Sairaalasta hoitokodiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalasta hoitokodiksi"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 006/89 Sairaalasta hoitokodiksi pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa Satu Åkerblom Sasu Hälikkä Aki Hiltunen

2

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja Espoo /89 Sairaalasta hoitokodiksi pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa Satu Åkerblom Sasu Hälikkä Aki Hiltunen Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL TKK Puh. (09) s-posti: Sotera, TKK ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy Espoo 006 Kannen kuva: Puolarmetsän sairaalaan hankkeen aikana rakennettu pilottihuone

5 Alkusanat Puolarkoti -hanke on osa TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektia, jonka Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti toteutti vuosina yhdessä yhteistyötahojen kanssa. TeTT-projekti kuului Tekesin iwell-tutkimusohjelmaan. Tekesin lisäksi tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä useat yritykset. Puolarkoti-osatutkimus toteutettiin yhteistyössä Puolarmetsän sairaalan henkilökunnan kanssa. Hankkeen aikana pidettiin useita työpajoja, joihin osallistui tutkimuksessa olevien osastojen henkilökunta. Espoon kaupungilta hankeeseen osallistuivat: Jaakko Valvanne, Espoon kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Maire Koski, ylihoitaja Elina Kylmänen-Kurkela, ylihoitaja Marja-Liisa Rossi, D:n osastonhoitaja Tuula Yliknuussi, E:n osastonhoitaja Margit Lindfors, D:n apulaisosastonhoitaja Outi Karjalainen, E:n apulaisosastonhoitaja Hankkeen aikana toteutettiin osastoille kaksi pilottihuonetta, joiden rakentamisesta vastasi Espoon kaupunki. Pilottihuoneissa pyrittiin vastaamaan asukkailta, henkilökunnalta ja omaisilta saatuihin kehittämistavoitteisiin. Huoneet suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä seuraavien henkilöiden ja yritysten kanssa: Martela Oyj, Heini-Marikka Hantula ja Markku Lehto Saint-Gobain Ecophon Oy, Jyrki Kilpikari ja Markku Hirvonen Luxo Finland Oy, Mikael Åkers Kuopio Woodi Oy, Jukka-Pekka Suvala Easydoing Oy / Salli Systems, Veli-Jussi Jalkanen Silent Gliss Oy, Juoni Arjatsalo Stiegelmeyer Oy, Jarmo Rautiainen Upofloor Oy, Kaisa Penttilä ja Anita Larna-Helkiö Vallila Interior Oy, Arja Anttila Puolarkotia koskevaan tutkimushakkeeseen osallistui Sotera-instituutin tutkijaryhmä, johon kuuluivat erikoistutkija Satu Åkerblom, tutkijat Sasu Hälikkä, Aki Hiltunen ja Pirjo Sipiläinen sekä tutkimusapulainen Päivi Aro. Hankkeen kenttätyövaiheisiin osallistui toimintaterapeuttiopiskelija Raila Vartiainen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta. Sairaalasta hoitokodiksi

6 Tiivistelmä Pitkäaikaishoidossa olevia, huonokuntoisia ja paljon apua tarvitsevia vanhuksia asuu tällä hetkellä Suomessa palveluasumisyksiköiden lisäksi sairaaloiden vuodeosastoilla. Akuuttihoidon tarpeisiin suunnitellut vuodeosastot eivät välttämättä sovellu parhaalla tavalla asukkaiden viimeiseksi kodiksi. Tutkimushankkeen tavoitteena oli saada tietoa vuodeosastojen tilojen kehittämismahdollisuuksista toimivammiksi ja viihtyisämmiksi sekä tietoa siitä, miten tiloihin liittyviä ongelmia tulisi kartoittaa. Hankkeeseen osallistui Espoon kaupungin Puolarmetsän sairaalan kaksi pitkäaikaisosastoa. Osastoilla oli syntynyt kehittämistarve, kun niiden kaikki potilaspaikat oli muutettu pitkäaikaishoitopaikoiksi. Osastojen tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta selvitettiin haastattelemalla asukkaita. Lisäksi tehtiin kyselyt henkilökunnalle ja omaisille. Osaston toimintaa havainnoitiin ja dokumentoitiin videoimalla ja valokuvaamalla. Työn aikana tehtiin työvierailuja vertailukohteisiin, jotka myös dokumentoitiin. Kerätyn tiedon perusteella laadittiin ongelmakartta, jossa esiin nousseita ongelmia ja niihin sopivia ratkaisuja oli listattu tiloittain, toiminnoittain ja käyttäjäryhmittäin. Kootun aineiston perusteella esitettiin ratkaisumalli tilojen uudelleenjärjestämiseksi sekä toteutettiin kaksi pilottihuonetta, joiden käyttökokemuksia kirjattiin käyttäjäryhmiltä. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan olemiseensa ovat vähäiset, eikä ympäristö tue itsenäistä toimintaa. Osastolla vieraileville ympäristö ei tarjoa luontevia paikkoja läheisten tapaamisiin. Henkilökunta kokee työympäristön epäviihtyisäksi. Työergonomiassa osastoilla on monia puutteita. Osastolla on yhtäältä tilan puutetta ja toisaalta osa tiloista on vajaakäyttöisiä. Nykyisessä tilaratkaisussa yhteistilojen valvonta on vaikeaa, jolloin asukkailla on niukasti turvallisia tiloja oman huoneensa ulkopuolella. Vuoteen ja sen lähiympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden merkitys korostuu pitkäaikaisosastolla. Nostamalla vuodeosaston tilaratkaisujen tasoa nykyisten uudisrakennuksia koskevien vaatimusten mukaisiksi voidaan poistaa laitosympäristöstä negatiivisia ominaisuuksia. Esimerkiksi pilottihuoneen akustiikan korjaamisen käyttäjät kokivat samansuuntaisesti ympäristöä parantavana kuin tekniset mittaukset osoittavat. Avainsanat: arkkitehtuuri, sairaalasuunnittelu, vanhusten pitkäaikaishoito, kodinomainen Sairaalasta hoitokodiksi

7 Abstract In Finland elderly persons who are in poor health and need a lot of help are currently living in long-term care both in sheltered housing units and hospital inpatient departments. The inpatient departments were originally built to meet the needs of acute health care services and do not necessarily serve very well as the last home of their residents. The aim of the project was to obtain information on various possibilities for developing cosier and more functional inpatient facilities and on the identification of problems related to the facilities. Two wards for long-term patients in Puolarmetsä Hospital in the City of Espoo participated in the project. A need for development had arisen when the wards had been converted into long-term units. The amenity and functionality of the facilities were surveyed by interviewing residents. In addition, their family members and the members of the staff were asked to fill in questionnaires. The operations of the department were observed and documented by videotaping and photographing. During the project several work visits were made to benchmark sites, and these visits were documented too. The compiled information was used for creating a problem map where the emerging problems and suitable solutions to them were listed separately for each facility, activity and user group. The compiled materials were used to present a solution concerning the rearrangement of the facilities and for building two pilot rooms. Various user groups were asked to comment on the use of the pilot rooms. The study revealed that the residents have little opportunity to influence their circumstances, and the environment does not support independent living. For those visiting the department, the environment does not offer a natural setting for meeting close family members and friends. The staff regard the work environment as unpleasant. There are many shortcomings in the work ergonomics of the departments. On the one hand, there is a lack of space in the department, and on the other hand, some of the facilities are underused. In the current solution it is difficult to keep the joint facilities under supervision which implies that the residents have very few safe facilities outside their own rooms. The functionality and amenity of the bed and its immediate surroundings gain an increasing importance in a ward for long-term patients. Negative qualities can be removed from the institutional environment by raising the standards of the inpatient ward solutions to meet the current requirements concerning new buildings. For example, the users considered that the acoustical improvement of the pilot room had a pro-environmental impact similar to the one indicated by the technical measurements. Keywords: architecture, hospital design, long-term care for the elderly, homelike Sairaalasta hoitokodiksi 5

8 6 Sairaalasta hoitokodiksi

9 Sisällysluettelo Alkusanat Tiivistelmä Abstract 5 1. Johdanto Sairaalaosastoista D ja E Puolarkodiksi Potilaasta asukkaaksi 9. TaustA Pitkäaikaishoidon ympäristöt 10.. Kodinomaisuus 10.. Laitos kotina 11. Tavoitteet 1. Menetelmät 1.1. Osaston tiloja ja toimintaa koskevat kyselyt ja haastattelut 1.. Havainnointi ja dokumentointi 1.. Työpajat 15.. Ongelmakartan ja osaston kokonaissuunnitelman laadinta Pilottihuoneiden toteuttaminen ja kokemusten keruu Tulokset Kyselyjen ja haastattelujen tulokset Vertailukohteet Ongelmakartta Osaston kokonaissuunnitelma 5.5. Pilottihuoneiden suunnittelu ja toteutus 6 6. PohdintA Lähteet 5 Liitteet 7 Liite 1. Hankkeen aikana järjestetyt työpajat 7 Liite. Osaston toimintaa koskeva asukashaastattelu 8 Liite. Osaston toimintaa koskeva kiertokysely henkilökunnalle 6 Liite. Osaston toimintaa koskeva kysely omaisille 6 Liite 5. Työpisteiden toimivuutta ja ergonomiaa sekä taukotilojen viihtyisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta koskevat kyselyt henkilökunnalle 7 Liite 6. Puolarkodin uudistussuunnitelma 76 Liite 7. Pilottihuoneiden suunnitelmat 77 Liite 8. Pilottihuoneen käyttöohje 81 Liite 9. Pilottihuoneiden onnistuneisuutta koskevat kyselyt 89 Liite 10. Huoneakustiset mittaukset 117 Liite 11. Valaistusmittaukset 15 Liite 1. Sisäilman laadun mittaukset 16 Sairaalasta hoitokodiksi 7

10 8 Sairaalasta hoitokodiksi

11 1. Johdanto 1.1. Sairaalaosastoista D ja E Puolarkodiksi Puolarmetsän sairaalassa osastojen D ja E kaikki potilaspaikat muuttuivat pitkäaikaishoidon potilaspaikoiksi vuoden 00 uudelleen organisoinnin yhteydessä. Näillä vuodeosastoilla kaikki potilaat tarvitsevat runsaasti apua lähes kaikissa perustoimissaan mutta lääkärin apua harvemmin kuin akuutti- tai kuntoutusosastoilla. Osastoilla syntyi tarve kehittää toimintaa ja sairaalaympäristöä suuntaan, joka paremmin vastaisi uuden toiminnan sisältöä. Koska osastot toimivat asukkaittensa viimeisenä kotina, henkilökunnan aloitteesta päätettiin kehittää osastoja kodinomaisemmaksi. Kehittämishanke päätettiin toteuttaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin kanssa. Hankkeen aikana. kerroksen osastojen muodostamalle kokonaisuudelle annettiin uusi toiminnallista muutosta kuvaava nimi Puolarkoti. 1.. Potilaasta asukkaaksi Puolarmetsän sairaalan pitkäaikaisosastolla hoidettavista henkilöistä käytetään tässä hankkeessa nimitystä asukas. Sana potilas oli hankkeen alkaessa käytössä osastoilla. Pitkäaikaisosastoilla hoidettavat eivät pysty heikon kuntonsa tai sairautensa vuoksi asumaan enää kotona. Samankuntoisia vanhuksia sijoittuu myös erilaisiin hoitokoteihin ja heitä kutsutaan niissä asukkaiksi. Henkilökunta esitti ensimmäisessä työpajassa, että osastojen potilaita tulisi kutsua asukkaiksi tai asiakkaiksi. Osa henkilökunnasta omaksui nopeasti tämän tavan. Sairaalasta hoitokodiksi 9

12 . Tausta.1. Pitkäaikaishoidon ympäristöt Laitoshoidon vähentämisen myötä paljon apua tarvitsevat henkilöt sijoittuvat asumaan palveluasumisyksiköihin. Kuitenkin kaikkein huonokuntoisimmat jäävät usein sairaaloiden vuodeosastoille pitkäaikaishoidon asiakkaiksi. Koska tavoitteena on että palveluasumisyksiköissä asuvat voivat asua niissä elämänsä viimeisetkin vuodet, asuu tällä hetkellä samankuntoisia asukkaita sekä sairaaloissa että palvelutaloissa. Myös kotihoidon piirissä on hyvin huonokuntoisia asiakkaita. Vanhainkodiksi rakennettu yksikkö eroaa ulkoisilta puitteiltaan samanlaista hoitoa tarjovasta terveyskeskussairaalasta. Entisenä sairaalana Puolarkodin tilat muistuttavat yhä sairaalan vuodeosastoa, vaikka hoito ei enää olisikaan sairaalatasoista. Millainen sairaalaosasto on asuinympäristönä? Voiko sairaala olla koti? Mitkä ovat mahdollisuudet lisätä Puolarmetsän viihtyisyyttä ja toimivuutta asuinympäristönä?.. Kodinomaisuus Termi kodinomaisuus (kodinomainen: ruots. hemlikhet, engl. homelikeness) on tullut suosituksi laitosten suunnittelun yhteydessä tarkoittamaan pyrkimystä hyvään ja viihtyisään ympäristöön. Termi on sisällöltään varsin epämääräinen, eikä sille ole olemassa kiistatonta ja yksikäsitteistä määritelmää. Anni Vilkko jakoi tutkimushankkeen ensimmäisessä työpajassa kodinomaisuuden kolmeen osa-alueeseen: (1) kodinkaltaiseen toimintaan, tekemiseen, joka on ominaista kodille, () kodinkaltaisiin ihmissuhteisiin, perheenomaiseen sosiaaliseen struktuuriin, sekä () esteettisen ympäristön kodinkaltaiseen laatuun, kodikkuuteen. Käytännössä laitosympäristön kodinomaistaminen on yleensä keskittynyt viimeksi mainittuun, esteettiseen ympäristöön. Mary Douglas (1991) on pohtinut tekijöitä, jotka määrittävät kodin. Hän toteaa, että koti on paikka mutta ei välttämättä kiinteä. Koti voi olla myös asuntovaunu tai teltta, se ei ole välttämättä talo. Mitään kaikille kodeille yhteistä arkkitehtonista ominaisuutta ei siis ole olemassa, niin paljon kodit eroavat toisistaan. Asia, joka yhdistävää kaikkia koti-paikkoja, on ajan yli jatkuva säännönmukaisuus, jatkuvuus. Kodin sisustus voi esimerkiksi muuntua vuorokaudenajan mukaan: Japanissa vuode usein kerätään pois päiväksi ja illalla otetaan jälleen esille. Myös Ikea on esitellyt pieneen asuntoon sopivan malliston, jossa eri toimintoja palvelevia kalusteita voidaan tarpeen mukaan ottaa esille tai kääntää syrjään. Tietyntyyppinen tai näköinen kalustus ei tee paikasta kotia. Se, että kotien kalustustyyleissä saattaa esiintyä väestöryhmittäin, alueellisesti tai aikakausittain yhteneviä piirteitä, kertoo enemmän muotivirtauksista ja makumieltymyksistä kuin yleispätevästä kodikkuudesta. Kotia ei voi määritellä toimintojen kautta. Koti on monikäyttötila toisin kuin useimmat kodin ulkopuoliset paikat. Esimerkiksi hotelli, rautatieasema, työpaikka ja kauppa ovat tietyille tai tietyntyyppisille toiminnoille suunniteltuja. Sen sijaan kodissa voi tehdä mitä tahansa: syntyä, kuolla, tehdä töitä, nukkua, valmistaa ruokaa ja ruokailla tai harrastaa vaikka joogaa. Asunnon tilat heijastavat oletettuja ja todennäköisiä tulevaisuuden käyttötarpeita. (Douglas, 1991) Kodin sosiaalista struktuuria määrittää jokaiselle jäsenelle kuuluva paikka ja tämän paikan mukainen oikeus käytettävissä oleviin rajallisiin resursseihin. Oikeuksien valvonta on hajautettu kaikille jäsenille. Kukin tuntee oman paikkansa sekä muille kuuluvat paikat kodin sosiaalisessa struktuurissa. Työ ja toisille suoritetut palvelukset maksetaan työnä ja palveluksina. Toiminta on vastavuoroista mutta ei välttämättä symmetristä, sillä järjestys 10 Sairaalasta hoitokodiksi

13 .. Laitos kotina ja paikka struktuurissa asettavat eri jäsenille erilaisia velvoitteita ja vastuita. Tekemiseen ja olemiseen kodissa kuuluu se, että yhteisön jäsenet tietävät toistensa menemisistä ja tekemisistä. (Douglas, 1991) Mary Douglas esittää kodin vastakohdaksi hotellin, jossa käytetyistä resursseista ja palveluista maksetaan rahallinen korvaus. Asukkaat toimivat toistensa tekemisistä tietämättä. Työntekijät eivät asu hotellissa, vaan ovat siellä työssä. Työntekijöiden yksityiselämä on hotellille ja sen asukkaille näkymätöntä. Hoitokoti tai sairaala muistuttaa asumispaikkana enemmän hotellia kuin kotia niin toimintansa kuin ihmissuhteidensa puolesta. Siellä ei voi tehdä mitä tahansa kuin kotona. Hoitajien ja asukkaiden välillä, sen enempää kuin asukkaiden kesken, ei vallitse resurssienjakoa tai työnjakoa, joka perustuisi oikeudenmukaisuuteen suhteessa kunkin asukkaan asemaan yhteisössä. Fyysinen ympäristö taas ei lähtökohtaisesti voi koskaan olla kaikkien kannalta kodinomainen, koska jokaisen koti on erilainen. Hotelleissa tähän on vastattu pyrkimällä sisustuksessa mahdollisimman yleispätevään viihtyisyyteen. Lisa Groger (1995) on tutkinut, missä määrin vanhainkotiin muuttaneet kokivat uuden asuinpaikkansa omaksi kodikseen. Hänen tutkimuksessaan ilmeni, että laitoshoitoon olivat kotiutuneet paremmin ne, jotka yhdistivät kodin perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin, kuin ne, jotka yhdistivät kodin omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Tekemisen vapaus on laitosasumisessa rajoitetumpaa, eikä kaikessa voi noudattaa omaa aikataulua. Sen sijaan sosiaalinen piiri ja läheiset ihmiset eivät ole paikkaan sidottuja ja voivat vierailla yhtä hyvin vanhainkodissa kuin entisessä asunnossa. Eräiden kohdalla muutolla vanhainkotiin oli ihmissuhteiden näkökulmasta jopa positiivisia seurauksia: läheiset eivät enää pystyneet puuttumaan vanhuksen elämään samassa määrin kuin kotona, jossa vanhus oli ollut heidän apunsa varassa, ja näin ollen yksityisyys toteutui vanhainkodissa paremmin. Usein tekemisen vapautta rajoittaa vielä asuinympäristöä enemmän oman toimintakyvyn heikkeneminen, ja juuri se on yleensä syynä laitoshoitoon muuttoon. Voi olla vaikea kohdata elämäntilanteen radikaali muutos, jossa sekä elinympäristö vaihtuu että omassa itsessä tapahtuu muutoksia. Muutoksiin sopeutumista edistää tietty jatkuvuus elämässä, olkoon se vaikka joidenkin toisarvoisilta näyttävien tapojen ja rutiinien säilyttämistä (mm. Groger 1995, Atchley 1989). Koti on 1) toimintaa, ) ihmissuhteita ja ) paikka. Koti on jokaiselle yksilölle henkilökohtainen ja erilainen. Hyvä laitosympäristö mahdollistaa mahdollisimman monien kotiin liittyvien asioiden säilymisen osana elämää. Sairaalasta hoitokodiksi 11

14 . Tavoitteet Hankkeella oli kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli löytää avaimia Puolarkodin, eli Puolarmetsän sairaalan neljännen kerroksen kehittämiseksi viihtyisämmäksi ja ihmisystävällisemmäksi niin asukkaiden, henkilökunnan kuin osastolla vierailevien kannalta. Toinen, yleisempi ja laajempi tavoite oli kehittää menetelmiä laitosasuinympäristön arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena oli löytää tietoa mahdollisuuksista kehittää olemassa olevia sairaalaympäristöjä viihtyisämmiksi, mitä rajoja ja mahdollisuuksia tällaisessa kehitystyössä on, sekä mitä vaiheita tällaiseen kehitystyöhön kuuluu. 1 Sairaalasta hoitokodiksi

15 . Menetelmät.1. Osaston tiloja ja toimintaa koskevat kyselyt ja haastattelut Tutkimusprojektissa hankittiin osaston toiminnasta, tiloista ja kehitystarpeista tietoa henkilökunnalta ja Puolarkodissa vierailevilta kyselyin sekä asukkailta haastattelujen avulla Henkilökunnan kiertokysely ja työpistekyselyt Henkilökuntaa pyydettiin kuvailemaan osastolla havaitsemiaan ongelmia sekä antamaan näihin parannusehdotuksia. Kysely suoritettiin kiertokyselynä (lomakkeet ovat liitteessä ), jossa useammat vastaajat kirjoittavat näkemyksiään samalle paperille. Jokainen vastaaja näki edellisten henkilöiden vastaukset, ja näin esitettyihin ideoihin saatiin välittömästi kritiikkiä tai parannusehdotuksia seuraavilta vastaajilta. Tuloksena oli parhaimmillaan vastaajien välinen kirjallinen vuoropuhelu. Avoimista kysymyksistä koostuvia kiertokyselykaavakkeita jaettiin osastojen henkilökunnan tiloihin. Kiertokyselyn menetelmästä johtuen kyselyn kattavuutta ei pystytä arvioimaan. Osaston henkilökunta on keskeisessä roolissa kehityshankkeessa: hankkeen onnistuminen on hyvin pitkälti henkilökunnan tahdon ja aktiivisuuden varassa. Näin ollen vastaajan aktiivisuutta edellyttävän kyselyn voi olettaa sopivan hyvin henkilökunnan mielipiteiden tiedustelemiseen. Kiertokyselyn tuloksia on täydennetty ajatuksilla ja ehdotuksilla, joita nousi esiin henkilökunnalle järjestetyissä työpajoissa. Henkilökunnan toimistotyöpisteisiin ja taukotiloihin jaettiin kyselylomakkeet (Liite 5) koskien kyseisten tilojen toimivuutta, ergonomiaa ja viihtyisyyttä. Työtiloja koskevia vastauksia palautettiin 1 kappaletta, joista 10 koski kanslioita ja taukotiloja koskevia 1 kappaletta..1.. Kysely omaisille Omaisille järjestettiin hankkeesta tiedotustilaisuus , johon saapui noin 0 henkilöä. Tilaisuudessa jaettiin kyselykaavakkeita (Liite ) palautuskuorineen ja niitä jätettiin myös osastolla vieraileville myöhemmin jaettavaksi. Kyselykaavakkeissa kysyttiin kodinomaisuuteen liittyviä asioista ensisijaisesti omaisten näkökulmasta: kuinka vierailija kokee osaston toiminnan ja ympäristön. Kyselyyn oletettiin saatavan vastauksia omaisilta, jotka vierailevat osastolla suhteellisen aktiivisesti. Mitään eksaktia tietoa ei ollut tiedossa vierailujen määristä eikä myöskään siitä, kuinka monella asukkaalla ylipäätään käy vieraita. Kyselyn vastauksia saatiin 6 kappaletta. Edellä mainituista syistä kyselyn kattavuutta on mahdotonta arvioida..1.. Asukkaiden haastattelut Kaikkiaan osastoilla D ja E on 8 asukasta. Henkilökunta keräsi nimilistan niistä asukkaista, joiden he arvioivat pystyvän osallistumaan haastatteluun. Listalle kertyi molemmilta osastoilta yhteensä sellaista nimeä, joiden arvioitiin pystyvän itse vastaamaan. Lisäksi omaisten aloitteesta pyydettiin halukkaita omaisia mukaan haastatteluun, mikäli asukas arvioitiin itse kykenemättömäksi vastaamaan kysymyksiin. Kaikkiaan haastateltua saatiin 6 asukasta joista omaisen läsnä ollessa. Viimeksi mainituista kahdessa tapauksessa asukas vastasi pääsääntöisesti itse ja kahdessa omainen vastasi kokonaan asukkaan puolesta. Kaikkiaan osastojen asukkaista 1% osallistui haastatteluihin. Haastattelu koostui pääsääntöisesti selkeistä kyllä-ei-tyyppisistä kysymyksistä (Liite ), mutta haastattelija kirjasi ylös myös haastateltavien kommentit ja täsmennykset. Haastattelut kestivät keskimäärin 50 minuuttia, pisin kesti lähes kaksi tuntia, lyhin kaksikymmentä minuuttia. Sairaalasta hoitokodiksi 1

16 .. Havainnointi ja dokumentointi..1. Toiminnan seuraaminen Tutkijat havainnoivat osaston toimintaa useissa tutkimuksen vaiheissa. Kokonaisen päivän tapahtumia seurattiin kirjaamalla ylös kaikki havaitut tilanteet asukkaan ja hoitajan toimia ja päivää seuraten.... Tilojen valokuvaus Osastojen tilat valokuvattiin. Samalla kirjattiin ylös kunkin tilan käyttö. Arkistoituihin kuviin liitettiin tieto kunkin otoksen kuvauspaikasta. Kuvat 1-6. Valokuvia osastolta. 1 Sairaalasta hoitokodiksi

17 ... Toimintatilanteiden videointi Asuinhuoneissa videoitiin asukkaiden toimintatilanteita. Samoja toimintoja kuvattiin myöhemmin uudistetuissa pilottihuoneissa. Tilanteet sisälsivät sekä asukkaan itsenäisiä toimintatilanteita, kuten ruokailuja, että hoitohenkilökunnan suorittamia tai avustamia tilanteita. Videoimalla saatiin tietoa huoneen ja sen varustuksen toimivuudesta. Lisäksi projektin puitteissa syntyi yksi opinnäytetyö, jossa videoaineistoa analysoitiin XXXXXX-menetelmällä työntekijöiden ergonomiatestauksen apuvälineenä. Kuvattuja tilanteita olivat: asentohoito, sängyn säätöjen käyttäminen (itsenäisesti ja/tai henkilökunnan toimesta) Siirtymiset ja siirrot vuoteesta pesulaverille ja geriatriseen tuoliin tai pyörätuoliin sekä takaisin vuoteseen Ruokailutilanteet ja niihin liittyvät vuoteen ja pöydän säädöt Ajanviete sängyssä Kuvat 7-8. Videoituja toimintatilanteita... Työpajat Hankkeen aikana pidettiin osastojen henkilökunnan kanssa seitsemän työpajaa. Niillä oli kaksi tarkoitusta: hankkeen etenemisestä tiedottaminen sekä keskustelun ja vuoropuhelun synnyttäminen. Työpajojen järjestäminen on hankalaa työpaikalla, jossa työvuoroja on kaikkina vuorokauden aikoina: aina osa työntekijöistä on työpajan aikana vapaavuorossa. Työpajojen ajankohdat ja aiheet ovat liitteessä 1... Ongelmakartan ja osaston kokonaissuunnitelman laadinta Havainto-, haastattelu- ja kyselyaineistojen pohjalta laadittiin ongelmakartta, johon merkittiin tilojen kehittämistarpeet, mitä käyttäjiä, toimintoja ja tiloja ne koskivat, sekä mitä mahdollisia parannustoimia olisi ongelmien korjaamiseksi tehtävissä. Ongelmakartan pohjalta laadittiin kerroksen uudistusmalli ja sille mahdollinen vaiheistus..5. Pilottihuoneiden toteuttaminen ja kokemusten keruu Yhteistyössä yritysten kanssa suunniteltiin asuinhuoneen korjausmalli, jonka pohjalta toteutettiin molemmille osastoile yksi kahden hengen pilottihuone. Huoneisiin valittiin koehenkilöt henkilökunnan ja omaisten kanssa. Sairaalasta hoitokodiksi 15

18 5. Tulokset 5.1. Kyselyjen ja haastattelujen tulokset Seuraavassa on käsitelty henkilökunnan, asukkaiden ja omaisten vastauksia teemoittain, mikä noudattelee Anni Vilkon esittämää jaottelua (vrt. luku.). Asukkailta ja omaisilta kysytyt samansuuntaiset kysymykset on asetettu rinnan. Tässä tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin aikaisemmissa kodinomaisuuteen liittyvissä tutkimuksissa (Meripaasi 000, Aunola 1999). Hoitohenkilökunta sekä omaiset kiinnittivät enemmän huomiota fyysisen ympäristön laatuun eli esteettisiin seikkoihin kuin laitoshoidossa olevat vanhukset. Asukkaat, jotka viettivät lähes kaiken aikansa kyseisessä laitosympäristössä, olivat siihen tottuneet. Heille tärkeätä oli saada tavata läheisiään ja se, miten heitä hoidettiin. Puolarkodin asukkaat kokivat olevansa sairaalassa, eivät kodissa. Sekä asukkaiden että omaisten vastauksista kuvastui arvostus hoitohenkilökuntaa kohtaan. Henkilökunnan vähyys nähtiin suurimpana syynä osaston ongelmiin. Henkilökunnan suuresta työtaakasta tietoisina varsinkin asukkaiden oli ilmeisen vaikea tuoda kriittisiä näkökulmiaan esiin. Vaikka asukkaiden haastatteluvastauksista saa helposti käsityksen, että he ovat olosuhteisiin varsin tyytyväisiä, heidän lisäkommenteissaan nousi esille kriittisempiä äänenpainoja. Monen asukkaan olotilaa leimaa sopeutuneisuus elämään hoito-osastolla. Usein haastateltavat myös perustelivat vastauksiaan sillä, että heidän olinpaikkansa on sairaala. Tähän tosiasiaan suhteutettuna monien seikkojen koettiin olevan hyvin Toiminta Kotona asuvan elämässä on lukuisia päivittäin tai viikoittain toistuvia sekä vuodenkiertoon liittyviä rutiineja. Muualla kuin omassa kodissa tällaisten rutiinien suorittaminen voi olla vaikeaa. Vaikeinta omien tapojen noudattaminen on laitoshoidossa, koska hoitoon joutumisen syynä on itsenäisen toimintakyvyn rajoittuminen. Toisaalta laitoshoidossa noudatetaan laitoksen rutiineja, jotka toistuvat usein samoina, eikä asukas pysty niihin itse vaikuttamaan. Kotonaan kukin voi itse päättää, milloin toimitaan rutiinin mukaisesti, milloin rutiinista poiketaan. Henkilökunnan mielestä toimintaan liittyviä kodinomaisuutta vähentäviä tekijöitä olivat päivärutiinien suorittaminen tiukan aikataulun mukaisessa järjestyksessä ja yksilöl- Onko osaston päivärytmi teille sopiva? Kyllä 17 Aika sopiva / toisinaan 5 Ei Tyhjä Yhteensä 6 Annetaanko teille riittävästi aikaa yrittää itse tehdä päivittäisiä toimia? Kyllä 1 Aika sopiva / toisinaan 1 Ei Tyhjä 8 Yhteensä 6 Vierailijat: Saako omaisenne suorittaa omassa tahdissa päivittäisiä toimia osastolla? Kyllä EOS 1 Ei 6 Tyhjä Yhteensä 6 16 Sairaalasta hoitokodiksi

19 lisyyden puute asukkaiden hoidossa. Myös se tosiasia, että asukkaat eivät itse voi osallistua päivittäisiin askareisiin, koettiin erilaiseksi verrattuna kotona asumiseen. Asukkaat olivat yleensä tyytyväisiä päivärytmiin. Eräs haastateltu tosin mainitsi alussa olleen sopeutumisvaikeuksia. Keskeinen toimintaan liittyvä kysymys on, missä määrin osastolla tuetaan asukkaiden omatoimisuutta. Muutamilla omaisilla oli käsitys, etteivät asukkaat saa suorittaa päivittäisiä toimia omaan tahtiin. Suurin osa omaisista ei kuitenkaan osannut arvioida läheisensä mahdollisuutta omatoimisuuteen. Sen sijaan asukkaista suurin osa vastasi myöntävästi kysymykseen, annetaanko heille riittävästi aikaa yrittää itse tehdä päivittäisiä toimia. Eräs asukas kommentoi, että muuta heillä ei olekaan kuin aikaa. Haastatteluissa jäi epäselväksi, kuinka asukkaat kokevat omatoimisuuden merkityksen asukkaathan ovat osastolla kuitenkin hoidettavina Ajanviete Puolarmetsässä vierailevat omaiset arvelivat osastolla asuvan läheisensä ajan kuluvan huonosti. Omaiset ilmeisesti olettavat, että osaston asukkaiden aika käy pitkäksi, koska nämä voivat tehdä niin vähän siitä, mihin normaalissa elämässämme olemme tottuneet. Useimmat haastatelluista asukkaista kertoivat aikansa kuluvan hyvin. Eräs sanoi aikansa kuluvan ihan hyvin, kun on tottunut elämään sairaalassa. Toinen valitti tekemisen puutetta ja sanoi väsyvänsä juuri tekemisen puutteesta. Jonkun oloa leimasi koti-ikävä. Todennäköisesti useimmat asukkaat ovat jo sopeutuneet rajoitettuun elämäänsä eivätkä vaadi siltä enempää. Eräät myös kertoivat olevansa jatkuvasti niin väsyneitä, etteivät jaksa tehdä mitään. Henkilökunnan mielestä kodinomaisuutta voitaisiin lisätä tarjoamalla mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen. Siihen tarvittaisiin aikaa mutta myös sopivia tilanteita ja välineitä: tapahtumia, laulu- ja rupatteluhetkiä, pelikortteja, lautapelejä sekä muita harrastevälineitä. Kaikessa ei tarvitsisi edetä rutiininomaisesti, vaan asukkaiden yksilölliset tarpeet voisi ottaa paremmin huomioon. Kuluuko aikanne täällä hyvin? Kyllä 15 Aika sopiva / toisinaan 5 Ei Tyhjä Yhteensä 6 Vierailijat: Kuluuko läheisenne aika hyvin osastolla? Kyllä EOS 1 Ei 17 Tyhjä Yhteensä 6 Istutteko päivittäin mielestänne sopivan ajan? Kyllä 1 Aika sopiva / toisinaan Ei Tyhjä 9 Yhteensä 6 Ulkopuolisen näkökulmasta asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan olemiseensa ovat erittäin rajalliset. Sama vaikutelma ei välttämättä synny asukkaiden haastatteluvastauksista. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa apuun ja mahdollisuuksiinsa hankkia ajanvietettä. Asukkaat näyttävät ottaneen itselleen passiivisen potilaan roolin: hoitajien odotetaankin päättävän mitä milloinkin tapahtuu. Eräistä asukkaiden kommenteista kuitenkin kuvastui, että he ovat hoitajien armoilla ja että asiat tapahtuvat kun hoitajille sopii. Asukkaiden mielipidettä asioihin ei aina oteta riittävästi huomioon. Tämäkin nousi esiin asukkaiden perustellessa tai kommentoidessa vastauksiaan. Aina asukkaan mielipiteen Sairaalasta hoitokodiksi 17

20 Voitteko, aina kun haluatte, kuunnella / katsella radiota? televisiota? Kyllä 1 1 Aika sopiva / toisinaan Ei 5 Tyhjä 8 Yhteensä 6 6 huomioonottaminen ei edes tuottaisi henkilökunnalle lisätöitä: esimerkiksi erään asukkaan mielestä hänen hiuksensa pestiin liian usein, minkä johdosta ne kuivuivat. Eräässä huoneessa oli vuoteen päässä häikäisevä kohdevalaisin, joka oli päällä tai pois päältä riippuen siitä, oliko joku henkilökunnasta sattumalta painanut katkaisijaa. Asukkaan ainoa keino ilmaista vaatimuksensa valon sammuttamiseksi oli huutaa henkilökuntaa paikalle. Radio ja televisio olivat merkittävässä roolissa asukkaiden ajanvietteenä. Sellaiselle asukkaalle, joka ei pääse lainkaan pois vuoteesta, erilaiset radio- ja televisio-ohjelmat korvasivat osaston järjestämät musiikki- ja hartaushetket. Radio tarjoaa myös sellaista musiikkia, jota ei osaston musiikkitilaisuuksissa ole tarjolla. Toisaalta monelle oli aika yhdentekevää, mitä ohjelmaa radiosta tai televisiosta tuli, riitti että laite oli päällä. Monet asukkaat hyötyisivät kuulokkeista, jolloin heidän ei tarvitsisi pelätä häiritsevänsä huonetovereitaan radiota kuunnellessaan. Monesti radio sijaitsi sellaisessa paikassa, ettei asukas itse yltänyt sitä avaamaan tai sulkemaan tai vaihtamaan kanavia. Myös television hallintalaitteita eivät kaikki asukkaat kyenneeet itse käyttämään. Moni ei tohtinut pyytää henkilökunnalta apua television tai radion avaamiseen tai kanavan vaihtamiseen. Asukkaiden kiinnostus erilaisia järjestettyjä tapahtumia sekä musiikki- ja hartaushetkiä kohtaan oli hyvin yksilöllistä ja riippui paljon asukkaan henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Noin kolmasosa asukkaista ei mielellään osallistu osastolla järjestettäviin tapahtumiin, ja vain noin puolet ilmoitti osallistuvansa mielellään. Monet niistä, jotka eivät jaksaneet lähteä tai päässeet pois huoneestaan, kuuntelivat huoneen avoimen oven kautta käytävältä kuuluvaa ohjelmaa. Eräs asukas ei mielellään poistunut huoneestaan, koska tunsi itsensä toistaitoiseksi välttämättömän happipullonsa kanssa. Jotakuta osaston ohjelmatarjonta ei miellyttänyt: soitettu musiikki oli liian kevyttä. Osallistutteko mielellänne osastolla järjestettäviin juhliin ja tapahtumiin? Kyllä 1 Aika sopiva / toisinaan Ei 8 Tyhjä Yhteensä Hoiva Asukkaiden saama hoito on keskeistä heidän hyvinvointinsa kannalta. He kaikki tarvitsevat runsaasti apua selvitäkseen päivittäisistä toimistaan. Työpajoissa henkilökunta nosti esiin ajatuksen palvelukulttuurin kehittämisestä hoivakulttuurin oheen. Tavallisesti sairaalassa kaikki tapahtuu tehokkaan hoidon ehdoilla, jonka tarkoituksena on saattaa potilas mahdollisimman nopeasti terveeksi ja takaisin normaaliin elämään. Kyseisillä osastoilla asukkaan toiveet ja mielihalut voisivat saada merkittävämmän roolin, kun tavalliselle sairaalalle ominaista parantavaa hoitopäämäärää ei ole. Vaikka suurin osa asukkaista vastasi saavansa apua aina tarvittaessa, monet näinkin vastanneet kertoivat joutuvansa odottamaan avun saapumista. Vastaajat uskoivat, että henkilö- 18 Sairaalasta hoitokodiksi

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työpajojen ajankohdat ja aiheet olivat seuraavat:

Työpajojen ajankohdat ja aiheet olivat seuraavat: Liitteet Liite. Hankkeen aikana järjestetyt työpajat Hankkeen aikana järjestettiin 7 työpajaa Puolarkodin henkilökunnan kanssa. Lisäksi hankkeen alussa (27.0.2004) ja lopussa (28..2005) pidettiin omaisille

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Partalanmäen tehostetun palveluasumisen yksikkö sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Tehostettu Palvelukoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ympärivuorokautista hoivaa. Asiakkaat valitaan

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio TeTT Puolarkodin valaistusmuutos Raportti 30.9.2005 Jorma Lehtovaara Puolarkodin valaistustutkimus Tutkimuskohde Puolarmetsän sairaalassa annetaan espoolaisille

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen

HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen Hospitool-visio Tavoitteena sairaalatilojen vaatimustenmukaisuuden hallinnan kehittäminen. Käyttäjien osallistuminen

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhuspalveluiden asiakas- ja omaiskyselyt, kooste tuloksista 2012 Taustaa Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutetaan kahden vuoden välein asiakas- ja omaiskyselyitä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Toimintaympäristön huomioivaa teknologiaa erityisryhmien aktivointiin pilotin julkinen raportti

Toimintaympäristön huomioivaa teknologiaa erityisryhmien aktivointiin pilotin julkinen raportti Toimintaympäristön huomioivaa teknologiaa erityisryhmien aktivointiin pilotin julkinen raportti 30.05.2014 2 / 12 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä 3 Toteuttaja 3 Pilotoijat

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot