TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m 2 ja edelleen paras!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m 2 ja edelleen paras!"

Transkriptio

1

2 TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m 2 ja edelleen paras! Meiltä myös: Teräs-, alumiini ja komposiittilistat Optitherm S1N-selektiivilasi Huurtumaton lasi Me teemme lasiteknologian huippua Seloy ei seuraa kehitystä - Me viemme sitä eteenpäin! Huittinen Puh fi Katso video TPS BU linjasta

3 SISÄLLYS 5 Pääkirjoitus: Laatua vaiko laaduttomuutta? MAURI RIIKONEN 6 Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle TUOMO HÄYRYNEN Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus TUOMO HÄYRYNEN 10 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat TAHVO SUTELA 13 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa TUOMO HÄYRYNEN 14 Helppohoitoisemmat lasipinnat Tero Granqvist 15 GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille AULIKKI ASP 17 Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö AULIKKI ASP TAHVO SUTELA 19 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Pekka Vuorinen 22 Lasiammattilaiset Italiassa TOMI LAAKSO 22 Lasin Maailma 3/2013 3

4 Pilkington Anti-condensation Glass Huurtumista vastaan Pilkington Anti-condensation Glass on suunniteltu minimoimaan ulkopuolisen huurtumisen syntymistä hyvin eristävissä ikkunarakenteissa. Pilkington Anti-condensation Glass on tehty erikoiskirkkaalle Pilkington Optiwhite lasille joten sen ulkoasu on neutraali ja kirkas. Tuotetta voi käyttää sellaisenaan tai sen voi karkaista, laminoida tai taivuttaa ja käyttää tarpeenmukaisissa yhdistelmissä eristyslasielementeissä. Lisätietoja: Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Puh Turvalasit sateenkaaren väreissä, mielikuvituksellisesti muotoonleikattuina ja upeasti kuvioituna Viihtyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen Vehnämyllynkatu 12 Tampere Behaglichkeit bis weit in die Zukunft Co

5 Pääkirjoitus Laatua vaiko laaduttomuutta? Mauri Riikonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry Usein todetaan, että se on hyvälaatuinen tuote tai työ oli laadukasta. Mutta mihin väittämät oikein perustuvat, kun kaikille tuotteille ja palveluille ei ole yksiselitteistä määrittelyä laadusta? Laadun arviointi on paljolti sidoksissa aikaan, paikkaan ja vieläpä arvioijaankin, mikäli ennalta ei ole sovittu tai ole ollut tiedossa, mitä ominaisuuksia on haluttu tuotteelle tai palvelulle. Juuri tämä ennalta määrittely tai paremminkin määrittelemättömyys aiheuttaa näkemyseroja laadusta. Kun kaupat on tehty kanalinnusta, niin kuluttaja kuvittelee usein saavansa komean riikinkukon, mutta myyjän mielestä sulkasatoinen, jo munintansa lopettanut kanavanhus, täyttää täysin kanalinnun määritelmän. Erilainen näkemys ja sen seurauksena pahimmillaan ilmiriita on usein väistämätön. Myyjä perustelee omaa näkemystään tuotteen kelvollisuudesta ja ostaja sen kelvottomuudesta. Ja kun ei päästä yhteisymmärrykseen, niin haetaan näkemyksille lisävahvistusta erilaisilla lausunnoilla. Aikaa ja energiaa tuhraantuu ja ihmissuhteet kärsivät, vaikkakin sanotaan, että asiat riitelevät - ei ihmiset. Mistä sitten pelastus moiseen ongelmaan? Osapuolten tulisi aina etukäteen yhteisesti hyväksyä tuotteen ominaisuudet, eivätkä ne saisi olla pelkkiä mielikuvia. Sen kanalinnun ominaisuuksistakin tulisi sopia enemmän: linnun sukupuoli ja väri, höyhenien ominaisuudet, elävä tai kuollut vaiko henkitoreissaan oleva linturiepu jne., mutta etukäteen! Rakennusalalla on paljon valmiiksi sovittuja pelisääntöjä toimituksiin, kunhan ne vain tiedostetaan ja muistetaan kaupankäynnissä. Lasialalla on EN-standardit mm. peruslaseille ja peileille, leikatulle, karkaistulle, laminoidulle ja taivutetulle lasille sekä eristyslaseille, joiden mukaan tuote tulee valmistaa. Standardeissa on mainittu tuotteen teknisiä, optisia ja visuaalisia ominaisuuksia. Lisäksi on käytettävissä RT-kortteja RYL -ohjeita yms. Jos sopimuksessa on viitattu joihinkin ohjeisiin, niin toimittaja on sitoutunut täyttämään niiden määrittämät vaatimukset eikä ostajakaan ole oikeutettu vaatimaan sopimuksen yli meneviä ominaisuuksia. Joitakin rakennustuotteen vähimmäissuoritusarvoja, kuten mm. lämmön ja äänen eristävyysarvoja ohjaavat osin myös kansalliset rakentamismääräykset asp?contentid=198063, ja näistähän ei voida tinkiä. Mutta jos asiakkaan kanssa on sovittu paremmasta laadusta (= vaativampia ominaisuuksia) kuin standardit edellyttävät, niin toimitetun tuotteen on myös oltava ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu. Turha on toimittajan silloin enää vedota yleiseen standardi laatuun. Rakennustuotteen laatu tai paremminkin tuotteen ominaisuudet muodostuvat raakaaineista / komponenteista, tuotannon kone- /laitekannasta, rakentamismääräyksistä, standardeista ja osaavasta henkilöstöstä sekä usein myös toteutusajasta. Kaikkien osa-alueiden tulee olla tiedostettuja ja kunnossa, sillä niitä ei voi yleensä kompensoida, jos halutaan laadukas tuote. Jos kohteeseen toimitetaan tai hankitaan sopimattomia ominaisuuksia omaava tuote, joko tietoisesti tai tiedostamatta, niin silloin tuotteen laadulla ja kestävyydellä ei ole enää mitään tekemistä keskenään. Mutta kun on se ainainen kiire - ei ehdi selvittämään ja tekemään asioita, on usein kuultua. Mistä löytyneekin se aika, kun kärhämöidään tuotteen ominaisuuksista -laadusta? Laadun tai laaduttomuuden arvioinnin tulee perustua ennalta sovittujen ominaisuuksien toteutumiseen tai toteutumattomuuteen, ei subjektiivisiin mielikuviin ja olettamuksiin laadusta. JULKAISIJA Suomen Tasolasiyhdistys ry Korpiniityntie Parola Puhelin KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Lönnrotinkatu 4 B, 5 krs Helsinki Puhelin PÄÄTOIMITTAJA Mauri Riikonen Puhelin TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Puhelin TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Eeva Vartiainen Puhelin Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kestotilaus 35 vuoden jaksolta. ILMOITUKSET Eeva Vartiainen Puhelin TAITTO Forssa Print/Taittopalvelu Puhelin (03) PAINO ISSN-L ISSN Kannen kuva: Tuomo Häyrynen, Alma Median talo. Lasin Maailma 3/2013 5

6 Uusi Alma Median toimitalo kokosi yhteen konsernin aiemmin hajallaan toimineet yksiköt. Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Kaupunkikuvan vaaliminen sekä toimiva ja muuntojoustava suunnitteluratkaisu olivat keskeiset tavoitteet, kun Töölönlahden rannalle suunniteltiin toimitiloja Alma Median käyttöön. Lopputulos on onnistunut; laajojen julkisivun lasipintojen ansiosta tilat ovat avarat ja viihtyisät tukien tavoitetta modernista ja vuorovaikutteisesta työympäristöstä. Töölönlahden alue on tällä hetkellä yksi Helsingin keskustaalueen tärkeimmistä kehittämiskohteista. Useita toimistorakennuksia on nousemassa rautatien varteen merkittävien julkisten rakennusten kuten Eduskuntatalon, Finlandia-talon ja Musiikkitalon välittömään läheisyyteen. Ensimmäisenä valmistui pääasiassa Alma Medialle vuokrattu rakennus, joka otettiin käyttöön viime joulukuussa. Rakennuksen suunnitteluratkaisusta järjestettiin kesällä 2010 arkkitehtikilpailu, johon kutsuttiin mukaan viisi arkkitehtitoimistoa. Järjestäjinä toimivat hankkeen rakentajana toiminut Lemminkäinen Talo Oy, kiinteistön omistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Alma Media Oyj ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tarkoituksena oli löytää kohteelle arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvalliselta ratkaisultaan korkeatasoinen ja kiinnostava kokonaissuunnitelma. Ratkaisun tuli olla toimiva, muuntojoustava ja teknisesti toteuttamiskelpoinen. Tämän lisäksi suunnitelman oli täytettävä taloudelliset edellytykset ottaen huomioon myös energiataloudelliset ja ekologisesti kestävät ratkaisut. Arkkitehtikilpailun voitti helsinkiläinen JMKK Arkkitehdit Oy. Vaativa kohde, nopea toteutus Suunnitteluvaiheessa yhteistyö eri osapuolten välillä toimi erittäin hyvin ja hanke vietiin läpi nopeassa aikataulussa. Alueen asemakaava sisälsi hyvin yksityiskohtaisia detaljeja, mutta rakennuslupaprosessi sujui kitkattomasti, kertoo kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen Eterasta. Arkkitehtikilpailun juryn perustelujen mukaan kilpailuehdotus oli moderni ja arkkitehtuurin yhteys sijaintipaikkaan ja tehtävään oli hyvä. Julkisivu ratapihan suuntaan oli ehdotuksessa vah- 6 Lasin Maailma 3/2013

7 Suuret lasipinnat tuovat sisätiloihin avaran ja modernin tunnelman. Ratapihan puoleisessa julkisivussa käytettiin erittäin hyvin ääntä eristävää lasia junaliikenteen meluhaittojen ehkäisemiseksi. Eteran Hannu Keinänen on tyytyväinen hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä toimi pääsuunnittelijana Alma Median toimistohankkeessa. va ja vaikuttava, mutta toisaalta Finlandiataloon ja puistoon päin elävä ja inhimillinen. Sisäosien ratkaisut olivat toimivia ja saivat työympäristöön dynamiikkaa, vaihtelua ja kiinnostavuutta. Rakennus on perusratkaisultaan tyypillinen moderni toimisto. Runkona ovat teräspilarit ja -palkit, välipohjat ovat ontelolaatoista ja julkisivuissa käytetään esirapattuja sandwich-elementtejä sekä runsaasti lasia. Syvärunkoisen rakennuksen avonaisista kerroksista haluttiin avata maisemat käyttämällä isoja lasipintoja. Näin avokonttoreiden keskiosiinkin saadaan riittävästi luonnonvaloa, ja lopputulos on miellyttänyt käyttäjiä, sanoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä. Monipuolista lasitekniikkaa Alma Median talon lasijulkisivujen suunnittelussa otettiin huolellisesti huomioon muun muassa ulkonäkökysymykset, energiatehokkuus, sisäilmavaatimukset, ääneneristävyys sekä ulkovalon vaikutukset päätetyöskentelyyn. Lasi on haasteellinen materiaali, mutta erilaisia vaihtoehtoja hyviin suunnitteluratkaisuihin riittää. Rakennuksen lasirakenteissa on käytetty paljon auringonsuojausta, mutta ne eivät kuitenkaan ole peilaavia ja läpinäkymättömiä. Laseihin ei haluttu myöskään rautaoksidia, sillä halusimme kirkkaat lasit välttäen monille lasirakenteille tyypillisen vihertävyyden. Rautatien puoleisen julkisivun erikoisuus on puolestaan voimakas ääneneristävyys vilkkaan junaliikenteen melun torjumiseksi, Juha Mäki-Jyllilä kertoo. Alma Median talo onnistui sekä suunnittelultaan että toteutukseltaan hyvin, ja rakennuksen isoista lasipinnoista on saatu myönteistä palautetta. Olemme käyttäneet paljon lasirakenteita myös aiemmissa rakennushankkeissa ja todenneet, että kyseessä on haastava materiaali, mutta ammattitaitoisella suunnittelulla lopputuloksesta tulee onnistunut, Hannu Keinänen arvioi. JKMM Arkkitehdit Oy JKMM Arkkitehdit on vuonna 1998 perustettu arkkitehtitoimisto, joka tarjoaa kaupunki-, rakennus-, peruskorjaus- ja sisustussuunnittelua noin 40 työntekijän voimin. Yhtiö on saavuttanut 34 ensimmäistä palkintoa ja 43 muuta palkintosijaa arkkitehtuurikilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla. JK- MM on edelläkävijä tietomallipohjaisessa arkkitehtisuunnittelussa. JKMM:n viimeaikaisia suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Alma Median toimistotalo, Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä, Seinäjoen kaupunginkirjasto, Pinella-ravintolakokonaisuus Turun Vanhalla Suurtorilla sekä Keski-Suomen keskussairaalan hankesuunnittelu. Alma Median talo Laajuus m² toimistotiloja Omistaja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera Rakentaja Lemminkäinen Talo Oy Pääsuunnittelija JKMM Arkkitehdit Oy, juha Mäki-Jyllilä Julkisivu-urakoint Normek Oy Lasirakenteet Lasiluoto Oy Lasin Maailma 3/2013 7

8 Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Lasiluoto Oy on rakennusten julkisivu-, katto- ja struktuurilaseihin sekä laminoituihin turvalaseihin keskittynyt yritys. Panostus omaan eristyslasituotantoon lisää Lasiluodon kilpailukykyä suurten projektien ja haastavien kohteiden luotettavana lasitoimittajana. Lasiluoto Oy:n historia alkaa vuodesta 1939, jolloin perustettiin peili- ja taulumyymälä M.Ahti & kumppanit Turun keskustaan. Tiloissa oli oma lasiverstas, ja perinteinen lasitustoiminta olikin pitkään kasvussa luvun alussa yritys laajensi Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja. toimintaansa aloittamalla eristyslasituotannon Piikkiössä. Tämän jälkeen yrityksessä nimi ja yrittäjäsukupolvet ovat vaihtuneet. Kysynnän kasvun myötä eristyslasitehdasta on laajennettu useaan otteeseen ja nyt Lasiluoto Oy on luopunut asennustoiminnasta ja keskittyy vaativien projektien lasinvalmistukseen. Yhtiö markkinoi lasia tuotemerkillä Finntermo. Painopistealueitamme ovat eristyslasien lisäksi muun muassa selektiivilasit, laminoidut turvalasit ja sähkölämmitteiset lasit, joiden kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tyypillisiä kohteitamme ovat toimistot ja julkiset rakennukset, Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja kertoo. Automaatio toimii Lasiluoto Oy valmistaa tuotteita Piikkiön tehtaalla, jossa on 30 työntekijää. Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuotannon auto- Automaattinen eristyslasin tuotantolinja. 8 Lasin Maailma 3/2013

9 Työsuhdeasiainkurssi Kulutustavararyhmä ry järjestää Piikkiön tehtaan lasinleikkuulinja on suunniteltu käsittelemään suurimpiakin kokoja. jäsentoimialoilleen työsuhdeasiain kurssin hotelli Rantasipi Sveitsissä Hyvinkäällä. Kurssilla käydään läpi keskeiset työsuhdetta säätelevät lait sekä TES-määräykset. Kurssi on tarkoitettu yrityksessä työnantajan puolella työsuhdeasioita hoitaville henkilöille (esim. henkilöstöpäälliköt, palkanlaskijat ja esimiehet). Kurssin luennoitsijoina toimivat liittoyhteisömme asiamiehet. Välilistojen taivutusta. matisointiin, mutta toisena tärkeänä tuotteiden laadun takeena on ammattitaitoinen henkilöstö. Eristyslasin tuotantolinjamme pystyy valmistamaan suurimman kokoluokan laseja täysin automaattisesti. Tuotantolinjamme on toiminut luotettavasti ja kokeneet työntekijämme pystyvät myös huolellisesti valvomaan tuotantoprosessia ja lopputuotteiden laatua. Näin reklamaatioiden määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi, arvioi Kari Lilja. Näkyvissä hankkeissa mukana Projektiluonteisessa liiketoiminnassa näkyvyys tulevaisuuteen on vain muutamia kuukausia, joten ensi talven suhdanteita Kari Lilja ei halua ennustaa. Sen sijaan hän luottaa Lasiluodon omiin vahvuuksiin ja suhtautuu tulevaan positiivisesti. Tuotteiden hyvä hinta/laatu-suhde, toimitusvarmuus sekä pitkäaikaiset liikesuhteet julkisivu-urakoitsijoihin ja muihin alan toimijoihin ovat vahvuuksiamme. Pidämme aina tiukasti kiinni siitä, mitä on sovittu. Olemme viime aikoina olleet mukana monissa näkyvissä ja mielenkiintoisissa kohteissa kuten Kaisa-talossa ja Alma Median toimistotalossa Töölönlahdella. Saimme myös suuren vientiprojektin Ruotsista, jossa toimitamme energiayhtiö Mälarenergille erittäin haastavan kattolasirakenteen, kertoo Kari Lilja. Kurssimaksu, johon sisältyy opetusmateriaali ja illallinen, on 350 /henkilö. Hotellipaketti (sisältäen majoituksen ja muut ateriat) yhden hengen huoneessa maksaa 201 /henkilö ja kahden hengen huoneessa 176 /henkilö. Päiväpaketti ei-majoittuville on 116 /2 päivää. Hotelli- ja päiväpaketin kurssilaiset maksavat suoraan hotellille. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä kuitenkin siten, että kaikkien Kulutustavararyhmä ry:n jäsenliittojen edustus tulee turvattua. Ilmoittautumiset ja lisätiedot tai Minna Niemi, perjantaihin mennessä. Lasin Maailma 3/2013 9

10 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat Tahvo Sutela, Lasifakta Oy Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa kuultu lisääntyvässä määrin matkaviestimien käyttöongelmista sisätiloissa. Havainnot ovat koskeneet niin korjaus- kuin uudisrakentamista. Syyllisenä ongelmiin on yleisesti totuttu pitämään energiatehokkaita, pinnoitettuja laseja sisältäviä ikkunoita. Ei savua ilman tulta; nykyaikaisten ikkunoiden korkea energiatehokkuus on mahdollistunut ainoastaan käyttämällä niissä lämpösäteilyn läpäisyä tehokkaasti vaimentavia pinnoitettuja laseja. Nämä vaimentavat myös radiosignaalia, mutta lue ainakin artikkelin loppu. Pitkien etäisyyksien ja korkean teknologian Suomessa matkapuhelimien yleistyminen ja käytön kehitys on ollut johtavaa maailmassa. Alalle kehittyi globaaleja toimijoita. Samat, lähinnä infrastruktuuriin perustuvat syyt ovat edelleen voimassa ja matkaviestimien suhteellinen levinneisyys on edelleen maailman kärkitasoa. Tämä koskee toisaalta myös nk. lankapuhelimien käytöstä luopumista. Hyvää, laadukasta ja luotettavaa puhelinviestintää on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Ehkä vakavin tilanne syntyy, kun pitäisi hälyttää apua, eikä matkapuhelinyhteys toimi. Aikaisemmin lankaliittymiä oli kohtuullisesti tarjoamassa korvaavan ratkaisun. Rakennusteollisuus RT ry yhdessä ympäristöministeriön kanssa käynnisti vuonna 2012 hankkeen, jonka tavoitteena on julkaista suunnitteluopas asuinkerrostalorakentamiseen. Oppaassa tullaan valottamaan niitä seikkoja, jotka pitäisi ottaa huomioon niin uudiskuin korjausrakentamisessa riittävän matkapuhelinkuuluvuuden Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemass rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaass liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti ha pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteess neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi j muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä MHz MHz GSM- GSMtukiasemien tukiasemien verkko MHz MHz 3G-tukiasemien 3G-tukiasemien verkko verkko verkko Kuva 2. Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erit energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin julkisivuun varmistamiseksi. nähden Hankkeen vaikeuttavat seurantaryhmässä tilannetta oleellisesti. on lisäksi edustettuna suuri joukko merkittävimpiä rakennustuoteyrityksiä, mm. ikkunanvalmistajia, sijoittelu toimialajärjestöjä, rakennetussa ympäristössä mm. Suomen liittyy Tasolasiyhdistys aina maankäytön- ry ja asemak Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kanna Mastojen Ristiriita ja kolme kuluttajan matkapuhelinoperaattoria. vaatiman moitteettoman Tekniset matkapuhelinkuuluvuuden laboratorio- ja kenttämittaukset on sijoitettavaksi tehnyt Tampereen suunnitellun Tekninen radiomaston Yliopisto välillä (TTY). on ilmeinen. Suun- ja asukk läheisyyteen nitteluohje liitteineen on saatavissa sähköisessä muodossa RT:n sivuilta ohjeen sijoittelua valmistuttua erityisesti myöhemmin vanhemmissa syksyllä kaupunkiympäristöissä Toiminn Etenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilyttämisen tarve rajoit optimaalista tukiaseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle antennit vo mitä Liikenne- enemmän ja viestintäministeriö totuttua rakennusten on muodostamaa tahollaan organisoinut silhuettia rikotaan. vastaavan hankkeen. Tässä ovat mukana mm. Viestintävirasto ja operaattorit, kokouksiin osallistuu myös edustajat edellä mainitusta RT:n Rakenteiden vaikutus vaimennukseen Seinät hankkeesta. ja katot Hankkeen yhteenveto valmistuu vielä kuluvana syksynä. Tyhjiössä säteily etenee vaimennuksetta. Kuten todettiin, ilma vaimentaa radiosi Lautaverhoillun, Radiotaajuudet puurunkoisen ja tavanomaisesti mineraalivillaeristetyn rakennu yleensä aiheuta ongelmia rakennusten radiokuuluvuuteen, ei vielä edes tiiliverho Merkittävästi Kyseessä olevat metallisia keskeiset hiloja, radiotaajuudet verkkoja ja tasoja (RF sisältävät = Radio julkisivut, Frequen-esimerkikcy) ovat asettaa 900 MHz jo merkittävän ja 2100 MHz. esteen Nykyisin radiosignaalin ensin moitteettomalle mainittua mata- etenemisell rakenne osittain lampaa siirrytty taajuutta tekemään käytetään yhtenäinen, etupäässä elementtisaumat nk. toisen sukupolven ylittävä viimeistelyrappa 2G/ GSM -tekniikoissa. Vastaavasti korkeampaa käytetään pääosin 3G/UMTS -tekniikoissa. Muitakin taajuuksia käytetään, esimerkiksi 4G käyttää osin matalampia ja osin korkeampia taajuuksia. Tiedonsiirtokapasiteetti ja tukiasemat Suurempi, 2100 MHz taajuus pystyy välittämään enemmän informaatiota, eli sen kapasiteetti on suurempi, mutta vastaavasti väliaineiden aiheuttama vaimennus on voimakkaampaa MHz edellyttää siis tiheämpää tukiasemaverkkoa kuin 900 MHz taajuus. Tukiasemien antenneja rakennuksen katolla Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemassa olevia korkeita rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaassa maastossa ja kun 10 Lasin Maailma 3/2013

11 liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km MHZ 3G-tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti harvemmassa kuin pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteessa taajuuden neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi johtuen rakennusten muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä. Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja suorassa kulmassa rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erittäin energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin tulokulma julkisivuun nähden vaikeuttavat tilannetta oleellisesti. Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kannalta optimaalisesti. Mastojen sijoittelu rakennetussa ympäristössä liittyy aina maankäytön- ja asemakaavasuunnitteluun. Ristiriita kuluttajan vaatiman moitteettoman matkapuhelinkuuluvuuden julkisivun ja RF asukkaan -vaimennusta. kotipiirin Myös peltikatto läheisyyteen vaimentaa sijoitettavaksi signaalia merkittävästi. suunnitellun radiomaston välillä on ilmeinen. Rappauksen runkona käytetään tyypillisesti teräsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwich - Kuva 3. Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksessa lopullinen betonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siitä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä Etenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilyttämisen tarve rajoittaa tukiasemien optimaalista sijoittelua erityi- lujitemuovi- vai teräsverkkoa. sesti vanhemmissa kaupunkiympäristöissä. Toiminnallisesti tukiaseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle Ikkunat antennit voidaan sijoittaa, eli mitä enemmän totuttua rakennusten muodostamaa silhuettia rikotaan. Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan perusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Kesäaikana lasituksen lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m 2 K, jolloin päivän aikana noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin asennettiin tuplat, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös kaksinkertaistui. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin vielä 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis eristävien lasien välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo nelilasisiin Rakenteiden ikkunoihin, mutta U-arvo vaikutus jäi edelleen vaatimattomalle vaimennukseen noin 1,4 W/m 2 K -tasolle. Seinät ja katot Tyhjiössä säteily etenee vaimennuksetta. Kuten todettiin, ilma vaimentaa radiosignaalia jo hieman. Lautaverhoillun, puurunkoisen ja tavanomaisesti mineraalivillaeristetyn rakennuksen vaippa ei yleensä aiheuta ongelmia rakennusten radiokuuluvuuteen, ei vielä edes tiiliverhoiltuna. Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteteknologioiden kehityksen myötä. Läpinäkyvän jalometallipohjaisen ohutkalvorakenteen avulla saatiin lasipinnan emissiviteetti laskemaan tasosta = 0,84 tasoon = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi, nykyisin mieluummin energiansäästölasi. Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan olevan jopa = 0,02. Tämä vastaa jo kiillotetun metallisen hopeapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä ohutkalvona ainoastaan standardien sallimia pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä on joka tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jo todettiin, sähköä johtavat tasot (ja verkot) vaimentavat radiotaajuuksia. Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on ainoa merkittävä keino U-arvon parantamiseen. Esiin on noussut erilaisia, esimerkiksi pinnoitteen kuviointiin liittyviä, radiosignaalin läpäisyä parantavia oivallisia ideoita. Yhteistä näille kaikille on ollut, että ne heikentävät ikkunan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti mahdottomia toteuttaa. Merkittävästi metallisia hiloja, verkkoja ja tasoja sisältävät julkisivut, esimerkiksi betonisandwich -rakenne asettaa jo merkittävän esteen radiosignaalin moitteettomalle etenemiselle. Nykyisin on osittain Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksessa lopullinen betonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siitä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä lujitemuovi- vai teräsverkkoa. siirrytty tekemään yhtenäinen, elementtisaumat ylittävä viimeistelyrappaus työmaalla. Rappauksen runkona käytetään tyypillisesti teräsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwich -julkisivun RF -vaimennusta. Myös peltikatto vaimentaa signaalia merkittävästi. Ikkunat Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan perusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Kesäaikana lasituksen lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m 2 K, jolloin päivän aikana noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin asennettiin tuplat, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös kaksinkertaistui. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin vielä 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis eristävien lasien välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo nelilasisiin ikkunoihin, mutta U-arvo jäi edelleen vaatimattomalle noin 1,4 W/m 2 K -tasolle. Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteteknologioiden kehityksen myötä. Läpinäkyvän jalometallipohjaisen ohutkalvorakenteen avulla saatiin lasipinnan emissiviteetti laskemaan tasosta e = 0,84 tasoon e = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi, nykyisin mieluummin energiansäästölasi. Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan olevan jopa e = 0,02. Tämä vastaa jo kiillotetun metallisen hopeapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä ohutkalvona ainoastaan standardien sallimia pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä on joka tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K 0,7 W/m2K RF-vaim. 5 db = pieni 25 db = suuri 35 db = suuri Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jo todettiin, sähköä johtavat tasot (ja verkot) vaimentavat radiotaajuuksia. Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on ainoa merkittävä keino U-arvon Lasin Maailma 3/

12 Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K 0,7 W/m2K RF-vaim. 5 db = pieni 25 db = suuri 35 db = suuri Kuva 4. Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) TTY:n tutkija Mikko Keskikastari mittaamassa eri operaattoreiden RF-kentän voimakkuuksia sisällä ja ulkona. Nykyisissä erittäin energiatehokkaissa ikkunoissa käytetään jo kahta, joissakin tapauksissa jopa kolmea parantamiseen. pinnoitettua Esiin on lasia. noussut Näiden erilaisia, ikkunoiden esimerkiksi määrä pinnoitteen on kasvussa, voi soveltaa mutta kentällä toistaiseksi tehtäviksi, vaatimaton eivätkä tulokset laboratorio- ja matkapuhelimien kuviointiin liittyviä, kuuluvuusongelmien radiosignaalin läpäisyä parantavia yleisyyteen oivallisia verrattuna. kenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. ideoita. Yhteistä näille kaikille on ollut, että ne heikentävät ikkunan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti Mitään täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei saa- Mittaustuloksia mahdottomia toteuttaa. tu. Paljon metalliverkkoja ja tasoja sisältävät rakennusten vaipat vaimentavat 900 radiosignaalia, MHz ja 2100 mutta MHz erittäin ratkaiseva osuus RT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mainituilla taajuuksilla. Nykyisissä erittäin Kenttämittauksissa energiatehokkaissa määriteltiin ikkunoissa rakennuksen käytetään jo ulkopuolisen on myös tukiaseman ja sisällä sijainnilla mitatun ja RF lähetysteholla. - Kun tukiasema kentänvoimakkuuksien kahta, joissakin tapauksissa ero. jopa Sisämittauksia kolmea pinnoitettua tehtiin lasia. myös Näi-enneden ikkunoiden laseilla määrä on varustettuihin kasvussa, mutta ikkunoihin. toistaiseksi vaatimaton rassa, ei merkittäviä kuuluvuusongelmia yleensä esiinny. sijaitsee vanhojen kohtuullisella ikkunoiden etäisyydellä vaihtoa ja julkisivua uusiin vastaan kohtisuo- pinnoitetuilla matkapuhelimien kuuluvuusongelmien yleisyyteen verrattuna. Käytettävissä ei ole standardoituja, koko ongelman kannalta käyttökelpoisia mittausmenetelmiä. Ikkunan ja sen lasituksen syyllisyydestä Laboratoriomittauksia Mittaustuloksia ei suoraan voi soveltaa kentällä tehtäviksi, eivätkä tulokset laboratorio- ja kenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. Matkaviestimien toimintahäiriöistä sisätiloissa on yleisemmin raportoitu vasta aivan viime vuosina. Suomessa on energiansääs- RT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mainituilla 900 MHz ja 2100 MHz taajuuksilla. Kenttämittauksissa tölaseja (selektiivi-) käytetty jo 1980-luvun alusta. Vuonna 2003 Kuva määriteltiin 5. TTY:n rakennuksen tutkija Mikko ulkopuolisen Keskikastari ja sisällä mitatun mittaamassa RF -ken-ertänvoimakkuuksien ulkona ero. Sisämittauksia ja sisällä. tehtiin myös ennen vantamisessa, myös suuri osa korjausrakentamisessa käytetyistä ik- niiden operaattoreiden käyttö tuli käytännössä RF-kentän pakolliseksi kaikessa uudisraken- voimakkuuksia hojen ikkunoiden vaihtoa uusiin pinnoitetuilla laseilla varustettuihin ikkunoihin. täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei laisen saatu. passiivitalokonseptilla Paljon metalliverkkoja rakennetun ja tasoja pientalon ikkunoissa on kunoista on ollut varustettu tällaisilla laseilla. Tyypillisen suoma- Mitään sisältävät rakennusten vaipat vaimentavat radiosignaalia, mutta vähintään erittäin kaksi ratkaiseva pinnoitettua osuus lasia on kussakin. myös Näissä passiivitaloista ei kohtuullisella matkapuhelimien etäisyydellä kuuluvuusongelmia ja ole yleisesti havait- tukiaseman Käytettävissä sijainnilla ei ole standardoituja, lähetysteholla. koko ongelman Kun kannalta tukiasema käyttökelpoisia vastaan mittausmenetelmiä. kohtisuorassa, Laboratoriomittauksia ei merkittäviä kuuluvuusongelmia ei suoraan tu. Muista yleensä maista esiinny. esimerkiksi Norjassa pinnoitetut lasit tulivat sijaitsee julkisivua käytännössä pakollisiksi jo 1980-luvun alusta, Saksassa vastaavasti vuodesta Koko kehittynyt Läntinen Eurooppa oli siirtynyt energiansäästölasien käyttöön 2010 mennessä. Kuitenkaan mistään näistä maista ei ole raportoitu matkapuhelimien käyttöongelmista laajemmin. Voidaan siis hyvällä syyllä päätellä, että matkapuhelinten käyttöön liittyviin ongelmiin on löydettävissä ratkaisut Kuva Esimerkki 6. Esimerkki TTY:n mittaustulosten TTY:n mittaustulosten yhteenvedosta. Uusien yhteenvedosta. ja vanhojen asuinkerrostalojen Uusien ja vanhojen radiosignaaliasuinkerrostalojen ikkunoiden energiatehokkuutta heikentämättä. tasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. radiosignaalitasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. 12 Lasin Maailma 3/2013

13 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa VTT Expert Services Oy:n arviointipäällikkö Liisa Rautiaisen mukaan energiatehokkuusvaatimukset ja CE-merkintä ovat tällä hetkellä merkittävimpiä lasirakentamiseen liittyviä muutosvoimia. Lasirakenteiden ominaisuudet ja laatu ovat parantuneet muun muassa uusien materiaalien ja työmenetelmien ansiosta. Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Liisa Rautiainen on yksi kokeneimmista lasialan asiantuntijoista Suomessa. Hän aloitti työuransa 1970-luvun puolivälissä ja vuonna 1976 valmistui diplomityö, joka käsitteli säteilyn vaikutuksia polymeerien pitkäaikaiskestävyyteen. Ensimmäinen työpaikka oli tutkijana VTT:llä rakennustuotteiden parissa, ja tehtävät liittyivät rakennusosissa ja rakentamisessa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseen. Yritykset halusivat tietää, mikä rakenteessa oli vikana, kun ne eivät toimineetkaan suunnitellulla tavalla. Lasien huurtuminen oli yksi tyypillisistä ongelmista. Työssä tarvittiin monipuolista osaamista ja se oli tärkeä vaihe myös oman ammattitaidon kehittymisen kannalta, Rautiainen muistelee. Tutkijan työstä Liisa Rautiainen siirtyi johtamaan VTT:n rakennusfysiikan ryhmää. Ryhmän tehtäviin kuului muun muassa ovien ja ikkunoiden ominaisuuksien ja kestävyyden testaamista. Rautiaisen mukaan lämmöneristävyyttä, sateen- ja ilmanpitävyyttä sekä tuulenpaineen kestävyyttä edellytettiin ovilta ja ikkunoilta jo silloin, mutta vaatimukset ovat nykypäivään mennessä tiukentuneet huomattavasti. Esimerkiksi huonot tiivistykset ja eristysmassojen vanhenemisesta johtuva eristyslasien huurtuminen olivat yleisiä silloin. Tuotteiden laatu markkinoilla vaihteli enemmän kuin nykyisin, Rautiainen kertoo. Eristyslasiosaaminen parantunut EU-jäsenyyden ja sitä seuranneiden lukuisten teknisten standardien myötä rakennusosien ja materiaalien tutkimus ja testaus on lisääntynyt, ja yrityksiltä vaaditaan entistä kehittyneempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Organisaatiouudistusten jälkeen VTT:n asiantuntija-, testaus- ja sertifiointipalvelut on VTT Expert Services Oy:n vastuulla ja Liisa Rautiaisen tittelinä arviointipäällikkö. Liisa Rautiainen arvioi uusien tekniikoiden yleistyvän lasirakenteissa. Energiatehokkuuden korostaminen on lisännyt vaatimuksia oville ja ikkunoille. Eristyslasit ovat kehittyneet ominaisuuksiltaan ja valmistusmenetelmiltään eikä merkittäviä ongelmia ole ilmennyt. Käytettävien materiaalien ja automatisoidun tuotannon lisäksi osaaminen on lisääntynyt myös asentamisessa. Rakennustuotedirektiivistä ja -asetuksesta juontuva CE-merkintä on tuomassa uuden kehitysharppauksen lasialalle. Tarkasti dokumentoitu sisäinen laadunvalvonta johtaa siihen, että yritykset itse tuntevat tuotteidensa ominaisuudet paremmin ja markkinoilla on tarjolla entistä tasalaatuisempia tuotteita. Positiivisena asiana on myös se, että pienetkin yritykset saavat mahdollisuuden vientikauppaan, Rautiainen sanoo. Uudet vaatimukset, uutta lasitekniikkaa Tulevaisuudessa häämöttää edelleen tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja niin sanotut nollaenergiarakennukset. Millaista kehitystä ja trendejä lasialalla on tulevina vuosina odotettavissa? Lasirakentamisen määrä kasvaa edelleen ja suuret lasipinnat yleistyvät. Energiatehokkuuden kasvavat vaatimukset näkyvät rakennusten designissa ja esimerkiksi ikkunoiden suuntaamisessa. Uudet ratkaisut kuten sähkölämmitteiset lasit ja itsepuhdistuvat lasit yleistyvät. Olisikohan pian aika kypsä myös aerogeelin läpimurrolle? Liisa Rautiainen kysyy. Rautiainen on erityisen iloinen lasirakentamisen osa-alueesta, jossa Suomi on toiminut edelläkävijänä. Parveke- ja terassilasituksessa suomalaiset yrittäjät ovat olleet aktiivisesti kehittämässä uusia ja parempia ratkaisuja markkinoille sekä luoneet edellytykset viedä osaamista myös muualle maailmaan, Rautiainen sanoo. Lasin Maailma 3/

14 Helppohoitoisemmat lasipinnat Tero Granqvist, Maakunnan Lasi Ky Lasiset seinäpinnat, lasiovet sekä ikkunalasit, etenkin pesutiloissa ja uimahalleissa, voivat muuttua käytön seurauksena epäsiisteiksi. Vesiroiskeista jää yleensä pisaranjälkiä, joita on vaikea saada puhdistetuksi. Joskus käy niin, että jo rakentamisvaiheessa lasipinnat pilataan muuraus- ja rappaustöissä syntyvillä kalkki- tms. saostumilla. Yleensäkin siellä, missä vettä käytetään runsaasti, syntyy myös paljon pesuaine-, kalkki- tai klooripitoisia vesiroiskeita, ja lasipintojen puhdistaminen voi olla hankalaa. Sisätilojen korkea lämpötila kuivattaa vesipisarat lasin pintaan nopeasti ja lujasti kiinnittynyt pinttymä voi syntyä nopeastikin. Mm. Clear Shield -tuoteperheen Renovator -tehopesuaineen on todettu tehoavan em. kalkkisaostumiin, metallioksidoivalumiin, kloorin aiheuttamiin vaurioihin, tiivisteistä irtoaviin silikonivalumiin sekä betonisiin vesivalumiin. Lasin pesu tehdään tavalliseen tapaan: sumutetaan pesuainetta lasipinnalle, pestään ne pehmeällä pesimellä, huuhdotaan ja kuivataan lasipinnat. Suojakäsittely vähentää pesun tarvetta Kun lasit on pesty puhtaiksi, kannattaa lasipinta suojakäsitellä tuotteella, joka muodostaa siihen likaa hylkivän pinnan. Suojausvaihe on neliosainen: ensin lasipinta pestään tehopesuaineella puhtaaksi, jonka jälkeen huuhdeltu ja kuiva lasipinta käsitel- Ohessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. Ohessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. lään yleensä primerilla, joka varmistaa suoja-aineen tarttumisen lasipintaan. Primer -käsittelyn jälkeen lasille levitetään polymeerejä sisältävä Clear Shield -suoja-aine, joka saa reagoida ja kuivaa lasipinnan kanssa tietyn aikaa. Lopuksi lasi pestään puhtaaksi ylijäämäisistä polymeereistä. Suojakäsittelyssä lasin ja suoja-aineen välille muodostuu kemiallinen sidos, joka kestää jopa vuosia. Suoja-aineen tehoa ja pitkäaikaiskestoa voidaan parantaa ylläpitoaineella. Suojauksen jälkeen lasien pesu on vaivattomampaa kuin suojaamattoman lasin, koska lika ei tartu kovin helposti lasiin, pesukertojen tarve vähenee ja hyvän pesutuloksen saa myös kevyillä puhdistusmenetelmillä. Clear Shield -lasisuoja muodostaa lähes näkymättömän pintakalvon, joka tukkii lasin huokoset ja tekee pinnasta liukkaamman, hieman samaan tapaan kuin teflon tekee paistinpannun pinnasta, ja vesi valuu nopeammin pois eikä jätä jälkiä lasipinnalle. Käsitellylle pinnalle ei synny enää helposti pinttymiä ja lasi pysyy kirkkaana. Käsittelyn voi tehdä jo tilojen käyttöönoton yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös kunnostuksena jo käytössä oleville pinnoille. Vaikutus säilyy lasissa useita vuosia (normaaleista pesuista huolimatta) ja käsittely voidaan uusia tarvittaessa. Käsittely soveltuu myös hiekkapuhalletuille laseille, joiden käyttö on yleistynyt eri tiloissa viime vuosina. Ainoana erona käsittelyssä, verrattuna kirkkaan lasipinnan käsittelyyn, on, että kiinnittyvyyttä parantavaa primeria ei tarvita. Hiekkapuhalletun lasin ongelmana ovat usein hiekkapuhalluspinnassa häiritsevästi näkyvät sormenjäljet, joiden ilmenemistä suojakäsittely merkittävästi vähentää. Pinnoitettuihin laseihin kuten mm. Stopsol -auringonsuojalaseihin käsittelyä ei saa tehdä. Tuoteperheeseen kuuluu myös Ritecoat -suoja-aine alumiinija RST -pintojen suojaamiseen ja näin ollen koko julkisivu voidaan saattaa lähes alkuperäisen oloiseksi. Suojaamaton /suojattu lasipinta Suojaamaton /suojattu lasipinta: Vanha Vanha lasijulkisivu on saatu lähes alkuperäiseen oloon. lasijulkisivu on saatu lähes alkuperäiseen oloon. 14 Lasin Maailma 3/2013

15 GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille Tämän vuoden Glass Performance Days -konferenssi, GPD Finland oli osallistujien mukaan sisällöltään erittäin korkeatasoinen. Osallistujien määrä oli laskenut huippuvuosien osallistujamääristä mahdollisesti maailmantalouden laskusuhdanteen takia. Teksti: Aulikki Asp Kuvat: Tahvo Sutela Vuodesta 1992 lähtien Tampereella kahden vuoden välein järjestetty GPD:n päätapahtuman yhteydessä järjestettiin 20 Workshop -työpajaa, joissa esiteltävinä kohteina olivat mm. Louis Vuitton -säätiön lasipurjeet Pariisin Jardin d Acclimatationissa sekä Freedom Tower - WTC Tower One New Yorkissa. Nämä ja muut yksityiskohdittain esiteltävät kohteet oli valittu erityisesti arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita silmälläpitäen. Kuuluisien rakennuskohteiden lisäksi GPD:ssä oli tarjolla lasirakentamisen huipputietoa 170 asiantuntijapuheenvuoron ja noin 800 osallistujan kolmipäiväisen vuorovaikutuksen verran. GPD Finlandin avajaiset Tampere-talolla. Rakennustietosäätiön yliasiamies, arkkitehti SAFA Matti Rautiola oli haltioissaan erityisesti workshopista, jossa esittelykohteena oli Louis Vuitton -säätiön rakennus ja siihen liittyvät lasipurjeet. Monet lasiteknologiaa käsittelevät esitykset keräsivät runsaan kuulijajoukon. Tässä Juha Liettyä kertoo Glastonin täysin uudesta lasin karkaisukonseptista. Lasin Maailma 3/

16 Graham Doddin mukaan GPD Finland on välttämätön tapahtuma, jos haluaa olla vakavastiotettava lasialan asiantuntija. Olisi hienoa, jos useammat suomalaiset arkkitehdit ja lasiteollisuuden edustajat olisivat päässeet tähän tilaisuuteen, jossa läpivalaistiin monipuolisesti tämän upean kohteen koko toteutusprojekti. -lasikaiteet Suomen Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Riikonen oli vaikuttunut esitysten korkeasta tasosta ja maailman suurimman lasialan konferenssin kansainvälisyydestä. Lasin käyttö rakentamisessa on nykyisellään niin monimuotoista ja monimutkaista, että tietoa ja osaamista ei ole koskaan eikä kenelläkään liikaa. Toivoisin näkeväni täällä enemmän jäsenkuntaamme, koska tämä on loistava foorumi saada alan uusinta tietoa, sekä kohdata alan asiantuntijoita ja kollegoita ympäri maailman. Pyöröputki Neliöputki Maailman lasiteollisuuden keskus GPD Finland on eittämätön maailman lasiteollisuuden keskus ja välttämätön tapahtuma, jos haluaa tulla vakavasti otetuksi lasialan tuntevana henkilönä, hehkutti yhdeksään GPD-konferenssiin osallistunut Graham Dodd. Dodd vastaa johtajana globaalin Arup-konsernin suunnittelemien lasirakenteiden materiaalivalinnoista. Dodd kertoi joukon kollegoitaan Arupista osallistuneen konferenssiin vuosien varrella, ja osallistuminen on hyödyntänyt suuresti heidän osaamistaan. Nuottasaarentie 8, Oulu p fax w w w. l a s i l i p p o n e n. f i Lisäisin ohjelmaan vielä vertaisarviointiin perustuvan tieteellisen tason nykyisten tasojen rinnalle. Nykyiset tasot ovat enemmänkin alan ammattilaisten kokemusten ja mielipiteiden vaihtoa, Dodd ehdotti. 16 Lasin Maailma 3/2013

17 Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö Suomen Tasolasiyhdistyksen käynnistämä hanke laskentaohjelman rakentamiseksi uuden EN-standardin pohjalle suomalalaisen lasialan käyttöön on käynnistynyt. Toiminnanjohtaja Mauri Riikosen mukaan sille on suuri tarve, koska laskentaohjelma lasirakenteiden lujuuden määrittelemiseksi on puuttunut. John Colvin on ollut pitkään kehittämässä uutta EN-standardia, jonka etenemistä hän nyt kuitenkin epäilee. Teksti: Aulikki Asp ja Tahvo Sutela Kuva: Tahvo Sutela John on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa CEN- ja kansainvälisissä ISO-lasistandardien valmistelukomiteoissa. Valmistuttuaan Cambridgen yliopistosta hän toimi pitkään Pilkingtonilla, jossa aloitti kehitystyön. Lopputuloksena syntyi mm. Pilkington Planar. Myöhemmin hän veti kansainvälisesti tunnustettua Pilkington Glass Consultants -yksikköä. Vuonna 1998 hän siirtyi tekniseksi johtajaksi Hansen Glassille, ja vuonna 2004 John ryhtyi itsenäiseksi konsultiksi omistamassaan JCGC Limitedissä. Laskentastandardi on jälleen tullut kyselykierrokselle, nyt nimikkeellä pren (myös pren 16613), mutta en tiedä miten se etenee. Joidenkin TC250 (Eurocodes) -jäsenten reaktioista päätellen olen epäileväinen sen suhteen, mikä olisi suuri pettymys 20 vuoden työn jälkeen. Jos siitä ei tule eurooppalaista standardia, jäsenmaiden täytyy valitettavasti kehittää omat standardinsa. The first and only automatic squaring edger in the world, now also for out-of-square processing! Local representative: Lasin Maailma 3/

18 John Colvin on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa lasialan standardointikomiteoissa. Saksa ja Hollanti ovat jo kehittäneet omat laskentaohjelmansa. Monet maat odottavat EN-laskentametodia, ja jos se ei etene, he joutuvat kehittämään omansa, mahdollisesti käyttäen pren:ää lähtökohtanaan, John toteaa. Lasiteollisuuden suhtautuminen eurooppalaisiin standardeihin, erityisesti CE-merkintään on vaihtelevaa. Toiset ymmärtävät, että tällä tavoin he voivat osoittaa tuotteittensa kelpoisuuden yksikäsitteisesti. Toiset taas pelkästään puhuvat ja pyrkivät ylittämään aidan sen matalimmasta kohdasta pelkästään lomakkeet täyttämällä. Jotkut taas pitävät standardia turhana määräilynä. Vähitellen kuitenkin ensimmäinen ryhmä kasvaa. Oh Dear! A Discussion about Glass Problems John on ollut lasialalla yli 30 vuotta selvittämässä lasinkäyttäjille oikean lasin valintaa ja asennustapaa. Sekä myös sitä mikä on mennyt pieleen, kun lasi ei ole käyttäytynyt odotetulla tavalla. Aachener Chemische Werke GmbH Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään maailmanlaajuisesti. tuotteita ja on tänä ACW:n päivänä tuotteet alansa ovat lasi-ja johtava konevalmistajien suosittelemia. Suomessa ACW:n tuotteet Ferox Glas ovat Oy:llä lasi-ja on konevalmistaji- tuotteisiin yk- toimittaja maailmanlaajuisesti. en sinmyyntioikeus. suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on tuotteisiin yksinmyyntioikeus. Tuotteillemme löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet REACHasetuksen mukaisesti löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet ja menevimmät tuotteet ovat asianmukai- REACH- Tuotteillemme asetuksen sesti TUKES:in mukaisesti ylläpitämässä ja menevimmät kemikaalituoterekisterissä! tuotteet ovat asianmukaisesti TUKES:in ylläpitämässä kemikaalituoterekisterissä! Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Leikkuussa Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Leikkuussa - Hyytelöittämisprosesseissa - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Lasien erottelussa (väliaineet) - Hyytelöittämisprosesseissa - Huollossa (puhdistusaineet) - Lasien erottelussa (väliaineet) - Huollossa (puhdistusaineet) Tutut tuotteemme: Tutut tuotteemme: ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy ACECUT 6000 haihtumaton leikkuuöljy ACECOOL 5679 hionta ja poraus coolerit ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy ACEPOL ceriumoksidi kiillotukseen ACECUT SEPAROL 6000 lasien haihtumaton väliaineet, leikkuuöljy myös autoklaavaukseen ACECOOL ACESOLVE 5679 hionta puhdistusaineet ja poraus coolerit ACEPOL ceriumoksidi ACEDET puhdistusaineet kiillotukseen pesu ja hiontakoneille SEPAROL lasien väliaineet, myös autoklaavaukseen ACESOLVE puhdistusaineet ACEDET puhdistusaineet pesu ja hiontakoneille Lisätiedot ja yhteydenotot: Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN Pori Puh Lisätiedot Fax ja yhteydenotot: 224 Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN Pori Puh Fax John on 10 kerrallaan varsinainen GPD-veteraani, ja hän on ollut useita kertoja puhujana tai työpajan vetäjänä. Kesäkuussa hänen GPD-työpajassaan käsiteltiin lasiin liittyviä ongelmia. Osallistujia oli kehotettu ja rohkaistu tuomaan mukanaan esimerkkejä, valokuvia, lasinpaloja tai piirroksia ongelmista, joista he halusivat keskustella. Nautin workshopien vetämisestä. Se antaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä osallistujien kanssa, ja keskusteluissa voidaan mennä hyvinkin syvälle ongelman ytimeen. Poistun aina tietävämpänä kuin saapuessani paikalle. Työpajani osallistujat ovat lasin asiantuntijoita, ja he ovat aina avoimella mielellä. Monet ovat todella onnellisia kun saavat keskustella syvällisesti ja pitkään omista erityisaiheistaan, John kertoo. Asiakaskuntani edustaa rakentamisen laajaa kenttää, peruslasirakentajista loppukäyttäjiin sekä myös muita konsultteja. Noin 80 % toimeksiannoista on pieniä ja tehtävänäni on neuvoa, mitä lasia käytetään ja kuinka se asennetaan. Noin 20 % toimeksiannoista liittyy lasirakentamisen ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Tärkeä asiakasryhmä koostuu vakuutusyhtiöistä, joiden intressi on selvittä tapahtuneiden vahinkojen vastuukysymyksiä. ferox_lm3.indd 181 Lasin Maailma 3/ :24:00

19 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Ekologiseen tai kestävään rakentamiseen liittyvän neutraalin ja uskottavan tiedon saaminen koetaan vähintään haastavaksi. Virhearviointien riski on suuri, kun eri tekijöiden merkittävyyttä ei ilman riittävää tietoa tunnisteta. Yhteisiä sääntöjä tarvitaankin tiedon tuottamiseen ja tarkastelun kohdistamiseksi olennaiseen eli rakennuksen koko elinkaaren kestävyyden arviointiin. Arviointimenetelmien harmonisointia tulevat vaatimaan myös EU-tason aloitteet ja lainsäädäntö. Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry Resurssitehokkuus ja materiaalitehokkuus sen olennaisena osana ovat saamassa vakavasti otettavaa jalansijaa eurooppalaisessa ympäristölainsäädäntökehityksessä. Tämän hetken ehkäpä puhutuin EU-tason politiikkatoimenpide on Euroopan komission syksyllä 2012 julkistama resurssitehokkuuden lippulaivahanke. Se sisältää rakentamisen osalta keskeisinä elementteinä energiatehokkuuden parantamisen, materiaalitehokkuuden tehostamisen jätteen synnyn vähentämisen uusiokäytön ja kierrätyksen osalta sekä rakentamisen ratkaisujen pitkäikäisyyden ja kestävyyden varmistamisen. Olivatpa komission tehokkuustavoitteet lopulta mitä tahansa, ne vaativat taakseen läpinäkyvät arviointi- ja laskentamenetelmät. Myös EU:n rakennustuoteasetus sisältää vaatimuksia tuottaa jatkossa laajemmin tietoa rakennustuotteen ympäristövaikutuksista. Asetukseen on lisätty uusi perusvaatimus numero 7, joka käsittelee luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vielä selventämätön vaatimus ottaa erityisesti huomioon rakennustuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden sekä ympäristöystävällisten raaka-aineiden käytön ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäytön. Osaa näiden edistämistä ja arviointia vaatii myös oman jätelakimme EU:n jätedirektiivin pohjalta toteutettu kokonaisuudistus. EN-standardeilla uskottavaan vaikutusarviointiin Läpinäkyvän ympäristötiedon tuottamisen paine kasvaa jatkuvasti. Siinä missä eri maiden nykykäytännöt heijastelevat erilaisia poliittisia painotuksia, Euroopan komission mandaatilla M/350 laaditut kestävän rakentamisen standardit tavoittelevat laskettua tietoa. Eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n teknisessä komiteassa TC350 Sustainability of construction works on laadittu standardeja niin lähtötietoina tarvittavien rakennustuotteiden ympäristötiedon tuottamiseen kuin rakennustason koko elinkaaren kattavaan arviointiin. Niissä on jo huomioitu kaikkien oleellisten EU-tason säädöshankkeiden ja myös poliittisten linjausten tarpeet eri indikaattorien muodossa. Kestävän rakentamisen eurooppalaisen standardipaketin kehittämistä ja käyttöönottoa tukee hyvin niin komission kuin eri jäsenvaltioiden ja sidosryhmien yhteiset tavoitteet, jotka nyt on kirjattu Lasin Maailma 3/

20 eri sääntöjen muodossa, tavoitteena harmonisoitu lähestyminen kestävän rakentamisen näkökohtien arviointiin. Näistä tärkeimpiä ovat yhteisesti sovittujen, läpinäkyvien ja uskottavien, rakennusten elinkaaripohjaisen ympäristövaikutusarvioinnin pelisääntöjen luominen pohjautuen elinkaariarvioinnin ISO standardisarjaan (LCA = Life cycle assessment) rakennustuotteiden ympäristöselosteita lähtötietona käyttävien laskentasääntöjen kehittäminen rakennustason koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusarviointiin. Tavoite on merkittävä jo siitäkin syystä, että rakennuksen elinkaari on poikkeuksellisen pitkä ja huomioitavia tekijöitä on useita sekä rakennustuotetasolla että rakennustasolla yhteisesti käytettävien indikaattorien määrittäminen toiminnallisen vastaavuuden kriteerien määrittäminen; ainoastaan toiminnallisesti vastaavia rakennuksia on mahdollista vertailla keskenään. Keskeisimpiä kriteerejä ovat samat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä käyttöikä Rakennustuoteteollisuus RTT on Suomen standardisointiliitto SFS:n toimialayhteisönä vastuussa em. eurooppalaisesta standardisointityöstä Suomessa. CEN/TC350:n työllä on EU:n jäsenvaltioiden kannalta ollut useita yhteisiä tavoitteita, joista merkittävin on rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi. CEN/TC350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin EN-standardit ovat: SFS-EN Sustainability of construction works - Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method ; käännöstyö käynnissä nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä SFS-EN Sustainability of construction works Environmental product decla-rations Core rules for the product category of construction products ; käännetty suomeksi nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt SFS-EN ja SFS-EN sisältävät tällä hetkellä 24 indikaattoria ja kattavat kaikki oleelliset näkökohdat, joita eri määräykset ja ohjelmat yleisesti vaativat. Standardisointityössä on kuitenkin pitäydytty sellaisissa indikaattoreissa, joille on voitu määrittää uskottavat ja läpinäkyvät laskentasäännöt. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet arvioinnin perustana SFS-EN ja sen antamat säännöt ovat perusta rakennusten ympäristövaikutusten ja laajemmin kestävyyden arviointiin. Lähtötiedot eli rakennustuotteiden ympäristöselosteet syntyvät alkuun markkinavetoisesti, mutta jatkossa myös eri määräysten vaatimusten pohjalta. Esimerkin on antanut Ranska, jonka ympäristöselosteita vaativat määräykset ovat astumassa voimaan. Standardisoituja sääntöjä tulevat noudattamaan myös vapaaehtoiset, mutta jo käytännöiksikin vakiintuneet rakennustason arviointiohjelmat ja luokitusjärjestelmät. On tärkeää, että Suomi osana EU:n sisämarkkinoita on ollut standardisointityössä mukana ja muiden tapaan ottaa EN-standardit nopeasti käyttöön. Tavoite on erittäin tärkeä huomioiden uuden rakennustuoteasetuksen Energiatehokkaita lasiratkaisuja. Yksilöllisesti ja laadukkaasti. Eristyslasit Karkaistut lasit Laminoidut lasit Palonsuojalasit Lasiliiri Oy, Lepistöntie 3, Riihimäki 20 Lasin Maailma 3/2013

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio:

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio: Vuonna 1956 perustettu perheyritys Erikoistunut ikkunoiden, ovien ja julkisivulasitusten tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Yksi johtavista ikkunateollisuuden yrityksistä Pohjoismaissa. Omistus ja

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE. Matkapuhelimien kuuluvuus sisätiloissa Energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen

SUUNNITTELUOHJE. Matkapuhelimien kuuluvuus sisätiloissa Energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen SUUNNITTELUOHJE Matkapuhelimien kuuluvuus sisätiloissa Energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen 1 Sisältö Esipuhe... 3 Suunnitteluohje... 3 1 Tausta... 4 2 Toimintaympäristö... 5 2.1 Rakenteet... 5

Lisätiedot

Cleantech-ratkaisuja koskevasta periaatepäätösehdotuksesta erityisesti vapaan kilpailun säilyttämisen näkökulmasta

Cleantech-ratkaisuja koskevasta periaatepäätösehdotuksesta erityisesti vapaan kilpailun säilyttämisen näkökulmasta LAUSUNTO 1 (6) KPa, JTe ja PVu 15.3.2013 Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö YM048:00/2010 Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto ehdotuksista valtioneuvoston periaatepäätöksiksi

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014

Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014 Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014 Vesa Erkkilä, Digita Networks Oy Sisällys 1. Mobiiliverkkojen sisätilapeiton ongelmat 2. Ratkaisuvaihtoehdot 3.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mikä rakennustuotteiden CE-merkintä on? Rakennustuotedirektiiviin / -asetukseen perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä,

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu)

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu) kutsu valo sisään TASAKATTOIKKUNAT Luonnollisen valaistuksen edut rakennuksissa ovat kiistattomat, mutta rakennusten keskellä sijaitseviin huonetiloihin ei ole mahdollista asentaa ikkunoita ulkoseinään.

Lisätiedot

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne TEKNISET TIEDOT Ikkunat Domus Classica valikoimaamme kuuluvat puurunkoiset ikkunat valmistetaan yli neljäkymmentä vuotta toimineessa ikkunaverstaassa vanhoja perinteitä kunnioittaen. Ikkunan rakenne on

Lisätiedot

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Tuotepassi. LK78 ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti

Tuotepassi. LK78 ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti Järjestelmä Tuoteperhe Kiinteät t Aukeavat t ja luukut Materiaalit Pintakäsittely Lasi/ umpiosa Runkosyvyys Runkoleveys Alumiini: EN-AW 6063 T5 Lämpökatkot: polyamidi Tiivisteet: EPDM Anodisointi Pulverimaalaus

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 28.10.2014 versio 1.0 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 Taustaa Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset

Lisätiedot

Sisään avautuvat yksipuitteinen puuikkuna tai kaksipuitteiset puualumiini- ja puuikkunat

Sisään avautuvat yksipuitteinen puuikkuna tai kaksipuitteiset puualumiini- ja puuikkunat 1 (7) Myönnetty: Voimassa: 23.11.2010 22.11.2015 VTT Expert Services Oy on rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain (230/2003) 9 nojalla ja ottaen huomioon lain 4 luvun säännökset sekä rakennustuotteiden

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet

Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet Tomi Heikkilä TeliaSonera, Radio Network Planning Finland Sisäkuuluvuushaasteet Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset ovat tuoneet matkapuhelinverkossa

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Helsinki 25.3.13. Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy

Helsinki 25.3.13. Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy Helsinki 25.3.13 Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy Mistä komponenteista suoritustaso koostuu? NAS (National Application Standard), eli kansallinen soveltamisstandardi on tekeillä vasta ovi- ja ikkunastandardista

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tehokas työympäristö toimiva toimisto Musiikkitalo 25.4.2012 Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tahvo Sutela Lasifakta Oy Rakennuslasialan teknistä konsultointia Itsenäinen,

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

RT 38316 tarviketieto 1 TARVIKETIETO lokakuu 2012 voimassa 30.11.2014 asti 1 (6)

RT 38316 tarviketieto 1 TARVIKETIETO lokakuu 2012 voimassa 30.11.2014 asti 1 (6) RT 38316 tarviketieto 1 TARVIKETIETO lokakuu 2012 voimassa 30.11.2014 asti 1 (6) RT 38316 331 Talo 2000 431 Talo 90 X31 julkisivujärjestelmät SfB F3 Hoito- ja huoltokoodi LASITUSJÄRJESTELMÄT AluRoll Oy

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Tuotepassi. LK90eco ikkuna LK75eco ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti

Tuotepassi. LK90eco ikkuna LK75eco ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti Järjestelmä Tuoteperhe LK90eco ikkuna LK75eco ikkuna Kiinteät ikkunat Sisään aukeavat ikkunat Materiaalit Alumiini: EN-AW 6063 T5 Lämpökatkot: polyamidi + PU Tiivisteet: EPDM Tuotestandardi (hen: EN 14

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet

Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet 12.2.2015 Jorma S. Tiiri Tuotekehityspäällikkö Domus Yhtiöt Oy LOIMAA CE-merkintä Rakennustuoteasetuksen N:o 305/2011 ja tuotestandardin SFS-EN 14351-1

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

11.03.2013. Pyydämme teitä ilmoittamaan hyödyllisyysmallin numeron kirjelmässänne Patentti- ja rekisterihallitukselle.

11.03.2013. Pyydämme teitä ilmoittamaan hyödyllisyysmallin numeron kirjelmässänne Patentti- ja rekisterihallitukselle. L- i"i rt. PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Hyödyllisyysmallijaosto Patenttitoimisto Vankanlähde 7 FI-13100 Hämeenlinna FINLAND PAATOS hyödyllisyysmallin haltijalle - rekisteröity hyödyllisyysmalli mitätöity

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

Matkaviestinverkkojen sisäantenniverkkojen suunnittelun lähtökohdat

Matkaviestinverkkojen sisäantenniverkkojen suunnittelun lähtökohdat Matkaviestinverkkojen sisäantenniverkkojen suunnittelun lähtökohdat Radiotie Suomi Oy Jouni Pekonen Ficora - työpaja Sisäantenniverkot osana rakennuksen telesuunnittelua Miten varmistamme puhe- ja datapalvelut

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Rakennusmateriaalit ja kestävä rakentaminen

Rakennusmateriaalit ja kestävä rakentaminen Rakennusmateriaalit ja kestävä rakentaminen Kestävät rakennusmateriaalit julkisen hankkijan näkökulmasta seminaari 31.5.2012 Pekka Vuorinen Ympäristö & Energia Rakennustuoteteollisuus RTT ry Esityksen

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

Facade Concept VALMIS JULKISIVUKONSEPTI

Facade Concept VALMIS JULKISIVUKONSEPTI Facade Concept VALMIS JULKISIVUKONSEPTI Radiolinja, Espoo. Normek Fasad -julkisivukonsepti on toimisto-, liike- ja teollisuusrakentamiseen kehitetty palvelukokonaisuus, joka on käytettävissä myös asuin-

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Timo Pulkki Mihin CE-merkintä käytännössä perustuu? CE-merkinnän käytön edellytyksenä on eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi tai CPD (1.7.2013 asti): eurooppalainen

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

TESTIMENETELMÄT JA TUOTEHYVÄKSYNTÄ

TESTIMENETELMÄT JA TUOTEHYVÄKSYNTÄ TESTIMENETELMÄT JA TUOTEHYVÄKSYNTÄ Olavi Lilja Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, rakentamisen tulosalue Kasarminkatu 23, PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO Tiivistelmä Tällä kirjoituksella esitellään

Lisätiedot

Cadolton moduulirakennusteknologia. Arkkitehtuuria modulaarisella rakennustavalla NOPEAMMIN. TEHOKKAAMMIN. MODUULIRAKENTAMINEN.

Cadolton moduulirakennusteknologia. Arkkitehtuuria modulaarisella rakennustavalla NOPEAMMIN. TEHOKKAAMMIN. MODUULIRAKENTAMINEN. Cadolton moduulirakennusteknologia Arkkitehtuuria modulaarisella rakennustavalla NOPEAMMIN. NOPEAMMIN. Moduulirakentamisen viehätys Vakuuttava teknologia Huipputeknologisille toimintorakennuksille ennen

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Pakollinen testi: U-arvo

Pakollinen testi: U-arvo ULKO-OVIEN 1/11 Ulko-ovien CE-testit Pakollinen testi: U-arvo...1 Pakollinen testi: Ilmanläpäisevyys...2 Pakollinen testi: Vesitiiviys...3 Pakollinen testi: Tuulenpaineen kestävyys...4 Pakollinen testi:

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa Laajempi suoja 3M Ultra Prestige PR S70 -kalvolla Ainutlaatuisen Prestige 70 ja Ultra S400 yhdistelmän ansiosta, Ultra Prestige kalvolla saat kummankin kalvon hyödyt - lämmöntorjunta ja turvallisuus. Useiden

Lisätiedot

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10. Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Omistajat: vakuutuksenottajat

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä?

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? 3.10.2013 Timo Pulkki Muurauslaastin CE-merkintä 13 NB CPR/2345 Yritys ABC, Katu 1, FI-00110, Helsinki CE symboli Merkinnän kiinnittämisvuoden

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot