti mielenterveys- ja päihdetyötä Väestön yhdenvertaisuus Toiminnallinen kokonaisuus Vanhusten palveluiden kehittäminen, laitospainotteisuuden purkaminen Vanhusväestön toimintakykyisyyden säilyminen mahdollisimman pitkään Liittyy pitkälti myös psykiatrisiin ongelmiinkin 5 11/15/2015
6 Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat Psykiatrisia häiriöitä ei vanhuksilla ole nuorempia enempää, mutta vanhuspotilaiden absoluuttinen lukumäärä kasvaa ikääntymisen seurauksena N. 20 %:lla eli henkilöllä on arvioitu olevan psykiatrisia ongelmia Tunnistetaan terveydenhuollon piirissä huonosti ja niiden hoito on usein puutteellista Iäkkäät hyötyvät asianmukaisesta psykiatrisesta hoidosta samoin kuin nuoremmatkin Toisaalta monet arvokkaat hoitokeinot, kuten psyykenlääkkeet, saattavat erityisesti tässä ikäryhmässä aiheuttaa taitamattomasti käytettynä pikemminkin lisää ongelmia 6 11/15/2015
7 Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+) Maailmanlaajuiset ennusteet osoittavat: Ikääntyvien skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä tullee 3 x Ikääntyvien kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien vanhusten määrä 2 x Dementiapotilaiden määrä kasvaa nykyisestä 20 miljoonasta 80 miljoonaan v mennessä Parkinson dementiapotilaiden määrä hurjassa kasvussa 7 11/15/2015
8 Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+) Alkoholinkäytön tuomat ongelmat (aivoorgaaniset sairaudet, alkoholidementia, aivovammojen jälkitilat) ovat määrällisessä kasvussa ikääntyneet naiset käyttävät alkoholia 20 x enemmän aikaisempaan verrattuna ja monet aivovammapotilaat säilyvät hengissä neurokirurgisten operaatioiden ansiosta 8 11/15/2015
9 Ikääntyneiden tavallisimmat mielenterveysongelmat Tutkimusten mukaan jokin mielenterveyden häiriö % yli 65 vuotiaista Masennus ja ahdistus Vanhuusiän psykoosit skitsofrenia ja VLOSP harhaluuloisuushäiriö Muistisairauksiin (AD, VAD, LBD, FT- dementiat) liittyvät psykoosityyppiset oireet, mielialahäiriöt ja käytösoireet Akuutit sekavuustilat Persoonallisuushäiriöt Päihdeongelmat 9 11/15/2015
10 Vanhusten hoidon laatusuositukset arvokas vanhuus itsemääräämisen kunnioittaminen vanhuksen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen yksilöllisten voimavarojen ylläpitäminen ja tukeminen turvallinen ja tehokas lääkehoito
11 Lääkehoidon tavoitteet ikääntyneillä kuolemien ehkäisy on keskeinen tavoite 75 vuotta täyttäneessä väestössä fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen ja ylläpito oireiden lievittäminen ENEMMÄN HYÖTYÄ KUIN HAITTAA
12 Vanhusten lääkehoidon ongelmista tiedetään ainakin joka kymmenes käyttää sopimattomia lääkkeitä (12-50 %) joka kolmannella vk ja sairaalapotilaalla sopimaton lääke (Raivio et al. 2006) dementiapotilailla jopa puolella sopimaton lääke (Löppönen 2006)
13 Psyykenlääkkeiden käyttö vanhuksilla joka kolmas kotona asuva vanhus käyttää jtk psyykenlääkettä Suomessa (Hartikainen et al. 2003) joka kymmenes käyttää kahta tai useampaa psyykenlääkettä samanaikaisesti joka kymmenes käyttää lääkeyhdistelmää, johon liittyy yhteisvaikutuksen riski useiden psyykenlääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa lisätä kuolemanvaaraa (Hartikainen et al. 2005) = Coctalit on kohtalokkaita osa sairaalajaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista: yhteen sopimattomat lääkkeet, liialliset lääkkeet tai alilääkitys (huonoa hoitoa sekin)
14 Hyviä uutisia Psyykenlääkkeiden käyttö vähentää vanhusten itsemurhia (Lodhi et al. 2004) Psykoosilääkkeet ovat skitsofrenian hoidon kulmakivi, skitsofreniapotilaiden elinikä pidentynyt
15 Perusta tulisi olla: Vanhusten lääkehoidon tulee perustua hyvään kliiniseen tutkimukseen ja sen pohjalta tehtyihin diagnooseihin.
16 Laadukas lääkehoito määritellään hoidon tavoitteet laadukas lääkehoito vaatii diagnoosin muistettava lääkkeettömien hoitojen mahdollisuudet huomioidaan lääkehoitojen vasta-aiheet selvitetään aikaisempien lääkehoitojen vaste ja haittavaikutukset
17 Vanhusten psyykenlääkkeet keittokirjamalli Lääkehoito masennus psykoosi dementia ahdistuneisuus masennuslääkkeet psykoosilääkkeet dementialääkkeet masennuslääkkeet psykoosilääkkeet rauhoittavat psykoosi rauhoittavat rauhoittavat käytösoirelääkkeet
18 Psykoosilääkkeet psykoosien hoitoon skitsofrenian hoidon kulmakivi poistavat harhoja, rauhoittavat ei tottumista, ei riippuvuutta vaikutus asteittain: levottomuus, unettomuus, pelkotilat, harha-aistimukset
19 Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
20 Psykoosilääkkeiden jako Psykoosilääkkeet suuriannosneuroleptit pieniannosneuroleptit atyyppinen neurolepti klooripromatsiini perfenatsiini klotsapiini levomepromatsiini haloperidoli risperidoni olatsapiini ketiapiini
21 Psykoosilääkkeiden jaottelu 1. Perinteiset neuroleptit Klooripromatsiini (Klorproman R) Levomepromatsiini (Levozin) Promatsiini (Sparine) Tioridatsiini (Orsanil) Perisiatsiini (Neulactil) Flufenatsiini (Pacinol, Siqualone) Perfenatsiini (Peratsin) Flupentiksoli (Fluanxol) Klooriprotikseeni (Cloxan, Truxal) Tsupentiksoli (Cisordinol) Melperoni (Buronil, Melpax) Haloperidoli (Serenase) Sulpiridi (Suprium)
22 2. Atyyppiset, toisen polven psykoosilääkkeet Klotsapiini ( Clozapine, Froidir, Leponex) Risperidoni (Risperdal) Ketiapiini (Seroquel) Olantsapiini (Zyprexa) Aripipratsoli (Abilify) Sertidoli (Sertindol) Tsiprasidoni (Zeldox) (amisulpiridi) Asenapiini (Sycrest)
23 Haloperidoli ja vanhus Tehokas harhalääke ja psykomotorisen kiihtymyksen rauhoittaja Voidaan akuuteissa tilanteissa antaa im. (2.5 mg) toistetusti jos po-lääkitys ei auta Ei juuri aiheuta antikolinergisiä sivuvaikutuksia eikä asentohypotensiota (pienillä annoksella, lyhyellä käytöllä) EPJ-oireita, tardiivi dyskinesia ongelma! Ei yleensä pidempiaikaiseen käyttöön Sekavuuteen lyhyitä aikoja ja muistettava lopettaa Pyrittävä välttämään dementioissa ja etenkin Parkinsonin taudissa Dementiapotilaiden vaikea aggressiivisuus (0.5 mg 3 mg/vrk)
24 Risperidoni ja vanhus annos riippuu diagnoosista annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk Parkinsonintaudin psykoosioireisiin mg/vrk dementiaan (2mg) mg/vrk (ainut jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio (0.5 mg) 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa
25 Olantsapiini ja vanhus annostus skitsofreniaan (30) mg/vrk parkinson potilaille mg dementian psykoottiset käytösoireet mg /vrk (ei virallinen indikaatio) harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa diabeetikot ongelma
26 Ketiapiini ja vanhus annostus skitsofreniaan (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin (300) mg/vrk harhaluuloisuushäiriö mg psykoottinen depressio mg annoksen riittävän hidas nosto lääkkeen vaikutusta odoteltava huimaus ja verenpaineen lasku kliinisessä työssä ongelma
27 Aripipratsoli kakkoslinjan vaihtoehto vanhusskitsofreniapotilaille (Alexopoulos et al. 2004) AD-potilailla (keskivaikea ja vaikea) tehty tutkimus N=208, aripipratsoli vs lume keskimääräinen päiväannos 10.0 mg Parkkipotilaille psykoosioireisiin 2.5 mg/vrk
28 Klotsapiini Virallinen indikaatio hoitoresistentti skitsofrenia Haittavaikutuksia väsymys hypotensio sekavuus antikolinergiset haitat painon nousu metaboliset haitat, rasva-arvot kouristuskynnys laskee lisääntynyt syljen eritys kardiomyopatia 1% agranulosytoosiriski (vanhoilla naisilla jopa 5 %) vain: vaikea psykoottinen sairaus, skitsofrenia tai harhaluuloisuushäiriö ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa Parkkipotilaillakin muistettava verikokeet!
29 Psykoosilääkityksen seuranta ja kesto Annoksen nosto Delirium 1 päivä 1 viikko Skitsofrenia 2 viikkoa?? Harhaluuloisuushäiriö 2 viikkoa Psykoottinen depressio Lääkityksen kesto, kun vaste 6 kuukautta-??? 1 viikko 6 kuukautta Psykoottinen mania 5 päivää 3 kuukautta
30 Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia: neurologisia parkinsonismi akatisia tardiivi dyskinesia (5 x vanhuksilla orgaanikoilla?) äkillinen dystonia kognitiiviset häiriöt kouristukset maligni neuroleptisyndrooma dementoitumisen nopeutuminen
31 Muut haittavaikutukset antikolinergiset oireet Virtsaamisvaikeudet Sekavuus Ummetus maksan toimintahäiriöt verenkuvamuutokset asentohypotonia iho-oireet silmäoireet sydän- ja verenkiertoelinten oireet kaatumiset ikääntyneillä (Lönnroos E ja Hartikainen S 2006)
32 Antikolinergisyndrooman oireet laajentuneet, huonosti reagoivat pupillit punakat kasvot, kuiva iho ja limakalvot näön hämärtäminen kiihtynyt sydämen lyöntitaajuus virtsaamisvaikeudet, ummetus kohonnut verenpaine kiihtynyt hengitys, kuume
33 Maligni neuroleptisyndrooma Harvinainen, 0.5 % Yleensä pari viikkoa lääkkeen aloituksesta Ei riipu lääkeannoksesta Kuuluu tehohoitoon! Oireet: Korkea kuume Verenpaineen vaihtelu Jäykkyys Hikoilu Lihasten supistustila Raju CK:n nousu
34 Konventionaalisten psykoosilääkkeiden (neuroleptien) ongelmat ep-oireet hankalia toimintakyvyn romahtaminen ep-oireet voivat ilmaantua jo pienilläkin lääkeannoksilla tardiivin dyskinesian riski moninkertainen antikolinergiset sivuvaikutukset riskit: huimaus, kaatumiset, hypotermia, palpitaatio, paralyyttinen ileus, glaukooma
35 Toisen polven psykoosilääkkeet vähemmän neurologisia sivuvaikutuksia parempi teho negatiivisiin oireisiin komplianssi lääkkeisiin parempi? hidas vaikutuksen alku pitkävaikutteisia injektioita vain osalla aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntyminen dementiapotilailla metaboliset ja hormonaaliset vaikutukset ja painon nousu ongelmana rasva-arvot prolaktiini Paino (yleensä nuorempien ongelma)
36 Psykoosilääkkeet muistisairauksien käytösoireiden hoidossa Japanissa 7.5 % - Ruotsissa 26.5 % (Hughes et al.,2000) Australiassa n % (Snowdon et al, 2005) USA 15% (Liperoti et al., 2003) Suomessa % ( Hosia-Randel et al 2005, Alanen et al 2006) Joka kolmannella 90 + psykoosilääke laitoshoidossa (Alanen et al. 2006) Joka neljännelle vanhainkotipotilaalle aloitetaan psykoosilääke ensimmäisen vuoden aikana (Bronskill et al 2004) 36 11/15/2015
37 Psyykenlääkkeiden teho dementian kohdeoireissa kohtuullinen Harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen Välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys vaatimaton Vaeltelu Huutelu Pukeutuminen ja riisuminen Seksuaalitoimintojen muutokset Tavaroiden piilottelu Rajoitteiden repiminen Eristäytyminen
38 Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat muistisairauspotilailla Ekstarapyramidaalioireet (neurologisia) Turvotuksia Infektioherkkyyden lisääntyminen Liiallinen väsymys Hypotensio Kaatumiset ja murtumat Kognitiivisen toiminnan nopeampi heikentyminen Aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyminen 3 x Kuolemanriskin 2 x Alanen H-M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat muistisairauspotilailla. SLL 6/2012
39 Harhoja ja sekavuutta laukaisevia lääkeaineita dopaminergisesti vaikuttavat Parkinsonin taudin lääkkeet: (sekavuutta, hahmo harhoja) levodopa (tavallinen) bromokriptiini (tavallinen) amantadiini (satunnaisesti) levodopa + entakaponi selegiliini antikolinergisesti vaikuttavat Parkinsonismilääkkeet: biperideeni, bentsatropiini Klotsapiini Isoannosneuroleptit Trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini, doksepiini, trimipramiini)
40 Aggressiivinen vanhus taustat ja hoito 40 11/15/2015
41 Aggressiivisuus Aggressiivisuus on ihmiselle luontainen ja perinnöllinen tapa reagoida Aggressiivisuus on normaali reaktio, jolla ihminen yrittää ratkaista ristiriitatilanteita Aggressiivinen käyttäytyminen on toimintaa, joka voi ilmetä uhkailuna, pelotteluna tai muuna vastaavana käytöksenä Olennaista on, että se vahingoittaa toista ihmistä 41 11/15/2015
42 Aggressiivisuus Ei ole sama kuin väkivalta Väkivalta: Intensiivistä aggressiivisuutta Väkivaltainen käytös ei välttämättä edellytä aggressiivisia tunteita Tahallista ja tarkoituksellista Suojamekanismi Ilmenee suuttumuksena, ärtyisyytenä, rauhattomuutena Kehon kieli 42 11/15/2015
43 Henkilökunta näkee potilaan aggressiivisuuden sairauden oireena, kun taas potilaan mielestä aggressiivisuus on seurausta ulkoisista syistä kuten turhista rajoituksista tai henkilökunnan asenteesta (usein ei potilas huomaa/tunnista itse) 43 11/15/2015
44 Aggressiivisuus myös toiseen suuntaan? 44 11/15/2015
45 Työntekijän kohdatessa väkivaltainen asiakas on hänellä olevilla keinoilla suuri merkitys tilanteen ratkaisemisessa Vuorovaikutukseen liittyy kaksi erilaista ilmaisullista muotoa: sanallinen ja sanaton viestintä Jos viestit ovat sopusoinnussa, ne vahvistavat toisiaan Jos viestit ovat ristiriidassa toistensa kanssa, sanaton viesti voittaa (Työministeriö 1994) 45 11/15/2015
46 Aggressiivisuuden syyt vanhuksella Muistisairaudet Väärinymmärrys (aistivajeet) Kognitiivinen oire Hoito-toimenpiteisiin liittyvää Delirium=äkillinen sekavuusoireyhtymä Yleensä puolustautumista esim. uhkaavia näköharhoja vastaan Harhaluuloja tai näköharhoja 46 11/15/2015
47 Skitsofrenia (psykoosi) Vainoajilta puolustautumista Aggressiivisuus ääniharhojen käskemänä Harhaluuloisuushäiriö Mustasukkaisuus Puolustautuminen vainoajia vastaan Persoonallisuushäiriöt tiettyjen luonteenpiirteiden korostuminen iäkkäillä persoonallisuushäiriö ei puhkea vanhuudessa (aggressiivisimmat luonnehäiriöiset eivät saavuta vanhuusikää) Alkoholi Humalatila, estojen löystyminen Vieroitusoireet Alkoholidelirium potilas tulkitsee tilanteen väärin Aivovammojen jälkitilat 47 11/15/2015
48 Psykoosia sairastavan henkilön ajattelu ei noudata normaalia logiikkaa, vaan on vaikeasti käsiteltävää Aistiharhat saattavat laukaista (ilman minkäänlaista aistiärsykettä) 48 11/15/2015
49 Muistisairaudet ja aggressio Väkivaltaa edeltää usein sekavuus, levottomuus, harhaisuus, kivuliaisuus ( Laitala 2008) Useimmiten perushoidon yhteydessä tai kun joudutaan rajaamaan potilaan toimintaa Vastentahtoinen toimenpide Potilaan rajoittaminen Hoitoon pääsyyn odottaminen Hoitohenkilökunnan provosoima käyttäytyminen vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen aggressiivisuutta lisäävänä tekijänä ( Rasimus 2002) 49 11/15/2015
50 Delirium tremens alkon käyttö lisääntyvä ongelma, peittyvää, hämäävää /15/2015
51 Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähestyminen näkösektorista Esittäytyminen ja omista tarkoitusperistä kertominen Äkkinäisten liikkeiden välttäminen Kädet näkyvillä Useita henkilöitä paikalla Huumori taitolaji (voi saada aikaan raivonpurkauksen tai johtaa väärinkäsityksiin) Anna potilaalle mahdollisuus poistua tilanteesta kunniallisesti 51 11/15/2015
52 Aggressiivisuuden lääkehoito akuutti tilanne Pakkolääkintä on laillista vain mielenterveyslain tarkoissa puitteissa. Ns. nopea lääkinnällinen rauhoittaminen perustuu psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttöön Mitä vaikeampi tilanne, sitä perustellumpaa on antaa ne yhtä aikaa 52 11/15/2015
53 Aggressiivisuuden lääkehoito akuutti tilanne Haloperidolin annos vanhuksella akuutissa tilanteessa 0.5 mg- 1 mg po tai vakavissa tilanteissa 2.5 mg im. Risperidoni Annos 0.5 mg x 1-3 mikstuurana Bentsodiatsepiinit Loratsepaami 0.5 mg- 1 mg po (x 1-3) tai Ativan 2 mg im. Diatsepaamia pyrittävä pitkävaikutteisuuden (kumuloitumisriskin) vuoksi välttämään 53 11/15/2015
54 Aggressiivisuuden lääkehoito muistisairauspotilaalla Dementialääkkeet ei apua akuuteissa tilanteissa Aktivoitumista väärään suuntaan (=levottomuuden lisääntyminen) SSRI lääkkeet Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen hoitoa aloitettaessa Sitalopraami mg/vrk Valproaatti, okskarbatsepiini ei rutiinikäyttöön Näyttö tehosta vaatimaton Haloperidonista näyttöä dementiaan liittyvän aggression hoidossa (A) Avo- ja laitospotilaita, 5 tutkimusta (N= 817) Annos mg, 3-16 viikkoa Enemmän haittaoireita (uneiliaisuutta, ekstrapyramidaalioireita) kuin lumelääkkeellä 54 11/15/2015
55 Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Kohtele asiakasta ammatillisesti ja asiallisesti Ensimmäinen kontakti määrää suurelta osin vuorovaikutuksen suunnan (Haikonen & Pulkkinen 2010: Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen ohjeistuksen kehittäminen Mikkelin kotihoidon henkilöstölle) 55 11/15/2015
56 Vanhus kaipaa arvokkuuden tunnetta, jota hoitaja voi rakentaa kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Jokainen vanhus on arvokas taustastaan tai sairaudestaan riippumatta 56 11/15/2015
57 Vanhushoitotyön haasteellisuus liittyy fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen, entisestä luopumiseen ja lopulta oman identiteetin kadottamiseen Kohtaamisen tilanteet hoitohenkilökunnan kanssa voivat joko heikentää tai vahvistaa arvokkuuden kokemusta 11/15/
58 Tukitaanko suu muilla kuin lääkkeillä?
59 Sitominen ja rajoitteet kaksiteräinen miekka Mielenterveyslain alaiset laitokset (noudatetaan mt-lakia) potilas on pidättävällä hoitopäätöksellä lääkäri päättää sitomisista päätös sekä perustelut kirjataan sairaskertomuksiin Muut laitokset? STM:n asettama työryhmä Vaatiiko aina lääkärin arvion ja kirjaamisen? Sitominen ja kuolemanriski muistettava 59 11/15/2015
60 Rajoitteiden käyttö vanhuksilla (Saarnio 2009) Terveyskeskusten ja vanhainkotien hoitohenkilökunta (n=1148) Käytetyt fyysiset rajoittamismuodot Sängynlaidat Geriatrien tuoli + pöytälevy Tavallinen tuoli + vyökiinnitys Turvaliivi Magneettivyö Lepositeet Huoneen oven lukitseminen/sulkeminen 60 11/15/2015
61 Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) Vanhukseen liittyvät tekijät Vanhuksen fyysisen turvallisuuden lisääminen Edeltävä kaatuminen Tarvitsee avun liikkumiseen Asennon tukeminen (??) Mahdollisten kramppien varalta Häiritsee ympäristöä Rauhoittava lääkitys Vanhuksella tarttuva infektio Miessukupuoli Vanhuksen turvattomuus: pelkää levottomia asukkaita 61 11/15/2015
62 Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) JATKUU Hoitajaan liittyvät tekijät Lähi-/ perushoitaja vuoden ikä Hoitajan myönteiset arvot ja asenteet fyysisten rajoitteiden käyttöä kohtaan (?) Vastentahtoisuus vanhustyötä kohtaan Uupuminen 62 11/15/2015
63 Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009) JATKUU Hoitotyöhön liittyvät tekijät Virheelliset merkinnät potilaspapereissa Hoitajat tietämättömiä rajoitteiden käytön syistä Hoitajilla ei tietoa vanhuksen toimintakyvystä Hoitajien erilaiset toimintatavat: toiset hoitajat rajoittavat, toiset eivät Hoitotoimien onnistumisen takia: mm. syöttämispesemis- ja vaipanvaihtotilanteet 63 11/15/2015
64 Asenteemme..muuttaako tilannetta toiseksi Kun se (potilas) onkin minun tai sinun äitisi tai sinä itse?
65 Vanhusten psykoosilääkehoidossa (psyykelääkehoidossa) pitäisi puhua laadusta eikä välttämättä määrästä ja koulutuskaan ei auta jos asenne ei ole kohdallaan
66 Tuttu tilanne : Eikö mitään lääkettä?? Kun on riittävästi tietoa lääkkeistä ja niitä käyttävästä potilaasta, uskaltaa olla lääkkeitä määräämättä Kirsi Kinnunen
67 Tukitaanko psyykenlääkkeillä Oikeisiin potilaisiin kohdennettuna, oikealla annoksella käytettynä psyykenlääkkeet eivät tuki kenenkään suuta vaan pelastavat monen elämän. vanhusten suut?
68 3 mummelia keskusteli keskenään: Ensimmäinen sanoi: - Kyllä tämä dementia on kauheaa. Kun minä istun sängyllä, en muista, olenko käymässä nukkumaan vai nousemassa ylös. - Minulla tauti ilmenee eteisessä, kun seison takki päällä, selitti toinen. - En muista, olenko menossa ulos vai tulossa sisään. Kolmas mummo naurahti: - Minua moinen tauti ei vaivaa. Täytyy ihan koputtaa puuta! Sen tehtyään hän katsoi hölmistyneenä ovelle ja huusi: - SISÄÄN! 68 11/15/2015
69 KIITOS! 69 11/15/2015
Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotDementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus,
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotPSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011
PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotNeuroleptihoito. Johdanto
Neuroleptihoito SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) neuroleptihoitoa käsittelevän raportin (SBU-rapport 133, osat 1 ja 2, Tukholma, toukokuu 1997) yhteenveto ja johtopäätökset
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotLÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET
UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotGeriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä
Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat
LisätiedotSh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotKaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio
Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi
LisätiedotEpäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania
Epäluuloinen vanhus 19.3.2009 Eeva Hölttä Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Vanhuspsykiatria Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja Harhaluuloisuushäiriö Skitsofrenia Skitsoaffektiivinen
LisätiedotSirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos. Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen
Sirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen Huono hoidon laatu/ tarpeiden tyydyttämättömyys Valviran kriteerit laadulle Sirpa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotKäytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista
Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotAggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus
Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotAripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAripiprazole Sandoz (aripipratsoli)
Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotRajoitteiden käyttö asumispalveluissa
Rajoitteiden käyttö asumispalveluissa Perustieto Määritelmä Miksi rajoitteita käytetään Tutkimustietoa Rajoitteiden käyttö Milloin rajoitteita voidaan käyttää Rajoitus hoitopäätöksenä Arviointi Rajoite
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotLääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012
Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon
LisätiedotPsykoosien hoitoon tarkoitetut. lääkeaineeksi. Fentiatsiinin johdokset. 22. Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet
22. Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet Psykooseilla tarkoitetaan vakavia ielenterveydellisiä häiriöitä, joille on yhteistä todellisuudentajun vaikea-asteinen
Lisätiedot