Oulun Seutu VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN SUUNNITELMAN AJANTASAISTAMINEN JA ALUEIDEN ARVOTTAMINEN SELOSTUSLUONNOS

Transkriptio

1 Oulun Seutu VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN SUUNNITELMAN AJANTASAISTAMINEN JA ALUEIDEN ARVOTTAMINEN SELOSTUSLUONNOS LOG O tähän Sepänkatu 9 A 7, 9000 Oulu Puh Fax etunimi.sukunimi@airix.fi OULUN SEUTU

2 tyhjä sivu

3 Sisällysluettelo JOHDANTO... LÄHTÖKOHDAT... NYKYTILANTEEN AJANTASAISTAMINEN... VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN JA REITTIEN ARVOTTAMINEN...8. PROSESSIN KULKU...8 VIVA VERKKO JA TOTEUTTAMINEN... SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄT VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEET JA REITIT.... Saaristomaisema.... Merenrantamaisema.... Rakennettu kulttuuriympäristö...6. Joki ja rannat...6. Metsät ja suot Reitit JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET...7 Liitteet: VIVA Oulun Seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma, Nykytilannekartta : VIVA Oulun Seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma, Tavoitetilannekartta :00.000

4

5 JOHDANTO Oulun Seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelma (Viva) on jatkosuunnitelma vuonna 998 valmistuneelle Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmalle. Oulun Seutu käsittää nykyisin kymmenen kuntaa. Oulun Seutuun liittyvä Ylikiiminki on otettu mukaan tähän tarkasteluun. Viva-suunnitelma sisältää kaksi karttaliitettä. Toinen karttapiirustus kuvaa virkistysalueiden ja reittien nykytilannetta ja toinen piirustus alueiden ja reittien merkittävyyttä. Nykytilannekartta on kooste Oulun kaupunkiseudun Vivasta, Oulun Seudun Yleiskaavasta, Oulun Seudun Ympäristöviraston ilmoittamista reiteistä ja kohteista, kuntien retkeilyoppaista, Lipas-suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista sekä kuntien liikunta- ja vapaa-ajan toimen ilmoittamista reiteistä ja kohteista. Toinen karttapiirustus ns. TavoiteViva kuvaa alueiden ja reittien merkittävyyttä seudullisina virkistys- ja vapaa-ajan alueina. Alueiden ja reittien arvotus on ollut tärkeä osa ajantasaistettua Viva suunnitelmaa. Merkittävyys on tässä suunnitelmassa jaettu kahteen eri pääluokkaan niin alueiden kuin reittienkin osalta. Kriteereinä on käytetty virkistyskäyttöarvoa, luontoarvoa, maisema-arvoa, vapaa-aika-arvoa, saavutettavuusarvoa ja alueen matkailuarvoa. Arvotettavat alueet on koostettu nykytilanne kartalle. TavoiteVivaan on merkitty reittien osalta myös yhteystarpeita. Merkittävyydeltään ensimmäiseen luokkaan kuuluvat ne reitit, joiden avulla alueet voidaan kytkeä toisiinsa ulkoilu tai veneilyreitin avulla. Suunnitelma on tehty konsulttityönä AIRIX Ympäristö Oy:n Oulun toimistossa, jossa suunnittelusta on vastannut maisema-arkkitehti Terttu Kurttila. Suunnittelijoina ovat olleet suunnitteluavustaja Tuija Junttila ja suunnittelija Markku Nikula. Tilaajan edustajana työhön on osallistunut Oulun Seudun seutusuunnittelija Anne Leskinen. Seudun kuntien liikunta- ja vapaa-ajantoimi, Oulun Seudun ympäristövirasto, Oulun Matkailu sekä kuntien johto ja tekniset toimet ohjausryhmän ohella ovat osallistuneet alueiden ja reittien arvottamiseen. Työn tilaajana on Oulun kaupungin Tekninen Keskus. Työn tavoitteena on luoda edellytykset tarkempaan suunnitteluun ja aikatauluttamiseen VIVA-alueiden ja reittien toteuttamiseksi ja saada aikaan seudullinen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkosto, jonka reittien varrella on esitetty matkailullisesti ja virkistyksellisesti merkittävät seudulliset kohteet ja alueet. Suunnitelma on laadittu kesäkuun 007 ja syyskuun 007 välisenä aikana. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Ohjausryhmään on kuulunut: Jouko Leskinen, Oulunsalon kunta, puheenjohtajana Jukka Weisell, Limingan kunta Pekka Salmela, Kempeleen kunta Marketta Karhu, Oulun kaupunki Olli Lipponen, Oulun kaupunki Paula Korkala, Oulun kaupunki Rauno Malinen, Pohjois-Pohjanmaan Liitto Matti Bäckström, Oulun kaupunki Seppo Kangas, Virpiniemen Liikuntaopisto Olli Heinonen, Haukiputaan kunta elokuun 007 loppuun saakka Juha Pesonen, Muhoksen kunta, syyskuun ajan Sari Matinheikki, Oulun kaupunki Anne Leskinen, Oulun Seutu, sihteerinä Oulussa 7. syyskuuta 007, Terttu Kurttila

6 LÄHTÖKOHDAT Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA on valmistunut vuonna 998. Suunnitelmassa on määritetty Oulun, Hailuodon, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen, Oulunsalon ja Muhoksen kuntien virkistys- ja vapaa-ajan alueet. Suunnitelma sisältää neljä eri teemakarttaa: Kesäteema nykytilanne ulkoilu- ja retkeilyalueet Talviteema nyky- ja tavoitetilanne moottorikelkkareitit Kesä- ja talviteema - nykytilanne kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kesä- ja talviteema tavoitetilanne VIVA-suunnitelma Aikaisempi Oulun kaupunkiseutu on nykyisin Oulun seutu. Oulun seutu käsittää kaupunkikuntien lisäksi Limingan, Lumijoen, Tyrnävän kunnat ja vuoden 009 alusta myös Ylikiimingin kunnan. VIVA-suunnitelma laajennettiin myös näiden kuntien alueelle. Kaupunkiseudun VIVA suunnitelmaa täydennettiin virkistys- ja vapaa-ajan reittien lisätarkastelulla. Suunnitelman nykytilanteen reittikartoitukseen lisättiin seudullisesti merkittävät kevyen liikenteen väylät ja ratsastusreitit. Toisena lähtökohtana on käytetty Oulun Seudun Yleiskaavaa. Oulun Seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittävät virkistys- ja vapaa-ajan alueet on osoitettu kartoilla: virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet ja luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Lumijoen, Tyrnävän ja Limingan osalla Oulun Seudun Yleiskaava oli pääasiallinen lähtökohta aluemäärityksille. Ylikiimingin aluetiedot ovat peräisin alustavasti maakuntakaavasta, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Museoviraston julkaisuista. Kolmantena lähtökohtana ovat olleet Oulun Seudun ulkoilureitit opaskartta, josta on poimittu tietoja reiteistä ja palveluista. Kuva Ote Oulun Seudun Yleiskaavakartasta.

7 Kuva Ote Oulun Seudun ulkoilureitit -kartasta. Viva - suunnitelman tarkoituksena on selvittää, mikä seudulla on tärkeää virkistys- ja vapaaajan sekä matkailutoiminnan kehittämisen kannalta. Nykytilanteen ajantasaistaminen Nykytilanne kartta tehtiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa nykytilanne-karttaan kerättiin tiedot Seudun - ulkoilureiteistä - hiihtoladuista - veneväylistä - moottorikelkkareiteistä - virkistysalueista - suojelualueista - palvelupisteistä - maisemallisesti arvokkaista alueista ja kohteista - kulttuurihistoriallisista kohteista ja alueista VIVA nykytilannekarttaan lisättiin - muinaisjäännökset - kulttuurihistorialliset merkittävät alueet ja kohteet - perinnemaisemat - luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit - luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet - ratsastusreitit

8 - kevyen liikenteen väylät Materiaalin kokoamisen jälkeen kuntien liikuntatoimen edustajat tarkistivat ja täydensivät tietoja kolmessa eri kokouksessa. Täydennys- ja tarkistustyöhön osallistuivat kesäkuussa 007: - Olli Heinonen, Haukipudas - Kari Näppä, Kiiminki - Antti Udd, Liminka - Jyrki Siekkinen, Tyrnävä - Hannu Hietala,Kempele - Kari Satamo, Lumijoki - Mervi Uusimäki, Oulu - Kaija Tervo, Oulunsalo - Juha Pesonen, Muhos - Petri Yli-Pyky, Ylikiiminki Hailuodon edustaja toimitti retkeilykartan konsultin käyttöön. Tehtyjen täydennysten ja korjausten jälkeen Viva nykytilanne-piirustus sisälsi niin paljon merkintöjä, että kokonaisuuden hahmottaminen ja kartan luettavuus oli hankala. KUVA Ote. vaiheen viva-kartta

9 KUVA Kaupunkiseudun Viva suunnitelman rakenteet ja palvelut Toisessa vaiheessa Nykytilanne-karttaa yksinkertaistettiin paketoimalla toiminnat kuuteen eri lohkoon, joita ovat vapaa-ajan viettoa palvelevat alueet ja rakenteet, urheilua palvelevat alueet ja rakenteet, kuntoilua ja liikuntaa palvelevat alueet ja rakenteet, retkeilyä palvelevat alueet ja rakenteet, luontoharrastusta palvelevat alueet ja rakenteet sekä eläinharrastusta palvelevat alueet ja rakenteet. Seudullisesti merkittävinä virkistys- ja vapaa-ajanalueina osoitettiin vain ne alueet, jotka ovat Seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittävä luontokohde seudullisesti merkittävä virkistyskohde seudullisesti merkittävä matkailukohde seudullisesti merkittävä maisemakohde VIVA-raportissa seudullisesti merkittävä virkistysalue seudullisesti merkittävä suojelualue seudullisesti merkittävä maisema-alue

10 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on osoitettu kartalla yhtenäisellä aluemerkinnällä silloin, kun kohteet ovat sijainneet lähellä toisiaan. Muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet ja maisemallisesti merkittävät alueet on osoitettu aluemerkinnällä sellaisenaan yleiskaavan antamia rajoja noudatellen. Ylikiimingin osalta lähteenä on käytetty museoviraston julkaisua Rakennettu kulttuuriympäristö ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton julkaisua Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Alueita on myös tarkastelu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan perusteella. Reittitietoutta yksinkertaistettiin poistamalla lähinnä kuntien ilmoittamia ja ulkoilureittikartasta poimittuja lyhyitä reittejä, joiden katsottiin palvelevan lähinnä paikallisia asukkaita. Valtakunnalliset reitit on esitetty nykytilannekartassa. Oulun Seudun kevytliikennestrategiaa ja palvelutasosuunnitelmaa on käytetty TavoiteVivan lähtöaineistona. Parhaillaan työn alla on moottorikelkkailun valtakunnallisen reitistön suunnittelu. Nykytilanne kartalle päätettiin merkitä vain viralliset moottorikelkkareitit. Nykytilanne kartan tarkoituksena on olla TavoiteVIVAn taustamateriaalina analyysivaiheessa. Reittien suhteen tavoitteena oli löytää sellaisia reittejä, joiden varrella on erilaisia, ensisijaisesti seudullisia ja toissijaisesti kunnallisia alueita ja kohteita. Seudulla on paljon mielenkiintoisia kohteita, joita on olemassa, mutta niitä ei ole hyödynnetty matkailu eikä virkistys- ja vapaa-ajan toiminnassa. KUVA. Ote Oulun Seudun teemakartasta : Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet 6

11 KUVA Ote Oulun kaupunkiseudun Viva-suunnitelmasta Kuva : Oulun Seudun kevyenliikenteen pääverkko ja keskukset 7

12 VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN JA REITTIEN ARVOTTAMINEN Arvottamisen kriteerit määritettiin alustavasti kesäkuussa 007 ja niitä tarkennettiin prosessin aikana seuraavaan muotoon: Virkistys- ja vapaa-ajan alueella ja reitillä on - - virkistyskäyttöarvoa, jota syntyy monipuolisesta tarjonnasta. Virkistyskäyttöarvo on korkea, jos alueella on esim. golfkenttä, kuntoranta, kanoottireitti, kota luontoarvoa, jota on, jos alueella on virallisesti rekisteröity luontoarvo esim. suojelu-arvo - maisema-arvoa, jos alue on virallisesti rekisteröity maisemakohde esim. Hailuodon kansallismaisema - vapaa-aika-arvoa, jota on alueella tai kohteella, jolla viivytään yhden tai useamman päivän ajan. Tällaisia alueilla voi olla esim. virkistyskalastusta tai ratsastus-, melonta- tai veneilyreitti. - saavutettavuusarvoa mitataan sillä, miten alueelle päästään esim. yleiset kulkuneuvot, auto, vene polkupyörä - matkailuarvoa on alueilla, joilla on virkistys- ja vapaa-ajantoiminnan lisäksi palvelu- ja ohjelmatarjontaa matkailijoille - muuta arvoa on muinaismuistolla ja kulttuurihistoriallisella kohteella. Prosessin kulku Alueiden ja reittien arvotus oli kolmiportainen. Ensimmäisessä vaiheessa arvotus tehtiin aiempien julkaisujen ja selvitysten pohjalta. Toisessa vaiheessa kesäkuun lopussa pyydettiin Seudun ympäristövirastoa ja kuntien johtoa arvottamaan oman kunnan alueella sijaitsevat seudullisesti merkittävät virkistys- ja vapaaajanalueet sekä reitit. Tässä vaiheessa vain Oulun Seudun Ympäristövirasto vastasi kyselyyn ja arvotti kaikkien kuntien alueet ja reitit kohdassa. mainituilla kriteereillä. Oulun kaupungin katu- ja viherpalvelut osallistuivat Ympäristöviraston arvotusprosessiin. Seudun Ympäristövirasto käytti apuna pisteytystä seuraavasti: 8

13 Kriteeri tarjonta luonto maisema virkistys muu saavutettavuus summa seudullinen jatkuvuus seud.merk/kiirellisyys Pisteet palvelutarjonta (leikkikentät, urheilufasiliteetit, polut, virkistysrakenteet jne.) virallinen luontoarvo (suojelualue, -muistomerkti, lajit) virallinen maisema-arvo vapaa-ajanarvo (viivytään todennäköisesti pitempään) muut arvot (kulttuurihistoria, muinaismuistot, geologia) helppous päästä alueelle edellisten summa - alueen/reitin jatkumo kunnan ulkopuolelle seudullisesti - Airixin lähetteen mukaan KUVA : Oulun Seudun Ympäristöviraston käyttämä alueen ja reitin merkittävyyden laskentamalli alue Suisto Limingantulli Kempeleenlahti Tahkokangas Hiukkavaara Pyykösjärvi Kuivasjärvi Letonniemi Meren saaret Pateniemi Aaltokangas Korvensuora Hiukkavaaran järvialue Iinatti Hangaskangas Lapinkangas Pilpasuo Sanginjoki reitit merenrantareitti Suisto-Turkansaari -reitti Suisto-Kiiminki -reitti Suisto-Kuivasjärvi -reitti Pateniemi-Kynsilehto -reitti Oulujoki suisto ja merialue Ouluntulli-Isosuo -moottorikelkkailureitti Hiukkavaara-Ylikiiminki -moottorikelkkailureitti Tahkokangas-Ouluntulli -moottorikelkkailu-ura Hiukkavaara-Aura maja -moottorikelkkailureitti Valkiaisjärvi-Haukipudas -moottorikelkkailureitti Lapinkangas-Sanginjoki -moottorikelkkailureitti tarjontaluonto maisema virkistysmuu saavutettavuus summa. jatkuvuus merkittävyys/kiireellisyys KUVA Oulun Seudun Ympäristöviraston laatima alueiden ja reittien merkittävyysarviointi Kysely jouduttiin uusimaan Seudun kunnille elokuussa 007, koska vastauksia kesäkuun kyselyyn tuli erittäin vähän. Tässä vaiheessa kysely suunnattiin kuntien tekniselle toimelle. Vastausmallina käytettiin Seudun Ympäristöviraston arvotusmallia, joka kuitenkin osoittautui liian työlääksi kunnille. Konsultti sai vastaukset pääasiassa kirjeinä. Osassa vastauksia täydennettiin alue- ja reittivalikoimaa. Muutaman kunnan osalta jouduttiin tekemään vielä kolmas kyselykierros ja syyskuun 007 alussa konsultti oli saanut kaikilta kunnilta palautteen merkittäviksi virkistys- ja vapaa-ajanalueiksi. 9

14 Lähetettyihin kuntakyselyihin vastasivat seuraavat tahot: Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Rauno Malinen, Sampo Kangastalo Oulun seudun ympäristövirasto, katu- ja viherpalvelut sekä liikuntavirasto, Marketta Karhu, Olli Lipponen Oulun Matkailu, Matti Bäckström Haukiputaan kunta, Olli Heinonen Oulun-salon kunta, Jouko Leskinen Muhoksen kunta, Eero Airaksinen Yli-Kiimingin kunta, Sisko Repola Kiimingin kunta, Hilkka Lempiäinen Tyrnävän kunta, Simo Pöllänen, Jyrki Siekkinen Lumijoen kunta, Eino Jakkula, Ari Korkala Limingan kunta, Jukka Weisell Hailuodon kunta, Matti Soronen, rakennustarkastaja Kempeleen kunta, Pekka Salmela Kolmannessa vaiheessa kuntien esityksen pohjalta laadittua seudullisesti merkittävien virkistys- ja vapaa-ajanalueiden luetteloa käsiteltiin pienryhmässä, johon ohjausryhmä nimesi jäseniksi Anne Leskisen, Paula Korkalan, Rauno Malisen ja Terttu Kurttilan. Tässä vaiheessa alueet jaettiin vielä kolmeen eri merkittävyysluokkaan seuraavien kriteereiden mukaan: MERKITTÄVYYSLUOKKA Nämä alueet sisältävät, virkistyskäyttöarvoja, vapaa-aika-arvoja, saavutettavuusarvoja, mahdollisesti luontoarvoja, maisema-arvoja, kulttuurihistoria-arvoja ja matkailuarvoja. Alueet ovat yleisesti tunnettuja, laajoja kokonaisuuksia. Tähän luokkaan kuuluvan virkistys- ja vapaa-ajanalueen sekä reitin kehittäminen ja hoito on ensisijaisesti Oulun Seudun tehtävä. MERKITTÄVYYSLUOKKA Alueet ovat merkittäviä vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta. Ne palvelevat lähinnä paikallisia käyttäjiä ja niiden arvosisältö on kapeampi kuin merkittävyysluokassa. Tähän luokkaan kuuluvan virkistys- ja vapaa-ajanalueen sekä reitin kehittäminen ja hoito on ensisijaisesti kunnan tehtävä. MERKITTÄVYYSLUOKKA Alueet ovat virkistys- ja vapaa-ajan alueita, joiden arvo perustuu ensisijaisesti suojeluun, (luonnonsuojelu, maisemansuojelu, kulttuurihistoria) Tähän luokkaan kuuluva virkistys- ja vapaa-ajanalue sekä reitti eivät vaadi tässä vaiheessa Oulun Seudun tai kunnan kehittämis- tai hoitotoimenpiteitä. Merkittävyysluokka päätettiin poistaa tavoitevivasta, koska alueet ovat pääasiassa suojelupainotteisia ja ne eivät käytetyn luokkajaon mukaan tarvitse tässä vaiheessa kehittämistä tai hoitoa.. 0

15 VIVA VERKKO JA TOTEUTTAMINEN Kaupunkiseudun tärkeät virkistys- ja vapaa-ajanalueet yhden kehän kaupungin ympärille. Erillisalueina seudullisesti merkittäviä olivat Martimojoen alue, Rokua, Liminganlahti ja Hailuoto.. KUVA : Ote Oulun kaupunkiseudun VIVA-raportista. VIVA-KAAVIO

16 Viva kaaviota on vuosien varsilla täydennetty uusilla aluemerkinnöillä. Kehämalli on häviämässä ja muuttumassa verkkomalliksi MARTIMOJOEN MARTIMOJOEN ALUE ALUE KIIMINKIJOEN KIIMINKIJOEN SUISTO SUISTO ki jo VIRPINIEMI VIRPINIEMI Kiim ink i KOITELINKOITELINKOSKI KOSKI PERÄMEREN PERÄMEREN SAARET SAARET SANGINSANGINJOKI JOKI OULUJOEN OULUJOEN SUISTO SUISTO i ok uj ul O HAILUOTO HAILUOTO AIKIO AIKIO VARJAKKA VARJAKKA SALONSELKÄ SALONSELKÄ HONKANEN HONKANEN LEPPINIEMILEPPINIEMIKORKALANKORKALANVAARA VAARA LUMIJOEN LUMIJOEN VARJAKKA VARJAKKA LIMINGANLIMINGANLAHTI LAHTI LAKEUDEN LAKEUDEN MAISEMA-ALUE MAISEMA-ALUE KUVA : Oulun Yleiskaavaa varten työstetty VIVA kaavio (Pekka Salmela) Nyt laadittu virkistys- ja vapaa-ajanalueiden viherverkko poikkeaa kaaviotasolla aiemmista tulkinnoista matkailu- ja vapaa-aikanäkökulmien painotuksen suhteen. Tässä suunnitelmassa alueet on jaettu niiden sijainnin perusteella eri maisemavyöhykkeisiin, joita ovat ulkosaaristo, mannersaaristo, jokisuistot, merenranta, joet, järvet, metsät, suot ja kulttuurihistoria. Viva-verkkoon kuuluvien alueiden määrä on lisääntynyt nimellisesti, koska aluekohteet ovat nykyisessä määrityksessä tarkemmat. Aiemmin yhtenä kohteena olleeseen Hailuotoon on merkitty kolme erillistä aluetta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Oulujokeen on lisätty erillisenä alueena Leppiniemi ja Turkansaari. Täysin uusina alueina merkittävyysluokkaan ovat nousseet Kellon Kiviniemi, seudullinen monitoimikeskus, Turkansaari ja Vanha Liminka. Seudun Yleiskaavan mukainen TavoiteViva karttaan merkitty Seudullinen Eläinurheilukeskus noussee ensimmäiseen merkittävyysluokkaan hankkeen edetessä.

17 Kuva : Maisemavyöhykkeet ja VIVA-alueet Tässä merkittävyysarvioinnissa korostui alueiden vapaa-aika ja matkailuarvo. Korkean matkailuarvon omaavia alueita ovat Oulujoen suisto, Marjaniemi, Varjakka ja Akio, Liminganlahti, Vanha Liminka, Virpiniemi, Koiteli, Leppiniemi ja Rokua. Kaikki nämä kohteet tarjoavat erilaisia ohjelmapalveluja ja suuressa osassa alueita on myös majoitusmahdollisuus. KUVA.. Matkailun kannalta merkittävät virkistys- ja vapaa-ajan alueet

18 Seudullisesti merkittävät virkistys- ja vapaa-ajan alueet ja reitit Oulun Seutu kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja on osa Pohjois-Pohjanmaan jokija rannikkoseutua. Seudullisesti merkittäviä virkistys ja vapaa-ajanalueita on 9 kappaletta ja reittejä 0 kappaletta (tarkistetaan uudelleen). Tässä työssä Oulun Seutua tarkasteltiin karkeina maisemavyöhykkeinä ja alueet jaettiin sijaintinsa perusteella eri tyyppeihin, joita olivat saaristomaisema, merenrantamaisema, kulttuurimaisema, jokimaisema sekä metsä- ja suomaisema. Seuraavissa kohdissa on lyhyesti kuvattuna merkittävyysluokkaan kuuluvat alueet ja reitit. Kiiminkijoki ja Oulujoki kuuluvat alueinakin merkittävyysluokkaan, ne on kuitenkin käsitelty reitteinä. KUVA.: Alueet ja reitit (korjataan reitit)

19 . Saaristomaisema Hailuotoa voidaan pitää kokonaisuutena merkittävänä virkistys- ja vapaa-ajanalueena. Kunnan alueella korostuu kolmen eri kohteen kehittäminen seudullisiksi vapaa-ajan alueiksi. Näitä ovat Länsiranta (Korkea Sunikari, Iso Sunikari, Fiskin Sunikari) Pohjoisranta ja harjualue Marjaniemi Marjaniemeä voi kehittää myös vesi- ja kalastusmatkailun tukikohtana. Elämyksiä voivat tarjota hyljesafarit tai troolikalastus. Länsirannan kalastajakylien matkailukäyttöä voi tehostaa hankkimalla matkailijoiden käyttöön vuokramajoja tai peti ja puuro tyyppisiä yöpymispaikkoja. Nykyinen ulkoilureittiverkosto yhdistää hyvin alueet toisiinsa. Reittien kehittämistarve on merkitty saaren ympäri. Alueen mannersaaristo käsittää saaret ja merialueen Oulun ja Haukiputaan edustalla. Saarissa ja merialueella on jo nykyisin runsaasti käyttäjiä ainakin kevättalvella hiihtäjiä ja ulkoilijoita. Saarten ja merialueen kehittäminen seudullisesti merkittäväksi vapaaajanalueeksi vaatii palveluvarustuksen ja opastuksen kehittämistä. KUVA tullee. Merenrantamaisema Merenrantamaisemaan sijoittuu runsaasti seudullisesti merkittäviä vapaa-ajanalueita. Näistä hyvä vapaa-ajan palvelutaso on Virpiniemessä. Virpiniemi on kansallisesti tunnettu alue liikuntaopiston ansiosta. Virpiniemen alueen kehittäminen Runteli-Isoniemen suuntaan on seudullisesti haastava tehtävä. Isoniemen ja Runtelin alueella on runsaasti kulutusta. Alueen sisäisellä opastuksella ja reittien rakentamisella voidaan parantaa Runteli-Isoniemi alueen merkittävyyttä seudullisena virkistysalueena. Virpiniemessä tarjotaan myös ohjelmapalveluja. Kellon Kiviniemi on merkittävä väliasema seudullisena vapaa-ajan alueena Virpiniemen ja Oulujoen suiston välissä. Kiviniemen kehittäminen on osa rantareitin kehittämistä välillä Oulujoen suisto- Virpiniemi. Kalasatama voi tarjota kalamyynnin lisäksi kalastus yms. elämysretkiä mannersaaristoon. Kempeleenlahti on seudullisesti merkittävä välietappi Oulujoen suiston ja Liminganlahden välillä. Kempeleenlahti voi olla rauhallinen lintujen tarkkailupaikka kaupungin kupeessa ja se voi palvella hyvin lapsiperheitä ja liikuntarajoitteisia luontoharrastajia. Palveluvarustusta tulee kehittää seudullisesti merkittävänä lähiluontokohteena. Liminganlahti on kansainvälisesti tunnettu lintuharrastajien mekka. Alueella on hyvä palveluvarustus, joka tarvitsee vielä yhteiskunnan tukea toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Liminganlahden luontokeskus tarjoaa kävijöille myös ohjelmapalveluja. Oulunsalon Varjakka ja Akionsaari ovat seudullisesti merkittäviä pienimuotoisia vapaaajankohteita. Varjakan kartanon tiloja voi vuokrata eri tilaisuuksiin. Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Lumijoen Varjakan satamayhdyskunta on seudullinen pääteasema vapaa-ajan alueena. Satamayhdyskunnan kehittämisen periaatteet ovat samat kuin Marjaniemessä ja Kellon

20 Kiviniemessä. Seudullisena hankkeena voi selvittää vesiliikenteen mahdollisuudet eri satamapaikkojen välillä. KUVA tullee karttaote/peruskartta. Rakennettu kulttuuriympäristö Oulujoen suisto on Oulun Seudun merkittävin virkistys- ja vapaa-ajanalue niin palvelutarjonnan kuin sisällön ja käyttäjämäärien suhteen. Oulujoen suisto käsittää tässä suunnitelmassa Rautasillalta Hietasaareen ulottuvan alueen. Alueen kehittäminen entistä monipuolisemmaksi vapaa-ajan alueeksi on yksi Oulun Seudun haasteellisimmista tehtävistä. Vanha Liminka on tullut uutena alueena mukaan seudullisesti merkittävänä virkistys- ja vapaa-ajanalueena. Vanha Liminka tarjoaa runsaasti kotiseutukulttuuria: puutarhahistoriaa, koulu- ja pappilahistoriaa. Alueen kehittämisessä huomiota kannattaa kiinnittää opastukseen ja seututapahtumiin Vanhassa Limingassa. Alueen maisema- ja kyläkuvan säilyttäminen toimintoja ja palveluja kehittämällä on Seudun tehtäväaluetta. KUVA tullee karttaote/peruskartta. Joki ja rannat Koiteli on vanhastaan tunnettu virkistysalueena Kiiminkijoen ääressä. Alueelle on kehitetty matkailupalveluita ja muuta ohjelmatarjontaa. Siirtolapuutarha on sijoittumassa Koitelin läheisyyteen. Koitelin sijainti Kiiminkijoen jokireittien varrella mahdollistaa ohjelma- ja palvelutoiminnan suuntaamisen vesiretkeilyyn ja vesitoimintoihin. Myös vesiharrastus- ja vesikoulutustoimintaa voi harjoittaa Koitelissa. Leppiniemen kehittäminen seudullisesti merkittävänä virkistys- ja vapaa-ajanalueena perustuu alueen rakennushistoriaan ja maisemaan. Ervin voimalaitoskyläkokonaisuus, Pyhäkosken voimalaitos, Lemmenpolku ja Pyhäkosken lehtorannat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Alueen kehittämisen teemoja voivat olla seudullisesti vesivoimalaitos, voimalaitoskylä ja jylhä maisema. Turkansaari on kansallisesti tunnettu kotiseutumuseona toimiva saari Oulujoen jokireittien varrella. Turkansaaressa on toimintaa vain kesäisin. Tämän alueen kehittämistä ympärivuotiseksi kohteeksi osana Oulujoen tervareitistöa voidaan pitää seudullisena tavoitteena. KUVA tullee karttaote/peruskartta. Metsät ja suot Honkanen-Linnakangas-Kaakkuri-Hiironen-Raksila on ketju kaavoitetuista Kempeleen ja Oulun viheralueista. Tämä virkistysaluekokonaisuus sisältää Honkasen liikunta-alueen jatkuen Linnakankaan kautta Kaakkurin liikuntamaahan. Kaakkurin liikuntamaasta on yhteys Hiirosen ulkoilualueelle ja Raksilan urheilupuistoon kaupunginojan reittiä pitkin. 6

21 Rokua on valtakunnallisesti tunnettu vanha virkistys- ja vapaa-ajanalue. Rokuan palvelutaso ja ohjelmatarjonta ovat korkealaatuisia. Rokuan kehittäminen siten, että alueen luonto- ja maisema-arvot säilyvät on edelleenkin tärkeä kehittämistavoite. Sanginjoki ja Pilpasuo on laaja, monipuolisesti varustettu ulkoilu- ja retkeilyalue. Alueen käyttömuodot säilyvät entisenkaltaisina, niitä ovat marjastus, sienestys, kalastus, luonnossaliikkuminen ja retkeilymelonta. Kehittäminen suunnataan virkistyskalastuksen mahdollisuuksien parantamiseen Sanginjoella. Täällä voi olla myös kalastus- ja melontakoulutusta ja näytöksiä harrastusta aloitteleville. Seudullinen monitoimikeskus Ylikiimingissä tulee valmistuttuaan olemaan seudun merkittävä moottoriurheiluun, ampumaurheiluun ja harrasteilmailuun tarkoitettu alue. Aluekeskuksen länsipuolelle on ajateltu sijoittuvan asuntovaunualueen. Mitoituksen on ollut 60 hyvin varustettua asuntovaunupaikkaa ja huoltorakennus. Monitoimikeskus sijaitsee liki Martimojoen erämaa-aluetta (merkittävyysluokka ). Pitempiaikainen viipymä monitoimikeskuksessa saattaa lisästä Martimojoen alueen retkeilykäyttöä. KUVA tullee karttaote/peruskartta.6 Reitit Seudullisesti merkittävät reittiyhteydet yhdistävät virkistysalueet toisiinsa verkoksi. Merkittävät reittiyhteydet ovat osittain samat kuin Oulun kaupunkiseudun Vivassa Täydentämistarpeet ovat lähinnä uusien alueiden kytkemistä verkkoon. Virkistysalueet on hyvin huomioitu nykyisessä ulkoilureitistössä ja näin ollen uusien reittien kehittämistarve on vähäinen. Moottorikelkkareiteistä Viva kartoille on merkitty vain viralliset moottorikelkkareitit. Merkittävyysluokkaan kuuluu kaksi seudullisesti tärkeää reittiä, ne ovat Väli MuhosYlikiiminki-Pudasjärvi ja Kempele-Tyrnävä-Muhos. Ulkoilureiteistä tärkein on kehitettävä ns. pohjoinen merenrantareitti, johon kaavalliset valmiudet ovat olemassa. Pohjoinen merenrantareitti yhdistää Oulujoen suiston ja Virpiniemen, josta Runteli-Isoniemen kautta reitti kannattaa ulottaa Kiiminkijokisuistoon. Kiiminkijoen ja Oulujoen vesireittien lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää rantareittien ja levähdyspaikkojen kehittämistarpeeseen. E 6 vaellusreitti kulkee Muhoksen ja Ylikiimingin alueella. E 6 reitti seuraa osan matkaa ns. Jääkärinpolkua ja Kivijärven kinttupolkua. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Oulun Seudun virkistys- ja vapaa-ajansuunnitelma on täydennetty ja päivitetty jatkosuunnitelma Oulun Kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajansuunnitelmalle. Vivan viherverkko on laajentunut ja tarkentunut matkailu- ja vapaa-aikateeman korostamisen myötä. Seudun uudet kunnat ovat tarjonneet uusia alueita merkittäviksi Viva-alueiksi. Vivan verkko Tavoiteviva osoittaa ne alueet, jotka tulee säilyttää virkistys- ja vapaaajankäytössä. Näitä viherverkon osia tulee kehittää seudullisesti merkittävinä matkailu- ja vapaa-ajanalueina. 7

22 Tämän tarkastelun arvotusmatriisissa osa kuntien ehdottamista alueista ja reiteistä ei tavoittanut. merkittävyysluokkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdotettu alue on edelleen merkittävä, pääasiassa paikallisten käyttämä virkistys- ja vapaa-ajan alue. Näiden alueiden (merkittävyysluokka ) kehittäminen virkistys- ja vapaa-ajanalueena on kuntien tärkeä tehtävä. Näkökulmien, painotusten ja arvojen muuttuminen ajan kuluessa voi muuttaa virkistys- ja vapaa-ajanalueiden merkitystä ja merkittävyyttä. Viva -suunnitelma on oman aikansa kuva, joka tulee päivittää, täydentää ja korjata vähintään viiden vuoden välein. Viva-alueille voidaan perustaa myös seurantajärjestelmä, rekisteri tai tietokanta, johon kerätään alueilla tapahtuneet kehittämistoimenpiteet. Alueille voidaan myös yhteinen toimintasuunnitelma ja budjetti, jonka avulla kehittämistoimintaa Viva-alueilla ohjataan. Oulun kaupunkiseudun Viva-suunnitelmassa on ehdotettu virkistysalueyhdistyksen perustamista. Yhdistys, joka hallinnoi ja omistaa Seudun virkistys- ja vapaa-ajanalueet on edelleenkin varteenotettava vaihtoehto alueiden kehittämiseksi. Jokainen Viva-alue tarvitsee kehittämistä ja hoitoa. Kehittämistoimenpiteitä voivat olla reitistöjen rakentaminen, varuste- ja palvelutason kehittäminen, ohjelma- ja elämyspalvelujen kehittäminen, vuosittaisten tapahtumien kehittäminen, yleinen maisemanhoito ja maisemarakentaminen. Seudun virkistysalueyhdistyksen tehtäviin kuuluisi myös eri hankkeiden koordinointi Viva-alueilla 8

23 Lähteet: Oulun Seudun Yleiskaava 00 Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA. Oulu-seutu Oulun Yleiskaava 00. Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla. PohjoisPohjanmaan Ympäristökeskus, Metsähallitus, Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut Julkaisu A 9 (Pohjois-Pohjanmaan liitto) Oulun Seudun ulkoilureitit. Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Ylikiiminki. Oulun kaupungin tekninen keskus, Kartastopalvelut 007. Kuntien retkeily- ja ulkoilukartat. Peruskartta-aineisto. Lipas suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki. Oulun Seudun kuntien liikunta- ja vapaa-ajantoimi. Kysely. Oulun Seudun Ympäristövirasto. Kysely ja arvottaminen. Oulun Matkailu. Kysely ja arvottaminen. Oulun Seudun kuntien tekninen toimi. Kysely ja arvottaminen. Oulun Seudun kuntien johto ja tekninen toimi. Kysely ja arvottaminen. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan Liitto. Julkaisusarja A:. Oulu 006. Seudullinen monitoimikeskus. Yleissuunnitelma 006. Suunnittelukeskus Oy. Rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 6. Helsinki 99. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan Liitto. Oulu 997. Oulun Seudun kevytliikennestrategia ja palvelutasosuunnitelma. Oulun Tiepiiri. Huhtikuu