Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos. Vaikutustenarviointi ja toteutuksen vaiheistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos. Vaikutustenarviointi ja toteutuksen vaiheistus"

Transkriptio

1 Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos Vaikutustenarviointi ja toteutuksen vaiheistus 1

2 Sisällys 1. Johdanto Arviointiprosessi Kilpailuvaihe Kehityskuva, kestävyyskriteerit ja taustaselvitykset Kaavaluonnoksen vaihtoehdot Moottoritien suuntainen linjaus (AC) Uuden Porvoontien suuntainen linjaus (B) Johtopäätökset jatkosuunnitteluun Sibbesborgin kestävä yhdyskunta Fyysisen ympäristön kriteerit Ekologista rikkautta tukeva viherrakenne ja maaperä Vesi Vähäpäästöisyys Toiminnallisen ympäristön kriteerit Laadukas asuminen Laadukkaat lähipalvelut Taloudellisesti elinvoimainen Sibbesborg Osayleiskaavan toteuttamisen vaiheistus ja eri skenaarioiden vertailu Pääkaupunkiseudun itäinen kasvukäytävä ja seudulliset vaikutukset Riskiarviointi Toteutusjärjestys Sibbesborgin-Eriksnäsin alueella Sibbesborgin- Eriknäsin asemakaavoitus vaiheittain Sibbesborgin keskeisen alueen vaiheistus Sibbesborgin ja Eriksnäsin toteutuvat asukas- ja työpaikkamäärät Osayleiskaavan mahdollistama vaihteluväli Lähteet

3 1. Johdanto Sibbesborgin osayleiskaavan päätarkoituksena on ratkaista Söderkullan ympäristön maankäytön rakenne. Yhdessä Eriksnäsin osayleiskaava-alueen kanssa muodostuu uusi, mahdollisimman omavarainen kaupunkikokonaisuus Sipoonlahden rannalle. Sibbesborgin osayleiskaavan laatiminen on osa prosessia, jolla luodaan edellytyksiä pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän toteutumiselle. Sibbesborgin osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia tarkastellaan suhteessa luontoon, maisemaan, ihmisten elinolosuhteisiin jne. maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Arvioinnin perusteena ovat suunnittelulle asetetut kestävyyskriteerit, joilla kestävän yhdyskunnan toteutumista voidaan seurata eri kaavatasoilta toteutuksen ratkaisuihin saakka. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia." Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutustenarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa maankäytön muutoksista mahdollisesti aiheutuvat haitat ja kehittää suunnitelmia niin, että haitat pystytään torjumaan. Tästä syystä Sibbesborgin suunnitelmien arvioimiseksi laadittiin suunnittelun alkuvaiheessa Sibbesborgin kestävyyskriteerit ja kriteerien mukaiset mittarit, joiden avulla pystytään arvioimaan osayleiskaavaratkaisuiden lisäksi edelleen asemakaavatasolla ja toteutussuunnittelussa, kuinka hyvin ratkaisut noudattavat asetettuja tavoitteita. Kestävyyskriteerejä on käytetty arviointityökaluna läpi koko suunnitteluprosessin ja osayleiskaavaratkaisua koskeva arviointi on koottu tähän raporttiin. Vaikutustenarviointi sisältää kaavaluonnoksessa esitettyjen vaihtoehtoisten raidejoukkoliikenteen linjausten vertailua. Arviointiraportti täydentää yleiskaavaluonnoksen selostusta. Maisema-arkkitehtiylioppilas Daniela Rosqvist on laatinut diplomityönsä Sibbesborgin kulttuurimaisemasta ja sisällyttänyt työhönsä osayleiskaavan suunnitteluvaiheisiin liittyvää vaikutustenarviointia, joka toimii myös pohjana kaavan vaikutustenarviointiin kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista näkökulmista (kaavan liite nro 14). 3

4 Natura-arviointi on laadittu myös erillisenä asiantuntija-arviona Ramboll Oy:n toimesta (kaavan liite nro 8). Koska kaavan toteuttamisen aikataululla ja vaiheistuksella on merkitystä sekä paikallisiin että seudullisiin vaikutuksiin, on toteutuksen vaiheistuksesta laadittu suunnitelma. Sibbesborgin toteuttamisen skenaariota on tarkasteltu seudullisesti yhdessä Östersundomin alueen ja Itä- Helsingin kanssa. Raportti itäisen kasvukäytävän toteuttamisen skenaarioista on kaavan liitteenä nro Arviointiprosessi 2.1 Kilpailuvaihe Yhdyskuntasuunnittelun ja rakennusalan muutosten yhteydessä keskustellaan muiden haasteiden ohella siitä, miten kestäviä yhdyskuntia suunnitellaan ja tehdään. Uudenlaiset, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat kestävyyden tavoitteet edellyttävät uutta ajattelua paitsi päätöksenteolta myös yhdyskuntasuunnittelun keinoilta ja käytännöiltä. Sipoon kunta etsi ratkaisua järjestämällä vuoden 2011 aikana kansainvälisen suunnittelukilpailun yhteistyössä Aalto yliopiston, TEKES:n ja joukon muita toimijoita kanssa. Hankkeen ympärille kehittyi kuin huomaamatta laaja asiantuntijaverkosto ja suuri joukko taitavia suunnittelijoita ja konsultteja, joiden kanssa jatkaa keskustelua alueen kehittämisestä. Kilpailun tavoitteena oli löytää lähtökohdat alueen konkreettiselle suunnittelulle. Tavoitteena oli, että Sibbesborgin alue tulee toimimaan kestävän yhdyskunnan pilottihankkeena. Tarkasteltavia kestävän kehityksen teemoja olivat liikkuminen; asuminen ja elämäntapa, ympäristö ja maisema; eko- ja energiatehokkuus sekä työpaikat ja palvelut. Kullekin teemalle oli kilpailuohjelmassa määritetty yksityiskohtaisempia tavoitteita. Lisäksi kilpailuhankkeen tavoitteena oli omalta osaltaan tutkia, miten suunnittelukilpailulla voitaisiin vastata entistä paremmin kestävien yhdyskuntien suunnittelun erityisvaatimuksiin, kuten monialaisen asiantuntijuuden ja osaamisen yhdistämiseen, ja kestävyyden tavoitteiden konkretisoimiseen suunnittelussa. Sibbesborgin kilpailuhankkeessa ehdotusten arviointi tehtiin monialaisen asiantuntijaryhmän tukemana. Asiantuntijavuorovaikutus aloitettiin jo kilpailuhankkeen ohjelmointivaiheessa järjestetyissä työpajoissa ja sitä jatkettiin viiden eri alan asiantuntijan kanssa kilpailuohjelman laatimisesta ehdotusten arviointiin saakka. Kilpailuehdotukset arvosteli kilpailun tavoitteisiin peilaten eri alojen asiantuntijoista koostuva tuomaristo. Kilpailun voittaneen ehdotuksen (WSP Oy) esittämä kaupunkirakenne oli käyttökelpoinen, selkeä lähtökohta suunnittelulle ja suunnitelma toteutti hyvin asetettuja tavoitteita 2.2 Kehityskuva, kestävyyskriteerit ja taustaselvitykset Sibbesborgin maankäytön kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. Kehityskuvaan liittyy kestävyyskriteeristö, joilla kestävyyden tavoitteita konkretisoidaan. Kehityskuvan laatimiseen osallistuivat kilpailun voittanut ryhmä WSP Oy:stä, Sipoon kunta sekä kilpailuvaiheessakin mukana olleet asiantuntijat. Kaavasuunnitelma pohjautuu näihin tavoitteisiin. 4

5 Itämetron esiselvityksessä (WSP Oy 2013) raidelinjauksen eri vaihtoehtoja vertailtiin ja arvioitiin pääasiassa teknistaloudellisista näkökulmista. Sibbeborgin kestävän yhdyskunnan kilpailuohjelmassa esitetty kriteeristö edustaa keinolähtöistä lähestymistapaa. Sibbesborgin kestävyyskriteeristön laatimisessa oletettujen keinojen taustalla olevat tavoiteltavat arvot (kuten laadukas asuinympäristö, taloudellisesti elinvoimainen Sibbesborg) on tunnistettu ja keinot on jäsennetty uudelleen edistettävän kestävyysalueen mukaisesti. Kilpailuvaiheen pääkriteereistä on siis tullut mittareita, ja niille on pyritty löytämään konkreettisia viitearvoja muista tarjolla olevista kestävyyskriteeristöistä. 3. Kaavaluonnoksen vaihtoehdot Sibbesborgin osayleiskaavan luonnoksessa on esitetty tavoiteltu yhdyskuntarakenne sekä sen laajenemisalueet. Osayleiskaavalla varaudutaan rakenteen vaiheittaiseen kehitykseen. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035, jolloin alue tukeutuu Söderkullan keskustaan ja bussijoukkoliikenteeseen. Kaavalla varaudutaan tulevaisuuteen, jossa Sibbesborgissa on henkilöraideliikenteen asema, jonka ympärille tiivis keskusta sijoittuu. Osayleiskaavaluonnos käsittää kaksi vaihtoehtoa raidejoukkoliikenteen raidevaraukselle. Itämetron raidelinjauksen esiselvityksessä lopputulokseksi saatiin kaksi metron kannalta tasaveroista linjausvaihtoehtoa, jotka mahdollistavat erilaiset maankäytön mallit. Linjausvaihtoehtoja ja niihin liittyviä maankäytön rakennemalleja arvioitiin liikkumiseen, toteutettavuuteen, kaupunkirakenteeseen sekä luontoon ja ympäristöön liittyvien kriteerien avulla. Jatkosuunnitteluun valittiin linjausvaihtoehdot, joissa metrorata mukailee Majvikista moottoritien eritasoliittymään maantien linjausta. Vaihtoehdot eroavat toisistaan Västerskogin eritasoliittymästä itään. Vaihtoehdot olivat AC eli moottoritien suuntainen linjaus ja B eli Uuden Porvoontien suuntainen linjaus. Molemmat linjausvaihtoehdot ovat teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoisia, mutta niillä on erilaisia vaikutuksia maisemaan, taajama-alueen laajentumisen vaihtoehtoihin sekä keskustan korttelirakenteeseen. Näitä vaikutuksia arvioimalla ja vertailemalla sekä palautetta keräämällä on tarkoitus valita kaavan ehdotusvaiheeseen toinen linjausvaihtoehdoista. 3.1 Moottoritien suuntainen linjaus (AC) Vaihtoehdossa (AC) kaksi viimeistä metro-asemaa sijaitsevat moottoritien läheisyydessä. Tässä luonnosvaihtoehdossa metro jatkaa Majvikista suoraan itään, nousten maanpintaan, kun se on maantien itäpuolella. Linjaus jatkuu maantien linjauksen mukaisesti Västerskogin eritasoliittymän pohjoispuolelle, josta metrorata kääntyy jälleen itään mukaillen moottoritien linjausta. Sibbesborgin aseman kohdalla linjaus poikkeaa moottoritiestä hieman pohjoiseen. Vaihtoehdossa AC metron linjausta tutkittiin jatkettuna etelään Eriksnäsiin. Metron geometriavaatimukset aiheuttivat laajan kääntösäteen ja metro risteää toistamiseen moottoritien kanssa, joten Eriksnäsin asema ei päätynyt jatkosuunnitteluun. Metroradan ja aseman rakentaminen edellyttävät Eriksnäsin eritasoliittymässä uusia järjestelyjä, mikä ei kuitenkaan ole maankäytön kannalta huono asia. Aseman sijoittuminen liittymäalueen 5

6 lähelle tosin tuo oman haasteensa viihtyisän keskustan suunnittelulle. Vaihtoehto luo mahdollisuuden mahdollisuudet seudullisen liikenteen solmukohdan kehittymiselle. Metron estevaikutus on enimmäkseen samoissa kohdissa kuin moottoritien, joten linjaus ei lisää merkittävästi liikenteen estevaikutusta. Vaikutukset luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin eivät merkittäväsi muuta nykytilannetta, jossa Porvoonväylä näkyy ja kuuluu maisemassa. Uusi asemanseutu voi toteutua aluksi työpaikka-alueena ja muuttua myöhemmin keskustatoimintojen alueeksi. Ratavarauksen sisällyttäminen vaiheittain toteutettavaan maankäyttöön on mahdollista ratkaista. Vaihtoehdon AC metrolinjaus ja rakennemalli 6

7 Havainnekuva asemaseudun kaupunkirakenteesta. 3.2 Uuden Porvoontien suuntainen linjaus (B) Uuden Porvoontien suuntaisessa vaihtoehdossa linjaus mukailee maantien eteläreunaa Sipoonjoen ylitykselle, josta se kaartaa etelään Sibbesborgin keskustaan. Kaupunkirakenteellisesti syntyy alakeskusten sarja maantien 170 varrelle. Kulttuurihistoriallisesti arvokas maisema jää alueen keskelle. Vaihtoehto tukee Söderkullan keskustan kehittämistä, koska asema sijoittuu lähemmäs nykyistä keskustaa. Metro luo estevaikutuksen kohdissa, joissa se kulkee pinnassa maantien 170 varressa. Estevaikutusta voidaan vähentää eritasoratkaisuilla, nostamalla metro jopa pidemmältä matkalta sillalle. Rata sijoittuu noin 0,8 km:n matkalla valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoalueelle. Rata kulkee rauhoitetun Sibbesborgin linnavuoren ohi viistäen sen pohjoisosaa. Ratalinjaus ja tiealueiden uudet järjestelyt heikentävät maisemallisen kokonaisuuden hahmottamista. Rata aiheuttaa visuaalisen estevaikutuksen lisäksi toiminnallista estevaikutusta. Rata voi heikentää maanviljelyksen mahdollisuuksia sen rikkoessa peltoaluetta ja vaikeuttaessa pellolla liikkumista. Rata ylittää Sipoonjoen Natura kohteen. Uuden ratasillan rakentaminen on haastavaa niin, ettei siitä aiheutuisi haittaa Natura-alueelle. Rata kulkee Sibbesborgin keskusta-alueen läpi, jolloin radan linjaaminen kaukaloon tai sillalle ovat vaihtoehdot estevaikutuksen välttämiseksi. Kumpikin on kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti vaikea ratkaista. Asema sijoittuu keskelle uutta korttelirakennetta, joten se palvelee kattavasti ympäröivää maankäyttöä. Raidejoukkoliikenne toteutuu alueelle kuitenkin vasta jälkipainotteisesti, jolloin ratavaraus säilyy korttelirakenteessa hyödyntämättömänä vyöhykkeenä pitkään. Keskusta-alueen vaiheittainen toteuttaminen on vaikea ratkaista. 7

8 Vaihtoehdon B metrolinjaus ja rakennemalli Havainnekuva asemaseudun kaupunkirakenteesta. 8

9 3.3 Johtopäätökset jatkosuunnitteluun Porvoonväylän suuntainen raidejoukkoliikenteen linjaus on mahdollista toteuttaa itämetron jatkeena tai junayhteytenä. Raideliikenteen ratkaisuista ei ole olemassa sitovia päätöksiä ja metron toteuttamisen aikataulu on joka tapauksessa pitkä. Osayleiskaavalla on hyvä varautua erilaisiin raidejoukkoliikenteen toteuttamistapoihin. Kytkeytyminen seudulliseen liikennejärjestelmään on tärkeää ja Porvoon väylän suuntainen vaihtoehto toteuttaa tätä tavoitetta paremmin. Uuden Porvoontien suuntainen linjaus kulkee hyvin läheltä Sibbesborgin muinaislinnaa. Ratasilta ja tieverkon uudet järjestelyt ovat hyvin hallitseva elementti maisemassa, mikä on ristiriidassa alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Uuden Porvoontien suuntaisen linjauksen mukaisesti metro luo estevaikutuksen kohdissa, joissa se kulkee pinnassa maantien 170 varressa. Linjauksen toteuttamisessa olemassa olevia rakennettuja kiinteistöjä jää radan ja muiden uusien liikennealueiden alle. Sibbesborgin keskeisten kortteleiden osalta Porvoon väylän suuntainen linjaus on helpompi sisällyttää vaiheittaiseen toteutukseen ratavarauksena. Uuden Porvoontien suuntainen linjaus muodostaa keskeisillä korttelialueilla suuren estevaikutuksen ja ratavaraus jää korttelialueiden keskelle hyödyntämättömäksi vyöhykkeeksi. Arvioinnin perusteella jatkosuunnitteluun tulisi valita Porvoon väylän suuntainen raidejoukkoliikenteen linjaus. 9

10 4 Sibbesborgin kestävä yhdyskunta Kestävän yhdyskunnan luominen on koko aluekehityshankkeen perusta. Liikkumisen aiheuttamat ympäristökuormat, työelämän ja palvelutuotannon toimintaympäristön muutokset ja kasvava verkkoympäristön tukema yhteisöllisyys viitoittavat tietä kohti uudenlaista paikallisuutta. Alueen sisällä voidaan tulevaisuudessa työskennellä ja virkistyä, jos tälle luodaan houkuttelevat edellytykset. On ratkaistava minkälaisia työntekoon, asumiseen ja virkistykseen liittyviä palveluita sibbesborgilainen tarvitsee viihtyäkseen alueella mahdollisimman pitkään, ja mitkä ovat vahvan kulttuurisen identiteetin tekijät. Seuraavassa Sibbesborgin osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ratkaisuja on arvioitu suhteessa Sibbesborgin kestävyyskriteereihin. Jokainen pääkriteeri sisältää niitä koskevat mittarit ja kynnysarvot, joiden toteuttamiseen suunnitteluratkaisuilla pyritään. 4.1 Fyysisen ympäristön kriteerit Fyysisen ympäristön kriteerit ja mittarit tukevat fyysisen ympäristön pääelementtien (viherrakenteen/maaperän, vesien sekä ilman) arvojen säilymistä Ekologista rikkautta tukeva viherrakenne ja maaperä Viherrakenteeseen ja maaperään kuuluvien ekosysteemien säilyminen toimivana ja on ehto kestävyyden toteutumiselle. Paikallisten resurssien hyödyntäminen kestävällä tavalla takaa, että luonnonympäristö tuottaa jatkossa ekosysteemipalveluja. Mittari: Metsäalan väheneminen Kynnysarvo: Arvokkaat metsäkokonaisuudet säilyvät yhtenäisinä Metsäalan vähenemistä voidaan arvioida eri mittakaavoissa. Jo rakennemallien laatimisessa periaatteena oli säilyttää suuret yhtenäiset metsäalueet rakentamisen ulkopuolella siten, että Sipoonkorven ja Hitån arvokkaiden luontoalueiden lisäksi on yhtenäisiä virkistys- ja retkeilykäyttöön soveltuvia metsäalueita. Sibbesborgin kaava-alueen sisäpuolella ulkoilumetsien määrä vähenee alueen pohjoisosassa täydennysrakentamisen myötä. Kaavan luonnosvaihtoehtojen välillä ei ole eroavaisuuksia. Sibbesborgin osayleiskaava noudattaa koko kunnan yleiskaavaa, jossa laajat yhtenäiset metsäalueet ja tärkeät ekologiset yhteydet on määritelty. Osayleiskaava tarkentaa Sipoon yleiskaava 2025 merkintöjä ja määräyksiä metsäalueiden säilyttämisessä. Mittari: Peltoalan väheneminen, Viljelyyn käytettävien tilojen määrä Kynnysarvo: Kaupunkiviljelytoiminnot keskusta-alueilla Maisemallisesti arvokkaat viljelyalueet on osoitettu osayleiskaavassa. Sibbesborgin keskusta-alueella nykyisin sijaitsevat peltoalueet jäävät suurimmaksi osaksi kortteli- ja katualueiden alle. Kuitenkin keskuspuiston alueella avoin maisema on tarkoitus säilyttää viljely- ja laidunkäytössä sekä osittain muun muassa palstaviljelyssä. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tilakeskuksen säilyminen Kallbäckin kylän keskellä. Hangelbyn viljelylaaksossa viljelykäytössä olevat peltoalueet säilyvät lähes sellaisenaan. 10

11 Mittari: Suojelualueet Kynnysarvo: Eivät heikenny Kaava-alueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet säilyvät rakentamisalueiden ulkopuolella. Puistoja ja virkistysalueita on varattu riittävästi, joten ulkoilu voidaan ohjata kulutusta kestäville alueille. Hyvät ulkoilureittiverkostot ovat tärkeitä kulun ohjaamisessa. Sibbesborgin kaavaluonnoksessa on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset muodostaa ympäristö, joka huomioi alueen luontoarvot. Tiivis kaupunkirakenne muuttaa vahvasti ympäristöä, mutta samalla rakentamisen vaikutukset kohdistuvat pienelle alueelle ja laajoja alueita voidaan jättää rakentamatta. Luonto- ja maisemallisilta arvoiltaan rikas metsä-, järvi- ja suovyöhyke Söderkullan pohjoispuolella jätetään lähes täysin rakentamatta. Samoin rakentamatta jätetään Hitån luotoarvoiltaan rikkaat metsät. Mittari: Luonnon ydinalueiden eheys Kynnysarvo: Luonnon ydinalueet ja ekologiset käytävät säilyvät Yleisen määritelmän mukaan luonnon ydinalueet ovat metsäalueita, joiden koko on yli 100 hehtaaria sen jälkeen, kun niiden reunoilta on poistettu 250 metrin levyinen reunavyöhyke. Luonnon ydinalueita ovat suuret kokonaisuudet, kuten Sipoonkorpi ja saaristo. Rakentamispaineen kanavoiminen Sibbesborgin osayleiskaava-alueelle edesauttaa luonnon ydinalueiden säilymistä rakentamisen vaikutusten ulkopuolella. Kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Sipoonkorven kansallispuisto tulee olemaan tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue Sibbesborgin asukkaille. Metsähallitus laatima Sipoonkorven hoito- ja käyttösuunnitelma on parhaillaan hyväksyttävänä ympäristöministeriössä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään mm. kansallispuiston reittisuunnitelma ja palvelupisteet. Kaava-alueelta on tunnistettu paikallisessa mittakaavassa arvokkaita luontokokonaisuuksia. Luontoarvojen keskittymät ovat usein myös muilla tavoin arvokkaita. Alueen monipuolinen, poikkeuksellinen ja/tai edustava luonto on omiaan lisäämään alueiden virkistys- ja maisemakuvallista arvoa. Kaava-alueelta tunnistetaan seuraavat luontoarvojen keskittymät: Söderkullan alueen järvien, soiden ja kangasmetsien ja lehtojen alue. Söderkullan kartanon ympäristö. Sipoonjoen suisto, moottoritien ja Uuden Porvoontien rajaama alue, joka muodostuu ruokoluhtaisista kosteikkoalueista, erilaisista laidunalueista sekä Sibbesborgin ja Joensuun osaksi jalopuustoisista metsäsaarekkeista. Sipoonlahden rakentamaton metsäinen länsiranta Hitån ja Västerskogin monipuoliset metsät Nämä luontoarvojen keskittymät ovat pääasiassa säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Niillä on erilainen rooli virkistys- ja viheralueina, jota on kuvattu kaavamerkinnöillä. Virkistysalueiden tarkempi suunnittelu kuuluu kaavan toteutussuunnitteluun sekä asemakaavatasoiseen suunnitteluun. 11

12 Mittari: Ekologiset käytävien eheys Kynnysarvo: Ekologiset yhteydet säilyvät Kaava-alue sisältää useita ekologisia käytäviä, joista merkittävämmät ovat Sipoonjoki ja metsäinen yhteys Hitån ja Sipoonkorven välillä. Paikallisella tasolla korttelirakenteessa on useita mahdollisuuksia lajien leviämiselle. Keskuspuisto muodostaa ekologisen käytävän korttelirakenteen sisään. Porvoonväylällä on suuri estevaikutus ekologisten yhteyksien toimivuuteen. Mittari: Muokattujen massojen määrä Kynnysarvo: Muutokset minimoitava ja perusteltava Kaavaluonnoksen toteuttaminen edellyttää suuria maarakennustöitä johtuen alueen topografiasta ja maaperän kantavuuden vaihtelusta. Kallioita joudutaan louhimaan ja pehmeikköjä esirakentamaan. Maaleikkauksia ja täyttöjä ei siis voida välttää alueen rakentamisessa. Pääkatujen linjaukset on suunniteltu kuitenkin siten, että maatäyttöjen ja -leikkausten määrä on mahdollisimman vähäinen. Alavimpia ranta-alueita ei ole osoitettu rakentamiseen, mikä vähentää esirakentamisen tarvetta. Toteutuksessa tavoitteena on vähentää rakentamiseen liittyvien maamassojen kuljetustarvetta. Massojen käsittely ja välivarastointi tapahtuu mahdollisuuksien mukaan kaava-alueella. Massojen irrottamiseen, kuljetukseen ja sijoitukseen alueen sisällä vaikuttaa oleellisesti mm. alueen rakentumisjärjestys sekä ajallisesti että määrällisesti, esirakentamisen tarve sekä louhinta- ja ruoppausmäärät. Toteutussuunnittelussa on laadittava massojenhallintaohjelma. 12

13 4.3.2 Vesi Veden laadun vaaliminen on elinehto yhdyskunnalle mm. puhtaan veden saatavuuden takia. Vesiekosysyteemien vaaliminen edistää monimuotoisuutta ja vesien virkistyskäyttöä. Mittari: Pintavesien laatu Kynnysarvo: Ei heikennyksiä Rakentaminen vaikuttaa hydrologiseen kiertoon, haihduntaan, pintavaluntaan ja imeytymiseen. Tyypillistä kaupunkialueilla on pintavalunnan eli hulevesien heikentynyt vedenlaatu, joka on suhteessa kaupunkirakenteen tiiviyteen. Osayleiskaavaluonnoksessa Sipoonjoen ranta-alueet, purouomat ja lammet on jätetty viheralueiden ympäröimäksi, mikä edesauttaa hulevesien luonnonmukaista käsittelyä. Haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja veden kiertoon kaupunkialueella voidaan lieventää hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä ja kosteikoilla. Kosteikot ja pienvesistöt tasaavat valuntoja ja puhdistavat hulevesiä. Lisäksi ne voivat tarjota erilaisia virkistysmahdollisuuksia ja esteettisiä kokemuksia. Osayleiskaavaluonnoksessa on varattu alueita hulevesien käsittelyyn hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava yleiskaavaselostuksen liitteenä olevan hulevesisuunnitelman periaatteet. Kun hulevesiä hallitaan luonnonmukaisilla käsittelytavoilla, jäävät haitalliset vaikutukset pienemmiksi kuin normaalin viemäröinnin yhteydessä. Mittari: Yleisten uimarantojen veden laatu Kynnysarvo: Ei heikennyksiä Söderkullan alueella julkiset uimarannat sijaitsevat Pilvijärven ja Taasjärven rannoilla. Uimarannat ovat suosittuja ja uimaveden laatu on kärsinyt tästä. Virkistyskäytön jakaantuminen useammalle uimarannalle ratkaisee ongelmaa. Meren rannalle suunnittelut uimarannat sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella Hitåssa ja Eriksnäsissä. Mittari: Pinnoitettu maa-ala Kynnysarvo: Minimoitava Merkittävin hulevesien runsautta ja laatua määrittävä tekijä on läpäisemättömien pintojen osuus. Pintavalunnan luontaisten varastoalueiden ja virtausreittien muuttuessa rakentamiskäyttöön veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuudet heikkenevät ja pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa merkittävästi alueella tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman kasvuun. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä seuraa useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan 13

14 epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista. Hulevesien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi alueella pyritään käyttämään ns. luonnonmukaisia hulevesien hallintamenetelmiä. Niiden avulla hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että rakentamisen jälkeen alueen veden kiertokulku olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Tarkoituksena on säilyttää vesistöön purkautuvan valunnan määrä ja laatu sekä virtaamien luontainen ajallinen vaihtelu maankäytön muutoksista huolimatta. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. luontaisten valuntareittien hyödyntäminen pintavesien johtamisessa, päällystettyjen pintojen minimointi, syntyvien hulevesien imeyttäminen maaperään, epäpuhtauksien vähentäminen suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla sekä hulevesien viivyttäminen. Mittari: Viher- ja vesialueverkoston vuorovaikutus tunnistetaan Kynnysarvo: Muutokset minimoitava ja perusteltava Hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien käyttö voi paikoin olla kaava-alueella haastavaa korkean aluetehokkuuden, maastonmuotojen ja maaperän vuoksi. Siksi niiden käyttöönotto vaatii suunnittelua riittävän aikaisessa vaiheessa ja vuorovaikutuksessa muun maankäytön suunnittelun kanssa. Osayleiskaava-alueella hulevesien käsittely perustuu kolmiportaiseen järjestelmään: tontti- ja korttelikohtaiset ratkaisut, alueiden sisäiset ratkaisut ja puistoalueille sijoittuvat ratkaisut. Hulevesien johtaminen eri tason ratkaisuiden välillä voi tapahtua hulevesiviemäreitä käyttäen tai avo-ojia ja viherpainanteita hyödyntäen. Tiiviimmillä alueilla tilankäyttöön liittyen usein johtamisratkaisuksi valikoituu hulevesiviemäri, mutta väljemmillä alueilla suositaan avonaisia ratkaisuja. Osayleiskaavassa katujen suuntaukset ja puistoalueet on suunniteltu siten, että tulvavedet pystytään ohjaamaan rakentamisalueiden välisille viheralueille ja käsittelemään ne siellä. Osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, joten siinä on varattu alueet hulevesien käsittelylle virkistys- ja puistoalueilla. Tontti- ja korttelikohtaiset ratkaisut tarkentuvat asemakaavoituksessa. Mittari: Riskipohjavedet Kynnysarvo: Ei heikennyksiä Kriteerillä kuvataan kaavan toteuttamisen uhkia puhtaan pohjaveden muodostumiselle. Pohjaveden laatua uhkaavat monet ihmistoiminnot. Päästöriski kertoo, miten helposti ja miten haitallisia aineita toiminnasta voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Sijaintiriski kertoo, kuinka vakavia seurauksia mahdollisista päästöistä olisi pohjavesille ja vedenhankinnalle. Suunnittelualueelle sijoittuvat Söderkullan I-luokan ( ) ja Kallbäckin II-luokan ( ) pohja-vesialueet kokonaisuudessaan sekä osia Nikukällan I-luokan ( ), Mörtträskin II-luokan ( ) ja Hangelbyn II-luokan ( ) pohjavesialueista. Sipoon kunnan pohjavesialueille on laadittu vuonna 2008 suojelusuunnitelma (Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, raportti / Golder Associates Oy), jonka mukaan suunnittelualueella sijaitsevista pohjavesialueista erityisesti Söderkullan ja Kallbäckin pohjavesialueiden käyttöön ottaminen raakaveden tuotantoon on mahdollista. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on Kallbäckenin 14

15 osalta 300 m3/d ja Söderkullan osalta 600 m3/d. Molemmat alueet sijoittuvat kallioperän murroslaaksoon ja pohjaveden muodostuminen tapahtuu kalliorinteitä verhoavilla karkearakeisilla hiekka- ja sora-alueilla. Nykyisiksi riskikohteiksi pohjavesien laadulle suunnittelualueella suojelusuunnitelmassa tunnistettiin Söderkullan pohjavesialueen osalta entiset yhdyskuntajätteiden kaatopaikka ja meijeri sekä kemianteollisuus. Lisäksi todettiin yleisen riskin alueen pohjavesien laadulle aiheuttavat teiden suolaus, vaarallisten aineiden kuljetukset, karjankasvatus ja peltoviljely sekä asutus ja jätevesiviemärit. Osayleiskaavan työpaikka- ja teollisuusalueet on sijoitettu osayleiskaavassa pääasiassa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Nykyiset työpaikka-alueet Tarapottenissa ja Massbyssä sijaitsevat pieneltä osin pohjavesialueilla. Mittari: Pinnoitettu maa-ala pohjavesialueilla Kynnysarvo: Minimoitava Olemassa olevat ja tulevat rakentamisalueet sijoittuvat osittain pohjavesialueille sekä Sipoonjokilaaksossa että Hangelbyn laaksossa. Mikäli pohjavesialueille ei rakennettaisi ollenkaan, muut kaupunkirakenteen eheyteen ja tiiviyteen liittyvät kriteerit eivät täyttyisi. Maankäytön voimakkaan kehittymisen myötä tulee läpäisemättömän pinnan määrä alueella kasvamaan moninkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Sipoonjoen valuma-alueella läpäisemättömän pinta-alan määrä kasvaa 9 prosentista enintään 26 prosenttiin ja Hangelbybäckenin valuma-alueella 7 % enintään 26 prosenttiin. Kasvipeitteisen vettä läpäisevän maapinnan pinnoittaminen muuttaa ja heikentää luonnonmukaista veden kiertoa, jolloin mm. valunnan kokonaismäärä, tulvahuiput, valunnan nopeus ja veden laatu voivat muuttua. Pohjavesialueiden pinnoittaminen vaikuttaa pohjaveden syntymiseen siten, että sadevesi ei pääse imeytymään vapaasti maaperään. Tarkemmassa suunnittelussa varmistetaan että maankäyttö tukee luontaista veden kiertoa. Osayleiskaavatyössä on tutkittu korttelitypologioita, joissa korttelipihoilla on riittäviä määriä läpäisevää pintaa. Kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueen maa-alasta pinnoitetun maan osuus on varsin pieni. Tarkemmin hulevesien hallinnan menetelmistä on kerrottu kaavaselostuksen liitteessä nro Vähäpäästöisyys Ilmastonmuutos on suurimpia rakennettua ympäristöä tulevaisuudessa kohtaavia muutostekijöitä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan pienentää vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä rakennetun ympäristön rooli on merkittävä. Keinoja vähähiilisen yhdyskunnan saavuttamiseksi ovat esimerkiksi: Pieni energian kulutus rakennuksissa ja infrastruktuurissa Paikallinen energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä Pohja- ja pintavesien laadun säilyttäminen ja hulevesien ekologinen käsittely 15

16 Mahdollisuus kierrättää jätettä uusiokäytössä tai bioenergiana Ympäristön ekosysteemit säilyvät toimivina ja tuottavat ekosysteemipalveluja. Paikallisten resurssien hyödyntäminen kestävällä tavalla Liikkumistarpeen vähentäminen ja vähäpäästöiset liikkumistavat, ks. toiminnallisen ympäristön kohta Laadukkaat paikallispalvelut Mittari: Rakennettujen alueiden kytkeytyneisyys ja eheys Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Sibbesborgin kaavatyössä laadituissa Netzstadt -analyyseissä todetaan, että kaupunkirakenteen tiiviyttä keskeisempää on rakennuskannan toiminnallisten keskittymien syntyminen sekä rakennustyyppien, käyttötarkoituksien ja rakentamistapojen muodostama kokonaisuus. Keskittyminen ainoastaan rakentamisen tehokkuuteen ja tiiviyteen voi johtaa yksipuoliseen rakentamisen määrän ylikorostumiseen. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa suuri osa keskeisistä rakentamisalueista on ruutukaavalla toteutettavaa asunto- ja palvelujen aluetta. Ruutukaava tarkoittaa sitä, että korttelit rajautuvat katuihin ja puistojen kulkuväyliin kaikilta puoliltaan ja katuverkko on jatkuva. Rakentamisalueiden kytkeytyminen toisiinsa tapahtuu katuverkon avulla. Katuverkko on tiheä, jatkuva ja verkkomainen, jolloin muodostuu paljon julkista tilaa ja paikkoja liiketiloille katujen varsille sekä kohtaamispaikkoja. Rakentamisalueilla voi sijaita pieniä puistoja ja leikkipaikkoja, mutta kortteleiden väliin ei jätetä epämääräisiä viheraluevyöhykkeitä. Kaupunkirakenteen kytkeytyneisyydellä ja eheydellä tavoitellaan ympäristöä, joka houkuttelee liikkumaan kävellen ja pyörällä. Mittari: Taajamien tiiveys Kynnysarvo: Tehokkuus >0.3 tiivis ja matala-alueilla, >0.1 täydennysrakennettavilla alueilla Tiiviys on yksi kaupunkirakenteen keskeisimpiä indikaattoreita ja kaavoitusohjauksen kohteita. Tiiviyden indikaattorit on viime vuosikymmeninä nostettu kansainvälisessä kirjallisuudessa vahvasti esiin kestävän kehityksen rakentamisen kriteereinä. Syynä on yhdyskuntarakenteen energiakulutuksen vahva korrelaatio sen tiiviyteen. Keskeisenä osatekijänä tässä on tiiviisti rakennetun alueen väestön liikkumistottumukset ja mahdollisuus joukkoliikenteen järjestämiseen. Tiiviyden tavoitteet toteutuvat Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa. Uusilla korttelialueilla tehokkuus on Olemassa olevilla rakentamisalueilla rakentamisen tehokkuus on nostettu tavoitellulle tasolle. Tiiviyden toteutuminen vaatii alueiden asemakaavojen muuttamista. Yhdyskuntarakenteen tiiviyden astetta täytyy tietysti tarkastella suhteessa elinympäristön koettuun laatuun. Tehokkaasti rakennettu kerrostaloalue tai väljästi rakennettu pientaloalue koetaan yhtä lailla miellyttäväksi, kun rakentaminen on toteutettu laadukkaasti. Vastaavasti kolkko kerrostaloalue tai huonolaatuinen väljästi rakennettu yhdyskuntarakenne koetaan epäviihtyisäksi. Viimeksi mainittu tilanne voi olla totta monilla pientaloalueilla, ehkä tyypillisimmin perinteisessä amerikkalaisessa pientalolähiössä, joka toteuttaa asukkaiden toiveet suurista taloista ja tonteista, mutta joka on usein erittäin hajanainen, puhtaasti autoliikenteeseen tukeutuva yhdyskunta. 16

17 On selvää, että todellisuudessa rakentamisen tiiviyden ja ympäristön koetun laadun välinen suhde on hyvin monimutkainen, mutta elinympäristön koettua viihtyisyyttä voidaan yksinkertaistaen mitata alueiden asuntojen hintatasolla. Suomessa neliöhinnoiltaan kymmenen arvostetuinta asuinaluetta ovat kaikki kerrostalovaltaisia ja erittäin tiiviitä (mm. Katajanokka, Punavuori, Kruununhaka). Useimmilla kalleimmilla alueilla kortteli- ja talotypologiat ovat monipuolisia, jolloin asumiseen on tarjolla hyvin erilaisia vaihtoehtoja (mm. Kulosaari, Munkkiniemi, Lauttasaari). Mittari: Asuntorakentaminen asemakaavoittamattomilla alueilla Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Sibbesborgin osayleiskaava-alueella kaikki rakentamisalueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Sipoon kunnassa vuonna 2012 hyväksytyistä rakennusluvista 51 % sijoittui asemakaavoitetuille alueille. Tästä kymmenen vuotta aikaisemmin luku oli noin 30 %. Rakentamista on siis pystytty ohjaamaan paremmin taajamakeskuksiin, mutta edelleen hajarakentamisen osuus on suuri. Sibbesborgin osayleiskaavalla luodaan edellytyksiä yhä tehokkaampaan asemakaavoitukseen ja sitä kautta rakentamisen ohjaamiseen. Osayleiskaavassa osoitetuilla maisemallisesti arvokkailla alueilla (MA) olemassa olevien rakennusten ja rakennuskannan vähäinen laajentaminen ja täydennysrakentaminen sallitaan. Uudet rakennukset on sijoitettava maisemaan soveltuen, pääasiassa olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen. Tällä pyritään varmistamaan, että avoimena ja viljely- tai laidunkäytössä olevat alueet säilyvät. Mittari: Kasvihuonekaasupäästöt Kynnysarvo: KHK-päästöt laskussa. Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. CO2 päästöt/asukas alle Uudenmaan keskiarvon Alueen energiankulutuksen ja -tuotannon sekä päästöjen arvioinnissa käytetään VTT:n laatimaa arviointityökalua, joka on kehitetty Kunnallisen rakentamisen kestävät energiaratkaisut, toteutustavat ja ohjaus -hankkeessa (KURKE). Työkalulla voidaan verrata kaavaluonnoksen mukaista maankäyttöä alueen nykytilaan ja arvioida alueen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden sekä energian tarve asukasta tai kerrosalaneliömetriä kohden. Tarkastelu tehdään kaavan ehdotusvaiheessa. Kasvihuonekaasujen päästömääriin vaikuttavat eniten liikenteen kulkumuoto-osuudet, alueen energiantuotannon muodot sekä rakennusten energiaratkaisut. Osayleiskaavoituksen tasolla voidaan vaikuttaa eniten liikenteen kulkumuoto-osuuksiin luomalla yhtenäistä kaupunkirakennetta, jossa vähäpäästöisten kulkumuotojen osuus on suuri. Mittari: Paikallisesti tuotettujen, puhtaiden polttoaineiden osuus käytetyistä energialähteistä Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin asemakaavavaiheessa, esim. lähes-nollaenergiataso kaikissa rakennuksissa, julkisissa plusenergiataso Alueen ekotehokkuuteen vaikuttavat pääasiassa rakentamisen tiiviys, rakennusten energiantuotantotapa ja energiatehokkuus sekä liikenteen toimivuus. Alueen energiahuollon järjestämistä on tutkittu konseptitasolla osayleiskaavatyössä. 17

18 Energiakonseptissa on lähdetty liikkeelle energiantarpeen vähentämisestä energiatehokkaiden rakennusten ja järjestelmien myötä, sekä pyrkimyksestä hyödyntää alueen sisäisiä energiavirtoja ja uusiutuvia energiavarantoja pyrkien energian ja materiaalin suljettuun kiertoon. Energiaomavaraisuuden tavoite on 75 %. Nykyisen kaukolämpöverkon lisäksi alueella voitaisiin käyttää energian tuottamiseksi mm. biopolttoaineella toimivaa lämpökeskusta, puuhaketta, orgaanisen jätteen tuottamaa biokaasua, maalämpöä sekä aurinkoenergiaa sekä jätevesiverkoston lämmön talteenottoa. Periaatteessa energiantuotantomuotojen valinnassa on suuri vapaus. Myös paikalliselle energiantuotannolle on hyviä mahdollisuuksia. Teknisen huollon alueita voidaan toteuttaa työpaikkaja teollisuusalueille. Asemakaava-vaiheessa ja rakennussuunnittelussa määritellään tarkemmin kortteli- ja rakennuskohtaiset ratkaisut. Mittari: Rakennusten energiankulutus Muu energiankulutus Kynnysarvo: Julkiset rakennukset: passivitaso Ei-julkiset: lähes-nollaenergiataso Säädellään asemakaavalla ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Mittari: Energian seurantajärjestelmät Kynnysarvo: Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seurantajärjestelmä Säädellään asemakaavalla ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Mittari: Hyödynnetyn tai kierrätetyn infran osuus Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Osayleiskaavan mukainen katuverkko on pääosin uutta, mutta tukeutuu nykyiseen tiestöön. Alueen toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon nykyistä katuverkkoa täydentämällä ja tiivistämällä Söderkullan keskeisiä alueita. Uutta katuverkkoa sekä vesi-, viemäri-, energia- ja tietoliikenteen verkostoja tullaan tarvitsemaan mittavat määrät, kun alueen toteuttaminen laajenee. Uuden Porvoontien muuttaminen kaduksi hyödyntää nykyisen pääväylän ja mahdollistaa paljon uutta kerrosalaa sen varrelle. Koko alue tukeutuu Porvoon väylään ja siten ottaa käyttöön olemassa olevia hyviä liikenteellisiä sijainteja. Mittari: Hyödynnettyjen massojen määrä Kynnysarvo: Syntyvät massat käsitellään alueen sisällä Rakentaminen ja infrastruktuuri vaikuttavat alueen nykyiseen maa- ja kallioperään huomattavasti. Osayleiskaava-alueelle ei ole vielä kaavan luonnosvaiheessa laadittu massojenhallintaohjelma. Suunnitelmallisella massojenhallinnalla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Massojenhallinnassa keskeisiä tekijöitä ovat ylijäämämaiden sijoitus, kiviaineshuolto, maamassojen välivarastointi ja käsittely sekä esirakentaminen. Osayleiskaava-alueella pyritään massatasapainoon ja omavaraisuuteen kiviaineshuollon osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelta ei kuljeteta ylijäämämaita pois ja toisaalta alueelle ei tuoda tarvekiviainesta muualta. Massatasapainon ja kiviaineshuollon osalta omavaraisuuden saavuttaminen edellyttää, että alueelta voidaan osoittaa 18

19 toteuttamisen yhteydessä riittävät alueet maamassojen käsittelyyn ja välivarastointiin, kiviaineksen ottoon sekä puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoitukseen. Alueen vaiheittaisessa toteuttamisessa täytyy suunnitella tarkemmin maa-aineksien käsittelyalueet. Mittari: Sadeveden ja harmaiden vesien osuus vedenkulutuksesta Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Säädellään asemakaavalla ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Mittari: Paikallisten materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Säädellään asemakaavalla ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Mittari: Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Jätehuollon järjestämisestä vastaa alueella nykyisin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Koko toimintaalueella Porvoossa, Pornaisissa, Loviisassa, Askolassa ja Sipoossa syntyy noin tonnia vuodessa, josta tonnia kierrätetään, tonnia käytetään energiantuotantoon ja loput tonnia päätyy kaatopaikalle. Suuri osuus jätteestä Sipoon alueella on rakennusjätettä ja määrä tulee entisestään lisääntymään Sibbesborgin kaavan toteuttamisen seurauksena. Osayleiskaavalla ei voida ohjata jätteen käsittelyä, mutta työpaikka- ja teollisuusalueiden käytössä voidaan tunnistaa tämä tarve kierrätyksen tehostamiselle. 4.2 Toiminnallisen ympäristön kriteerit Toiminnallisen ympäristön kriteerit ja mittarit tukevat sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen arvojen säilymistä Laadukas asuminen Kerrosalassa laskettuna asuminen muodostaa Sibbesborgin alueen tärkeimmän toiminnon. Sen monimuotoisuus ja laatu on siten Sibbesborgin alueen tärkein houkutustekijä. Asumisen merkitys alueen kestävyysyhtälössä on oleellinen. Laadukkaan asumisen tärkeimpiä keinoja Sibbesborgissa ovat monipuolisuus asuntotyypeissä sekä asuntojen hallintamuodoissa, koossa ja hinnassa, runsas tonttitarjonta, tasapainoinen väestörakenne ja sosioekonominen rakenne, puistojen, julkisen rannan ja luonnonalueiden hyvä saavutettavuus, viher- ja virkistysalueiden monipuolisuus. Rannat tarjoavat mahdollisuuden oleskeluun, viljelyyn, laiduntamiseen, veneilyyn, kaupankäyntiin ja liikkumiseen. 19

20 Mittari: Monipuolisuus asuntojen hallintamuodoissa, koossa ja hinnassa Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esimerkiksi x % vuokratuotantoa, x% HITAS yms. Uuden kaupunkikokonaisuuden rakentuminen sosiaalisesti tasapainoisiksi edellyttää monipuolista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa, asuntotyyppien monipuolisuutta sekä monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Sipoossa on yleisesti kaava-alueilla pidetty tavoitteena, että 20 % asuntotuotannosta on tuettua asumista. Kaavaluonnoksessa ei ole annettu asuntojen hallintamuodon jakautumiselle tavoitteita. Jatkosuunnittelussa hallintamuototavoitteet muodostuvat kunnan asettamien asuntotuotannon jakaumatavoitteiden kautta. Valtion ja kuntien välisessä asuntotuotantositoumuksessa Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat sitoutuneet 20 % vuokra-asuntotavoitteeseen sopimusta koskevilla alueilla. Todennäköisesti vuokra-asuntotuotannolle tullaan myös kaava-alueelle asettamaan tavoitetaso. Asuntotuotannon määrää ja jakaumaa ohjaavat kunnat, mutta myös valtio osallistuu Helsingin seudun tuotantotavoitteiden määrittelyyn esimerkiksi valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen kautta. Vuosia koskevassa aiesopimuksessa Sipoo on sitoutunut toteuttamaan 1320 asuntoa koko kaudella eli 330 asuntoa vuodessa. Sipoon osalta tavoite toteutuu vain 37 prosenttisesti. Kaavaluonnos antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa kunnan asuntotuotantovelvoitteita tulevaisuudessa. Voimakas pientalovaltaisuus ja yksityisen maanomistuksen laajuus ovat kuitenkin haasteellisia lähtökohtia Sipoossa valtion korkotukeen liittyvän sääntelyn vaikutus vuokratasossa ei ole kovin merkittävä vuokratason ollessa melko sama säännellyssä ja sääntelemättömässä asuntokannassa. Sipoossa olennaisempaa on ylipäänsä tuottaa vuokra- ja asumisoikeusasumista siten, että se vastaa paikallista kysyntää. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti ensi kertaa työ- ja asuntomarkkinoille tulevia nuoria kotitalouksia. Heille vuokra-asunto on tyypillisesti luontevin vaihtoehto ja vuokra-asuntojen kysyntä on alueella voimakasta. Vuokra-asuntotuotanto tukee seudun kilpailukykyä mahdollistamalla metropolialueen työmarkkinoille tulemisen. Elinvoimaiseen kaupunkiin kuuluu, että samalla alueella on erilaisia vaihtoehtoja asumiseen. Sibbesborgissa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja täydentäminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa asuntotarjontaa. Täydentävä rakentaminen voidaan toteuttaa olemassa olevien asuinalueiden tyhjillä tai jo rakennetuilla tonteilla tai laajentamalla olemassa olevia asuinalueita rakentamalla niiden välittömään yhteyteen lisää asumista. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa määritellyt rakentamisen tehokkuudet mahdollistavat tällaisen kehityksen. Täydennysrakentaminen on olemassa olevien asuinalueiden kokonaisvaltaista kehittämistä, jolla pyritään säilyttämään alueiden houkuttelevuus. Sibbesborgissa keskeisin väline saavuttaa asuntotuotannon määrälliset ja laadulliset tavoitteet on onnistunut maapolitiikka. Kaavoitustavoitteiden saavuttaminen ei yksin riitä, sillä maapolitiikan hoidolla on keskeinen vaikutus paitsi rakentamisen toteutumiseen myös kiinteistöjen hintakehitykseen. Maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maaomaisuuden hallintaa, kuten maanhankintaa, sopimuspolitiikkaa ja tonttien luovutusta. Maapolitiikan hoidolla on olennaisesti vaikutusta kuntatalouteen. 20

21 Sibbesborgin toteuttaminen lisää mahdollisuuksia asua lähellä merenrantaa ja saaristoa, mikä on hyvin suosittua pääkaupunkiseudulla. Merellisyys ja maisema ovat alueen vahvan ja houkuttelevan imagon kannalta tärkeitä. Mittari: Asuinaluetyypit Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim.50 % kerrostalo, 40 % T/M, 10 % omakoti Sibbesborgin osayleiskaavassa on erityyppisiä pientalovaltaisia alueita noin 413 ha ja ruutukaavalla rakennettavia, kaupunkimaisia alueita 85 ha. Kaavamerkinnät mahdollistavat suuren kirjon erilaisia asuintalotyyppejä omalla tontilla sijaitsevista erillistaloista korkeisiin kerrostaloihin. Kaavaluonnos perustuu käsitykseen, että monimuotoinen urbaani elämäntapa ja kaupunkirakentaminen toteuttavat hyvin myös sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteita. Osayleiskaavaluonnoksessa asumista sijoittuu eriluonteisiin paikkoihin ja sekoittuneesti muiden toimintojen kanssa. Ratkaisu antaa hyvän lähtökohdan sosiaalisesti sekoittuneiden alueiden ja asuinympäristöjen suunnittelulle. Kaavan toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne mahdollistaa monipuolista asuntokantaa. Asumiselle häiriöiksi miellettävien tekijöiden määrä voi sekoittuneessa kaupunkirakenteessa olla suurempi kuin toiminnallisesti yksipuolisilla pelkästään asumiseen varatuilla alueilla. Kaavaluonnos tavoittelee perinteistä kaupunkirakennetta, jossa fyysinen kaupunkirakenne ei erottele toimintoja. Tämä luo edellytyksiä myös hienojakoiselle sosiaaliselle sekoittuneisuudelle. Osayleiskaavalla ei suoraan vaikuteta esimerkiksi asuntokannan hallintamuotoon, mutta kunnan maapoliittisilla keinoilla voidaan vaikuttaa tähän. Mittari: Yhdistettyjen työpaikkojen/asuntojen määrä Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. 50 % asunnoista palveluakseleilla toimii myös kotitoimistoina Kaikissa osayleiskaavaluonnoksen asuinkortteleissa voi sijaita asumiseen yhdistettyä työ- ja toimistotilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liiketoimintaa ja palveluja, kuten lasten päivähoito, arkkitehtitoimisto tai vaikkapa pyöräkorjaamo. Moottoritien pohjoispuolen työpaikka-alueen ja asuinalueiden välissä osittain melualueella sijaitsee työpaikka-alue, jolla sallitaan asuinrakentamista (TP/A-1). Alueelle on mahdollista yhdistää työtiloja ja asumista siten, että asumisen kannalta hyväksyttävät normit täyttyvät, mutta alueen luonne sallii monenlaista toimintaa. Tällä alueella on ensisijaisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja, kuten verstaita, autokorjaamoja tai leipomoja, mutta tonteilla saa myös asua. Asuminen sijoitetaan alueen pohjoispuolelle, jotta moottoritien melu haittaisi sitä mahdollisimman vähän. 21

22 Mittari: Runsas tonttitarjonta Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Alueen nykyinen asuntokanta jakautuu kärjistetysti suuriin omakotitaloihin ja pieniin kerrostaloasuntoihin. Toki alueella on myös jonkin verran erilaisia pientalotyyppejä ja suuria kerrostaloasuntoja, mutta asumismuotojen runsauden ei voida sanoa olevan alueelle tyypillistä. Osayleiskaavalla määritellyillä korttelityypeillä ja tehokkuuksilla on tarkoitus monipuolistaa asuinrakentamisen typologioita. Kaavaluonnos mahdollistaa merkittävän lisäyksen kerrostalo- ja townhouse -rakentamiseen sekä tiiviiden ja matalien asuinalueiden rakentamiseen. Asuntokannan monipuolisuus parantaa Sipoon houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Alueella on nykyisin enemmän kysyntää työpaikka- ja teollisuustonteille kuin tarjontaa. Osayleiskaavassa osoitetuilla laajoilla työpaikka- ja teollisuusalueilla pyritään vaikuttamaan tarjonnan lisäämiseen. Sekä asuin- että työpaikkatonttien tarjonnan määrään vaikuttaa luonnollisesti kunnan maapolitiikan onnistuminen, asemakaavoitus sekä tonttien markkinoinnin ja myynnin onnistuminen. Osayleiskaavaluonnoksessa on pyritty luomaan edellytyksiä monipuoliselle tonttitarjonnalle erilaisten yritysten tarpeisiin. Pienyritykset suosivat liike- tai toimistotilaa kadun varressa, katutasossa tai kivijalassa. Toimitilojen sijaintiin liittyvistä tekijöistä pienyritykset arvostavat korkeimmin lyhytaikaista asiakaspysäköintiä ja bussipysäkin läheisyyttä. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen ruutukaavalla toteutettavilla korttelialueilla muodostuu paljon hyviä sijainteja pienyrityksille. Teollisuuden ja logistiikan sijoittumistekijöissä korostuvat logistiset yhteydet sekä suuri tilantarve ja joustavuus. Porvoonväylän molemmin puolin sijaitsevilla vyöhykkeillä vastataan tähän tonttikysyntään. Kaikille yrityksille alueen imago on erittäin tärkeä sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Sibbesborgin brändin luominen alueen todellisiin vahvuuksiin perustuen auttaa aluemarkkinoinnin onnistumisessa. Mittari: Muunneltavien asuntojen osuus, selviytymiskerroksellisten asuntojen määrä Kynnysarvo: T/M alueilla kaikki asunnot oltava muunneltavissa, maantasossa olevissa useampikerroksisissa asunnoissa selviytymiskerros (kph, asuintila) Säädellään asemakaavalla ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä Laadukkaat lähipalvelut Laadukkaat ja monipuoliset paikalliset palvelut varmistavat sujuvan arjen alueen asukkaille ja vähentävät liikkumistarvetta alueen ulkopuolelle. Tärkeimpiä keinoja saavuttaa lähipalveluiden hyvä taso: Paikallisten palvelujen tulisi olla riittävän kattavat, monipuoliset ja helposti saavutettavat. Päivittäistavarakauppojen tulee olla yksikkökooltaan pieniä ja helposti saavutettavissa ja niillä tulee olla edullinen sijainti kaupunkirakenteessa. Lähikauppoja suositaan. Kaupunkirakenne on ehjä, jatkuva ja toiminnot lomittuvat. 22

23 Pyöräilyn ja kävelyn tulee olla helppoa ja mukavaa ympäri vuoden. Sujuvat matkaketjut ja hyvän palvelutason joukkoliikenteen edistää sujuvaa arkea. Keskustan tulee olla elävä ja edistää kaupunkikulttuuria ja pienimittakaavaista palvelurakennetta. Mittari: Tärkeiden lähipalveluiden saavutettavuus Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. palveluita vähintään 10/kaupunginosa tai samassa kaupunginosassa Tai: etäisyys palveluihin keskusta-alueilla <100 m, T/M-alueilla < 300 m, muilla alueilla <1000 m Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti kaupallisten ja julkisten palveluiden painopiste säilyy Söderkullan keskustassa. Päivittäistavarakaupan yksiköt mitoitetaan paikallisen kysynnän mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupan yksiköt toteutuvat alueelle samaa tahtia muun rakentamisen kanssa. Väestönkasvuun perustuvalle mitoitukselle voidaan tarkemmassa kaavoituksessa osoittaa erilaisia sääntöjä ja raja-arvoja kulloistakin sijaintia ajatellen. Keskeisillä alueilla suurin sallittu vähittäiskaupan myymäläkoko on mym 2. Yli mym 2 :n vähittäiskaupan rakentamisessa pysäköinti täytyy toteuttaa rakenteellisena, maanalaisena, katolla tai pysäköintitaloissa. Myös muille rakentamisalueille voidaan toteuttaa 500 myymäläkerrosneliömetrin suuruisia lähikauppoja. Kaavaluonnos mahdollistaa väestömääränsä puolesta paikallisten palveluiden rakentamisen alueelle. Kaupan toimijoiden toteuttaessaan kauppapaikkasuunnitelmiaan uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: - riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, - markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, - hyvä liikenteellinen sijainti ja - kohtuullinen investointitaso. Söderkullassa on nykyisin laskennallisesti lähes puolet vähemmän myymälätilaa erikoiskaupalle kuin mihin paikallinen väestöpohja riittäisi. Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja myymälätyypistä riippuen Muita keinoja ovat esimerkiksi liiketontin kaavoittaminen keskeiselle paikalle tai asuntoalueen sisääntuloväylän suulle. Sibbesborgin osayleiskaava mahdollistaa liike- ja toimitilojen perustamisen melko vapaasti keskustan alueella. Hyviä liikenteellisiä sijainteja on useita, minkä toivotaan lisäävän monipuolisuutta kaupan toimijoissa. Mittari: Lähivirkistysalueiden (lähipuistoon, rantaan, retkeilyalueiden) saavutettavuus Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. alle 100m/ asukas (keskiarvo) Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu vain suurimmat lähivirkistys- ja viheralueet sekä tärkeimmät ulkoilureitit. Rakentamisalueiden sisällä on lisäksi korttelipuistoja, aukioita ja leikkipuistoja sekä reittejä ja yhteyksiä viheralueille. Jo kaavaluonnoksessa osoitetut virkistys- ja maisema-alueet muodostavat viherrakenteen, joka on helposti saavutettavissa kaikilta rakentamisalueilta. 23

24 Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat ulkoilualueet ovat jo nyt erittäin laadukkaat ja alueella on tiheä reittiverkosto. Uusilta rakentamisalueilta on tärkeää luoda sujuvat yhteydet ympäröiville viheralueille. Sujuva reitti ei kuitenkaan kaupunkiympäristössä tarkoita ekokäytävää vaan esimerkiksi bulevardia tai puistokujannetta. Yhteyksien yleispiirteistä suunnittelua jatketaan kaavan ehdotusvaiheessa. Mittari: Kaupunkiviljely osana kaupunkiluontoa ja virkistystä Kynnysarvo: Puutarhaviljelyä voidaan harjoittaa erityisesti kaavaluonnoksen asuntoalueilla, joilla korttelitehokkuus on matalampi ja korttelialueilla rakennusten ja pysäköintipaikkojen vaatiman tilan lisäksi on pinta-alaa viljelyyn. Keskuspuisto soveltuu hyvin palstaviljelyyn, sillä sen ympärillä olevilla korttelialueilla ei muuten ole riittävästi mahdollisuuksia puutarhaviljelyyn. Myös maisemallisesti arvokkaille peltoalueille on mahdollista sijoittaa palsta-alueita tai siirtolapuutarhoja. Kaupunkiviljelyyn varattavat alueet määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa ja viheralueiden yleissuunnittelussa. Mittari: Kaikille avoin, julkinen ja aktiivinen rantaviiva Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. Sipoonjokilaaksossa 95% Osayleiskaavaluonnos ei mahdollista uusien omarantaisten tonttien muodostumista vaan vapaat rannat osoitetaan julkiseen käyttöön ja koko Sipoonjoen rantaviivaa myötäillen on linjattu seudullisesti merkittävä virkistysyhteys. Rannat on varattu puistoiksi, ulkoilu- ja virkistysalueiksi sekä venesatamiksi. Nykyiset omarantaiset tontit säilyvät. Rakennettuja omarantaisia tontteja on Sipoonjoen rannalla, Hitåssa Sipoonlahden rannalla sekä Taasjärven itärannalla. Korttelirakenne ulottuu kaavaluonnoksessa Sipoonjoen äärelle. Rantojen virkistyskäyttö lisääntyy merkittävästi uusien asukkaiden myötä, mikä puolestaan lisää rantojen ympäristön kulutusta. Virkistyskäytön ohjaaminen reiteillä on ensisijaisen tärkeää. Kaavaluonnoksessa laaksoon rajautuvat rakennukset on merkitty melko väljäksi asuntoalueeksi (korttelitehokkuus 0,4). Laakson näyttävän maisematilan vetovoimaa voisi kuitenkin hyödyntää liiketoiminnan ja eloisan kaupunkitilan luomiseksi. Selänteen reunaa voisi rakentaa tehokkaammin ja selänteen reunalle voisi esimerkiksi luoda promenadi, jota reunustaisivat liiketilat. Nyt esitetyllä kaavamerkinnällä vaarana on että laakson reuna muodostuu pien- ja rivitalojen yksityisiksi takapihoiksi. Rakentamisen ja jokirannan suhdetta on syytä suunnitella tarkemmin kaavan ehdotusvaiheessa. Haasteena on olemassa olevan rakentamisen, topografian ja suojeluarvojen sovittaminen suunnitelmiin. Venesatamat sekä muut matkailuun ja virkistykseen liittyvät palvelut liittyvät jokimaisemaan. Eriksnäsin osayleiskaava-alueeseen kuuluvat lisäksi runsaat merelliset virkistyspalvelut. Mittari: Julkiset toiminnot (julkiset palvelut, ravintolat/majoitus, liikkeet) rantojen läheisyydessä Kynnysarvo: Keskusta-alueilla: yli 50 toimintoa/km 100 m rantavyöhykkeellä Osayleiskaavaluonnoksessa on varattu Söderkullan kartanon ja Joensuun kartanoiden ympäristöihin alueita, joilla voi sijaita matkailuun ja virkistykseen ja kulttuuriin liittyviä palveluita. 24

25 Kartanoympäristöjä voi täydentää niin, että alueiden arvokkaimmat ominaispiirteet säilyvät. Toimintojen luonne tulee olla julkinen ja kaikille avoin. Osayleiskaavalla ja asemakaavalla voidaan mahdollistaa hotellien, ravintoloiden, kahviloiden ynnä muiden palveluiden sijoittuminen alueelle. Taloudellisesti kannattava toiminta edellyttää riittävää asiakasmäärää, joka muodostuu alueen väestöstä sekä matkailijoista. Alueen markkinoinnin onnistuminen on tärkeää, jotta pääkaupunkiseudun muu väestö ja turistit löytävät Sibbesborgin tarjoamat palvelut. Mittari: Päivittäistavarakaupan saavutettavuus, sijainti kaupunkirakenteessa ja pieni yksikkökoko, lähikaupat Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: yksikkökoko ja etäisyys, verkon kattavuus Osayleiskaavaratkaisulla on pyritty ohjaamaan kaupan rakennetta siten, että kaupallisten palveluiden painopiste säilyy Söderkullan nykyisessä keskustassa, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa sekä jalan että julkisella liikenteellä. Osayleiskaavan mukaisesti päivittäistavarakaupan yksiköt on mitoitettava paikallisen kysynnän mukaan. Päivittäistavarakauppoja voi toteuttaa kerrostalovaltaisille asuinalueille, jolloin myymäläkoko on enintään kerrosneliömetriä. Kuitenkaan yli 1000 kerrosneliömetrin suuruisen myymälän rakentamisessa ei sallita maantasopysäköintiä. Tällä pyritään ohjaamaan kaupan toimintaa muuhun toimintaan integroidusti, jolloin saavutettavuus kävellen ja pyöräillen paranee. Muilla ruutukaavalla toteutettavilla asuinalueille suurin sallittu myymäläkoko on 500 kerrosneliömetriä. Työpaikka-alueille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, paitsi tulevan metrokeskuksen alueelle, jossa suurin sallittu myymäläkoko on 500 kerrosneliömetriä ennen raidejoukkoliikenteen toteuttamista. Kaava mahdollistaa siis hyvän päivittäistavarakaupan verkon ja estää kaupan keskittymisen vain autoliikenteellä hyvin saavutettaville sijainneille. Vaikka kaupat ja palvelut Söderkullassa ovat nykyisellään keskittyneet ottaen huomioon alueen laajaan pinta-alan, ne ovat kuitenkin toisiinsa nähden hajallaan ja katujen erottamina heikosti jalankulkijan tavoitettavissa. Keskustan tiivistäminen ja tehokkuuden nostaminen parantavat tilannetta. Söderkullan keskustan osalta maantasopysäköinnin määrä on saavuttanut maksimin eli alueen kehittämisessä jatkossa on löydettävä ratkaisuja laitospysäköintiin maan alla, pysäköintitaloissa, kellareissa tai katoilla. Uutta maantasopysäköintiä lisääviä suunnitelmia ei tule sallia. Mittari: Ostovoiman kasvu Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim as tp + Päivittäistavarakaupan mitoitus tulee perustua yli 75% paikallisen väestön ostovoimaan. Osayleiskaavan mukaisesti päivittäistavarakaupan yksiköt on mitoitettava paikallisen kysynnän mukaan. Osayleiskaavan asiointialueella kaupan ja palvelujen tilantarve nykyisellä väestöllä on jo k-m2 ja koko vaikutusalueella k-m2. Kaupallisten palveluiden tarjonnassa liiketilaa on vain puolet siitä mitä nykyinen väestöpohja edellyttäisi. Lisäksi kun Söderkullan keskusta palvelee koko Etelä-Sipoota, vain päivittäistavarakaupan tarjontaa on alueella riittävästi. Söderkullan keskustalla on hyvät edellytykset kehittyä vetovoimaisena kauppapaikkana, kun osayleiskaava-alueen väestö lähtee kasvuun. Vuoteen 2020 mennessä kaupan liiketilaa tulisi olla vähintään k-m2 eli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Hyvänä tavoitteena on vahvistaa kaupan 25

26 perusrakennetta ja erityisesti kehittää erikoistunutta vähittäiskauppaa niin lähiruuan kuin lähellä tuotettujen tavaroiden tarjonnan avulla. Jatkokaavoituksessa tulee välttää kaupan hankkeiden ylimitoitus, joka helposti syntyy uuden alueen alkuvaiheessa, kun kaupan mitoitus perustuu kaavan väestömitoitukseen eikä reaaliaikaiseen väestön kasvuun. Tilatarve arvioiden muuntaminen suoraan kaupan tilojen mitoitukseksi toimii vain suurten kauppakeskushankkeiden yhteydessä tai niiden perusteluna. Väestönkasvuun perustuvalle mitoitukselle voidaan tarkemmassa kaavoituksessa osoittaa erilaisia sääntöjä ja raja-arvoja kulloistakin sijaintia ajatellen. Väestön kasvuun perustuva mitoitus edellyttää että fyysisten puitteiden suunnittelussa huomioidaan kaupan laajentumistarpeet. Palveluja voidaan keskittää ostoskeskus- tai kauppakeskustyyppisesti vain keskustatoimintojen alueella ja näilläkin katuverkko ohjaa rakennetta pikemmin tavarataloja suosivaksi. Myymälärakenteen toivotaan muodostuvan kadunvarsiliiketiloista, lähikaupoista sekä muista pienemmistä kaupan yksiköistä. Urbaanin ympäristön laatutekijänä pidetään monipuolista ja helposti saavutettavaa kaupan rakennetta. Liiketilojen (lähikauppa, ravintolat, kioskit jne.) keskittäminen kauppakeskuksiin heikentää selkeästi saavutettavuutta. kävellen ja pyöräillen ja vastaavasti lisää henkilöautolla tapahtuvaa asiointia. Mittari: Opiskelupaikkojen määrä ja jakauma aloittain Kynnysarvo: Kehityskuvan teemoihin liittyviä opiskelupaikkoja vähintään x kpl v.2035 Osayleiskaavassa on aluevarauksia nykyisten koulukeskusten laajenemiselle, mutta ei varauksia toisen asteen koulutukselle. Oppilaitoksia on mahdollista sijoittaa kaavan rakentamisalueille ja niiden sijainti määrittyy tarkemmin asemakaavoituksen kautta. Mittari: Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys Kynnysarvo: e= rakennettujen alueiden yhtenäisyys Tehokkaan ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen on sidoksissa joukkoliikenteen käyttäjämäärin ja alueen asukasmäärään. Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys kertoo, kuinka suuri osuus väestöstä asuu sellaisilla alueilla, joiden asukastiheys on vähintään 20 asukasta hehtaarilla. Tätä asukastiheyttä pidetään taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen minimitiheytenä, vaikka joukkoliikenteen kannattavuus riippuukin monesta tekijästä. Kaavan mahdollistama väestömäärä, noin asukasta, vuonna 2035 on riittävä väestöpohja bussijoukkoliikenteen järjestämiseen, mutta ei vielä raidejoukkoliikenteen ulottamiseen alueelle, sillä raideliikenteen asemien minimitavoitteena on joukkoliikenteen käyttäjää, asukasta tai työpaikkaa, jokaisella asemanseudulla. Pienemmällä asukaspohjalla ajaudutaan helposti ekologisesti heikompaan liikkumiskulttuuriin. Osayleiskaavan tehokkuudet vaihtelevat keskustan e= asuinalueiden e= Keskimääräinen asukastiheys kaava-alueella olisi noin 15 asukasta/ha. Jotta raidejoukkoliikenne palvelisi tulevaisuudessa mahdollisimman monia asukkaita, uusien asuinalueiden tulisi olla riittävän tiiviitä ja sijaita aseman ympärillä. Asukastiheyden ja palvelutason lisäksi julkisen liikenteen käyttöön vaikuttavat asukkaiden sosioekonominen asema ja asenteet. 26

27 Mittari: Etäisyys ja liikkumisen helppous alakeskuksesta toiseen Kynnysarvo: Asuminen 300 m säteellä pysäkeistä. Pyörätietä pitkin 15 minuutissa keskukseen. Pyöräilyn laatukäytävät keskusten välillä. Kattava pyöräverkko. Sibbesborgin osayleiskaavassa ei ole määritelty vielä joukkoliikenteen järjestämistä bussipysäkkien tarkkuudella, mutta väestön sijoittumisen painopiste on joukkoliikennekaduiksi määriteltyjen ja mitoitettujen pääkatujen varrella. Pyöräilyreiteille on varattu tilaa katuverkossa sekä viheralueita pitkin. Sibbesborgin keskeisten rakentamisalueiden laajuus vastaa Helsingin kantakaupungin pintaalaa. 15 minuutin pyöräilymatkalla saavuttaa siis alueen päästä päähän. Etäisyys alakeskukseen eli Eriksnäsiin on alle 5 km. Eriksnäsiin on esitetty hyvät kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikennepalvelut. Joukkoliikenteen käytön aktiivisuuteen kuten myös liikennemääriin vaikuttavat kaupunkirakenteen ohella monet tekniset ja poliittiset asiat ja päätökset, kuten ajoneuvojen kehitys, polttoaineiden hintapolitiikka, mahdolliset rajoittamiset (ruuhkamaksut) sekä kannustimet (joukkoliikenteen hinnoittelu). Myös asenneilmapiiri liikkumisen ekologisuutta kohtaan vaikuttaa merkittävästi liikkumistottumuksiin. Näiden vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön ovat suuria ja siten tarkempi analyysi liikenteestä ja sen tarpeista tulee tehdä ja tarkastella määrävälein. Nykyisin henkilöauto on alueen suosituin kulkuväline 62 % kulkumuoto-osuudella. Keskimäärin autolla liikutaan 44,3 km/asukas/päivä. Kaavan toteuduttua alue voidaan luokitella joukkoliikennevyöhykkeeksi, jolloin autolla tehtävien matkojen osuus on 45 % ja keskimäärin henkilöautolla liikutaan 20,5 km/asukas/päivä. Mittari: Matkaketjujen toimivuus Kynnysarvo: Liityntäbussin vuoroväli alle 10 min ruuhka-aikana (riittävä asukasmäärä), liityntäpysäköinti pyörille, autoille asemien yhteyteen ja tärkeimmille bussipysäkeille. Alueen liikenneverkko kytkeytyy valtakunnan tieverkkoon, Porvoon väylälle Kalkkirannantien, Sipoonlahden ja Västerskogin eritasoliittymien kohdilla. Pitkämatkainen bussiliikenne liikennöi Uutta Porvoontietä sekä Porvoonväylää pitkin. Söderkullan alueelta on suoria bussiyhteyksiä Itäkeskukseen, Helsingin keskustaan, Nikkilään ja Porvooseen. Osayleiskaavassa on ehdotettu pikavuoropysäkit moottoritien eritasoliittymään. Pikapysäkkien ja tulevan raideliikenneaseman läheisyyteen on esitetty tilavaraus liityntäpalveluille. Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen ja pikavuorobussien pysäkkien rakentaminen liittymäalueelle lisää merkittävästi joukkoliikenteen palveluita alueella. Metron jatkaminen Majvikiin asti parantaa metron käyttömahdollisuuksia. Tällöin liityntäliikenne syöttää todennäköisesti Sakarinmäen tai Majvikin asemille ja suorien bussiyhteyksien määrä vähenee. Toisaalta metro tarjoaa suuren kuljetuskapasiteetin sekä nopean ja häiriöttömän kyydin Espoon länsiosasta Sipoon Majvikiin saakka. Vaihtomahdollisuudet pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen idästä tultaessa paranevat Pisararadan myötä kun Hakaniemeen rakennetaan vaihtoasema sekä Raidejokerin rakentamisen myötä. 27

28 Mittari: Liityntäliikenteen nopeus, vuoroväli, saavutettavuus, sujuvuus kaikkiin suuntiin Kynnysarvo: Joukkoliikenne-etuudet mm bussikaistat ja valo-etuudet, suorimmat reitit busseille Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Sibbesborgin rakentaminen aiheuttaa merkittävää liikkumistarpeen kasvua. Tiiviiden kaupunkikeskusten rakentamisesta huolimatta henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan merkittävästi (Östersundomin yleiskaavan liikenne-ennusteet, Strafica 2012). Pääkaupunkiseudun itäiset pääväylät ruuhkautuvat siis joka tapauksessa riippumatta Sibbesborgin toteuttamisesta. Kaavan toteuttamisen alkuvaiheessa moottoriväylät ja uusi katuverkko muodostavat joukkoliikenteeseen nähden erittäin kilpailukykyisen liikkumisen vaihtoehdon. Ennusteiden mukaan 80 % arkimatkoista suuntautuu muualle kun Helsingin keskustan suuntaan, jonne tehokkain joukkoliikennetarjonta suuntautuu. Joukkoliikenteen kysyntä lisääntyy asukasmäärän kasvaessa ja liikkumistarve vähenee, kun alueen omat palvelut kehittyvät kilpailukykyisiksi muun seudun tarjonnalle. Alueen työpaikkaomavaraisuus on keskeinen tekijä liikennemäärien hallinnassa. Bussiliikennettä nopeuttaisivat Porvoonväylälle mahdollisesti rakennettavat tavara- ja joukkoliikenteelle tarkoitetut lisäkaistat. Kehä III:lla on jo osin joukkoliikennekaistat. Sibbesborgin osayleiskaavassa on tiivistetty rakentamista keskeisillä alueilla siten, että tiheän joukkoliikennetarjonnan varmistamiseksi. Kaavan rakentamisalueiden reunoilla maankäyttö on melko harvaa eikä alueilla ole edellytyksiä saada tiheän vuorovälin liityntäliikennettä. Harvahko vuorovälitarjonta ei osaltaan houkuttele joukkoliikenteen käyttöön, vaikka alueelle varaudutaan rakentamaan alueellisesti kattava joukkoliikennejärjestelmä. Liityntäliikenteen sujuvuuden arviointi edellyttää koko seutua koskevien joukkoliikennejärjestelmien tarkempaa suunnitteluvaihetta. Mittari: Liityntäpysäköintipaikkojen määrä Kynnysarvo: kpl autopaikkaa ja x kpl pyöräpaikkaa Sibbesborgiin Liityntäpysäköintijärjestelyjä ei ole osoitettu osayleiskaavakartalla. Liityntäpysäköintipaikkojen määrä tarkentuu seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Yksi liityntäpysäköinnin sijoittamista ohjaava periaate on sijoittaa liityntäpysäköintipaikat siten, että autoliikenteen matkat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Henkilöautojen liityntäpysäköinnin suurin kysyntä kohdistuu Söderkullan nykyiseen keskustaan, jossa on myös suurin palveluiden keskittymä. Liityntäpysäköinnin järjestäminen on ongelmallista keskustan tiivistyessä ja ratkaisuna on laitospysäköinti. Sipoonlahden eritasoliittymän hyödyntäminen pikavuorobussien pysäkkinä avaa uusia mahdollisuuksia liityntäpysäköinnin järjestämiseen. Erityinen huomio tarkemmassa suunnittelussa on polkupyörien liityntäpysäköinnillä. Mittari: Kulkutapajakauma Kynnysarvo: Autolla tehdyt <5 km matkat < 35% Nykyisin kulkutapajakautuma painottuu vahvasti henkilöauton käyttöön. Henkilöauton osuus matkoista on 62 %, bussin 5 % (vaihtoyhteys junaan 2 %), kävelyn 16 % ja pyöräilyn 10 %. 28

29 Kaavan toteutuessa alueesta muodostuu joukkoliikennevyöhykettä. Joukkoliikennevyöhykkeeksi määritellään alue, jolla etäisyys aluekeskukseen on yli 2 km, julkisen liikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen, ruuhka-aikoina joukkoliikenteen tiheys on 4-6 lähtöä tunnissa ja asuin- ja työpaikkaalueilta on enintään 400 metrin matka lähimmälle joukkoliikenteen pysäkille. Liikenne-ennusteen mukaan Sibbesborgin sisäisistä matkoista yli puolet tehdään kävellen ja pyöräillen vuonna Tällöin kulkumuoto-osuuden arvioidaan kehittyvän siten, että henkilöauton osuus matkoista on 45 %, bussin 15 % (vaihtoyhteys metroon 5 % ja junaan 4 %), kävelyn 26 % ja pyöräilyn 7 %. Itämetron tai muun raidejoukkoliikenteen toteuttaminen Sibbesborgiin asti muuttaa kulkumuotojakaumaa yhä joukkoliikennepainotteisemmaksi. Mittari: Katuverkon yhtenäisyys Kynnysarvo: Pyörätiet kattavat yli 80 % alueesta, pyörätiet jatkuvat seudullisille reiteille ja keskuksiin Jatkuvien katujen määrä (ei pussinperä-katuja) Osayleiskaavaehdotuksen liikenteellinen perusratkaisu on tiheä katuverkko, joka luo jatkuvaa kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Tavoitteena on purkaa ajoneuvoliikenne alueelta usealle reitille, jolloin ruuhkia ei muodostu ja liikenne on sujuvaa ja turvallista. Katuverkko on määritelty osayleiskaavaluonnoksessa pääreittien osalta. Useat katuyhteydet on merkitty yhteystarpeena, koska niiden tarkka sijainti on mahdollista määritellä vasta asemakaavoituksessa. Ehdotusvaiheessa on tarpeellista tutkia katuverkkoa tarkemmin ja tarkentaa myös kaavan määräyksiä, jotta tavoitteiden mukaisen yhtenäisen katuverkon muodostuminen varmistetaan. Katuverkon sovittaminen maastoon on osayleiskaavan liikennesuunnitelman lähtökohta. Katuverkon linjauksia ja tasauksia on tutkittu huolellisesti ja suunnitelmia tarkennetaan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Mittari: Katutyyppien sopivuus pääkulkuneuvon vaatimuksiin Kynnysarvo: Autovapaa keskusta-alue, jossa korttelit muodostavat ulkosyöttöperiaatteella viihtyisän kävelykeskustan. Kävely: kävelykatu tai shared space, jossa ajonopeus maksimissaan 20 km/h, Pyöräily: erotettava jalankulkusta, oma tila pyöräilylle, eritasoratkaisut pääkaduilla, Ajoneuvo: pääkadut nopeusrajoitus km/h, pääsuunnalle sujuvuus taattava Osayleiskaava-alueen nykyinen liikennekulttuuri on autoliikennepainotteinen. Harvan asutuksen takia joukkoliikenneyhteydet ovat suurelta osin vaihdollisia. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää aluetta vaiheittain siten, että joukkoliikenteestä muodostuu kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolle suurimmilla matkavirroilla. Tavoitteen saavuttamiseksi liikennejärjestelmää ja katuverkkoa on suunniteltu jo osayleiskaavatasolla huolellisesti ja mahdollisimman realistisesti. Osayleiskaavaluonnoksen liitteessä nro 9 on selvitetty tarkemmin suunnitteluratkaisuja. Alueelle on suunniteltu hierarkinen katuverkko, jossa nopeusrajoitukset ja tilaratkaisut vaihtelevat tarkoituksen mukaan. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen liikenteellinen perusratkaisu on eri kulkumuodot salliva, jatkuva katuverkko, joka luo aktiivista kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Sibbesborgin katuverkko on jaettu pääkatuihin, kokoojakatuihin ja tonttikatuihin. 29

30 Katuhierarkian avulla parannetaan liikenteellisten pääyhteyksien välityskykyä ja turvallisuutta. Näille kaduille keskitetään joukkoliikenne ja läpiajoliikenne. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu autotonta kävelykeskustaa eikä sellaisen muodostumiselle ole vielä edellytyksiä kaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä. Kävelykeskusta voi kuitenkin muodostua tulevan raidejoukkoliikenteen aseman ympärille. Katuverkko on perusratkaisuna muuntuva ja joustava. Kaikille kaduille mitoitetaan jalkakäytävät. Pää- ja kokoojakaduilla se on molemmin puolin ja tonttikaduilla vähintään toiselle puolen ajorataa. Kaupunkiympäristössä jalankulkijat ylittävät kadun tasossa, mikä on huomioitu ajonopeuksissa ja näkemissä. Alueen pääkadut ja kokoojakadut on mitoitettu linja-autoliikenteellä liikennöitäviksi. Ajonopeudet ovat määritelty niin, että pääkaduilla nopeus on km/h, kokoojakaduilla 30 km/h ja tonttikaduilla km/h. Pyöräilyn houkuttelevuutta on lisätty varaamalla pääkaduilta oma tila pyöräilijöille. Pyöräilyn haasteena Sibbesborgissa on jyrkät maastonmuodot, mikä aiheuttaa reiteille mäkiä. Hieman pidempi reitti esimerkiksi keskuspuiston tai joen varren kautta saattaa olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin suorin mahdollinen reitti ylä- ja alamäkineen. Mittari: Ajonopeuksien pudottaminen Kynnysarvo: keskusta-alueilla + tiivis/matala-alueilla 30 km/h Keskusta-alueen katuverkolle on ehdotettu nopeusrajoitukset km/h. Liikenneturvallisuus on ollut Sibbesborgin liikenneverkon suunnittelun reunaehto. Tämä tarkoittaa sitä, että pääkaduilla, joissa on priorisoitu autoliikenteen sujuvuutta, eri liikkumismuodot ovat erotettu toisistaan ja näiden risteämiskohdat on suunniteltu ennustettu liikennemäärä, sallittu ajonopeus ja näkemät huomioiden. Liikenneverkon hierarkialla on vältetty myös saman liikkumismuodon eri nopeuksilla etenevien konfliktit. Valtion tiet on tarkoitus muuttaa kaduiksi osayleiskaava-alueen keskeisillä alueilla. Nykyisen Söderkullan keskustan kohdalla Uusi Porvoontie muutetaan kaduksi ja sen luonne muuttuu väylämäisestä kaupunkimaiseksi pääkaduksi nykyisen Söderkullan keskustan kohdalla. Muutos mahdollistaa tehokkaamman maankäytön väylän varrella ja siten puoltaa ajonopeuksien pudottamista keskustan alueella. Hallinnollinen muutos tulee ajankohtaiseksi, kun tien varrelle esitetyt kiinteistökehityshankkeet toteutuvat. Söderkullantie muutetaan asemakaavoituksen edetessä kunnan kaduksi Hansaksentien liittymään asti. Uuden Porvoontien pohjoispuolella ja moottoritien eteläpuolella laajennetaan nykyistä katuverkkoa palvelemaan osayleiskaavassa esitettyä uutta maankäyttöä. Porvoonväylä, Uusi Porvoontie Eriksnäsintiestä länteen ja Kalkkirannanteistä itään, Söderkullantie Hansaksentiestä pohjoiseen ja Kalkkirannantie säilyvät yleisen tien alueena. Mittari: Pienentyvä autopaikkanormi Kynnysarvo: 10 % pysäköintipaikoista yhteiskäyttöautoille, nimeämättömät autopaikat, pysäköintiin yhtä pitkä matka kuin bussipysäkille. Kaavassa esitetty myös pyöräpaikkanormi 1 pp / 40 kem Pysäköintiä ohjataan osayleiskaavan tasolla kaavamääräyksin lähinnä kaupunkikuvallisesti, paikkojen tehokasta käyttöä edistetään edellyttämällä nimeämättömiä paikkoja ja paikkojen vuorottaiskäytöllä, 30

31 mikäli läheisyydessä on sekä asumista että työpaikkoja. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määräytyy markkinaehtoisesti. Sibbesborgiin tavoitellaan sallivaa, markkinaehtoista pysäköinti, joka ei ole ristiriidassa kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa. Rakenteellisen pysäköinnin lisäksi myös katutila tarjoaa pysäköintiä - erityisesti lyhyt aikaista alueella asioiville ja vieraileville. Investoinnit joukkoliikenteen palvelutason paranemiseen tulee näkyä myös pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisenä Taloudellisesti elinvoimainen Sibbesborg Elinvoimainen paikallistalous takaa asukkaille mahdollisuuden tehdä töitä paikallisesti ja vähentävää liikkumisen tarvetta alueen ulkopuolelle. Mittari: Asuntojen ja työpaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä Kynnysarvo: Rakennemallien mitoituksen mukaan työpaikkojen määrä:- keskusta-alueilla >20%- muilla asuinalueilla >5% Sibbesborgin osayleiskaavan keskustavyöhykkeelle sijoittuu noin 36 % työpaikoista. Keskustaalueiden vyöhykettä ovat kaavaluonnoksessa osoitetut keskustatoimintojen alueet, kerrostalovaltaiset korttelialueet sekä korttelialueet, joilla asuminen ja palvelut sekoittuvat. Näillä alueilla yhteensä työpaikkojen määrän arvioidaan olevan kpl vuonna Asuinvaltaisille alueille sijoittuu noin 11 % työpaikoista, arvion mukaisesti kpl. Pääosa eli 53 % työpaikoista sijoittuu työpaikka- ja teollisuusalueille keskusta-alueen reunoille sekä matkailupalveluiden alueille. Näillä alueilla arvioidaan olevan työpaikkaa vuonna Yhdyskuntarakenteena Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaava-alueiden työpaikka- ja asuinalueiden muodostama kokonaisuus on tiivis eivätkä vyöhykkeet sijaitse irrallaan toisistaan. Näin ollen kaikki alueelle sijoittuvat työpaikat ja palvelut lisäävät paikallistaloutta. Mittari: Keskustojen ja alakeskusten mitoitus Kynnysarvo: Asiointi suuntautuu selkeästi Sibbesborgin keskustaan Sibbesborgin osayleiskaava ohjaa kaupunkirakenteen vaiheittaista kehitystä niin, että uusi rakentaminen tukeutuu Söderkullan keskustaan ja vahvistaa siten Söderkullan asemaa ja kilpailukykyä keskuksena. Kaavan tavoitevuonna 2035 Sibbesborgin osayleiskaavan alueella arvioidaan olevan noin asukasta. Eriksnäsistä muodostuu alakeskus, jossa vuonna 2035 arvioidaan asuvan noin 5000 asukasta. Tällöin Eriksnäsin alakeskuksessa voi sijaita peruspalvelut: ala-asteen koulu, päiväkodit ja päivittäistavarakauppa. Etelä-Sipoossa asiointi suuntautuu Söderkullaan, mutta myös helposti seudun muihin palvelukeskittymiin. Tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen sujuvuudella on suuri merkitys paikallistalouden kehitysmahdollisuuksiin. Toistaiseksi seudun pääväylillä liikenne on liiankin sujuvaa, jotta asiointimatkoissa asetettaisiin paikalliset palvelut etusijalle. Pääväylillä liikenteen sujuvuutta myös parannetaan jatkuvasti investoimalla vuosittain suuria summia tiealueiden kehittämiseen. 31

32 Yleinen politiikka ei tue millään tasolla paikallistalouden kilpailukykyä vaan päinvastoin suosii keskittyvää palveluverkkoa, jossa silmäkoko suurenee. Sibbesborgin suunnittelu ja siihen liittyvät urbaanit tavoitteet perustuvat oletukseen, että kauppaa, liikennettä ja palveluja keskittävälle politiikalle halutaan vaihtoehtoja. Heikkoja signaaleja tämän suuntaisesta kehityksestä on jo näkyvissä. Mittari: Sibbesborgin aseman kautta kulkeva liityntäliikenne Kynnysarvo: Sibbesborgin asema on alueen ainoa liityntäliikenneasema Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa on vasta varaus henkilöraideliikenteen asemalle. Raideliikenteen toteuttaminen on ajoitettu kaavan tavoitevuoden 2035 jälkeiseen aikaan. Toteutuessaan Sibbesborgin raideliikenteen asemalla on suuri rooli seudullisessa liikennejärjestelmässä ja asemasta muodostuu liikenteellinen solmukohta, jossa eri liikkumismuodot kohtaavat. Tavoiteltava joukkoliikenne ei kuitenkaan tarkoita Sibbesborgin lopputilanteessa vain yhtä raiteilla liikkuvaa runkolinjaa länteen. Joukkoliikennejärjestelmä tulee kytkeytymään laajemmin seudun raide- ja muu runkolinjaverkostoon. Esimerkiksi seudun poikittaiset jokerilinjat, joita tulevaisuudessa voi olla jopa kolme ja operoiden jopa raiteilla, palvelevat myös Sibbesborgin asukkaita laadukkaiden vaihtoyhteyksien avulla. Tämän lisäksi joukkoliikennejärjestelmä perustuu liityntäbussilinjoihin sekä bussireitteihin pohjoiseen ja itään. Mittari: Työpaikkaomavaraisuus Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin kunnan strategiassa: esim. työpaikkoja >40% asukasmäärästä Sipoon kunnassa on nykyisin vajaat 5100 työpaikkaa ja työllistä työvoimaa noin 9300 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuuden aste on siis 60 % ja kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi. Asukkaiden työssäkäynnistä 38 % suuntautuu Sipoon kunnan alueelle, 36 % Helsinkiin ja 12 % Vantaalle. Loput liikennöinnistä suuntautuu Keski-Uudenmaan kuntiin sekä Itä-Uudenmaan suuntaan. Sipoon kunnan elinkeinorakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta, josta mikroyrityksiä on yli 94 %. Sibbesborgin elinkeinoelämässä pyritään hyödyntämään alueen hyvää logistisesti sijaintia sekä virkistysmahdollisuuksia tarjoavaa ympäristöä. Moottoritien liittymien ympäristö ja melualue varataan erikoistavarakaupan tilaa vaativille yksiköille, pienteollisuudelle, logistiikkaan liittyville toiminnoille ja toimistoille. Sibbesborgista halutaan luoda elintarviketuotannon keskittymää, jossa toimisi alkutuotantoa, elintarvikkeiden jalostusta, vähittäis- ja tukkukauppaa, ravintoloita, elintarvikealan toisen asteen koulutusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Muita elinkeinotoimintoja, joita pyritään edistämään luodakseen alueelle vahva brändi, ovat erilaiset matkailuun, virkistykseen, hyvinvointiin ja hoiva-alaan liittyvät toiminnot 32

33 Kaavaluonnoksen tavoitteena on asukasta ja työpaikkaa eli 16 työpaikkaa 100 asukasta kohden. Helsingin kaupungin asuntovaltaisilla esikaupunkialueilla suhdeluku on keskimäärin 40/100. Sibbesborgin työpaikkaomavaraisuus ei siis kaavan tavoitevuonna 2035 ole vielä erityisen hyvä. Työpaikkarakentamisen jäädessä kovin alhaiseksi on vaarana yksipuolinen ja eriytynyt kaupunkirakenne. Alue on kuitenkin logistisesti varsin vetovoimainen pääteiden, kansainvälisen sataman ja lentokentän läheisyydessä. Tavoitellun rakenteeltaan sekoitetun ja paikallisia palveluja tarjoavan kaupunkirakenteen kehittyessä otollisesti alueen työpaikkamäärä saattaa muodostua suuremmaksi. Elinkeinoelämän kannalta raidejoukkoliikenteen toteuttaminen alueelle merkitsee hyvää kytkeytyneisyyttä muuhun seutuun. Yleensä taloudellista toimeliaisuutta edistävä kaupunkisuunnittelu perustuu siihen ajatukseen, että taloudellisten toimijoiden maantieteellinen läheisyys kasvattaa tuottavuutta; kasautuminen tuo etuja toimijoille. Sibbesborgin sijainti monipuolisen yhdyskuntarakenteen reunalla on haasteellinen kun tavoitteena on tukea paikallisen palveluiden kehitystä ja työpaikkaomavaraisuutta. Seudullisesti tarkasteltuna Sibbesborg on kuitenkin itsenäinen kaupunkikeskus, eikä Helsingin esikaupunkivyöhykettä, joten palvelutyöpaikkojen toteutuma voi olla alueella tavoitteiden mukainen. Kaavaluonnoksen hyvät seudulliset joukkoliikenneyhteydet ja selkeä keskus tukee myös työssäkäyntiä muualta seudulta osayleiskaava-alueelle. Bussijoukkoliikenteen tehostumisen ja pitkällä aikavälillä raidejoukkoliikenteen toteuttamisen myötä kaava-alueen saavutettavuus on hyvä, millä arvioidaan olevan positiivista merkitystä työpaikkakehityksessä. Mittari: Työssäkäyntietäisyys Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin kunnan strategiassa: esim. Työpaikkoja >40% asukasmäärästä, esim. >50%:lla 10km etäisyydellä Sipoo kuuluu 26 kunnan muodostamaan työssäkäyntialueeseen. Työpaikkaomavaraisuusasteen nostaminen vähentäisi liikkumistarpeita, liikennemääriä ja hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuuden työpaikkaomavaraisuusasteen arvioiminen on vaikeaa ja vielä vaikeampaa on arvioida, kuinka moni alueella asuva käy myös töissä alueella. Yhteiskunnassa, jossa perhekuntien molemmat aikuiset käyvät töissä, asuinpaikka määräytyy yleensä vain toisen työpaikan mukaan. Korkeasti koulutetut tekevät keskimäärin pidempiä työmatkoja kuin matalapalkka-aloilla työskentelevät. Sibbesborgissa voisi osayleiskaavan tavoitevuonna 2035 sijaita paljon logistiikkaan, pienteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen liittyviä työpaikkoja sekä palvelualojen työpaikkoja. Työpaikoista siis merkittävä osa kuuluu todennäköisesti keski- tai matalapalkkaisille aloille ja näin ollen useat voisivat työskennellä ja asua alueella. Alueen nykyinen saavutettavuus on melko hyvä, sillä alue sijaitsee valtatien 7 (E18) välittömässä läheisyydessä ja yleisten teiden risteyskohdassa. Saavutettavuus henkilöautolla on varsin hyvä, mikä lisää työmatkojen pituutta ja henkilöautoilun osuutta työmatkaliikenteestä. Toisaalta ennustetut ruuhkat pääväylillä heikentävät alueen saavutettavuutta kumipyörillä. Etäisyys Helsingin keskustaan on noin 30 km. Itäkeskukseen matkaa kertyy hieman yli puolet tästä. Vuosaari, jonka sataman alueesta voi tulevaisuudessa kehittyä nykyistä merkittävämpi työpaikka-alue, on vielä lähempänä. 33

34 Östersundomin Majvikiin, johon itämetroa ollaan jatkamassa seuraavassa vaiheessa, on matkaa noin viisi kilometriä ja Sakarinmäkeen, johon on suunnitteilla itäisen alueen liityntäasema, on alle 10 kilometriä. Nykyiseen Sipoon kuntakeskukseen Nikkilään on matkaa noin 20 km. Nikkilästä edelleen Keravalle on alle 10 kilometriä. Sibbesborgista itään Porvooseen on matkaa noin 40 km. Kaikille matkoille ei ole tarkoituksenmukaista esittää henkilöautolle kilpailevaa vaihtoehtoista joukkoliikennematkaa. Tavoitteellista olisi, jos Sibbesborgin tuottavista matkoista kolmannes tehtäisiin autolla, kolmannes joukkoliikenteellä, noin neljännes kävellen ja loput pyöräillen. Ajallisesti joukkoliikennematkat sijoittuisivat arjen ruuhka-aikoihin ja automatkat vapaa-ajan matkoihin. Mittari: Työpaikkavaranto kaavoissa Kynnysarvo: Kaavamerkinnät toimintojen muutoksia sallivia. Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Sibbesborgin osayleiskaava-alueella on varattu paljon tilaa erilaiselle elinkeinotoiminnalle. Alkuvaiheessa alueelle voisi sijoittua logistiikkaan, varastointiin, pienteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen liittyviä yrityksiä. Kaupunkirakenteen kasvaessa elinkeinotoiminnan edellytykset kasvavat ja alueelle voi sijoittua monipuolisemmin eri toimialojen yrityksiä. Kaavan esitystapa sisältää paljon vaihtoehtojen mahdollisuuksia, koska kaavan toteutumisen aikataulu on huomattavan pitkä ja rakentamisen tarpeet muuttuvat. Aidosti sekoittuneen kaupunkirakenteen luominen mahdollistetaan väljillä kaavamerkinnöillä. Osayleiskaavan tavoite on olla mahdollistava, mutta samalla torjua kokonaisuuden kannalta lyhytnäköiset ratkaisut, kuten korttelirakenteesta irralliset päivittäistavarakaupan suuryksiköt tai taajamarakennetta hajottavat viherkäytävät. Osayleiskaavamerkinnöissä on useita merkintöjä kahdelle maankäytölle. Ne osoittavat tavoitteen toimintojen integrointiin tai vaihtoehtoiseen maankäyttöön. Ensin mainittu maankäyttö on ensisijainen ja se voi myös olla ainoana maankäyttömuotona. Päällekkäistä merkintää käytetään myös osoittamaan toteuttamisen vaiheistusta. Esimerkiksi merkinnöissä TP/C ja A/r päällekkäinen merkintä osoittaa toteuttamisen vaiheistusta. Merkinnässä TP/C ensin mainittu käyttötarkoitus on merkitsevä ennen sitovaa päätöstä raidejoukkoliikenteestä. Päätöksen jälkeen voimaan astuu jälkimmäinen merkintä C. Mittari: Toimivien yritysverkostojen määrä ja vaikuttavuus Kynnysarvo: Kehityskuvan jokaisella teema-alueella toimii yritysten (sekä yhdistysten, käyttäjien jne.) yhteenliittymä Yritysverkostojen määrää ja vaikuttavuutta voidaan edistää kunnan elinkeinopolitiikalla. Sipoon kunnan yritysohjelman mukaisesti kunta edistää omalta osaltaan yrittäjien verkostoitumista ja helpottaa uusien yritysten sijoittumista kuntaan tonttipolitiikallaan sekä tarjoamalla neuvontaa. 34

35 Mittari: Kunnan alueella sijaitsevien lähiruokaan liittyvien toimintojen määrä ja monipuolisuus Kynnysarvo: Määritellään osayleiskaavaprosessin aikana toimijoiden ja kunnan tarpeiden kautta Lähiruoan edistäminen on siis ennen kaikkea poliittinen valinta. Yleiskaavoituksella voidaan varata riittävästi tilaa eri maankäyttömuodoille, jotka tukevat paikallista maataloustoimintaa sekä jalostusteollisuutta ja logistiikkaa. Sibbesborgin osayleiskaavassa nämä tarpeet on otettu hyvin huomioon. Sibbesborgin osayleiskaavatyössä on laadittu selvitys lähiruoan edistämisestä alueella. Raportti on liitetty kaavaluonnoksen aineistoon (liite nro 13). Kehittämisajatuksia kartoitettiin muun muassa paikallisia toimijoita haastattelemalla. Eräänä haastattelujen tavoitteena oli selvittää, mitä lähiruokasektorin edistäminen voisi merkitä Sibbesborgissa, sillä selvityksissä ja tutkimuksissa on käsitelty varsin vähän yhdyskuntien strategista tai maankäytön suunnittelua lähiruuan näkökulmasta. Selvityksen tuloksena todetaan, että lähiruuan edistäminen osana kunnallista päätöksentekoa on edellytys lähiruokasektorin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Yritysten näkökulmasta lähiruuan tuotannon edellytyksenä on viljelijöiden tarpeiden ottaminen mukaan suunnittelun eri tasoille. Myös viljelijöiden keskinäisen yhteistyön parantaminen on tärkeää. Hyvä yhteistyö voisi näkyä muun muassa osuuskuntina tai muina vastaavanlaisina yhteisöinä, joissa esimerkiksi raaka-aineiden jalostus tehdään ammattitaitoisesti ja tehokkaasti, kuitenkin pienimuotoisuutta ja lähiruokabrändiä tukien. Yhteistyölle on tarvetta myös siksi, että viljelijöiden ydinosaaminen ei useinkaan ole elintarvikkeiden jalostuksessa ja sen vaatimat investoinnit voivat helposti olla liian suuria yksittäisille tiloille. Julkisen sektorin tehtävänä on markkinointi sekä lähiruoan hyödyntäminen omassa toiminnassaan esimerkiksi koulujen keskuskeittiöissä. Lähiruokayrittämisen edellytyksiä voidaan tukea parhaiten byrokratiaa keventämällä ja jouhevilla lupaprosesseilla. Mittari: Viljelytilan määrä/ asukas Kynnysarvo: Tavoitetila määritellään jatkossa yhdessä kunnan ja viljelijöiden kanssa x % kunnan tarjoamista aterioista on lähiruuasta valmistettuja ja osatavoite kytketään osaksi lähiruokastrategiaa. Pyritään sisällyttämään kunnan yritysohjelmaan ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin. Mittari: Lähiruuan hyödyntäminen julkisissa palveluissa Kynnysarvo: Kynnysarvo määritellään yhdessä kunnan kanssa Pyritään sisällyttämään kunnan yritysohjelmaan ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin. Mittari: Kaupunkiviljely kaupunginosissa Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. x ha/ kaupunginosa Tarkempia arvioita kaupunkiviljelyn määrästä voidaan laatia kaavaehdotuksen pohjalta. Viljelyyn varattavat alueet määritellään asemakaavoissa ja viheralueita koskevissa suunnitelmissa. Mittari: Green care- toiminnan laajuus Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. x kpl toimijoita/kaupunginosa Pyritään sisällyttämään kunnan yritysohjelmaan ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin. 35

36 Mittari: Laaditaan kunnan lähiruokastrategia Urban agriculture policy, jonka tarkoituksena on tuoda lähiruuan edistäminen osaksi kunnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Kynnysarvo: Kunta laatii, seuraa ja päivittää valtuustokausittain Sipoon kunnalla on yritysohjelma, jonka visiona on luoda Sipoosta yritysystävällinen kunta, jonka tavoitteena on tehdä yrittäminen helpoksi. Sipoon vahvuuksina nähdään sijainti Vuosaaren sataman ja lentokentän läheisyydessä sekä osaavan työvoiman saatavuus. Yritysohjelmassa ei ole tunnistettu lähiruoka -teemaa strategisena tavoitteena, mikä toisaalta johtuu ohjelman aikajänteestä. Lähivuosien tavoitteena on erityisesti vastata logistiikan alan yritysten tarpeisiin. Elintarvikealan toimijoiden keskittymän muodostuminen Bastukärrin alueelle on asetettu konkreettiseksi tavoitteeksi. Keski-Uudenmaan kunnissa ei laajemminkaan tunnisteta lähiruokaa, siihen liittyvää jalostusta ja jakelua tai muita palveluja alueen vahvuutena. Nykyisin elintarvikeala ja päivittäistavarakauppa keskittyvät suuriin yksiköihin ja tuotteita sekä raaka-aineita on edullisesti saatavissa maailman eri puolilta. Lähiruoan tuotannon edulliset vaikutukset paikallistalouteen, kuljetuskustannusten vähenemiseen ja laadukkaisiin raaka-aineisiin eivät vielä riitä nostamaan lähiruokaa kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Mahdollisesti tulevina vuosikymmeninä tilanne muuttuu. Maankäytönsuunnittelussa ja strategisen suunnittelun tasolla on hyvä tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla lähiruoan tuotanto pysyy tulevaisuudessakin vaihtoehtona. Maatalouskäytössä säilyvien alueiden turvaaminen on tästä syystä tärkeää. Mittari: Hyödynnettyjen/ heikentyneiden/poistuneiden perintökohteiden määrä ja merkittävyys Kynnysarvo: Riittävät inventoinnit ratkaisujen pohjana Sibbesborgin suunnitelmassa on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset muodostaa ympäristö, joka huomioi alueen maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Tiivis kaupunkirakenne muuttaa vahvasti ympäristöä, mutta samalla rakentamisen vaikutukset kohdistuvat pienelle alueelle ja laajoja alueita voidaan jättää rakentamatta. Hyvin toteutettuna Sibbesborg muodostaa uuden arvokkaan kerrostuman maisemassa. Maiseman arvokohteet eli kartanoympäristöt ja Sibbesborgin muinaislinna ovat kiinteä osa suunnitelmaa. Uuden rakentamisen suhde pienialaisiin arvokohteisiin, kuten muinaisjäännöksiin ja suojeltuihin rakennuksiin ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin selvityksiä täydennetään Museoviraston ja maakuntakmuseon ohjeiden mukaisesti. Perusratkaisultaan Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos huomioi hyvin maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä murroslaakso muodostaa ensimmäisessä toteutusvaiheessa selvän rajan kaupunkirakenteelle. Kun Sibbesborg tulevaisuudessa raideratkaisun toteutumisen jälkeen laajenee jokilaakson länsipuolelle, tulee murroslaakso toimimaan kaupunkirakenteen kokoavana tekijänä. Osayleiskaavan esitystapa ja tarkkuus huomioiden, kaikkia kulttuurihistoriallisia arvoja ja maisemallisia arvoja ei pystytä esittämään kaavakartassa. Osittain kysymyksiä voidaan ratkaista vasta jatkosuunnittelussa, esimerkiksi asemakaavoituksessa ja viheralueiden yleissuunnittelussa. Kaavaluonnosta on tarkoitus kehittää ehdotusvaiheessa ja tehdä tarvittavia korjauksia osayleiskaavakarttaan. 36

37 Mittari: Uusien kulttuuri-, kokoontumis- ja liikunta- ja virkistyspaikkojen määrä, saavutettavuus, ympärivuotisuus ja laatu Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa: esim. 0,2 m2 julkisia sisätiloja (kirjasto, kirjakahvila, kulttuurikeskus tms.) omassa kaupunginosassa/asukas. Saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Jokaisessa kaupunginosassa yksi kutakin Sibbesborgin osayleiskaavan toteuttamisen alkuvaiheet tukeutuvat pitkälti nykyisiin julkisiin palveluihin ja niiden laajentamiseen. Uusien tilojen ja toimintojen tarve ja sijoittuminen määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa. Mittari: Asuinrakennusten yhteydessä olevien yhteistilojen määrä Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa Määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa ja rakennuslupien myöntämisessä. Mittari: Kaupunkiviljely sosiaalisuutta, liikuntaa ja yhteisöllisyyttä edistävänä toimintana, community gardening " Kynnysarvo: Varataan viljelypinta-alaa asukasta kohden, viljelytilan määrä määritellään myöhemmässä suunnitteluvaiheessa Sibbesborgin osayleiskaavan viheralueille ja puisto-alueille on mahdollista sijoittaa alueita kaupunkiviljelylle. Alueiden tarkempi määrittely kuuluu viheraluesuunnitteluun ja asemakaavoitukseen. Mittari: Internetin ja median käyttö alueen kehittämiseen ja markkinointiin Kynnysarvo: Määritellään tarkemmin osayleiskaavavaiheessa esim. Asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä on yhteiskehittelyn ja ideoinnin mahdollistava nettiportaali Kaavahankkeessa on hyödynnetty mediaa tehokkaasti. Sibbesborgin osayleiskaavan valmistelussa on hyödynnetty kilpailuvaiheesta saakka hankkeen nettisivuja. Osayleiskaavaprosessin vuorovaikutuksen tueksi on avattu päivitetyt nettisivut, blogi sekä Facebook -ryhmä. Sivusto on toteutettu kolmekielisenä, englanninkieliset sivut palvelevat kansainvälisten kontaktien lisäksi tutkimustoimintaa. Sibbesborgin alueelta toteutettiin nettikysely luonto- ja virkistysympäristöihin liittyvistä kokemuksista sekä kehittämisideoista. Kysely tehtiin Harava -työkalua käyttäen, joka on kehitetty valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma). Mittari: Aluekehittämistä koskevien aloitteiden käsittely ja toteutuminen Kynnysarvo: Asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä on yhteiskehittelyn ja ideoinnin mahdollistava nettiportaali Kilpailuvaiheesta alkaen suunnittelu on edennyt vuorovaikutteisesti ja useita erilaisia asiantuntijanäkökulmia hyödyntäen ja yhteen kooten. Keskusteltavaa työskentelytapaa jatkettiin 37

38 kilpailuvaiheen jälkeen, jotta varsinaiselle kaavan laatimiselle olisi hyvä pohja ja toisaalta Sibbesborgin merkitys koko kunnan kehitykselle kirkastuisi. Keskustelua suunnittelusta ja esiselvityksistä on käyty erilaisissa tilaisuuksissa ja foorumeissa. Vuoden 2013 aikana tilaisuuksia suunnattiin asukkaille, ulkopuolisille asiantuntijoille, poliitikoille ja kunnan virkamiehille sekä suurelle yleisölle. Siitä huolimatta, että Sibbesborgin suunnittelu on ollut pitkään esillä, hankkeeseen sitoutuminen vaatii jatkuvasti keskustelua, jotta kukin toimija voi nähdä hankkeen edistämisessä oman roolinsa tärkeyden. Hankkeelle on avattu vuoden 2013 aikana uudistetut nettisivut ja blogi sekä Facebook -ryhmä, joiden kautta koko suunnittelumateriaali on nähtävillä julkisesti ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan. Osayleiskaavaluonnoksen ratkaisuja voi kommentoida myös tätä kautta. 38

39 5 Osayleiskaavan toteuttamisen vaiheistus ja eri skenaarioiden vertailu Sibbesborgin osayleiskaava -alue on osa pääkaupunkiseudun itäistä kasvukäytävää. Tällä kasvukäytävällä on vireillä laaja-alaisia yleiskaavoja myös Östersundomissa ja Eriksnäsissä. Helsingin valmisteilla oleva yleiskaava ottaa kantaa koko Itä-Helsingin kehitykseen ja muun muassa Itäväylän muuttamiseen kaupunkibulevardiksi. Itäisen kasvukäytävän toteuttamisesta on laadittu skenaariotarkastelu, joka palvelee sekä Sipoon kunnan kaavahankkeita että Östersundomin kuntien yhteistä yleiskaavaa ja HLJ 2015 valmistelua. Yksityiskohtaisemmin kasvun liikenteellisiä vaikutuksia tullaan arvioimaan itämetron raide YVA:n yhteydessä. Liikenteellisten kysymysten lisäksi erityisesti kaupunkitaloudelliset vaikutukset ovat olennaisia seudullisella tarkastelutasolla. Toteuttamisen vaikutusten arviointia on tehty seudullisella tasolla ja paikallisella tasolla. 5.1 Pääkaupunkiseudun itäinen kasvukäytävä ja seudulliset vaikutukset Seudullisen tarkastelun lähtökohtana ovat kaksi erilaista toteuttamisen skenaariota. Tavoitteena on ollut muodostaa kuntien yhteinen käsitys toteuttamisen järjestyksestä ja aikatauluista kahden eri skenaarion pohjalta. 1. Optimistinen skenaario - Päätös itämetron rakentamisesta Mellunmäestä Majvikiin tehdään pian ja rakentaminen alkaa ennen vuotta Majvikin metroasema on toiminnassa Hitaan kasvun skenaario - Päätös itämetron jatkamisesta viivästyy ja rakentaminen aloitetaan vasta vuoden 2040 jälkeen Molemmissa skenaarioissa Sibbesborgin ja Eriksnäsin joukkoliikennejärjestelmä perustuu bussiliikenteeseen. Skenaariotarkastelu on esitetty kokonaisuudessaan kaavan liitteessä nro 17 ja liikennevaikutuksia on arvioitu tarkemmin Liikenne - liitteessä nro 9. Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavojen toteuttamisessa joukkoliikennejärjestelmän vaiheittainen kehittäminen on erittäin tärkeää. Välivaiheiden joukkoliikenteen hyvä palvelutaso perustuu runkobussilinjoihin. Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen on suunniteltu toteuttamisen 39

40 ensimmäiseen vaiheeseen. Liittymän parantaminen sisältää bussipysäkit moottoritielle ja liityntäpysäköinnin liittymän läheisyyteen. Ennen metroa bussijärjestelmällä tavoitellaan hyvää joukkoliikenteen palvelutasoa ja maankäytön toteuttamisen vaiheistus perustuu tähän. On ilmeistä, että lisääntyvä bussijoukkoliikenne vaatii mittavia investointeja kaava-alueen ulkopuolella muun muassa, koska nykyisten terminaalien kapasiteetti on rajallinen. Vaikutustarkastelun osana hyödynnetään liikennemalleja, mutta mallinnusmenetelmiä on syytä kehittää tavoitelähtöisiksi. Keskeinen havainto mallinnuksista on se, että väylät ruuhkaantuvat joka tapauksessa vaikka yhdyskuntarakennetta ei lisättäisi Etelä-Sipoossa lainkaan. Seudullinen ja valtakunnallinen näkökulma ei koske vain liikennettä vaan myös maankäytön, palveluiden, työpaikkojen sijoittumisen vaikutusta seutuun. Joukkoliikennejärjestelmän ylläpito tulee ottaa huomioon vaikutuksissa. Sibbesborgissa on tutkittu joukkoliikenneverkon palvelutasoa ja kilpailukykyä asukkaan väestönkasvulla ja se on arvioitu kohtuullisen toimivaksi. Nykyisellä asukasmäärällä joukkoliikennekustannus asukasta kohti on todella kallis kunnalle. 5.2 Riskiarviointi Sibbesborg on suuri ja kunnianhimoinen hanke, jonka toteuttamiseen sisältyy paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä, kuten pitkän aikavälin suunnitteluun aina liittyy. Kaavalla, jonka tavoitteet ovat suuret, ovat vaikutukset myös suuret. Volyymiltään sama kehitys voisi toteutua myös pieninä kokonaisuuksina pala asemakaavoituksen kautta, mutta tällöin yhteisiä tavoitteita olisi vaikeaa asettaa ja pitää niistä kiinni koko toteutusprosessin ajan. Edellytysten luominen raidejoukkoliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle edellyttää hyvin kauaskantoista ja pitkäjänteistä prosessia. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioitaessa voidaan hyvin kysyä, mitä vaikutuksia koituu, jos kaavaa ei tehdä tai jos päädytään merkittävästi matalampaan väestötavoitteeseen. Todennäköisesti sama väestömäärä sijoittuu seudulle yhdyskuntarakennetta laajentaen ja pirstoen. Kaavan toteuttamisen riskitarkastelulla on tarkoitus tunnistaa sellaisia riskitekijöitä, joiden toteutuminen voidaan torjua suunnittelulla ja poliittisilla valinnoilla. Kuntatalouden näkökulmasta nopea väestönkasvu on haaste. Kasvu merkitsee jatkuvaa uuden rakentamista ja palvelutarjonnan sopeuttamista kasvavaan kysyntään. Tässä oikea-aikaisuus on avainasemassa. On myös tarpeen huolehtia monipuolisesta väestöpohjasta, jolla varmistetaan, että kokonaisuutena kuntalaiset ovat myös jatkossa siinä määrin veronmaksukykyisiä, että tarvittavat kunnalliset velvoitteet pystytään täyttämään. Työpaikkaomavaraisuuden tavoite on erittäin vaikea saavuttaa. Sibbesborgin osayleiskaavassa tulee olla joustoa vastaanottaa erilaisia yksityisten toimijoiden investointeja ja niiden mahdollisuuksista on viestittävä aktiivisesti (aluemarkkinointi). Kunnalla on ratkaiseva rooli Sibbesborg brändin muodostamisessa ja sen mukaisten investointien saamisessa alueelle. 40

41 Joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset ovat tärkeä tekijä Sibbesborgin maankäytön kehityksessä. Hyvällä joukkoliikenteen palvelutasolla on merkitystä alueen houkuttelevuudelle niin asukkaiden kuin yritysten näkökulmasta. Joukkoliikenteen edellytykset täyttävän yhdyskuntarakenteen tiiveyden tuottaminen on välttämätöntä. Tämä tulee huomioida osayleiskaavan lisäksi jokaisessa laadittavassa asemakaavassa. Olemassa olevien alueiden täydentäminen on haastavaa ja voi herättää asukkaissa vastarintaa. Maapolitiikan onnistuminen on koko aluerakennushankkeen perusta. Osayleiskaavassa määriteltävien keskusten alueilta ja laadinnan aikana tunnistettavien avainhankkeiden toteuttamista varten on kunnan hankittava maata etupainotteisesti. Sibbesborgin erityistarpeet tulee huomioida myös kunnan maapolitiikassa. 41

42 6 Toteutusjärjestys Sibbesborgin-Eriksnäsin alueella 6.1 Sibbesborgin- Eriknäsin asemakaavoitus vaiheittain Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaava-alueiden asemakaavoitus on vaiheistettu viiden vuoden porrastuksella kaavan tavoitevuoteen 2035 asti. Lähtötilanteessa on otettu huomioon nykyinen asemakaavoitustilanne. Meneillään olevat ja suunnitellut hankkeet ajoittuvat pääasiassa ensimmäiseen toteutusvaiheeseen. Toteutusjärjestyksen tarkasteluun on sisällytetty Eriksnäsin osayleiskaavan toteutuksen vaiheistus. Vaiheistuksella havainnollistetaan kaupunkirakenteellisen kokonaisuuden muodostumista. Nykyiset asemakaavoitetut alueet. 42

43 Alueen 1. toteutusvaiheessa mahdollistetaan Sibbesborgin ja Eriksnäsin pääkatuyhteyksien toteuttaminen ja Uuden Porvoontien muuttaminen kaduksi. Söderkullan palveluihin tukeutuvaa asuinrakentamista rakennetaan nykyisen Söderkullan keskustan tuntumaan. Eriksnäsintien ja moottoritien eritasoliittymä toteutetaan tässä vaiheessa ja varmistetaan moottoritien pohjoispuolen työpaikka-alueiden toimiva logistiikka. Myös Ingmanin tehtaalla varaudutaan laajentamiseen. Alueen 1. toteutusvaihe, asemakaavoitus

44 Alueen 2. toteutusvaiheessa rakennetaan Sibbesborgin läpi kulkevaan pääkatuun tukeutuvaa asumista. Sibbesborgin keskuspuisto ja Sipoonjokilaakson virkistysalueet toteutetaan. Eriksnäsintien varren asumista laajennetaan. Söderkullan kartanon ympäristöön tulee matkailupalveluja ja asumista. Eriksnäsintien eritasoliittymän ja Eriksnäsin nykyisen asuinalueen väliin alkaa tulla asumista ja työpaikkoja. Taasjäven ympäri rakennetaan katuyhteys. Alueen 2. toteutusvaihe, asemakaavoitus

45 Alueen 3. toteutusvaiheessa rakentuvat keskuspuistoon avautuvat asuinalueet. Moottoritien eteläpuolelle tulee lisää työpaikka-aluetta ja pienteollisuutta. Työpaikka-alueiden ja Eriksnäsin asuinalueiden väliin kasvaa pientaloaluetta. Alueen 3. toteutusvaihe, asemakaavoitus

46 Alueen 4. toteutusvaiheessa, kaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä, Sibbesborgin keskeisen alueen viimeisetkin asuinkorttelit rakennetaan ja Taasjäven ympärille tulee lisää asumista. Alueen 4. toteutusvaihe, asemakaavoitus

47 Sipoonjokilaakson länsipuolen rakentuminen taajamaksi samoin kuin moottoritien viereisten alueiden käyttötarkoituksen muuttuminen keskustaksi riippuu raidejoukkoliikenteen sitovasta päätöksestä. Tämä voi tapahtua jo ennen vuotta 2035 tai kaukana tulevaisuudessa, joten 5. vaiheen toteuttamisella ei ole tavoitevuotta. Alueen 5. toteutusvaihe, asemakaavoitus sitovan raidejoukkoliikennepäätöksen jälkeen. 47

48 Seuraavassa taulukossa on esitetty kootusti väestö- ja työpaikkamäärien kasvu-ura kunkin toteutusvaiheen mukaan. Asukasmäärät Työpaikat Sibbesborgin Vaihe OYK Nykyinen kaavavaranto yhteensä nyk asukkaat varanto Sibbesborg yhteensä Eriksnäs OYK SIBBE + ERIKSNÄS VAIHE I Sibbesborg yhteensä Eriknäs II 1425 SIBBE + ERIKSNÄS VAIHE II Sibbesborg, yhteensä Eriksnäs yhteensä 1470 SIBBE + ERIKSNÄS VAIHE III Sibbesborg yhteensä Eriksnäs yhteensä SIBBE + ERIKSNÄS VAIHE IV Sibbesborg yhteensä 3059 Eriksnäs yhteensä 1801 SIBBE + ERIKSNÄS 4860 VAIHE V Sibbesborg yhteensä Eriksnäs yhteensä 3400 SIBBE + ERIKSNÄS

49 6.2 Sibbesborgin keskeisen alueen vaiheistus Sibbesborgin keskeisellä alueella, Uuden Porvoontien ja moottoritien välissä, vaiheistusta on tutkittu tarkemmin. Vaiheitten aikajaksot ovat samat kuin koko alueen vaiheistuksessa: Sibbesborgin keskeisen alueen vaiheistus ja siihen vaikuttavat tekijät Keskeisten alueiden toteuttamisessa lähtökohtana on, että rakenne kasvaa Söderkullan nykyisen keskustan ympärille. Uuden Porvoontien muuttaminen kaduksi liittää Pähkinälehdon uudet alueet tiiviimmin osaksi Söderkullan keskustaa ja korttelirakenne voi kuroutua yhteen Uuden Porvoontien varrella. Söderkullaa ja Sipoonlahden eritasoliittymää yhdistävä ns. Kauppakatu on avainhanke. Työpaikka-alueiden kytkeminen nykyiseen keskustaan muodostaa selkärangan keskeisten kortteleiden toteutukselle. Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen ja siihen kytkeytyvät työpaikka-alueet muodostavat alkuvaiheessa alueelle näkyvän maamerkin. 49

50 6.3 Sibbesborgin ja Eriksnäsin toteutuvat asukas- ja työpaikkamäärät Asemakaavoituksen vaiheistuksen perusteella on luotu kaksi mahdollista skenaariota Sibbesborgin ja Eriksnäsin toteutuville asukas- ja työpaikkamäärille. NOPEA KASVU, 90 % oyk toteutuu Yhteensä sibbesborgin OYK Yhteensä Eriksnäsin OYK Yhteensä Sibbesborg ja Eriksnäs Kunnan väkiluku KASVU% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 50

51 HIDAS KASVU, 70 % oyk toteutuu Yhteensä sibbesborgin OYK Yhteensä Eriksnäsin OYK Yhteensä Sibbesborg ja Eriksnäs Kunnan väkiluku KASVU% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 51

52 6.4 Osayleiskaavan mahdollistama vaihteluväli Kaavaluonnos sisältää korttelialueiden osalta vaihteluvälin tehokkuuksissa ja siten voidaan esittää arvio kaavaluonnoksen mukaisen yhdyskuntarakenteen asukas- ja työpaikkamäärien vaihteluvälistä. Minimi- ja maksimitehokkuus on otettu joko määräyksen vaihteluvälistä (AK/P, A/P-1, A/P-2) tai minimiarviona nykyrakentamisen päälle ja maksimina kaavakartan tehokkuus (A). Asumisväljyytenä on käytetty 50 k-m2/asukas. Asumisväljyys on nykyisin keskimäärin h-m2/henkilö Sipoossa, mutta asumisväljyys lisääntyy jatkuvasti. Vaihteluväli asukasmäärässä on näin laskettuna henkilöä. Palveluiden ja liiketilan prosenttiosuudeksi on arvioitu % kerrosalasta asuinvaltaisilla alueilla ja sen mukaan palvelutyöpaikat asuinalueilla (1 / 50 k-m2). Palvelualueilla on käytetty tehokkuusarviota 0,15-0,4 ja 1/100 k-m2. Työpaikka-alueilla arvio on tehokkuudesta 0,2-0,6. Työpaikkojen määrä on näin laskettuna kpl. 7 Lähteet Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava. Vaikutustenarviointi. Söderman, T. & Saarela, S-R Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristö 25/2011. ViherKARA-verkosto (2013). Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2013. Helsingin seudun asuntostrategia 2025, luonnos. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Oy. Sipoon kunta Sipoon kunnan yritysohjelma Sipoon kunta. 52

53 Luonnossa Sibbesborgissa -kyselyn tulokset Resultaten från enkäten I naturen i Sibbesborg Sipoon kunta suunnittelee Söderkullan alueelle uutta maankäyttöä: asumista, palveluja ja työpaikka-alueita. Kartoitimme asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia Söderkullan ympäristöstä, luonnosta ja virkistäytymisen mahdollisuuksista. Kyselyn tuloksia käytetään Sibbesborgin osayleiskaavan lähtöaineistona, ekosysteemipalveluihin liittyvässä tutkimuksessa sekä jatkossa alueen tarkemmassa suunnittelussa. Sibbo kommun planerar ny markanvändning i Söderkulla: boende, service och arbetsplatsområden. Vi kartlade invånarnas synpunkter och erfarenheter beträffande miljön, naturen och rekreationsmöjligheterna i Söderkulla området. Enkätens resultat används som utgångsmaterial i utarbetandet av en delgeneralplan för Sibbesborg, i forskning relaterat till ekosystemtjänster samt i fortsättningen även i den noggrannare planeringen av området. Kysely oli auki syyskuun alusta lokakuun 2013 loppuun. Kanto Sibbesborgin muinaislinnan raunioilla

54 Tiedot vastaajista - Bakgrundsuppgifter Kyselyyn vastasi noin 250 henkilöä - ca 250 personer svarade på enkäten Ikäryhmä åldersgrupp (n = 92) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 15 2% % % % % % % yli 76 5% Äidinkieli - modersmål (n = 90) Sukupuoli - kön (n = 92) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% suomi 67% Nainen 58% ruotsi 33% Mies 42% jokin muu 0% 0% 20% 40% 60% 80%

55 Ovatko viheralueet mielestäsi hyvin saavutettavissa? Jos ei, mitä esteitä on hyödyntää jotakin viheraluetta? Ovatko viheralueet mielestäsi hyvin saavutettavissa? Är grönområdena enligt dig lätt tillgängliga? Om inte, vilka är hindren till att utnyttja ett specifikt grönområde? Ovatko viheralueet mielestäsi hyvin saavutettavissa? Är grönområdena enligt dig lätt tillgängliga? (n = 97) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä 89% Ei 11% Jos ei, mitä esteitä on hyödyntää jotakin viheraluetta? Om inte, vilka är hindren till att utnyttja ett specifikt grönområde? Huonot joukkoliikenneyhteydet. Trafiken längs Söderkullavägen, livsfarligt att cyckla. Pyörätie Nikkilään tarvitaan ehdottomasti. Kävelyreitti ei ole turvallinen kartanolta Ingmannin tielle ja sieltä takaisin Söderkullaan päin. Enemmän pyöräteitä, pitkospuita luontoon, tai pururatoja/kevyen liikenteen sorateitä kaipaan. Pitäisi etsiä vanhat polut, joita on ollut paljon ja raivata ne kulkukelpoisiksi jopa niin, että niillä voisi liikkua myös polkupyörällä. Ei tarvitsisi kuin tasoittaa ja ojittaa kosteat paikat. Kaikilla ulkoilureiteillä ei ole valaistusta, joka rajoittaa niiden käyttöä. Belysta gångleder är viktiga för mörka årstider. På vintern även belysta skidspår. Pimeän aikaan kävelyteiltä puuttuvat valot, myös Hangelbyntiellä ei ole valoja. Valaistus puistoissa ja kaduilla ei ole riittävää. Talvikunnossapito ei ole riittävää. Tarvitaan levähdyspaikkoja ja penkkejä, joilla voi istua välillä. Talvella Söderkullassa surkeat kävely mahdollisuudet, auraus ei todellakaan toimi (kapeaksi aurattu vino kuhmurainen polku kävelyteiden tilalla monessakin paikkaa) Hiihtoladut vieneet kaikki kävelyreitit jopa "keskustassa". Kesällä kyllä, mutta talvella ei pääse mihinkään liikkumaan kun koko keskusta-alue muuttuu yhdeksi isoksi hiihtoladuksi. Vetelet sitten lasta hiekoitetulla kävelytiellä autojen seassa. På vintern kunde det gå skidspår på ån till Söderkulla skidstadions skidspår.

56 Ovatko viheralueet mielestäsi hyvin saavutettavissa? Jos ei, mitä esteitä on hyödyntää jotakin viheraluetta? Är grönområdena enligt dig lätt tillgängliga? Om inte, vilka är hindren till att utnyttja ett specifikt grönområde? Tällä hetkellä ei ole esteitä, liika rakentaminen tulee rajoittamaan luonnossa liikkumista Eriksnäsissä. Ei tällä hetkellä, mutta kaavoitus uhkaa. Jatkuva rakentaminen ja taajaman leviäminen. Metsät kaadetaan rakennusten alta, ennen alueilla oli leveitä metsäpolkuja ja nyt tilalla on ulkoiluteitä joilla ajellaan autoilla ja mopoilla. Uusien alueiden liikennejärjestelyt ovat vaaralliset, hidasteita ei ole ja nykyisillä ulkoiluteillä on pimeitä teiden ylityksiä. Man bygger hus där det tidigare var så fint att vandra. Hyviä viheralueita on raivattu tonteiksi ja joutuu aina vain menemään kauemmaksi kotoa löytääkseen koskematonta luontoa. Största hindret är för tätt byggande. Söderkulla har varit en unik naturnära bostadsmiljö som nu håller på att gå förlorad. Den har blivit allvarligt naggad i kanterna med byggandet av Tasträsk I, II och III. Galthagen bör absolut bevaras som friluftsområde. Metsät ja luontoalueet pyrittävä pitämään suurina kokonaisuuksina, jos alue pilkotaan silpuksi: ei muutama vierekkäin kasvava puu ole metsä, johon mennä rauhoittumaan ja rentoutumaan luonnon rauhaan. Tarvitaan tilaa. Siksihän suuri osa Sipooseen muuttaneista on tänne tullutkin, oikean, aidon luonnon läheisyyden takia. Söderkullassa on runsaasti kauniita ulkoiluteitä ja -polkuja

57 Ovatko viheralueet mielestäsi hyvin saavutettavissa? Jos ei, mitä esteitä on hyödyntää jotakin viheraluetta? Är grönområdena enligt dig lätt tillgängliga? Om inte, vilka är hindren till att utnyttja ett specifikt grönområde? Sipoonjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Massbyn urheilukentän vieressä Merenrantaa ei pääse hyödyntämään, asutusta rannoilla eikä ulkoilupolkuverkostoa kamalasti ole. Ei oikein tiedä mistä kehtaa mennä, kun on niin paljon yksityismaita ja vihaisia maanomistajia. Asun alueella, josta rannoille on melko pitkä matka lukuun ottamatta Tuusulanjärveä, hienoimmat maisemat ovat Nurmijärvellä ja Sipoossa. Kerava ja Tuusula on näiden välillä. Eriksnäs on lähellä verrattuna muihin merenrantoihin ja se on lähellä Vantaata, lentokenttää. Sipoo on oleellinen vanhalle keravalaiselle. Autolla pääsee aika hyvin silti ja melko suoraa reittiä. Söderkullaan ja Eriksnäsiin. Eriksnäsissä on alue, jossa voi ulkoilla erittäin kauniissa upeassa maisemassa ja alue on muihin yleisiin rantoihin verrattuna lähes ainoa, joka on sopiva virkistykseen. Kerava omistaa Nikuvikenin, mutta se ei ole samalla tavalla loistava liikkumiseen. Hyvä paikka uimiseen. Lisäksi se on kaukana vaikeammin saavutettavissa. Eriksnäsissä on lisäksi palveluja. Pyörätuolilla vähän hankalaa liikkua. Rullstolen behöver asfalt eller en bra sandväg. Till sommarstugan på Simpholmen färdas jag med bil ca 10 km och båt ca 3 km Bergåsantie voisi hyvin jatkua vaikka polkuna lenkkipolulle asti niin voisin aloittaa lenkkeilyn jo melkein kotipihalta. Lenkki/hiihtopolulle on n. 1,6 km matkaa.

58 Mitä virkistäytymisen mahdollisuuksia haluaisit käyttää Söderkullan/Sibbesborgin alueella? Vilka rekreationsmöjligheter skulle jag vilja utnyttja i Söderkulla/Sibbesborg området Mitä virkistäytymisen mahdollisuuksia haluaisit käyttää Söderkullan/Sibbesborgin alueella? (n = 92) Uimaranta Kävelyreitti rannassa Liikuntapuisto Venepaikka Kalastuspaikka Matonpesupaikka Hoidettu puisto Koirapuisto Siirtolapuutarha/viljelypalsta Muu, mikä? Leikkipuisto Ratsastusreitti Skeittipaikka 5% 26% 22% 22% 21% 17% 14% 40% 39% 38% 34% 61% 72% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Taasjärven uimarannalta elämäniloa kesällä ja talvella

59 Mitä virkistäytymisen mahdollisuuksia haluaisit käyttää Söderkullan/Sibbesborgin alueella? Vilka rekreationsmöjligheter skulle jag vilja utnyttja i Söderkulla/Sibbesborg området.muuta - annat: Uimahalli Slalom Koirahiihtolatu Lätt trafikled längs ån till Nickby Kanotrutt längs åm i orört naturtillstånd Parkkipaikkoja autoille, kun lähtee veneilemään Rantautumislaiturit Haluaisin lasten leikkipuistoon myös aikuisten kuntolaitteita. Veneenlaskupaikka Skidspår Pyörätiet Eriksnäsiin Skida & vandra Merkityt reitit metsässä Luonnonmukaiset kävelypolut / latupohjat Aito kaunis pilaamaton luonto ja siellä retkeily Mukava kävelyreitti Luonnontilaisia alueita ja polkuja, ei massiivisia rakenteita tai ulkoiluteitä. Erityisesti jäljellä olevat vapaat rannat pitäisi säilyttää luonnontilassa eikä missään... Taasjärven itärannalla on vanhaa kesäasutusta

60 Mitä nykyisin teen ympäristöni parantamiseksi? Vad gör jag i dagens läge för att vårda min miljö? Mitä nykyisin teen ympäristöni parantamiseksi? (n = 75) Kerään roskia 73% Viljelen 39% Osallistun talkoisiin Viljelen puutarhaa 35% 35% Hoidan metsää Ylläpidän virkistysreittiä Muuta, mitä? 13% 17% 16% Järjestän talkoita 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

61 Mitä nykyisin teen ympäristöni parantamiseksi? Vad gör jag i dagens läge för att vårda min miljö? Muuta, mitä? vastaukset annat, vad? -svar Njuter av den Deltar i underhållet av Hembygdsmuseet Valmennan fudisjunnuja Pyydän särkikaloja ongella, se vähentää rehevöitymishaittoja. Pyydän retkeilijöitä/kalastajia siistimään jälkensä rannoilta Paimennan pikkupoikia pois kolttosista Yritän osaltani jakaa tietoa ja osallistua luonnonsuojelutoimintaan. Käytän ympäristöäni Toimin Sipoon luonnonsuojelijoissa ja osallistun mm. kaavoituksen seuraamiseen ja lausuntojen laatimiseen. Metsästys, marjastus ja sienestys ovat sipoolaisia virkistäytymismuotoja

62 Mitä olisin valmis tekemään ympäristöni parantamiseksi? Vad skulle jag vara färdig att göra för att vårda min miljö? Mitä olisin valmis tekemään ympäristöni parantamiseksi? Vad skulle jag vara färdig att göra för att vårda min miljö? (n=74) Keräämään roskia 74% Osallistumaan talkoisiin 70% Viljelemään palstaa, puutarhaa, siirtolapuutarhapalstaa 22% Järjestämään talkoita Muuta, mitä? 14% 14% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Olen valmis tekemään muuta, mitä? -vastaukset Njuta av den Planera arboretum och parksskog Keksimään teineille parempaa tekemistä Guideturer till Sibbesborg Hoitamaan koirapuistoa Raivaamaan jokea Vastustan metroa ja turhaa rakentamista ja suunnittelua Osallistun mielelläni mielenosoituksiin, kampanjoihin, adresseihin, kyselyihin, kaavoitusta koskeviin tilaisuuksiin Käytän ympäristöäni Söderkullan kartanon maisemaa etelään

63 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Hiihtäminen - skidåkning Nykyisin kun on suurin osa alueista varattu hiihtäjille ja toki haluan, että hiihtäjät saa hiihtää :) mutta meitä jotka ei hiihdä on myös olemassa ja kiva olisi kun pääsisi jollekin ylläpidetylle reitille kävelemään myös talvisin. Hiihtäjät saavat liikaa huomiota varsinkin Söderkullan keskustassa, kun kaikki alikulkutunnelitkin on vedetty laduiksi, nämä tulisi olla myös jalankulkijoiden käytössä. Viktigt att finns grönområden med vandrings och skidrutter. Alla friluftsleder behöver inte vara breda grusvägar. Det går bra också med smalare skogsleder; bara man ryms att skida och terrängcykla på dem. Valaistuja hiihtolatuja voisi olla enemmän, lisäksi pitäisi lisätä keräilyladut, jotta ei tarvitse kävellä monoilla pitkiä matkoja tai lähteä autolla hiihtämään. Sipoonjokea pitkin voisi olla talvella latu, joka menee hiihtostadionille. Hyvä että on erikseen moottorikelkalla ajettuja kävelypolkuja metsässä, tällöin eivät kävelijät tule tuhomaan luistelulatuja, jatkossakin pitää kehittää latuverkostoa sekä talvikävelyverkostoa.

64 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Om Söderkulla byggs ut och de nuvarande rekreationsområdena (motionsbanorna + skidspåren + omgivningarna runt Molnträsk mm. försvinner kan man lika bra flytta in mot Helsingfors för då är det ingen större skillnad mellan områdena, men blir närmare till jobbet. Liiallista metsän karsimista ja latupohjien laajentamista ja tasaamista tulisi välttää. Jo nyt syksyllä on latupohjia parannettu turhan raskaalla kalustolla. Söderkullan virkistysalueiden arvo on luonnonmukaisuudessa, ei kaupunkimaisissa puistoissa. Ulkoilureittejä ei voi käyttää talvella kävelemiseen, koska niissä on hiihtoladut. Valaistusta on syytä lisätä ulkoilureittien varrella. Selvästi merkityt reitit ja valaistus niille. Metsää on vielä jäljellä että liikuntareittien lisääminen ei pitäisi olla mahdotonta. Samalla myös latuverkostoa voi kehittää. Pidän kuntoreittien melko luonnonmukaisesta tilasta ja mielestäni latuverkosto on hyvin hoidettu ja kattava talvisin. Kaikki söderkullalaiset eivät ole innostuneita hiihtämisestä, joten on suorastaan törkeää, miten keskellä kylää olevat kävelyreitit pyhitetään talvisin vain hiihtäjille (torin ja koulun välissä olevan nurmialueen kävelytie), etenkin kun jalkakäytävät ovat talvella karseassa kunnossa (kapeita ja ennen kaikkea liukkaita). Olisi myös suotavaa, että latukarttaan merkityt kävely/koiranulkoilutusreitit pidettäisiin kunnossa. Maisema Kalkkirannan aallonmurtajalta länteen kohti Eriksnäsiä

65 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Uimapaikat - simplatser Utebad, 50 m simbassäng uppvärmt vatten Söderkulla gårds marker. Olisin ihan valmis ottamaan 'kummialueita' esim. uimaranta tai puisto, joiden siisteydestä/istutuksista ottaisin vastuuta ihan ilmaiseksi. Vähän tällaista harrastan jo nyt, mutta ihmisiä voitaisiin yleisemminkin rohkaista vastaavaan omavaltaisuuteen. Sipoon joen alue on 'uniikki-alue' tämän alueen kehittäminen uimarantoineen, kävely- ja pyöräteineen tekisi ulkoilu-, virkistysmahdollisuuksista vielä paremmat.. Simstrand vid havet också önskvärd. Meriuintipaikka ja tarpeeksi iso on saatava ja hyvällä rannalla. Simplats vid havet. Toivon, että alueelle rakennetaan laajat, hyvin hoidetut ulkoilu- ja virkistysalueet sekä ehdottomasti uimaranta merenrantaan. Taasjärven uimarannalla voi uida, leikkiä ja myös pelata lentopalloa Skulle vara fint med en simhall. Uimahalli olisi hyvä.

66 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Ulkoilumahdollisuudet - rekreationsmöjligheter Virkistysalueita on mielestäni riittävästi. Söderkullassa on tällä hetkellä loistavat ulkoilumahdollisuudet. Luonto ja ympäristö on todella uniikkia. Niitä pitää kehittää varjellen, meillä on kaikki edellytykset kauniille ja luontoa kunnioittavalle rakentamiselle ja kehittämiselle. Tästä syystä katson, että paras tapa kehittää virkistysalueita Söderkullassa, on jättää mahdollisimman paljon luonnontilaista ympäristöä koskemattomaksi. Luonnontilaisuus ja hyvä luontokokonaisuus ovat arvoja, joita mm. ystävämme Helsingistä ja sen muista ympäryskunnista tulevat luoksemme kokemaan mm. marjastuksen, sienestyksen, ulkoilu- ja uintimahdollisuuksien vuoksi. Söderkullassa me olemme ylpeitä luonnostamme ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Pitäkää näistä arvoista kiinni, ja Söderkullan pysyy houkuttelevana asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Kuntalaisia voi aktivoida terveytensä vaalimiseen liikunnan avulla tarjoamalla valmiiksi merkittyjä houkuttelevia reittejä, jotka KIERTÄVÄT jonkin alueen (ihmiset ei halua kävellä edestakaisin samaa pätkää). Sipoonjoen jokivartta ja Sipoonlahtea tulee hyödyntää virkistykseen, se houkuttelisi jopa ulkopaikkakuntalaisia. Yhteydet saaristoon ovat vuoden ympäri kaikkien saatavilla. Pörtö Linen alus lähtövalmiina Kalkkirannassa.

67 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Koirat, hevoset ja siisteys hundar, hästar och snygghet i naturen Olisi mukava jos ajateltaisiin myös meitä koiranomistajia suunnittelussa, että voitaisiin liikkua jossain muualla kuin pyöräteillä talvisinkin :) Siis pitempiä lenkkejä, ei vain koirapuistoa. Nykyisin kun on suurin osa alueista varattu hiihtäjille ja toki haluan, että hiihtäjät saa hiihtää :) mutta meitä jotka ei hiihdä on myös olemassa ja kiva olisi kun pääsisi jollekin ylläpidetylle reitille kävelemään myös talvisin. Voihan sitä omia polkuja kulkea ja tehdä polkuja mutta kun lunta on tullut tosi paljon, on joskus aika haasteellista lähteä sinne rämpimään. Tämä olisi minun toive :) Olisi kiva, jos tiet eivät aina päättyisi umpikujiin, vaan aina olisi jatkoreitti/oikotie kävelijöille ja koiranulkoiluttajille. Oikeastaan voitaisiin päättää, että jokaisen tontin reunoilla on metrin levyinen alue, jota kaikki saavat vapaasti käyttää. Rannoilta täytyy varata alueita myös koirille ja hevosille yleiseen käyttöön. Hevoset kuuluvat Sipoon virkistysmaisemaan

68 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området koirat, hevoset ja siisteys - hundar, hästar och snygghet i naturen Kalkkirannan jätehuoltopiste on saaristolaisten lähipalveluja Tehdään monikäyttöisiä alueita ilman kieltotauluja - jos on pakko kieltää joku asia, kielletään sitten se eikä muuta, esim. ei kielletä koiria, vaan kielletään koirankakan jättäminen. Kunnollinen koirapuisto! Koirapuisto olisi mukava saada Eriksnäsiin. Koirien kanssa kulkeville oma hiihtolatureitti. Koiranulkoiluttajana toivoisin enemmän (kakka)roskiksia kävelyteiden varsille, erityisesti välille S- ja K-market - Skeittipuisto Ingman Areenan vieressä. Reitti on välillä kuin kaatopaikka. Ympäristön siisteyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Roskien lajittelua enemmän. Mielestäni Taasjärven ympäristöä tulisi siistiä edelleen. Nyt järven pohjoisranta on epäsiisti ja rämettynyt. Ylimääräiset ja huonot puut pitäisi ottaa pois, jotta rannan kasvusto voisi hyvin ja näkymät olisivat siistit. Grundträsk on ns. lintujärvi ja luonnontilainen, mutta mielestäni Taasjärven ympäristön pitäisi olla siistimpi. Kalastuspaikkojen lähelle roska-astioita, jotta muualta tulevat ihmiset keräisivät jätteensä talteen.

69 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Palvelut - service Hieno mesta ja paljon palveluja jo nyt! Koloni trädgårdsmöjlighet. Siirtolapuutarhat olisivat varmasti myös hyvä ajatus, mökeillä tai ilman. Laavuja ja/tai grillauspaikkoja latujen ja polkujen varsille, erityisesti Pilvijärvi-Möträsk-Grundträsk-Taasjärvi reitille. Vapaasti käyttöön otettavia/halpoja soutuveneitä muutaman tunnin souteluun. Kajak/kanotpunkt vid ån till/från havet. (Söderkulla gård). Rakentakaapa muutama kevytrakenteinen näkötorni/lintutorni että pääsee ihailemaan merimaisemia vähän kauempaakin. Postilaatikko olisi tärkeä saada palvelutalo Lindan lähelle Uuden Porvoontien pohjoispuolelle. Söderkullan tori on mukava, siellä myydään joskus kenkiä ja vaatteita, mutta voisiko sitä entisestään virkistää? Sipoonkorven kansallispuisto on suosittu retkikohde

70 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området palvelut - service Mitään hifistelyä metsät eivät kaipaa, kukaan ei liene tarvitse vessoja sun muuta, mutta siistejä levähdyspaikkoja voisi harkita. Toivon, että alueelle rakennetaan laajat, hyvin hoidetut ulkoilu- ja virkistysalueet sekä ehdottomasti uimaranta merenrantaan. Uuden Porvoontien varrelle sopisi hyvin esim. leirintä/camping-alue liikuntapalveluineen. Sibbesborgin alueella (ml. Joensuun tilan venesatama palveluineen) on suuri kehittämispotentiaali; toivottavasti suunnitelmissa kuitenkin arvostetaan luontoympäristöä asianmukaisesti. Ravintola olisi kiva. Veljekset. Kalkkirannan tienristeyksessä ollut tanssipaikka Mitään hifistelyä metsät eivät kaipaa asukkaan mielestä

71 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området De "förstörda rekreationsområdena" borde ersättas med nya rekreationsområden/rutter. Exempelvis över västra Hangelby bro så att de förbinder Eriksnäs och Söderkulla. Och från Eriksnäs via Box till Söderkulla så att Eriksnäs, Box och Söderkulla binds ihop med friluftsleder. Det borde vara naturligt för både ungdomar och vuxna att cykla friluftsrutter mellan Eriksnäs, Box och Söderkulla så att det nya "Sibbesborg" inte blir en asfaltbelagd minimetropol, utan ett unikt, alternativt, naturnära altenativ. Söderkullan virkistyspaikat ovat kaikki asutusten lähellä ja keskellä hälinää -miksi? Miksi ei ole virkistyspaikkoja oikeasti metsän keskellä, luonnossa, poissa katseilta ja melulta? Miksi pitää olla asutusten lähellä, kun voisi oikeastakin luonnon rauhasta nauttia? Jag tycker att naturen är det bästa rekreationsområdet och det viktigaste är att de stigar som finns bevaras. jag vill inte ha några konstgjorda rekreationsområden. T.ex. frisbeegolfbanan i Söderkulla har förstört naturen. Dels är korgarna fula, dels lämnar de som spelar efter sig ölflaskor och skräp. Ju mer ni lämnar naturen i fred, desto bättre. Vi flyttade till Sibbo för att njuta av naturen men ändå kunna bo nära service. Om naturen raderas ut måste vi flytta ännu längre österut. Hitån kallioilta aukeavat huikeat maisemat itään, Eriksnäsiin päin

72 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Hyvä että on erikseen moottorikelkalla ajettuja kävelypolkuja metsässä, tällöin eivät kävelijät tule tuhomaan luistelulatuja, jatkossakin pitää kehittää latuverkostoa sekä talvikävelyverkostoa. Olisi mukavaa, jos joku metsässä menevä ulkoilureitti olisi kävelijöiden käytössä aurattuna talvella. Törkeää, miten keskellä kylää olevat kävelyreitit pyhitetään talvisin vain hiihtäjille. Olisi myös suotavaa, että latukarttaan merkityt kävely/koiranulkoilutusreitit pidettäisiin kunnossa. Vaikka Söderkullan jalkapallokenttä on hieno ja suuri, niin katsomotilat siellä ovat aika huonot ja joillekin ikäryhmille tila ei kuitenkaan riitä. Tämä taas johtaa siihen että harjoitukset voivat välillä olla aika täysiä ja tätä kautta osallistujat joutuvat odottamaan vuoroaan kauankin. Tämä taas aiheuttaa turhautumista ja harrastuksen lopettamista. Uuden hiekkakentän voisi myös päällystää tekonurmella, jos mahdollista. Eriksnäsin talvimaisemaa

73 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Vapaasti käyttöön otettavia/halpoja soutuveneitä muutaman tunnin souteluun. Valaistuja ulkoilureittejä, jotka menevät merenrantaankin... Näköalatorni reitin varrella? Kevytväylät kaikille kantateille... erityisesti Söderkulla-Nikkilä tielle. Om Söderkulla byggs ut och de nuvarande rekreationsområdena (motionsbanorna + skidspåren + omgivningarna runt Molnträsk mm. försvinner kan man lika bra flytta in mot Helsingfors för då är det ingen större skillnad mellan områdena, men blir närmare till jobbet. Merenrantaan olisi myös hienoa saada enemmän luontopolkuja/kuntoratoja. Uusista kuntoradoista ja luontopoluista voitaisiin tiedottaa kuntalaisia paremmin. Reittien parempi viitoitus viheralueille, lenkkeilypolkuja lisää ja puistoja. Sipoonlahden rantanäkymillä varustettu kevyesti toteutettu kävelyreitti, toisi lisäarvoa. Luonnontilaisia alueita tulee säilyttää. Moni on muuttanut tänne juuri luonnon läheisyyden vuoksi. Ei liian rakennettuja ulkoilupaikkoja, eikä liikaa "päällystettyjä" pintoja. Kuivaa kangasmetsää Hitån puolella Sipoonjokea

74 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Kireitä siimoja Ingmanin sillalta etelään Vandringsled från havet till Tavastland, längs med ån. En stig inte en väg för motorfordon. Begränsa körandet med snöskoter längs med Sibbo å till havet. Kiva olisi kun pääsisi jollekin ylläpidetylle reitille kävelemään myös talvisin. Voihan sitä omia polkuja kulkea ja tehdä polkuja mutta kun lunta on tullut tosi paljon, on joskus aika haasteellista lähteä sinne rämpimään. Nykyiset polut ja niiden ympäristö ovat olleet hyvässä kunnossa. Olemme itse pitäneet Pilvijärven ympäristössä polkuja vapaana kaatuneista puista ja rakentaneet muutamia pieniä siltoja ojien yli. Muutamiin paikkoihin näille poluille pitäisi tehdä lisää ylityspaikkoja ja Pilvijärven alueen pitkospuita tulisi uusia. En utsatt ridväg vore önskvärd som skulle gynna hela Sibbo. Viktigt att finns grönområden med vandrings och skidrutter. Båtplatser kan förverkligas privat, men möjlighet att komma ut i skärgården borde finnas för dem, som inte har båt. Plats att tex fiska (meta).

75 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Kajak/kanotpunkt vid ån till/från havet. (Söderkulla gård). Pyöräily/kävelyreitti Sipoonjoen varteen on hieno idea. Pyörätiet vähentäisivät autoilua kapeilla autoteillä. 1. Om privat mark ingår skall det ha ett pris. Grönområden skall finnas på allmän mark inte så att allmänna marker byggs igen och rekreationsbruket flyttar ut på privatägda områden. 2. Samarbete med nuvarande invånare och markägare. Markägare har säkert tankar om hur deras egendom skall utvecklas/bevaras. 3. Begränsa körandet med snöskoter längs med Sibbo å till havet Sipoonjoen ylittävä kevyen liikenteen silta on massiivinen rakennelma Massbyn urheilukentän vieressä

76 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Muuta - annat Olisi kiva, jos tiet eivät aina päättyisi umpikujiin, vaan aina olisi jatkoreitti/oikotie kävelijöille ja koiranulkoiluttajille. Oikeastaan voitaisiin päättää, että jokaisen tontin reunoilla on metrin levyinen alue, jota kaikki saavat vapaasti käyttää. Yritykset/yksityiset voisivat lahjoittaa vaikka puistonpenkin tai kiviaidan pätkän ja saisivat siihen pienen merkinnän lahjoittajasta. Toivoisin että tänne rakennettaisiin kaunis kodikas kaupunki luontoa kunnioittaen ja vanhaa maalaismaisemaa sekä historiaa kunnioittaen. Todella toivon, että tätä aluetta ei pilata liian ronskilla rakentamisella joka ei sovi maalaismaisemaan. Jumbon Kartanonkosken alue on kaunis ja sopii siihen vanhaan maalaismaisemaan. Toivoisin että tänne rakennettaisiin kaunis kodikas kaupunki luontoa kunnioittaen ja vanhaa maalaismaisemaa sekä historiaa kunnioittaen. Tästä syystä katson, että paras tapa kehittää virkistysalueita Söderkullassa, on jättää mahdollisimman paljon luonnontilaista ympäristöä koskemattomaksi. Sipoon jokimaisema pohjoiseen Massbyn urheilukentän viereiseltä sillalta katseltuna rauhoittaa

77 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Muuta - annat Naturen, och möjligheten för invånarna att vistas i röra sig i naturen är någonting som Sibbo och metropolområdet bör värna om! Få metropolområden i världen kan erbjuda sådana områden för sina invånare, så här har vi unik möjlighet att skilja oss från mängden. Det borde vara naturligt för både ungdomar och vuxna att cykla friluftsrutter mellan Eriksnäs, Box och Söderkulla så att det nya "Sibbesborg" inte blir en asfaltbelagd minimetropol, utan ett unikt, alternativt, naturnära altenativ för dem som jobbar i Borgå eller Helsingfors. Stenlagda förorter finns det hur många som helst av. Men friluftsvänliga, naturnära förorter finns det inte mera i Helsingfors. Allt ärr för tätt byggt för att naturen skall klara sig vid sidan av bebyggelsen. Söderkullan kartanon hienon tammipuiston, päärakennuksen lounaispuolella olevan hedelmätarhan ja ylipäätään koko kartanon alueen kunnossapito olisi kulttuurimaisemallisesti tärkeää. Tammipuisto erityisesti kaipaisi melko kiireellistä hoitoa. Sibbesborgin alueella (ml. Joensuun tilan venesatama palveluineen) on suuri kehittämispotentiaali; toivottavasti suunnitelmissa kuitenkin arvostetaan luontoympäristöä asianmukaisesti. Tammivanhus Söderkullan kartanon puistossa

78 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Söderkullassa on erinomainen luontokokonaisuus. Se on pääkaupunkiseudulla ainutlaatuinen, sillä metsä on suoraan oven takana ja se on luonnontilaista. Nämä ovat tärkeimmät syyt perheemme tänne muutolle ja uskon, että se on merkittävin seikka suurimmalle osalle uusia asukkaita. Söderkullassa on tällä hetkellä loistavat ulkoilumahdollisuudet. Tästä syystä katson, että paras tapa kehittää virkistysalueita Söderkullassa, on jättää mahdollisimman paljon luonnontilaista ympäristöä koskemattomaksi. Luonnontilaisuus ja hyvä luontokokonaisuus ovat arvoja, joita mm. ystävämme Helsingistä ja sen muista ympäryskunnista tulevat luoksemme kokemaan mm. marjastuksen, sienestyksen, ulkoilu- ja uintimahdollisuuksien vuoksi. Kunta on viime vuosina tehnyt harvennushakkuita mm. Grundträsketin ulkoilureittien varrella, eivätkä ne miellytä meitä asukkaita. Nämä hakkuut tuhosivat mm. hyviä tattimetsiä sekä muuttivat sitä luontoa, jota tulimme Söderkullasta hakemaan muuttaessamme tänne Helsingistä. Söderkullassa me olemme ylpeitä luonnostamme ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Pitäkää näistä arvoista kiinni ja Söderkullan pysyy houkuttelevana asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Erämaamaisemaa Hitåssa Virkistysalueita on mielestäni riittävästi. Älkää pilatko niitä liialla rakentamisella.

79 Ajatuksiani virkistysalueiden kehittämiseksi Söderkullan/Sibbesborgin alueella Mina tankar beträffande utvecklandet av rekreationsområdena i Söderkulla/Sibbesborg området..muuta - annat Hartaana toiveena on rantojen säilyttäminen virkistykseen. Rakentaa voi sitten hieman kauemmas rannasta. Alueella on useita arvokkaita luonnontilaisen kaltaisia metsäalueita, joiden säilymisestä pitäisi pitää huolta. Tärkeää on myös riittävän suurten yhtenäisten metsäpinta-alojen säilyttäminen, ettei ulkoilijoiden aiheuttama kulutus ole liian kovaa. Rakentamisen leviämistä yhtenäisille metsäalueille pitää välttää. Vähät jäljellä olevat rakentamattomat merenrannat ovat aarre, josta pitäisi kaavoituksessa pitää erityisen tarkasti huolta. Eriksnäsin alueella Sipoonlahden rantojen rakentamissuunnitelmat pitäisi yleisen alueen vetovoiman nimissä perua ja säilyttää nämä alueet kasvavan väestön virkistyskäytössä mahdollisimman luonnontilaisina. Lopettakaa turha suunnittelu ja kaavoittaminen!! Koko Sibbesborgin suunnittelu on verorahojen haaskausta. Suomen väkiluku ei riitä moisiin hankkeisiin.( esim. Heli ratahanketta touhuttiin n. 50 vuotta ja mitä tuli: älytön kasa piirustuksia ja laskelmia. Maksoi miljoonia.) Sipoonlahden rantakallioita autereisena iltapäivänä

80 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området

81 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Maisemakohteita valittiin 214 kpl. Maisemakohteissa näkyi selkeä keskittyminen vesielementtiin. Sipoon jokilaaksoon ja saaristoon tuli runsaasti paikkoja, kuitenkin niin että Sipoonjoen varsi on saanut merkintöjä vieri viereen pitkin jokivartta lähes koko matkalle pohjoisesta Ingmanin sillalta aina merelle asti. Saaristossa maisemakohteita on sekä saarissa että merialueella. Mantereella hajakohteita on merkitty metsäalueille, Sipoonkorven kansallispuistosta Spjutsundin metsäalueille saakka. Luonnossa virkistäytymiskohteita oli noin 230 kpl ja niistä suurin osa on Söderkullan keskustan pohjoispuolella, siellä missä ulkoilupolutkin ovat. Västerskogin alueella on myös keskittymä virkistyskohteita. Spjutsundin metsissä niitä sen sijaan ei ole kuin yksi. Hitåssa ja Eriksnäsissä virkistäytymispaikkoja jonkin verran hajallaan ja Sipoon joen varrella selviä keskittymiä. Luonnontilaisiksi koettuja alueita on eniten Söderkullan keskustan pohjoispuolella. Runsaasti niitä on myös Eriksnäsin alueella. Hitåssa ja Sipoonkorven alueella niitä on merkitty myös useita. Saaristossa on joitakin merkintöjä. Muu viheralue, josta minulle on hyötyä merkintöjä 85 kpl. Useita kohteita meren rannalla, joitakin selkeästi metsissä. Eriksnäsissä kartanon kohdalla useita merkintöjä. Samoin saarissa. Ulkoilu ja liikuntapaikkamerkintöjä 222 kpl. Suurimmat keskittymät ovat Söderkullan, Eriksnäsin ja Sipoonkorven alueilla. Loput ovat hajallaan saaristossa ja mantereen metsäalueilla. Urheilukentät ja hallit näkyvät myös keskittyminä.

82 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Luonnontilainen alue (142 vastausta - svar) Område i naturligt tillstånd Vastaukset kohdistuivat koko Etelä-Sipoon alueelle, josta voi päätellä, että ihmiset käyttävät alueita laajasti. Pilvijärvi ympäristöineen keräsi noin 20 merkintää, Taasjärvi kuusi. Grundträsketille tuli 15 merkintää. Taasjärven metsäalue koettiin luonnontilaiseksi alueeksi kahdeksassa vastauksessa. Flisberget sai kymmenen merkintää. Jopa Söderkullan kartanon ympäristö koetaan luonnontilaisena alueena kahdessa vastauksessa. Möträsketin tien varsi sai viisi merkintää. Vesitornin tienvarsi yhden. Hitån erämainen kallioselänne sai neljä merkintää. Fiskträsketin ympäristö Sipoonkorvessa sai neljä merkintää Pilvijärven Natura-alueet eivät korostuneet vastauksissa. Jopa Söderkullan kartanon puisto koetaan luonnontilaisena alueena

83 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Luonnossa virkistäytymisen paikat (229 vastausta - svar) - rekreationsplatser i naturen Valtaosa luonnossa virkistäytymisen paikoista sijaitsee Sibbesborgin alueen pohjoisosissa, järvien ympärillä, metsissä sekä Flisbergetin kuntopolulla. Pilvijärven ympäristössä on merkintöjä kolmenkymmentä, Taasjärvellä reilu tusina ja Grundträsketillä kymmenen. Ulkoilupolkujen varsille luonnossa virkistäytymisen paikkoja on merkitty kolmekymmentä. Västerskogin Falkbergsklobbarna on virkistäytymisen paikka neljälletoista vastaajalle. Hitån metsäalueelle tuli 11 merkintää. Eriksnäsiin, meren- ja joenrannoille on merkitty 20 kohdetta ja mantereelle kahdeksan kohdetta. Erityisen suosittu on Eriksnäsin laiturin ympäristö, ymmärrettävästi siitä syystä, että sinne on helppo päästä ja laiturilta pohjoiseen on hieno hiekkaranta. Metsä ja suoalueille merkittyjä kohteita on hajallaan koko alueella runsaasti. Jopa Salparskogenissa muutama merkintä. Kunnan omistuksessa olevilla alueilla saarissa on muutamia virkistäytymien paikkoja. Eriksnäsin laiturilta pohjoiseen on hieno hiekkaranta, joka houkuttelee uimareita, auringonpalvojia ja hevosia

84 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Maisema (214 vastausta - svar) en vacker vy Selkeä maisemaelementti on Sipoonjoki, sen rannoille on keskittynyt valtaosa maisemakohdemerkinnöistä. Sipoonjoen ja Sipoonlahden varrelle merkitty yhteensä seitsemänkymmentä kohdetta. Saaristomaisemat korostuvat erityisesti vastauksissa. Sipoonlahden rannoilla on Hitån puolella 10 ja Eriksnäsin puolella 15 maisemakohdetta. Sipoon jokivarrella pohjoiseen oli Valtatie 12:n ja 170 -tien välissä 18 kohdetta ja joen varrella siitä pohjoiseen 19 kohdetta. Sibbesborgin muinaislinnoitus sai useita merkintöjä myös. Storängen Massbyn urheilukentän vieressä on saanut kaksi merkintää. Järvien maisemakohteita on Pilvijärvellä 13, Taasjärvellä viisi ja Grundträsketillä kuusi kappaletta. Flisbergetin ulkoilureitin varrelle on merkitty kuusi maisemakohdetta. Hiljaa virtaa Sipoonjoki tyynenä kesäpäivänä

85 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Maisema (214 vastausta - svar) en vacker vy Lemminkäisen temppeli Hitåntiellä on vaikuttava paikka Vägaträskin eteläranta on saanut maisemamerkinnän yhdeltä vastaajalta. Maisemakohteita on myös Sipoonkorven alueella, Spjutsundissa ja Nevaksessa. Merenrannalla olevat maisemakohteet ovat Sipoonrannassa, Råkilassa, Vainuddintiellä Gumbostrandissa, Rågholmsfjärdenin tienoilla, Sipoonlahden rannoilla, Eriksnäsin Kalvholmenissa ja Kalkkirannassa. Saarissa maisemakohteet olivat Norrkullalandetilla kolme kohdetta ja Kitössä kaksi kohdetta. Katrineholmenilla yksi kohde, Simsalössä yksi kohde ja Söderkullalandetilla yksi kohde. Soldatskogen Ingmanin tehtaan pohjoispuolella on myös maisemallisesti merkittävä neljälle vastaajalle.

86 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Muu viheralue, josta on minulle hyötyä (85 vastausta - svar) - grönområde jag har nytta av Pilvijärven tienoilla on kymmenen kohdetta, Taasjärvellä kuusi ja Grundträsketin ympäristössä kahdeksan kohdetta. Söderkullan kartanon tienoo kesäteattereineen on saanut 13 merkintää. Flisbergetin ulkoilupoluille on annettu kymmenen merkintää ja yhtä monta Taasjärven metsäalueelle Hansakselle on tehty kolme merkintää hyödyllisestä viheralueesta ja vesitornin mäelle yksi. Stormossen alueen pohjoisosassa on saanut yhden merkinnän. Eriksnäsin laiturin ympäristöön merkintöjä on tullut neljä kappaletta. Norrkullalandetin Finnörsuddenille on annettu peräti viisi merkintää, Möholmenille kaksi ja Skutholmenille yksi. Katrimossen suo houkuttelee marjastajia

87 Maisema ja ympäristö Tärkeimmät paikat Söderkullan/Sibbesborgin alueella Landskap och miljö Viktigaste platserna i Söderkulla/Sibbesborg området Ulkoilu- tai liikuntapaikat (222 vastausta - svar) friluftsliv och idrottsanläggningar Valtaosa ulkoilu- ja liikuntapaikoista on alueen pohjoisosissa, järvien ympärillä, metsissä sekä Flisbergetin kuntopolulla. Urheilukentille on tullut paljon merkintöjä: Söderkullan urheilukenttä, skeittipuisto ja Areena on saanut 11 merkintää ja Massbyn urheilukenttä yhden merkinnän. Palvelutalo Linda on saanut yhden merkinnän (uima-allas) samoin kuin Ingmanin uimahalli. Pilvijärven ympäristössä merkintöjä on 16, Taasjärvellä kahdeksan ja Grundträsketillä kuntopolkuineen yhteensä 14. Sipoonkorvessa on kolme merkintää, Västerskogissa yksi ja Gumbostrandissa kolme. Hitåssa on kaksi merkintää, samoin Nevaksessa kaksi. Norrkullalandetille on tehty kaksi merkintää ja Högbergenille yksi. Eriksnäsissä Storängenille vievän tien varteen on merkitty yhdeksän ulkoilu- tai liikuntapaikkaa. Joen varteen paikkoja on merkitty Eriksnäsiin neljä ja Joensuun tilalle yksi. Yhteensä joen varrella on merkitty yhdeksän paikkaa. Gumbostrandin puolelle Linnanträsketin maastoon on merkitty kaksi ulkoilu- tai liikuntapaikkaa. Skeittipaikka Söderkullassa on ahkerassa käytössä

88 Viheralueiden kehittäminen Söderkullan/Sibbesborgin alueella Utvecklandet av grönområdena i Söderkulla/Sibbesborg området

89 Viheralueiden kehittäminen Söderkullan/Sibbesborgin alueella Utvecklandet av grönområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Säilytettäviä paikkoja 154 kpl. Ne ovat keskittyneet vesialueiden ympäristöön sekä ulkoilureittien varteen sekä luonnonsuojelu- ja metsäalueelle Pilvijärven lähellä. Söderkullan järvimaastot ovat saaneet runsaasti merkintöjä ja Sipoonlahti sekä meren ranta samoin. Toteutettavista paikoista valtaosa oli meren sekä järvien rannoilla ja Sipoonjoen itärannalla. Uusi uimapaikka merenrannalla on ehdotettavien joukossa. Lisäksi toteutettavia paikkoja oli nykyisten liikuntapaikkojen yhteydessä ja metsäalueilla. Sipoolahden rannalla Eriksnäsissä, Taasjärvellä ja Sipoonjoen suistossa samoille alueille kohdistuu sekä säilytettäviä että kehitettäviä kohteita.

90 Viheralueiden kehittäminen Söderkullan/Sibbesborgin alueella Utvecklandet av grönområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Säilytettävät virkistyspaikat (154 vastausta - svar) De rekreationsplatser som bör bevaras Eniten kohteita on järvien ympärillä ja ulkoilureiteillä sekä Sipoonlahden rannalla. Pilvijärvellä säilytettäviä paikkoja on 16, Mjödträsketillä viisi, Taasjärven rannalla kymmenen ja Grundträsketillä, erityisesti sen pohjoispuolella yhteensä 15. Ulkoilupolku Flisbergetillä on kerännyt peräti 20 mainintaa. Taasjärven metsäalue kuusi. Söderkullan kartanon alueelle on tehty viisi merkintää ja Sibbesborgin muinaislinnaan kuusi merkintää. Sipoonjoen vastarannalle Sibbesborgin kohdalle tehty yksi merkintä. Samoin Tarapottenin teollisuusalueen metsään on tehty yksi merkintä. Joensuun tilan alueelle on tehty merkintöjä viisi ja Sipoonjoen vastarannalle kolme merkintää. Friluftsstig vid Söderkulla gård Sibbesborgin muinaislinnoitus talvipuvussaan.

91 Viheralueiden kehittäminen Söderkullan/Sibbesborgin alueella Utvecklandet av grönområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Säilytettävät virkistyspaikat (154 vastausta - svar) De rekreationsplatser som bör bevaras Eriksnäsissä Sipoonlahden ranta on saanut 16 säilytettävää paikkaa, merenranta viisi ja mantereen metsäalue kaksi säilytettävää virkistyspaikkaa. Eriksnäsin asemakaava-alueen Lintukaaren eteläpään eteläpuolelle ehdotetaan säilytettävää virkistyspaikkaa. Hitåseen on merkitty neljä säilytettävää paikkaa ja Gumbostrandin puolelle Linnanträsketin läheisyyteen kaksi paikkaa. Fiskträsketin länsirannalle on merkitty yksi, Byträsketille yksi, Ormträsketille yksi ja Falkbergsklobbarnan metsään yksi säilytettävä virkistyskohde. Aivan Söderkullan ydinalueella ehdotetaan kolmen kohteen säilyttämistä. Näistä kaksi ovat entisen terveysaseman takana oleva metsikkö ja Opintien varrella oleva laaja nurmikenttä. Gräsplan som bör bevaras

92 Viheralueiden kehittäminen Söderkullan/Sibbesborgin alueella Utvecklandet av grönområdena i Söderkulla/Sibbesborg området Toteutettavat virkistyspaikat (68 vastausta - svar) De rekreationsplatser som bör förverkligas. Eniten toteutettavia paikkoja on ehdotettu Sipoonlahden rannalle, yksi Hitån puolelle ja peräti 11 Eriksnäsiin. Hitåntien varteen on ehdotettu todennäköisesti uimarantaa, siitä on tehty kaksi merkintää. Byträsketille on ehdotettu yksi paikka ja Nevaksen kylään yksi. Sipoonlahden pohjukkaan Nesteen huoltamon läheisyyteen on ehdotettu viittä toteutettavaa paikkaa. Joensuun tilalle ehdotettu neljää uutta kohdetta ja Sibbesborgin muinaislinnan luo uusia paikkoja, neljä merkintää. Tarapottenin teollisuusalueen pohjoispuolelle on ehdotettu kahta uutta virkistyspaikkaa. Urheilukentän viereen ehdotetaan yhtä uutta kohdetta, samoin Neiti Miilintien itäpuolelle ja Pähkinälehdon alueelle myös yhtä. Taasjärven metsäalueelle ehdotetaan kahta ja järvelle viittä uutta virkistyspaikkaa, niistä yksi järven keskellä. Grundträsketille ehdotuksia on kuusi, jälleen yksi järvessä, Pilvijärvelle yksi ja Byträsketille yksi. Eriksnäsin asemakaava-alueella Lintukaaren eteläpäähän ehdotetaan yhtä uutta virkistyspaikkaa. Hitåseen halutaan uimapaikka meren rantaan

93 Miellyttävät kulkureitit - trivsamma rutter

94 Miellyttävät kulkureitit - trivsamma rutter Miten kuljet tällä kulkureitillä? Rutter och hur vi rör oss Suurin osa vastaajista kulki jalkaisin tai polkupyörällä, osa ajoi mopolla ja muulla tavoin (veneellä?) ja osa jopa autolla. Söderkullan keskustan ulkoilureiteillä enemmistö käveli. Käytetyt kulkureitit keskittyvät pääasiassa järvien ympärille ja Flisbergetin kallioisen kangasmetsän ulkoilupoluille. Kävely on reiteistä päätellen ollut rengasmaista, on tehty lenkki tietyn järven ympäri tai joen vartta sopivalle sillalle ja siitä joen yli ja toista rantaa seuraavalle sillalle ja siellä jälleen joen ylitys ja paluu lähtöpisteeseen. Suosituimpia järviä kierrettäviksi ovat olleet Pilvijärvi ja Grundträsket. Keskustan alueella on muodostunut suosittuja kävelylenkkejä myös ihan katuverkostossa.

95 Miellyttävät kulkureitit - trivsamma rutter Miten kuljet tällä kulkureitillä? Rutter och hur vi rör oss Eriksnäsissä on kuljettu myös matalimpia rantoja pitkin. 170-tien, Gumbostrandintien ja Hitåntien muodostama lenkki on myös suosittu, tosin se on pituutensa vuoksi useimmiten kuljettu pyörällä. Sipoonkorven Fiskträsketin ja Byträsketin välille on muodostunut myös pieni lenkki kävelijöille. Sipoonjoki ja merialueet kutsuvat kulkemaan myös muulla tavoin. Kyselyssä ei kartoitettu erilaisten vesikulkuvälineiden suosiota, mikä sinänsä olisi ollut mielenkiintoista tietoa. Vastauksista voi päätellä, että joella ja merialueilla liikutaan aktiivisesti. Siltojen asettamien rajoitusten vuoksi joella voi liikkua kesäisin kanooteilla ja pienillä moottoriveneillä soutuveneilyn lisäksi. Vesiskoottereilla ajoa on säännöillä rajoitettu, mutta sitäkin käytetään virkistykseen paljon. Talvella, säiden salliessa liikkuminen jäällä on suosittua hiihtäen, retkiluistellen, kävellen, potkukelkalla ja moottorikelkalla. Merialueella on kierretty saaria ja kuljettu myös rannikon suuntaisesti. Surfausta voi harrastaa myös talvella

96

97 LIITE 17 SIBBESBORGIN OSAYLEISKAAVA ILLUSTRAATIO JA HAVAINNEMATERIAALIT

98 HAVAINNEKUVA SIBBESBORGIN JA ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEET Kaupunginosa/kylä - SIPOO Kortteli/tila - Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä Piirustuksen sisältö HAVAINNEKUVA Kaavan laatija WSP Finland Oy Suunnittelijat / Yhteyshenkilöt Suunnitteluala ja piirustusnume YKS Päiväys

99 METSÄT VIRKISTYSMETSÄT PUISTOT JA VIRKISTYSALUEET HAJA-ASUTUSALUEET PELLOT / LAITUMET / NIITYT PÄÄVIHERYHTEYDET EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ VIHERALUEVERKOSTO ENNEN RAIDEJOUKKOLIIKENNETTÄ SIBBESBORGIN JA ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEET

100 RUUTUKAAVALLA TOTEUTETTAVA KERROSTALOVALTAINEN ALUE korttelitehokkuus = RUUTUKAAVALLA TOTEUTETTAVA KERROSTALO / TOWNHOUSE / RIVITALO -ALUE korttelitehokkuus KERROSTALOVALTAINEN ASUINALUE korttelitehokkuus = PIENTALO / TOWNHOUSE / RIVITALO -ALUE korttelitehokkuus = PIENTALOVALTAINEN TÄYDENNETTÄVÄ / SÄILYTETTÄVÄ ASUINALUE korttelitehokkuus = TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSVALTAINEN ALUE Korttelityyppien ulkopuolisilla alueilla on haja-asutusta. KORTTELITYYPIT SIBBESBORGIN JA ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEET

101 KATUPOIKKILEIKKAUS KORTTELIKATU SIBBESBORGIN OSAYLEISKAAVA

102 KATUPOIKKILEIKKAUS JOUKKOLIIKENNEKATU SIBBESBORGIN OSAYLEISKAAVA

103 NÄKYMÄKUVA

104 S NETZSTADT SIBBESBORG Hulevesien hallinta konsepti WSP FINLAND OY 1 5 September 2013

105 Esipuhe Sibbesborgin osayleiskaava-alueen hulevesien hallinta konseptin lähtökohtana on ollut luoda perusta alueen kestävälle ja toimintavarmalle hulevesien hallinnalle maankäytön kehittyessä. Työ on laadittu kevään 2013 kuluessa ja tässä esitettyä hulevesien hallinnan suunnitelmaa tullaan täydentämään alueen suunnittelun ja kaavoituksen tarkentuessa. Yleisesti Sipoossa rakentaminen on niin väljää, että hulevesien muodostuminen ei ole ongelmallista ja Sipoon kunnalla ei ole varsinaista hulevesien hallinnan strategiaa. Suurien alueiden strategisten osayleiskaavojen yhteydessä laadittavat hulevesien hallinnan suunnitelmat vastaavat hulevesien käsittelyn strategisesta suunnittelusta ja vievät suunnittelun strategiselta tasolta toimenpiteisiin. Kaikkien asemakaavatöiden yhteydessä laaditaan myös tarkemmat hulevesien hallinnan suunnitelmat. Sibbesborgin alueen hulevesien hallinta konseptin laadinta tehtiin kiinteässä vuorovaikutuksessa Sipoon kunnan edustajien sekä kaavoituksesta vastaavan ryhmän kanssa. Hulevesien hallinta konseptin ohjaukseen osallistuivat: Petteri Hankivuo Kaisa Yli-Jama Eveliina Harsia Eva Lodenius Ilari Myllyvirta Risto Hautsalo Sipoon kunta, kaavoitus, maankäytön suunnittelu Sipoon kunta, kaavoitus, maankäytön suunnittelu Sipoon kunta, kaavoitus, maankäytön suunnittelu kaavoitus Sipoon kunta, kaavoitus, maankäytön suunnittelu kaavoitus Sipoon kunta, hallinto, tekniikka ja ympäristö Sipoon kunta, katu- ja viheralueet Hulevesien hallinta konseptin on laatinut WSP Finland Oy, jossa työryhmän keskeiset henkilöt ovat olleet: Kia Aksela Teemu Holopainen Tomi Jaskari Laura Hietakorpi hulevedet maankäytönsuunnittelu maankäytönsuunnittelu maankäytönsuunnittelu 2

106 Sisällys 1. Johdanto Suunnittelualue ja lähtökohdat... 6 Valuma-alueet ja virtausreitit sekä vesistöt ja pohjavesialueet... 7 Nykyinen maankäyttö ja hulevesien määrät... 9 Maaperäolosuhteet Pinnanmuodot ja tulva-alueet Hulevesiin liittyvät luontoarvot Maankäytön kehittymisen vaikutus hulevesiin ja hulevesien hallinnan tarpeet Suunniteltu maankäyttö Maankäytön vaikutus hydrologiaan, hulevesien laatuun ja määrään Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet tulevaisuudessa Hulevesien hallinnan konsepti Hulevesien hallinnan toiminta- ja mitoitusperiaatteet Hulevesien hallinnan alueet sekä johtaminen Hulevesien tulvareitit ja tilavaraukset Vaiheistus maankäytön kehittymistä tukevasti Yhteenveto hulevesien hallinta konseptista, suositus kaavoituksessa esitettäviksi hulevesien hallintaperusteiksi ja suositukset jatkosuunnitteluun 28 3

107 Sibbesborgin hulevesien hallinta konsepti 1. Johdanto Sibbesborgin alue sijoittuu Sipoon kunnan etelärannikolle ja käsittää Sipoonlahden ympäristön. Alueelle suunnitellaan paikoin hyvin tiivistäkin kaupunkimaista ympäristöä. Maankäytön suunnittelu tarkentuu Sipoon kunnan yleiskaava 2025:n aluevarauksista Sibbesborgin osayleiskaavatyössä sekä alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Maankäytön suunnitteluun liittyen laadittiin suunnittelualueelle myös hulevesien hallinnan konsepti. Hulevesien hallinnan suunnitelman lähtökohdat olivat paitsi maankäytön kehittymisessä, erityisesti myös alueelle laaditussa kehityskuvassa tunnistetuissa paikallisissa vahvuuksissa ja identiteettitekijöissä sekä kestävyyskriteeristöön kootuissa tunnistetuissa tekijöissä. Maankäytön osalta Sibbesborgin alueelle suunnitellaan asutusta pitkällä aikavälillä enimmillään asukkaalle, asukkaiden tarvitsemia palveluja sekä työpaikkoja muun muassa ruoan- ja elintarvikkeidentuotannon aloilla. Tunnistetuista identiteettitekijöistä ja kestävyyskriteeristöstä hulevesiin liittyivät erityisesti paikallinen ruoan tuotanto sekä laajat ja monimuotoiset viheralueet tiiviiden kaupunkimaisten asuinalueiden ympärillä. Suunnittelun lähtökohtana on pyrkimys hulevesien ekologiseen käsittelyyn niin laajalti kuin mahdollista. Orimattila Kerava Sipoo Porvoo Vantaa Sibbesborgin suunnittelualue Helsinki Kuva 1. Suunnittelualueen (violetti rajaus) sijoittuminen etelä Sipooseen. 4

108 Sibbesborgin alue on nykyisellään Söderkullan taajamaa lukuun ottamatta maaseutua, viljelykäytössä olevia peltoja, haja-asutusaluetta sekä hyvin kulttuurivaikutteista luontoa. Merkittävän muun infrastruktuurin alueella muodostavat alueen läpi länsi-koillinen suuntaisesti kulkeva Porvoonväylä, Uusi Porvoontie sekä maan alla sijaitsevat maakaasuputki ja vesihuoltoverkosto. Aluetta halkoo Sipoonjoki luodekaakko suunnassa sekä Sipoonjoen suistoalueen eteläpuolella Sipoonlahti. Alue jakaantuu näin kolmeen päävaluma-alueeseen siten että Sipoonjoen valuma-alue laaksoineen on alueen keskellä ja sen itä ja länsipuolella Sipoonlahden molemmilla puolin olevilta valuma-alueilta sade- ja sulamisvedet johtuvat Sipoonlahden ja etelän suuntiin useiden pienempien uomien kautta ja edelleen mereen. Suunnittelualueelle sijoittuvat Söderkullan ja Kallbäckin pohjavesialueet kokonaisuudessaan sekä osia Nikukällan, Mörtträskin ja Hangelbyn pohjavesialueista. Suunnittelualueella on myös useita maakunnallisesti arvokkaita luonto-, kulttuuri-, ja historiakohteita, joista hulevesien kannalta merkittävin on Sipoonjoen suisto Sipoonjoen kuuluessa Natura-alueisiin. Maankäytön kehittymisen seurauksena suunnittelualueen vettä läpäisemättömien katto- ja katualueiden pintojen pinta-ala kasvaa moninkertaisesti nykyisestä, jonka seurauksena pintoja pitkin johtuvien hulevesien määrä kasvaa, samoin myös muodostuvien hulevesien laatu muuttuu toimintojen lisääntymisen johdosta. Vettä läpäisevän ja pidättävän pinnan määrän laskiessa hulevesien virtausnopeudet kasvavat nykyisestä. Näillä on vääjäämättä vaikutuksensa vedenkiertoon alueella. Hulevesien hallinnan konseptissa otettiin tavoitteiksi paitsi tavoiteltujen toimintojen kannalta toimiva kokonaisuus myös nykyisen vesitaseen säilyttäminen yleisesti toistuvilla sadetapahtumilla sekä pohjavesien laadun turvaaminen. Hulevesien hallinta konseptissa hahmotellaan hulevesien hallinnan periaatteet alueella kokonaisuutena sekä tarvittavina tilavuuksina että soveltuvina hallintamenetelminä huomioiden alueen vaiheittainen rakentuminen ja rakentamisen aikaiset haasteet hulevesien hallinnalle. 5

109 2. Suunnittelualue ja lähtökohdat Suunnittelualueen pinta-ala on ha ja se on maaseutu ympäristöä, jossa on viljelykäytössä olevia peltoja, haja-asutusaluetta sekä kulttuurivaikutteista luontoa, lähinnä Söderkullan taajama muodostaa hieman tiiviimmän asutuksen alueen (kuva 2). Muusta rakennetusta infrastruktuurista merkittäviä maanpäällisiä aluetta pirstovia tieverkostoja ovat länsi-koillinen suunnassa kulkeva Porvoonväylä sekä Uusi Porvoontie. Maanalaisesta infrastruktuurista merkittävimmät ovat maakaasuverkko ja vesihuoltoverkostot. Aluetta halkoo luode-kaakko suunnassa Sipoonjoki ja sen alava laakso ja Sipoonlahti. Hulevesiin liittyvälle hallintaratkaisulle ei nykytilassa ole ollut tarvetta ja hulevesien hallintarakenteet käsittävät lähinnä rumpurakenteita jotka yhdistävät avo-ojia sekä Söderkullan alueella lyhyitä avo-ojiin purkavia hulevesiverkosto-osuuksia uudemmilla katualueilla. Söderkullan taajama Uusi Porvoontie Porvoonväylä Kuva 2. Nykyiset taajama-alueet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä punaisella viivoituksella. 6

110 Valuma-alueet ja virtausreitit sekä vesistöt ja pohjavesialueet Sibbesborgin suunnittelualuetta leimaavat runsaat vesistöt sekä useat pohjavesialueet. Alue sijoittuu kolmen päävaluma-alueen risteykseen siten, että Sipoonjoen valuma-alue sijoittuu luoteisosaan, Hangelbybäckenin valuma-alue itäosaan ja etelään, Sipoonlahden länsipuolelle jää valuma-alue, jonka alueella vedet kerääntyvät useisiin pienempiin ojiin ja noroihin jotka kuljettavat vesiä sekä Sipoonlahteen että etelän suuntaan purkautuen lopulta merelle. Valuma-alueet, vesistöt, uomat ja purot sekä pohjavesialueet suunnittelualueella on esitetty kuvassa 3. Päävaluma-alueiden pinta-alat on esitetty taulukossa 1. Sipoonjoen valuma-alue pv alue: Nikukälla Hangelbybäckenin valuma-alue Sipoonjoki pv alue: Söderkulla pv alue: Kallbäck Hangelbybäcken pv alue: Hangelby pv alue: Mörtträsk Länsi-etelä valuma-alue Kuva 3. Päävaluma-alueet (tumman vihreä viiva), Sipoonjoki, Hangelbybäcken ja muu uomaverkosto (sininen viiva) sekä vesistöt (sininen pistetäyttö) ja pohjavesialueet (vaaleansiniset aaltokuvioidut alueet) suunnittelualueella (musta rajaus). 7

111 Taulukko 1. Suunnittelualueen päävaluma-alueet, pinta-alat ja virtausreitit. Valuma-alue Pinta-ala, ha Virtausreitti Sipoonjoen valuma-alue 690 Sipoonjoki Hangelbybäckenin valuma-alue 590 Hangelbybäcken ja useat norot Länsi-etelä valuma-alue 460 useat norot ja ojat Suunnittelualueelle sijoittuvat Söderkullan I-luokan ( ) ja Kallbäckin II-luokan ( ) pohjavesialueet kokonaisuudessaan sekä osia Nikukällan I-luokan ( ), Mörtträskin II-luokan ( ) ja Hangelbyn II-luokan ( ) pohjavesialueista. Sipoon kunnan pohjavesialueille on laadittu vuonna 2008 suojelusuunnitelma (Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, raportti / Golder Associates Oy), jonka mukaan suunnittelualueella sijaitsevista pohjavesialueista erityisesti Söderkullan ja Kallbäckin pohjavesialueiden käyttöön ottaminen raakaveden tuotantoon on mahdollista. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on Kallbäckenin osalta 300 m 3 /d ja Söderkullan osalta 600 m 3 /d. Molemmat alueet sijoittuvat kallioperän murroslaaksoon ja pohjaveden muodostuminen tapahtuu kalliorinteitä verhoavilla karkearakeisilla hiekka- ja sora-alueilla. Nykyisiksi riskikohteiksi pohjavesien laadulle suunnittelualueella suojelusuunnitelmassa tunnistettiin Söderkullan pohjavesialueen osalta entiset yhdyskuntajätteiden kaatopaikka ja meijeri sekä kemianteollisuus. Lisäksi todettiin yleisen riskin alueen pohjavesien laadulle aiheuttavat teiden suolaus, vaarallisten aineiden kuljetukset, karjankasvatus ja peltoviljely sekä asutus ja jätevesiviemärit. 8

112 Nykyinen maankäyttö ja hulevesien määrät Valtaosa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalouskäytössä ja täten hulevesimäärät jotka johtuvat pintoja pitkin uomiin ovat vaatimattomat. Kuvassa 4 on esitetty suunnittelualue ortokartassa ja tähän perustuen tehtiin arvio, että suunnittelualueen koko pinta-alasta ha noin 110 ha on läpäisemätöntä tie-, katu- tai kattopintaa ja loput ha on vettä läpäisevää. Luonnontilaisesta pinnasta hyvin laajat alueet ovat kasvillisuuden ja maakerroksen peittämää kalliota ja savea joissa hulevesien imeytyminen on vähäisempää verrattuna hyvin vettä läpäiseviin moreeni ja hiekka alueisiin. Molemmissa kuitenkin painannesäilynnän ja pidättymisen osuus on merkittävä. Yleisellä tasolla nykyisiä hulevesimääriä arvioitaessa on keskimääräisiksi valumakertoimiksi läpäisemättömillä alueilla valittu 0,97 ja luonnontilaisilla läpäisevillä alueilla 0,01-0,05, jolloin koko suunnittelualueen nykyiseksi keskimääräiseksi valumakertoimeksi tulee 0,07-0,11 sadetapahtumasta ja sadetta edeltäneistä olosuhteista riippuen. Tämä tarkoittaisi, että koko suunnittelualueelta muodostuvien hulevesien määräksi muodostuu joka toinen vuosi toistuvalla rankkasateella 150 l/s/ha, kesto 10 minuuttia (9 mm) noin m 3 ja joka kymmenes vuosi toistuvalla pitkäkestoisella sateella 36 l/s/ha, kesto kolme tuntia (39 mm) noin m 3. Kuva 4. Ortokuva suunnittelualueesta. 9

113 Maaperäolosuhteet Alueen maaperästä valtaosa on kalliota ja savea, siellä täällä on pienehköjä moreeni ja hiekkamoreeni esiintymiä, Sipoonjoen purkupisteen ympäristö on liejua. Kallionpintaa verhoaa hiekka ja moreeni kerrostuma ja vain siellä täällä on näkyvissä avokalliota. Maaperäolosuhteet tulee huomioida erityisesti laajempien, kylien välisten hulevesien hallinta ratkaisuiden sijoittamisessa joissa pyritään imeyttämään hulevesiä pohjavesialueiden vesitaseen säilyttämiseksi. Kuva 5. Maaperäolosuhteet suunnittelualueella: punainen kallio, vaalean punainen moreeni, vihreä hiekka moreeni, hailakan vihertävä - lieju, keltainen hieta, sininen savi, pienet kalliopaljastumat oransseilla kuusikulmioilla. 10

114 Pinnanmuodot ja tulva-alueet Pinnan muodoiltaan alue on vaihtelevaa ja korkeussuhteet matalimmillaan merenpinnan tuntumassa Sipoonjoen laaksossa ja suiston sekä purkupisteen ympärillä ja korkeimmillaan suunnittelualueen pohjoisosassa hieman alle +60 m. Kuvassa 5 on esitetty maastomalli ja päävaluma-alueet suunnittelualueella. Kuva 6. Maastomalli suunnittelualueelta: suunnittelualueen rajaus valkoisella ja päävaluma-alueet violetilla, Sipoonjoki ja Hangelbybäcken tummansinisellä, norot vaalean sinisellä. 11

115 Meren pinnannousun johdosta on Suomen Ympäristökeskuksen OIVA palvelun mukaan mahdollista, että Sipoonjoen laaksoon syntyy laajakin tulva-alue (kuva 7). Tämän huomioiminen maankäytön suunnittelussa, joko sijoittamalla infrastruktuuri alueen ulkopuolelle tai nostamalla tulvaherkillä alueilla maanpinnan tasoa, on ensiarvoisen tärkeää tulvavahinkojen estämiseksi. Kuva 7. Meritulvan vaikutukset suunnittelualueella esitettynä viivoitetuilla alueilla. 12

116 Hulevesiin liittyvät luontoarvot Suunnittelualueella on tehty luontoarvojen kartoitus ja alueelle sijoittuu useita luontotyyppikriteerien ja yleisten kriteerien mukaan maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita, sekä Natura verkostoon kuuluva Sipoonjoki, joka muodostaa Sipoonlahden pohjukkaan suistoalueen. Muutoin Natura 2000 alueet sijoittuvat pääosin suunnittelualueen pohjoispuolelle. Sipoonjoen suistoalue on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi yleisten kriteereiden pohjalta. Luontotyyppikriteereiden mukaan luokitellut kosteat, pääosin ojittamattomat lehdot ja sekä jalopuustoiset metsäsaarekkeet ja lehdot, pienvesien varsilla sijaitsevat korvet ovat hulevesien hallinta kokonaisuuden kannalta huomioitavia alueita, samoin kuin metsäympäristössä sijaitsevat lammet ja järvet. Näiden alueiden osalta on huolehdittava niiden kosteana pysymisestä. Kuvassa 8 on esitetty alueen luontokohteet. Kuva 8. Luontokohteet (MALU-aineisto, Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt). 13

117 3. Maankäytön kehittymisen vaikutus hulevesiin ja hulevesien hallinnan tarpeet Suunniteltu maankäyttö Osayleiskaavoituksessa alueelle suunnitellaan merkittävää asutuksen ja toimintojen lisäämistä. Tavoitteena Sibbesborgin alueella on pitkällä aikavälillä enintään asukasta, asukkaiden tarvitsemat palvelut sekä työpaikkoja erityisesti ruoan ja elintarvikkeiden tuotannossa. Tulevaisuuden maankäyttöä, alueen ollessa valmis on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Alustava osayleiskaavaluonnos Sibbesborgin alueesta. 14

118 Maankäytön voimakkaan kehittymisen myötä tulee läpäisemättömän pinnan määrä alueella kasvamaan moninkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Osayleiskaavan laatimisen ollessa vasta alkuvaiheessa on tämän hulevesien hallinta konseptin pohjana taulukossa 2 esitetyt arviot läpäisemättömän pinnan määrän kasvusta suunnittelualueen päävaluma-alueilla. Läpäisemättömän pinnan osuuden arvioinnissa on huomioitu vireillä olevat asemakaava-alueet Taasjärvellä I ja II, Hansaksessa ja Pähkinälehdossa sekä osayleiskaava-alueilla maankäytön tyypit siten, että keskustakortteleiden osalta on huomioitu tiiviistä rakentamisesta seuraava runsaampi läpäisemättömän pinnan osuus verrattuna väljempiin kytkettyjentai pientalojen alueisiin, myös työpaikka- teollisuusalueiden pintoja on arvioitu alustavasti. Hulevesien hallinta konseptissa oletetaan että päävaluma-alueet pysyvät likimain samanmuotoisina, ja että tulevaisuudessa hulevesien johtuminen suuntautuu nykyisen kaltaisesti vastaanottaviin jokiin ja uomiin. Muutoksia hulevesien johtumissuuntiin tapahtuisi päävaluma-alueiden sisällä, kun yksityiskohtaisemmassa alueen suunnittelussa huomioidaan pienempien osa-alueiden vesitase, kuivatusvesien johtaminen sekä tulvatilanteiden hallinta tai huolehditaan pohjaveden laadusta esimerkiksi estämällä vilkkaasti liikennöityjen katujen kuivatusvesien johtuminen sellaisinaan pohjavesialueille. Taulukko 2. Läpäisemätön pinta-ala suunnittelualueella nykytilassa ja alueen valmistuttua suunnitteilla olevien asemakaava-alueiden ja osayleiskaava-alueiden osalta. Valuma-alue Pinta-ala, ha Läpäisemätön pinta-ala, ha ja % koko pinta-alasta nykytila tuleva tila Sipoonjoen valuma-alue ha, 9 % 180 ha, 26 % Hangelbybäckenin valumaalue ha, 7 % 150 ha, 26 % Länsi-etelä valuma-alue ha, 1 % 80 ha, 17 % Maankäytön vaikutus hydrologiaan, hulevesien laatuun ja määrään Suurin vaikutus alueen hydrologiaan on läpäisemättömien pintojen määrän kasvulla. Tällä on vääjäämättä hulevesien määrää kasvattava ja laatua heikentävä vaikutus, koska sekä vedenimeytymis- että pidätyskapasiteetit vähentyvät. Hulevesien määrän lisääntyessä ja virtausnopeuksien kasvaessa alivirtaamat pienenevät ja ylivirtaavat kasvavat. Etenkin kattopinnoilta sateen seurauksena syntyvät hulevesimäärät johtuvat täysimääräisesti ja nopeasti hulevesiviemäriin tai kouruihin. Toisaalta myös asfaltoiduilta katuja liikennealueilta vedet virtaavat lähes täysimääräisesti ja myös verraten nopeasti kuivatusratkaisuiden kautta eteenpäin. Näiden läpäisemättömien pintojen lisäksi hulevesiä syntyy vähäisempiä määriä myös läpäiseviltä pinnoilta. Tähän vaikuttaa pintojen kaltevuus ja imeytäntäkyky siten, että pinnan muodoiltaan tasaisemmilla ja huokoisemmilla, esimerkiksi luonnon maalla ja heinikolla, pinnoilla hulevesiä pidättyy enemmän verrattuna kalteviin sora pintoihin tai kasvillisuuden verhoamiin kivikkorinteisiin. Lisäksi rakennetuilla alueilla painannesäilyntä vähenee pintojen tasoittumisen seurauksena lätäköiden hävitessä. Tällöin myös läpäiseville pinnoille pidättyvä huleveden määrä on pienempi verrattuna luonnontilaisiin läpäiseviin pintoihin. Laadullisesti rakennetun alueen hulevedet sisältävät huomattavasti enemmän haitta-aineita kuten raskasmetalleja ja öljy-yhdisteitä liikenteestä. Myös ravinteiden, orgaaninen aine, typpi ja fosfori, määrä nousee luonnontilaiselta alueelta syntyvään huleveteen verrattuna. Erityisen paljon haitta-aineita hulevedet kuljettavat rankan sateen alussa sadeveden liuottaessa kuivana aikana pinnoille kerääntyneet likaaineet mukaansa alkuhuuhtouman aikana. Tuleva maankäytön muuttuminen voi vaikuttaa myös muodostuvaan pohjaveden määrään ja pohjaveden virtauksiin sekä pohjaveden laatuun. Pohjaveden suojelun yleiset ohjeet alueella tulee huomioida maankäytössä ja kaavoituksessa suojelutoimenpiteinä, jotta voidaan varmistua pohjaveden määrän ja laadun 15

119 turvaamisesta. Näistä merkittävimpiä ovat rajoitukset teollisuus- ja yritystoiminnan sijoittumisessa, maaainestenottamisessa, polttonesteiden ja muiden haitallisten kemikaalien säiliöiden sijoittumisessa ja varustamisessa sekä jätteiden varastointipaikkojen, hautaamisalueiden, ampuma- ja moottoriajoneuvoratojen sekä golfkenttien sijoittumisessa. Lisäksi on huomioitava ohjeet koskien liikennettä ja tienpitoa, lumien vastaanottopaikkojen sijoittumista, maataloutta sekä jätevesien johtoa ja käsittelyä. Pohjaveden määrän turvaamiseksi pohjaveden muodostumisalueilla tulisi läpäisevän pinnan määrä pitää mahdollisimman suurena. Toisaalta pohjaveden laatua pilaamattomat hulevedet katoilta ja soveltuvilta (ei moottoriajoneuvoliikennöidyiltä) läpäisemättömiltä pinnoilta olisi imeytettävä maaperään. Laadun turvaamisen kannalta on tärkeää, että moottoriajoneuvoilla liikennöitävien katujen ja paikoitusalueiden pinnat ovat läpäisemättömiä ja, että näiltä alueilta muodostuvat hulevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle joko hulevesiviemärin tai avo-ojien välityksellä, etenkin alkuhuuhtouman osalta tämä on ensiarvoisen tärkeää. Pohjavesialueille sijoittuvien katu- ja tiealueiden suojaamisesta on huolehdittava siten, että niiltä johtuvat hulevedet kulkeutuvat pohjavesialueiden ulkopuolelle paikkoihin, joista ne eivät johdu pohjavesialueille. Lisäksi tulee huolehtia öljyn ja muiden haitallisten aineiden erotuksesta. Maankäytön muuttumisen seurauksena syntyvien hulevesien määrällinen kasvu joka toinen vuosi esiintyvällä rankkasateella 150 l/s/ha, kesto 10 min, sademäärä 9 mm on esitetty taulukossa 3. Läpäisemättömiin pintoihin on arvioitu kattojen sekä asfaltoitujen alueiden pinta-alat ja tälle alueelle on käytetty valumakertoimena arvoa 0,97, joka muodostuu kattojen valumakertoimesta 1 ja asfalttipintojen valumakertoimesta 0,95. Läpäiseviin pintoihin on luettu kuuluvaksi läpäisevät päällysteet, läpäisevä hoidettu pinta sekä luonnon pinnat. Läpäiseville pinnoille on käytetty keskimääräisenä valumakertoimena arvoa 0,25, joka muodostuu läpäisevien päällysteiden valumakertoimesta 0,6, läpäisevien pintojen valumakertoimesta 0,2 ja luonnontilaisen pinnan valumakertoimesta 0,05. Tässä maankäytön suunnittelun vaiheessa valuma-aluekohtaisten pintojen tyyppien pinta-alojen määrittely ei ole luotettavaa ja voi hyvinkin olla että läpäiseville pinnoille käytetty keskimääräinen valumakertoimen arvo 0,25 muuttuu suunnittelun tarkentuessa, mutta tässä vaiheessa saadaan kuitenkin riittävät arviot muodostettua maankäytönsuunnittelun tueksi etenkin kun suurin osa hulevedestä muodostuu läpäisemättömiltä pinnoilta. Taulukossa 4 on esitetty hulevesimäärän kasvu joka toinen vuosi esiintyvällä pitkäkestoisella sateella 26 l/s/ha, kesto 3 tuntia, sademäärä 28 mm. Pitkäkestoisen sateen tapauksessa keskimääräistä valumakerrointa läpäiseviltä alueilta on hieman korotettu arvoon 0,3, koska painannesäilyntä ja pidätyskyky laskevat sateen pitkittyessä. Keskimäärin koko suunnittelualueen keskimääräinen valumakerroin on tulevaisuudessa luokkaa 0,4 0,5 ja tällöin kasvu noin nelinkertaiseksi verrattuna nykyiseen keskimääräiseen valumakertoimeen 0,11. Taulukko 3. Hulevesien määrä alueen valmistuttua sateella 150 l/s/ha, kesto 10 min, 9mm ilman hallintatoimia. Valuma-alue Huleveden määrä nykyisin, m 3 Huleveden määrä tulevaisuudessa, m 3 Huleveden lisääntyminen, m 3 Sipoonjoen valuma-alue Hangelbybäckenin valuma-alue Länsi-etelä valuma-alue

120 Taulukko 4. Hulevesien määrä alueen valmistuttua sateella 26 l/s/ha, kesto 3 h, 28 mm ilman hallintatoimia. Valuma-alue Huleveden määrä nykyisin, m 3 Huleveden määrä tulevaisuudessa, m 3 Huleveden lisääntyminen, m3 Sipoonjoen valuma-alue Hangelbybäckenin valuma-alue Länsi-etelä valuma-alue Maankäytön muuttumisen vaikutuksia osavaluma-alueisiin ja niiden sisäisiin valumasuuntiin tulee tarkastella myöhemmin maankäytön suunnittelun etenemisen myötä, samoin pintojen tyyppien selvittyä voidaan arvioida lopullisia vaikutuksia hulevesien määrään ja laatuun. Tällöin on myös mahdollista hahmottaa ja vaikuttaa luontoarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet tulevaisuudessa Hulevesien hallinnan tarve alueella on ilmeinen pyrittäessä alueen vesitaseen ja pohjavesivarantojen sekä luontoarvojen säilyttämiseen tai hallitsemaan harvinaisen rankkasateen aiheuttamia hulevesimääriä ja niistä seuraavia tulvariskejä. Hulevesien lisääntymisen vaikutuksia arvioitaessa merkittävimmät hallintatarpeet nousevat pohjavesialueiden ja luontoarvojen ennallaan säilyttämisestä sekä harvoin esiintyvien sadetilanteiden aiheuttamien virtaamien hallinnasta. Hulevesien hallinnan tavoitteena on korkean toimintavarmuuden omaava, kokonaisvaltainen ja suurelta osalta luonnonmukainen hajautettu ratkaisu, jolloin voidaan päästä vesitaseen laajaan alueelliseen hallintaan toimenpiteiden painottuessa suunnittelualueen kehittyville alueille. Lisäksi pohjaveden laadun säilyminen on tavoite, jonka johdosta hulevesien hallintaratkaisuja painotetaan niiden syntyalueen mukaan. Tällainen hallintajärjestelmä on hierarkkinen ja se koostuu pienenmittakaavan ratkaisuista jotka kytkeytyvät lähialueiden osakokonaisuuksiin jotka edelleen kytkeytyvät alueellisiin ratkaisuihin. Toimintavarmuuden kannalta keskeistä on, että hulevesiratkaisut sijoitetaan ympäristön korkeussuhteisiin nähden aina paikallisesti matalimpaan kohtaan jotta järjestelmän toiminta perustuu gravitaation hyödyntämiseen. Tällöin lähtökohtina voivat olla - hulevesien muodostumisen ehkäiseminen mm. käyttämällä puoliläpäiseviä pintoja tiiviillä alueilla ja - hulevesien hallinta syntypaikoillaan niitä hyödyntäen sekä - avoimien ratkaisuiden käyttö maaston alavimmilla alueilla mahdollisesti yhdistettynä luonnon norojen ympäristöön, jotka jäljittelevät luonnon prosesseja hulevesien viivyttämisessä, suodattamisessa ja imeytymisessä. Hulevesien hallinta konseptin kytkeminen muuhun alueen maankäytönsuunnitteluun on ensiarvoista, jotta hulevesiä voidaan hyödyntää osana kaupunkien yleisiä alueita esteettisinä ja kauniina elementteinä sekä väljien puistojen monimuotoisuutta lisäävinä tekijöinä. Lisäksi Sibbesborgin alueella hulevesien hyödyntämistä paikallisessa ruoantuotannossa kannattaa tavoitella jotta hulevesiä voitaisiin tarjota palvelu- 17

121 na ympäristön käyttäjille sijoittamalla keskitettyjä hulevesien hallintaratkaisuja siten että niiden viivyttämä ja osin suodattama hulevesi voitaisiin hyödyntää viljelyalojen ja -palstojen kastelussa kuivina aikoina. Maankäytön suunnittelussa hulevesien hallinta-alueiden ilmettä voidaan määrittää huomioimalla aihioiden hoidon tarve. Mikäli aihio on osa hoidettua viheraluetta, ja sen halutaan kestävän koneella suoritettavaa niittämistä, tulisi se huomioida sijoittamisessa, hoitoluokituksen ja hoitotarpeen määrityksessä. Toisaalta luonnontilaisen kaltainen alue vaatii vähemmän hoitoa ja on rakenteiltaan kevyempi toteuttaa, mutta vaatii sopivan ympäristön. Hulevesien hallintajärjestelmän toteutuksen vaiheistus tulisi kytkeä maankäytön toteutuksen vaiheistamisen kanssa, jotta saadaan hulevesien laatua heikentäviä rakentamisenaikaisia vaikutuksia minimoitua. Tällöin on ensiarvoista että alueelliset keskitetyt ratkaisut ovat jo toiminnassa kun siihen liittyvän alueen rakentamista aloitetaan ja pienemmän mittakaavan lähialueiden ja kortteleiden sekä tonttien ratkaisut valmistuvat. Tällöin keskitetyt ratkaisut keräävät rakentamisen aikaisia lisääntyneitä kiintoainesta sekä muita hulevesien laatua heikentäviä aineita ja niiden hoito ja ylläpito korostuvat. 18

122 4. Hulevesien hallinnan konsepti Hulevesien hallinnan toiminta- ja mitoitusperiaatteet Hulevesien hallintajärjestelmä toimintaperiaatteena on, että se rakentuu hierarkkisesta ratkaisusta, jossa tontti- ja korttelikohtaiset, pienemmän mittakaavan ratkaisut liittyvät asuin- ja toiminta-alueiden kokoaviin lähiratkaisuihin, jotka edelleen liittyvät valuma-alueiden keskitettyihin ratkaisuihin. Tällöin mittakaavoiltaan erilaiset osaratkaisut yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa erilaisten sadetilanteiden johdosta syntyvien hulevesien hallinnan ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Hulevesien hallinnan kokonaisvaltainen, hierarkkinen rakenne on esitetty kuvassa 10. Sovellettavat hulevesiratkaisut kussakin mittakaavassa on yhdistettävissä joustavasti maankäytön tehostumiseen olosuhteiden mukaisesti. Hulevesien johtaminen eri tason ratkaisuiden välillä voi tapahtua hulevesiviemäreitä käyttäen tai avo-ojia ja viherpainanteita hyödyntäen. Tiiviimmillä alueilla tilankäyttöön liittyen usein johtamisratkaisuksi valikoituu hulevesiviemäri, mutta väljemmillä alueilla avonaisten ratkaisuiden suosimista kannattaa harkita. Avonaisissa ratkaisuissa virtausnopeudet ovat alhaisempia verrattuna viemäreihin ja toisaalta niitä voidaan hyödyntää myös viivyttävinä alueina. Hierarkkisen rakenteen lisäksi toimintaperiaatteeseen kuuluu pohjavesialueiden huomioiminen siten, että pohjavesialueilla hulevedet jaotellaan syntyperän mukaan ja läpäisemättömistä pinnoista kaikki kattovedet imeytetään suodattamalla mahdollisimman lähellä syntypaikkaa tontti- ja korttelikohtaisesti sekä lähialuekohtaisesti samoin kuin suodattamalla imeytetään kaikki läpäiseviltä pinnoilta syntyvät hulevedet. Kuva 10. Hulevesien hierarkkinen hallinnan konsepti. 19

123 Alatason tontti- ja korttelikohtaiset ratkaisut mitoitetaan joka toinen vuosi esiintyvälle rankkasateelle, intensiteetti 150 l/s/ha, kesto 10 minuuttia. Tilavarauksina suhteessa läpäisemättömän pinta-alan määrään tämä tarkoittaa alueilla joilla läpäisemättömän pinnan osuus vaihtelee 40-70% välillä koko pintaalasta noin 1-1,2 m 3 tilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti, kun läpäisevien alueiden valumakertoimena käytetään keskimääräistä kerrointa 0,25. Nämä alueet ovat verraten pieniä, joten kaikki alueella sateen johdosta syntynyt hulevesi johtuu verraten nopeasti hallintaratkaisuun sekä läpäisemättömiltä että osin läpäiseviltä pinnoilta. Hallintaratkaisuna voidaan käyttää sadepuutarhoja joissa vesi suodattuu maakerrosten läpi ja samalla puhdistuu kiintoaineksesta ja kiintoainekseen sitoutuneista aineista ja poistuu tarvittaessa salaojien kautta tai maaperäolosuhteiden salliessa imeytyy salaojien alapuolisen imeytystilavuuden kautta maaperään. Sadepuutarhoista on hyvä suunnitella useampi tasoisia siten että niissä on syvempiä ja matalampia osia, jotta ne pysyvät kauniina myös pienemmillä sateilla. Sadepuutarhan ulkonäköä muokkaamalla siitä saa toimivan hulevesien hallinnan osaratkaisun erilaisiin ympäristöihin kaupunkimaisesta alueesta aina pientaloalueille. Toisaalta kohtuullisen puhtaita kattovesiä voidaan johtaa avonaisiin kivipesiin joista on ylivuoto sadepuutarhaan maaperän ollessa imeytyskelpoinen maaperän tyypin sekä pohjavedenpinnan korkeuden osalta tai vaihtoehtoisesti hulevesiverkostoon maaperän ollessa huonosti imeyttämiseen soveltuva. Tiiviimmillä alueilla viivytys- ja imeytyskaivot sekä erilaiset maanalle sijoitettavat muovirakenteet ovat varteenotettavia ratkaisuja kattovesille joko yksinään tai yhdistettynä sadepuutarhoihin. Suunniteltaessa maanpinnan alle sijoitettavia imeytysrakenteita tulee olemassa oleva pohjavedenpinnan korkeus vaihteluineen selvittää ja tämän jälkeen varmistua siitä että imeytysrakenne on kokonaisuudessaan pohjaveden pinnan yläpuolella. Sadepuutarhan ja imeytyskaivon tyyppiratkaisut on esitetty kuvissa 11 a ja b sekä 12. Hulevesien hallintaratkaisuiden sijoittamisessa tonteille ja kortteleille tulee varmistua vähintään kolmen metrin etäisyydestä rakennuksiin yms. kuivina pidettäviin rakennelmiin. 20

124 Kuva 11 a ja b. Sadepuutarhan tyyppikuva. 21

125 Kuva 12. Imeytyskaivon tyyppikuva. Alueen luonteen johdosta katualueiden kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä. Tämän ratkaisun hyvänä puolena on, että se mahdollistaa rakennusten perusvesien johtamisen samaiseen hulevesiviemäriin ja toisaalta pohjavesien muodostumisalueella vilkkaasti liikennöidyiltä kaduilta syntyvien hulevesien johtamisen pohjavesialueen ulkopuolelle. Lisäksi paikoissa joissa tontti- ja korttelikohtaisten ratkaisuiden ylivuotoja ja / tai salaojituksia ei saada johdettua alueiden sisäisiin hallintaratkaisuihin tarjoaa hulevesiviemäri ratkaisun vesien poisjohtamiseen. Alkuhuuhtouman käsittelemiseksi liikennöidyitä alueilta hulevesiviemärillä purkupaikkoihin johdetut vedet olisi suositeltavaa suodattaa ja tarvittaessa esimerkiksi logistiikka-alueilta johtaa alkuhuuhtouman osalta hiekan ja öljynerotuksen läpi ennen suodatusta. Alueiden sisäiset ratkaisut toimivat yleisten alueiden hulevesien hallintaratkaisuina sekä tarvittaessa myös tontti- ja korttelikohtaisten ratkaisuiden ylätasoina, jotka ottavat vastaan hulevesiä tonteilta ja kortteleista näiden kapasiteettien loputtua. Alueiden sisäisten ratkaisuiden mitoitus on hyvä tehdä vähintään joka toinen vuosi esiintyvälle rankkasateelle 150 l/s/ha, kesto 10 min, sademäärä 9 mm, mutta mikäli mahdollista niin mitoitusta myös suuremmalle sademäärälle aina joka toinen vuosi sattuvaan pitkäkestoiseen sateeseen 26 l/s/ha, kesto 3 tuntia, sademäärä 28 mm, suositellaan etenkin silloin kuin vesitaseen ylläpitäminen on tiiviin rakenteen johdosta muutoin haastavaa ja alue sijaitsee pohjavesialueella jolta moottoriajoneuvoliikennöidyiltä pinnoilta syntyvät hulevedet johdetaan alueen ulkopuolelle hulevesiviemärin välityksellä. Tiukin mitoitus pitkäkestoisen sateen tapauksessa esimerkiksi 5 ha alueelta jonka pinta-alasta puolet on läpäisemätöntä kattoa ja asfalttia ja jossa ei korttelikohtaisia ratkaisuja ole käytössä, maksimiviivytystilavuus olisi 860 m 3, joka olisi 3,5 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa, mikä tarkoittaisi sadepuutarhan pinta-alavarauksena m 2 kapasiteetin ollessa täysin käytetty ja syvyyden ollessa keskimäärin 0,15 m eli noin 11 % alueen pinta-alasta. Tällöin aihion maksimisyvyys olisi esimerkiksi m 2 osalta 0,2 m ja korotetuilta tasanteelta m 2 alalta 0,1 m. Syventämällä aihiota voidaan pinta-alaa 22

126 pienentää. Mikäli aihio sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, voidaan sinne johtaa myös katujen hulevesiä liikennöidyiltä alueilta. Tällöin rakenteen tulla olla hyvin hulevesiä suodattava ja sen mitoitus kannattaa tehdä tiukimman vaihtoehdon mukaisesti, jotta suotautumiselle jää riittävästi aikaa. Pohjavesialueella aihioon ei liikennöityjen alueiden hulevesiä johdettaisi. Tämä tarkoittaisi, että aihioon johdettaisiin kattovedet kokonaisuudessaan ja kaikki hulevedet läpäiseviltä pinnoilta, jolloin kattopinta-alan osuudesta suhteessa läpäisemättömään pinta-alaan riippuu kuinka lähellä tiukinta mitoitusvaatimusta ollaan. Esimerkiksi kattopinta-alan ollessa 2 ha eli 80% läpäisemättömästä pinta-alasta (2,5 ha) ja läpäisevän pinnan (2,5 ha) keskimääräisen valumakertoimen oletettu 0,3 tarvittava tilavuus olisi 760 m 3 eli 3 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Edellisten alueellisten sadepuutarhojen esimerkkien tilavuudet ja pinta-alat pienenevät, mikäli tonteilla ja kortteleissa huolehditaan sadevesien hallinta suositellulle 150 l/s/ha, kesto 10 minuuttia sateen osalta. Tiiviiden toiminta-alueiden välisien alueiden keskitetyt hallintaratkaisut suositellaan mitoitettaviksi joka toinen vuosi tapahtuvan pitkäkestoisen sateen 26 l/s/ha, kesto 3 tuntia, sademäärä 28 mm, mukaan. Keskitettyjen alueiden tilavarauksia pienentää lyhyen sateen hallintaratkaisuiden rakentaminen tiiviimmille alueille. Tällöin esimerkiksi 50 ha alueen keskitetty ratkaisu mitoitettaisiin siten, että ratkaisun tilavuudesta, joka perustuu pitkäkestoisen sateen aiheuttamaan huleveden määrään, vähennetään vähintään lyhyt kestoisen sateen hulevesien käsittelemiseen varattu hallintaratkaisuiden tilavuus tiiviimmillä alueilla. Käytännössä keskitetyt ratkaisut voisivat olla useampitasoisia kosteikkoratkaisuita, joissa on vaihteleva vesisyvyys ja joiden purkupään vettä sekä mahdollisen salaojituksen kautta saatavaa suodatettua vettä voitaisiin hyödyntää paikallisesti johtamalla vesi pumpulla varustettuun kaivoon. Tällöin näiden keskitettyjen ratkaisuiden keräämä hulevesi voitaisiin tarjota palveluna viher- ja ruoantuotanto alueiden hoitoon. Kuvassa 13 on esitetty kosteikkoratkaisu johon johdetaan avouomassa vesiä kahdelta suunnalta ja purku tapahtuu avouomassa kohti vesistöön johtavaa luonnollista uomaa. Kuva 13. Esimerkki alueiden välisestä kosteikkoratkaisusta. 23

127 Hulevesien hallinnan alueet sekä johtaminen Hulevesien hallintajärjestelmän kokonaisuus pohjautuu paitsi maankäyttöön myös erityisesti pohjavesialueiden sijaintiin. Pohjavesialueilla tulee panostaa vesitaseen ennallaan säilyttämiseen sekä laadun ylläpitämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien kohtuullisen puhtaiden vesien imeyttämistä suodattamalla ja moottoriajoneuvoliikennöityjen katualueiden hulevesien johtamista pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suunnittelualueen tiivistyessä osittain hyvinkin tiiviiksi, on suositeltavaa varautua myös lumienvastaanottopaikan sijoittamiseen suunnittelualueelle siten, että kuljetusetäisyydet pysyvät kohtuullisina. Lumien vastaanottopaikka tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle paikkaan josta sulamisvedet eivät suoraan johdu pohjavesialueille. Lumien sulamisesta aiheutuvan energian hyödyntämistä, esimerkiksi rakennusten jäähdyttämisessä, kannattaa harkita, mikäli vastaanottopaikan koko saadaan sellaiseksi, että sulaminen lumikasoista jatkuu aina elo-syyskuun vaihteeseen saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään lumikuorman kasaamista alueelle ja tilavarauksena olisi hyvä varautua noin 5 ha alueeseen, jolloin alueelle saadaan myös sulamisvesien käsittelyyn tarkoitettu kosteikko. Toisaalta lumien vastaanottopaikan sijoittamisessa kannattaa pohtia myös mahdollisuuksia lumien sulamisen johdosta aiheutuvan hulevesivirtaaman hyödyntämiseen maankäytön seurauksena hydrologiselta kannalta kuivuvan alueen alivirtaaman ennallaan pitämisessä sekä sulamisvesien hyödyntämistä esimerkiksi kosteikkokäsittelyn jälkeen yleisten viheralueiden tai peltojen kastelussa. Kuvassa 14 on esitetty kartalla suunnittelualueelta hulevesien hallinnan kannalta erityyppiset alueet seuraavasti: Alue I Pohjavesialue, jolla vesitaseen säilyminen erittäin tärkeää. Näillä alueilla suositellaan puhtaampien hulevesien suodattamista ja imeyttämistä kokonaisuudessaan tonteilla ja kortteleissa sekä yleisillä alueilla. Katualueiden kuivatusvedet yleisiltä alueilta johdetaan alueen ulkopuolelle hulevesiviemärillä. Alue tyypiksi I merkityt alueet ovat kartta-arvioita pohjaveden muodostumisalueista ja mikäli pohjaveden laadun kannalta riskin aiheuttavaa maankäyttöä suunnitellaan näiden alueiden läheisyyteen tulee tarkat pohjaveden muodostumisalueet selvittää tutkimuksin. Alue II Kaupunkimainen tiivis maankäytön alue, pohjavesialueiden ulkopuolella, jossa hulevesien hallinta ratkaisuina tontti- ja korttelikohtaiset viivytys- ja imeytysrakenteet. Alatason ratkaisuista salaojitus ja ylivuotovesien johto alueiden sisäisiin viivytys- ja imeytysratkaisuihin katujen kuivatusta palvelevien hulevesiviemäreiden välityksellä. Alueiden sisäiset ratkaisut pääosin hoidettuja sadepuutarhatyyppisiä ratkaisuja lähiviheralueiden ja katujen yhteydessä, joissa ylivuoto ja salaojitus alueiden välisiin kosteikko ratkaisuihin kuivumisen ja hoidettavuuden varmistamiseksi. Alue III Toimintojen kannalta väljiä, pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevia, alavia alle +15 m korkeudella sijaitsevia alueita, joille sijoitetaan keskitetyt hulevesien hallintaratkaisut, joihin johtuvat hule- ja tulvavedet gravitaatiolla alueiden sisäisistä hallintaratkaisuista ja tarvittaessa myös suoraan tontti- ja korttelikohtaisista ratkaisuista sekä tulvatilanteissa katujen pintoja pitkin. Tarvittaessa voivat olla hyvinkin luonnontilaisia ja sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien norojen yhteyteen, joiden hoitona lähinnä niittäminen ja pensasmaisen kasvillisuuden tai pajukon alas leikkaus tarvittaessa. Keskuspuistoon liittyvän puiston alueella kosteikot ovat hoidettuja ja ne varustetaan salaojilla, jotta niiden kuivuminen varmistetaan. Hulevesien hallinta-alueet jonne johdetaan moottoriajoneuvoilla liikennöityjen alueiden hulevedet pohjavesialueilta ja missä tiiviiden alueiden lumien vastaanotto voisi sijaita. Näillä alueilla hulevesien viivyttäminen ja suodatus salaojitettujen maakerrosten läpi kuivumisen takaamiseksi ja viivytettyjen ja suodatettujen vesien johto ympäristöön ja noroihin. Hoidossa varauduttava hiekan ja roskien poistoon sekä niittämiseen. Alue IV Söderkullassa sijaitseva vedenottamon alue, ei hulevesien johtoa. 24

128 Kuva 14. Suunnittelualueen osa-alueet hulevesien hallintaratkaisuiden mukaan sekä keskitettyjen hallinta ratkaisuiden sijoittuminen: Alue I pohjavesialueella olevat kalliorinteet vaalean sininen, Alue II kortteleiden ja alueiden sisäisten hulevesien imeytysmahdollisuus vihreä, Alue III alueiden väliset alavat kosteikkoalueet tumman vihreä (Alueet II ja III osittain päällekkäisiä), Alue IV pohjavedenottamo - violetti. Hulevesien tulvareitit ja tilavaraukset Kerran 100 vuodessa tapahtuvan erityisen rankan sateen, esimerkiksi 270 l/s/ha, kesto 15 min huomioiminen tiiviiden alueiden suunnittelussa, kun viivytys- ja imeytysrakenteiden kapasiteetit loppuvat, on oleellista jotta ehkäistään riskien realisoitumista mahdollisessa tulvatilanteessa. Harvinaiseen sateeseen varautumisen lisäksi on maankäytössä huomioitava tulvaherkät alavat alueet siten ettei niille sijoiteta rakennuksia tai vedestä kärsiviä toimintoja ilman että rakennusten perustusten korot nostetaan riittävän ylös, jotta lattiatasot saadaan tulvatason yläpuolelle. Toisaalta näitä alavia alueita on myös tärkeää jättää tyhjäksi vastaanottamaan erityisen rankan sateen seurauksena aiheutuvia hulevesiä tilanteessa jossa myös merenpinta on korkealla ja sadevesien purkautuminen vastaanottaviin vesistöihin hidastuu. 25

129 Perusajatuksena on, että tulvavedet ohjataan gravitaatiolla alueiden välisiin keskitettyihin ratkaisuihin ja niiden ylivuotojen kautta avo-ojia ja noroja pitkin edelleen vastaanottaviin vesistöihin. Hulevesien tulvareititys tapahtuu asuin- ja toiminta-alueilla pääosin katujen ajoväylien reuna-alueita pitkin, kun hulevesiviemärin kapasiteetti loppuu. Hulevesien alustavat tulvareitit on esitetty kuvassa 15. Tulvareititysten tilavaraukset mitoitetaan kerran sadassa vuodessa esiintyvän sateen mukaan kun alueiden pintojen tyypit on määritelty sekä hulevesien johtamissuunnat alueiden sisällä selvillä, rakennussuunnitteluun kuuluvalla katualueiden tasauksen suunnittelulla tulee varmistaa, että tulvavedet johtuvat vahinkoja aiheuttamatta alaville alueille tiiviiden alueiden väliin. Kuva 15. Alustavat hulevesien tulvareitit suunnittelualueella. 26

130 Vaiheistus maankäytön kehittymistä tukevasti Hulevesien hallintaratkaisuiden toteutusjärjestyksen suunnittelualueella määrittää alueiden toteutusjärjestys. Alueittain rakentamisen aikainen hulevesien hallinta suositellaan toteutettavaksi siten, että yhteiset, ylätason keskitetyt hulevesien hallinta ratkaisut valmistuvat ennen siihen hulevedet johtavan alueen rakentamista. Toisaalta alueiden sisäiset kokoavat hulevesien hallinta ratkaisut tulisi olla toiminnassa ennen tontti- ja kortteleiden rakentamista. Suositellulla mitoituksella ne kykenevät käsittelemään joka toinen vuosi esiintyvän rankkasateen 150 l/s/ha, kesto 10 minuuttia, aiheuttamat hulevedet. Ajoittamalla ylätason ratkaisuiden valmistumisen etupainotteisesti voidaan hallita rakentamisenaikana lisääntyvää kiintoaineksen kulkeutumista alueelta. Lisäksi kiintoaineksen pidättyessä pidättyy myös merkittävä määrä ravinteita ja muita yhdisteitä. Sadevesien johtaminen näihin ylätason ratkaisuihin voidaan järjestää rakennusaikana pintojen ja avo-ojien välityksellä, jolloin vältytään viemäreiden etupainotteiselta rakentamiselta ja toisaalta voidaan hyödyntää avo-ojia roskien kerääjinä. Rakentamisen valmistuttua ylätason hallintaratkaisut tulee huoltaa ja poistaa niistä rakentamisen aikana kertynyt kiintoaines ja roskat. Tähän vaiheeseen voidaan jättää myös aihioiden istutuksien viimeistely. 27

131 5. Yhteenveto hulevesien hallinta konseptista, suositus kaavoituksessa esitettäviksi hulevesien hallintaperusteiksi ja suositukset jatkosuunnitteluun Hulevesien hallinta konseptissa tavoitteena on säilyttää suunnittelualueen vesitase nykyisen kaltaisena etenkin pohjavesialueilla, turvata pohjavedenlaatu ja alueen luontoarvojen säilyminen sekä muodostaa perusta toimintavarmalle hulevesien hallinnalle. Työssä hulevesien hallinta konseptiksi ehdotetaan hierarkkista ratkaisua, jossa ylimmän tason kosteikkoratkaisut keräävät niihin gravitaatiolla johtuvat vedet alemman tason alueellisilta ja paikallisilta ratkaisuilta, kun niiden kapasiteetit ylittyvät. Konseptin kulmakivi on hulevesien hallinta-alueiden tyypittely maaston korkeusolosuhteiden ja maaperänlaadun sekä pohjavesiolosuhteiden mukaan. Kaavoituksessa hulevesien hallinta konsepti olisi huomioitavissa esimerkiksi asettamalla tavoitteeksi tonteille ja kortteleille hulevesien hallinta 9 mm sateen varalta. Yleisten alueiden hulevesien hallinta ratkaisuiden osalta tavoitteeksi voitaisiin asettaa pohjavesialueilla esimerkiksi varautuminen kokonaisuudessaan 25 mm sademäärään, koska katualueiden vedet johdetaan pois alueelta, josta kuitenkin vähennetään tonteille ja kortteleille varattu hallinta tilavuus. Pohjavesialueiden ulkopuolella hulevesien hallinta ratkaisuiden mitoituksessa tavoitteet voisivat olla 9-28 mm suuruisen sateen hallinnassa riippuen asetetuista maankäytön tavoitteita. Kosteikkoalueiden mitoitus suositellaan laadittavaksi siten että ne kykenevät pidättämään vähintään 28 mm sateen johdosta alueelle satavan huleveden, joka ei pidäty alueiden sisäisiin ratkaisuihin. Toisaalta, mikäli kosteikot sijaitsevat toimintoihin nähden yläjuoksulla tulisi ne mitoittaa harvemmin esiintyviä sateita ajatellen, jotta vältytään tulvavahingoilta alajuoksuilla. Ensisijaista olisi kuitenkin sijoittaa kosteikkoratkaisut maaston alimmille alueille, joita on havainnollistettu kuvassa 14 Alue III:na tumman vihreällä. Mikäli näille alueille sijoitetaan myös toimintoja, niin näihin nähden hulevesien hallintaratkaisut tulisi olla lähimpänä merenpintaa. Hulevesiratkaisuiden tarkempaa sijoittamista suunniteltaessa ja tyyppiä valittaessa tulee selvittää sekä maaperä- että pohjavesiolosuhteet tutkimuksin, jotta vältytään virheellisten ratkaisuiden suunnittelulta ja varmistutaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaikkien ratkaisuiden toteuttaminen useampi tasoisina on suositeltavaa, jotta ne toimivat myös pienempien sateiden aikana. Toisaalta alueiden sisäisten sekä korttelikohtaisten ratkaisuiden salaojittaminen edesauttaa niiden kuivumista ja parantaa niiden hyötykäyttöä osana pihoja ja virkistysalueita kuivina alueina. Lisäksi ennen rakennussuunnittelua olisi suositeltavaa mallintaa järjestelmä kokonaisuutena, kun alueen läpäisevien ja läpäisemättömien pintojen määrät ja tyypit ovat tarkemmalla tasolla selvillä, tällöin saavutetaan tässä työssä esitettyjä tilavarauksia tarkempi mitoitus ratkaisuille ja varmistetaan niiden toiminta kokonaisuutena sekä voidaan tutkia tulvareittien toimivuus dynaamisessa tilanteessa. 28

132 SIBBESBORGIN OSAYLEISKAAVA, LIITE Pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän toteutuksen vaiheistus sekä arvio väestö ja työpaikkamäärien kasvu urasta vuosille

133 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 Tausta-aineisto... 3 Työpaja LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntakaava... 5 Helsingin Yleiskaava 2050 visio... 5 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma... 6 Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ARVIOINTIMENETELMÄT... 7 HelMet malli KAAVASUUNNITELMAT... 8 Sibbesborg... 8 Eriksnäs... 9 Östersundom... 9 Itä- Helsinki SKENAARIOTARKASTELU Skenaario 1: OPTIMAALINEN KASVU (ITÄMETRO 2025) Skenaario 2: HIDAS KASVU (ITÄMETRO 2040 ) ARVIOINTI Valtakunnallinen taso Seudullinen taso Paikallinen taso Epävarmuustekijöitä Riskitarkastelu Jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja

134 1. JOHDANTO Pääkaupunkiseudun itärannikolle on muodostumassa merkittävästi uutta yleiskaavavarantoa. Östersundomin yleiskaava, Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat mahdollistavat yhteensä suuren väestönkasvun alueella. Yhteisenä tavoitteena on luoda alueelle paljon mahdollisuuksia elinkeinoille ja työpaikkojen sijoittumiselle. Uutta yhdyskuntarakennetta suunnitellaan tiiviiksi kokonaisuuksiksi, joiden joukkoliikennejärjestelmä tukeutuisi pitkällä aikavälillä raidejoukkoliikenteeseen. Östersundomin kuntien yhteiseen yleiskaavan ratkaisuihin kuuluu Mellunmäestä Majvikiin asti jatkettava metro sekä pikaraitiotieverkon ulottaminen Östersundomin alueelle. Toteuttamisen seudullinen ja valtakunnallinen näkökulma eivät koske vain liikennejärjestelmää ja liikenteen toimivuutta vaan koko pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän maankäytön, palveluiden ja työpaikkojen sijoittumista. Suunnitellulla kehityksellä on suuri vaikutus seudun kilpailukykyyn. Kaavoituksella varaudutaan seudun kannalta merkittävään yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan vastaavasti seututasoisten vaikutusten selvittämistä ja arviointia. Tausta-aineisto Pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää on suunniteltu seudullisella ja kunnallisella tasolla useissa yhteyksissä. Sipoon kunnan yleiskaava 2025 ja Östersundomin alueliitos avasivat mahdollisuudet kasvukäytävän toteuttamiselle. Toteutukseen vaikuttavat seudulliset ohjelmat ja suunnitelmat, joita kunnat ja valtio laativat yhdessä. Maakuntakaavoitus, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Helsingin seudun kuntien yhteinen maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia sekä asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevat kuntien ja valtion väliset aie-sopimukset ovat keskeisiä strategisia suunnitelmia toteutuksen ohjaamisessa. Itäisen kasvukäytävän kokonaisuutta on käsitelty Helsinki Porvoo kehyssuunnitelmassa vuonna 2009, Itämetron esiselvityksissä Östersundomin alueella sekä välillä Majvik-Sibbesborg sekä Östersundomin yleiskaavatyöhön liittyvissä liikennejärjestelmävertailuissa. Työpaja Pääkaupunkiseudun itäinen kasvukäytävä jakautuu eri kuntien alueille, joten yhteisen käsityksen muodostaminen kokonaisuudesta on tärkeää. Suunnitelmien toteuttamisen aikajänne on varsin pitkä ja sisältää sen takia myös huomattavan määrän epävarmuustekijöitä. Yhteisen kokonaiskuvan muodostamiseksi kasvukäytävän toteutumisen vaiheita sekä siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia on tässä raportissa tarkasteltu kahden eri skenaarion kautta. Toteutumisen aikataulusta ja vaiheistuksesta voidaan todellisuudessa esittää vain tavoitteellisia arvioita. Itäisen kasvukäytävän toteuttamisesta laadittu skenaariotarkastelu palvelee sekä Sipoon kunnan kaavahankkeita että Östersundomin kuntien yhteistä yleiskaavaa ja tuottaa kunnille tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitelmaluonnoksessa (HLJ 2015) esitettyjä ratkaisuja. Yksityiskohtaisemmin kasvun liikenteellisiä vaikutuksia tullaan arvioimaan itämetron raide YVA:n yhteydessä. Vireillä olevien osayleiskaavahankkeiden toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan skenaariotarkastelun pohjalta. Tarkastelusta saadaan 3

135 analyysille hyvä lähtökohta, jota voidaan syventää kunnittain omissa kaavatöissä. Pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän työpaja järjestettiin Sipoon kunnan edustajien kutsumana WSP:n toimistolla Työpajan tavoitteena oli muodostaa kuntien yhteinen käsitys toteuttamisen järjestyksestä ja aikatauluista kahden eri skenaarion pohjalta (itämetron toteuttaminen Majvikiin 2025 mennessä tai 2040 jälkeen). Koko Itä Helsingin kehitys sekä Helsingin yleiskaavan visioissa esitetty pääväylien bulevardisointi vaikuttavat myös skenaarioihin. Työpajassa pohdittiin skenaarioiden pohjalta toteutuksen vaiheistusta, arvioitiin väestö ja työpaikkamääriä, arvioitiin toteutumiseen liittyviä riskejä sekä vaikutuksia seudullisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi pohdittiin, miten tavoitteellista ennustamisen vaikutustarkastelua tehdään kaavatyössä. Työpajaan osallistuivat edustajat Sipoon kunnasta, Helsingin kaupungilta, Uudenmaan liitosta sekä WSP Oy:stä. Työpajaan kutsuttu edustaja HSL:stä ei päässyt paikalle, mutta toimitti työpajan aineistoksi tilannekatsauksen HLJ2015:n suunnittelutilanteesta. 2. LÄHTÖKOHDAT Pääkaupunkiseudun rakenteelle on ollut tyypillistä yksi voimakas keskus, johon säteittäiset liikenneyhteydet eri suunnilta johtavat. Helsingin työssäkäyntialueen itälaidalla on Porvoon kaupunki, jolla on tiivis keskusta ja sen ympärillä melko laajalla alueella pientaloalueet. Rannikkoseutu Helsingin ja Porvoon välillä on Söderkullaa lukuun ottamatta maaseutua. Kilpilahdessa on pinta-alaltaan suuri öljy- ja kemianteollisuuden keskittymä. Pääkaupunkiseudun kasvupaine on suuntautunut vain länteen ja pohjoiseen, mitä ei voida pitää yhdyskuntarakenteen kannalta järkevänä. Erityisesti kaupunkitaloudelliset perustelut puoltavat tasapainoista kehitystä. Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin pääkaupunkiseudun itäisen kasvusuunnan käyttöön ottamiseksi. Sipoon kunta puolestaan on laatinut koko kuntaa koskevan yleiskaavan ja kasvustrategian, joiden mukaisesti kunta vastaa pääkaupunkiseudun kasvupaineisiin. Nyt laadittavat yleiskaavat (Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava, Sibbesborgin osayleiskaava sekä Eriksnäsin osayleiskaava) tarkentavat näiden aikaisempien päätösten sisältöä ja ohjaavat yleispiirteisellä tasolla maankäytön ratkaisuja. Suunnittelun tavoitteena on seudun asuntotuotannon turvaaminen myös tulevina vuosikymmeninä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja laajeneminen pääkaupunkiseudun itärannikolla on väistämätöntä, mutta se voi toteutua hyvin eri tavoin. Yleiskaavoituksen rooli on ohjata kehitystä niin, että alue kerrallaan rakentuva ympäristö muodostaa lopulta toimivan kokonaisuuden. Yleiskaavoituksella sen sijaan ei voida päättää sitovasti alueiden toteutusjärjestyksestä tai infrastruktuurin investoinneista. Suunnittelun ja päätöksenteon kytkeytyminen toisiinsa monimutkaisin tavoin on yhteiskuntamme piirre, joka tekee tulevan kehityksen ennustamisen varsin vaikeaksi. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu seudullista suunnittelutilannetta, joka asettaa raamit pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän suunnittelulle. 4

136 Maakuntakaava Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto yhdistyivät Maakuntakaavoja uudistetaan parhaillaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Päättäessään kaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoonjokeen asti. Maakuntakaavaa laaditaan tälle alueelle rinnan Östersundomin yleiskaavan kanssa toisen vaihemaakuntakaavan nähtävillä olleen ehdotuksen pohjalta. Maakuntavaltuusto voisi hyväksyä maakuntakaavan aikaisintaan kesällä, jonka jälkeen Östersundomin yleiskaava on hyväksyttävänä. Pääkaupunkiseudun itäinen laajenemisalue on vyöhykkeenä määritelty yhdeksi metropolimaakunnan tärkeimmistä uusista kasvualueista. Maakuntakaavassa ratkaistaan merkittävän kasvuvyöhykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen. Kaavamerkinnät ja määräykset kytkevät maankäytön ja raideliikenteen yhteen: raideliikenteen toteuttamisesta tulee olla sitova päätös, ennen kun taajamarakennetta voidaan toteuttaa siihen tukeutuen. Maakuntakaavassa sitovalla päätöksellä tarkoitetaan toteuttajan eli valtion ja kuntien sitovaa rahoituspäätöstä ratahankkeesta. Valmistelussa on myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa liikenteeseen eniten vaikuttava teema on tavaraliikenne. Laaditun kehityskuvan perusteella tavoitteeksi on muodostunut mm. kappaletavaran logistiikkakeskusten voimakas keskittäminen. Valtatien 7 varrella olevat alueet on todettu pitkällä aikavälillä potentiaalisiksi logistiikkakeskittymien sijoittumispaikoiksi. Näistä houkuttelevia alueita on Kilpilahden teollisuusalueen lähistöllä ja Loviisassa. Helsingin Yleiskaava 2050 visio Helsinki on laatimassa uutta yleiskaavaa, jonka kaavaluonnos on tavoitteena asettaa nähtäville alkuvuodesta Yleiskaavatyöhön kuuluu Visio 2050, jossa on esitetty myös Östersundomia ja pääkaupungin idän suunnan kehitystä koskevia asioita, vaikka varsinainen yleiskaava ei tule koskemaan Östersundomin aluetta. Yleiskaavan ratkaisut heijastuvat monin tavoin koko pääkaupunkiseudun elinkeinoelämään, asuntotarjontaan sekä liikennejärjestelmään. Väestönkasvuennusteiden mukaan Helsingin seudulle tulee uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, josta Helsinkiin sijoittuu uutta asukasta. Tämä kasvu on tarkoitus ohjata suurelta osin raideliikenteen asemien ympärille sekä kaupunkibulevardeiksi muutettavien pääväylien varsille. Taloudellisen kasvun ja työpaikkojen Helsinki -teeman alla on käsitelty keskeisiä elinkeinotoimintojen alueita, jotka tukeutuvat Porvoonväylään. Länsisalmen kautta kulkee lisäksi Kehä III:a seuraava satama-lentoasema -kehityskäytävä. Porvoonväylä säilyy visioissa valtakunnallisesti tärkeänä pääväylänä. Uusi Porvoontie voisi sen sijaan olla katumainen yhteys, jonka varrelle kaupunkirakenne voisi tiivistyä. Yleiskaavan tavoitteisiin kuuluu pääväylien bulevardisointi, sillä merkittävimmät maankäytön kehittämisedellytykset on mahdollista löytää nykyisin liikenteelle ja liikenteen lievealueille varatuilta alueilta. Yleiskaavatyössä bulevardisointia arvioidaan mm. kaupunkirakentamisen toteuttamiskelpoisuuden, ympäristöterveyden, liikenteen, palvelujen ja saavutettavuuden näkökulmista. Pääväylien muuttamiseen kaupunkibulevardeiksi 5

137 liittyy ongelmia, sillä kaupunkirakennetta on toteutettu pitkään puumaisen katuverkon mukaan. Bulevardien lisäksi tulisi olla paljon vaihtoehtoisia reittejä, jotta liikennevirrat voivat hajaantua eri suuntiin. Näitä reittejä ei kuitenkaan ole olemassa, mikä havaitaan mm. Uuden Porvoontien tapauksessa. Tästä huolimatta tavoitteena on, että vuonna 2050 väylät olisi muutettu bulevardeiksi Kehä I:lle asti. Toteutus tapahtuu vaiheittain ja yleiskaavan osalta toteutusjärjestys laaditaan vuoden 2015 aikana. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa toimialueena joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi sekä vuoden 2012 alusta Sipoo. HSL vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HLJ 2011 on strateginen, Helsingin seudun 14 kunnan liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma. HSL:n hallitus hyväksyi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja teki liikennejärjestelmäpäätöksen HLJ2011 suunnitelma on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmassa metrohanke Mellunmäki - Majvik on esitetty käynnistettäväksi ennen vuotta 2020 heti Länsimetron valmistumisen jälkeen. Kuitenkin vuonna 2014 tehtyjen hallituksen budjettipäätösten perusteella Länsimetron jatke Kivenlahteen on priorisoitu itämetron jatkeen edelle. Tällä hetkellä seudun kehitys näyttää ratahankkeissa epätasapainoiselta. Itäsuunnan kehitys raideyhteyden varteen on jäämässä länteen verrattuna tyngäksi. HLJ-2015 liikennejärjestelmä on parhaillaan valmisteilla. Lausuntokierrokselle lähteneessä luonnoksessa itämetron jatke Mellunmäestä Majvikiin on ajoitettu vuosien välisenä aikana toteutettaviin hankkeisiin. Näin ollen itämetron jatkaminen Majvikista Sibbesborgiin ajoittuu vasta vuoden 2040 jälkeiseen aikaan. Luonnoksessa esitetyt aikajänteet ovat kovin pitkiä, joten investointien toteutumiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, myös siitä syystä, että hankkeita voidaan priorisoida tilanteen mukaan toisin kuin yhteisissä suunnitelmissa. Jotta kaupunki tai kunta voi tehdä rahoituspäätöksen hankkeista, joihin odotetaan myös valtion osallistuvan, tarvitaan ensin valtiolta päätös. Raidehankkeen tulee siis olla hallitusohjelmassa, jotta se voidaan tulkita maakuntakaavan tarkoittamaksi sitovaksi rahoituspäätökseksi. Vuosien välillä toteutettavien hankkeiden määrittely riippuu jo seuraavista hallituksista. HLJ 2015 suunnitelman luonnoksessa on esitetty ajoneuvoliikenteen hinnoittelu ja arvioitu sen vaikutuksia. Maksuista saatava lisätuoton määrä on myös arvioitu ja se antaa jonkinlaisen taloudellisen raamin esitetyille hankkeille. Lisätuotto on ehdotettu mm. raidehankkeisiin. Lukumäärällisesti suurin osa HLJ suunnitelmissa esitetyistä investoinneista tehdään väylähankkeisiin eli henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoliikenteen merkitystä seudulla ei siis pidä väheksyä. HLJ2015 suunnitelman laatiminen on kytketty 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman laatimiseen. Työssä ei ole otettu huomioon Helsingin pääväylien bulevardisoinnin vaikutuksia liikennejärjestelmään. Sen sijaan bulevardisoinnin mahdollistamat uudet kerrosalamäärät ovat mukana maankäyttösuunnitelmassa. 6

138 Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 on laadittu vuonna 2009 alueen kuntien ja Itä-Uudenmaan liiton välisenä yhteistyönä. Strategista suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Työssä tunnistetaan alueen nykytila ja kehitystrendit, jotka vaikuttavat osaltaan myös tulevaan metrokäytävään tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen. Helsingin ja Pietarin välisen liikenteen sujuvuus on tärkeä näkökulma seudulla. Moottoritien valmistuminen Koskenkylästä Loviisaan ja sen rakentaminen edelleen Loviisasta itään nopeuttaa yhteyttä. Muutoin Itä-Uudellemaalle ei ole kohdistunut suuria liikenneinvestointeja ja liikennepolitiikkaa on linjannut taloudellinen taantuma, mikä on näkynyt valtion puolella investointeihin käytettävissä olevien rahojen määrässä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistymisen jälkeen on laadittu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Liikenneverkon ratkaisuista suurin muutos aiempaan Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaan on HELI -radan korvaaminen lentoaseman kautta kulkevalla HEPI radalla. 3. ARVIOINTIMENETELMÄT HelMet malli Helmet -mallinnus tehdään vuosien 2035 ja 2050 ennustetilanteista. Malli sinänsä ei tuota tuloksia ilman malliin lähtötietona syötettäviä asukas työpaikkamääriä. Malli perustuu tehtyihin liikennetutkimuksiin, joten siinä heijastuu nykyinen liikkumiskäyttäytyminen. Uusi asia mallintamisessa ovat HLJ2015 suunnitelmassa esitetyt ruuhkamaksut. Nämä vähentävät päivitetyissä liikennemalleissa henkilöauton houkuttelevuutta ja vastaavasti lisäävät muiden kulkumuotojen osuuksia. Myös monet muut tekijät voivat muuttaa liikkumiskulttuuria ja näitä on vaikea ennakoida kauas tulevaisuuteen. Jotta liikenne ennustemallit olisivat luotettavampia, niissä pitäisi olla enemmän muuttujia, esimerkiksi koskien autonomistusta. Nykyistä tarkemmin voitaisiin kuvata myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja kevyen liikenteen verkostoa parametrina, koska se vaikuttaa suoraan liikkumiskäyttäytymiseen. Nykyisin Helmet -mallissa on kuvattu linjasto, vuoroväli ja odotusaika, mutta autoliikenteessä esimerkiksi pysäköintiin käytettyä aikaa ei ole määritetty. Raidefaktori on eräs tällainen palvelutasoa kuvaava parametri. Tutkimuksissa on todettu, että raide on bussia suositumpi, jos se on mahdollista valita. Tätä tulisi kehittää koko joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn osalta enemmän, sillä bussilinjoillakin on nykyisin eroja (runkobussi, palvelubussi, koululaislinja). Helmet -malli on vain yksi työkalu muiden joukossa. On myös kehitteillä uudenlaisia, tavoitelähtöisiä malleja (esim. Helsingin tilaamana liittyen kaupunkibulevardeihin), mutta nämä eivät ole vielä käytössä vaikutusarviointeihin. Keskeinen kysymys on, mitä vaikutuksia tarkastellaan kaavahankkeissa ja miten vaikutuksia arvioidaan, esimerkiksi tavoitteellisen liikennesuunnittelun kannalta? 7

139 Mallin kulkutapajakaumaan voidaan vaikuttaa tavoitelähtöisesti, esimerkiksi kasvattamalla kevyen liikenteen kulkutapaosuus tavoitellun mukaiseksi (esim. muuttamalla kulkutavanvalinnan logittimallien kulkutapakohtaisia vakioita). Tällöin malli ei enää heijasta nykyistä liikkumiskäyttäytymistä, ja on tärkeää ymmärtää miten mallin lähtöoletuksia on muutettu, jotta tulkitsee tuloksia oikein (esimerkiksi voidaan vastata kysymykseen, miten henkilöautoliikenne muuttuisi, jos pystyisimme kasvattamaan kevyen liikenteen osuuden tavoitelluksi). Helsingin yleiskaavatyöhön kuuluvaa kaupunkibulevardien analyysitarkastelua voidaan hyödyntää ja muokata jatkossa Sibbesborgin tavoitehakuisissa liikenne-ennusteissa. 4. KAAVASUUNNITELMAT Sibbesborg Sibbesborgin alue on pääkaupunkiseudun itäisen kasvun kannalta merkittävässä asemassa, mikä edellyttää maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamista seudulliset näkökohdat huomioiden. Sibbesborgin osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana pidetään alueen tukeutumista pitkällä aikavälillä raidejoukkoliikenteeseen. Kuitenkin joukkoliikennejärjestelmä perustuu pitkään bussiliikenteeseen ja Sibbesborgin toteuttamisen välivaiheiden joukkoliikenteen hyvän palvelutason uskottavuus perustuu runkobussilinjoihin. Helsingin ja Porvoon välistä nopeaa bussiliikennettä voidaan hyödyntää palvelemaan aluetta. Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen on esitetty ensimmäiseen toteutusvaiheeseen. Se sisältää bussipysäkit moottoritielle ja liityntäpysäköinnin liittymän läheisyyteen. Jotta alueen tulevien asukkaiden liikkumiskäyttäytyminen tukee tavoitteita, tarvitaan hyvä palvelutaso runkolinjoille. Sibbesborgin osayleiskaava mahdollistaa noin uuden asukkaan ja noin uuden työpaikan sijoittumisen alueelle. Toteutumisen aikataulu riippuu monesta tekijästä, kuten kunnan maanhankinnan onnistumisesta ja kuntatalouden kehityksestä. Optimaalisessa skenaariossa raideliikenneyhteys palvelisi aluetta pian vuoden 2035 jälkeen ja tällöin sitova päätös raideliikenteestä tulisi tehdä vuoden 2025 vaiheilla. Hitaan kasvun skenaariossa päätös raideliikenteestä tehdään vasta vuoden 2050 jälkeen. Sibbesborgista tavoitellaan omavaraista pikkukaupunkia. Parhaiten tämän tavoitteen mukainen raideliikenneratkaisu olisi kaupunkijuna. Heli raidevaraus on kuitenkin poistettu maakuntakaavasta eikä uutta rannikon suuntaista ratakäytävää ole esitetty. Yhtenä syynä Heli-radan poistamiseen oli pohjavesialueiden sopimattomuus ratakäytävälle Kehä III tuntumassa. Taajama- tai kaupunkijuna voidaan toteuttaa monin tavoin ja aikaisemmin tutkituista vaihtoehdoista poikkeavana järjestelmänä. Östersundomin yleiskaavan luonnosvaihtoehdossa E esitettiin seudullinen taajamajunarata. Östersundomin Sakarinmäessä olisi Helsingin itäinen rautatieasema, jossa olisi liityntä metroon tai pikaraitiotiehen. Seudullisesti ajateltuna rannikkoradan ei olisi tarpeellista suuntautua Helsingin keskustaan vaan pikemmin lentokentän suuntaan. Rannikkorata (Aviapolis- Hakunila- Östersundom- Sibbesborg Porvoo- Loviisa - Kotka) avaisi kiinnostavia kehittymisen mahdollisuuksia koko Itä-Uudellemaalle. 8

140 Yksistään bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikenne ajautuu pääkaupunkiseudun itäpuolella ennen pitkää tilan puutteeseen, kuten on tapahtunut myös länsirannikolla. Lisääntyvä bussiliikenne ei välttämättä mahdu Kampin linja autoterminaaliin eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Itäkeskukseen on myös hyvin vaikeaa mahduttaa lisää bussiliikennettä. Nykyiset Porvoon bussit ajavat Kampin keskukseen ja niille todennäköisesti löytyy tilaa myös jatkossa. Kun metro on toteutettu Östersundomin Sakarinmäkeen tai Majvikiin saakka, bussiliikenne ohjataan sinne. Eriksnäs Eriksnäsin osayleiskaava-alue sijaitsee Sipoonlahden itärannalla Porvoonväylän eteläpuolella. Eriksnäsin osayleiskaavassa suunniteltu uusi kaupunkirakenne liittyy saumattomasti Sibbesborgin osayleiskaavan rakentamisalueisiin. Useat uudet katuyhteydet liittävät Eriksnäsin osaksi Sibbesborgin kokonaisuutta. Eriksnäsin osayleiskaavan mukaisesti alueesta muodostuu merellinen pikkukaupunki Sibbesborgin kaupunkikokonaisuuden alakeskuksena. Alueen väestötavoitteeksi on esitetty noin asukasta ja työpaikkojen määräksi noin Osayleiskaavan toteuttamissuunnitelman mukaan kaavan viimeiset osat toteutuvat noin vuoteen 2050 mennessä. Osayleiskaavan keskeisenä lähtökohtana on raidejoukkoliikenteen rakentaminen Etelä-Sipooseen. Eriksnäsin alue tukeutuu tähän järjestelmään liityntäbussilinjaston avulla. Lisäksi osayleiskaava mahdollistaa hyvin toimivan ja maisemallisesti houkuttelevan kevyen liikenteen verkoston. Östersundom Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin uudelle asukkaalle vuoteen 2060 mennessä ja luo uutta pientalokaupunkia merelliseen ympäristöön. Alueelle voi sijoittua noin uutta työpaikkaa. Työpaikkamäärä perustuu itäisen esikaupungin toteutuneeseen määrään, mikä on melko matala tavoite. Työpaikkaomavaraisuusasteen nostamiseksi tavoitteena on ainakin tuplata luku. Alueen toteuttaminen kestää vuosikymmeniä sen jälkeen kun yleiskaava on saanut lainvoiman, mikä tulee todennäköisesti myös kestämään vuosia. Vuoteen 2065 mennessä toteutuu arviolta 75 % kaavalla tavoitellusta kerrosalasta. Ennen sitovaa päätöstä itämetron jatkamisesta on mahdollista täydentää yhdyskuntarakennetta Karhusaaressa ja Korsnäsin rannalla sekä aloittaa rakentaminen Majvikissa. Metron toteuttaminen on alustavasti ajoitettu vuosien välisenä aikana toteutettaviin hankkeisiin. Näin ollen ensimmäinen täydentävä ja tiivistävä toteutumisen vaihe kestää vuosikymmenen ( ). Itämetron jatkeen rakentamispäätöksen jälkeen voidaan aloittaa laajamittainen aluerakentaminen asemanseuduista lähtien. Tämä 2030-luvun alusta käynnistyvä rakentamisvaihe sisältää myös merenrannalle sijoittuvia asuinalueita. Yleiskaavan mukaisesti alueen liikennejärjestelmä tukeutuu metroon. Kaava mahdollistaa lisäksi raitiotieverkoston ulottamisen alueelle. Pikaraitiotie on metroa halvempi ratkaisu ja täyttäisi maakuntakaavoituksen vaatimuksen uusien taajama-alueiden tukeutumisesta raideliikenteeseen. Pikaraitiotieverkosto ei kuitenkaan mahdollista raideliikenteen jatkamista itään eikä siten palvele 9

141 seudullisesti muuten kuin parantamalla poikittaisia yhteyksiä seudulla. Kehä III suunta on oleellinen osa raidejärjestelmää (Jokeri 3). Joka tapauksessa raidejärjestelmän rakentaminen alkuvaiheessa on välttämättömyys, jotta alueen liikennekulttuuri muodostuu tavoitteiden mukaiseksi. Östersundomin toteuttamisessa pikaraitiotie vaihtoehto muodostaa siis riskin pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän toteuttamiselle. Metron rakentaminen etupainotteisesti ei ole todennäköistä ja edullisemman pikaraitiotien valinta on puhtaasti taloudellisesti ajateltuna kilpailukykyisempi. Pikaraitiotie on nykyisellä maankäytöllä kannattava hanke Mellunmäkeen saakka ja lisäkustannus toteuttaa Östersundomiin asti on arvioitu suhteellisesti matalaksi. Raitiotie voi muodostaa riskin alueen nopealle kehittymiselle, koska tällöin metron toteutus siirtyy huomattavasti myöhempään ajankohtaan. Raitiotien kapasiteetti ei ole riittävä Östersundomin tavoitetilanteessa eikä sillä voida palvella itäisempiä alueita. Sekä Östersundomin yleiskaavan että HLJ 2015 on taustalla ja tavoitteena on rakentaa metro yhtenä kokonaisuutena 2020 luvun lopulla Mellunmäestä Majvikiin saakka. Metron toteuttaminen voi sisältää välivaiheita, esimerkiksi Mellunmäki- Länsisalmi välin rakentamista ensin, jolloin Länsisalmeen syöttävä liityntäliikenne palvelisi aseman itäpuolella sijaitsevia alueita. Yhden metroaseman rakentaminen voisi mahdollisesti olla kannattavaa, jos siihen liitetään riittävä asuntotuotanto. Itä- Helsinki Helsingin Itäisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä asuu noin neljännes koko kaupungin väestöstä. Helsingin työpaikoista alueella on kuitenkin vain 9 %. Itä-Helsingin väestön oletetaan kasvavan asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Itä-Helsingin alueella on vireillä jatkuvasti paljon asemakaavahankkeita. Raidejokerin tulevien asemanseutujen tiivistäminen on merkittävä kaupunkirakenteeseen vaikuttava tekijä. Elinkeinotoiminnan ja työpaikkojen lisäämiseen ei ole yksinkertaisia reseptejä. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaa hyvin paljon alueisiin liitetyt mielikuvat, jotka ovat usein Itä-Helsingissä todellisuutta huonommat. Toimitilakanta painottuu Itäisessä Helsingissä pääkäyttötarkoitukseltaan teollisuus- ja varastorakennuksiin. Itäkeskuksen toimitilarakennukset ovat sen sijaan kaupan tiloja ja toimistorakennuksia. Eniten toimitilakerrosalaa on Herttoniemessä. Koska toimitilojen kysyntä vähenee taloudellisessa taantumassa, on toimitilojen muuttamiselle asunnoiksi suuri paine. Itä-Helsingin yhdyskuntarakenteen kannalta tämä ilmiö ei ole toivottava. Pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän toteuttamisella ja uusilla raidejoukkoliikenteen ulottuvuuksilla on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia Itä-Helsingin kehitykselle mm. sitä kautta, että työpaikka-alueiden asema yhdyskuntarakenteessa muuttuu, työvoiman saatavuus helpottuu ja paine asuinrakentamiseen voi laajentua itään. Helsingin yleiskaavatyössä Itä-Helsinkiin esitetyistä kehityskohteista erityisesti Lahdenväylän kehityskäytävä on merkittävä, sillä sen arvioitu potentiaali lisärakentamisesta on jopa kerrosneliömetriä. Joukkoliikenteen osalta saaristoraitiovaunu on merkittävin hanke itäsuunnassa, mikä mahdollistaa uuden saaristokaupungin kehittymisen. Myös Raidejokerin ja Jokeri 2:n asemanseutuja painotetaan yleiskaavassa. Jokeri 3 on idän kasvun kannalta tärkeä. Ilman sitä Jokeri 1 kuormittuu liikaa ja sen tavoiteltu erinomainen palvelutaso heikkenee. Vuosaari on todettu potentiaaliseksi täydennysrakentamisen kohteeksi olemassa olevan raideliikenteen vuoksi. Itäväylän bulevardisoinnin vaikutukset lisärakentamiseen ovat hyvin vähäiset niissä kohdissa, joissa metro on kiinni väylässä. Metron eriytyessä Mellunmäen suuntaan väylän varrella on selkeästi enemmän potentiaalia lisärakentamiselle. 10

142 5. SKENAARIOTARKASTELU Skenaario 1: OPTIMAALINEN KASVU (ITÄMETRO 2025) Nopean kasvun skenaariota pidetään pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän kannalta tavoiteltavana. Skenaariossa itämetron jatke on toteutettu Majvikiin asti vuonna Tämä edellyttää, että päätös metron rakentamisesta tehdään pian ja rakentaminen alkaa ennen vuotta 2025 Metroverkon laajentaminen itään vahvistaa pääkaupunkiseudun rannikonmyötäistä joukkoliikenteen runkokäytävää ja kytkee Östersundomin alueen Helsingin keskustaan ja Länsimetron myötä Espoon eteläosan kaupunginosiin. Radan ansiosta alueiden saavutettavuus paranee. Itään laajenevalla metrolla taataan, että uuden suuren asuinalueen asukkaille tarjotaan hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Tämä vähentää tarvetta käyttää matkoihin henkilöautoa. Vaihtoyhteyksien korkeatasoinen toteuttaminen Vantaalta, Sipoosta ja myös Porvoon suunnasta lisää joukkoliikenteen käyttömukavuutta ja käyttäjäkuntaa. Metroa täydentää kattava liityntäbussilinjasto. 11

143 Skenaario 2: HIDAS KASVU (ITÄMETRO 2040 ) Hitaan kasvun skenaariossa itämetron jatkaminen viivästyy. Itämetron jatkamisesta tehdään päätös vuoden 2025 jälkeen ja rakentaminen aloitetaan vasta vuoden 2040 jälkeen. Liikennejärjestelmän vaiheittain toteuttaminen kytkeytyy maankäytön kehityspolkuun ja päinvastoin. Ilman tehokasta raidejoukkoliikennettä, tonttimaan arvo Östersundomissa ei ole niin korkea, että tontinmyynnillä voitaisiin kattaa tarvittavat infrastruktuurin rakentamisen ja palveluiden järjestämisen aiheuttamat kustannukset. Sama koskee muita idän kehityskäytävällä sijaitsevia alueita. Kysyntä on heikompaa ja alueiden toteuttaminen hidasta. Liikkumiskulttuuri jatkuu alueella nykyisellään eli hyvin henkilöauton käyttöön painottuvana. 12

144 Maankäytön kehitys nopean kasvun skenaariossa. 13

145 Maankäytön kehitys hitaan kasvun skenaariossa. 14

146 6. ARVIOINTI Skenaariotarkastelun avulla voidaan arvioidaan kaavojen ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä suhteessa muihin suunnitteilla oleviin hankkeisiin, niiden väestötavoitteisiin sekä keskinäiseen toteutusjärjestykseen ja ajoitukseen. Arvioinnin tasoina ovat valtakunnallinen, seudullinen ja paikallinen näkökulma. Valtakunnallinen taso Valtakunnallisesti merkittäviä kehittämiskohteita ovat valtatie 7:n ja Kehä III:n väyliin tukeutuvat uudet työpaikka- ja teollisuusalueet. Elinkeinoelämän näkökulmasta sijainti Helsinki-Vantaan lentokentän, Vuosaaren sataman tai Skjöldvikin läheisyydessä on houkutteleva. Näiden sijaintien hyödyntäminen mahdollistaa uusien työpaikkakeskittymien muodostumisen, mikä olisi toivottavaa vallitsevassa taloustilanteessa mahdollisimman pian. Valtatie 7:n varrelle voi muodostua myös uusia logistiikka-alueita, jotka palvelevat tavaraliikennettä sekä Helsingin että Pietarin suuntaan. Toisaalta kasvavat liikennemäärät aiheuttavat valtateiden ruuhkautumisen pitkällä aikavälillä. Lisäkaistat tavaraliikenteelle ja joukkoliikenteelle tulevat tarpeellisiksi, mikä aiheuttaa suuria investointitarpeita. Tämä kehitys on tosin odotettavissa joka tapauksessa, vaikka alueen maankäytön potentiaalia ei otettaisi käyttöön lainkaan. Liikenteen vaatimien investointien rahoittaminen tulee olemaan helpompaa, mikäli alueen kehityksestä saadaan samanaikaisesti tuloja. Helsinki on taloudellisesti koko Suomen veturi, jonne työpaikat ovat keskittyneet. Työvoiman saatavuus on siis valtakunnallisesti merkittävä kysymys. Asuntojen hintatason noustessa työvoimalle ei riitä asuntoja lähellä työpaikkaa ja varsinkin matalapalkkaisilla aloilla työmatkojen pituus kasvaa. Ilmiö on tuttu muista metropoleista, tosin sillä erotuksella, että Helsingin seudulla asuntojen hintataso on tietoisten poliittisten päätösten tulosta eikä niinkään maantieteellinen tosiasia. Ongelman alkuperästä riippumatta sen ratkaisuna ovat kohtuuhintaiset asunnot hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Seudullinen taso Idän kasvukäytävä merkitsee seudullisesti tasapainoista kasvua. Asuntotuotantoa tulee olla riittävästi, jotta sillä olisi vaikutusta asuntojen hintoihin laskevasti. 15

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Suunnittelualue Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2653 Hennalan kasarmialue, Hennala (kaavan 2. vaihe)

Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2653 Hennalan kasarmialue, Hennala (kaavan 2. vaihe) 1(5) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2653 Hennalan kasarmialue, Hennala (kaavan 2. vaihe) ALOITE/HAKIJA Asemakaava

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot