Vasemmisto etsii työpaikkoja
|
|
- Annemari Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vasemmisto etsii työpaikkoja Author : admin 1 / 7
2 Vuonna 2008 kritisoimme General Intellectin Vasemmisto etsii työtä kirjassa Vasemmistoa siitä, että se ei suojele työläisiä vaan työpaikkoja. Tämän kevään kehysriihen päätösten jälkeen tämä väite on jälleen kerran osoitettu todeksi. Mitä muuta Paavo Arhinmäki tarkoitti hehkuttaessaan yhteisöveron alentamista 24 prosentista eurooppalaista keskitasoa alemmas, 20 prosenttiin sillä perusteella, että se kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja? Pääoma tarvitsee työläistä selvitäkseen hengissä, mutta miksi vasemmiston on toimittava sen poliisina? Mikä tarve vasemmistopoliitikoillamme on esittää mykkäelokuvien humoristisia key stone -cops rooleja? Mistä lähtien vasemmisto on ollut sitä mieltä, että työllistäminen, eli työläisten riistäminen oikeuttaa (suur)yritykset veronalennuksiin? Aivan liian pitkään. Myös demarit, joita ei tietysti vuosikymmeniin ole enää vasemmistoksi voinut kutsua, näyttävät sitoutuneen leikkauspolitiikkaan jo kiivaammin kuin eurooppalaiset esikuvansa, joilta he aikanaan uuden linjansa omaksuivat. Jopa Saksassa SPD, joka aikanaan oli Schröderin kaudella itse rakentamassa kuriin perustuvaa talousmallia, näyttäisi Steinbeckin johdolla olevan kääntymässä selkeästi elvytys- ja kasvuvetoisemman talouspolitiikan puolelle. Työväenliikkeen näkökulmasta yhteisöveron alennuksen pitäisi vähintään tarkoittaa, että on vaadittava 4 prosentin palkankorotuksia kaikille työntekijöille, koska nyt yrityksillä on siihen varaa. Sekään ei tosin kumoaisi Arhinmäen ja kehysriihen merkittävintä poliittista viestiä: ainoastaan kapitalististen yritysten sisällä tapahtuva taloudellinen toiminta on arvoa luovaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Omaishoitajat, freelancerit, opiskelijat ja muut mikroyrittäjät painukoot vittuun! He eivät osallistu pääoman kasaamiseen. Edelleen sama laulu: vain vakituinen palkkatyö ja teollinen pääoma ansaitsevat kansalaisuuden. Laajemmasta poliittisesta näkökulmasta ja etenkin prekaarin tuottamattomaksi väitetyn työvoiman elämän kannalta kehysriihen päätökset eivät kuitenkaan ole erityisen merkittäviä. Sama poliittinen linja on jatkunut vähintään 20 vuotta: välittömien verojen kevennykset ja eiprogressiivisten välillisten verojen korotukset, julkisten palveluiden leikkaukset, sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen ja reaalisen ostovoiman jäädyttäminen. Tähän asti politiikkaa on tosin noudatettu järkevämmin, pienemmin ja huomaamattomammin askelin. Nyt, kenties järjestelmän kriisin syvetessä, myös äänenpainot ja toimenpiteet ovat muuttuneet epätoivoisemmiksi. Eläintieteilijöiden kokeissa on havaittu, että jos sammakko saadaan asettumaan aloilleen kattilaan jossa on kylmää vettä, ja jos veden lämpötilaa nostetaan tarpeeksi tasaisesti ja hitaasti, sammakko ei koskaan loikkaa pakoon vaan kiehuu kuoliaaksi. Nyt EK:n ja valtiovarainministeriön kaaderien käsi näyttää hieman lipsahtaneen kaasuliekin nappulalla. Kehysriihen veropoliittisista ratkaisuista vouhottaminen liittyy tietenkin puhtaasti Vasemmistoliiton hallituksessa olemiseen ja sen arviointiin. Kuulkaa: ei ketään kiinnosta saako vasemmisto tavoitteitaan hallituksessa läpi, tai saavatko vihreät hallituksessa tavoitteitaan läpi. Pienten askelten politiikkaan ei ihmisillä ole aikaa, koska toimeentulonsa perään joutuu 2 / 7
3 juoksemaan niin kovaa kuin pääsee. Vihreät tosin näyttävät hiljaisen hallitusyhteistyönsä myötä kadonneen täysin poliittiselta kartalta. Muistaako kukaan edes Vihreiden olevan hallituksessa? Muistaako kukaan enää Vihreiden olevan olemassa? Tässäkin kohtaa Kokoomus ja VM ovat epäilemättä noudattaneet harkittua strategiaa: kirjoitetaan hallitusohjelma maltillisesti, koska kaikki tietävät että ohjelmia käytetään vain suttupaperina valtiovarainministeriön palavereissa. Annetaan ensimmäisenä hallitusvuonna pari porkkanaa muutaman kympin korotus työttömyysturvaan jne. ja sitten seuraavana pamautetaan todelliset tavoitteet pöydälle. Vasemmiston ongelma on, että siltä puuttuu kyky hahmottaa itsenäisesti kapitalistisen tuotannon keskeisiä muutoksia ja ristiriitoja. Siksi se päätyy leikkimään itse puolueetonta, yhteiskunnan yleisen edun edistäjää ja uskomaan VM:n ekonomistien puolueettomia esityksiä ja argumentteja, joiden nojalla työläisiä vastaan hyökätään. Kehysriihen päätöksistä juuri listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuksen muutokset näyttävät närkästyttäneen monet vasemmistolaiset, koska niissä on kyse epäoikeudenmukaisesta tulonjaosta. On melko yhdentekevää, saako joku Fazer parisataa tuhatta euroa vuodessa lisää. Tämäntyyppisiin asioihin keskittyminen lietsoo vain henkilökohtaista katkeruutta herroja kohtaan ja vuotaa suoraan perussuomalaiseen sanan kaikissa merkityksissä - ajatusmaailmaan. Sitähän vasemmisto tosin on muutenkin lähestynyt viime vuosina, kun se on siirtolaisuuspolitiikassaan omaksunut aivan liian usein typerän populistisen ja rasistisen linjan ( tulevat tänne alentamaan palkkoja, viemään työpaikat ja naiset ). Osinkoverotuksen yksityiskohtia koskevat oikeudenmukaisen jaon ongelmat ovat kuitenkin pintakuohuntaa verrattuna kysymyksiin tuotannon ja tulonmuodostuksen uudelleen organisoinnista. Osinkoverotusta paljon merkittävämpi on kysymys yhteisöveron laskusta. Sen myötä yhteisöverosta tulee Suomessa EU:n keskitasoa matalampi ja olennaista on, että se tulee merkitsemään noin miljardin euron tulonmenetystä valtiolle. Kun Suomi on euromaiden etujoukossa sitoutunut yhä enemmän lapasesta karanneeseen leikkauspolitiikkaan siis valtiontalouden tasapainottamiseen tämä miljardi tullaan epäilemättä kattamaan kulutusverojen nostoilla ja julkisten menojen leikkauksilla. Jos ei tänä vuonna, niin seuraavina. Vasemmiston nyt torjuntavoitokseen julistamaan opintotuen lainaperusteisuuden peruuttamiseen tullaan varmasti vielä hyökkäämään uudelleen, ja painavammin perustein, koska valtionvelkaa on vähennettävä ja menoja supistettava. Yrityksille tehty miljardin tulonsiirto tullaan kompensoimaan prekaareihin oman itsensä yrittäjiin kohdistuvilla kulutusveroilla sekä julkisten menojen leikkauksilla. Tässä kohtaa kyse ei enää ole pelkästä oikeudenmukaisesta jaosta. Nykykapitalismissa julkishyödykkeet kuten koulutus, terveys ja kulttuuri ovat keskeisiä taloudellisen arvon tuottamisen välineitä ja talouskasvun lähteitä. Siksi niihin tehtävien julkisten investointien leikkaukset merkitsevät tuotannon riskien siirtämistä voittoa tekeviltä yrityksiltä työvoiman itsensä harteille. 3 / 7
4 Kun yhä suurempi osa tuotannosta tapahtuu muodollisen palkkatyön ulkopuolella, esimerkiksi sosiaaliturvan varassa, merkitsee sen rahoitusriskien siirtäminen myös työvoimakustannusten leikkaamista epäsuoraa palkkaa alentamalla luvun alusta lähtien ennen kaikkea sosiaaliturvan rahoitusrakenne on muuttunut olennaisesti niin, että rahoitusvastuu on siirtynyt jatkuvasti enemmän kunnille ja työntekijöille itselleen, sekä lamojen aikana valtiolle. Veroratkaisusta nousee esiin myös muutama merkille pantava seikka: 1. Arhinmäki ja kumppanit väittävät, että yritysten verotuksen lasku johtaa investointien ja sitä kautta työllisyyden kasvuun. Toisaalta osinkoverotuksen muutoksen on arvioitu tuovan valtiolle lisätuloja 390 miljoonaa euroa vuodessa. Onko osinkoverotuksen tuottoa arvioitaessa oletettu osingonjaon vähenevän, pysyvän samana vai kasvavan? Epäilemme vahvasti, että laskelmissaan VM olettaa, ettei veromuutos vähennä osingonjakoa ja perustanut laskelmansa 390 miljoonan lisätuotosta tälle oletukselle. Tässä tapauksessa edes VM ei siis oleta yhteisöveron laskun lisäävän investointien osuuden kasvua, kuten Arhinmäki väittää. Kehysriihen päätöksiin liittyvissä yleisissä ennusteluvuissa VM ei näytä olettavan investointien kasvavan merkittävästi, sillä ennakoidut kasvuluvut ovat samoja kuin vuodelle Esimerkiksi Kanadassa tehtyjen tutkimusten perusteella varsinkaan taantuman aikana yritysveron lasku ei ole johtanut investointien kasvamiseen vaan pikemminkin päinvastoin: vuoden 2008 jälkeen yritykset ovat päinvastoin kasvattaneet käteisvarantojaan. Syynä on epäilemättä taantumasta johtuva tehokkaan kysynnän puute, jota julkisten menojen leikkaukset ainoastaan pahentavat. 3. Lyhyellä tähtäimellä ja erityisesti heikossa suhdannetilanteessa yritysveron lasku on todettu lähes kaikkein tehottomimmaksi julkiseksi keinoksi edistää talouskasvua. Yhden dollarin alennuksen yritysverotuksessa on yleensä arvioitu johtavan ainoastaan 0,1-0,2 dollarin talouskasvuun. Tulonsiirrot kotitalouksille, puhumattakaan julkisista investoinneista olisivat ainakin lyhyellä tähtäimellä huomattavasti tehokkaampia talouskasvun edistämisen keinoja: 4 / 7
5 OECD:n käyttämät keskiarvoluvut näyttävät olevan monia uskottavia tutkimuksia korkeammat, mutta niidenkin mukaan yritysveron lasku on suhteellisesti erittäin tehoton julkisten menojen kasvattamisen muoto [1]. Samaan johtopäätökseen USA:n kohdalla on päätynyt mm. luottoluokituslaitos Moody s. Julkisten menojen kerrannaisvaikutukset ovat tietenkin pelkkä pintailmiö, eivätkä tekniset kertoimet kerro mitään taloudellisen dynamiikan syistä. Miksi yritysveron alentaminen on niin tehotonta? Keskeisiä rakenteellisia syitä on suhdannetilanteesta johtuvan kysynnän heikkouden ohella - oletettavasti kaksi: 1. Kuten jo mainittu, nykyisin taloudellisen kasvun kannalta keskeisiä tuotannontekijöitä ovat julkishyödykkeet tai ulkoisvaikutukset, joihin investoivat ennen kaikkea julkinen sektori sekä nykyisin yhä enemmän yksittäiset työntekijät. Heidän käytettävissä olevien tulojensa määrään yritysveron alentamisen vaikutus on varsin pieni. 2. Finanssivetoisessa kapitalismissa yritysten tuottama arvo mitataan ensisijaisesti pörssissä osakkeiden arvon ylimäärään hetkellä t2 hetkeen t1 verrattuna. Yhä suurempi osa yritysten investoinneista rahoitetaan myös finanssimarkkinoilta tulevilla tuloilla, minkä vuoksi uskottavuus finanssimarkkinoiden silmissä on niiden kannalta keskeistä. Shareholder valuen logiikka ohjaa myös yritysten tuotannollista toimintaa, ja yhä suurempi osa myös perinteisten teollisuusyritysten tuotoista tulee sijoituksista finanssimarkkinoille. Yritysten ensisijainen tavoite on siis osakkeen hinnan kohottaminen keinolla millä hyvänsä. Viime vuosikymmeninä yritysten osakekurssit ovat yleensä nousseet nimenomaan silloin, kun ne ovat irtisanoneet työntekijöitä, eivät silloin kun ne työllistävät lisää, koska yrityksen itsensä palkkaamien työntekijöiden määrää pidetään lähinnä ylimääräisenä kustannustekijänä. Siksi ei ole syytä olettaa, että yritysten käytettävissä olevien varojen määrän nousu johtaisi suoraan työllisyyden kasvuun vaan pikemminkin varat tulevat virtaamaan finanssimarkkinoille. Yhdysvalloissa finanssialan osuus 5 / 7
6 yritysten voitoista oli ennen kriisin alkua jopa 40%, ja on jälleen noussut ainakin yli 30 prosenttiin. Kaikista työntekijöistä finanssialalla työskentelee enää alle 5 %. Suurimmista suomalaisistakin yrityksistä valtaosan omistavat ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat. Millaisilta yhteisöveron alentamisen dynaamiset vaikutukset sitten näyttävät? Kun nykyisessä eurojärjestelmässä keskeisintä on valtiontalouden tasapainon ylläpitäminen, seurauksena voivat olla ainoastaan joko menojen leikkaukset tai välillisten verojen korottaminen. Molemmat tulevat hillitsemään kysyntää ja siten johtamaan entisestään talouskasvun hidastumiseen. Vaikka austerity-politiikan typeryys on osoitettu jo moneen kertaan, näyttää hallitus Vasemmistoa myöten haluavan sitä jatkaa. Paul de Grauwen ja Yuemei Jin tutkimus helmikuulta 2013 osoittaa selkeästi, että euroalueella leikkaukset ovat ainoastaan heikentäneet taloudellista kasvua ja kasvattaneet julkisen velan osuutta suhteessa BKT:een. Kaikissa niissä maissa (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia) joissa laajoja leikkaustoimia on otettu käyttöön, BKT on joko supistunut tai sen kasvu hidastunut huomattavasti, ja jokaisessa näistä maista julkisen velan suhde BKT:hen on kasvanut. Finanssisektoria talouskasvun hidastuminen ei tosin näytä erityisesti häirinneen, sillä pörssikurssit ovat kohonneet ja finanssisektorin tuotot palautuneet jo usein vähintään kriisiä edeltävälle tasolle. Kriisin syveneminen tarjoaa taas aina uuden tekosyyn menojen leikkauksille ja riskien siirtämiselle työntekijöiden kannettavaksi. Finanssipääoman kasautuminen ei näytä enää lainkaan tarvitsevan yleistä taloudellista kasvua vaan kapitalismin kehitys näyttää johtavan ainoastaan kansakuntien varallisuuden tuhoutumiseen. Siksi Vasemmiston olisi lopullisesti hylättävä typerä moraalinen oletus, jonka mukaan rikkaiden rikastumisesta hyötyvät myös heikoimmat vai miten se nyt menee ja ryhdyttävä tarkastelemaan miten valtion toimet vaikuttavat työn ja tuotannon järjestämiseen. Nykyisen politiikan järkevyyttä Vasemmiston kannalta on vaikea hahmottaa. Jos vasemmisto ei etsi nykyajan työtä eikä työläisiä, se etsii pelkkiä työpaikkoja. Ehkäpä edellisen hallituskautensa puheenjohtajan tapaan Vasemmiston nykyjohto tulee politiikkaan kyllästyttyään löytämään työpaikkansa vaikka Finanssialan keskusliitosta. Olennaisimmat kamppailut maailman tulevaisuudesta käydään muualla kuin hallituksessa, ja jos Vasemmisto ei halua joutua niissä työväen vihollisten leiriin, sen on syytä vihdoin loikata pääoman valtiolaivasta ja muuttaa kurssiaan. Eetu Viren & Jussi Vähämäki Viite [1] Kertoimella 0,2, joka Suomessa ja tässä suhdannetilanteessa lienee realistinen, kasvaneet verotuotot olisivat ensimmäisenä vuonna n. 87,2 miljoonaa (jos BKT:n kasvu oletetaan homogeeniseksi suhteessa verotukseen ja keskimääräinen veroaste on Heritage Foundationin arvioima 43,6%). Sitä, miten VM:n virkamiehet ovat laskeneet kerrannaisvaikutusten 6 / 7
7 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org kumuloitumisen emme osaa arvioida, mutta joka tapauksessa 500 miljoonan ylimääräiseen verotuottoon pääseminen kestää vuosikausia. 7 / 7
Säästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotJulkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.
Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje
LisätiedotPalkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?
Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotLähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
LisätiedotVerot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS
Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi
LisätiedotMiksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)
Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotJoensuun asuntokupla?
Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotAutojen tuotanto, miljoonia
Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotVM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017
VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotJatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm
Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotYrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotSuomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas
Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotSuomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA
Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotPalkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014
Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKuntatalouden haasteet ja sivistystoimi
Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä
24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotEuroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät
Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta
7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotHALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander
HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotVoisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015
Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen
LisätiedotTalouskatsaus missä tilassa maa makaa?
Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka
LisätiedotAnkeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015
Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Esityksen sisältö 1. Suomi ei ole rakenteellisessa kriisissä 2. Suomen talouskriisi kysyntäkriisinä 3. Poli1ikkasuositukset
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotTyöeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotEurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista
Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotTaustaa tutkimukselle
Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti Veronmaksajien toimeksiannosta kyselytutkimuksen keskeisimpien vaikuttajien asenteista liittyen Veronmaksajien edunvalvonnan kannalta tärkeimpiin teemoihin
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTyöllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä
Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste
LisätiedotPääekonomistin katsaus
Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 11.-12.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 10.9.2019 Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
Lisätiedot