Jyväskylässä maan kalleinta vettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylässä maan kalleinta vettä"

Transkriptio

1 Keski-Suomen 4/2013 Jyväskylässä maan kalleinta vettä Neuvontainsinööri aloitti yhdistyksessä Häiriöt aiheuttavat riitoja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti

2 TOTAL Siivouspalvelut TOTAL Turvapalvelut TOTAL Kiinteistönhoitopalvelut TOTAL Logistiikkapalvelut Paikallista kiinteistöpalvelua Räätälöimme sopivan kokonaisuuden yhdestä tai useammasta tuotteesta kilpailukykyisin hinnoin. Pyydä tarjous! TOTAL Palvelukeskus 24/7, puh. (014) TOTAL Kiinteistöpalvelut Oy lampoykkonen.fi Lämmitystä ja viilennystä kiinteistöihin Järjestelmät toimistoihin, varastotiloihin, halleihin, teollisuuskiinteistöihin, kouluihin, virastoihin, sairaaloihin ja muihin suurkohteisiin. Nyt leasing myös yrityksille! Pyydä tarjous! lampoykkonen.fi Sievisenmäentie 10 B, Jyskä p , 2 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

3 TÄSSÄ LEHDESSÄ: 12. VUOSIKERTA Numero 4/2013 Julkaisija Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Päätoimittaja Irja Putkuri-Niemistö Puh keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Toimitussihteeri Sami Loukkola Puh Kustantaja KKY-Palvelu Oy Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Toimitus Mediasepät Oy Tarja Ruuska Puh Päivi Kantonen Puh Jaana Larsson Puh mediasepat.fi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kuva: Ville Keto Ulkoasu Päivi Kantonen Ilmoitusvalmistus Outi Tuomainen Ilmoitusmyynti Dorimedia Oy Sellukatu 5 B Tampere Juha Peltoniemi Puh Leena Kolehmainen- Naaralainen Puh dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari Jyväskylä 2013 Painosmäärä kpl Osoitelähde Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys Puh. (014) Numero 1/2014 Ilmestyy viikolla 7. Aineisto viim ISSN Pääkirjoitus: Unohtiko kaupunki asukkaiden turvallisuuden...4 Tilasto asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista Neuvontainsinööri palveluksessanne...6 Vuoden 2013 indeksitalovertailut...8 Jyväskylässä juodaan jo maan kalleinta vettä...10 Vedenkulutusta voi säädellä, veroprosenttia ei...12 Kustannukset eivät saa karata käsistä...13 Putkiremontille voi joutua odottamaan suunnittelijaa vuoden...14 Näin teet toiminnantarkastuksen...15 Häirintä asunnoissa on herkkä aihe...16 Paras sopia puhumalla...18 Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioidaan kyselyllä...20 Kiinteistöpalvelut ry muuttuu Kiinteistötyönantajat ry:ksi...20 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista...20 Rakennustiedon kuntoarvio-ohjeet uusittu...21 Rakennusalan työllisyyttä tuetaan...21 Monitori auttaa energian säästössä...22 Energiaekspertti säästää taloyhtiön energiaa ja rahaa...24 Jyväskylän jalkakäytävien talvihoito kiinteistöjen vastuulle ensi vuonna?...26 Oikeuskäytäntö & viranomaisratkaisut...27 Osakkaan muutostyöoikeus seinän puhkaisussa ilmalämpöpumpun asentamisen takia...27 Hallituksen toimikauden jatkuminen, kun yhtiökokous jäi pitämättä...27 Palveluhakemisto...27 Keski-Suomen Kiinteistöviesti 3

4 PÄÄKIRJOITUS Jyväskylässä marraskuussa 2013 Unohtiko kaupunki asukkaiden turvallisuuden? Jalkakäytävien talvihoitovelvollisuus on lain mukaan tontinomistajalla, mutta kunta voi ottaa sen huolehtiakseen joko kokonaan tai osittain, jolloin vastuu siirtyy kunnalle. Talvikunnossapitoa on tontin kohdalla olevan jalkakäytävän pitäminen käyttökelpoisena. Siihen kuuluu muun muassa lumen ja jään poisto, liukkauden torjunta ja siihen käytetyn kiviaineksen poistaminen sekä ajoradan aurauksesta kertyneiden lumivallien poistaminen. Jyväskylän kaupunki on huolehtinut keskusta-alueen jalkakäytävien talvihoidosta jo vuodesta 2004 alkaen. Kaupunki laajensi vastuutaan vuonna 2006 ottamalla hoitoonsa koko kaupungin jalkakäytävien talvikunnossapidon. Samalla kaupunki päätti, ettei se peri kiinteistöiltä näistä töistä aiheutuvia kustannuksia. Tilanne oli muuttumassa laskutuksen osalta jo 2010, jolloin kaupunginhallitus päätti periä syntyviä kustannuksia vain keskustan ja Lutakon kiinteistönomistajilta. Samalla ei olisi päätetty laskutuksesta muiden alueiden osalta. Selvitettyään laskutuksen tarkoituksenmukaisuutta kaupunginhallitus luopui esityksestä ja kaupunginvaltuusto päätti kattaa kustannukset edelleen verovaroin koko kaupungin alueella. Kaupungin päätöksenteko jalkakäytävien talvihoidon osalta on ollut tempoilevaa. Silti kaupunginhallituksen esitys siirtää jalkakäytävien talvihoito kiinteistönomistajien vastattavaksi jo ensi vuoden alusta alkaen yllätti kiinteistönomistajat. Tieto muutoksesta saatiin vasta tämän kuukauden alussa. Päätöksen kaupunginhallituksen esityksestä tekee kaupunginvaltuusto 2. joulukuuta. Muutosta on mahdoton toteuttaa suunnitellussa aikataulussa laadusta tinkimättä. Laissa kadun ja eräiden yhteisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on asetettu kunnossapidolle laatutavoitteita. Niissä korostetaan muun muassa olosuhteiden, liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden tarpeita erityisesti jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden huomioon ottamista. Kiinteistönomistajien kunnossapitovastuulle siirtyvät jalkakäytävät sijoittuvat pääasiassa kaupungin keskustan alueelle, jossa liikenteen määrä, liikenneturvallisuus ja esteettömyys edellyttävät jalkakäytävien kunnossapidolta korkeaa tasoa. Kun jalkakäytävien talvikunnossapitovelvoite siirtyy kiinteistönomistajalle, omistaja joutuu korvaamaan myös liukastumisesta aiheutuneet vahingot. Tosiasiassa me kaikki osallistumme kustannuksiin maksamalla hoitokuluja ja korvauksia veroina ja vakuutusmaksuina. Työajan menetykset rasittavat työnantajia ja uhrit menettävät sekä työ- että vapaa-aikaansa ja kärsivät vammoista, kivusta ja särystä. Paras tapa ehkäistä liukastumisia on pitää jalkakäytävät kunnossa. Kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden on ollut mahdotonta varautua lisääntyvään palvelutarpeeseen, kun kaupunki ei antanut heille tietoa jo keväällä aloitetusta asian valmistelusta. Jalkakäytävien hoitaminen talkootyönä ei ole kerrostaloyhtiöissä mahdollista. Lisäksi se on vanhoille tai muuten huonokuntoisille ihmisille tehtävä, josta suoriutuminen on vaikeaa tai mahdotonta. Talvihoidon järjestämiseen annettu aika ei riitä taloyhtiöiden tarjouspyyntöjen tekemiseen, tarjousten saamiseen, päätöksentekoon ja urakkasopimuksen tekemiseen. Sopimusten laatiminen yhtenäisille katuosuuksille useamman sopijapuolen kanssa saattaisi turvata paremmin kunnossapidolle asetettujen laatutavoitteiden täyttämisen, mutta yhteishankintaan tarvitaan enemmän aikaa. Varmuutta ei ole siitäkään, onko urakoitsijoilla riittävästi tarkoituksenmukaista kalustoa ja henkilökuntaa. Kaupungilla on lakiin perustuva oikeus päättää jalkakäytävien talvihoidon järjestämisestä. Oikeuden käyttämisen kääntöpuolena on huomioitava myös siihen liittyvä vastuu. Päättäjien olisi harkittava, onko jalkakäytävien talvihoidon siirtäminen kiinteistönomistajille kiireisellä aikataululla vastuullista päätöksentekoa. Muutos voidaan toteuttaa turvallisesti ja hallitusti, kun sitä lykätään ainakin kuluvan talvikauden eli toukokuun 2014 loppuun saakka. Työt tulisivat hoidetuksi, kun kaupungilla on käytettävissään kunnossapidon tarpeen vaatimat resurssit ja sopimukset urakoitsijoiden kanssa. Aikataulu jättäisi kiinteistönomistajille riittävän ajan urakkasopimusten tekemiseen. Vailla merkitystä ei liene sekään, että kiinteistönomistajat kasvattavat kaupungin verokertymää maksamalla ensi vuonna kiinteistöveroa noin kuusi prosenttia enemmän kuin tänä vuonna kiinteistöverotuksen perusteisiin tulevien muutosten vuoksi. Irja Putkuri-Niemistö Päätoimittaja Kuva: Jukka Sulkakoski 4 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

5 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiöissä Länsi-Suomessa 2012 Muut hoitokulut Muut hoito- Henkilöstökulut 1,0 % Korjaukset 17,7 7 1,8 18% Hallinto 8,9 % Korjaukset 21,5 Hallinto 9,0 % % % Käyttö ja huolto Käyttö ja huolto 4,8 % 08% 0,8 Henkilöstökulut l t kulut 1,0 % Kiinteistövero 115% 11,5 Ulkoalueiden 65% Ulkoalueiden hoito 3,5 % Vakuutukset hoito 1,8 % Kiinteistövero 21% Jätehuolto Siivous 3,6 % 62% 3,1 % Vakuutukset Lämmitys Sähkö 4,2 % 4,5 % Jätehuolto 273% 27,3 45% 4,5 Vesi ja jätevesi Lämmitys Sähkö 5,2 % 9,1 % 28,9 % Lähde: Tilastokeskus, Vesi ja jätevesi Asunto-osake-yhtiöiden 11,4 % talous 2012 Kerrostalot 3,85 /m 2 /kk Tilasto asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista 2012 Rivitalot 2,88 /m 2 /kk Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat koko maassa keskimäärin 4,30 euroa huoneistoneliötä kohden. Länsi-Suomessa kerrostaloasuntoosakeyhtiön hoitokulut olivat keskimäärin 3,85 euroa huoneistoneliötä kohden, jossa nousua edellisvuodesta oli 4,9 %. Rivitaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat koko maassa keskimäärin 2,91 ja Länsi-Suomessa 2,88 euroa huoneistoneliötä kohden. Länsi-Suomessa kulut nousivat 4,3 % edellisvuodesta. Tilastossa on mukana myös huoneistokohtaisesti lämmitetyt yhtiöt. Vuokrakulut (yleensä tontin) on jätetty luvuista pois tilaston hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 5

6 Kuva: Päivi Kantonen Neuvontainsinööri palveluksessanne Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä puhaltavat muutosten tuulet. Marraskuun alussa yhdistys sai riveihinsä uuden kasvon: neuvontainsinööri Jukka Sulkakosken. Vastaavasti lähes yhdeksän vuotta yhdistyksen järjestösihteerinä toiminut Sami Loukkola siirtyy muualle isännöitsijän tehtäviin. Jukka Sulkakoski kuvailee itseään rauhalliseksi ja velvollisuudentuntoiseksi ihmiseksi, joka ei pienistä hermostu ja tekee asiat loppuun saakka. Soveltuvuustestissä minua kuvattiin lempeäksi, se jäi mieleen, Sulkakoski naurahtaa. Hän kertoo leikkisästi olevansa ei mistään kotoisin. Suomea on tullut kierrettyä paljon: Vaasassa syntynyt mies muutti Jyväskylään vuonna Siinä välillä hän on asunut muun muassa Helsingissä, Savonlinnassa, Lapualla, Pietarsaaressa ja Oulussa sekä lyhyen aikaa reissutöissä Turussa ja Kouvolassa. Nykyään hän asustaa vaimonsa Eevan kanssa Korpilahden Moksissa. Siellä on vietetty auvoista elämää omakotitalossa jo vuodesta 2002 lähtien. Moksi ei ole sivussa, se on keskellä metsää. Joskus toistakymmentä vuotta sitten siellä järjestettiin Neste-rallien Moksi-Leustu -erikoiskoe, muusta paikkaa ei tunneta. Vikalistoja ja kuntoarvioita Jukka Sulkakoski on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta insinööriksi rakennesuunnittelulinjalta vuonna Aikaisemmin hän on kouluttautunut rakennusteknikoksi ja merkonomiksi. Sulkakoski on pätevöitynyt talonrakennustyön paikallisvalvojaksi, kuntoarvioijaksi (PKA) ja erillisen energiatodistuksen antajaksi (PETA). Sulkakoskella on monipuolinen työhistoria erityyppisistä tehtävistä kuntoarvioinnin, vuosikorjausten ja isännöinnin parissa. Viimeisimmät työkokemukset ovat YIT:lta, Controlteamilta ja Jyväskylän Talokeskuksesta. YIT:llä toimin vuosikorjausvastaavana vuodesta 2002 vuoteen 2008 saakka. Järjestin uusien kerrostalojen 2- ja 10-vuotistakuiden korjauskokoukset, joissa kävimme läpi asukkaiden vika- ja puutelistoja sekä järjestimme korjaukset. Se oli haastavaa työtä. Aina kun puhelin soi, sen takana oli ihmisen huoli tai hätä, Sulkakoski muistelee. Seuraava etappi oli Controlteam vuonna Controlteamissa Jukka Sulkakoski toimi muun muassa rakennustöiden valvojana Janakan ja Hankasalmen kouluilla. Huolehdin sopimuksen kokoamisesta, tarjouskilpailusta ja rakennuttamisesta. Niiden jälkeen siirryin tekemään taloyhtiöille kuntoarvioita sekä pitkän tähtäimen suunnitelmia. PTS on taloyhtiölle kokonaisvaltainen katsaus talon tulevista korjaustarpeista ja niiden alustavista 6 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

7 kustannuksista. Sen tekevät eri alojen asiantuntijat yhdessä, yleensä rakennuspuolen, sähkötekniikan ja LVI:n asiantuntijat. Se auttaa taloyhtiötä hahmottamaan ja alustavasti suunnittelemaan tulevia remontteja. Isännöintiaika Jyväskylän Talokeskuksella vuosina antoi hyvän kuvan isännöitsijän työn haasteista ja teknisen isännöinnin vaatimuksista. Taloyhtiön kannattaa käyttää asiantuntijoita Vapaa-ajalla Jukka Sulkakoski valokuvaa ja sauvakävelee vaimon kanssa. Valokuvaajana hän on fiiliskuvaaja: parasta ovat syyskesän ja kevättalven auringonlaskut. Päivi Kantonen Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä Sulkakoski haluaa olla ajatusten herättäjä. Hän haluaa hyödyntää aiemmin saamaansa kokemusta korjausrakentamisesta ja rohkaisee taloyhtiöitä ottamaan yhteyttä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. Uskon näkeväni sudenkuopat remontteja tehtäessä. Ykkösasiana aiemmista töistä on jäänyt mieleen, ettei korjausrakentamista kannata lähteä tekemään urakoitsijavetoisesti. Vaikka urakoitsija olisi hyvä ja osaisi työnsä, taloyhtiö ei välttämättä tiedä mitä saa ja mitä on sovittu, Sulkakoski neuvoo. Jos taloyhtiö havaitsee ongelman, kannattaa ensimmäisenä pyytää paikalle tutkija, joka selvittää esimerkiksi kosteusvaurion laajuuden. Tämän pohjalta suunnittelija miettii tarvittavat korjaukset ja rakennustekninen asiantuntija toimii valvojana. Jos kilpailuttamiseen ei löydy osaamista omasta taloyhtiöstä, kannattaa käyttää konsulttia. Halvin urakoitsija ei välttämättä ole paras ja hinnan lisäksi täytyy tarkastella kokonaisedullisuutta. Myös puhtauden hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Konsultin tulee tuntea P1-tason rakentaminen sekä sisäilmaluokat. Rakennusteknistä neuvontaa Uuden pestinsä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen neuvontainsinöörinä Jukka Sulkakoski aloittaa innolla. Hänen tietojensa mukaan kiinteistöalan yhdistyksissä ei toimi koko maassa kuin muutama muu neuvontainsinööri. Tämä on uutta. Tähän saakka Keski-Suomessa on ollut vahvaa lakipuolen neuvontaa, minkä lisäksi esiin on tullut tarve laajentaa neuvontaosaamista rakennustekniselle puolelle. Tähän tarpeeseen minä vastaan. Neuvonnan ja koulutuksen lisäksi Sulkakosken työnkuvaan kuuluu mm. Keski- Suomen Kiinteistöviestin toimitustyötä ja jäsenrekisterin ylläpitoa. Teknisen neuvonnan palveluita tullaan kehittämään jäsenlähtöisesti ja erilaisia tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Kun tekninen neuvonta on meillä vielä uutta, niin palvelutkin muokkautuvat ajan mittaan taloyhtiöiden tarpeita vastaaviksi, Sulkakoski toteaa. Nyt likaa keräävät matot Jyväskylän Mattopesusta Mm. IRON HORSE -matot konepestäviä kerää likaa ja kosteutta jopa 4 kg neliömetrille nitriilikumipohja kestää öljyjä ja rasvoja sekä estää mattoa liukumasta Pyydä tarjous! Palokankaantie 7, JKL Ma-pe 9 17 Puh. (014) Jani Räsänen Kari Kasanen Ilmanvaihtoalan ammattilainen, Jyväskylän ilmastointipalvelu Oy huoltaa ja puhdistaa luotettavasti kaikki ilmanvaihtojärjestelmillä varustetut kiinteistöt Keski-Suomen alueella. Hoidamme ilmastoinnin puhdistukset esimerkiksi kerros-, rivi- ja omakotitaloihin, toimistoon ja liikehuoneistoihin, kouluille, ravintolaan, tehtaisiin ja teollisuuskiinteistöihin ja kesämökeille. Tavoitteenamme on hyvä, puhdas ja terveellinen sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmien huollot, puhdistukset ja desinfioinnit Keittiön rasvakanavien puhdistukset Ilmamäärien mittaukset ja säädöt Suodatinhuollot Meiltä saat huollon perusteella laaditut, alan standardit täyttävät puhdistuspöytäkirjan ja loppuraportin. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 7

8 Mikä indeksitalo? Kiinteistöveroja, kaukolämpö- ja vesimaksuja on helppo vertailla veroprosenteilla tai yksikköhinnoilla. Kuitenkin todellisuudessa esimerkiksi kaukolämpölaskusta iso osa on perusmaksua. Kiinteistöveroprosenttien vertailu ei osoita, että taloyhtiöiden kunnille maksamat kiinteistöverot ovat erisuuruiset riippuen siitä, kuinka arvokkaalla tontilla niiden samanlaiset rakennukset sijaitsevat. Vain jokaisessa kunnassa samanlaisen ns. Indeksitalon avulla voidaan vertailla kuntia keskenään siten, että todelliset euromääräiset verot ja maksut huomioidaan. Indeksitalovertailuissa ovat mukana kiinteistövero, kaukolämpö-, vesi-, kiinteistösähkö- ja jätemaksut, jotka yhteensä vastaavat noin puolta taloyhtiöiden hoitokuluista ja siten asumiskustannuksista. Asumiskustannuksiin toki vaikuttavat myös mm. kiinteistönhoidosta syntyneet kustannukset ja asunnon hankintahinta. Vertailussa mukana olevia kustannuksia ei voi kilpailuttaa tai kilpailu markkinoilla on vähäistä. Valtakunnallista indeksitalovertailua on tehty vuodesta 2001 alkaen. Vertailussa on nyt mukana 48 kuntaa. Vertailussa on erikseen kymmenen suurimman kaupungin sarja, jossa Jyväskylä on mukana. Vertailun indeksitalo on normaali 30-vuotias 40 asunnon kerrostalo, joka sijaitsee keskustassa ruutukaava-alueella. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen maakunnallista indeksitalovertailua on tehty vuodesta 2005 ja mukana vertailussa on kahdeksan kuntaa. Jyväskylästä on huomioitu erikseen keskusta ja Vaajakoski eri energiantoimittajien vuoksi. Maakunnallinen indeksitalo on valtakunnallista pienempi, normaali 1975 rakennettu 20 asunnon hissitön kerrostalo. Myös maakunnallisen talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin kuin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Vuoden 2013 indeksitalovertailut Kiinteistöliitto ja Kiinteistöyhdistys ovat selvittäneet jälleen indeksitalovertailuissa kuntien kiinteistöveroja sekä kaukolämpö-, vesi-, kiinteistösähkö- ja jätemaksuja. Vertaillut kustannukset vastaavat noin puolta taloyhtiöiden hoitokuluista ja siten myös asumiskustannuksista. Jyväskylä sijoittui kalleimmaksi kymmenen suurimman kaupungin joukossa Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa. Jyväskylän jälkeen seuraaviksi kalleimmiksi tulivat Tampere, Turku ja Helsinki. Edullisinta asuminen on ollut jo vuosia Oulussa. Asuminen 50 neliön kaksiossa on vuodessa 312 euroa edullisempaa Oulussa kuin Jyväskylässä. Kymmenen suurimman kaupungin kiinteistöverot ja kunnalliset maksut olivat keskimäärin 2,41 euroa neliöltä kuukaudessa, missä on nousua kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Jyväskylässä maksettavaa kertyi 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa ja kustannukset nousivat viime vuodesta neljä prosenttia. Jyväskylän sijoittuminen vertailun kalleimmaksi aiheutuu muita suuria kaupunkeja selvästi korkeammista vesi- ja jätevesimaksuista kiinteistöveron ja muiden vertailtujen maksujen ollessa Jyväskylässä suurimpien kaupunkien keskitasoa. Helsinkiin verrattuna vesi oli Jyväskylässä 62 prosenttia kalliimpaa ja suurimpien kaupunkien keskiarvoonkin verrattuna Jyväskyläläiset joutuvat maksamaan vedestä 43 prosenttia korkeampaa hintaa. Jyväskylän veden kalleus paneekin kysymään, ovatko vesimaksut kohtuullisella tasolla. Vielä vuoden 2005 indeksitalovertailussa Jyväskylän veden hinta oli lähellä suurimpien kaupunkien keskiarvoa. Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 %, kun kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen hinnannousu on ollut vastaavana aikana 37 prosenttia. Keuruu Keski-Suomen kallein Keuruu sijoittui jälleen kalleimmaksi Kiinteistöyhdistyksen indeksitalovertailussa. Seuraaviksi kalleimmat kunnat olivat Laukaa, Saarijärvi ja Jyväskylä. Vertailussa mukana olleet asumiskustannukset olivat selvästi edullisimmat Jämsässä. Vertailukunnissa kustannukset olivat keskimäärin 2,45 euroa neliöltä kuukaudessa. Keuruulla maksettavaa kertyi 2,79 euroa ja Jämsässä 2,10 euroa neliöltä kuukaudessa. Esimerkiksi 50 neliön kaksiosta keuruulaiset maksavat vuodessa 413 euroa enemmän kuin jämsäläiset. Keskimäärin vertaillut asumiskustannukset olivat nousseet vuodessa 7,2 prosenttia. Suurimmat korotukset on koettu Viitasaarella ja Keuruulla. Viitasaarella kustannukset nousivat vuoden aikana 9,4 prosenttia ja Keuruulla 9,2 prosenttia. Jyväskylän keskustassa kustannukset nousivat vähiten, 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Taloyhtiöissä lämmityskulut ovat suurin yksittäinen kuluerä. Sen osuus kaikista hoitokuluista on noin neljännes ja vertailussa mukana olleista kuluista noin puolet. Kalleinta kaukolämpö oli Keuruulla, jossa se maksoi 63 prosenttia enemmän kuin Jämsässä, joka oli vertailun edullisin. Vesi oli edullisinta Muuramessa ja kalleinta Jyväskylässä, jossa se maksoi 56 prosenttia Muuramea enemmän. Kiinteistösähkö oli edullisinta Jyväskylän keskustassa ja kalleinta Keuruulla. Sähkö on energian osalta vapaassa kilpailussa ja Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön siirtohinnoittelua. Myös jätehuolto oli Jyväskylässä vertailun edullisin ja kallein oli puolestaan Saarijärvi. Vertailussa olivat mukana kuiva- ja biojätteen tyhjennyshinnat sekä ekomaksut. Vertailussa ankarin kiinteistöverottaja oli Jyväskylä ja maltillisin Keuruu. Jyväskylän keskustassa asuva maksoi kiinteistöveroa tuplasti verrattuna Keuruulla asuvaan. Jyväskylän sisälläkin erot olivat suuria ja keskustassa maksetaan veroa 37 prosenttia enemmän kuin Vaajakoskella. Vaajakoskelaiset maksavat siten esimerkiksi 50 neliön kaksiosta 58 euroa vähemmän kiinteistöveroa vuodessa kuin keskustassa samanlaisessa kerrostalossa asuvat. 8 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

9 3,00 /m 2 /kk 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Keuruu Laukaa Saarijärvi Jyväskylä (Keskusta) Jyväskylä (Vaajakoski) Muurame Äänekoski Viitasaari Jämsä Jätehuolto 0,158 0,143 0,168 0,089 0,089 0,108 0,148 0,141 0,134 Kiinteistösähkö 0,160 0,155 0,155 0,129 0,155 0,155 0,146 0,155 0,155 Vesi ja jätevesi 0,571 0,539 0,535 0,720 0,720 0,460 0,613 0,605 0,533 Kaukolämpö 1,713 1,498 1,480 1,247 1,305 1,389 1,196 1,159 1,053 Rakennuksen kiinteistövero 0,157 0,197 0,177 0,197 0,197 0,197 0,177 0,236 0,177 Tontin kiinteistövero 0,026 0,052 0,032 0,158 0,062 0,046 0,034 0,014 0,046 Indeksitalo on samanlainen 20 asunnon kerrostalo joka kunnassa. Indeksitalo on samanlainen 40 asunnon kerrostalo joka kaupungissa. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 9

10 Jyväskylässä juodaan jo maan kalleinta vettä Jyväskylä kiilaa kymmenen suurimman kaupungin joukossa vesimaksuissa kalleimmaksi kaupungiksi. Vesi on Jyväskylässä 62 prosenttia kalliimpaa kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suurimpien kaupunkien keskiarvoon verrattuna Jyväskylässä maksetaan 43 prosenttia korkeampaa hintaa. Mikä maksaa täällä enemmän? Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Irja Putkuri-Niemistön mielestä Jyväskylässä veden hinnat ovat sen verran muita kaupunkeja korkeammat, että lukuja pitää tarkastella. Tilastojen perusteella voimme ihmetellä, maksaako veden tekeminen Jyväskylässä enemmän kuin muualla vai onko kyse epäonnistuneesta asiain hoidosta. Yksi näkemys on, että kyse on veden kohtuuttomasta hinnoittelusta ja tulonsiirrosta, ja tämän vuoksi Kiinteistöyhdistyskin valmistelee toimenpidepyyntöä Kilpailuvirastolle. Korkomenot liian suuret Jyväskylän Energian vesiliiketoiminnan 32.7 miljoonan euron liikevaihdosta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa käytettiin investointeihin. Korkoja Jyväskylän kaupungille maksettiin enemmän: noin 12,7 miljoonaa euroa. Putkuri- Niemistö näkee kohtuullisena, että selvitetään, mitä veden tuottaminen on Jyväskylän Energialle itselleen maksanut ja millaista tuottoa vertailukelpoisessa tilanteessa yleensä pidetään normaalina. Noin 39 prosenttia vesiliiketoiminnan liikevaihdosta tuloutetaan kaupungille lainan korkoina. Näin kaupungin talouteen saadaan tuloja, joiden lähde on kaupunkilaisten asumismenot. Tulonsiirto rasittaa erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä, joilla vedenkulutus kuten muutkin asumismenot ovat suurimmillaan. Silmiinpistävän korkea hinta Vesihuoltolaki edellyttää, että vesimaksu perustuu todellisiin kustannuksiin. Vesimaksuihin voisi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kilpailuvirasto voi puuttua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tekemällä sel- Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 prosenttia. Hintakehitys on vienyt Jyväskylän suurten kaupunkien kärkeen.

11 vityksiä joko omasta tai toimenpidepyynnön perusteella. Väärinkäyttö voi ilmetä esimerkiksi kohtuuttomina myyntihintoina. Jyväskylän veden hinta on tilastoissa tällä hetkellä silmiinpistävän korkea. Putkuri- Niemistö sanoo, että toimenpidepyynnön taustalla onkin halu tietää, käyttääkö Jyväskylän Energia väärin määräävää markkina-asemaansa vai ovatko vesimaksut ja kaupungin yhtiöstään tulouttama tuotto kohtuullisia. Olemme yhdistyksessä sitä mieltä, että Jyväskylän kaupungin ja sen päättäjien ratkaisuilla on suuri vaikutus asumiskustannuksiin. Yksityistalouksien asumiskustannusten merkittävä nousu vaikuttaa ostovoimaan. Meitä huolettaa tällä hetkellä myös se, että vaikka kiinteistöveroprosentti ei nouse, sen perusteisiin tulevien muutosten vuoksi kiinteistöveroon on tulossa noin kuuden prosentin korotus, mikä vaikuttaa asumisen hintaan, Putkuri- Niemistö sanoo. Jaana Larsson Vesimaksujen kärjessä Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 prosenttia. Kymmenellä suurimmalla kaupungilla hinnannousu on ollut keskimäärin tänä aikana 37 prosenttia. Keskimäärin kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Jyväskylässä maksetaan 43 prosenttia korkeampaa hintaa vedestä. Helsinkiin, Espooseen ja Vantaaseen verrattuna Jyväskylässä vesi on 62 prosenttia kalliimpaa. 11

12 Vedenkulutusta voi säädellä, veroprosenttia ei Veden kallis hinta vaikuttaa kaupunginvaltuutettu Jaakko Selinin (kok.) mielestä Jyväskylän imagoon. Selin näkee kuitenkin mielekkäämpänä, että veden hinta korkokustannuksineen näkyy vesilaskussa, eikä kaupungin veroprosentissa. Jokainen asukas voi säädellä vesilaskun suuruutta sääntelemällä vedenkulutustaan, kun taas veroprosentti on sama kaikille. Siihen ei yksittäinen asukas voi vaikuttaa, mutta vesilaskunsa suuruuteen voi. Myönnän, että veden hinta on korkea, mutta mieluummin maksan sen vesilaskussa kuin verona kukkarostani, Selin sanoo. Pienituloisia veronmaksajia Kaupunginvaltuutetun mielestä veden hinnan vertailu suuriin kaupunkeihin näyttää ikävältä tilastoissa, mutta Jyväskylässä tämän kustannuksen siirtäminen veroprosenttiin olisi imagohaittana suurempi. Jyväskylässä keskimääräinen verotulo on suuria kaupunkeja pienempi, sillä meillä on paljon pienituloisia veronmaksajia. On hienoa, että Jyväskylä on suuri opiskelijakaupunki, mutta opiskelijoilla on myös pienet tulot. Tämä on Jyväskylässä iso haaste, eikä se näy näissä vertailutilastoissa. Hinta vaikuttaa kulutustottumuksiin Selin näkee, että kyseessä on myös kaupunkilaisten käytöstä ohjaava maksu, jossa on mukana ympäristönäkökulma. Kauppaliikkeetkin investoivat energiatehokkaisiin kylmälaitteisiin pitääkseen kulutuksen kurissa. Yksityistalouksilla on sama edessä. Selin myös muistuttaa, että Jyväskylässä on korjattavia runkoverkkoja monta kilometriä. Veden hinta on nykyisellä laskutustavalla läpinäkyvä ja tiedämme, mistä hinta muodostuu. Hyvät asiat enemmän esille Jyväskylässä nostetaan usein ikäviä asioita keskiöön, kun Selin toivoisi, että kaupunkilaiset eivät unohtaisi, että Jyväskylä on hieno paikka asua. Onhan tämä yksi maailman hienoimmista paikoista asua. Asuinviihtyvyydessä pärjäämme hyvin ja vaikka kaupungin vaikea talous todennäköisesti laskee palvelutasoa, on meillä vielä asiat hyvin. Hanastakin tulee puhdasta vettä, eikä sitä tarvitse kantaa pullotolkulla kotiin, kuten jossakin päin maailmaa joudutaan tekemään. Jaana Larsson Kari Ruuska Kaupunginvaltuutettu Jaakko Selin näkee, että korkealla hintatasolla on myös toisenlainen vaikutus: Se ohjaa ympäristöystävällisempään kulutukseen. Selin itse pitäisi kaupungin veroprosentin nykyisellään ja maksaisin nykyisten vesitaksojen mukaan vesilaskuaan. 12 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

13 Kustannukset eivät saa karata käsistä Kotitalouksien energiakustannukset kokonaisuudessaan vaikuttavat merkittävällä tavalla kuntalaisten elämään, muistuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd). Asumiskustannukset ovat yksi osa Jyväskylän vetovoimaa, mutta sen lisäksi tähän pakettiin Mäkinen lisäisi julkisen liikenteen toimivuuden ja hintatason, kiinteistöveron, yleisen turvallisuuden, toimivat palvelut ja yleisen ilmapiirin. Meillä kaukolämmön hinta on valtakunnallisesti vertailtuna kilpailukykyinen. Mitä veden hintaan tulee, ei sen nostaminen liene ainakaan kuntalaisen näkökulmasta perusteltua. Muissa suurissa kaupungeissa näitä korotuspaineita on selkeästi olemassa, mikä tarkoittaa erojen tasoittumista. Kokonaisuutta on seurattava Vaikka veden hinta on noussut silmiinpistävän korkeaksi, haluaa Mäkinen alleviivata, että yksittäiset tilastot eivät ratkaise koko Jyväskylän imagoa. Kokonaisuutta on seurattava tarkasti. Olen jossain määrin huolissani siitä, että asumiskustannukset karkaavat Jyväskylässä. Keski-Suomessa ja Jyväskylässä tilanne on toki täysin toinen kuin pääkaupunkiseudul- Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen on valmis tinkimään veden käytöstään ja säästämään sähkölaskuissa kulkemalla kotona villasukissa. Silti hän on huolissaan siitä, että pääkaupunkiseudun tavoin asuin-kustannukset karkaavat tavallisen kansalaisten lompakolle liian suuriksi. la, jossa asumiskustannuksista on tullut monille perheille jo suoranainen taloudellinen kynnyskysymys. Kehitystrendi valtakunnallisesti on huolestuttava. Mäkisen mielestä kohtuuhintainen asuminen on turvattava niin vuokra- kuin omistusasumisessakin. Mikäli kotitalouksien käytössä olevista resursseista entistä merkittävämpi osuus kuluu pelkästään asumisesta aiheutuviin kustannuksiin, perheiden eriarvoistuminen on Mäkisen mielestä sosiaalisesti ja taloudellisesti fakta. Tästä meidän kaikkien on syytä kantaa huolta. Hintalappu vie huomion kulutukseen Mäkinen miettii myös omassa arjessaan asumisen kustannuksia. Viimeiset viisi vuotta Mäkisen koti on ollut pääasiassa suorasähkön varassa. Kun pakkasta on viikkokausia yli -20, sähkölaskut ovat isoja. Sähkön ja veden kulutusta Mäkinen kuitenkin säätelee kaikin mahdollisin keinoin. Pattereita ei huudateta ennen kuin on pakko, poltetaan ennemmin takkaa ja käytetään villasukkia, ei polteta turhaan valoja ja suositaan energiaa säästäviä vaihtoehtoja. Laskun määräytyminen käytön mukaan panee kiinnittämään väkisinkin huomiota kulutukseen, oli kyse sitten sähköstä tai vedestä. Hyvä käytäntö, Mäkinen toteaa. Veroprosentti ei saa karata Mäkinen muistuttaa, että kaupungin tulorahoituksen kriisi on todellinen ja sitä on paikattu veronkorotuksilla jo kolmena vuotena peräkkäin, helppoja ratkaisuja ei ole. Ainakin seuraavan vuoden ne pysyvät ennallaan. Yleinen kehitys ratkaisee, kuinka loppukaudella toimimme. Korotuspaineita luovia elementtejä on selkeästi olemassa. Kaupungin omien tulo- ja menovirtojen tulisi olla tasapainossa, velkaantuminen osoittaa selkeästi, ettei näin ole ollut pitkään aikaan. Elinvoimaisuuden perusedellytys kiteytyy kykyyn kehittää ja luoda uutta kasvua. Jaana Larsson Kari Ruuska Keski-Suomen Kiinteistöviesti 13

14 Putkiremontille voi joutua odottamaan suunnittelijaa vuoden Kuva: Päivi Kantonen 14 Jyväskylässä on arviolta putkiremonttiiässä olevaa kiinteistöä. Putkiremontteja tehdään nyt parikymmentä vuodessa eli hankkeita riittää vuosikausiksi. On tärkeää, että taloyhtiön hallitus ja isännöitsijät hankkivat asiantuntijoiden avulla monipuolisesti tietoa taloyhtiölle sopivista korjaustavoista ja -vaihtoehdoista, eivätkä lähde soitellen sotaan. Putkiremontin tärkein vaihe on hankesuunnittelu, jossa kartoitetaan taloyhtiön ja sen osakkaiden tarpeisiin parhaiten sopivat tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, korostaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Vaikka Jyväskylässä on useita suunnittelutoimistoja, ei talojen saneerauksiin erikoistuneita toimistoja tai suunnittelijoita ole monta. Valinnat on tehtävä muutaman toimiston välillä ja suunnittelijaa voi joutua odottamaan vuodenkin ennen kuin hanketta voidaan käynnistää, kertoo toimitusjohtaja Kari Kallio isännöitsijätoimisto Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy ISA:sta. Odotusaika kohtuuton Suunnitteluvaihe saattaa kestää kaksi vuotta, kun odottamiseen menee vuosi ja toinen vuosi kuluu varsinaiseen suunnitteluun ennen kuin työ voidaan kilpailuttaa. Jos vesivahinkojen määrä ja riskit ovat suuret, on odotusaika kohtuuton. Tähän päälle on laskettava vielä se aika, mikä kuluu tarjousten saamiseen, yhtiökokouksen päätöksentekoon ja siihen kun urakoitsija aloittaa työt. Kallio arvioi, että yksi urakoitsija pystyy hoitamaan vuoden aikana kaksi putkiurakkaa. Jyväskylän Kiinteistöpalvelu on vienyt läpi 25 laajaa putkiremonttia ja niiden lisäksi esimerkiksi käyttövesiputkiston uusimisia sekä lukuisia muita korjaushankkeita. Tällä hetkellä toimistolla on käynnissä kahdeksan putkiremonttihanketta ja useassa taloyhtiössä hankesuunnittelu tai suunnitteluvaihe. Hintoja ei voi vertailla Putkiremontin neliöhinnoista liikkuu paljon villejä huhuja. Kallio korostaa, että eri taloyhtiöiden putkiremonttien neliöhintoja on mahdoton vertailla. Neliöhinta on erittäin harhaanjohtava. Esimerkiksi kahdessa 30 asuinhuoneiston taloyhtiössä toisen remontti maksoi 430 euroa ja toisen 720 euroa neliöltä, koska toisen talon huoneistojen keskikoko oli 80 ja toisen 40 neliötä. Lisäksi hintaan vaikuttavat monet muut tekijät kuten, töiden laajuus, rappujen määrä ja valittu laatutaso. Hankesuunnitteluvaiheessa taloyhtiön osakkaat valitsevat ne korjausvaihtoehdot, jotka viedään suunnitteluvaiheeseen. Vaikka korjausrakentamishankkeen kustannukset toteutuvat pääosin rakentamisvaiheessa, ne määräytyvät lähes kokonaan hankesuunnittelussa, Sallmén kiteyttää. Mitä huolellisemmin lähtötiedot on selvitetty ja esitelty ymmärrettävästi osakkaille, sitä häiriöttömämpi itse rakentamisvaihe on. Tämä näkyy selvästi pienempinä toteutuksen kustannuksina. Kokemukseen ja luotettavuuteen kannattaa panostaa, sillä euron säästö putkiremontin suunnittelukuluissa voi maksaa euroa työmaa-aikana, jos ilmenee virheitä, Kallio tietää. Kallion mielestä on tärkeää, että hallitus on koko ajan selvillä taloyhtiön kunnosta, tarpeista ja taloustilanteesta. Siksi Keski-Suomen Kiinteistöviesti hänen mielestään jokaiseen taloyhtiöön tulisi vahvistaa pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, PTS kymmeneksi vuodeksi kustannusarvioineen. PTS perustuu asiantuntijan laatimaan kuntoarvioon ja -tutkimukseen, mutta siinä pitää ehdottomasti huomioida myös taloyhtiön omat näkemykset ja aiempien korjausten mahdolliset talousrasitteet. Kun PTS vahvistetaan vuosittain yhtiökokouksessa, osakkaatkin saadaan paremmin mukaan hankkeen valmisteluun. Suosittelemme jokaiseen yli kymmenen vuotta vanhaan taloon kokonaisvaltaisen kuntoarvion teettämistä, lisättynä tarvittavilla kuntotutkimuksilla taloyhtiön ikä huomioiden, esimerkiksi putkiston kuntotutkimuksen teettämistä. Hallituksen käsittelyn jälkeen ne olisi syytä jakaa kaikille osakkaille ja tarvittaessa käsitellä vielä yhtiökokouksessa. Kuntotutkimus määrittää, mitkä vaihtoehtoiset korjaustavat ovat mahdollisia. Selvitämme myös osakkaiden kylpyhuoneiden kunnon, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, millä tavalla remontti on järkevää toteuttaa. Muut remontit Sallmén muistuttaa, että hankesuunnitteluvaiheessa on otettava kantaa myös siihen, uusitaanko putkiremontin yhteydessä muita, vielä käyttökunnossa olevia järjestelmiä kuten sähkönousuja tai tele- tai antennitekniikkaa siksi, että se on taloudellisesti kannattavaa. Isännöitsijän tärkein rooli on toimia hankkeen valmistelussa neuvovana asiantuntijana, ohjata valinnoissa ja esittää hallitukselle johdonmukainen etenemisjärjestys. Sopimuskumppaneita kartoittaessa isännöitsijän kokemuksesta on hyötyä taloyhtiölle.

15 Matti Heinonen lyhyesti 0DWWL +HLQRQH Q 7RLPLQQDQW DUNDVWXV TOIMINNANTA 1lLQ VH WHKG llq Meiltä maakaapelit edullisesti! ULOA! T TERVE RKASTUS - NÄIN SE TEHDÄÄN Näin teet toiminnantarkastuksen Myynti, asennus ja suunnittelu. [[[ RIPSW WELOS ½ RIPSW WELOS$RIPSW WELOS ½ KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Nelos-Sähkö Oy Vapaaherrantie 11 (Mini-Mani), Jyväskylä Avoinna 9 18 ja 9 15 Kiinteistöalan Kustannuk- mään tarkastuksessa olennaisen uutuuskirjassa toiminnan- simpiin asioihin. Kirjan on kirtarkastus käydään läpi vaihe vaiheelta. Lukijaa opastetaan kädestä pitäen, mitä mistäkin aihealueesta (esim. yhtiön hallinto, tasekirja, kirjanpito) tulee tarkastaa ja millaisin kriteerein yhtiön hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisuutta voi arvioida. Kirja auttaa tulkitsemaan tarkastettavia asiakirjoja oikein ja keskitty- joittanut HTM-tilintarkastaja Matti Heinonen. Kirjan voi tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat Kiinteistöalan Kustannukselta kymmenen prosentin jäsenalennuksen normaalihintaisista kirjoista ja lomakkeista. ZZZ KS SLQQRLWWHHW 3LQQRLWXV 3\OYlLQHQ 2\ /DOOLQWLH blqhnrvnl /DWWLDSLQQRLWWHHW 5DNHQQXVSHOWLW\ W 3XK Asuntojen ja kiinteistöjen kuntokartoitukset yli 20 vuoden kokemuksella PAIKALLISTA KIINTEISTÖNHOITOA JA SIIVOUSTA JYVÄSSEUDULLA JO 10 VUODEN AJAN puh asuntokaupan kuntoarviot kosteusmittaukset lämpökamerakuvaukset kunto- ja energiatodistukset rakentamisen asiantuntijapalvelut KESKI-SUOMEN TARKASTUS Keski-Suomen Kiinteistöviesti TALO Soita:

16 Järjestyssäännöt jaetaan jokaiseen asuntoon, mutta kaikki eivät viitsi niitä lukea, isännöitsijä Pekka Kortelainen toteaa. Häirintä asunnoissa Suomalaisista noin kaksi miljoonaa asuu kerros- tai rivitaloissa. On selvää, että häiriöitä ja valituksia kovaäänisistä, melua pitävistä asukkaista tulee. Häiritsijöitä ja häirityksi itsensä kokevia riittää. Joku voi todeta, että se on vain elämää, mutta tietty ruotu täytyy säilyttää. Isännöitsijä Pekka Kortelainen näkee asian filosofiselta, mutta samalla käytännön kokemuksen kannalta. Hän puhuu toisen ihmisen huomioon ottamisesta. Isännöintitoimintansa aikana hän on tavannut, kuullut ja nähnyt monenlaista. Tärkeintä on toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioiminen. Se kun muistettaisiin, niin paljon paremmin ihmisillä menisi kodeissaan ja asunnoissaan ja naapurisuhteet toimisivat hyvin. Kuinka sitten isännöitsijän näkökulmasta pitäisi toimia, jos joku kokee, että naapurin aiheuttama melu vaikuttaa arkiseen elämään vieden jopa yöunet. Tai miten voi elää häiritsemättä muita? Jos koet, että jossain asunnossa metelöidään häiriöksi asti, niin ilmoita häirinnästä vakavuudesta riippuen poliisille tai taloyhtiön isännöitsijälle. Mieluummin vasta useammasta kuin vain yhdestä kerrasta, mutta kertakin riittää, jos tilanne tuntuu vakavalta. Nykyisin kynnys on aika matala ilmoittaa pienistäkin häiriöistä, Pekka Kortelainen miettii. Kirjallisen varoituksen häiritsijälle antaa asunto-osakeyhtiön hallitus. Sen pitää olla kirjallinen dokumentti. Kerrotaan häiriöiden syyt ja ajankohta tai ajankohdat, mutta ei sitä, kuka on ilmoittanut häiriöstä poliisille, isännöitsijälle tai asunto-osakeyhtiön hallitukselle. Ennen kuin varoitus häirinnän aiheuttajalle tehdään, niin isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus ottaa häiriötä kokeneilta asukkailta tietoa häirinnästä ja kuuntelee heidän mielipidettään. Vuokralaisen kyseessä ollessa, osakkeenomistajan on saatava tieto häiritsijästä. Isännöitsijä Pekka Kortelainen muistuttaa, että ei ole koskaan hyvä mennä itse häiritsijän luo varsinkaan, jos tuntuu, että on kyse vakavasta tilanteesta. Jos tuntee naapurin hyvin, niin rauhallinen keskustelu voi tietenkin tulla joskus kyseeseen. 16 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

17 Lemmikkieläinten riehumisesta tulee joskus valituksia, mutta aina ei tiedetä, kenen naapurin koirasta on kyse. on herkkä aihe Monia häiriöistä valittavia ja useita häirintöjä Useimmin häiriöistä valittaa moni asukas. Kun ilmoitus häirinnästä lähtee, niin on kyse usein toistuvasta häirinnästä ja monista häiriötä kokeneista. Kortelainen kokee taloyhtiön kannalta joskus ongelmalliseksi sen, että asunnoissa tapahtuvista häiriöistä poliiseja sitoo salassapitovelvollisuus, jos heille tulee ilmoituksia tai kotikäyntejä. Asukkaat eivät aina uskalla myöskään kertoa, mitä naapurustossa tapahtuu, ja taloyhtiöiden on näin vaikea todistaa häiriöistä. Pelko voi olla päällimmäisenä tunteena, Kortelainen miettii. Yleisimpiä häiriöitä asunnoissa on juhlimisesta aiheutuva metelöinti, joka jatkuu pitkälle yöhön. Järjestysmääräykset vaihtelevat taloyhtiökohtaisesti. Aikataulut, milloin elämän pitäisi hiljentyä, liikkuvat illan kello 22 ja aamun kello 7 välillä, Pekka Kortelainen kertoo. Lemmikkien aiheuttama häiriö, kuten koirien haukunta, on yleinen ongelma, mutta esimerkiksi musisointi tai musiikin kuunteleminen kovaa, paitsi juhlimisen yhteydessä, aiheuttaa valituksia harvemmin. Kolmivuorotyötä tekevät kokevat aamun ja jopa päivän äänet häiritseviksi, kun heidän pitäisi pystyä nukkumaan päivällä. Joskus voi tulla väärä tai aiheeton ilmoitus. Joku välittää tietyn naapurin asunnosta kuuluvista häiritsevistä äänistä, mutta oikeasti naapuri ei ole edes ollut häirintähetkellä asunnossaan, saati naapurin koira, vaikka tietyn koiran haukunnasta on valitettu. Ei siis tiedetä, mistä asunnosta melu kulkeutuu ja mikä on aiheuttaja, Pekka Kortelainen sanoo. Yhteisöllisyyttä ja toisen huomioon ottamista Nykyään on joillakin valitettavan usein sellainen tapa elää, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Toivon, että käytetään enemmän maalaisjärkeä siinä, miten eletään ja asutaan ja otetaan huomioon muut. Toisten huomioon ottamisessa voisi olla joitain kasvatuksellisiakin tarkistuksia jo ihan lähtien vanhempien esimerkeistä lasten käyttäytymisen opettamisessa. Voisiko koulussa olla vaikka joitakin oppiaineita, jotka antaisivat ohjeita myös miten asua? Järjestyssäännöt jaetaan jokaiseen asuntoon, mutta läheskään kaikki eivät viitsi niitä edes lukea, Pekka Kortelainen miettii. Jatkuu >> Keski-Suomen Kiinteistöviesti 17

18 Hän toivoo, että yhteisöllisyys yleensä palaisi takaisin nykymenoon. Tervehdittäisiin naapuria ja oltaisiin myönteisesti kiinnostuneita siitä, mitä hänelle kuuluu. Nyt näkyy monilla minä ite -meno olevan vallalla. Suvaitsevaisuuden täytyy lisääntyä puolin ja toisin. Näin varmaan moni konflikti pystyttäisiin keskustelemaan ilman valituksia ja riitoja. Ennen juteltiin naapurin kanssa ja tunnettiin tämä. Nyt ollaan vieraantuneita, asukkaat vaihtuvat tiuhempaan ja sosiaalinen kanssakäyminen vähentyy samassa taloyhtiössä asuvien kanssa. Joskus yksinäisyys on syynä siihen, että aletaan tarkkailla muiden elämää ja alkaa häiritä, kun oma elämä on tapahtumaköyhää. Ei ole ollenkaan tavatonta, että varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät oikein tahdo jaksaa lasten leikkejä. Toisaalta liian usein lasten annetaan mekastaa turhan äänekkäästi tai liian myöhään rappukäytävissä tai kodeissaan. Oppimista on meillä kaikilla, Pekka Kortelainen tuumaa. Kortelaisen mukaan hyvin harvoin kuitenkin huoneisto otetaan hallintaan ja vuokrasopimus puretaan häiritsevän elämän vuoksi, mutta kyllä sellaistakin valitettavasti joskus sattuu. Yleensä asia on saatu muuten hoidettua, ennen kuin on jouduttu huoneiston hallintaanottotoimenpiteisiin tai vuokrasopimuksen purkuun, Kortelainen toteaa. Usein pienissä taloyhtiöissä on odotetustikin rauhallisempaa ja vähemmän valituksia ja se perustuu pääosin siihen, että naapurit tuntevat toisensa. Remontit, tupakointi, ryyppääminen, huumeet Pekka Kortelainen kertoo, että remontit ovat yksi syy valittaa häiriöistä. Taloyhtiöiden remonteista tiedotetaan ja niiden kestoaika on useimmiten ennakoitavissa ja remonttia tehdään virka-aikaan, mutta yksityisesti tehtävät remontit voivat joskus jatkua pitkäänkin. Moni remontoi vakitöidensä jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin liian myöhään, jolloin melu häiritsee muita asukkaita. Tässäkin pitäisi käyttää maalaisjärkeä. Ei liian myöhällä porausta tai vasaranpauketta. Aina voi kuvitella, miltä toisesta tuntuu eli pistää itsensä toisen asemaan. Pekka Kortelainen miettii, että nykyisin yhä häiritsevämmiksi koetaan erilaiset hajut, joista päällimmäisenä tupakanhaju, joka on allergisille todellinen riesa. Siitä tulee tasaisin välein valituksia ja aiheesta keskustellaan yleisönpalstoilla. Myös ulkoa tulevat äänet, kuten lehtipuhallinten ja ruohonleikkureiden pärinät rivi- tai kerrostalojen pihoissa häiritsevät joitakin. Ne kuuluvat kuitenkin normaalin arjen ääniin, jos noudatetaan järjestyssääntöjä ja aikatauluja. Pekka Kortelaisen mukaan suurimpia valituksia aiheuttavia syitä on toistuva, vahvasta alkoholinkäytöstä aiheutuva metelöinti, mutta myös huumeiden tai sekakäytön ongelmat aiheuttavat asukkaille pelkoa. Kortelainen muistuttaa, että eri henkilöillä on erilainen metelinsietokyky. Jotain häiritsee pienikin poikkeava melu, toinen ei sille korviaan lotkauta tai pistää korvatulpat ja antaa asian olla. Isännöitsijä Pekka Kortelainen on nähnyt yli 20-vuotisen isännöintitoimintansa aikana monenlaisia häirintätapauksia, mutta harvemmin sellaisia, että asukkaan vuokrasopimus on sanottu irti tai tehty asunnon hallintaanotto. Asia on saatu hoidettua jo ennen ko. toimenpiteitä. Isännöitävät kohteemme ovat pääosin keskustan alueella kerrostaloja ja osa liike- ja toimistotiloja. Kohteita meillä on reilut parikymmentä, joten olemme aika pieni toimisto. Isommissa isännöintifirmoissa varmaan ongelmiakin ilmenee useammin. Tarja Ruuska Äänekäs juhlinta myöhään yöllä saattaa häiritä naapureita. Paras sopia puhumalla Asukkaiden erilaiset tavat, elämäntilanne ja työajat saattavat koetella sietokykyä ja synnyttää riitatilanteita taloyhtiössä. Monilapsisen perheen normaalista elämästä syntyy usein enemmän ääntä kuin eläkepäiviään viettävän pariskunnan hiljaiselosta. Asukkaiden on kuitenkin sopeuduttava normaaliin asumiseen. Taloyhtiön on vaikea puuttua asukkaiden arjen elämään liittyviin riitoihin, jotka olisi paras sopia puhumalla. Jos esimerkiksi toiset asukkaat häiriintyvät naapurin päivittäisestä pianonsoitosta, voitaisiin sopia määrätyt kellonajat, jolloin voi soittaa, toteaa Keski- Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Irja Putkuri-Niemistö. Mikä on häiritsevää elämää Sen määrittely, mikä on häiritsevää elämää ja mikä taas hyväksyttyä toimintaa, ei ole helppoa. Joskus esiintyy tilanteita, joissa yksi naapuri kokee jatkuvasti tulevansa häirityksi, kun muut naapurit eivät ole kokeneet mitään häiriötä. Tämä voi johtua siitä, että henkilöiden käsitys normaaliin asumiseen kuuluvasta toiminnasta vaihtelee. Valitettavasti kiusaamista tapahtuu myös taloyhtiöissä, joten myös se vaihtoehto on otettava huomioon. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat huoneistossa metelöinti ja kovaääninen musiikin soittaminen. Häiriötilanteisiin liittyy usein myös runsasta päihteiden käyttöä ja tappeluita. Muita asukkaita uhkaavan käytöksen aiheuttamiin häiriötilanteisiin on aina syytä kutsua poliisi paikalle. 18 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

19 Irja Putkuri-Niemistö ottaa esimerkin Korkeimman oikeuden päätöksestä: Korkein oikeus katsoi, että talon muita asukkaita oli häiritty, kun huoneistossa soitettiin pianoa 6 7 tuntia päivässä aamuisin, iltapäivisin ja iltaisin. Ratkaisu osoittaa, että myös sinänsä sallittuna pidettävä toiminta, kuten pianon soittaminen voi pitkään jatkuessaan muuttua häiritseväksi. Toiminnan ajankohdallakin on merkitystä esimerkiksi päiväaikaan sallittu musiikin soittaminen on sinänsä sallittua, mutta soittaminen öiseen aikaan voi aiheuttaa naapureille häiriötä. Yöaikaan tapahtuvaa häirintää arvioidaan ankarammin kuin päiväaikaan tapahtuvaa. Järjestyslaista ja järjestyssäännöistä Järjestyksen säilyttämiseksi tarpeellisia normeja on mm. järjestyslaissa ja taloyhtiöiden järjestyssäännöissä. Taloyhtiön järjestyssäännöt olisi hyvä vahvistaa yhtiökokouksessa. Järjestyssäännöissä on tyypillisesti määräyksiä yhteisten tilojen käytöstä, kuten kulkemisesta ja tavaroiden säilyttämisestä, jätteiden lajittelusta, ajoneuvojen pysäköinnistä, mattojen ja vuodevaatteiden tomuttamisesta. Lisäksi on määräyksiä, jotka koskevat huoneistoja ja yleensä niissä tapahtuvaa toimintaa, huoneiston hoitoa, korjaus- ja muutostöitä sekä niistä ilmoittamista taloyhtiölle ja naapureille, parvekkeiden käyttöä, toiminnanjohtaja luettelee. Järjestysmääräysten tarkoituksena on edistää asukkaiden kotirauhaa, viihtyisyyttä, tilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Järjestyssääntöjä laadittaessa ja tulkittaessa on muistettava, ettei niillä saa rajoittaa tarpeettomasti normaalia asumista. Esimerkiksi öiseen aikaan kielletty häiriön aiheuttaminen ei saa rajoittaa työstä palaavan asukkaan suihkunkäyttöä, vaikka siitä aiheutuisi lyhytaikainen haitta naapureille. Autojen pysäköinti muulle piha-alueelle kuin pysäköintialueelle aiheuttaa taloyhtiöissä usein ongelmia mm. pihalla liikkuvien turvallisuuden, aurauksen ja hälytysajoneuvojen esteettömän kulun vuoksi. Esimerkiksi Korkein oikeus katsoi rikotun järjestysmääräyksiä, kun asukkaat olivat vastoin järjestyssääntöjen määräystä käyttäneet pihaaluetta jatkuvasti pysäköintipaikkanaan. Hallintaanotosta ja sen perusteista Hallintaanoton idea on ottaa huoneiston hallinta pois osakkaalta määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi. Yhtiö vuokraa huoneiston viipymättä käyvästä vuokrasta hallinnassaolon ajaksi. Osakkaan, vuokralaisen tai muuten käyttöoikeuden Jos asukkaat häiriintyvät naapurien päivittäisestä pianonsoitosta, voitaisiin sopia määrätyt kellonajat, jolloin voi soittaa. saaneen henkilön menettely voi olla huoneiston hallintaanottomenettelyn perusteena silloin, kun osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata sääntöjä, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Häiriötä voivat aiheuttaa huoneiston haltijan lisäksi myös hänen vieraansa. Järjestyksen rikkominen hallintaanottoperusteena on rajattu vain osakkaaseen tai muuhun huoneistossa asuvaan. Käytännössä häiritsevä elämä ja järjestyksen rikkominen ovat usein rinnakkaisia hallintaanottoperusteita, Irja Putkuri-Niemistö kertoo. Hän muistuttaa, että hallintaanottomenettelyyn ei voida lähteä puutteellisen selvityksen perusteella. Hallintaanoton perusteena olevalla käyttäytymisellä on oltava vähäistä suurempi merkitys. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan ottaen huomioon toiminnan esimerkiksi häiriön kesto, sen voimakkuus ja ajankohdat. Toiminnalta edellytetään jonkinlaista jatkuvuutta tai toistuvuutta. Osakas voi vastustaa hallintaanottoa panemalla vireille yhtiökokouksen päätöksen moitekanteen käräjäoikeudessa. Näyttövelvollisuus on yhtiöllä, eli sen on varauduttava osoittamaan oikeudenkäynnissä, että hallintaanotolle on ollut riittävät perusteet. Yhtiön on syytä kerätä näyttöä ja pyytää esim. häiriöistä ilmoittaneilta asukkailta kirjallisia selvityksiä siitä, millaista häiriötä on aiheutunut, milloin, kuinka kauan häiriö on kestänyt ja mikä on ollut häiriön voimakkuus. Häiriöistä kärsineet asukkaat voivat varautua todistajiksi oikeudenkäyntiin kirjaamalla muistiin havaintojaan, jotta pystyvät oikeudessa kertomaan kokemistaan häiriöistä. Yhtiön hallitus varoittaa ensin kirjallisesti hallintaanoton uhasta. Varoituksessa on ilmoitettava varoituksen antamisen peruste ja mahdollisuus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Varoituksen tarkoitus on antaa asukkaalle mahdollisuus korjata toimintaansa. Jos asukas ei korjaa menettelyään yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto otetaan yhtiön hallintaan. Varoitus ja yhtiökokouksen päätös on annettava todistettavasti tiedoksi osakkeiden omistajan lisäksi vuokralaiselle tai muulle huoneiston käyttöoikeuden saaneelle, Irja Putkuri Niemistö toteaa. Varoitus on voimassa kohtuullisen ajan sen antamisesta, joten taloyhtiön ei pidä lykätä asian käsittelyä tarpeettomasti. Jos osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva varoituksen johdosta korjaa toimintaansa, ei yhtiö enää saa ottaa huoneistoa hallintaan, toiminnanjohtaja korostaa. Tarja Ruuska Keski-Suomen Kiinteistöviesti 19

20 lyhyesti Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioidaan kyselyllä Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Oikeusministeriö selvittää vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita taloyhtiöiden osakkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönvälittäjille suunnattavilla kyselyillä. Kyselyillä selvitetään, miten asunto-osakeyhtiölaki on vaikuttanut taloyhtiöiden hallintoon, yhtiökokoukseen ja kiinteistönpitoon taloyhtiöissä. Lisäksi kartoitetaan, miten taloyhtiöiden maallikkotarkastus eli toiminnantarkastus on otettu käyttöön ja miten asuntoosakeyhtiölaki on vaikuttanut asuntokauppoihin. Kyselyissä tiedustellaan myös käytäntöjä ja parannusehdotuksia taloyhtiön tilikauden aikaisen tiedottamisen sekä yhtiön ja osakkaan välisten erimielisyyksien ratkaisemisen osalta. Osallistumalla kyselyyn osakkaat, hallituksen jäsenet, Kiinteistöpalvelut ry muuttaa nimensä Kiinteistötyönantajat ry:ksi. Kiinteistötyönantajat-nimi kuvaa paremmin liiton sääntöjen mukaista tehtävää ja jäsenyritystemme toimintakenttää. Uusi nimi otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluva Kiinteistöpalvelut ry perustettiin vuonna Liittoon kuuluu noin 400 työnantajajäsentä, joiden palveluksessa ja nykyisten työehtosopimusten piirissä on lähes työntekijää ja toimihenkilöä. isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät voivat antaa tärkeitä tietoja asunto-osakeyhtiölain kehittämiseksi. Vastausaika on Kyselyn tulokset julkaistaan helmikuussa 2014 ja ne otetaan huomioon, kun lain uudistustarvetta arvioidaan. Kyselyt toteuttaa oikeusministeriö yhdessä Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton kanssa. Vastaa kyselyyn alla olevista nettisoitteesta oman roolisi mukaisesti: Asunto-osakas: S/9C97AB5D06D3052E.par Hallituksen jäsen: S/363DEE44E6078BCE.par Isännöitsijä: S/46BD9D1BB20B07EF. par Kiinteistöpalvelut ry muuttuu Kiinteistötyönantajat ry:ksi Liiton jäsenyritykset tarjoavat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja, kuten kiinteistöhuoltoa, teknisiä palveluja, energianhallintapalveluja, ulkoalueiden hoitoa ja siivousta. Lisäksi jäsenet tarjoavat erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluja sekä kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistöjen hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja. Taloyhtiöt ovat järjestäytyneet kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöpalvelut ry:hyn talonmiesten työsuhteiden osalta. Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet aina hankittaessa seuraavia palveluja, riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. isännöintipalvelu kiinteistönhoito- tai huoltopalvelu siivouspalvelu yksittäinen vauriokorjaus laajempi korjausurakka muut vastaavat palvelut Pitkäkestoisten sopimusten osalta (sopimuksen kesto yli 12 kuukautta) Kiinteistöliitto suosittaa tarkistamaan palveluntuottajien verojen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta koskevat tiedot esimerkiksi hallituksen tilinpäätöskokouksen yhteydessä, kirjaamaan tästä merkinnän hallituksen kokouksen pöytäkirjaan sekä liittämään todistukset pöytäkirjan liitteeksi. Suositeltavaa on tarkistaa palveluntarjoajan taustat säännöllisin väliajoin vuotta lyhyemmissäkin sopimuksissa. Sopijakumppanin kuuluminen edelleen esimerkiksi ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin vaikuttaa palveluntuottajalle maksettavaan suoritukseen. Sopimuksissa voidaan asettaa palveluntuottajalle velvoite tietojen toimittamiseen. Taloyhtiö voi tarkistaa tiedot myös omatoimisesti. Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa tiedot Tilaajavastuu.fi -palvelun kautta palveluun liittyneiden palveluntuottajien osalta. Selvitysvelvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään Luotettava kumppani -ohjelmaan osoitteessa: Taloyhtiön kannattaa edellyttää palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa. Kiinteistöliiton suositus luettavissa kokonaisuudessaan netissä osoitteessa: attachements/ T pdf. 20 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari UUDISTALO HALTUUN Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä Copyright Raimo Kivari Esityksen sisältö Oma esittely Referenssit Ketkä osallistuvat tarkastuksiin; hallinnan luovutus ja takuutarkastus Valmistautuminen

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017 Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 217 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mitä on strategia? Mistä strategiassa on kysymys? Alun perin sotilastermi Miten armeijaa johdetaan, jotta sota voitetaan?

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneerauspäivä 8.11.2013, Oulu Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry Oulu, 52 v. Pasi Orava N. 15 v. vuokranantajakokemus Suomen

Lisätiedot

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU

MYYNTIESITE KERROSTALO-OSAKE TURUN VARISSUOLLA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu TURKU MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 02.12.2014 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALO-OSAKE

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm ,

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm , PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm +358 50 597 5976, Twitter: @FuruhjelmMarina Yhtiökokous Yhtiökokous yleistoimivaltainen elin Yhtiökokous päättää laajemmista remonteista

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 TOIMINTAKERTOMUS T I L I K A U S I 1.7.2014-30.6.2015 YHTIÖN PERUSTIEDOT Tontti: Oma tontti 9.715,0m2 Osoite: Pulkkajärventie, Kuusamo Rakennukset: Lukumäärä 8 kpl

Lisätiedot

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja Esityksen sisältö puheenjohtaja hankkeen valmistelu-prosessissa (esivalmistelu, hallitus, isännöitsijä, projektinjohto,

Lisätiedot

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo 1 (5) AS OY JUHANNUSRINNE HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 11.2.2015 kello 17:00 19.04 Paikka: Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, 02200 Espoo, Oraclen talo Paikalla: Jukka Tana puheenjohtaja Heikki Haavisto Henri

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2015

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2015 Asuminen Asunto-osakeyhtiöiden talous Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Rakennusfoorumi 13.12.2016, Rakennustietosäätiö, Helsinki DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Nykytila 2 1 l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90 % 80 % 70 % 60

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ (osakas täyttää) Yhtiön nimi Rakennuksen sijaintiosoite Isännöitsijän nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. OSAKAS (osakas täyttää) Nimi

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI WWW.ISANNOINTILIITTO.FI TOTEUTUS - Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 6. toteutuskerta (2008, 2009, 2011, 2012, 2013) - Kohderyhmä: - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) 452 V 7.5.2014, Kaj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite asuntotonttien maanvuokrien uudelleenmäärittämisestä HEL 2014-000571 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot