Lakialoitteita 27/2012 vp ja 28/2012 vp koskeva asiantuntijalausunto lakivaliokunnalle OTL, VT Anja Hannuniemi
|
|
- Aapo Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lakialoitteita 27/2012 vp ja 28/2012 vp koskeva asiantuntijalausunto lakivaliokunnalle OTL, VT Anja Hannuniemi Pääpiirteittäin kommentoin lakialoitteita, että lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevat järjestelmämme kaipaavat kipeästi uudistamista. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ei kyetä riittävän tehokkaasti panemaan täytäntöön tapaamisoikeuksia, jotka jäävät kuolleeksi kirjaimeksi aina, kun lähivanhempi vain niin sattuu päättämään. Käytössä on erilaisia keinoja kiertää uhkasakkoja, ja niitä käytetään niin laajalti, että tapaamisoikeudet voidaan kokonaan vesittää. Erityinen osoitus järjestelmän kyvyttömyydestä ovat usein sattuvat tapaukset, joissa täysin kunnollinen isä määrätään tapaamaan lapsiaan valvotusti pelkästään siitä syystä, että äiti ei tahdo suoda hänelle normaalia luonapitoa. Valvottujen tapaamisten tulisi olla varattu vain sellaisille vanhemmille, jotka väkivaltaisuutensa tai muun vakavan ongelmaisuutensa takia eivät kykene luonapitoon omassa kodissaan, ja tästä tulisi saada määräys lakiin. Seurauksena lain tehottomuudesta on valtava määrä käytännössä isättömiä lapsia, joiden kärsimykset isän puutteen ja huoltoriidan välikappaleeksi joutumisen vuoksi ajavat heidät muutaman vuoden päästä lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaiksi. Aivan liian monet näistä nuorista syrjäytyvät myöhemmin koulutuksesta ja työelämästä. Sen vuoksi tässä ongelmassa on kyse sekä suurista inhimillisistä tragedioista, että myös maamme kilpailukyvyn huomattavasta heikkenemisestä lähitulevaisuudessa. Aiheeton tapaamisten sabotointi ja estäminen tulisi siten voida sanktioida nykyistä tehokkaammin. Eri asia on kuitenkin, onko tapaamisten estämisen kriminalisointi oikea väline, vai pitäisikö sen sijaan tehostaa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Lakialoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta molempien ehdotettujen lainkohtien muotoiluissa on puutteita, joita käsittelen jäljempänä. 1. Nykyiset menettelytavat eivät toimi katkerissa kiistoissa ei myöskään Follo-sovittelu Toisin kuin oikeusministeriön lausunnoissa annetaan ymmärtää, ei nykyisillä säännöksillä ja menetelmillä, vaikka tuomareiden koulutusta lisättäisiin, voida saada aikaan parannusta tosiasialliseen tilanteeseen. Suurin syy tähän on, että kansainvälisen PAS-kirjallisuuden ja tilanteista saatujen kokemusten perusteella vieraannuttamiseen voidaan puuttua vain pakkokeinojen avulla, mutta sellaisia OM ei ole kehittämässä. Päinvastoin, sen tarjoama menetelmä Follo-sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen, mikä ei toimi silloin, kun kyse on katkerasta kiistasta. Jos vieraannuttajan asenteet ovat ehtineet kovettua, Follosta ei ole mitään apua. Päinvastoin Follosta voi olla huomattavaa haittaa, koska sovittelulla vieraannuttaja voi lykätä asian kunnollista käsittelyä oikeudessa. Vapaaehtoisuuden vaatimus johtaa usein siihen, että menettelyyn ei voida ryhtyä, kun vieraannuttaja kieltäytyy siitä. Jos hän toisaalta antaa suostumuksensa Folloon, syynä on yleensä, että hän aikoo käyttää sovittelua vain omien intressiensä ajamiseen, voidakseen jatkaa tapaamisten estämistä, pelata aikaa ja vetkuttaa tilannetta niin, että vastapuoli ei pääse käymään kunnon täytäntöönpanoprosessia, jonka lopputulos uhkasakko vasta pakkokeinona voisi saada tapaamiset uudelleen käyntiin. Follosta saatujen kokemusten perusteella, jos tapaus on tuore, niin sovittelusta voi joskus olla hyötyä. Siitä ei kuitenkaan ole mitään apua pitkittyneisiin kiistoihin tai silloin, kun vieraannuttajan
2 2 asenne on alunperinkin hyvin itsekäs tai muuttunut läpitunkemattomaksi. Follon negatiivisiin puoliin kuuluu lisäksi, että sen tuloksena tullut sovinto ei ole täytäntöönpano- eikä valituskelpoinen, eikä vanhempi voi käyttää Follo-istunnossa esiin tulleita seikkoja myöhemmissä prosesseissaan. Tuomarivetoinen sovittelu ei myöskään ole paras mahdollinen. Yhdysvalloissa, jonka järjestelmää pidän selvästi kehittyneempänä kuin Suomen, pakollista sovittelua harjoitetaan psykologien ja psykiatrien toimesta siten, että tuomioistuin antaa määräyksiä pakkokeinoista, joiden avulla hankalat asiakkaat saadaan pidettyä mukana sovittelussa. Suomessa ei osata käyttää pakkokeinoja vieraannuttamisen estämiseksi ja vieraannuttavien lähivanhempien annetaan Follo-istunnoissa sanella omat ehtonsa sopimuksen sisällöksi, samoin kuin he saavat käytännössä tehdä muutenkin tuomioistuimissa päätösten sisältöjen suhteen. Niin ollen, jos Follon avulla ylipäänsä saadaan aikaan jonkinlainen sopimus, se ei lopputulokseltaan poikkea usein millään tavoin oikeuden päätöksestä, joka olisi annettu tavanomaisen huolto- tai tapaamisprosessin jälkeen käräjäoikeudessa. Kun monissa tapauksissa lähivanhempi myös alkaa rikkoa tehtyä sopimusta pian sen solmimisen jälkeen, eivätkä päätöksen täytäntöönpano ja valitus ole käytettävissä, Follo ei merkitse parannusta, vaan heikennystä vieraannutetun etävanhemman, ja samalla myös lasten asemaan. Follo ei siten tuota minkäänlaista lisäarvoa nimenomaan katkerissa, pitkittyneissä kiistoissa. Hyödytön se ei silti ole, koska sillä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, kun erosta on kulunut vasta vähän aikaa ja lähivanhempi vielä kykenee aitoon neuvotteluun. Parhaimmillaan Follolla voidaan ehkäistä huoltoriidan eskaloituminen katkeraksi kiistaksi, mutta jos niin tapahtuu, Follo ei enää auta. Olisikin tärkeä ymmärtää, että huoltoriitoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan useita erilaisia menetelmiä, joista enemmän vapaaehtoisuutta sisältäviä sovelletaan alkuvaiheessa. Jos tilanne pääsee eskaloitumaan, joudutaan sen sijaan käyttämään kovempia keinoja. Niistä tärkeimpiä ovat lapsen ajan jakaminen uudella tavoin, uhkasakko ja nouto sekä viime kädessä lapsen asumisen siirto sille vanhemmista, joka pitää parempaa huolta toisen vanhemman tapaamisista. Mikään menetelmistä ei kuitenkaan paranna lasten tilannetta, jos samalla ei luoda järjestelmää vanhempien pakolliseksi psykiatriseksi arvioimiseksi, johon on ryhdyttävä heti, kun kiista alkaa osoittaa pitkittymisen merkkejä. Lähtökohtana tulisi olla, että lapsi sijoitetaan asumaan vanhemmista terveemmän luo, toisin kuin nykyään, kun lähivanhemman mielenterveys voi olla hyvinkin alhaista tasoa lasta vakavasti uhkaavin tavoin Ihmisoikeustuomioistuimen esimerkkiä tulisi seurata PAS:n sanktioimiseksi Kansainväliset velvoitteemmekin edellyttävät lain uudistamista. Suomen valtion tulisi seurata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) esimerkkiä vieraannuttamisoireyhtymän (PAS) tunnistamisessa ja sanktioimisessa. PAS on tullut oikeuskäytännössä virallisesti hyväksytyksi, kun EIT vuonna 2006 ja 2007 antamissaan Koudelka ja Zavrel- ratkaisuissa vetosi siihen lapsen tapaamisoikeuskiistassa relevanttina psykiatrisena oireyhtymänä ja moitti Tsekin valtiota niiden 1 Tarkemmat ehdotukset vanhempien psykiatrista arviointijärjestelmää varten ovat luettavissa artikkeleistani Vanhemmasta vieraannuttaminen uhka lasten hyvinvoinnille, Oikeustiede 2007, ja Lääketieteellisen tiedon käyttö lapsia koskevissa prosesseissa, teoksessa Raimo, Lahti (toim.): Biolääketiede, tutkimus ja oikeus. Helsinki 2012, Erityisen tärkeänä pidän laaja-alaisten persoonallisuuskartoitustestien (esim. MMPI-II) teettämistä kummallekin vanhemmalle erikseen.
3 3 kansallisen lakien mukaisten toimenpiteiden laiminlyömisestä, jotka olisivat voineet estää lapsen vieraannutetuksi tulemisen. 2 Näissä tapauksissa EIT käytti hyväkseen tsekkiläisten psykologien tekemiä PAS-diagnooseja, mutta tapauksessa Kutzner v. Saksa EIT viittasi itse päätöksensä johtopäätösosassa vieraannuttamiseen. 3 Eri valtioista PAS on hyväksytty Saksan, USA:n, Kanadan, Australian ja Israelin oikeuskäytännöissä. Huomattava määrä psykologeja ja psykiatreja soveltaa sitä työssään ympäri maailman muissakin maissa. Saksan järjestelmä toimii esikuvana suomalaiselle oikeusjärjestykselle, joten voisimme ottaa mallia siellä v tehdystä lapsenhuoltolain uudistuksesta, jossa PAS on tärkeässä asemassa. Suomen valtio on sidottu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ohella sen sisältöä määrittävään EIT:n soveltamiskäytäntöön, joten suomalaisten tuomioistuinten tulisi ottaa vieraannuttamisoireyhtymä vakavasti ja soveltaa sitä kotimaisessa oikeuskäytännössä. Koudelka- ja Zavrel- ratkaisujen jälkeen lapsen mahdollinen manipulointi tulisi tutkia PAS-viitekehyksessä. Näin meillä ei kuitenkaan toimita, vaan vieraannuttamisoireyhtymää ei tunnisteta, tai vaikka se joskus tunnistettaisiinkin, vieraannuttamista ei sanktioida siitä huolimatta, että lapsi kärsii tilanteesta hirvittävästi. Toisaalta manipulointiväitteitä viljellään huolettomasti ja käytetään tuomioistuinten päätöksissä huolimattomasti ilman, että PAS-oireita sovellettaisiin erotusdiagnostisesti, eli tarkastelemalla myös niiden mahdollista poissaoloa. Tästä on jo aiheutunut huomattavasti haittaa, myös rikosjutuissa, joissa viattomia ihmisiä tuomitaan turhaan ja syyllisiä vapautetaan väärin perustein OM:n lapsenhuoltolain tulkinta ei vastaa alkuperäistä eikä edesauta vieraannuttamiseen puuttumista nykysäännösten avulla OM:n lausunnoissa väitetään, että vieraannuttamiseen voitaisiin puuttua nykyisen lainsäädännön tarjoamin keinoin ja että vieraannuttamisasiasta järjestetään koulutuksia tuomareille. Tiedän, että joitain tällaisia koulutustilaisuuksia on pidetty, mutta minkäänlaista muutosta parempaan suuntaan ei oikeuskäytännössä ole tapahtunut. Päinvastoin, nykyisen käytännön puitteissa rikotaan jatkuvasti lakia sivuuttamalla lapsenhuoltolain (LHL) 10 :n 1 mom., jonka mukaan huoltopäätös tehdään sillä perusteella, kuinka lapsen tapaamisoikeus vastaisuudessa parhaiten toteutuu. Jos em. säännös otettaisiin vakavasti, vieraannuttamisen kohteena oleva lapsi sijoitettaisiin lähtökohtaisesti asumaan sen vanhemman luo, joka pitää paremmin huolta toisen vanhemman tapaamisista. Lapsenhuoltolain uudistamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä katsotaan, että jos lähivanhempi estää toisen vanhemman tapaamisia, voidaan huolto siirtää tälle toiselle vanhemmalle: 2 Affaire Koudelka c. République Tchèque (Requête no 1633/05) ; Affaire Zavrel c. République Tchèque (Requête no 14044/05) Kyse on katkerista tapaamiskiistoista, joissa äiti oli perusteetta estänyt lasten tapaamisia isän kanssa isän perhe-elämän suojaa (EIS 8 artikla) rikkovalla tavalla. 3 Tapauksessa Kutzner v. Saksa (465444/99) EIT katsoi päätöksessään saksalaisten viranomaisten ryhtyneen lasten turhaan huostaanottoon näiden vanhemmilta, ja että lapset olivat tulleet viranomaisten toimesta vanhemmistaan vieraannutetuiksi. Olen käsitellyt näiden kolmen lisäksi useita muita EIT:n vieraannuttamisratkaisuja artikkelissani Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja tapaamisoikeuskäytännössä, Defensor Legis 6/2008, Olen selostanut tällaista rikosjuttua, jossa on annettu kaksi keskenään ristiriitaista hovioikeuden päätöstä ja joka olisi ollut ratkaistavissa PAS-erotusdiagnostiikalla artikkelissani Lääketieteellisen tiedon käyttö lapsia koskevissa prosesseissa, teoksessa Raimo, Lahti (toim.): Biolääketiede, tutkimus ja oikeus. Helsinki 2012, 1-59.
4 4 ""Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan 1 :n 1 momentin mukaan eräänä huollon tavoitteena on myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden turvaaminen lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Silloin, kun lapsen huolto joudutaan uskomaan yksin toiselle vanhemmista, on tämän vuoksi asiaa ratkaistaessa otettava eräänä arviointiperusteena huomioon myös se, kumpiko vanhemmista kykenee oletettavasti huoltajana paremmin turvaamaan lapsen myönteiset suhteet molempiin vanhempiin nähden. Vastaavasti voidaan huollosta tehdyn sopimuksen tai siitä tehdyn päätöksen eräänä muuttamisen perusteena myös vedota siihen, että se vanhemmista, jolle lapsen huolto on uskottu, estää lapsen ja toisen vanhemman välisen kanssakäymisen tavalla, joka on ristiriidassa lapsen edun kanssa. Tapaamisoikeuden toteutuminen käytännössä edellyttää ennen kaikkea sitä, että vanhemmat pyrkivät erityisesti edistämään tässäkin kohden lapsen etua ja unohtamaan mahdolliset keskinäiset ristiriitansa. Tämän seikan korostamiseksi sekä liittyen varsinkin 1 :n 1 momentin periaatteisiin on 2 :n 2 momentissa korostettu vanhempien keskinäistä yhteistoimintaa ja lapsen edun huomioon ottamisen merkitystä tapaamisoikeuden yhteydessä. Säännöksen noudattamiseen ei liity mitään suoranaisia sanktioita. Edellä esitetyn perusteella on kuitenkin mahdollista, että säännöksessä vahvistetun periaatteen huomiotta jättäminen voi ääritapauksessa johtaa siihen, että huolto siirretään tapaamisoikeuden estäneeltä vanhemmalta toiselle vanhemmalle taikka että tapaamisoikeus poistetaan sen johdosta, että lasta tapaava vanhempi on käyttäytymisellään taikka laiminlyömällä toistuvasti tapaamisia selvästi vaarantanut lapsen tasapainoista tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia." 5 Tätä laissa säädettyä ja hallituksen esityksestä ilmenevää ratkaisuperiaatetta noudatettiin paremmin vielä 1990-luvun alussa, jolloin aloitin käytännön toimintani lapsiasioissa. Silloin tällöin törmäsin tapauksiin, joissa asuminen todella siirrettiin etävanhemmalle tapaamisoikeuksien rikkomisten vuoksi. Ammattipiireissä oli tuolloin vallalla käsitys, että kyse on nimenomaan sanktiosta tapaamisten estämisen vuoksi. Myöhemmin lainkohtia ei ole enää noudatettu, vaan lakia on ryhdytty tulkitsemaan siten, että tapaamisten estämisen ei katsota olevan syy lasten asumisen siirtoon. OM:n lausunnossa esitetään, että asumisen siirto ei koskaan saisi olla rangaistus huonosti käyttäytyvälle vanhemmalle, mutta edellä siteeratussa hallituksen esityksessä se näyttää tarkoitetun sellaiseksi. Tämä ilmenee HE:n lauseparista Säännöksen noudattamiseen ei liity mitään suoranaisia sanktioita. Edellä esitetyn perusteella on kuitenkin mahdollista, että..., jossa annetaan ymmärtää, että asumisen siirrossa on kyse epäsuorasta sanktiosta. Käsitys, että lapsen asumisen siirrossa kyse ei saisi olla sanktiosta, ei siten saa tukea lain esitöistä, ja LHL 10,1 :n jättäminen kuolleeksi kirjaimeksi merkitsee itse asiassa vakavaa lain tarkoituksen vesittämistä ja muuttamista ilman, että asiaa olisi käsitelty lainsäädäntöprosessissa. OM:n väitteellä, että vieraannuttaminen olisi hallittavissa nykyisten säännösten avulla, ei siten ole pohjaa, kun lain selviä säännöksiä vältetään käyttämästä siihen tehtävään, johon ne on tarkoitettu. 4. Lapsen etu ei ole ristiriidassa etävanhemman tapaamisoikeuden kanssa Anna-Kaisa Aaltonen, joka on Helsingin käräjäoikeuden lapsiasioissa toimiva käräjätuomari ja oikeusministeriön kouluttaja näissä asioissa, kirjoittaa sen jälkeen, kun on viitannut edellä mainittuihin lain ja hallituksen esityksen kohtiin: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei päätöstä lapsen asumisesta kuitenkaan koskaan pitäisi perustaa yksinomaan tapaamisoikeuden häiritsemiseen tai estämiseen, vaan aiemman päätöksen muuttamisen tulisi perustua kokonaisvaltai- 5 Hallituksen esitys laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 224/1982 vp., s. 13
5 5 seen harkintaan lapsen edusta. Lapsen vakiintuneen asuinpaikan vaihtaminen sen vuoksi, että lähivanhempi estää tai rajoittaa tapaamisia, tulee vain harvoin kyseeseen, elleivät lapsen olosuhteet lähivanhemman luona muutoin edellytä hänen asuinpaikkansa muuttamista. Vaikka tapaamisten perusteeton estäminen osoittaa puutteita lähivanhemman huoltajakyvyssä, lähihuoltajuuden siirtämistä harkittaessa tulee ottaa huomioon kaikki lapsen edun tulkintaan vaikuttavat seikat. Siirto ei saa koskaan olla rangaistuksenluontoinen seuraus huonosti käyttäytyneelle vanhemmalle eikä päätösharkintaan pidä sekoittaa kysymystä vanhempien välisestä oikeudenmukaisuudesta." 6 Laissa ei lue, että tapaamisoikeuden merkitys voitaisiin täysin sivuuttaa vetoamalla "kokonaisvaltaiseen harkintaan". Epämääräisen kokonaisharkinnan sijasta tulisi kriteerinä käyttää lapsen etua, jonka perusteella sen vanhemman, jolle lapsen asuminen aiotaan siirtää tai jolla se aiotaan pysyttää, pitää olla huoltajankyvyiltään sopiva lähivanhemmaksi. Tärkeimpiä huoltajankykyä osoittavia seikkoja on juuri vanhemman kyky tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Jos sitä ei ole, asumisen siirto tulee tehdä, koska lapsen tunnesiteen tuhoaminen toiseen vanhempaan on niin suuri uhka lapsen kehitykselle, että sellainen toiminta pitää ehdottomasti estää jo lastensuojelullisista syistä. Sitä edellyttävät myös perhe-elämän suojaa koskeva EIS 8 artikla ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen 9 artikla, jonka mukaan lasten tulee saada olla molempien vanhempiensa kasvatettavana. Lisäksi, kun tapaamisia estävät vieraannuttajat usein sairastavat vakavia mielenterveyshäiriöitä, lähinnä persoonallisuushäiriöitä, ovat ylisuojelevia ja symbioottisen takertuvuutensa vuoksi hyväksikäyttävät lapsia omiin tarpeisiinsa näkemättä lapsen tarpeita, he ovat toisen vanhemman olemassaolosta täysin riippumattakin vanhemmuudeltaan hyvin kyseenalaisia. 7 Tästä syystä lapsen asumisen siirto pois vieraannuttajalta on joka tapauksessa lapsen edun mukainen. On myös hyvin häiritsevää, että vanhempien välistä oikeudenmukaisuutta ei saisi ottaa kysymyksenä huomioon. Tämä vahvistaa käsitystä, että isien oikeuksista ei tuomioistuimissa piitata lainkaan. Jos tuomioistuimissa ei välitetä oikeudenmukaisuudesta, missä sitten? Lapsen etu ei ole asia, joka sulkeutuisi pois vanhempien välistä oikeudenmukaisuutta edistettäessä, vaan aivan päinvastoin: Lapsi on niin läheisesti sidoksissa kumpaankin vanhempaansa, että hän kärsii, jos vanhempaa kohdellaan väärin. Vanhemman kannalta epäoikeudenmukainen ratkaisu on siten myös lapsen kannalta aina huono. Kohtelemalla epäoikeudenmukaisesti toista vanhempaa tuomioistuin osallistuu vieraannuttamiseen ja sen sisäisen kuvan rikkomiseen, joka lapsella on vanhemmastaan. Kuva vanhemmasta on myös lapsen kuva omasta itsestään. Lapsen identifioituessa aina vanhempaansa, vaikka tämä olisi poissaolevakin, hän häiriintyy, kun vanhempi leimataan huonoksi tai tätä kohdellaan väärin. Aikuistuneiden PAS-lasten mukaan he eivät kyenneet erottamaan vieraannuttajan torjuttuun vanhempaan kohdistamaa vihaa siitä vihasta, joka suuntautui lasten tätä vanhempaa muistuttaviin ominaisuuksiin, eli he kokivat myös itsensä vihatuiksi. Näistä tekijöistä kumpuavat ne monet negatiiviset seuraukset, joista vieraannutetut lapset kärsivät läpi elämänsä, mm. masennus ja huono itsetunto aina itsevihaan asti. 8 Vastaavasti kuin Aaltosella OM:n lausunnossa 176/43/2012 sivulla 2(4) mainitaan: Lain säännösten tarkoituksena on palvella ennen kaikkea lapsen etua. Tämän vuoksi tapaamisoikeus on laissa muodostettu lapselle kuuluvaksi oikeudeksi, eikä vanhemman oikeudeksi lapseen nähden. Tällaiset argumentit, joissa lapsen etu asetetaan keinotekoisesti vastakkain isän oikeuksien kanssa, ovat tyypillisiä pelkästään äitien oikeuksia puoltavien keskuudessa. Menettely kertoo siitä, että äidin 6 Aaltonen, Anna-Kaisa: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa, Helsinki 2009, Hannuniemi 2007, luvut 4, 6.1., 6.2., 7, 8 ja niissä mainittu kirjallisuus. 8 Baker, Amy: The Long-Term Effects of Parental Alienation on Adult Children: A Qualitative Research Study. The American Journal of Family Therapy 2005 (33), , 294
6 6 annetaan sanella lapsen etu, joka nähdään yksipuolisesti hänen perspektiivistään katsoen. Käytännössä lapsen etu samaistetaan äidin etuun. Tällöin isä voidaan esittää ulkopuolisena uhkana lapselle, ja hänen oikeutensa lapsen edun vastaisena. Todellisuudessa, jos isä on kunnollinen, ei ole olemassa mitään perustetta, jonka vuoksi hänen oikeuksiaan pitäisi rajoittaa lapsen edun nimissä. Lapsenhuoltolain säätäjällä on erilainen käsitys lapsen edusta kuin se, mikä ilmenee Aaltosen tekstistä ja OM:n lausunnoista: se vanhemmista, jolle lapsen huolto on uskottu, estää lapsen ja toisen vanhemman välisen kanssakäymisen tavalla, joka on ristiriidassa lapsen edun kanssa. Vuonna 1982 ymmärrettiin, että lähivanhempi voi toimia lapsen edun vastaisesti estämällä tapaamisia tavalla, joka edellyttää toimenpiteitä. Ajattelutapa, jonka mukaan lapsen ja isän tapaamisoikeudet asetetaan vastakkain toisensa poissulkevalla tavalla, on keinotekoinen ja yhteismitaton myös ihmissuhteita koskevan psykologisen kokemustiedon kanssa. Suhteet ovat tyypillisesti aina vastavuoroisia: Jos sinä olet minulle tärkeä, olen minäkin sinulle tärkeä. Silloin tilanne on väistämättä sellainen, että isän toivoessa tapaamisia, myös lapsella on vastaava halu tavata isä. Usein tämä tosiasia kiistetään, koska vieraannuttava äiti on niin mustasukkainen lapsesta, että ei tahdo myöntää isän merkitystä lapselle, pannen lapsen suuhun isää vastustavia kommentteja. Oikeusjärjestys menee mukaan tähän harhaan esittämällä lapsen ja isän tapaamisoikeudet toisistaan erillisinä ja mahdollisesti intressiristiriidan sisältävinä, vaikka kyse on molempien panoksen edellyttävästä yhteistoiminnasta. Joka tapauksessa tapaamisoikeuden määritteleminen Suomen lain mukaan lapsen oikeudeksi ei legitimoi isien syrjintää, koska heillä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan oikeus perhe-elämään ja siten tapaamisiin lastensa kanssa. 5. Voimaepätasapainoa korjattaessa ei osapuolille tarvita samoja sanktioita Vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome, PAS) on kliininen psykiatrinen diagnoosi, joka sisältää kahdeksan oiretta. Oireet kuvailevat niitä tapoja, joilla erolapset perusteetta vastustavat muualle muuttanutta vanhempaa. 9 Lapsessa ilmenevät poikkeavat käytöspiirteet, mm. 9 Kahdeksan PAS-oiretta: 1) Panettelukampanja etävanhempaa vastaan. Kyse ei ole satunnaisista vähättelevistä lausumista, vaan pitkäjänteisestä kampanjasta, johon lähivanhempi saa lapset, usein myös sukulaisensa, ystävänsä ja osan aikaisemmista perhetutuista mukaan. 2) Heikot, absurdit tai vähäpätöiset perustelut torjunnalle. Normaalit tai vain vähän häiritsevät etävanhemman piirteet esitetään suurina heikkouksina, niitä paisutellaan ja esitetään lapsille tuhoisina. Valituksen aiheet voivat olla kokonaan keksittyjä tai sisällöltään mielettömiä. 3) Ambivalenssin puute lapsessa; pitää etävanhempaa kokonaan pahana ja lähivanhempaa kokonaan hyvänä. Lapsi ei suostu muistamaan tai ei todella muista mitään positiivista etävanhemmasta, vaikka hyviä kokemuksia on ollut runsaasti. Myöhemmin tällainen alkeellinen ajattelutapa voi laajentua kaikki elämänalueet läpäiseväksi mustavalkoajatteluksi, jonka tuottama halkeama, splitti, lapsen psyykessä muodostaa pohjan rajatilatasoiselle häiriölle. 4) Itsenäinen ajattelija -ilmiö. Lapsi väittää, että hänen vastenmielisyytensä etävanhempaa kohtaan on itsenäisen ajattelun tulosta, kun se todellisuudessa on lähivanhemman manipuloinnin seurausta. Lähivanhempi menee lapsen selän taakse ja väittää tahtovansa järjestää tapaamisia, mutta kun lapsi ei tahdo tavata. Kuitenkin kysymyksessä saattaa olla niin nuori lapsi, ettei sen ikäinen pysty itsenäisesti päättämään muistakaan omista asioistaan. 5) Lapsen antama, vieraannuttavan vanhemman käsityksiä heijastava tuki tälle vanhempien välisessä konfliktissa. Lasten lausunnot koskien etävanhempaa ovat usein sanatarkkoja kopioita lähivanhemman puheista tai lähellä niitä. Lapsi käyttää ikäkaudelleen vieraita termejä tai sivistyssanoja. 6) Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden ja/tai hyväksikäytön johdosta, ei kiitollisuutta. Vieraannuttavalla lähivanhemmalla on usein mielenterveysongelmia. Syyllisyyden puuttuminen liittyy psykopatiaan tms. narsistisiin piirteisiin, jotka lähivanhemmasta siirtyvät lapsiin. Lahjat ja elatusavut esitetään vain manipulointiyrityksinä, eikä niistä olla kiitollisia. 7) Lainattujen mielikuvien olemassaolo. Esittäessään väitteitä etävanhemman tekemistä vääryyksistä lapset käyttävät lähivanhemmalta oppimiaan aikuismaisia termejä niiden sisältöä tietämättä, kysyttäessä lapselta etävanhemmasta tulee helposti nauhoitus päälle. Lapsen puhe kuulostaa mekaaniselta, ulkoa opitulta kuten koulun näytelmä, ilman asiaankuuluvia tunteita tai ilmaisten tunteita, joiden sisältö ei sovi kerrottavaan asiaan. 8) Vihamielisyyden leviäminen torjutun vanhemman ystäviin ja
7 7 viha sekä absurdit ja vähäpätöiset perustelut etävanhemman torjunnalle eivät ole lähtöisin lapsesta itsestään, eivätkä torjutusta vanhemmasta, vaan lähivanhempi on aiheuttanut lapsen vastustuksen käännyttämällä lapsen, usein pitkäjänteisellä kampanjalla, aiheetta tätä vastaan. Alaviitteessä mainittujen oireiden lisäksi vieraannuttamistapauksissa ovat läsnä useat muut hyvin tyypilliset vanhempien ja lasten käytöspiirteet. Tuleva vieraannuttaja on käyttäytynyt oikullisesti, väkivaltaisesti ja alistanut muut perheenjäsenet tahtoonsa jo pariskunnan asuessa yhdessä. Tuleva torjuttu vanhempi sen sijaan on ollut alisteisessa asemassa, mikä jatkuu edelleen eron jälkeen. Lapset ovat kotirauhan nimissä oppineet olemaan ärsyttämättä hallitsevampaa vanhempaa. Vieraannuttaminen alkaa usein jo avioliiton aikana siten, että hallitseva vanhempi jatkuvasti katkoo alisteisessa asemassa olevan kontaktia lapseen. Vieraannuttajalle on tyypillistä valehtelu, patologisessakin muodossa. Vieraannuttamistapaukset eroavat tavallisista erotapauksista myös siten, että kun normaali-ihmisillä on hankalaa aikaa 1-2 vuotta heti eron jälkeen, niin vieraannuttaja ei vielä siinä ajassa ole edes tajunnut eronneensa. Kun hän sen vihdoin 2-3 vuoden jälkeen ymmärtää erityisesti kuultuaan toisen vanhemman uudesta puolisosta hän vasta reagoi negatiivisesti. Lasten tapaamisia, jotka siihen asti ovat yleensä toimineet kohtuullisesti, aletaan yhtäkkiä perusteetta estää lähivanhemman toimesta. Näin ei tapahdu normaalieroissa, joissa tilanne päinvastoin rauhoittuu ja alun vaikeuksien jälkeen yhteydenpito lapsiin sujuu paremmin parin vuoden päästä erosta. On lukuisia muitakin erityispiirteitä, jotka erottavat vieraannuttamistapaukset muista jutuista. Vieraannuttamisoireyhtymän oireet ovat niin selviä, että tutustuttuaan kunnolla yhteen tapaukseen on jo nähnyt ne kaikki. Ei siten pidä paikkaansa, että OM:n lausunnossa 176/43/2012 sivulla 3(4) väitettyjen vieraannuttamiskäsitteen ongelmallisuuksien vuoksi tapausten sanktiointi ei olisi periaatteessa tai teknisesti mahdollista. Se, että tällaisiin seikkoihin ylipäänsä vedotaan, osoittaa, että OM:ssä ei ole tarpeeksi otettu selvää vieraannuttamiseen liittyvistä olosuhteista eikä kriteereistä. Sinänsä on totta kuten OM:n lausunnossa kerrotaan, että vanhemmat usein tulkitsevat tapaamisiin liittyviä lapsen reaktioita täysin vastakkaisin tavoin ja että heillä on aivan erilaiset käsitykset siitä, miten huolto- ja tapaamispäätöksiä olisi muutettava. Tällöin on kuitenkin kysyttävä, kuten erästä pariskuntaa yliopistollisessa keskussairaalassa tutkineet lääkärit: Kun vain toinen versioista voi pitää paikkansa, kummalla vanhemmista on todellisuudentaju täysin vääristynyt? Miettikää, kuinka sekaisin lapsi menee tällaisten täysin toisistaan poikkeavien käsitysten vuoksi. Hyvin tulehtuneen ja lapsen psyykettä rikkovan ristiriitatilanteen ottaminen annettuna ja sen hyväksyminen siten, että ei pyritäkään etsimään kunnollisia välineitä tilanteen hallituksi purkamiseksi kuten OM em. tekstikatkelmassa tekee osoittaa sen sijaan, että järjestelmämme on nykyisellään kyvytön ratkaisemaan katkeria huoltoriitoja lapsen edun mukaisella tavalla, eikä OM:llä ole hallussaan riittäviä keinoja järjestelmän parantamiseksi. OM:n lausunnossa 176/43/2012 sivulla 3(4) vastustetaan myös sitä, että vieraannuttamiskielto asetettaisiin vain lähivanhemmalle, eikä ehdotuksessa siten rajoitettaisi toisen vanhemman sukulaisiin. Toiseen vanhempaan suunnattu vihakampanja ei ole julmaa pelkästään hänelle, vaan usein koko tämän puoleiselle suvulle ja perhetuttaville. Vieraannuttaja katkaisee välit sellaisiin yhteisiin tuttaviin, jotka pitävät yhteyttä etävanhempaan. PAS:a ei vielä ole kirjattu mielenterveystautiluokituksiin, mutta sitä on haettu niihin suuren kansainvälisen asiantuntijajoukon toimesta, johon itsekin kuulun.
8 8 käyttäytymistä. Etävanhemman toimintaa säännellään kuitenkin yleisesti ottaen huomattavasti tarkemmin kuin lähivanhemman. Tapaamisoikeutta koskevat määräykset rajoittavat ensinnäkin lapsen ja vanhemman yhdessäoloajan lyhyemmäksi verrattuna siihen, kuinka paljon aikaa lähivanhempi pystyy lapsen kanssa viettämään. Pidemmän ajan puitteissa lähivanhemmalla on huomattavasti enemmän tilaisuuksia mustamaalata toista vanhempaa kuin etävanhemmalla. Useimmiten etävanhempi ei myöskään tahdo pilata lyhyttä yhteistä aikaa negatiivisilla asioilla, vaan pyrkii tekemään tapaamisesta lapselle miellyttävän. Jos etävanhempi ei palauta lasta, lähivanhempi voi tehdä rikosilmoituksen omavaltaisesta huostaanotosta, vastaavaa oikeutta ei ole etävanhemmalla. Lisäksi alan tutkimuksissa on todettu, että vieraannuttamisen onnistuminen edellyttää lapsen liittoutumista vanhemman kanssa, mikä ei yleensä koskaan toteudu etävanhemman ja lapsen välisessä suhteessa. Joskus harvoin tapahtuu, että etävanhempi pyrkii käännyttämään lapsen lähivanhempaa vastaan. Lähivanhemmalla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet kuin etävanhemmalla puuttua tilanteeseen mm. jättämällä tapaamisia väliin ja tekemällä samalla etävanhemman käytöksestä lastensuojeluilmoitus sekä hakemalla oikeudelta tapaamisten vähentämistä tai muuttamista valvotuiksi. Samanlaisia mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen tehokkaasti ei ole etävanhemmalla. Ehdotettu vieraannuttamiskielto -säännös pelkästään jossain määrin tasoittaisi vanhempien välillä vallitsevaa voimaepätasapainoa, mutta ei edes kokonaan korjaisi tuota epätasapainoa, joka edelleen vallitsisi lähivanhemman hyväksi. 6. Säännösehdotuksen 27/2012 vp ongelmat Ehdotettu säännös on liian suppea. Vieraannuttaminen samaistetaan pelkästään yhteen vieraannuttamistekniikkaan, nimittäin toisen vanhemman mustamaalaamiseen tai väärän mielikuvan luomiseen tästä. Vieraannuttamistekniikoita on lukemattomia, niin monia, että niitä on mahdotonta luetella tyhjentävästi laissa tai muuallakaan. Lakiehdotuksessa mainittu toisen vanhemman mustamaalaaminen lapselle on tosin yleinen, mutta vain yksi monista lähivanhempien haitallisista käytöstavoista. Vieraannuttamista voi tapahtua myös ilman, että lähivanhempi luo lapselle negatiivisia mielikuvia toisesta vanhemmasta. Lapsi voi esimerkiksi niin voimakkaasti sääliä marttyyriksi heittäytynyttä heikkoa vanhempaansa, että ei uskalla jättää tätä yksin tapaamisoikeuksienkaan ajaksi. Vanhempi voi hyväksikäyttää lapselle erilleen muuton yhteydessä tullutta antipatiaa ja laiminlyödä velvoitteensa tukea lapsen kontaktia toiseen vanhempaan ilman negatiivisten mielikuvien luomista. Suurin ongelma säännösehdotuksessa on kuitenkin, että on hyvin vaikeaa esittää näyttöä lähivanhemman pahoista puheista yms. lapselle, kun etävanhemmalle uskollisia henkilöitä ei niitä ole yleensä todistamassa. Mustamaalaamisesta ja muusta mielikuvan luomisesta saadaan tyypillisesti vain välillisiä tai aihetodisteita, esim. lasten kirjeitä tai nauhoitettuja puhelinkeskusteluita. Kukaan ei kuitenkaan pysty aukottomasti todistamaan, että lähivanhempi olisi aiheuttanut lasten negatiivisen asenteen. Sen vuoksi, jos tällainen lainkohta säädetään, se todennäköisesti jätetään soveltamatta näyttövaikeuksien vuoksi. Ehdotuksen nro 27 ongelmana on myös, että se ei tarjoa tuomarille selkeää menettelytapaa kuinka toimia vieraannuttamisen toteamisen jälkeen. Ehdotuksessa viitataan LHL 12 :ään ilmeisesti siinä mielessä, että tilanne vaatii uuden päätöksen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisesta. Tämä on liian epämääräistä. Selvemmin tulisi ilmaista, että vieraannuttamisen toteamisen jälkeen lapsen asuminen tulee siirtää sille vanhemmalle, joka paremmin pitää huolta toisen vanhemman tapaa-
9 9 misista. Laissa tulisi lisäksi olla luettelo muista mahdollisista toimenpiteistä, joihin tuomari voi ryhtyä sanktioidakseen vieraannuttamisen siviilioikeudellisin määräyksin, ja jotka edesauttavat lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaansa. Mikäli lakiteksti tahdotaan muotoilla kunnolliseksi, siihen vaaditaan vieraannuttamistilanteiden tunnistamiseksi luettelo tavallisimmista muista vieraannuttamistekniikoista. Näillä en tarkoita alaviitteessä 9 mainittuja PAS-oireita, vaan kuvauksia siitä, mitä vieraannuttajat yleensä tekevät, esim. tapaamisten estämisen lisäksi tapaamisten hankaloittaminen eri tavoin, ja muutto kauaksi. Tällaisesta normista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos menettelytapoja ei kehitetä nykyiseen verrattuna. Ehdotetun säännöksen yhteyteen kirjoitetuilla muilla säännöksillä tulisi luoda järjestelmä vanhempien psykiatriseksi arvioimiseksi siten, että tuomari voi määrätä heidät kesken prosessin puolueettomiin psykologisiin testeihin mahdollisten persoonallisuushäiriöiden ja muiden mielenterveysongelmien kartoittamiseksi samoin kuin tuomarit lähettävät kesken rikosoikeudenkäynnin syytetyt mielentilatutkimuksiin. Vasta psykiatrisen arvion avulla voidaan tehdä perusteltu ratkaisu lapsen asumisesta, joka tulee tehdä vanhemmista terveemmälle. Tämä vanhempi on yleensä myös se, joka pitää parempaa huolta toisen tapaamisista, koska lapsen suhteen pilaaminen toiseen vanhempaan on jo itsessään indisio vanhemman häiriintyneisyydestä. Muissa maissa on käytössä tällaisia menettelytapoja; Suomi on pahasti kehityksestä jäljessä, kun kunnollista vanhemmuuden arviointijärjestelmää ei ole käytössä huoltoriitojen yhteydessä. Kun lapsenhuoltokiistat ovat jatkuvasti tulleet yhä hankalimmiksi ratkaista nimenomaan vanhempien persoonallisuushäiriöiden vuoksi, eikä tuomareilta voida edellyttää psykiatrin ja psykologin taitoja, ainoa tapa on tehdä ammattilaisten toimesta tutkimus vanhempien mielenterveyden tasosta ja ehkä myös siitä, vieraannuttavatko he lasta toisesta vanhemmasta. 7. Säännösehdotuksen 28/2012 vp ongelmat Se että on päädytty vaatimaan tapaamisten estämisen kriminalisoimista johtuu nähdäkseni tapaamisoikeuden täytäntöönpanojärjestelmän tehottomuudesta. Vaikka tapaamisia on todistettavasti estetty pitkän aikaa perusteetta, on yleistä, että niskuroiva lähivanhempi ei joudu koskaan maksamaan uhkasakkoja. Erilaisin juridisin vippaskonstein voidaan selvässäkin tapauksessa välttää esimerkiksi aiemmin asetetun uhkasakon määrääminen maksettavaksi. Joiltakin vieraannuttajilta, jotka käymättä töissä loisivat yhteiskunnan kustannuksella, ei voida vähävaraisuuden vuoksi ulosmitata maksamatta jääneitä uhkasakkoja, jolloin ne eivät muodosta minkäänlaista pelotetta ao. lähivanhemmalle. Ennen vuotta 1995 tapahtunutta täytäntöönpanolain uudistusta voitiin niskuroivan lähivanhemman maksamaton uhkasakko muuntaa vankeudeksi. Vaikka muuntorangaistuksia ei kovin usein määrätty, vaikutti sellaisen uhka kuitenkin vieraannuttamista estävästi. Vuoden 1995 täytäntöönpanolakia uudistettaessa poistettiin laista mahdollisuus uhkasakon vankeudeksi muuntamiseen, mikä heikensi lain kunnioittamista ja teki siitä tehottomamman. Yhä on jäljellä tarve viime kädessä vapausrangaistuksen määräämiseen. Sen vuoksi ehdotetun rangaistussäännöksen jonka seuraamuksena nykyisellään määrättäisiin vain sakkoa maksimirangaistus tulisi olla korkeampi, esimerkiksi kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi voitaisiin säätää ensisijaiseksi seuraamukseksi vankeusrangaistus, jotta normi toimisi riittävänä pelotteena ennaltaehkäisten turhia tapaamisten estämisiä.
10 10 Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, tarvitaanko tätä varten kriminalisointia, vai pitäisikö vain palata ennen vuotta 1995 voimassa olleeseen täytäntöönpanolain muuntorangaistusmahdollisuuteen. Sitä vastaan puhuu kuitenkin, että uhkasakon määrääminen on hyvin hidas ja vaivalloinen menettely: Ensimmäinen täytäntöönpanoprosessi, jossa voidaan vain asettaa uhkasakko, kestää usein sovitteluineen jopa vuoden. Vasta toisessa prosessissa uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi; kun sovittelua ei yleensä enää järjestetä, aikaa kuluu ehkä puoli vuotta. Edelleen ulosottomies usein odottaa noin puoli vuotta, että velallinen maksaisi uhkasakon; vasta sen jälkeen ryhdyttiin vähitellen muuntorangaistusmenettelyyn. Aikaa ensimmäisestä tapaamisen estämisestä sellin oven heilahtamiseen kului todennäköisesti useampi vuosi. Rangaistusten vaikuttavuudesta tiedetään kriminologiassa, että nopeat sanktiot heti väärinteon jälkeen toimivat parhaiten. Sen vuoksi en kannata muuntorangaistusmahdollisuuden palauttamista täytäntöönpanolakiin. Tarvitsemme nopean tavan sanktioida tapaamisen estäminen, minkä vuoksi rikosoikeudellinen seuraamus on hyvä vaihtoehto ainakin, kun pelotteena toimii vankeusrangaistus. OM:n lausunnossa problematisoidaan kysymykset passiivisesta ja aktiivisesta estämisestä, tietoisesta ja tiedostamattomasta estämisestä sekä se, milloin tapaamisten estyminen tapahtuu hyväksyttävästä syystä. Näihin kysymyksiin on kuitenkin jo vastattu tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa oikeuskäytännössä, jossa vakiintuneita arvioita estämisen tarpeettomuudesta yms. kysymyksistä voidaan lainata rikosprosessin puolelle. Tällöin kuitenkin todistustaakka muodostaa ongelman. Täytäntöönpanoprosessissa, hakijan ensin näytettyä hakemuksensa perusteena tapaamisten estymisen, josta hän katsoo kuultavan olevan vastuussa, on viime mainitun tehtävänä osoittaa, että estyminen on tapahtunut hyväksyttävästä syystä. Kuten OM:n lausunnon 177/43/2012 sivulla 3(5) todetaan, rikosprosessissa syyttäjän on kuitenkin näytettävä toteen syyllisyys, vastaajan tehtävänä ei ole keksiä puolusteluita, kuten täytäntöönpanoprosessissa. Myös mahdollista rangaistusta varten tulee voida oikeudessa selvittää estymisen syyt ym. samoin täytäntöönpanon yhteydessä ja lähivanhemman esittää tarvittaessa puolusteluita. Eräs ratkaisu tähän ongelmaan, samoin kuin muihin OM:n esiin nostamiin kysymyksiin on, että näyttö hankitaan ensin kiireellisesti järjestettävässä täytäntöönpanoprosessissa, jossa otetaan kantaa siihen, onko tapaaminen estämiseen ollut hyväksyttävä syy, tai jos ei ole, onko kyse passiivisesta vai aktiivisesta estämisestä, jne. Sen jälkeen asia siirretään viran puolesta rikosprosessiin, jossa langetetaan rangaistus silloin, kun sen perusteet ovat käsillä. Haittapuoleksi muodostuu taas ajan kuluminen. Toinen vaihtoehto on selvittää tapaamisen estymisen olosuhteet sen siviiliprosessin yhteydessä, jota koskevia säännöksiä olen kaavaillut lakiehdotukseen nro 27 liittyen, ja soveltaa täytäntöönpanoprosesseissa vakiintuneita näkemyksiä estymisen perusteettomuudesta ym. Lakiteknisesti olisi muutenkin onnistunutta kytkeä lakiehdotukset yhteen siten, että nro 27:stä laajennetussa säännöstössä lueteltaisiin myös siviilipuolella sanktioidut ja kielletyt toimintatavat, ja nro 28:ssä määrättäisiin niistä seuraava rangaistus. Kolmas vaihtoehto on järjestää suoraan rikosprosessi, jossa otetaan näyttöä vastaan kummaltakin osapuolelta. Lähivanhemman tarve selitellä tekemisiään ei silloin millään tavoin poikkea (turhaan) insestistä tai pahoinpitelystä syytettyjen isien asemasta. Altavastaajan asemansa vuoksi nämä joutuvat puolustautumaan laajalla rintamalla ja esittämään runsaasti perusteita syyttömyydelleen, vaikka syyttäjän tehtävänä olisi näyttää toteen heidän syyllisyytensä. Ehkä olisi jo aika äitienkin kokea tällainen prosessi, niin he saattaisivat tulla varovaisemmiksi turhia syytöksiä kehitellessään.
11 11 OM:n lausunnossa väitetään, että sen määritteleminen, milloin tapaaminen on estynyt hyväksyttävästä syystä, on vaikeaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Vakiintuneesti on esimerkiksi katsottu, että etävanhemman tapaaminen menee lapsen harrastusten ja muiden menojen edelle. Jos lähivanhempi järjestää lapselle muuta puuhaa tapaamisten ajaksi, kyse on tapaamisten estämisestä. Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää lapsen sairautta, mutta vain silloin, kun lapsen siirtäminen etävanhemmalle ei esim. kuumeisena onnistu. Lievemmissä tautitapauksissa kuin sellaisissa, jotka vaativat lääkärissäkäyntiä, voi lasta hoitaa myös etävanhempi. Jos lähivanhempi toimii rehdisti ja tahtoo itse hoitaa lasta tapaamisaikana, hän vie tämän lääkäriin ja näyttää etävanhemmalle lääkärintodistuksen, jossa lääkäri suosittelee kotihoitoa äidin luona. Kunnollinen lähivanhempi pyrkii myös järjestämään etävanhemmalle korvaavan tapaamisen sellaiseen aikaan, kun lapsi on parantunut sairaudestaan. Tapauksissa, joissa tapaamisia estetään perusteetta lähivanhempi usein väittää lasta sairaaksi, mutta ei vie tätä lääkäriin, tai jos vie, ei näytä lääkärintodistuksia etävanhemmalle. Hän ei myöskään koskaan suostu sopimaan korvaavista tapaamisista, jotka kuitenkin olisivat lapsen edun mukaisia. Sen selkeyttämiseksi, milloin sairaustapaukset tms. ovat todellisia ja milloin eivät, tulisi lakiin kirjata määräys siitä, että kaikkien tapaamisten peruuntumisten jälkeen oli syy aiheellinen tai ei on lähivanhemman järjestettävä vastaavan pituinen korvaava tapaaminen. Haluttomuus sellaisen järjestämiseen indikoi sitä, että alkuperäinen tapaaminen on estetty turhaan. Pohdittaessa kysymystä aktiivinen vai passiivinen tapaamisten estäminen tulee ottaa huomioon, että lapsenhuoltolain 2,2 asettaa vanhemmille aktiivisen velvoitteen tukea lapsen kontaktia toiseen vanhempaan, ja myös tämän periaatteen vahvistavia täytäntöönpanopäätöksiä on annettu. Väärässä yhteydessä ilmenevä passiivisuus voisi siten muodostaa perusteen tuomiolle, esim. sellaisessa tapauksessa, että tapaamisajan koittaessa lähivanhempi on jostain sinänsä hyväksyttävästä syystä muualla kuin kotonaan, josta lapsi yleensä noudetaan, mutta ei kuitenkaan vaivaudu ilmoittamaan etävanhemmalle uutta osoitetta. Kysymys tiedostettu vai tiedostamaton tapaamisten estäminen on täytäntöönpanokäytännössä hankalin. Usein vaikeissa tapaamisriidoissa esiintyy selittämättömiä sekaannuksia esim. lapsen matkalippujen hankkimisessa, matkojen peruuntumisessa, lapsen noutopaikkaan toimittamisessa, jne. Yleensä ne ovat vieraannuttavan vanhemman tahallaan aiheuttamia, mutta tuomarit valitettavan usein eivät sitä tajua, vaan pitävät tilanteita ymmärrettävinä erehdyksinä. Kyse voi olla myös tiedostamattomalla tasolla operoivasta vieraannuttajasta. Asia voidaan ratkaista tarkastelemalla, esiintyykö tapauksessa PAS-oireita tai muita tyypillisiä vieraannuttamisesta kieliviä olosuhteita tai taktiikoita. Jos esiintyy, kyse on aiheettomasta tapaamisten estämisestä. Estämisen perusteettomuuden arviointi tulisi muutenkin kytkeä vieraannuttamiskriteereihin, jotka voisivat ilmetä tai joihin ainakin saataisiin johtoa ehdotuksen nro 27:n kohdalla esittämistäni siviilipuolen säännöksistä. Tällaisin tavoin sääntelystä saataisiin riittävän tarkkarajainen. Minulla on hallussani lakitekstit valtiosta, jossa vieraannuttaminen on kriminalisoitu ja myös siviilipuolella sanktioitu. Yhdessä muiden lakitekstien ja eri lähteistä kotoisin olevien vieraannuttamismääritelmien kanssa voin laatia täsmälliset ehdotukset kummankin lakiesityksen tarkoittamiksi normeiksi. Olen valmistellut myös rikosoikeudellisia säännöksiä mm. toimiessani OM:n virkarikostyöryhmän asiantuntijana. Voin ryhtyä työhön, jos uudistuksen valmistelua päätetään jatkaa.
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
Lisätiedot17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013
1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012
LisätiedotLausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen.
Ida Pimenoff Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 15 c ) Huoltajat
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto
Sateenkaariperheet ry Lausunto 24.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa erityisen
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto
VarsinaisSuomen käräjäoikeus Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etävanhempien liitto ry. Lausunto
Etävanhempien liitto ry Lausunto 25.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastenhuoltolain uudistuksen peruslähtökohtana
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto
Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä?
Pertti Karhunen Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastenvalvojilla jotka käsittelevät tapaamissopimuksia,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotAsia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017
Helsingin käräjäoikeus 7.12.2017 laamanni Lausunto Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017 Yleistä Käräjäoikeus pitää esityksen
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset
Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on
LisätiedotBrysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä. Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. maaliskuuta 1999 (17.03) 6488/99 LIMITE JUSTCIV 37 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Tanskan valtuuskunta Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista
LisätiedotLastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?
1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
LisätiedotAsetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä
Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotPIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere Oikeusministeriö / lainvalmisteluosasto Asia: Lausunto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotLausunto /2017 liittyen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseen
Jari Pulkkinen Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Jari Pulkkinen ja Petri Honkanen ja lausunto 47/2017
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto
Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ei huomautettavaa.
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotTekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)
Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) MaRan lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1. Johdannoksi Käsiteltävä teema 1.
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotHuoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?
Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä
Lisätiedotkirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Lisätiedot/4/01. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio
19.6.2003 1255/4/01 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio LAPSEN LUOVUTTAMINEN PÄIVÄKODISTA 1 KANTELU A pyysi 17.4.2001 eduskunnan oikeusasiamiehelle
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotHenkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta
Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti
LisätiedotLausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Lausunto 16.06.2017 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä
LisätiedotLapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa
Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava
LisätiedotHE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia
HE 6/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja siihen liittyväksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sakon täytäntöönpanosta annettua
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
Lisätiedot*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN
ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
Lisätiedot1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.
EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri Lausunto 28.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja voitaisiin irtisanoa
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotVaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ole syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.
Syrjintäolettama, tietojärjestelmän ominaisuudet YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 94/2016 Antopäivä: 15.11.2016 Hakija on lapsen vanhempi, jolla ei ole lapsensa huoltajuutta,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen
LisätiedotTILASTOJA SOSIAALILAUTAKUNNAN VAHVISTAMAT SOPIMUKSET
TILASTOJA 60000 SOSIAALILAUTAKUNNAN VAHVISTAMAT SOPIMUKSET 2006-2016 50000 40000 30000 20000 10000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona
Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona 26.5.1993 1 ) 2 kello 10.00 Nimenhuuto Päätösvaltaisuus HE 63 laiksi rangaistusmääräysmenettelystä 1a eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Ilmoitetaan
LisätiedotTilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen
Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
Lisätiedot* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotLapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa
IDEA-projekti I koulutus 16.3.2018 Tampereen yliopisto / VT Mirjam Araneva Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa - 7/1998 lapsen etu -projekti Lastensuojelun
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2.
Perhehoitoliitto ry Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Perhehoitoliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotLapsen vanhemmasta vieraannuttaminen TIETOA LASTENNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJILLE
Lapsen vanhemmasta vieraannuttaminen TIETOA LASTENNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJILLE Sisältö Mitä vieraannuttaminen on?... 3 Miten vieraannuttaminen voi ilmetä?... 4 Miten vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen
LisätiedotSyrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto
Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
Lisätiedot