Jyväskylässä maan kalleinta vettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylässä maan kalleinta vettä"

Transkriptio

1 Keski-Suomen 4/2013 Jyväskylässä maan kalleinta vettä Neuvontainsinööri aloitti yhdistyksessä Häiriöt aiheuttavat riitoja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti

2 TOTAL Siivouspalvelut TOTAL Turvapalvelut TOTAL Kiinteistönhoitopalvelut TOTAL Logistiikkapalvelut Paikallista kiinteistöpalvelua Räätälöimme sopivan kokonaisuuden yhdestä tai useammasta tuotteesta kilpailukykyisin hinnoin. Pyydä tarjous! TOTAL Palvelukeskus 24/7, puh. (014) TOTAL Kiinteistöpalvelut Oy lampoykkonen.fi Lämmitystä ja viilennystä kiinteistöihin Järjestelmät toimistoihin, varastotiloihin, halleihin, teollisuuskiinteistöihin, kouluihin, virastoihin, sairaaloihin ja muihin suurkohteisiin. Nyt leasing myös yrityksille! Pyydä tarjous! lampoykkonen.fi Sievisenmäentie 10 B, Jyskä p , 2 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

3 TÄSSÄ LEHDESSÄ: 12. VUOSIKERTA Numero 4/2013 Julkaisija Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Päätoimittaja Irja Putkuri-Niemistö Puh keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Toimitussihteeri Sami Loukkola Puh Kustantaja KKY-Palvelu Oy Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Toimitus Mediasepät Oy Tarja Ruuska Puh Päivi Kantonen Puh Jaana Larsson Puh mediasepat.fi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kuva: Ville Keto Ulkoasu Päivi Kantonen Ilmoitusvalmistus Outi Tuomainen Ilmoitusmyynti Dorimedia Oy Sellukatu 5 B Tampere Juha Peltoniemi Puh Leena Kolehmainen- Naaralainen Puh dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari Jyväskylä 2013 Painosmäärä kpl Osoitelähde Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys Puh. (014) Numero 1/2014 Ilmestyy viikolla 7. Aineisto viim ISSN Pääkirjoitus: Unohtiko kaupunki asukkaiden turvallisuuden...4 Tilasto asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista Neuvontainsinööri palveluksessanne...6 Vuoden 2013 indeksitalovertailut...8 Jyväskylässä juodaan jo maan kalleinta vettä...10 Vedenkulutusta voi säädellä, veroprosenttia ei...12 Kustannukset eivät saa karata käsistä...13 Putkiremontille voi joutua odottamaan suunnittelijaa vuoden...14 Näin teet toiminnantarkastuksen...15 Häirintä asunnoissa on herkkä aihe...16 Paras sopia puhumalla...18 Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioidaan kyselyllä...20 Kiinteistöpalvelut ry muuttuu Kiinteistötyönantajat ry:ksi...20 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista...20 Rakennustiedon kuntoarvio-ohjeet uusittu...21 Rakennusalan työllisyyttä tuetaan...21 Monitori auttaa energian säästössä...22 Energiaekspertti säästää taloyhtiön energiaa ja rahaa...24 Jyväskylän jalkakäytävien talvihoito kiinteistöjen vastuulle ensi vuonna?...26 Oikeuskäytäntö & viranomaisratkaisut...27 Osakkaan muutostyöoikeus seinän puhkaisussa ilmalämpöpumpun asentamisen takia...27 Hallituksen toimikauden jatkuminen, kun yhtiökokous jäi pitämättä...27 Palveluhakemisto...27 Keski-Suomen Kiinteistöviesti 3

4 PÄÄKIRJOITUS Jyväskylässä marraskuussa 2013 Unohtiko kaupunki asukkaiden turvallisuuden? Jalkakäytävien talvihoitovelvollisuus on lain mukaan tontinomistajalla, mutta kunta voi ottaa sen huolehtiakseen joko kokonaan tai osittain, jolloin vastuu siirtyy kunnalle. Talvikunnossapitoa on tontin kohdalla olevan jalkakäytävän pitäminen käyttökelpoisena. Siihen kuuluu muun muassa lumen ja jään poisto, liukkauden torjunta ja siihen käytetyn kiviaineksen poistaminen sekä ajoradan aurauksesta kertyneiden lumivallien poistaminen. Jyväskylän kaupunki on huolehtinut keskusta-alueen jalkakäytävien talvihoidosta jo vuodesta 2004 alkaen. Kaupunki laajensi vastuutaan vuonna 2006 ottamalla hoitoonsa koko kaupungin jalkakäytävien talvikunnossapidon. Samalla kaupunki päätti, ettei se peri kiinteistöiltä näistä töistä aiheutuvia kustannuksia. Tilanne oli muuttumassa laskutuksen osalta jo 2010, jolloin kaupunginhallitus päätti periä syntyviä kustannuksia vain keskustan ja Lutakon kiinteistönomistajilta. Samalla ei olisi päätetty laskutuksesta muiden alueiden osalta. Selvitettyään laskutuksen tarkoituksenmukaisuutta kaupunginhallitus luopui esityksestä ja kaupunginvaltuusto päätti kattaa kustannukset edelleen verovaroin koko kaupungin alueella. Kaupungin päätöksenteko jalkakäytävien talvihoidon osalta on ollut tempoilevaa. Silti kaupunginhallituksen esitys siirtää jalkakäytävien talvihoito kiinteistönomistajien vastattavaksi jo ensi vuoden alusta alkaen yllätti kiinteistönomistajat. Tieto muutoksesta saatiin vasta tämän kuukauden alussa. Päätöksen kaupunginhallituksen esityksestä tekee kaupunginvaltuusto 2. joulukuuta. Muutosta on mahdoton toteuttaa suunnitellussa aikataulussa laadusta tinkimättä. Laissa kadun ja eräiden yhteisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on asetettu kunnossapidolle laatutavoitteita. Niissä korostetaan muun muassa olosuhteiden, liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden tarpeita erityisesti jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden huomioon ottamista. Kiinteistönomistajien kunnossapitovastuulle siirtyvät jalkakäytävät sijoittuvat pääasiassa kaupungin keskustan alueelle, jossa liikenteen määrä, liikenneturvallisuus ja esteettömyys edellyttävät jalkakäytävien kunnossapidolta korkeaa tasoa. Kun jalkakäytävien talvikunnossapitovelvoite siirtyy kiinteistönomistajalle, omistaja joutuu korvaamaan myös liukastumisesta aiheutuneet vahingot. Tosiasiassa me kaikki osallistumme kustannuksiin maksamalla hoitokuluja ja korvauksia veroina ja vakuutusmaksuina. Työajan menetykset rasittavat työnantajia ja uhrit menettävät sekä työ- että vapaa-aikaansa ja kärsivät vammoista, kivusta ja särystä. Paras tapa ehkäistä liukastumisia on pitää jalkakäytävät kunnossa. Kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden on ollut mahdotonta varautua lisääntyvään palvelutarpeeseen, kun kaupunki ei antanut heille tietoa jo keväällä aloitetusta asian valmistelusta. Jalkakäytävien hoitaminen talkootyönä ei ole kerrostaloyhtiöissä mahdollista. Lisäksi se on vanhoille tai muuten huonokuntoisille ihmisille tehtävä, josta suoriutuminen on vaikeaa tai mahdotonta. Talvihoidon järjestämiseen annettu aika ei riitä taloyhtiöiden tarjouspyyntöjen tekemiseen, tarjousten saamiseen, päätöksentekoon ja urakkasopimuksen tekemiseen. Sopimusten laatiminen yhtenäisille katuosuuksille useamman sopijapuolen kanssa saattaisi turvata paremmin kunnossapidolle asetettujen laatutavoitteiden täyttämisen, mutta yhteishankintaan tarvitaan enemmän aikaa. Varmuutta ei ole siitäkään, onko urakoitsijoilla riittävästi tarkoituksenmukaista kalustoa ja henkilökuntaa. Kaupungilla on lakiin perustuva oikeus päättää jalkakäytävien talvihoidon järjestämisestä. Oikeuden käyttämisen kääntöpuolena on huomioitava myös siihen liittyvä vastuu. Päättäjien olisi harkittava, onko jalkakäytävien talvihoidon siirtäminen kiinteistönomistajille kiireisellä aikataululla vastuullista päätöksentekoa. Muutos voidaan toteuttaa turvallisesti ja hallitusti, kun sitä lykätään ainakin kuluvan talvikauden eli toukokuun 2014 loppuun saakka. Työt tulisivat hoidetuksi, kun kaupungilla on käytettävissään kunnossapidon tarpeen vaatimat resurssit ja sopimukset urakoitsijoiden kanssa. Aikataulu jättäisi kiinteistönomistajille riittävän ajan urakkasopimusten tekemiseen. Vailla merkitystä ei liene sekään, että kiinteistönomistajat kasvattavat kaupungin verokertymää maksamalla ensi vuonna kiinteistöveroa noin kuusi prosenttia enemmän kuin tänä vuonna kiinteistöverotuksen perusteisiin tulevien muutosten vuoksi. Irja Putkuri-Niemistö Päätoimittaja Kuva: Jukka Sulkakoski 4 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

5 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiöissä Länsi-Suomessa 2012 Muut hoitokulut Muut hoito- Henkilöstökulut 1,0 % Korjaukset 17,7 7 1,8 18% Hallinto 8,9 % Korjaukset 21,5 Hallinto 9,0 % % % Käyttö ja huolto Käyttö ja huolto 4,8 % 08% 0,8 Henkilöstökulut l t kulut 1,0 % Kiinteistövero 115% 11,5 Ulkoalueiden 65% Ulkoalueiden hoito 3,5 % Vakuutukset hoito 1,8 % Kiinteistövero 21% Jätehuolto Siivous 3,6 % 62% 3,1 % Vakuutukset Lämmitys Sähkö 4,2 % 4,5 % Jätehuolto 273% 27,3 45% 4,5 Vesi ja jätevesi Lämmitys Sähkö 5,2 % 9,1 % 28,9 % Lähde: Tilastokeskus, Vesi ja jätevesi Asunto-osake-yhtiöiden 11,4 % talous 2012 Kerrostalot 3,85 /m 2 /kk Tilasto asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista 2012 Rivitalot 2,88 /m 2 /kk Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat koko maassa keskimäärin 4,30 euroa huoneistoneliötä kohden. Länsi-Suomessa kerrostaloasuntoosakeyhtiön hoitokulut olivat keskimäärin 3,85 euroa huoneistoneliötä kohden, jossa nousua edellisvuodesta oli 4,9 %. Rivitaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat koko maassa keskimäärin 2,91 ja Länsi-Suomessa 2,88 euroa huoneistoneliötä kohden. Länsi-Suomessa kulut nousivat 4,3 % edellisvuodesta. Tilastossa on mukana myös huoneistokohtaisesti lämmitetyt yhtiöt. Vuokrakulut (yleensä tontin) on jätetty luvuista pois tilaston hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 5

6 Kuva: Päivi Kantonen Neuvontainsinööri palveluksessanne Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä puhaltavat muutosten tuulet. Marraskuun alussa yhdistys sai riveihinsä uuden kasvon: neuvontainsinööri Jukka Sulkakosken. Vastaavasti lähes yhdeksän vuotta yhdistyksen järjestösihteerinä toiminut Sami Loukkola siirtyy muualle isännöitsijän tehtäviin. Jukka Sulkakoski kuvailee itseään rauhalliseksi ja velvollisuudentuntoiseksi ihmiseksi, joka ei pienistä hermostu ja tekee asiat loppuun saakka. Soveltuvuustestissä minua kuvattiin lempeäksi, se jäi mieleen, Sulkakoski naurahtaa. Hän kertoo leikkisästi olevansa ei mistään kotoisin. Suomea on tullut kierrettyä paljon: Vaasassa syntynyt mies muutti Jyväskylään vuonna Siinä välillä hän on asunut muun muassa Helsingissä, Savonlinnassa, Lapualla, Pietarsaaressa ja Oulussa sekä lyhyen aikaa reissutöissä Turussa ja Kouvolassa. Nykyään hän asustaa vaimonsa Eevan kanssa Korpilahden Moksissa. Siellä on vietetty auvoista elämää omakotitalossa jo vuodesta 2002 lähtien. Moksi ei ole sivussa, se on keskellä metsää. Joskus toistakymmentä vuotta sitten siellä järjestettiin Neste-rallien Moksi-Leustu -erikoiskoe, muusta paikkaa ei tunneta. Vikalistoja ja kuntoarvioita Jukka Sulkakoski on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta insinööriksi rakennesuunnittelulinjalta vuonna Aikaisemmin hän on kouluttautunut rakennusteknikoksi ja merkonomiksi. Sulkakoski on pätevöitynyt talonrakennustyön paikallisvalvojaksi, kuntoarvioijaksi (PKA) ja erillisen energiatodistuksen antajaksi (PETA). Sulkakoskella on monipuolinen työhistoria erityyppisistä tehtävistä kuntoarvioinnin, vuosikorjausten ja isännöinnin parissa. Viimeisimmät työkokemukset ovat YIT:lta, Controlteamilta ja Jyväskylän Talokeskuksesta. YIT:llä toimin vuosikorjausvastaavana vuodesta 2002 vuoteen 2008 saakka. Järjestin uusien kerrostalojen 2- ja 10-vuotistakuiden korjauskokoukset, joissa kävimme läpi asukkaiden vika- ja puutelistoja sekä järjestimme korjaukset. Se oli haastavaa työtä. Aina kun puhelin soi, sen takana oli ihmisen huoli tai hätä, Sulkakoski muistelee. Seuraava etappi oli Controlteam vuonna Controlteamissa Jukka Sulkakoski toimi muun muassa rakennustöiden valvojana Janakan ja Hankasalmen kouluilla. Huolehdin sopimuksen kokoamisesta, tarjouskilpailusta ja rakennuttamisesta. Niiden jälkeen siirryin tekemään taloyhtiöille kuntoarvioita sekä pitkän tähtäimen suunnitelmia. PTS on taloyhtiölle kokonaisvaltainen katsaus talon tulevista korjaustarpeista ja niiden alustavista 6 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

7 kustannuksista. Sen tekevät eri alojen asiantuntijat yhdessä, yleensä rakennuspuolen, sähkötekniikan ja LVI:n asiantuntijat. Se auttaa taloyhtiötä hahmottamaan ja alustavasti suunnittelemaan tulevia remontteja. Isännöintiaika Jyväskylän Talokeskuksella vuosina antoi hyvän kuvan isännöitsijän työn haasteista ja teknisen isännöinnin vaatimuksista. Taloyhtiön kannattaa käyttää asiantuntijoita Vapaa-ajalla Jukka Sulkakoski valokuvaa ja sauvakävelee vaimon kanssa. Valokuvaajana hän on fiiliskuvaaja: parasta ovat syyskesän ja kevättalven auringonlaskut. Päivi Kantonen Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä Sulkakoski haluaa olla ajatusten herättäjä. Hän haluaa hyödyntää aiemmin saamaansa kokemusta korjausrakentamisesta ja rohkaisee taloyhtiöitä ottamaan yhteyttä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. Uskon näkeväni sudenkuopat remontteja tehtäessä. Ykkösasiana aiemmista töistä on jäänyt mieleen, ettei korjausrakentamista kannata lähteä tekemään urakoitsijavetoisesti. Vaikka urakoitsija olisi hyvä ja osaisi työnsä, taloyhtiö ei välttämättä tiedä mitä saa ja mitä on sovittu, Sulkakoski neuvoo. Jos taloyhtiö havaitsee ongelman, kannattaa ensimmäisenä pyytää paikalle tutkija, joka selvittää esimerkiksi kosteusvaurion laajuuden. Tämän pohjalta suunnittelija miettii tarvittavat korjaukset ja rakennustekninen asiantuntija toimii valvojana. Jos kilpailuttamiseen ei löydy osaamista omasta taloyhtiöstä, kannattaa käyttää konsulttia. Halvin urakoitsija ei välttämättä ole paras ja hinnan lisäksi täytyy tarkastella kokonaisedullisuutta. Myös puhtauden hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Konsultin tulee tuntea P1-tason rakentaminen sekä sisäilmaluokat. Rakennusteknistä neuvontaa Uuden pestinsä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen neuvontainsinöörinä Jukka Sulkakoski aloittaa innolla. Hänen tietojensa mukaan kiinteistöalan yhdistyksissä ei toimi koko maassa kuin muutama muu neuvontainsinööri. Tämä on uutta. Tähän saakka Keski-Suomessa on ollut vahvaa lakipuolen neuvontaa, minkä lisäksi esiin on tullut tarve laajentaa neuvontaosaamista rakennustekniselle puolelle. Tähän tarpeeseen minä vastaan. Neuvonnan ja koulutuksen lisäksi Sulkakosken työnkuvaan kuuluu mm. Keski- Suomen Kiinteistöviestin toimitustyötä ja jäsenrekisterin ylläpitoa. Teknisen neuvonnan palveluita tullaan kehittämään jäsenlähtöisesti ja erilaisia tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Kun tekninen neuvonta on meillä vielä uutta, niin palvelutkin muokkautuvat ajan mittaan taloyhtiöiden tarpeita vastaaviksi, Sulkakoski toteaa. Nyt likaa keräävät matot Jyväskylän Mattopesusta Mm. IRON HORSE -matot konepestäviä kerää likaa ja kosteutta jopa 4 kg neliömetrille nitriilikumipohja kestää öljyjä ja rasvoja sekä estää mattoa liukumasta Pyydä tarjous! Palokankaantie 7, JKL Ma-pe 9 17 Puh. (014) Jani Räsänen Kari Kasanen Ilmanvaihtoalan ammattilainen, Jyväskylän ilmastointipalvelu Oy huoltaa ja puhdistaa luotettavasti kaikki ilmanvaihtojärjestelmillä varustetut kiinteistöt Keski-Suomen alueella. Hoidamme ilmastoinnin puhdistukset esimerkiksi kerros-, rivi- ja omakotitaloihin, toimistoon ja liikehuoneistoihin, kouluille, ravintolaan, tehtaisiin ja teollisuuskiinteistöihin ja kesämökeille. Tavoitteenamme on hyvä, puhdas ja terveellinen sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmien huollot, puhdistukset ja desinfioinnit Keittiön rasvakanavien puhdistukset Ilmamäärien mittaukset ja säädöt Suodatinhuollot Meiltä saat huollon perusteella laaditut, alan standardit täyttävät puhdistuspöytäkirjan ja loppuraportin. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 7

8 Mikä indeksitalo? Kiinteistöveroja, kaukolämpö- ja vesimaksuja on helppo vertailla veroprosenteilla tai yksikköhinnoilla. Kuitenkin todellisuudessa esimerkiksi kaukolämpölaskusta iso osa on perusmaksua. Kiinteistöveroprosenttien vertailu ei osoita, että taloyhtiöiden kunnille maksamat kiinteistöverot ovat erisuuruiset riippuen siitä, kuinka arvokkaalla tontilla niiden samanlaiset rakennukset sijaitsevat. Vain jokaisessa kunnassa samanlaisen ns. Indeksitalon avulla voidaan vertailla kuntia keskenään siten, että todelliset euromääräiset verot ja maksut huomioidaan. Indeksitalovertailuissa ovat mukana kiinteistövero, kaukolämpö-, vesi-, kiinteistösähkö- ja jätemaksut, jotka yhteensä vastaavat noin puolta taloyhtiöiden hoitokuluista ja siten asumiskustannuksista. Asumiskustannuksiin toki vaikuttavat myös mm. kiinteistönhoidosta syntyneet kustannukset ja asunnon hankintahinta. Vertailussa mukana olevia kustannuksia ei voi kilpailuttaa tai kilpailu markkinoilla on vähäistä. Valtakunnallista indeksitalovertailua on tehty vuodesta 2001 alkaen. Vertailussa on nyt mukana 48 kuntaa. Vertailussa on erikseen kymmenen suurimman kaupungin sarja, jossa Jyväskylä on mukana. Vertailun indeksitalo on normaali 30-vuotias 40 asunnon kerrostalo, joka sijaitsee keskustassa ruutukaava-alueella. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen maakunnallista indeksitalovertailua on tehty vuodesta 2005 ja mukana vertailussa on kahdeksan kuntaa. Jyväskylästä on huomioitu erikseen keskusta ja Vaajakoski eri energiantoimittajien vuoksi. Maakunnallinen indeksitalo on valtakunnallista pienempi, normaali 1975 rakennettu 20 asunnon hissitön kerrostalo. Myös maakunnallisen talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin kuin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Vuoden 2013 indeksitalovertailut Kiinteistöliitto ja Kiinteistöyhdistys ovat selvittäneet jälleen indeksitalovertailuissa kuntien kiinteistöveroja sekä kaukolämpö-, vesi-, kiinteistösähkö- ja jätemaksuja. Vertaillut kustannukset vastaavat noin puolta taloyhtiöiden hoitokuluista ja siten myös asumiskustannuksista. Jyväskylä sijoittui kalleimmaksi kymmenen suurimman kaupungin joukossa Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa. Jyväskylän jälkeen seuraaviksi kalleimmiksi tulivat Tampere, Turku ja Helsinki. Edullisinta asuminen on ollut jo vuosia Oulussa. Asuminen 50 neliön kaksiossa on vuodessa 312 euroa edullisempaa Oulussa kuin Jyväskylässä. Kymmenen suurimman kaupungin kiinteistöverot ja kunnalliset maksut olivat keskimäärin 2,41 euroa neliöltä kuukaudessa, missä on nousua kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Jyväskylässä maksettavaa kertyi 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa ja kustannukset nousivat viime vuodesta neljä prosenttia. Jyväskylän sijoittuminen vertailun kalleimmaksi aiheutuu muita suuria kaupunkeja selvästi korkeammista vesi- ja jätevesimaksuista kiinteistöveron ja muiden vertailtujen maksujen ollessa Jyväskylässä suurimpien kaupunkien keskitasoa. Helsinkiin verrattuna vesi oli Jyväskylässä 62 prosenttia kalliimpaa ja suurimpien kaupunkien keskiarvoonkin verrattuna Jyväskyläläiset joutuvat maksamaan vedestä 43 prosenttia korkeampaa hintaa. Jyväskylän veden kalleus paneekin kysymään, ovatko vesimaksut kohtuullisella tasolla. Vielä vuoden 2005 indeksitalovertailussa Jyväskylän veden hinta oli lähellä suurimpien kaupunkien keskiarvoa. Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 %, kun kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen hinnannousu on ollut vastaavana aikana 37 prosenttia. Keuruu Keski-Suomen kallein Keuruu sijoittui jälleen kalleimmaksi Kiinteistöyhdistyksen indeksitalovertailussa. Seuraaviksi kalleimmat kunnat olivat Laukaa, Saarijärvi ja Jyväskylä. Vertailussa mukana olleet asumiskustannukset olivat selvästi edullisimmat Jämsässä. Vertailukunnissa kustannukset olivat keskimäärin 2,45 euroa neliöltä kuukaudessa. Keuruulla maksettavaa kertyi 2,79 euroa ja Jämsässä 2,10 euroa neliöltä kuukaudessa. Esimerkiksi 50 neliön kaksiosta keuruulaiset maksavat vuodessa 413 euroa enemmän kuin jämsäläiset. Keskimäärin vertaillut asumiskustannukset olivat nousseet vuodessa 7,2 prosenttia. Suurimmat korotukset on koettu Viitasaarella ja Keuruulla. Viitasaarella kustannukset nousivat vuoden aikana 9,4 prosenttia ja Keuruulla 9,2 prosenttia. Jyväskylän keskustassa kustannukset nousivat vähiten, 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Taloyhtiöissä lämmityskulut ovat suurin yksittäinen kuluerä. Sen osuus kaikista hoitokuluista on noin neljännes ja vertailussa mukana olleista kuluista noin puolet. Kalleinta kaukolämpö oli Keuruulla, jossa se maksoi 63 prosenttia enemmän kuin Jämsässä, joka oli vertailun edullisin. Vesi oli edullisinta Muuramessa ja kalleinta Jyväskylässä, jossa se maksoi 56 prosenttia Muuramea enemmän. Kiinteistösähkö oli edullisinta Jyväskylän keskustassa ja kalleinta Keuruulla. Sähkö on energian osalta vapaassa kilpailussa ja Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön siirtohinnoittelua. Myös jätehuolto oli Jyväskylässä vertailun edullisin ja kallein oli puolestaan Saarijärvi. Vertailussa olivat mukana kuiva- ja biojätteen tyhjennyshinnat sekä ekomaksut. Vertailussa ankarin kiinteistöverottaja oli Jyväskylä ja maltillisin Keuruu. Jyväskylän keskustassa asuva maksoi kiinteistöveroa tuplasti verrattuna Keuruulla asuvaan. Jyväskylän sisälläkin erot olivat suuria ja keskustassa maksetaan veroa 37 prosenttia enemmän kuin Vaajakoskella. Vaajakoskelaiset maksavat siten esimerkiksi 50 neliön kaksiosta 58 euroa vähemmän kiinteistöveroa vuodessa kuin keskustassa samanlaisessa kerrostalossa asuvat. 8 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

9 3,00 /m 2 /kk 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Keuruu Laukaa Saarijärvi Jyväskylä (Keskusta) Jyväskylä (Vaajakoski) Muurame Äänekoski Viitasaari Jämsä Jätehuolto 0,158 0,143 0,168 0,089 0,089 0,108 0,148 0,141 0,134 Kiinteistösähkö 0,160 0,155 0,155 0,129 0,155 0,155 0,146 0,155 0,155 Vesi ja jätevesi 0,571 0,539 0,535 0,720 0,720 0,460 0,613 0,605 0,533 Kaukolämpö 1,713 1,498 1,480 1,247 1,305 1,389 1,196 1,159 1,053 Rakennuksen kiinteistövero 0,157 0,197 0,177 0,197 0,197 0,197 0,177 0,236 0,177 Tontin kiinteistövero 0,026 0,052 0,032 0,158 0,062 0,046 0,034 0,014 0,046 Indeksitalo on samanlainen 20 asunnon kerrostalo joka kunnassa. Indeksitalo on samanlainen 40 asunnon kerrostalo joka kaupungissa. Keski-Suomen Kiinteistöviesti 9

10 Jyväskylässä juodaan jo maan kalleinta vettä Jyväskylä kiilaa kymmenen suurimman kaupungin joukossa vesimaksuissa kalleimmaksi kaupungiksi. Vesi on Jyväskylässä 62 prosenttia kalliimpaa kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suurimpien kaupunkien keskiarvoon verrattuna Jyväskylässä maksetaan 43 prosenttia korkeampaa hintaa. Mikä maksaa täällä enemmän? Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Irja Putkuri-Niemistön mielestä Jyväskylässä veden hinnat ovat sen verran muita kaupunkeja korkeammat, että lukuja pitää tarkastella. Tilastojen perusteella voimme ihmetellä, maksaako veden tekeminen Jyväskylässä enemmän kuin muualla vai onko kyse epäonnistuneesta asiain hoidosta. Yksi näkemys on, että kyse on veden kohtuuttomasta hinnoittelusta ja tulonsiirrosta, ja tämän vuoksi Kiinteistöyhdistyskin valmistelee toimenpidepyyntöä Kilpailuvirastolle. Korkomenot liian suuret Jyväskylän Energian vesiliiketoiminnan 32.7 miljoonan euron liikevaihdosta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa käytettiin investointeihin. Korkoja Jyväskylän kaupungille maksettiin enemmän: noin 12,7 miljoonaa euroa. Putkuri- Niemistö näkee kohtuullisena, että selvitetään, mitä veden tuottaminen on Jyväskylän Energialle itselleen maksanut ja millaista tuottoa vertailukelpoisessa tilanteessa yleensä pidetään normaalina. Noin 39 prosenttia vesiliiketoiminnan liikevaihdosta tuloutetaan kaupungille lainan korkoina. Näin kaupungin talouteen saadaan tuloja, joiden lähde on kaupunkilaisten asumismenot. Tulonsiirto rasittaa erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä, joilla vedenkulutus kuten muutkin asumismenot ovat suurimmillaan. Silmiinpistävän korkea hinta Vesihuoltolaki edellyttää, että vesimaksu perustuu todellisiin kustannuksiin. Vesimaksuihin voisi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kilpailuvirasto voi puuttua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tekemällä sel- Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 prosenttia. Hintakehitys on vienyt Jyväskylän suurten kaupunkien kärkeen.

11 vityksiä joko omasta tai toimenpidepyynnön perusteella. Väärinkäyttö voi ilmetä esimerkiksi kohtuuttomina myyntihintoina. Jyväskylän veden hinta on tilastoissa tällä hetkellä silmiinpistävän korkea. Putkuri- Niemistö sanoo, että toimenpidepyynnön taustalla onkin halu tietää, käyttääkö Jyväskylän Energia väärin määräävää markkina-asemaansa vai ovatko vesimaksut ja kaupungin yhtiöstään tulouttama tuotto kohtuullisia. Olemme yhdistyksessä sitä mieltä, että Jyväskylän kaupungin ja sen päättäjien ratkaisuilla on suuri vaikutus asumiskustannuksiin. Yksityistalouksien asumiskustannusten merkittävä nousu vaikuttaa ostovoimaan. Meitä huolettaa tällä hetkellä myös se, että vaikka kiinteistöveroprosentti ei nouse, sen perusteisiin tulevien muutosten vuoksi kiinteistöveroon on tulossa noin kuuden prosentin korotus, mikä vaikuttaa asumisen hintaan, Putkuri- Niemistö sanoo. Jaana Larsson Vesimaksujen kärjessä Kahdeksan vuoden aikana veden ja jäteveden hinta on noussut Jyväskylässä 90 prosenttia. Kymmenellä suurimmalla kaupungilla hinnannousu on ollut keskimäärin tänä aikana 37 prosenttia. Keskimäärin kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Jyväskylässä maksetaan 43 prosenttia korkeampaa hintaa vedestä. Helsinkiin, Espooseen ja Vantaaseen verrattuna Jyväskylässä vesi on 62 prosenttia kalliimpaa. 11

12 Vedenkulutusta voi säädellä, veroprosenttia ei Veden kallis hinta vaikuttaa kaupunginvaltuutettu Jaakko Selinin (kok.) mielestä Jyväskylän imagoon. Selin näkee kuitenkin mielekkäämpänä, että veden hinta korkokustannuksineen näkyy vesilaskussa, eikä kaupungin veroprosentissa. Jokainen asukas voi säädellä vesilaskun suuruutta sääntelemällä vedenkulutustaan, kun taas veroprosentti on sama kaikille. Siihen ei yksittäinen asukas voi vaikuttaa, mutta vesilaskunsa suuruuteen voi. Myönnän, että veden hinta on korkea, mutta mieluummin maksan sen vesilaskussa kuin verona kukkarostani, Selin sanoo. Pienituloisia veronmaksajia Kaupunginvaltuutetun mielestä veden hinnan vertailu suuriin kaupunkeihin näyttää ikävältä tilastoissa, mutta Jyväskylässä tämän kustannuksen siirtäminen veroprosenttiin olisi imagohaittana suurempi. Jyväskylässä keskimääräinen verotulo on suuria kaupunkeja pienempi, sillä meillä on paljon pienituloisia veronmaksajia. On hienoa, että Jyväskylä on suuri opiskelijakaupunki, mutta opiskelijoilla on myös pienet tulot. Tämä on Jyväskylässä iso haaste, eikä se näy näissä vertailutilastoissa. Hinta vaikuttaa kulutustottumuksiin Selin näkee, että kyseessä on myös kaupunkilaisten käytöstä ohjaava maksu, jossa on mukana ympäristönäkökulma. Kauppaliikkeetkin investoivat energiatehokkaisiin kylmälaitteisiin pitääkseen kulutuksen kurissa. Yksityistalouksilla on sama edessä. Selin myös muistuttaa, että Jyväskylässä on korjattavia runkoverkkoja monta kilometriä. Veden hinta on nykyisellä laskutustavalla läpinäkyvä ja tiedämme, mistä hinta muodostuu. Hyvät asiat enemmän esille Jyväskylässä nostetaan usein ikäviä asioita keskiöön, kun Selin toivoisi, että kaupunkilaiset eivät unohtaisi, että Jyväskylä on hieno paikka asua. Onhan tämä yksi maailman hienoimmista paikoista asua. Asuinviihtyvyydessä pärjäämme hyvin ja vaikka kaupungin vaikea talous todennäköisesti laskee palvelutasoa, on meillä vielä asiat hyvin. Hanastakin tulee puhdasta vettä, eikä sitä tarvitse kantaa pullotolkulla kotiin, kuten jossakin päin maailmaa joudutaan tekemään. Jaana Larsson Kari Ruuska Kaupunginvaltuutettu Jaakko Selin näkee, että korkealla hintatasolla on myös toisenlainen vaikutus: Se ohjaa ympäristöystävällisempään kulutukseen. Selin itse pitäisi kaupungin veroprosentin nykyisellään ja maksaisin nykyisten vesitaksojen mukaan vesilaskuaan. 12 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

13 Kustannukset eivät saa karata käsistä Kotitalouksien energiakustannukset kokonaisuudessaan vaikuttavat merkittävällä tavalla kuntalaisten elämään, muistuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd). Asumiskustannukset ovat yksi osa Jyväskylän vetovoimaa, mutta sen lisäksi tähän pakettiin Mäkinen lisäisi julkisen liikenteen toimivuuden ja hintatason, kiinteistöveron, yleisen turvallisuuden, toimivat palvelut ja yleisen ilmapiirin. Meillä kaukolämmön hinta on valtakunnallisesti vertailtuna kilpailukykyinen. Mitä veden hintaan tulee, ei sen nostaminen liene ainakaan kuntalaisen näkökulmasta perusteltua. Muissa suurissa kaupungeissa näitä korotuspaineita on selkeästi olemassa, mikä tarkoittaa erojen tasoittumista. Kokonaisuutta on seurattava Vaikka veden hinta on noussut silmiinpistävän korkeaksi, haluaa Mäkinen alleviivata, että yksittäiset tilastot eivät ratkaise koko Jyväskylän imagoa. Kokonaisuutta on seurattava tarkasti. Olen jossain määrin huolissani siitä, että asumiskustannukset karkaavat Jyväskylässä. Keski-Suomessa ja Jyväskylässä tilanne on toki täysin toinen kuin pääkaupunkiseudul- Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen on valmis tinkimään veden käytöstään ja säästämään sähkölaskuissa kulkemalla kotona villasukissa. Silti hän on huolissaan siitä, että pääkaupunkiseudun tavoin asuin-kustannukset karkaavat tavallisen kansalaisten lompakolle liian suuriksi. la, jossa asumiskustannuksista on tullut monille perheille jo suoranainen taloudellinen kynnyskysymys. Kehitystrendi valtakunnallisesti on huolestuttava. Mäkisen mielestä kohtuuhintainen asuminen on turvattava niin vuokra- kuin omistusasumisessakin. Mikäli kotitalouksien käytössä olevista resursseista entistä merkittävämpi osuus kuluu pelkästään asumisesta aiheutuviin kustannuksiin, perheiden eriarvoistuminen on Mäkisen mielestä sosiaalisesti ja taloudellisesti fakta. Tästä meidän kaikkien on syytä kantaa huolta. Hintalappu vie huomion kulutukseen Mäkinen miettii myös omassa arjessaan asumisen kustannuksia. Viimeiset viisi vuotta Mäkisen koti on ollut pääasiassa suorasähkön varassa. Kun pakkasta on viikkokausia yli -20, sähkölaskut ovat isoja. Sähkön ja veden kulutusta Mäkinen kuitenkin säätelee kaikin mahdollisin keinoin. Pattereita ei huudateta ennen kuin on pakko, poltetaan ennemmin takkaa ja käytetään villasukkia, ei polteta turhaan valoja ja suositaan energiaa säästäviä vaihtoehtoja. Laskun määräytyminen käytön mukaan panee kiinnittämään väkisinkin huomiota kulutukseen, oli kyse sitten sähköstä tai vedestä. Hyvä käytäntö, Mäkinen toteaa. Veroprosentti ei saa karata Mäkinen muistuttaa, että kaupungin tulorahoituksen kriisi on todellinen ja sitä on paikattu veronkorotuksilla jo kolmena vuotena peräkkäin, helppoja ratkaisuja ei ole. Ainakin seuraavan vuoden ne pysyvät ennallaan. Yleinen kehitys ratkaisee, kuinka loppukaudella toimimme. Korotuspaineita luovia elementtejä on selkeästi olemassa. Kaupungin omien tulo- ja menovirtojen tulisi olla tasapainossa, velkaantuminen osoittaa selkeästi, ettei näin ole ollut pitkään aikaan. Elinvoimaisuuden perusedellytys kiteytyy kykyyn kehittää ja luoda uutta kasvua. Jaana Larsson Kari Ruuska Keski-Suomen Kiinteistöviesti 13

14 Putkiremontille voi joutua odottamaan suunnittelijaa vuoden Kuva: Päivi Kantonen 14 Jyväskylässä on arviolta putkiremonttiiässä olevaa kiinteistöä. Putkiremontteja tehdään nyt parikymmentä vuodessa eli hankkeita riittää vuosikausiksi. On tärkeää, että taloyhtiön hallitus ja isännöitsijät hankkivat asiantuntijoiden avulla monipuolisesti tietoa taloyhtiölle sopivista korjaustavoista ja -vaihtoehdoista, eivätkä lähde soitellen sotaan. Putkiremontin tärkein vaihe on hankesuunnittelu, jossa kartoitetaan taloyhtiön ja sen osakkaiden tarpeisiin parhaiten sopivat tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, korostaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Vaikka Jyväskylässä on useita suunnittelutoimistoja, ei talojen saneerauksiin erikoistuneita toimistoja tai suunnittelijoita ole monta. Valinnat on tehtävä muutaman toimiston välillä ja suunnittelijaa voi joutua odottamaan vuodenkin ennen kuin hanketta voidaan käynnistää, kertoo toimitusjohtaja Kari Kallio isännöitsijätoimisto Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy ISA:sta. Odotusaika kohtuuton Suunnitteluvaihe saattaa kestää kaksi vuotta, kun odottamiseen menee vuosi ja toinen vuosi kuluu varsinaiseen suunnitteluun ennen kuin työ voidaan kilpailuttaa. Jos vesivahinkojen määrä ja riskit ovat suuret, on odotusaika kohtuuton. Tähän päälle on laskettava vielä se aika, mikä kuluu tarjousten saamiseen, yhtiökokouksen päätöksentekoon ja siihen kun urakoitsija aloittaa työt. Kallio arvioi, että yksi urakoitsija pystyy hoitamaan vuoden aikana kaksi putkiurakkaa. Jyväskylän Kiinteistöpalvelu on vienyt läpi 25 laajaa putkiremonttia ja niiden lisäksi esimerkiksi käyttövesiputkiston uusimisia sekä lukuisia muita korjaushankkeita. Tällä hetkellä toimistolla on käynnissä kahdeksan putkiremonttihanketta ja useassa taloyhtiössä hankesuunnittelu tai suunnitteluvaihe. Hintoja ei voi vertailla Putkiremontin neliöhinnoista liikkuu paljon villejä huhuja. Kallio korostaa, että eri taloyhtiöiden putkiremonttien neliöhintoja on mahdoton vertailla. Neliöhinta on erittäin harhaanjohtava. Esimerkiksi kahdessa 30 asuinhuoneiston taloyhtiössä toisen remontti maksoi 430 euroa ja toisen 720 euroa neliöltä, koska toisen talon huoneistojen keskikoko oli 80 ja toisen 40 neliötä. Lisäksi hintaan vaikuttavat monet muut tekijät kuten, töiden laajuus, rappujen määrä ja valittu laatutaso. Hankesuunnitteluvaiheessa taloyhtiön osakkaat valitsevat ne korjausvaihtoehdot, jotka viedään suunnitteluvaiheeseen. Vaikka korjausrakentamishankkeen kustannukset toteutuvat pääosin rakentamisvaiheessa, ne määräytyvät lähes kokonaan hankesuunnittelussa, Sallmén kiteyttää. Mitä huolellisemmin lähtötiedot on selvitetty ja esitelty ymmärrettävästi osakkaille, sitä häiriöttömämpi itse rakentamisvaihe on. Tämä näkyy selvästi pienempinä toteutuksen kustannuksina. Kokemukseen ja luotettavuuteen kannattaa panostaa, sillä euron säästö putkiremontin suunnittelukuluissa voi maksaa euroa työmaa-aikana, jos ilmenee virheitä, Kallio tietää. Kallion mielestä on tärkeää, että hallitus on koko ajan selvillä taloyhtiön kunnosta, tarpeista ja taloustilanteesta. Siksi Keski-Suomen Kiinteistöviesti hänen mielestään jokaiseen taloyhtiöön tulisi vahvistaa pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, PTS kymmeneksi vuodeksi kustannusarvioineen. PTS perustuu asiantuntijan laatimaan kuntoarvioon ja -tutkimukseen, mutta siinä pitää ehdottomasti huomioida myös taloyhtiön omat näkemykset ja aiempien korjausten mahdolliset talousrasitteet. Kun PTS vahvistetaan vuosittain yhtiökokouksessa, osakkaatkin saadaan paremmin mukaan hankkeen valmisteluun. Suosittelemme jokaiseen yli kymmenen vuotta vanhaan taloon kokonaisvaltaisen kuntoarvion teettämistä, lisättynä tarvittavilla kuntotutkimuksilla taloyhtiön ikä huomioiden, esimerkiksi putkiston kuntotutkimuksen teettämistä. Hallituksen käsittelyn jälkeen ne olisi syytä jakaa kaikille osakkaille ja tarvittaessa käsitellä vielä yhtiökokouksessa. Kuntotutkimus määrittää, mitkä vaihtoehtoiset korjaustavat ovat mahdollisia. Selvitämme myös osakkaiden kylpyhuoneiden kunnon, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, millä tavalla remontti on järkevää toteuttaa. Muut remontit Sallmén muistuttaa, että hankesuunnitteluvaiheessa on otettava kantaa myös siihen, uusitaanko putkiremontin yhteydessä muita, vielä käyttökunnossa olevia järjestelmiä kuten sähkönousuja tai tele- tai antennitekniikkaa siksi, että se on taloudellisesti kannattavaa. Isännöitsijän tärkein rooli on toimia hankkeen valmistelussa neuvovana asiantuntijana, ohjata valinnoissa ja esittää hallitukselle johdonmukainen etenemisjärjestys. Sopimuskumppaneita kartoittaessa isännöitsijän kokemuksesta on hyötyä taloyhtiölle.

15 Matti Heinonen lyhyesti 0DWWL +HLQRQH Q 7RLPLQQDQW DUNDVWXV TOIMINNANTA 1lLQ VH WHKG llq Meiltä maakaapelit edullisesti! ULOA! T TERVE RKASTUS - NÄIN SE TEHDÄÄN Näin teet toiminnantarkastuksen Myynti, asennus ja suunnittelu. [[[ RIPSW WELOS ½ RIPSW WELOS$RIPSW WELOS ½ KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Nelos-Sähkö Oy Vapaaherrantie 11 (Mini-Mani), Jyväskylä Avoinna 9 18 ja 9 15 Kiinteistöalan Kustannuk- mään tarkastuksessa olennaisen uutuuskirjassa toiminnan- simpiin asioihin. Kirjan on kirtarkastus käydään läpi vaihe vaiheelta. Lukijaa opastetaan kädestä pitäen, mitä mistäkin aihealueesta (esim. yhtiön hallinto, tasekirja, kirjanpito) tulee tarkastaa ja millaisin kriteerein yhtiön hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisuutta voi arvioida. Kirja auttaa tulkitsemaan tarkastettavia asiakirjoja oikein ja keskitty- joittanut HTM-tilintarkastaja Matti Heinonen. Kirjan voi tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat Kiinteistöalan Kustannukselta kymmenen prosentin jäsenalennuksen normaalihintaisista kirjoista ja lomakkeista. ZZZ KS SLQQRLWWHHW 3LQQRLWXV 3\OYlLQHQ 2\ /DOOLQWLH blqhnrvnl /DWWLDSLQQRLWWHHW 5DNHQQXVSHOWLW\ W 3XK Asuntojen ja kiinteistöjen kuntokartoitukset yli 20 vuoden kokemuksella PAIKALLISTA KIINTEISTÖNHOITOA JA SIIVOUSTA JYVÄSSEUDULLA JO 10 VUODEN AJAN puh asuntokaupan kuntoarviot kosteusmittaukset lämpökamerakuvaukset kunto- ja energiatodistukset rakentamisen asiantuntijapalvelut KESKI-SUOMEN TARKASTUS Keski-Suomen Kiinteistöviesti TALO Soita:

16 Järjestyssäännöt jaetaan jokaiseen asuntoon, mutta kaikki eivät viitsi niitä lukea, isännöitsijä Pekka Kortelainen toteaa. Häirintä asunnoissa Suomalaisista noin kaksi miljoonaa asuu kerros- tai rivitaloissa. On selvää, että häiriöitä ja valituksia kovaäänisistä, melua pitävistä asukkaista tulee. Häiritsijöitä ja häirityksi itsensä kokevia riittää. Joku voi todeta, että se on vain elämää, mutta tietty ruotu täytyy säilyttää. Isännöitsijä Pekka Kortelainen näkee asian filosofiselta, mutta samalla käytännön kokemuksen kannalta. Hän puhuu toisen ihmisen huomioon ottamisesta. Isännöintitoimintansa aikana hän on tavannut, kuullut ja nähnyt monenlaista. Tärkeintä on toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioiminen. Se kun muistettaisiin, niin paljon paremmin ihmisillä menisi kodeissaan ja asunnoissaan ja naapurisuhteet toimisivat hyvin. Kuinka sitten isännöitsijän näkökulmasta pitäisi toimia, jos joku kokee, että naapurin aiheuttama melu vaikuttaa arkiseen elämään vieden jopa yöunet. Tai miten voi elää häiritsemättä muita? Jos koet, että jossain asunnossa metelöidään häiriöksi asti, niin ilmoita häirinnästä vakavuudesta riippuen poliisille tai taloyhtiön isännöitsijälle. Mieluummin vasta useammasta kuin vain yhdestä kerrasta, mutta kertakin riittää, jos tilanne tuntuu vakavalta. Nykyisin kynnys on aika matala ilmoittaa pienistäkin häiriöistä, Pekka Kortelainen miettii. Kirjallisen varoituksen häiritsijälle antaa asunto-osakeyhtiön hallitus. Sen pitää olla kirjallinen dokumentti. Kerrotaan häiriöiden syyt ja ajankohta tai ajankohdat, mutta ei sitä, kuka on ilmoittanut häiriöstä poliisille, isännöitsijälle tai asunto-osakeyhtiön hallitukselle. Ennen kuin varoitus häirinnän aiheuttajalle tehdään, niin isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus ottaa häiriötä kokeneilta asukkailta tietoa häirinnästä ja kuuntelee heidän mielipidettään. Vuokralaisen kyseessä ollessa, osakkeenomistajan on saatava tieto häiritsijästä. Isännöitsijä Pekka Kortelainen muistuttaa, että ei ole koskaan hyvä mennä itse häiritsijän luo varsinkaan, jos tuntuu, että on kyse vakavasta tilanteesta. Jos tuntee naapurin hyvin, niin rauhallinen keskustelu voi tietenkin tulla joskus kyseeseen. 16 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

17 Lemmikkieläinten riehumisesta tulee joskus valituksia, mutta aina ei tiedetä, kenen naapurin koirasta on kyse. on herkkä aihe Monia häiriöistä valittavia ja useita häirintöjä Useimmin häiriöistä valittaa moni asukas. Kun ilmoitus häirinnästä lähtee, niin on kyse usein toistuvasta häirinnästä ja monista häiriötä kokeneista. Kortelainen kokee taloyhtiön kannalta joskus ongelmalliseksi sen, että asunnoissa tapahtuvista häiriöistä poliiseja sitoo salassapitovelvollisuus, jos heille tulee ilmoituksia tai kotikäyntejä. Asukkaat eivät aina uskalla myöskään kertoa, mitä naapurustossa tapahtuu, ja taloyhtiöiden on näin vaikea todistaa häiriöistä. Pelko voi olla päällimmäisenä tunteena, Kortelainen miettii. Yleisimpiä häiriöitä asunnoissa on juhlimisesta aiheutuva metelöinti, joka jatkuu pitkälle yöhön. Järjestysmääräykset vaihtelevat taloyhtiökohtaisesti. Aikataulut, milloin elämän pitäisi hiljentyä, liikkuvat illan kello 22 ja aamun kello 7 välillä, Pekka Kortelainen kertoo. Lemmikkien aiheuttama häiriö, kuten koirien haukunta, on yleinen ongelma, mutta esimerkiksi musisointi tai musiikin kuunteleminen kovaa, paitsi juhlimisen yhteydessä, aiheuttaa valituksia harvemmin. Kolmivuorotyötä tekevät kokevat aamun ja jopa päivän äänet häiritseviksi, kun heidän pitäisi pystyä nukkumaan päivällä. Joskus voi tulla väärä tai aiheeton ilmoitus. Joku välittää tietyn naapurin asunnosta kuuluvista häiritsevistä äänistä, mutta oikeasti naapuri ei ole edes ollut häirintähetkellä asunnossaan, saati naapurin koira, vaikka tietyn koiran haukunnasta on valitettu. Ei siis tiedetä, mistä asunnosta melu kulkeutuu ja mikä on aiheuttaja, Pekka Kortelainen sanoo. Yhteisöllisyyttä ja toisen huomioon ottamista Nykyään on joillakin valitettavan usein sellainen tapa elää, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Toivon, että käytetään enemmän maalaisjärkeä siinä, miten eletään ja asutaan ja otetaan huomioon muut. Toisten huomioon ottamisessa voisi olla joitain kasvatuksellisiakin tarkistuksia jo ihan lähtien vanhempien esimerkeistä lasten käyttäytymisen opettamisessa. Voisiko koulussa olla vaikka joitakin oppiaineita, jotka antaisivat ohjeita myös miten asua? Järjestyssäännöt jaetaan jokaiseen asuntoon, mutta läheskään kaikki eivät viitsi niitä edes lukea, Pekka Kortelainen miettii. Jatkuu >> Keski-Suomen Kiinteistöviesti 17

18 Hän toivoo, että yhteisöllisyys yleensä palaisi takaisin nykymenoon. Tervehdittäisiin naapuria ja oltaisiin myönteisesti kiinnostuneita siitä, mitä hänelle kuuluu. Nyt näkyy monilla minä ite -meno olevan vallalla. Suvaitsevaisuuden täytyy lisääntyä puolin ja toisin. Näin varmaan moni konflikti pystyttäisiin keskustelemaan ilman valituksia ja riitoja. Ennen juteltiin naapurin kanssa ja tunnettiin tämä. Nyt ollaan vieraantuneita, asukkaat vaihtuvat tiuhempaan ja sosiaalinen kanssakäyminen vähentyy samassa taloyhtiössä asuvien kanssa. Joskus yksinäisyys on syynä siihen, että aletaan tarkkailla muiden elämää ja alkaa häiritä, kun oma elämä on tapahtumaköyhää. Ei ole ollenkaan tavatonta, että varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät oikein tahdo jaksaa lasten leikkejä. Toisaalta liian usein lasten annetaan mekastaa turhan äänekkäästi tai liian myöhään rappukäytävissä tai kodeissaan. Oppimista on meillä kaikilla, Pekka Kortelainen tuumaa. Kortelaisen mukaan hyvin harvoin kuitenkin huoneisto otetaan hallintaan ja vuokrasopimus puretaan häiritsevän elämän vuoksi, mutta kyllä sellaistakin valitettavasti joskus sattuu. Yleensä asia on saatu muuten hoidettua, ennen kuin on jouduttu huoneiston hallintaanottotoimenpiteisiin tai vuokrasopimuksen purkuun, Kortelainen toteaa. Usein pienissä taloyhtiöissä on odotetustikin rauhallisempaa ja vähemmän valituksia ja se perustuu pääosin siihen, että naapurit tuntevat toisensa. Remontit, tupakointi, ryyppääminen, huumeet Pekka Kortelainen kertoo, että remontit ovat yksi syy valittaa häiriöistä. Taloyhtiöiden remonteista tiedotetaan ja niiden kestoaika on useimmiten ennakoitavissa ja remonttia tehdään virka-aikaan, mutta yksityisesti tehtävät remontit voivat joskus jatkua pitkäänkin. Moni remontoi vakitöidensä jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin liian myöhään, jolloin melu häiritsee muita asukkaita. Tässäkin pitäisi käyttää maalaisjärkeä. Ei liian myöhällä porausta tai vasaranpauketta. Aina voi kuvitella, miltä toisesta tuntuu eli pistää itsensä toisen asemaan. Pekka Kortelainen miettii, että nykyisin yhä häiritsevämmiksi koetaan erilaiset hajut, joista päällimmäisenä tupakanhaju, joka on allergisille todellinen riesa. Siitä tulee tasaisin välein valituksia ja aiheesta keskustellaan yleisönpalstoilla. Myös ulkoa tulevat äänet, kuten lehtipuhallinten ja ruohonleikkureiden pärinät rivi- tai kerrostalojen pihoissa häiritsevät joitakin. Ne kuuluvat kuitenkin normaalin arjen ääniin, jos noudatetaan järjestyssääntöjä ja aikatauluja. Pekka Kortelaisen mukaan suurimpia valituksia aiheuttavia syitä on toistuva, vahvasta alkoholinkäytöstä aiheutuva metelöinti, mutta myös huumeiden tai sekakäytön ongelmat aiheuttavat asukkaille pelkoa. Kortelainen muistuttaa, että eri henkilöillä on erilainen metelinsietokyky. Jotain häiritsee pienikin poikkeava melu, toinen ei sille korviaan lotkauta tai pistää korvatulpat ja antaa asian olla. Isännöitsijä Pekka Kortelainen on nähnyt yli 20-vuotisen isännöintitoimintansa aikana monenlaisia häirintätapauksia, mutta harvemmin sellaisia, että asukkaan vuokrasopimus on sanottu irti tai tehty asunnon hallintaanotto. Asia on saatu hoidettua jo ennen ko. toimenpiteitä. Isännöitävät kohteemme ovat pääosin keskustan alueella kerrostaloja ja osa liike- ja toimistotiloja. Kohteita meillä on reilut parikymmentä, joten olemme aika pieni toimisto. Isommissa isännöintifirmoissa varmaan ongelmiakin ilmenee useammin. Tarja Ruuska Äänekäs juhlinta myöhään yöllä saattaa häiritä naapureita. Paras sopia puhumalla Asukkaiden erilaiset tavat, elämäntilanne ja työajat saattavat koetella sietokykyä ja synnyttää riitatilanteita taloyhtiössä. Monilapsisen perheen normaalista elämästä syntyy usein enemmän ääntä kuin eläkepäiviään viettävän pariskunnan hiljaiselosta. Asukkaiden on kuitenkin sopeuduttava normaaliin asumiseen. Taloyhtiön on vaikea puuttua asukkaiden arjen elämään liittyviin riitoihin, jotka olisi paras sopia puhumalla. Jos esimerkiksi toiset asukkaat häiriintyvät naapurin päivittäisestä pianonsoitosta, voitaisiin sopia määrätyt kellonajat, jolloin voi soittaa, toteaa Keski- Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Irja Putkuri-Niemistö. Mikä on häiritsevää elämää Sen määrittely, mikä on häiritsevää elämää ja mikä taas hyväksyttyä toimintaa, ei ole helppoa. Joskus esiintyy tilanteita, joissa yksi naapuri kokee jatkuvasti tulevansa häirityksi, kun muut naapurit eivät ole kokeneet mitään häiriötä. Tämä voi johtua siitä, että henkilöiden käsitys normaaliin asumiseen kuuluvasta toiminnasta vaihtelee. Valitettavasti kiusaamista tapahtuu myös taloyhtiöissä, joten myös se vaihtoehto on otettava huomioon. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat huoneistossa metelöinti ja kovaääninen musiikin soittaminen. Häiriötilanteisiin liittyy usein myös runsasta päihteiden käyttöä ja tappeluita. Muita asukkaita uhkaavan käytöksen aiheuttamiin häiriötilanteisiin on aina syytä kutsua poliisi paikalle. 18 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

19 Irja Putkuri-Niemistö ottaa esimerkin Korkeimman oikeuden päätöksestä: Korkein oikeus katsoi, että talon muita asukkaita oli häiritty, kun huoneistossa soitettiin pianoa 6 7 tuntia päivässä aamuisin, iltapäivisin ja iltaisin. Ratkaisu osoittaa, että myös sinänsä sallittuna pidettävä toiminta, kuten pianon soittaminen voi pitkään jatkuessaan muuttua häiritseväksi. Toiminnan ajankohdallakin on merkitystä esimerkiksi päiväaikaan sallittu musiikin soittaminen on sinänsä sallittua, mutta soittaminen öiseen aikaan voi aiheuttaa naapureille häiriötä. Yöaikaan tapahtuvaa häirintää arvioidaan ankarammin kuin päiväaikaan tapahtuvaa. Järjestyslaista ja järjestyssäännöistä Järjestyksen säilyttämiseksi tarpeellisia normeja on mm. järjestyslaissa ja taloyhtiöiden järjestyssäännöissä. Taloyhtiön järjestyssäännöt olisi hyvä vahvistaa yhtiökokouksessa. Järjestyssäännöissä on tyypillisesti määräyksiä yhteisten tilojen käytöstä, kuten kulkemisesta ja tavaroiden säilyttämisestä, jätteiden lajittelusta, ajoneuvojen pysäköinnistä, mattojen ja vuodevaatteiden tomuttamisesta. Lisäksi on määräyksiä, jotka koskevat huoneistoja ja yleensä niissä tapahtuvaa toimintaa, huoneiston hoitoa, korjaus- ja muutostöitä sekä niistä ilmoittamista taloyhtiölle ja naapureille, parvekkeiden käyttöä, toiminnanjohtaja luettelee. Järjestysmääräysten tarkoituksena on edistää asukkaiden kotirauhaa, viihtyisyyttä, tilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Järjestyssääntöjä laadittaessa ja tulkittaessa on muistettava, ettei niillä saa rajoittaa tarpeettomasti normaalia asumista. Esimerkiksi öiseen aikaan kielletty häiriön aiheuttaminen ei saa rajoittaa työstä palaavan asukkaan suihkunkäyttöä, vaikka siitä aiheutuisi lyhytaikainen haitta naapureille. Autojen pysäköinti muulle piha-alueelle kuin pysäköintialueelle aiheuttaa taloyhtiöissä usein ongelmia mm. pihalla liikkuvien turvallisuuden, aurauksen ja hälytysajoneuvojen esteettömän kulun vuoksi. Esimerkiksi Korkein oikeus katsoi rikotun järjestysmääräyksiä, kun asukkaat olivat vastoin järjestyssääntöjen määräystä käyttäneet pihaaluetta jatkuvasti pysäköintipaikkanaan. Hallintaanotosta ja sen perusteista Hallintaanoton idea on ottaa huoneiston hallinta pois osakkaalta määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi. Yhtiö vuokraa huoneiston viipymättä käyvästä vuokrasta hallinnassaolon ajaksi. Osakkaan, vuokralaisen tai muuten käyttöoikeuden Jos asukkaat häiriintyvät naapurien päivittäisestä pianonsoitosta, voitaisiin sopia määrätyt kellonajat, jolloin voi soittaa. saaneen henkilön menettely voi olla huoneiston hallintaanottomenettelyn perusteena silloin, kun osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata sääntöjä, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Häiriötä voivat aiheuttaa huoneiston haltijan lisäksi myös hänen vieraansa. Järjestyksen rikkominen hallintaanottoperusteena on rajattu vain osakkaaseen tai muuhun huoneistossa asuvaan. Käytännössä häiritsevä elämä ja järjestyksen rikkominen ovat usein rinnakkaisia hallintaanottoperusteita, Irja Putkuri-Niemistö kertoo. Hän muistuttaa, että hallintaanottomenettelyyn ei voida lähteä puutteellisen selvityksen perusteella. Hallintaanoton perusteena olevalla käyttäytymisellä on oltava vähäistä suurempi merkitys. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan ottaen huomioon toiminnan esimerkiksi häiriön kesto, sen voimakkuus ja ajankohdat. Toiminnalta edellytetään jonkinlaista jatkuvuutta tai toistuvuutta. Osakas voi vastustaa hallintaanottoa panemalla vireille yhtiökokouksen päätöksen moitekanteen käräjäoikeudessa. Näyttövelvollisuus on yhtiöllä, eli sen on varauduttava osoittamaan oikeudenkäynnissä, että hallintaanotolle on ollut riittävät perusteet. Yhtiön on syytä kerätä näyttöä ja pyytää esim. häiriöistä ilmoittaneilta asukkailta kirjallisia selvityksiä siitä, millaista häiriötä on aiheutunut, milloin, kuinka kauan häiriö on kestänyt ja mikä on ollut häiriön voimakkuus. Häiriöistä kärsineet asukkaat voivat varautua todistajiksi oikeudenkäyntiin kirjaamalla muistiin havaintojaan, jotta pystyvät oikeudessa kertomaan kokemistaan häiriöistä. Yhtiön hallitus varoittaa ensin kirjallisesti hallintaanoton uhasta. Varoituksessa on ilmoitettava varoituksen antamisen peruste ja mahdollisuus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Varoituksen tarkoitus on antaa asukkaalle mahdollisuus korjata toimintaansa. Jos asukas ei korjaa menettelyään yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto otetaan yhtiön hallintaan. Varoitus ja yhtiökokouksen päätös on annettava todistettavasti tiedoksi osakkeiden omistajan lisäksi vuokralaiselle tai muulle huoneiston käyttöoikeuden saaneelle, Irja Putkuri Niemistö toteaa. Varoitus on voimassa kohtuullisen ajan sen antamisesta, joten taloyhtiön ei pidä lykätä asian käsittelyä tarpeettomasti. Jos osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva varoituksen johdosta korjaa toimintaansa, ei yhtiö enää saa ottaa huoneistoa hallintaan, toiminnanjohtaja korostaa. Tarja Ruuska Keski-Suomen Kiinteistöviesti 19

20 lyhyesti Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioidaan kyselyllä Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Oikeusministeriö selvittää vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita taloyhtiöiden osakkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönvälittäjille suunnattavilla kyselyillä. Kyselyillä selvitetään, miten asunto-osakeyhtiölaki on vaikuttanut taloyhtiöiden hallintoon, yhtiökokoukseen ja kiinteistönpitoon taloyhtiöissä. Lisäksi kartoitetaan, miten taloyhtiöiden maallikkotarkastus eli toiminnantarkastus on otettu käyttöön ja miten asuntoosakeyhtiölaki on vaikuttanut asuntokauppoihin. Kyselyissä tiedustellaan myös käytäntöjä ja parannusehdotuksia taloyhtiön tilikauden aikaisen tiedottamisen sekä yhtiön ja osakkaan välisten erimielisyyksien ratkaisemisen osalta. Osallistumalla kyselyyn osakkaat, hallituksen jäsenet, Kiinteistöpalvelut ry muuttaa nimensä Kiinteistötyönantajat ry:ksi. Kiinteistötyönantajat-nimi kuvaa paremmin liiton sääntöjen mukaista tehtävää ja jäsenyritystemme toimintakenttää. Uusi nimi otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluva Kiinteistöpalvelut ry perustettiin vuonna Liittoon kuuluu noin 400 työnantajajäsentä, joiden palveluksessa ja nykyisten työehtosopimusten piirissä on lähes työntekijää ja toimihenkilöä. isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät voivat antaa tärkeitä tietoja asunto-osakeyhtiölain kehittämiseksi. Vastausaika on Kyselyn tulokset julkaistaan helmikuussa 2014 ja ne otetaan huomioon, kun lain uudistustarvetta arvioidaan. Kyselyt toteuttaa oikeusministeriö yhdessä Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton kanssa. Vastaa kyselyyn alla olevista nettisoitteesta oman roolisi mukaisesti: Asunto-osakas: S/9C97AB5D06D3052E.par Hallituksen jäsen: S/363DEE44E6078BCE.par Isännöitsijä: S/46BD9D1BB20B07EF. par Kiinteistöpalvelut ry muuttuu Kiinteistötyönantajat ry:ksi Liiton jäsenyritykset tarjoavat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja, kuten kiinteistöhuoltoa, teknisiä palveluja, energianhallintapalveluja, ulkoalueiden hoitoa ja siivousta. Lisäksi jäsenet tarjoavat erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluja sekä kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistöjen hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja. Taloyhtiöt ovat järjestäytyneet kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöpalvelut ry:hyn talonmiesten työsuhteiden osalta. Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet aina hankittaessa seuraavia palveluja, riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. isännöintipalvelu kiinteistönhoito- tai huoltopalvelu siivouspalvelu yksittäinen vauriokorjaus laajempi korjausurakka muut vastaavat palvelut Pitkäkestoisten sopimusten osalta (sopimuksen kesto yli 12 kuukautta) Kiinteistöliitto suosittaa tarkistamaan palveluntuottajien verojen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta koskevat tiedot esimerkiksi hallituksen tilinpäätöskokouksen yhteydessä, kirjaamaan tästä merkinnän hallituksen kokouksen pöytäkirjaan sekä liittämään todistukset pöytäkirjan liitteeksi. Suositeltavaa on tarkistaa palveluntarjoajan taustat säännöllisin väliajoin vuotta lyhyemmissäkin sopimuksissa. Sopijakumppanin kuuluminen edelleen esimerkiksi ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin vaikuttaa palveluntuottajalle maksettavaan suoritukseen. Sopimuksissa voidaan asettaa palveluntuottajalle velvoite tietojen toimittamiseen. Taloyhtiö voi tarkistaa tiedot myös omatoimisesti. Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa tiedot Tilaajavastuu.fi -palvelun kautta palveluun liittyneiden palveluntuottajien osalta. Selvitysvelvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään Luotettava kumppani -ohjelmaan osoitteessa: Taloyhtiön kannattaa edellyttää palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa. Kiinteistöliiton suositus luettavissa kokonaisuudessaan netissä osoitteessa: attachements/ T pdf. 20 Keski-Suomen Kiinteistöviesti

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Isännöintiliiton. markkinakatsaus. Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009

Isännöintiliiton. markkinakatsaus. Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009 Isännöintiliiton korjausrakentamisen markkinakatsaus Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009 Tutkimuksen toteutus Verkkokysely 15.-21.9 2009 Vastaajina 490 isännöitsijää eri

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014 Asuminen Asuntoosakeyhtiöiden talous Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010 Asuminen Asunto-osakeyhtiöiden talous Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto, Asunto, toimitilaja

Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto, Asunto, toimitilaja Sisäasiainministeriö LAUSUNTO Oikeusyksikkö 28.11.2011 lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen LAUSUNTO APULAISOIKEUSASIAMIES JUSSI PAJUOJAN PÄÄTÖKSEN DNRO 1354/2/11 JOHDOSTA KOSKIEN POLIISILLA OLEVIEN TIETOJEN

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.00 Putkiremonttibarometri 2013, toteutus ja vastaajat - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 24.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012 KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012 YLEISTÄ Rakentaminen kääntyi vuonna 2012 Rakennusteollisuuden mukaan noin kolmen prosentin laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat Suomessa

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Tiedotustilaisuus 13.2.2014 Juha Lemmetyinen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 20-70-vuotiaat suomalaiset Vastaajat asuvat isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestyksen määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty AOYL 78 Kiinteistöliiton

Lisätiedot