TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m 2 ja edelleen paras!

Transkriptio

1

2 TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m 2 ja edelleen paras! Meiltä myös: Teräs-, alumiini ja komposiittilistat Optitherm S1N-selektiivilasi Huurtumaton lasi Me teemme lasiteknologian huippua Seloy ei seuraa kehitystä - Me viemme sitä eteenpäin! Huittinen Puh fi Katso video TPS BU linjasta

3 SISÄLLYS 5 Pääkirjoitus: Laatua vaiko laaduttomuutta? MAURI RIIKONEN 6 Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle TUOMO HÄYRYNEN Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus TUOMO HÄYRYNEN 10 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat TAHVO SUTELA 13 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa TUOMO HÄYRYNEN 14 Helppohoitoisemmat lasipinnat Tero Granqvist 15 GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille AULIKKI ASP 17 Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö AULIKKI ASP TAHVO SUTELA 19 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Pekka Vuorinen 22 Lasiammattilaiset Italiassa TOMI LAAKSO 22 Lasin Maailma 3/2013 3

4 Pilkington Anti-condensation Glass Huurtumista vastaan Pilkington Anti-condensation Glass on suunniteltu minimoimaan ulkopuolisen huurtumisen syntymistä hyvin eristävissä ikkunarakenteissa. Pilkington Anti-condensation Glass on tehty erikoiskirkkaalle Pilkington Optiwhite lasille joten sen ulkoasu on neutraali ja kirkas. Tuotetta voi käyttää sellaisenaan tai sen voi karkaista, laminoida tai taivuttaa ja käyttää tarpeenmukaisissa yhdistelmissä eristyslasielementeissä. Lisätietoja: Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Puh Turvalasit sateenkaaren väreissä, mielikuvituksellisesti muotoonleikattuina ja upeasti kuvioituna Viihtyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen Vehnämyllynkatu 12 Tampere Behaglichkeit bis weit in die Zukunft Co

5 Pääkirjoitus Laatua vaiko laaduttomuutta? Mauri Riikonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry Usein todetaan, että se on hyvälaatuinen tuote tai työ oli laadukasta. Mutta mihin väittämät oikein perustuvat, kun kaikille tuotteille ja palveluille ei ole yksiselitteistä määrittelyä laadusta? Laadun arviointi on paljolti sidoksissa aikaan, paikkaan ja vieläpä arvioijaankin, mikäli ennalta ei ole sovittu tai ole ollut tiedossa, mitä ominaisuuksia on haluttu tuotteelle tai palvelulle. Juuri tämä ennalta määrittely tai paremminkin määrittelemättömyys aiheuttaa näkemyseroja laadusta. Kun kaupat on tehty kanalinnusta, niin kuluttaja kuvittelee usein saavansa komean riikinkukon, mutta myyjän mielestä sulkasatoinen, jo munintansa lopettanut kanavanhus, täyttää täysin kanalinnun määritelmän. Erilainen näkemys ja sen seurauksena pahimmillaan ilmiriita on usein väistämätön. Myyjä perustelee omaa näkemystään tuotteen kelvollisuudesta ja ostaja sen kelvottomuudesta. Ja kun ei päästä yhteisymmärrykseen, niin haetaan näkemyksille lisävahvistusta erilaisilla lausunnoilla. Aikaa ja energiaa tuhraantuu ja ihmissuhteet kärsivät, vaikkakin sanotaan, että asiat riitelevät - ei ihmiset. Mistä sitten pelastus moiseen ongelmaan? Osapuolten tulisi aina etukäteen yhteisesti hyväksyä tuotteen ominaisuudet, eivätkä ne saisi olla pelkkiä mielikuvia. Sen kanalinnun ominaisuuksistakin tulisi sopia enemmän: linnun sukupuoli ja väri, höyhenien ominaisuudet, elävä tai kuollut vaiko henkitoreissaan oleva linturiepu jne., mutta etukäteen! Rakennusalalla on paljon valmiiksi sovittuja pelisääntöjä toimituksiin, kunhan ne vain tiedostetaan ja muistetaan kaupankäynnissä. Lasialalla on EN-standardit mm. peruslaseille ja peileille, leikatulle, karkaistulle, laminoidulle ja taivutetulle lasille sekä eristyslaseille, joiden mukaan tuote tulee valmistaa. Standardeissa on mainittu tuotteen teknisiä, optisia ja visuaalisia ominaisuuksia. Lisäksi on käytettävissä RT-kortteja RYL -ohjeita yms. Jos sopimuksessa on viitattu joihinkin ohjeisiin, niin toimittaja on sitoutunut täyttämään niiden määrittämät vaatimukset eikä ostajakaan ole oikeutettu vaatimaan sopimuksen yli meneviä ominaisuuksia. Joitakin rakennustuotteen vähimmäissuoritusarvoja, kuten mm. lämmön ja äänen eristävyysarvoja ohjaavat osin myös kansalliset rakentamismääräykset asp?contentid=198063, ja näistähän ei voida tinkiä. Mutta jos asiakkaan kanssa on sovittu paremmasta laadusta (= vaativampia ominaisuuksia) kuin standardit edellyttävät, niin toimitetun tuotteen on myös oltava ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu. Turha on toimittajan silloin enää vedota yleiseen standardi laatuun. Rakennustuotteen laatu tai paremminkin tuotteen ominaisuudet muodostuvat raakaaineista / komponenteista, tuotannon kone- /laitekannasta, rakentamismääräyksistä, standardeista ja osaavasta henkilöstöstä sekä usein myös toteutusajasta. Kaikkien osa-alueiden tulee olla tiedostettuja ja kunnossa, sillä niitä ei voi yleensä kompensoida, jos halutaan laadukas tuote. Jos kohteeseen toimitetaan tai hankitaan sopimattomia ominaisuuksia omaava tuote, joko tietoisesti tai tiedostamatta, niin silloin tuotteen laadulla ja kestävyydellä ei ole enää mitään tekemistä keskenään. Mutta kun on se ainainen kiire - ei ehdi selvittämään ja tekemään asioita, on usein kuultua. Mistä löytyneekin se aika, kun kärhämöidään tuotteen ominaisuuksista -laadusta? Laadun tai laaduttomuuden arvioinnin tulee perustua ennalta sovittujen ominaisuuksien toteutumiseen tai toteutumattomuuteen, ei subjektiivisiin mielikuviin ja olettamuksiin laadusta. JULKAISIJA Suomen Tasolasiyhdistys ry Korpiniityntie Parola Puhelin KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Lönnrotinkatu 4 B, 5 krs Helsinki Puhelin PÄÄTOIMITTAJA Mauri Riikonen Puhelin mauri.riikonen@tasolasiyhdistys.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Puhelin tuomo.hayrynen@talotekniikka-julkaisut.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Eeva Vartiainen Puhelin eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kestotilaus 35 vuoden jaksolta. ILMOITUKSET Eeva Vartiainen Puhelin eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi TAITTO Forssa Print/Taittopalvelu Puhelin (03) PAINO ISSN-L ISSN Kannen kuva: Tuomo Häyrynen, Alma Median talo. Lasin Maailma 3/2013 5

6 Uusi Alma Median toimitalo kokosi yhteen konsernin aiemmin hajallaan toimineet yksiköt. Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Kaupunkikuvan vaaliminen sekä toimiva ja muuntojoustava suunnitteluratkaisu olivat keskeiset tavoitteet, kun Töölönlahden rannalle suunniteltiin toimitiloja Alma Median käyttöön. Lopputulos on onnistunut; laajojen julkisivun lasipintojen ansiosta tilat ovat avarat ja viihtyisät tukien tavoitetta modernista ja vuorovaikutteisesta työympäristöstä. Töölönlahden alue on tällä hetkellä yksi Helsingin keskustaalueen tärkeimmistä kehittämiskohteista. Useita toimistorakennuksia on nousemassa rautatien varteen merkittävien julkisten rakennusten kuten Eduskuntatalon, Finlandia-talon ja Musiikkitalon välittömään läheisyyteen. Ensimmäisenä valmistui pääasiassa Alma Medialle vuokrattu rakennus, joka otettiin käyttöön viime joulukuussa. Rakennuksen suunnitteluratkaisusta järjestettiin kesällä 2010 arkkitehtikilpailu, johon kutsuttiin mukaan viisi arkkitehtitoimistoa. Järjestäjinä toimivat hankkeen rakentajana toiminut Lemminkäinen Talo Oy, kiinteistön omistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Alma Media Oyj ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tarkoituksena oli löytää kohteelle arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvalliselta ratkaisultaan korkeatasoinen ja kiinnostava kokonaissuunnitelma. Ratkaisun tuli olla toimiva, muuntojoustava ja teknisesti toteuttamiskelpoinen. Tämän lisäksi suunnitelman oli täytettävä taloudelliset edellytykset ottaen huomioon myös energiataloudelliset ja ekologisesti kestävät ratkaisut. Arkkitehtikilpailun voitti helsinkiläinen JMKK Arkkitehdit Oy. Vaativa kohde, nopea toteutus Suunnitteluvaiheessa yhteistyö eri osapuolten välillä toimi erittäin hyvin ja hanke vietiin läpi nopeassa aikataulussa. Alueen asemakaava sisälsi hyvin yksityiskohtaisia detaljeja, mutta rakennuslupaprosessi sujui kitkattomasti, kertoo kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen Eterasta. Arkkitehtikilpailun juryn perustelujen mukaan kilpailuehdotus oli moderni ja arkkitehtuurin yhteys sijaintipaikkaan ja tehtävään oli hyvä. Julkisivu ratapihan suuntaan oli ehdotuksessa vah- 6 Lasin Maailma 3/2013

7 Suuret lasipinnat tuovat sisätiloihin avaran ja modernin tunnelman. Ratapihan puoleisessa julkisivussa käytettiin erittäin hyvin ääntä eristävää lasia junaliikenteen meluhaittojen ehkäisemiseksi. Eteran Hannu Keinänen on tyytyväinen hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä toimi pääsuunnittelijana Alma Median toimistohankkeessa. va ja vaikuttava, mutta toisaalta Finlandiataloon ja puistoon päin elävä ja inhimillinen. Sisäosien ratkaisut olivat toimivia ja saivat työympäristöön dynamiikkaa, vaihtelua ja kiinnostavuutta. Rakennus on perusratkaisultaan tyypillinen moderni toimisto. Runkona ovat teräspilarit ja -palkit, välipohjat ovat ontelolaatoista ja julkisivuissa käytetään esirapattuja sandwich-elementtejä sekä runsaasti lasia. Syvärunkoisen rakennuksen avonaisista kerroksista haluttiin avata maisemat käyttämällä isoja lasipintoja. Näin avokonttoreiden keskiosiinkin saadaan riittävästi luonnonvaloa, ja lopputulos on miellyttänyt käyttäjiä, sanoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä. Monipuolista lasitekniikkaa Alma Median talon lasijulkisivujen suunnittelussa otettiin huolellisesti huomioon muun muassa ulkonäkökysymykset, energiatehokkuus, sisäilmavaatimukset, ääneneristävyys sekä ulkovalon vaikutukset päätetyöskentelyyn. Lasi on haasteellinen materiaali, mutta erilaisia vaihtoehtoja hyviin suunnitteluratkaisuihin riittää. Rakennuksen lasirakenteissa on käytetty paljon auringonsuojausta, mutta ne eivät kuitenkaan ole peilaavia ja läpinäkymättömiä. Laseihin ei haluttu myöskään rautaoksidia, sillä halusimme kirkkaat lasit välttäen monille lasirakenteille tyypillisen vihertävyyden. Rautatien puoleisen julkisivun erikoisuus on puolestaan voimakas ääneneristävyys vilkkaan junaliikenteen melun torjumiseksi, Juha Mäki-Jyllilä kertoo. Alma Median talo onnistui sekä suunnittelultaan että toteutukseltaan hyvin, ja rakennuksen isoista lasipinnoista on saatu myönteistä palautetta. Olemme käyttäneet paljon lasirakenteita myös aiemmissa rakennushankkeissa ja todenneet, että kyseessä on haastava materiaali, mutta ammattitaitoisella suunnittelulla lopputuloksesta tulee onnistunut, Hannu Keinänen arvioi. JKMM Arkkitehdit Oy JKMM Arkkitehdit on vuonna 1998 perustettu arkkitehtitoimisto, joka tarjoaa kaupunki-, rakennus-, peruskorjaus- ja sisustussuunnittelua noin 40 työntekijän voimin. Yhtiö on saavuttanut 34 ensimmäistä palkintoa ja 43 muuta palkintosijaa arkkitehtuurikilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla. JK- MM on edelläkävijä tietomallipohjaisessa arkkitehtisuunnittelussa. JKMM:n viimeaikaisia suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Alma Median toimistotalo, Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä, Seinäjoen kaupunginkirjasto, Pinella-ravintolakokonaisuus Turun Vanhalla Suurtorilla sekä Keski-Suomen keskussairaalan hankesuunnittelu. Alma Median talo Laajuus m² toimistotiloja Omistaja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera Rakentaja Lemminkäinen Talo Oy Pääsuunnittelija JKMM Arkkitehdit Oy, juha Mäki-Jyllilä Julkisivu-urakoint Normek Oy Lasirakenteet Lasiluoto Oy Lasin Maailma 3/2013 7

8 Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Lasiluoto Oy on rakennusten julkisivu-, katto- ja struktuurilaseihin sekä laminoituihin turvalaseihin keskittynyt yritys. Panostus omaan eristyslasituotantoon lisää Lasiluodon kilpailukykyä suurten projektien ja haastavien kohteiden luotettavana lasitoimittajana. Lasiluoto Oy:n historia alkaa vuodesta 1939, jolloin perustettiin peili- ja taulumyymälä M.Ahti & kumppanit Turun keskustaan. Tiloissa oli oma lasiverstas, ja perinteinen lasitustoiminta olikin pitkään kasvussa luvun alussa yritys laajensi Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja. toimintaansa aloittamalla eristyslasituotannon Piikkiössä. Tämän jälkeen yrityksessä nimi ja yrittäjäsukupolvet ovat vaihtuneet. Kysynnän kasvun myötä eristyslasitehdasta on laajennettu useaan otteeseen ja nyt Lasiluoto Oy on luopunut asennustoiminnasta ja keskittyy vaativien projektien lasinvalmistukseen. Yhtiö markkinoi lasia tuotemerkillä Finntermo. Painopistealueitamme ovat eristyslasien lisäksi muun muassa selektiivilasit, laminoidut turvalasit ja sähkölämmitteiset lasit, joiden kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tyypillisiä kohteitamme ovat toimistot ja julkiset rakennukset, Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja kertoo. Automaatio toimii Lasiluoto Oy valmistaa tuotteita Piikkiön tehtaalla, jossa on 30 työntekijää. Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuotannon auto- Automaattinen eristyslasin tuotantolinja. 8 Lasin Maailma 3/2013

9 Työsuhdeasiainkurssi Kulutustavararyhmä ry järjestää Piikkiön tehtaan lasinleikkuulinja on suunniteltu käsittelemään suurimpiakin kokoja. jäsentoimialoilleen työsuhdeasiain kurssin hotelli Rantasipi Sveitsissä Hyvinkäällä. Kurssilla käydään läpi keskeiset työsuhdetta säätelevät lait sekä TES-määräykset. Kurssi on tarkoitettu yrityksessä työnantajan puolella työsuhdeasioita hoitaville henkilöille (esim. henkilöstöpäälliköt, palkanlaskijat ja esimiehet). Kurssin luennoitsijoina toimivat liittoyhteisömme asiamiehet. Välilistojen taivutusta. matisointiin, mutta toisena tärkeänä tuotteiden laadun takeena on ammattitaitoinen henkilöstö. Eristyslasin tuotantolinjamme pystyy valmistamaan suurimman kokoluokan laseja täysin automaattisesti. Tuotantolinjamme on toiminut luotettavasti ja kokeneet työntekijämme pystyvät myös huolellisesti valvomaan tuotantoprosessia ja lopputuotteiden laatua. Näin reklamaatioiden määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi, arvioi Kari Lilja. Näkyvissä hankkeissa mukana Projektiluonteisessa liiketoiminnassa näkyvyys tulevaisuuteen on vain muutamia kuukausia, joten ensi talven suhdanteita Kari Lilja ei halua ennustaa. Sen sijaan hän luottaa Lasiluodon omiin vahvuuksiin ja suhtautuu tulevaan positiivisesti. Tuotteiden hyvä hinta/laatu-suhde, toimitusvarmuus sekä pitkäaikaiset liikesuhteet julkisivu-urakoitsijoihin ja muihin alan toimijoihin ovat vahvuuksiamme. Pidämme aina tiukasti kiinni siitä, mitä on sovittu. Olemme viime aikoina olleet mukana monissa näkyvissä ja mielenkiintoisissa kohteissa kuten Kaisa-talossa ja Alma Median toimistotalossa Töölönlahdella. Saimme myös suuren vientiprojektin Ruotsista, jossa toimitamme energiayhtiö Mälarenergille erittäin haastavan kattolasirakenteen, kertoo Kari Lilja. Kurssimaksu, johon sisältyy opetusmateriaali ja illallinen, on 350 /henkilö. Hotellipaketti (sisältäen majoituksen ja muut ateriat) yhden hengen huoneessa maksaa 201 /henkilö ja kahden hengen huoneessa 176 /henkilö. Päiväpaketti ei-majoittuville on 116 /2 päivää. Hotelli- ja päiväpaketin kurssilaiset maksavat suoraan hotellille. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä kuitenkin siten, että kaikkien Kulutustavararyhmä ry:n jäsenliittojen edustus tulee turvattua. Ilmoittautumiset ja lisätiedot tai Minna Niemi, perjantaihin mennessä. Lasin Maailma 3/2013 9

10 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat Tahvo Sutela, Lasifakta Oy Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa kuultu lisääntyvässä määrin matkaviestimien käyttöongelmista sisätiloissa. Havainnot ovat koskeneet niin korjaus- kuin uudisrakentamista. Syyllisenä ongelmiin on yleisesti totuttu pitämään energiatehokkaita, pinnoitettuja laseja sisältäviä ikkunoita. Ei savua ilman tulta; nykyaikaisten ikkunoiden korkea energiatehokkuus on mahdollistunut ainoastaan käyttämällä niissä lämpösäteilyn läpäisyä tehokkaasti vaimentavia pinnoitettuja laseja. Nämä vaimentavat myös radiosignaalia, mutta lue ainakin artikkelin loppu. Pitkien etäisyyksien ja korkean teknologian Suomessa matkapuhelimien yleistyminen ja käytön kehitys on ollut johtavaa maailmassa. Alalle kehittyi globaaleja toimijoita. Samat, lähinnä infrastruktuuriin perustuvat syyt ovat edelleen voimassa ja matkaviestimien suhteellinen levinneisyys on edelleen maailman kärkitasoa. Tämä koskee toisaalta myös nk. lankapuhelimien käytöstä luopumista. Hyvää, laadukasta ja luotettavaa puhelinviestintää on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Ehkä vakavin tilanne syntyy, kun pitäisi hälyttää apua, eikä matkapuhelinyhteys toimi. Aikaisemmin lankaliittymiä oli kohtuullisesti tarjoamassa korvaavan ratkaisun. Rakennusteollisuus RT ry yhdessä ympäristöministeriön kanssa käynnisti vuonna 2012 hankkeen, jonka tavoitteena on julkaista suunnitteluopas asuinkerrostalorakentamiseen. Oppaassa tullaan valottamaan niitä seikkoja, jotka pitäisi ottaa huomioon niin uudiskuin korjausrakentamisessa riittävän matkapuhelinkuuluvuuden Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemass rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaass liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti ha pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteess neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi j muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä MHz MHz GSM- GSMtukiasemien tukiasemien verkko MHz MHz 3G-tukiasemien 3G-tukiasemien verkko verkko verkko Kuva 2. Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erit energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin julkisivuun varmistamiseksi. nähden Hankkeen vaikeuttavat seurantaryhmässä tilannetta oleellisesti. on lisäksi edustettuna suuri joukko merkittävimpiä rakennustuoteyrityksiä, mm. ikkunanvalmistajia, sijoittelu toimialajärjestöjä, rakennetussa ympäristössä mm. Suomen liittyy Tasolasiyhdistys aina maankäytön- ry ja asemak Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kanna Mastojen Ristiriita ja kolme kuluttajan matkapuhelinoperaattoria. vaatiman moitteettoman Tekniset matkapuhelinkuuluvuuden laboratorio- ja kenttämittaukset on sijoitettavaksi tehnyt Tampereen suunnitellun Tekninen radiomaston Yliopisto välillä (TTY). on ilmeinen. Suun- ja asukk läheisyyteen nitteluohje liitteineen on saatavissa sähköisessä muodossa RT:n sivuilta ohjeen sijoittelua valmistuttua erityisesti myöhemmin vanhemmissa syksyllä kaupunkiympäristöissä Toiminn Etenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilyttämisen tarve rajoit optimaalista tukiaseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle antennit vo mitä Liikenne- enemmän ja viestintäministeriö totuttua rakennusten on muodostamaa tahollaan organisoinut silhuettia rikotaan. vastaavan hankkeen. Tässä ovat mukana mm. Viestintävirasto ja operaattorit, kokouksiin osallistuu myös edustajat edellä mainitusta RT:n Rakenteiden vaikutus vaimennukseen Seinät hankkeesta. ja katot Hankkeen yhteenveto valmistuu vielä kuluvana syksynä. Tyhjiössä säteily etenee vaimennuksetta. Kuten todettiin, ilma vaimentaa radiosi Lautaverhoillun, Radiotaajuudet puurunkoisen ja tavanomaisesti mineraalivillaeristetyn rakennu yleensä aiheuta ongelmia rakennusten radiokuuluvuuteen, ei vielä edes tiiliverho Merkittävästi Kyseessä olevat metallisia keskeiset hiloja, radiotaajuudet verkkoja ja tasoja (RF sisältävät = Radio julkisivut, Frequen-esimerkikcy) ovat asettaa 900 MHz jo merkittävän ja 2100 MHz. esteen Nykyisin radiosignaalin ensin moitteettomalle mainittua mata- etenemisell rakenne osittain lampaa siirrytty taajuutta tekemään käytetään yhtenäinen, etupäässä elementtisaumat nk. toisen sukupolven ylittävä viimeistelyrappa 2G/ GSM -tekniikoissa. Vastaavasti korkeampaa käytetään pääosin 3G/UMTS -tekniikoissa. Muitakin taajuuksia käytetään, esimerkiksi 4G käyttää osin matalampia ja osin korkeampia taajuuksia. Tiedonsiirtokapasiteetti ja tukiasemat Suurempi, 2100 MHz taajuus pystyy välittämään enemmän informaatiota, eli sen kapasiteetti on suurempi, mutta vastaavasti väliaineiden aiheuttama vaimennus on voimakkaampaa MHz edellyttää siis tiheämpää tukiasemaverkkoa kuin 900 MHz taajuus. Tukiasemien antenneja rakennuksen katolla Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemassa olevia korkeita rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaassa maastossa ja kun 10 Lasin Maailma 3/2013

11 liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km MHZ 3G-tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti harvemmassa kuin pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteessa taajuuden neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi johtuen rakennusten muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä. Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja suorassa kulmassa rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erittäin energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin tulokulma julkisivuun nähden vaikeuttavat tilannetta oleellisesti. Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kannalta optimaalisesti. Mastojen sijoittelu rakennetussa ympäristössä liittyy aina maankäytön- ja asemakaavasuunnitteluun. Ristiriita kuluttajan vaatiman moitteettoman matkapuhelinkuuluvuuden julkisivun ja RF asukkaan -vaimennusta. kotipiirin Myös peltikatto läheisyyteen vaimentaa sijoitettavaksi signaalia merkittävästi. suunnitellun radiomaston välillä on ilmeinen. Rappauksen runkona käytetään tyypillisesti teräsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwich - Kuva 3. Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksessa lopullinen betonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siitä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä Etenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilyttämisen tarve rajoittaa tukiasemien optimaalista sijoittelua erityi- lujitemuovi- vai teräsverkkoa. sesti vanhemmissa kaupunkiympäristöissä. Toiminnallisesti tukiaseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle Ikkunat antennit voidaan sijoittaa, eli mitä enemmän totuttua rakennusten muodostamaa silhuettia rikotaan. Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan perusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Kesäaikana lasituksen lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m 2 K, jolloin päivän aikana noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin asennettiin tuplat, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös kaksinkertaistui. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin vielä 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis eristävien lasien välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo nelilasisiin Rakenteiden ikkunoihin, mutta U-arvo vaikutus jäi edelleen vaatimattomalle vaimennukseen noin 1,4 W/m 2 K -tasolle. Seinät ja katot Tyhjiössä säteily etenee vaimennuksetta. Kuten todettiin, ilma vaimentaa radiosignaalia jo hieman. Lautaverhoillun, puurunkoisen ja tavanomaisesti mineraalivillaeristetyn rakennuksen vaippa ei yleensä aiheuta ongelmia rakennusten radiokuuluvuuteen, ei vielä edes tiiliverhoiltuna. Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteteknologioiden kehityksen myötä. Läpinäkyvän jalometallipohjaisen ohutkalvorakenteen avulla saatiin lasipinnan emissiviteetti laskemaan tasosta = 0,84 tasoon = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi, nykyisin mieluummin energiansäästölasi. Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan olevan jopa = 0,02. Tämä vastaa jo kiillotetun metallisen hopeapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä ohutkalvona ainoastaan standardien sallimia pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä on joka tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jo todettiin, sähköä johtavat tasot (ja verkot) vaimentavat radiotaajuuksia. Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on ainoa merkittävä keino U-arvon parantamiseen. Esiin on noussut erilaisia, esimerkiksi pinnoitteen kuviointiin liittyviä, radiosignaalin läpäisyä parantavia oivallisia ideoita. Yhteistä näille kaikille on ollut, että ne heikentävät ikkunan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti mahdottomia toteuttaa. Merkittävästi metallisia hiloja, verkkoja ja tasoja sisältävät julkisivut, esimerkiksi betonisandwich -rakenne asettaa jo merkittävän esteen radiosignaalin moitteettomalle etenemiselle. Nykyisin on osittain Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksessa lopullinen betonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siitä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä lujitemuovi- vai teräsverkkoa. siirrytty tekemään yhtenäinen, elementtisaumat ylittävä viimeistelyrappaus työmaalla. Rappauksen runkona käytetään tyypillisesti teräsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwich -julkisivun RF -vaimennusta. Myös peltikatto vaimentaa signaalia merkittävästi. Ikkunat Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan perusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Kesäaikana lasituksen lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m 2 K, jolloin päivän aikana noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin asennettiin tuplat, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös kaksinkertaistui. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin vielä 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis eristävien lasien välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo nelilasisiin ikkunoihin, mutta U-arvo jäi edelleen vaatimattomalle noin 1,4 W/m 2 K -tasolle. Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteteknologioiden kehityksen myötä. Läpinäkyvän jalometallipohjaisen ohutkalvorakenteen avulla saatiin lasipinnan emissiviteetti laskemaan tasosta e = 0,84 tasoon e = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi, nykyisin mieluummin energiansäästölasi. Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan olevan jopa e = 0,02. Tämä vastaa jo kiillotetun metallisen hopeapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä ohutkalvona ainoastaan standardien sallimia pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä on joka tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K 0,7 W/m2K RF-vaim. 5 db = pieni 25 db = suuri 35 db = suuri Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jo todettiin, sähköä johtavat tasot (ja verkot) vaimentavat radiotaajuuksia. Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on ainoa merkittävä keino U-arvon Lasin Maailma 3/

12 Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K 0,7 W/m2K RF-vaim. 5 db = pieni 25 db = suuri 35 db = suuri Kuva 4. Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) TTY:n tutkija Mikko Keskikastari mittaamassa eri operaattoreiden RF-kentän voimakkuuksia sisällä ja ulkona. Nykyisissä erittäin energiatehokkaissa ikkunoissa käytetään jo kahta, joissakin tapauksissa jopa kolmea parantamiseen. pinnoitettua Esiin on lasia. noussut Näiden erilaisia, ikkunoiden esimerkiksi määrä pinnoitteen on kasvussa, voi soveltaa mutta kentällä toistaiseksi tehtäviksi, vaatimaton eivätkä tulokset laboratorio- ja matkapuhelimien kuviointiin liittyviä, kuuluvuusongelmien radiosignaalin läpäisyä parantavia yleisyyteen oivallisia verrattuna. kenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. ideoita. Yhteistä näille kaikille on ollut, että ne heikentävät ikkunan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti Mitään täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei saa- Mittaustuloksia mahdottomia toteuttaa. tu. Paljon metalliverkkoja ja tasoja sisältävät rakennusten vaipat vaimentavat 900 radiosignaalia, MHz ja 2100 mutta MHz erittäin ratkaiseva osuus RT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mainituilla taajuuksilla. Nykyisissä erittäin Kenttämittauksissa energiatehokkaissa määriteltiin ikkunoissa rakennuksen käytetään jo ulkopuolisen on myös tukiaseman ja sisällä sijainnilla mitatun ja RF lähetysteholla. - Kun tukiasema kentänvoimakkuuksien kahta, joissakin tapauksissa ero. jopa Sisämittauksia kolmea pinnoitettua tehtiin lasia. myös Näi-enneden ikkunoiden laseilla määrä on varustettuihin kasvussa, mutta ikkunoihin. toistaiseksi vaatimaton rassa, ei merkittäviä kuuluvuusongelmia yleensä esiinny. sijaitsee vanhojen kohtuullisella ikkunoiden etäisyydellä vaihtoa ja julkisivua uusiin vastaan kohtisuo- pinnoitetuilla matkapuhelimien kuuluvuusongelmien yleisyyteen verrattuna. Käytettävissä ei ole standardoituja, koko ongelman kannalta käyttökelpoisia mittausmenetelmiä. Ikkunan ja sen lasituksen syyllisyydestä Laboratoriomittauksia Mittaustuloksia ei suoraan voi soveltaa kentällä tehtäviksi, eivätkä tulokset laboratorio- ja kenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. Matkaviestimien toimintahäiriöistä sisätiloissa on yleisemmin raportoitu vasta aivan viime vuosina. Suomessa on energiansääs- RT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mainituilla 900 MHz ja 2100 MHz taajuuksilla. Kenttämittauksissa tölaseja (selektiivi-) käytetty jo 1980-luvun alusta. Vuonna 2003 Kuva määriteltiin 5. TTY:n rakennuksen tutkija Mikko ulkopuolisen Keskikastari ja sisällä mitatun mittaamassa RF -ken-ertänvoimakkuuksien ulkona ero. Sisämittauksia ja sisällä. tehtiin myös ennen vantamisessa, myös suuri osa korjausrakentamisessa käytetyistä ik- niiden operaattoreiden käyttö tuli käytännössä RF-kentän pakolliseksi kaikessa uudisraken- voimakkuuksia hojen ikkunoiden vaihtoa uusiin pinnoitetuilla laseilla varustettuihin ikkunoihin. täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei laisen saatu. passiivitalokonseptilla Paljon metalliverkkoja rakennetun ja tasoja pientalon ikkunoissa on kunoista on ollut varustettu tällaisilla laseilla. Tyypillisen suoma- Mitään sisältävät rakennusten vaipat vaimentavat radiosignaalia, mutta vähintään erittäin kaksi ratkaiseva pinnoitettua osuus lasia on kussakin. myös Näissä passiivitaloista ei kohtuullisella matkapuhelimien etäisyydellä kuuluvuusongelmia ja ole yleisesti havait- tukiaseman Käytettävissä sijainnilla ei ole standardoituja, lähetysteholla. koko ongelman Kun kannalta tukiasema käyttökelpoisia vastaan mittausmenetelmiä. kohtisuorassa, Laboratoriomittauksia ei merkittäviä kuuluvuusongelmia ei suoraan tu. Muista yleensä maista esiinny. esimerkiksi Norjassa pinnoitetut lasit tulivat sijaitsee julkisivua käytännössä pakollisiksi jo 1980-luvun alusta, Saksassa vastaavasti vuodesta Koko kehittynyt Läntinen Eurooppa oli siirtynyt energiansäästölasien käyttöön 2010 mennessä. Kuitenkaan mistään näistä maista ei ole raportoitu matkapuhelimien käyttöongelmista laajemmin. Voidaan siis hyvällä syyllä päätellä, että matkapuhelinten käyttöön liittyviin ongelmiin on löydettävissä ratkaisut Kuva Esimerkki 6. Esimerkki TTY:n mittaustulosten TTY:n mittaustulosten yhteenvedosta. Uusien yhteenvedosta. ja vanhojen asuinkerrostalojen Uusien ja vanhojen radiosignaaliasuinkerrostalojen ikkunoiden energiatehokkuutta heikentämättä. tasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. radiosignaalitasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. 12 Lasin Maailma 3/2013

13 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa VTT Expert Services Oy:n arviointipäällikkö Liisa Rautiaisen mukaan energiatehokkuusvaatimukset ja CE-merkintä ovat tällä hetkellä merkittävimpiä lasirakentamiseen liittyviä muutosvoimia. Lasirakenteiden ominaisuudet ja laatu ovat parantuneet muun muassa uusien materiaalien ja työmenetelmien ansiosta. Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Liisa Rautiainen on yksi kokeneimmista lasialan asiantuntijoista Suomessa. Hän aloitti työuransa 1970-luvun puolivälissä ja vuonna 1976 valmistui diplomityö, joka käsitteli säteilyn vaikutuksia polymeerien pitkäaikaiskestävyyteen. Ensimmäinen työpaikka oli tutkijana VTT:llä rakennustuotteiden parissa, ja tehtävät liittyivät rakennusosissa ja rakentamisessa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseen. Yritykset halusivat tietää, mikä rakenteessa oli vikana, kun ne eivät toimineetkaan suunnitellulla tavalla. Lasien huurtuminen oli yksi tyypillisistä ongelmista. Työssä tarvittiin monipuolista osaamista ja se oli tärkeä vaihe myös oman ammattitaidon kehittymisen kannalta, Rautiainen muistelee. Tutkijan työstä Liisa Rautiainen siirtyi johtamaan VTT:n rakennusfysiikan ryhmää. Ryhmän tehtäviin kuului muun muassa ovien ja ikkunoiden ominaisuuksien ja kestävyyden testaamista. Rautiaisen mukaan lämmöneristävyyttä, sateen- ja ilmanpitävyyttä sekä tuulenpaineen kestävyyttä edellytettiin ovilta ja ikkunoilta jo silloin, mutta vaatimukset ovat nykypäivään mennessä tiukentuneet huomattavasti. Esimerkiksi huonot tiivistykset ja eristysmassojen vanhenemisesta johtuva eristyslasien huurtuminen olivat yleisiä silloin. Tuotteiden laatu markkinoilla vaihteli enemmän kuin nykyisin, Rautiainen kertoo. Eristyslasiosaaminen parantunut EU-jäsenyyden ja sitä seuranneiden lukuisten teknisten standardien myötä rakennusosien ja materiaalien tutkimus ja testaus on lisääntynyt, ja yrityksiltä vaaditaan entistä kehittyneempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Organisaatiouudistusten jälkeen VTT:n asiantuntija-, testaus- ja sertifiointipalvelut on VTT Expert Services Oy:n vastuulla ja Liisa Rautiaisen tittelinä arviointipäällikkö. Liisa Rautiainen arvioi uusien tekniikoiden yleistyvän lasirakenteissa. Energiatehokkuuden korostaminen on lisännyt vaatimuksia oville ja ikkunoille. Eristyslasit ovat kehittyneet ominaisuuksiltaan ja valmistusmenetelmiltään eikä merkittäviä ongelmia ole ilmennyt. Käytettävien materiaalien ja automatisoidun tuotannon lisäksi osaaminen on lisääntynyt myös asentamisessa. Rakennustuotedirektiivistä ja -asetuksesta juontuva CE-merkintä on tuomassa uuden kehitysharppauksen lasialalle. Tarkasti dokumentoitu sisäinen laadunvalvonta johtaa siihen, että yritykset itse tuntevat tuotteidensa ominaisuudet paremmin ja markkinoilla on tarjolla entistä tasalaatuisempia tuotteita. Positiivisena asiana on myös se, että pienetkin yritykset saavat mahdollisuuden vientikauppaan, Rautiainen sanoo. Uudet vaatimukset, uutta lasitekniikkaa Tulevaisuudessa häämöttää edelleen tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja niin sanotut nollaenergiarakennukset. Millaista kehitystä ja trendejä lasialalla on tulevina vuosina odotettavissa? Lasirakentamisen määrä kasvaa edelleen ja suuret lasipinnat yleistyvät. Energiatehokkuuden kasvavat vaatimukset näkyvät rakennusten designissa ja esimerkiksi ikkunoiden suuntaamisessa. Uudet ratkaisut kuten sähkölämmitteiset lasit ja itsepuhdistuvat lasit yleistyvät. Olisikohan pian aika kypsä myös aerogeelin läpimurrolle? Liisa Rautiainen kysyy. Rautiainen on erityisen iloinen lasirakentamisen osa-alueesta, jossa Suomi on toiminut edelläkävijänä. Parveke- ja terassilasituksessa suomalaiset yrittäjät ovat olleet aktiivisesti kehittämässä uusia ja parempia ratkaisuja markkinoille sekä luoneet edellytykset viedä osaamista myös muualle maailmaan, Rautiainen sanoo. Lasin Maailma 3/

14 Helppohoitoisemmat lasipinnat Tero Granqvist, Maakunnan Lasi Ky Lasiset seinäpinnat, lasiovet sekä ikkunalasit, etenkin pesutiloissa ja uimahalleissa, voivat muuttua käytön seurauksena epäsiisteiksi. Vesiroiskeista jää yleensä pisaranjälkiä, joita on vaikea saada puhdistetuksi. Joskus käy niin, että jo rakentamisvaiheessa lasipinnat pilataan muuraus- ja rappaustöissä syntyvillä kalkki- tms. saostumilla. Yleensäkin siellä, missä vettä käytetään runsaasti, syntyy myös paljon pesuaine-, kalkki- tai klooripitoisia vesiroiskeita, ja lasipintojen puhdistaminen voi olla hankalaa. Sisätilojen korkea lämpötila kuivattaa vesipisarat lasin pintaan nopeasti ja lujasti kiinnittynyt pinttymä voi syntyä nopeastikin. Mm. Clear Shield -tuoteperheen Renovator -tehopesuaineen on todettu tehoavan em. kalkkisaostumiin, metallioksidoivalumiin, kloorin aiheuttamiin vaurioihin, tiivisteistä irtoaviin silikonivalumiin sekä betonisiin vesivalumiin. Lasin pesu tehdään tavalliseen tapaan: sumutetaan pesuainetta lasipinnalle, pestään ne pehmeällä pesimellä, huuhdotaan ja kuivataan lasipinnat. Suojakäsittely vähentää pesun tarvetta Kun lasit on pesty puhtaiksi, kannattaa lasipinta suojakäsitellä tuotteella, joka muodostaa siihen likaa hylkivän pinnan. Suojausvaihe on neliosainen: ensin lasipinta pestään tehopesuaineella puhtaaksi, jonka jälkeen huuhdeltu ja kuiva lasipinta käsitel- Ohessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. Ohessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. lään yleensä primerilla, joka varmistaa suoja-aineen tarttumisen lasipintaan. Primer -käsittelyn jälkeen lasille levitetään polymeerejä sisältävä Clear Shield -suoja-aine, joka saa reagoida ja kuivaa lasipinnan kanssa tietyn aikaa. Lopuksi lasi pestään puhtaaksi ylijäämäisistä polymeereistä. Suojakäsittelyssä lasin ja suoja-aineen välille muodostuu kemiallinen sidos, joka kestää jopa vuosia. Suoja-aineen tehoa ja pitkäaikaiskestoa voidaan parantaa ylläpitoaineella. Suojauksen jälkeen lasien pesu on vaivattomampaa kuin suojaamattoman lasin, koska lika ei tartu kovin helposti lasiin, pesukertojen tarve vähenee ja hyvän pesutuloksen saa myös kevyillä puhdistusmenetelmillä. Clear Shield -lasisuoja muodostaa lähes näkymättömän pintakalvon, joka tukkii lasin huokoset ja tekee pinnasta liukkaamman, hieman samaan tapaan kuin teflon tekee paistinpannun pinnasta, ja vesi valuu nopeammin pois eikä jätä jälkiä lasipinnalle. Käsitellylle pinnalle ei synny enää helposti pinttymiä ja lasi pysyy kirkkaana. Käsittelyn voi tehdä jo tilojen käyttöönoton yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös kunnostuksena jo käytössä oleville pinnoille. Vaikutus säilyy lasissa useita vuosia (normaaleista pesuista huolimatta) ja käsittely voidaan uusia tarvittaessa. Käsittely soveltuu myös hiekkapuhalletuille laseille, joiden käyttö on yleistynyt eri tiloissa viime vuosina. Ainoana erona käsittelyssä, verrattuna kirkkaan lasipinnan käsittelyyn, on, että kiinnittyvyyttä parantavaa primeria ei tarvita. Hiekkapuhalletun lasin ongelmana ovat usein hiekkapuhalluspinnassa häiritsevästi näkyvät sormenjäljet, joiden ilmenemistä suojakäsittely merkittävästi vähentää. Pinnoitettuihin laseihin kuten mm. Stopsol -auringonsuojalaseihin käsittelyä ei saa tehdä. Tuoteperheeseen kuuluu myös Ritecoat -suoja-aine alumiinija RST -pintojen suojaamiseen ja näin ollen koko julkisivu voidaan saattaa lähes alkuperäisen oloiseksi. Suojaamaton /suojattu lasipinta Suojaamaton /suojattu lasipinta: Vanha Vanha lasijulkisivu on saatu lähes alkuperäiseen oloon. lasijulkisivu on saatu lähes alkuperäiseen oloon. 14 Lasin Maailma 3/2013

15 GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille Tämän vuoden Glass Performance Days -konferenssi, GPD Finland oli osallistujien mukaan sisällöltään erittäin korkeatasoinen. Osallistujien määrä oli laskenut huippuvuosien osallistujamääristä mahdollisesti maailmantalouden laskusuhdanteen takia. Teksti: Aulikki Asp Kuvat: Tahvo Sutela Vuodesta 1992 lähtien Tampereella kahden vuoden välein järjestetty GPD:n päätapahtuman yhteydessä järjestettiin 20 Workshop -työpajaa, joissa esiteltävinä kohteina olivat mm. Louis Vuitton -säätiön lasipurjeet Pariisin Jardin d Acclimatationissa sekä Freedom Tower - WTC Tower One New Yorkissa. Nämä ja muut yksityiskohdittain esiteltävät kohteet oli valittu erityisesti arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita silmälläpitäen. Kuuluisien rakennuskohteiden lisäksi GPD:ssä oli tarjolla lasirakentamisen huipputietoa 170 asiantuntijapuheenvuoron ja noin 800 osallistujan kolmipäiväisen vuorovaikutuksen verran. GPD Finlandin avajaiset Tampere-talolla. Rakennustietosäätiön yliasiamies, arkkitehti SAFA Matti Rautiola oli haltioissaan erityisesti workshopista, jossa esittelykohteena oli Louis Vuitton -säätiön rakennus ja siihen liittyvät lasipurjeet. Monet lasiteknologiaa käsittelevät esitykset keräsivät runsaan kuulijajoukon. Tässä Juha Liettyä kertoo Glastonin täysin uudesta lasin karkaisukonseptista. Lasin Maailma 3/

16 Graham Doddin mukaan GPD Finland on välttämätön tapahtuma, jos haluaa olla vakavastiotettava lasialan asiantuntija. Olisi hienoa, jos useammat suomalaiset arkkitehdit ja lasiteollisuuden edustajat olisivat päässeet tähän tilaisuuteen, jossa läpivalaistiin monipuolisesti tämän upean kohteen koko toteutusprojekti. -lasikaiteet Suomen Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Riikonen oli vaikuttunut esitysten korkeasta tasosta ja maailman suurimman lasialan konferenssin kansainvälisyydestä. Lasin käyttö rakentamisessa on nykyisellään niin monimuotoista ja monimutkaista, että tietoa ja osaamista ei ole koskaan eikä kenelläkään liikaa. Toivoisin näkeväni täällä enemmän jäsenkuntaamme, koska tämä on loistava foorumi saada alan uusinta tietoa, sekä kohdata alan asiantuntijoita ja kollegoita ympäri maailman. Pyöröputki Neliöputki Maailman lasiteollisuuden keskus GPD Finland on eittämätön maailman lasiteollisuuden keskus ja välttämätön tapahtuma, jos haluaa tulla vakavasti otetuksi lasialan tuntevana henkilönä, hehkutti yhdeksään GPD-konferenssiin osallistunut Graham Dodd. Dodd vastaa johtajana globaalin Arup-konsernin suunnittelemien lasirakenteiden materiaalivalinnoista. Dodd kertoi joukon kollegoitaan Arupista osallistuneen konferenssiin vuosien varrella, ja osallistuminen on hyödyntänyt suuresti heidän osaamistaan. Nuottasaarentie 8, Oulu p fax w w w. l a s i l i p p o n e n. f i sales@lasilipponen.fi Lisäisin ohjelmaan vielä vertaisarviointiin perustuvan tieteellisen tason nykyisten tasojen rinnalle. Nykyiset tasot ovat enemmänkin alan ammattilaisten kokemusten ja mielipiteiden vaihtoa, Dodd ehdotti. 16 Lasin Maailma 3/2013

17 Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö Suomen Tasolasiyhdistyksen käynnistämä hanke laskentaohjelman rakentamiseksi uuden EN-standardin pohjalle suomalalaisen lasialan käyttöön on käynnistynyt. Toiminnanjohtaja Mauri Riikosen mukaan sille on suuri tarve, koska laskentaohjelma lasirakenteiden lujuuden määrittelemiseksi on puuttunut. John Colvin on ollut pitkään kehittämässä uutta EN-standardia, jonka etenemistä hän nyt kuitenkin epäilee. Teksti: Aulikki Asp ja Tahvo Sutela Kuva: Tahvo Sutela John on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa CEN- ja kansainvälisissä ISO-lasistandardien valmistelukomiteoissa. Valmistuttuaan Cambridgen yliopistosta hän toimi pitkään Pilkingtonilla, jossa aloitti kehitystyön. Lopputuloksena syntyi mm. Pilkington Planar. Myöhemmin hän veti kansainvälisesti tunnustettua Pilkington Glass Consultants -yksikköä. Vuonna 1998 hän siirtyi tekniseksi johtajaksi Hansen Glassille, ja vuonna 2004 John ryhtyi itsenäiseksi konsultiksi omistamassaan JCGC Limitedissä. Laskentastandardi on jälleen tullut kyselykierrokselle, nyt nimikkeellä pren (myös pren 16613), mutta en tiedä miten se etenee. Joidenkin TC250 (Eurocodes) -jäsenten reaktioista päätellen olen epäileväinen sen suhteen, mikä olisi suuri pettymys 20 vuoden työn jälkeen. Jos siitä ei tule eurooppalaista standardia, jäsenmaiden täytyy valitettavasti kehittää omat standardinsa. The first and only automatic squaring edger in the world, now also for out-of-square processing! Local representative: Lasin Maailma 3/

18 John Colvin on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa lasialan standardointikomiteoissa. Saksa ja Hollanti ovat jo kehittäneet omat laskentaohjelmansa. Monet maat odottavat EN-laskentametodia, ja jos se ei etene, he joutuvat kehittämään omansa, mahdollisesti käyttäen pren:ää lähtökohtanaan, John toteaa. Lasiteollisuuden suhtautuminen eurooppalaisiin standardeihin, erityisesti CE-merkintään on vaihtelevaa. Toiset ymmärtävät, että tällä tavoin he voivat osoittaa tuotteittensa kelpoisuuden yksikäsitteisesti. Toiset taas pelkästään puhuvat ja pyrkivät ylittämään aidan sen matalimmasta kohdasta pelkästään lomakkeet täyttämällä. Jotkut taas pitävät standardia turhana määräilynä. Vähitellen kuitenkin ensimmäinen ryhmä kasvaa. Oh Dear! A Discussion about Glass Problems John on ollut lasialalla yli 30 vuotta selvittämässä lasinkäyttäjille oikean lasin valintaa ja asennustapaa. Sekä myös sitä mikä on mennyt pieleen, kun lasi ei ole käyttäytynyt odotetulla tavalla. Aachener Chemische Werke GmbH Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään maailmanlaajuisesti. tuotteita ja on tänä ACW:n päivänä tuotteet alansa ovat lasi-ja johtava konevalmistajien suosittelemia. Suomessa ACW:n tuotteet Ferox Glas ovat Oy:llä lasi-ja on konevalmistaji- tuotteisiin yk- toimittaja maailmanlaajuisesti. en sinmyyntioikeus. suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on tuotteisiin yksinmyyntioikeus. Tuotteillemme löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet REACHasetuksen mukaisesti löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet ja menevimmät tuotteet ovat asianmukai- REACH- Tuotteillemme asetuksen sesti TUKES:in mukaisesti ylläpitämässä ja menevimmät kemikaalituoterekisterissä! tuotteet ovat asianmukaisesti TUKES:in ylläpitämässä kemikaalituoterekisterissä! Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Leikkuussa Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Leikkuussa - Hyytelöittämisprosesseissa - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Lasien erottelussa (väliaineet) - Hyytelöittämisprosesseissa - Huollossa (puhdistusaineet) - Lasien erottelussa (väliaineet) - Huollossa (puhdistusaineet) Tutut tuotteemme: Tutut tuotteemme: ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy ACECUT 6000 haihtumaton leikkuuöljy ACECOOL 5679 hionta ja poraus coolerit ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy ACEPOL ceriumoksidi kiillotukseen ACECUT SEPAROL 6000 lasien haihtumaton väliaineet, leikkuuöljy myös autoklaavaukseen ACECOOL ACESOLVE 5679 hionta puhdistusaineet ja poraus coolerit ACEPOL ceriumoksidi ACEDET puhdistusaineet kiillotukseen pesu ja hiontakoneille SEPAROL lasien väliaineet, myös autoklaavaukseen ACESOLVE puhdistusaineet ACEDET puhdistusaineet pesu ja hiontakoneille Lisätiedot ja yhteydenotot: Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN Pori Puh Lisätiedot Fax ja yhteydenotot: 224 Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN Pori Puh Fax John on 10 kerrallaan varsinainen GPD-veteraani, ja hän on ollut useita kertoja puhujana tai työpajan vetäjänä. Kesäkuussa hänen GPD-työpajassaan käsiteltiin lasiin liittyviä ongelmia. Osallistujia oli kehotettu ja rohkaistu tuomaan mukanaan esimerkkejä, valokuvia, lasinpaloja tai piirroksia ongelmista, joista he halusivat keskustella. Nautin workshopien vetämisestä. Se antaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä osallistujien kanssa, ja keskusteluissa voidaan mennä hyvinkin syvälle ongelman ytimeen. Poistun aina tietävämpänä kuin saapuessani paikalle. Työpajani osallistujat ovat lasin asiantuntijoita, ja he ovat aina avoimella mielellä. Monet ovat todella onnellisia kun saavat keskustella syvällisesti ja pitkään omista erityisaiheistaan, John kertoo. Asiakaskuntani edustaa rakentamisen laajaa kenttää, peruslasirakentajista loppukäyttäjiin sekä myös muita konsultteja. Noin 80 % toimeksiannoista on pieniä ja tehtävänäni on neuvoa, mitä lasia käytetään ja kuinka se asennetaan. Noin 20 % toimeksiannoista liittyy lasirakentamisen ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Tärkeä asiakasryhmä koostuu vakuutusyhtiöistä, joiden intressi on selvittä tapahtuneiden vahinkojen vastuukysymyksiä. ferox_lm3.indd 181 Lasin Maailma 3/ :24:00

19 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Ekologiseen tai kestävään rakentamiseen liittyvän neutraalin ja uskottavan tiedon saaminen koetaan vähintään haastavaksi. Virhearviointien riski on suuri, kun eri tekijöiden merkittävyyttä ei ilman riittävää tietoa tunnisteta. Yhteisiä sääntöjä tarvitaankin tiedon tuottamiseen ja tarkastelun kohdistamiseksi olennaiseen eli rakennuksen koko elinkaaren kestävyyden arviointiin. Arviointimenetelmien harmonisointia tulevat vaatimaan myös EU-tason aloitteet ja lainsäädäntö. Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry Resurssitehokkuus ja materiaalitehokkuus sen olennaisena osana ovat saamassa vakavasti otettavaa jalansijaa eurooppalaisessa ympäristölainsäädäntökehityksessä. Tämän hetken ehkäpä puhutuin EU-tason politiikkatoimenpide on Euroopan komission syksyllä 2012 julkistama resurssitehokkuuden lippulaivahanke. Se sisältää rakentamisen osalta keskeisinä elementteinä energiatehokkuuden parantamisen, materiaalitehokkuuden tehostamisen jätteen synnyn vähentämisen uusiokäytön ja kierrätyksen osalta sekä rakentamisen ratkaisujen pitkäikäisyyden ja kestävyyden varmistamisen. Olivatpa komission tehokkuustavoitteet lopulta mitä tahansa, ne vaativat taakseen läpinäkyvät arviointi- ja laskentamenetelmät. Myös EU:n rakennustuoteasetus sisältää vaatimuksia tuottaa jatkossa laajemmin tietoa rakennustuotteen ympäristövaikutuksista. Asetukseen on lisätty uusi perusvaatimus numero 7, joka käsittelee luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vielä selventämätön vaatimus ottaa erityisesti huomioon rakennustuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden sekä ympäristöystävällisten raaka-aineiden käytön ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäytön. Osaa näiden edistämistä ja arviointia vaatii myös oman jätelakimme EU:n jätedirektiivin pohjalta toteutettu kokonaisuudistus. EN-standardeilla uskottavaan vaikutusarviointiin Läpinäkyvän ympäristötiedon tuottamisen paine kasvaa jatkuvasti. Siinä missä eri maiden nykykäytännöt heijastelevat erilaisia poliittisia painotuksia, Euroopan komission mandaatilla M/350 laaditut kestävän rakentamisen standardit tavoittelevat laskettua tietoa. Eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n teknisessä komiteassa TC350 Sustainability of construction works on laadittu standardeja niin lähtötietoina tarvittavien rakennustuotteiden ympäristötiedon tuottamiseen kuin rakennustason koko elinkaaren kattavaan arviointiin. Niissä on jo huomioitu kaikkien oleellisten EU-tason säädöshankkeiden ja myös poliittisten linjausten tarpeet eri indikaattorien muodossa. Kestävän rakentamisen eurooppalaisen standardipaketin kehittämistä ja käyttöönottoa tukee hyvin niin komission kuin eri jäsenvaltioiden ja sidosryhmien yhteiset tavoitteet, jotka nyt on kirjattu Lasin Maailma 3/

20 eri sääntöjen muodossa, tavoitteena harmonisoitu lähestyminen kestävän rakentamisen näkökohtien arviointiin. Näistä tärkeimpiä ovat yhteisesti sovittujen, läpinäkyvien ja uskottavien, rakennusten elinkaaripohjaisen ympäristövaikutusarvioinnin pelisääntöjen luominen pohjautuen elinkaariarvioinnin ISO standardisarjaan (LCA = Life cycle assessment) rakennustuotteiden ympäristöselosteita lähtötietona käyttävien laskentasääntöjen kehittäminen rakennustason koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusarviointiin. Tavoite on merkittävä jo siitäkin syystä, että rakennuksen elinkaari on poikkeuksellisen pitkä ja huomioitavia tekijöitä on useita sekä rakennustuotetasolla että rakennustasolla yhteisesti käytettävien indikaattorien määrittäminen toiminnallisen vastaavuuden kriteerien määrittäminen; ainoastaan toiminnallisesti vastaavia rakennuksia on mahdollista vertailla keskenään. Keskeisimpiä kriteerejä ovat samat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä käyttöikä Rakennustuoteteollisuus RTT on Suomen standardisointiliitto SFS:n toimialayhteisönä vastuussa em. eurooppalaisesta standardisointityöstä Suomessa. CEN/TC350:n työllä on EU:n jäsenvaltioiden kannalta ollut useita yhteisiä tavoitteita, joista merkittävin on rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi. CEN/TC350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin EN-standardit ovat: SFS-EN Sustainability of construction works - Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method ; käännöstyö käynnissä nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä SFS-EN Sustainability of construction works Environmental product decla-rations Core rules for the product category of construction products ; käännetty suomeksi nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt SFS-EN ja SFS-EN sisältävät tällä hetkellä 24 indikaattoria ja kattavat kaikki oleelliset näkökohdat, joita eri määräykset ja ohjelmat yleisesti vaativat. Standardisointityössä on kuitenkin pitäydytty sellaisissa indikaattoreissa, joille on voitu määrittää uskottavat ja läpinäkyvät laskentasäännöt. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet arvioinnin perustana SFS-EN ja sen antamat säännöt ovat perusta rakennusten ympäristövaikutusten ja laajemmin kestävyyden arviointiin. Lähtötiedot eli rakennustuotteiden ympäristöselosteet syntyvät alkuun markkinavetoisesti, mutta jatkossa myös eri määräysten vaatimusten pohjalta. Esimerkin on antanut Ranska, jonka ympäristöselosteita vaativat määräykset ovat astumassa voimaan. Standardisoituja sääntöjä tulevat noudattamaan myös vapaaehtoiset, mutta jo käytännöiksikin vakiintuneet rakennustason arviointiohjelmat ja luokitusjärjestelmät. On tärkeää, että Suomi osana EU:n sisämarkkinoita on ollut standardisointityössä mukana ja muiden tapaan ottaa EN-standardit nopeasti käyttöön. Tavoite on erittäin tärkeä huomioiden uuden rakennustuoteasetuksen Energiatehokkaita lasiratkaisuja. Yksilöllisesti ja laadukkaasti. Eristyslasit Karkaistut lasit Laminoidut lasit Palonsuojalasit Lasiliiri Oy, Lepistöntie 3, Riihimäki lasiliiri@lasiliri.fi 20 Lasin Maailma 3/2013