PIKKULINNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIKKULINNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA JOHDANTO 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS 3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET 5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT 6.1. Kielellinen kehittyminen 6.2. Matematiikka 6.3 Ympäristö- ja luonnontieto 6.4 Terveys 6.5 Liikunta 6.6 Taito- ja taidekasvatus Musiikki Kuvataide Kädentaidot Draama ja leikki Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus YHTEISTYÖ ESIOPETUSTYÖN TUKENA 7.1. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kesken

2 7.2. Yhteistyö vanhempien kanssa 7.3. Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto 7.4 Muu yhteistyö LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIO

3 JOHDANTO Päiväkotimme esiopetussuunnitelman perustana ovat olleet Oulun kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman linjaukset. Linjaukset on vedetty Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain mukaisesti yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kanssa. Tukena ja pohjana omalle esiopetussuunnitelmallemme olemme käyttäneet Opetushallituksen julkaisua Eväitä esiopetuksen opetussuunnitelman laatijoille. Ennen suunnitelman teon aloittamista kokoonnuimme tulevien esikoululaisten vanhempien kanssa yhdessä miettimään, mitä asioita he pitävät tärkeänä omien lastensa kasvatuksessa ja opetuksessa. Haastattelimme myös lapsia heidän omista toiveistaan ja ajatuksistaan esiopetuksen suhteen. Pohjatyötä teimme keräämällä tietoa ja materiaalia siitä, miten muissa yksiköissä toimitaan ja mitä toimintamalleja on hyväksi havaittu. Valmis esiopetussuunnitelma otettiin ensimmäisen kerran käyttöön päiväkodissamme syksyllä Tuolloin puitteet esiopetuksen järjestämiselle olivat varsin erilaiset kuin nykyään. Esiopetussuunnitelmaa tarkastellaan useasta näkökulmasta säännöllisesti ja päivitetään aina tarpeen mukaan. Tämä versio on päivitetty keväällä Tässä esiopetussuunnitelmassa olemme halunneet tuoda esille konkreettisia asioita, joista esiopetus päiväkodissamme rakentuu. Toivomme, että lukija pystyy aistimaan, mitä pidämme tärkeänä ja millaisessa ilmapiirissä esiopetusta annetaan. Olemme pyrkineet määrittelemään esiopetuksen kaikessa laaja-alaisuudessaan ja huomioimaan lapsen kaiken aikaa niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. Sen vuoksi suunnitelmaa ei ole laadittu liian yksityiskohtaiseksi vaan tilaa on jätetty kunkin lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden huomioimiselle.

4 Oulussa Pikkulinnan, Vekaralinnan ja Metsälinnan päiväkodin esiopetussuunnitelmatyöryhmä 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS Pikkulinnan päiväkodissa esioppilaita on vuodesta riippuen noin 3-6 lasta. Esiopetusryhmä muodostuu, mikäli esikoululaisia on vähintään viisi. Muussa tapauksessa ryhmän ollessa pieni yhteistyötä tehdään muiden talojen kanssa. Päävastuu esiopetuksesta on lastentarhanopettajalla tai esi- ja alkuopetukseen erikoistuneella sosionomilla. Esioppilaat ovat osan päivää muun ryhmän kanssa. Esiopetuksen järjestämiseen osallistuvat myös muut päiväkotimme työntekijät omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Tärkeimpänä toiminta-ajatuksena pidämme sitä, että lapsi kasvaa vahvan minäkuvan omaavaksi muita kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi. Hän oppii ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan luontevasti vuorovaikutuksellisessa kanssakäymisessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tärkeitä lähtökohtia työssämme ovat myös lapsilähtöisyys ja perhekeskeisyys. Haluamme huomioida kunkin perheen, lapsen ja vanhempien, tarpeet ja toiveet esiopetuksen suhteen. Esikouluvuoden alusta alkaen haluamme panostaa hyvään ryhmähenkeen. Esikoululaisemme pääsevätkin aina syksyllä parin päivän seikkailuleirille Virpiniemeen. Yhteiset kokemukset antavat pohjaa koko vuodeksi ja opettavat huolehtimaan paitsi itsestä myös kaverista.

5 Ei lapsella saa olla kiire ja hoppu, eikä aamukaan kuin maailmanloppu. Lapsi tarvitsee sylin ja hoivaa, suureksi kasvu on hidasta, loivaa. Yhdessä opimme elämän taitoja, tunnemme, koemme, olemme aitoja. Ja kaikkien aikuisten vastuulla on, ettei lapsen olo ole turvaton.

6 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksen oppimisympäristöstä puhuttaessa tarkoitamme sekä fyysistä että psyykkistä ympäristöä, joista kummankin on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koko päiväkoti kokonaisuudessaan; sisätilat ja päiväkodin piha. Pikkulinnan päiväkodin fyysisenä oppimisympäristönä on koko päiväkodin tilat; sisätilat ja ulkoilualue. Pikkulinna on viihtyisä, kodinomainen luhtitalon alakerran huoneistosta päiväkodiksi muunnettu 4h+keittiö. Käytössä on kolme eri leikkihuonetta ja yhteinen suurempi tila erilaisine leikkitavaroineen ja rakenteluvälineineen (mm. nuket, kotileikki, barbiet, eläimet, autot, legot, geomagneetit ja muut rakentelusarjat, askarteluvälineistö, kirjat, palapelit, pelit, liikuntavälineistöä). Pikkulinnan leikkihuoneista yksi on tehty ja suunniteltu nimenomaan eskareita varten. Eskarihuone on varustettu aikuisen kokoa olevilla tuoleilla ja pöydillä. Jokaisella eskarilla on oma nimellä varustettu paikka ja pulpettilaatikko esiopetuskirjan ja muiden eskaritavaroiden säilytystä varten. Esiopetus tapahtuu suurimmaksi osaksi tässä tilassa. Pikkulinnan fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu olennaisesti myös piha-alueemme. Omalla pihallamme on taloyhtiön yhteinen leikkipiha päivittäisessä käytössämme. Pihalta löytyy kiipeilyteline, keinut, liukumäki ja hiekkalaatikko. Lisäksi omalla aidatulla leikkipihallamme on leikkimökki monine varusteineen, pikkuhiekkalaatikko, sählymaalit ja mailat + muuta liikuntavälineistöä, ja lisäksi rakentelua varten, erittäin suosituiksi osoittautuneet, renkaat ja korit.

7 Lisäksi aivan päiväkotimme vieressä on Kaakkurin urheilukenttä, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen; keväisin ja syksyisin yleisurheiluun ja erilaisiin liikuntaleikkeihin ja talvisin luisteluun ja hiihtoon. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu myös oma Metsämörri-paikkamme, jonne teemme retkiä viikoittain vuoden ympäri. Esikouluvuoden aikana tutuksi tulevat myös lähikoulumme liikuntasalit ja luistinkenttä. Lisäksi uusia oppimiskokemuksia antavat kaikki retkikohteemme, kuten uimahalli, Ainolan puisto, Hoplop ja teatteri. Psyykkisen oppimisympäristön tunnusmerkkejä ovat lapsen oppimiselle ja kasvamiselle innostava ja kannustava avoin ilmapiiri. Lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tarttumalla häntä kiinnostaviin aiheisiin, pohtimalla ja etsimällä tietoa yhdessä eri lähteistä. Lapsen kieliympäristön tulee olla virikkeellinen ja mahdollistaa lapsen rikkaan kielellisen kehittymisen. Oppimisympäristön täytyy myös tukea matemaattisten taitojen kehittymistä ohjaamalla lapsen mielenkiinnon luonnollisiin arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lapsen täytyy myös oppia käyttämään aistejaan ja havainnoimaan niin rakennettua kuin luonnon ympäristöä. Tämän lisäksi luomme lapselle mahdollisuuden LEIKKIÄ ja tarvittaessa saada oma rauha. Aikuinen huomioi lapsen tunnetilat ja kannustaa lasta ilmaisemaan kaikki tunteensa turvallisessa ja kotoisessa ilmapiirissä. Lapsen on lupa sekä onnistua että epäonnistua ja oppia sitä kautta tuntemaan paremmin itseään. Syli on aina lähellä lasta. Lapsen tulee myös oppia hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioiminen ja kuunteleminen omassa toiminnassaan. Luonnollisesti turvalliset, yhdessä lapsen kanssa sovitut rajat antavat hyvän perustan lapsen sosiaaliselle kanssakäymiselle toisten lasten ja aikuisten

8 kanssa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että perhe osallistuu ja vaikuttaa lasta koskeviin asioihin. Niinpä Pikkulinnan aikuiset yhdessä lapsen ja hänen vanhempien kanssa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppimisympäristöä mm. vanhempainilloissa. 3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena pidämme lapsen kokonaisvaltaista kasvamista ihmisenä. Pyrimme kaikin tavoin, erilaisen toiminnan avulla, tukemaan lapsen eheän ja terveen minäkuvan kehittymistä. Erilaisten kokemusten ja onnistumisten, myös epäonnistumisten kautta lapsi oppii hahmottamaan itseään. Kaikki päiväkotimme painotukset koskevat koko päiväkodin toimintaa, joten pohjaa kyseisille taidoille on luotu jo useiden vuosien ajan. LIIKUNTA on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme ohjata lasta myös omalla esimerkillämme. Päiväkodissamme toimii Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu, jota ohjaavat koulutuksen saaneet päiväkotimme työntekijät. Esikoululaiset liikkuvat liikuntaleikkikoulutunneilla yhdessä muun ryhmän kanssa. Liikuntaleikkikoulu pidetään lähikoulun salissa tai päiväkodin pihalla kerran viikossa. Liikuntaleikkikoulun tunneilla liikutaan monipuolisesti käyttäen apuna muun muassa omaa kehoa, telineitä, välineitä ja palloja. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii hallitsemaan oman kehonsa, liikunnan perustaitoja, ymmärtämän käsitteitä, tekemään yhdessä, ilmaisemaan itseään ja ajattelemaan itsenäisesti.

9 Talvella hiihdämme ja luistelemme lähes päivittäin. Luistinkenttä jäädytetään vuosittain päiväkodin pihalle ja hiihtolatu ajetaan aivan päiväkodin aidan taakse. Esikoululaisten kanssa teemme keväällä oman hiihtoretken Iinatin hiihtoladulle, mukaan pakkaamme tietysti maittavat retkieväät. Esikoululaisten uimaviikko järjestetään kaupungin toimesta lukuvuoden aikana Raksilan uimahallissa, jonne kuljemme yhdessä päiväkodilta viikon ajan. Liikuntaleikkikoulun monipuolisen sisällön kautta lapsi saa hyvän pohjan eri lajitaitojen oppimiseen. Esikouluvuoden aikana lajitaitoja harjoitellaan muun muassa luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa ja yleisurheilussa. Esikouluvuoden aikana lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta. KÄDENTAITOJA harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä eri menetelmin ja tutustumalla eri materiaaleihin. Esikouluvuotena taitoja syvennetään ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Pyrimme myös järjestämään vuoden aikana erilaisia teemaviikkoja, jolloin keskitytään yhteen teemaan monipuolisemmin. Tällaisia teemaviikkoja ovat mm. huovutus- ja nikkarointiviikot. Teemaviikkojen aiheet ja sisällöt muokkautuvat hyvin paljon henkilökunnan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Päiväkodissamme on myös hyvät mahdollisuudet käden taitojen harjaannuttamiseen keittiössä. Leipomista ja välipalojen valmistusta harjoitellaan eskareiden kanssa

10 säännöllisesti. Kokkikerho kokoontuu silloin tällöin ja valmistamme yhdessä lasten kanssa jotain maukasta syötävää. LUONTOKASVATUS on myös tärkeä osa-alueemme. Lähes koko henkilökunta on suorittanut Suomen Ladun järjestämän Metsämörriohjaaja-koulutuksen. Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä luonnossa, huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Esikoululaiset käyvät viikoittain yhdessä muun lapsiryhmän kanssa retkellä tutulla mörripaikalla lähimetsässä. Metsämörrikoulussa lapset eivät vain opi asioita luonnosta vaan he oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan. Metsämörri on satuhahmo, joka tulee tervehtimään lapsia ajoittain ja opettaa lapsille asioita kasveista ja eläimistä. 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Osallistuessaan esiopetukseen lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki esiopetukseen osallistuvat lapset saavat kultakin osa-alueelta kouluvalmiuksien kannalta tarpeelliset valmiudet ja kiinnostuksen mukaan aihetta on mahdollisuus käsitellä laajemmin. Toivottavaa olisi, että lapset löytäisivät kiinnostuksen kohteita, joihin voisimme uppoutua pitkäksikin aikaa. Tällöin kiinnostus lähtee nimenomaan lapsista. Kasvatus- ja oppimistavoitteet voi luokitella kolmeen kategoriaan, lähtien lapsesta; MINÄ, MINÄ JA MUUT ja MINÄ JA YMPÄRISTÖ. MINÄ. Esikouluvuoden aikana lapsen tietoisuus omista kyvyistään ja heikkouksistaan kasvaa. Lapsi oppii esikouluvuoden aikana arvioimaan myös omaa oppimistaan. Tänä

11 aikana on tärkeää antaa lapselle eväitä terveen minäkuvan rakentamiselle ja hyvän itsetunnon muodostumiselle. Lapselle annetaan mahdollisuus tehdä omia valintoja ja myös kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Samalla lapsi oppii, että hän voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Kaikin puolin lapsen oma identiteetti vahvistuu ja lapsi tuntee olevansa tärkeä. MINÄ JA MUUT. Toimiessaan esikouluryhmänsä jäsenenä lapsi oppii huomaamaan, että me kaikki olemme erilaisia, ja kuitenkin tasavertaisia, ja hyväksymään sen. Päiväkodissamme isommat lapset auttavat pienempiä ja saavat muutenkin erilaisia ikätasonsa mukaisia erityistehtäviä, mikä kasvattaa vastuuntuntoa suhteessa muihin ihmisiin. Esikoululaiset toimivat eräänlaisina esikuvina myös pienemmille lapsille, mikä tuo vastuuta omaa käytöstä ajatellen. Vertaisryhmänsä, muiden esikoululaisten, kautta lapsi oppii tuntemaan itseään, hän näkee kuinka muut kulloinkin suhtautuvat häneen. Selkeiden ja perusteltujen sääntöjen ja rajojen kautta lapsi oppii tiedostamaan mikä on oikein, mikä väärin. Yhteiselämän pelinsääntöjä harjoitellaan päivittäin niin ohjatuissa toiminnoissa kuin vapaissa leikeissäkin. Mikäli häiriökäyttäytymistä esiintyy, siihen puututaan heti ja asiasta keskustellaan koko lapsiryhmän kanssa. Lapsi saa mahdollisuuden tuntea myös yhteenkuuluvuutta yhdessä muiden esikoululaisten ja koko päiväkotiryhmän kanssa. Yhteiset onnistumisen elämykset antavat ainesta hyvän minäkuvan muodostumiselle. MINÄ JA YMPÄRISTÖ. Kuusivuotiaana esikoululaisena lapsi harjoittelee erilaisista arkipäivän tilanteista selviytymistä. Päiväkodin vanhimpina he saavat ottaa vastuuta erilaisissa pienissä työtehtävissä. Heidän odotetaan selviytyvän omatoimisesti jo monista jokapäiväisistä rutiineista kuten pukemisesta ja ympäristön siistimisestä niin leikkien jälkeen sisällä kuin eväretkellä metsässäkin. Luonto ja luonnonilmiöt tulevat tutuksi esikouluvuoden aikana. Koko varhaislapsuus antaa pohjaa lapsen luontokäsitykselle. Esikoululaiset oppivat hahmottamaan ympäristöään jo pidemmälle kuin pihamaalle. Tutustumme kävelyretkien aikana kunkin kotiympäristöön ja reviirimme laajenee muutenkin, joskin aikuisen johdolla. Retket lähelle ja kauas antavat sisältöä esiopetukseen ja samalla oivallisen tilaisuuden opetella käyttäytymään erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.

12 Syksyllä esikoululaiset osallistuvat yön yli kestävälle seikkailuleirille Virpiniemessä. Leirillä esikoululainen pääsee kokeilemaan rajojaan, taitojaan ja rohkeuttaan erilaisten seikkailutehtävien tiimoilta. Leiri on myös koettu hyväksi ryhmäytymisen kannalta. 5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksessa lapsen rooli on aktiivinen uuden tiedon ja taidon rakentajana. Parhaimmillaan oppiminen on vuorovaikutusta ja havainnointia ryhmässä, missä lapsella on mahdollisuus saada neuvoja ja opastaa muita ryhmän jäseniä. Opettajan tehtävänä on luoda kiinnostava ja innostava oppimisympäristö, sekä taata lapselle mahdollisuus toimia tasaarvoisena ryhmän jäsenenä. Tämä pyritään takaamaan henkilökunnan ammattitaitoisella toiminnalla ja kantaa ottavilla keskusteluilla lasten kanssa. Tarttumalla lapsen kysymyksiin lisätään oppimisympäristön mielekkyyttä. Samalla lapselle muodostuu mielikuva siitä, että hän on tärkeä ja häntä kohtaan osoitetaan kiinnostusta. Oppimisympäristössä on huomioitava myös aikaisemmin opitun tiedon esille ottamisen mahdollisuus, esimerkiksi jo päätökseen saatettujen projektien tuotokset tai vaikka valokuvat. Esiopetuksen kirjallisen materiaalin lisäksi päiväkodissamme lapsen saatavilla on myös tietokirjoja ja dvd-levyjä, joita hankitaan mm. lähikirjastosta yhdessä lasten kanssa, samalla tutustuen kirjastopalveluihin. Tietoa hankitaan monipuolisesti myös muualta, kuten esimerkiksi lapsen lähiympäristöstä ja internetistä. Etenkin internetistä hankitun tiedon suhteen ollaan kriittisiä, sillä tarjolla on monenlaista informaatiota. Koska lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset opitut tiedot, päiväkodissamme pyritään toteuttamaan vuoden aikana muutama laajempi projekti. Esiopetuksen kirjallinen

13 materiaali toimii punaisena lankana läpi vuoden. Tästä materiaalista ja lasten mielenkiinnon kohteista nousevat monipuolisten projektien aiheet. Projektien toteuttaminen kirjasarjaan liittyen, esimerkiksi kartta-projekti, on osa eheyttävää opetusta. Kartta aihetta voisimme käsitellä luonnontiedon, liikunnan ja matematiikan kautta. Esiopetuksen projekteista materiaalia kerätään lapsen omaan kansioon, josta se voidaan tarvittaessa ottaa esille. Kansioista voidaan myös seurata lapsen kehitystä kuluvan esiopetusvuoden aikana. Kansiot ovat lasten ja vanhempien nähtävillä koko ajan ja lapsi voi halutessaan täydentää niitä. 6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT 6.1. Kielellinen kehittyminen Kieli, vuorovaikutus ja oppiminen Koko esiopetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on vuorovaikutustaitojen oppiminen, se että lapsi oppii keskustelemaan, kysymään, kertomaan ja kuuntelemaan. Kielellisten taitojen karttuessa myös lapsen ajattelu kehittyy ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Hyvät kielelliset taidot luovat pohjan myös itsetunnon kehittymiselle ja kaikelle oppimiselle. Keskustelut ovat tärkeä osa esiopetusta, johon aikuiset tarvittaessa ohjaavat lasta. Aikuinen voi omilla kommenteillaan ja esimerkeillään sekä kysymyksillään ohjata keskustelua. Aikuisen tehtävä on myös rohkaista jokaista lasta osallistumaan keskusteluihin ja tuomaan omia näkemyksiään muiden tietoisuuteen. Parhaimmassa tapauksessa aikuinen voi asettua

14 taka-alalle tekemään omia havaintoja lasten keskustellessa keskenään. Keskusteluja käydään tietenkin spontaanisti ja pohjautuen lasten kokemusmaailmaan, mutta myös opetusmielessä. Opetustilanne luo omaleimaiset puitteet hyvälle keskustelulle tuoden esille kysymyksiä, oletuksia, tietoa, perusteluja, väitteitä ja jopa väittelyitä. Kun esiopetuksessa luodaan monenlaisia keskustelutilanteita, se tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ja onnistua. Esiopetusmateriaalin sadut ja kertomukset herättävät usein keskustelua aiheista, jotka eivät muulloin välttämättä nousisi esille. Puhetta opetellaan tuottamaan myös esiintymismielessä, toisten kuunnellessa. Lapsi saa harjoitella kertomista kaikessa rauhassa, ilman pelkoa. Etenemme pienin askelin, jokainen lapsi omalla aikataulullaan. Aluksi lapsi kertoo muille esimerkiksi lempiruokansa, seuraavaksi kerrotaan lomakuulumisia ja esikouluvuoden keväällä opetellaan jo esitelmän pidon alkeita, jokainen omasta lähtökohdastaan. Lapsille annetaan päiväkodissamme mahdollisuus myös omien satujen kertomiseen. Sadutus on helppo ja käytännönläheinen työtapa lasten kuunteluun. Tässä lapsilähtöisessä työtavassa aikuinen kirjaa lapsen kertoman sadun sanasta sanaan paperille. Satu luetaan lapselle ja hän voi halutessaan tehdä siihen korjauksia. Sadutus antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja rikastuttaa mielikuvitusta. Tärkeä osa vuorovaikutustaitoja on kuuntelemisen taito. Tätä taitoa harjoitellaan kaikissa opetus- ja keskustelutilanteissa. Lapsia opetetaan myös ymmärtämään kuulemansa, ei riitä että lapsi istuu hiljaa muiden puhuessa. Kysymyksillä voidaan varmistaa, että lapsi todella ymmärtää kuulemaansa olipa sitten kysymys toisen lapsen puheenvuorosta tai aikuisen lukemasta kirjasta. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä kuten runoja, tietokirjallisuutta, satuja, kertomuksia ja lasten omia tarinoita. Luetun tekstin kuuleminen antaa aineksia lapsen ajatteluun ja käsitteiden muodostumiseen. Myös esikoululaisella karttuu sanavarasto, vaikka puhe sinänsä on jo melko kehittynyttä. Esikouluvuoden aikana pyritään etsimään vielä kadoksissa olevia äänteitä puheterapeutin tai varhaiserityisopettajan antamien

15 ohjeiden mukaisesti. Kielellisen kehityksen tukemiseen tähtäävät harjoitukset harjoittavat parhaimmillaan keskittymistä, loogista ajattelua ja päättelyä. Mielikuvitus rikastuu, sanavarasto kasvaa ja ilmaisutaito kehittyy, perusta kirjoitetun kielen oppimiselle syntyy. Alkava luku- ja kirjoitustaito Kaikenlainen puhuttu ja kuultu kieli toimii perustana luku- ja kirjoitustaidolle. Tärkeää on, että jokainen lapsi saa puhua, tulee kuulluksi ja hänelle puhutaan. Lapsen on saatava mahdollisuus kysellä ja hänelle myös vastataan. Vähitellen myös kirjoitettu teksti alkaa kiinnostaa lasta. Opetusympäristö suunnitellaan niin, että se tukee kiinnostumista kirjoitettua tekstiä ja yksittäisiä sanoja sekä kirjaimia kohtaan. Esiopetustilan seinillä on esillä kirjaimia ja numeroita. Kukin lapsi kiinnostuu erilaisista asioista; yksi kyselee kirjaimia maitopurkin kyljestä ja toinen tapailee sanoja tietokoneen näppäimistöltä. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tarttua tekstiin sekä itsenäisesti että aikuisen tai toisen lapsen avustuksella. Aikuisella on oltava aikaa lapselle silloin kun tämän kiinnostus lukemista ja kirjoittamista kohtaan herää. Mikäli tärkeisiin kysymyksiin ei oikeaan aikaan vastata, mielenkiinto kirjoitettua kieltä kohtaan saattaa loppua. Riimit, lorut ja muu kielellä leikittely herättää kiinnostusta kielen moninaisuutta kohtaan. Pian lapsi huomaa kuinka yhtä kirjainta vaihtamalla koko sanan merkitys muuttuu. Esiopetuksessa riimitellään ja herätellään tietoisuutta omaa äidinkieltä kohtaan. Esiopetuksessa tutustutaan kirjoitettuun kieleen myös lauseiden kautta. Opitaan tiedostamaan, että lause rakentuu sanoista, sanat tavuista ja tavut kirjaimista. Sanoilla leikittäessä opitaan etsimään vastakohtia ja synonyymejä, luokitellaan asioita ja opitaan

16 käsitteitä. Vaikka oppimisympäristö tarjoaakin lapselle tutkittavaksi kokonaisia sanoja jopa lauseita, lähdemme esikoululaisten kanssa tutustumaan kirjaimiin. Kirjainten opettelussa käytetään isoja antikvakirjaimia. Tavoitteena on, että esikouluvuoden aikana kaikki kirjaimet tulisivat tutuksi lapselle. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia tunnistamaan kirjaimet ja motorisia valmiuksia kirjainten kirjoittamiseen vahvistetaan erilaisten harjoitusten avulla. Harjoittelussa ei käytetä pelkästään kynää ja paperia, vaan kirjaimia voi piirtää esim. hiekalle tai muotoilla savesta. Eri aisteja pyritään käyttämään tässäkin asiassa monipuolisesti. Tärkeän osan oppimista muodostaa laiva on lastattu tyyliset sanaleikit. Sanoja ja kirjaimia maistellaan yhdessä lapsen kanssa. Valmiita vastauksia ei heti anneta vaan opetetaan lapsi itse kuulemaan eri kirjaimet sanoista. Vaikka lapsi ei vielä tuottaisikaan valmista kirjoitusta, häntä tuetaan kirjoittamaan ns. leikkikirjoitusta tai mallista kirjoittamista. Näin motoriikka vahvistuu ja kirjaimet tulevat tutuiksi. Lapsi oppi tuntemaan tärkeäksi kirjoitus- ja lukutaidon kun hän saa kokemuksia osaamisestaan. Pikkuhiljaa oikeitakin sanoja alkaa löytyä paperilta, mallejahan on tarjolla joka paikassa Matematiikka Matemaattisten taitojen oppimisen pohja luodaan esikouluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että lapselle muodostuu myönteinen suhtautumistapa matematiikkaan. On tärkeää opettaa lapselle looginen, luova ja ongelmaratkaisunpainotteinen ajattelutapa. Matematiikan on tarkoitus olla myös hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa ja tukea lapsen itsetunnon kehittymistä.

17 Matemaattinen ajattelu perustuu uusien käsitteiden oppimiselle ja ymmärtämiselle. Nämä käsitteet opitaan konkreettisen mallin ja runsaan havainnollisuuden sekä kuvan symbolin ja kielen avulla. On tärkeää ohjata lasta kertomaan omista ajatuksistaan, tarkkailemaan niitä ja löytämään uusia, erilaisia ratkaisutapoja. Matematiikan alueelta lapselle opetetaan ajan käsitettä: eilen, tänään ja huomenna mm. kalenterin avulla. Myös tarinoita kertomalla tai omista kokemuksista juttelemalla ja muistelemalla opetellaan ymmärtämään ajan kulumista tapahtumasta toiseen esim. juttelemalla viime kesän lomakokemuksista. Kellonaikoihin tutustutaan valmistamalla omat leikkikellot, joista harjoitellaan ainakin tasatunnit. Ajan kulumista tarkkaillaan kellosta myös päiväkotipäivien aikana. Lukukäsitteitä harjoitellaan mm. tekemällä numeroita monin eri tavoin: kynällä piirtämällä, muovaamalla tai maalaamalla. Numeroita opetellaan myös havainnollistamalla lukumäärää kuvalla tai esineillä, opitaan, että kolme palikkaa ja numero kolme kuuluvat yhteen. Lapsen kanssa opetellaan käsitteitä enemmän, vähemmän ja yhtä paljon sekä eri lukujen suhteita toisiinsa ja opetellaan myös ymmärtämään lukumäärän lisäämisen ja vähentämisen periaate. Mittayksiköitä harjoitellaan käytännön elämän kautta. Tilavuusmitat desilitra ja litra tulevat tutuksi leivontahetkillä erilaisten taikinoiden ja ruokien valmistuksessa. Pituusmittoja harjoitellaan sekä viivoittimen että mittanauhan avulla. Viivoittimella mitataan lyhyitä muutaman senttimetrin pituuksia ja mittanauha otetaan käyttöön mitattaessa esimerkiksi lasten pituuksia, joita seurataan koko esikouluvuoden ajan. Eskarivuoden aikana tutustutaan myös henkilövaakaan, jonka myötä kilogrammat tulevat tutuksi. Lapsi oppii myös arvioimaan erilaisten esineiden painoja. Arviot tarkastetaan talousvaakaa käyttäen tutustumalla samalla grammoihin. Opettelemme myös hahmottamaan, tunnistamaan ja vertailemaan geometrisia kappaleita ja

18 kuvioita, kuten ympyrää, neliötä, kolmiota ja suorakulmiota mm. piirtämällä ja rakentamalla palikoista erilaisia geometrisia muotoja. Hyvä käytännön keino matematiikan oppimiseen on myös kauppaleikki, jossa lapsi saa tuntumaa rahayksikön, euron käyttöön. Pohjaksi kauppaleikille teemme opintoretken lähikauppaan, jossa tutustumme yksittäisten tavaroiden hinnoitteluun sekä kaupan työtekijöiden erilaisiin tehtäviin. 6.3 Ympäristö- ja luonnontieto Oman lähielinympäristön tutkimiseen ja havainnoimiseen ympäristö- ja luonnontieto tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Lapsen on hyvä oppia tuntemaan kotinsa lähimetsän ja muun ympäristön yleisimmät puut, kasvit ja eläimet havainnoimalla ja tutkimalla satua, seikkailua ja oivaltamisen riemua unohtamatta. Esikouluvuoden aikana käymme viikoittain ympäri vuoden retkillä mörrimetsässä, jossa luonto antaa konkreettisen havainnointiympäristön tutkia mm. vuodenaikojen vaihtelua ja ajan kulumista niin kasvien kuin eläimienkin elämää seuraamalla. Metsämörrikoulussa 4-6-vuotiaat mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien ovat lapselle luontevaa metsäympäristössä. Tutulla metsäpaikalla, lähimetsässä, lapset saavat kokea luonnon pieniä ja suuria ihmeitä. Mörriretkien lisäksi teemme retkiä myös muualle lähiympäristöön. Kun lapsella on oma aito mielenkiinto näihin asioihin, hän oppii ja omaksuu tietoa helposti ja tieto antaa lapselle varmuutta luonnossa liikkumiseen. Luontoa ei koeta pelottavana ja etäisenä paikkana, vaan sen toimintaa ymmärretään paremmin ja siellä pystytään

19 virkistäytymään ja kokemaan elämyksiä. Luonnosta huolehtimisen kautta lapsi oppii myös tietämään, että luonto antaa meille kodin, suojan sekä ravinnon. Tätä kautta lapselle kehittyy halu suojella ja vaalia omalta osaltaan omaa ympäristöään sekä yleisesti ottaen myönteinen ja aktiivinen asenne luonnon ja ympäristön asioihin. Lapselle sopivaa luonnon ja ympäristön huolehtimista on esimerkiksi oman päiväkodin ja oman kodin piha-alueen hoito sekä omista leikkitiloista - ja välineistä huolehtiminen. Myös kierrätys mm. roskien lajitteleminen tai omien pieneksi jääneiden vaatteiden tai kenkien kierrätys on hyvä tapa vähentää luonnon kuormittumista. Tässä aikuisen on tiedostettava oma arvomaailmansa suhteessa luontoon ja ympäristöön, sillä on suuri merkitys näiden asioiden esille asettamisessa ja käytännön toteuttamisessa. 6.4 Terveys Esiopetuksen kaikessa toiminnassa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Lasta ohjataan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja huomaamaan sen merkitys terveyden edistämisessä. Myös hygieenisyyteen ja hyviin tapoihin kiinnitetään huomiota ruokailutilanteissa. Fyysiseen terveyteen kuuluu, että lapsi oppii huomaamaan ja ymmärtämään sään mukaisen pukeutumisen ja omasta yleisestä hygieniasta huolehtimisen merkityksen. Opetamme lasta mm. pesemään käsiään ja käyttämään desinfiointitippaa aina päiväkotiin tultaessa, WC:n käynnin jälkeen ja ennen ruokailua infektioiden ehkäisemiseksi. Hygieniakäytäntömme perustuvat Oulun Kaupungin laatimaan oppaaseen päivähoidossa olevien lasten infektioiden ehkäisystä. Myös reipas ulkoilu ja liikunta edesauttavat fyysistä terveyttä. Esikoululaisten kanssa ulkoilemme päivittäin sekä aamu- että iltapäivällä. Pyrimme siihen,

20 ettei huonoa säätä ole vaan oikealla pukeutumisella ulkoilu on mahdollista lähes säällä kuin säällä. Tässä aikuisten oma esimerkki ja asennoituminen ulkoiluun on tärkeää. Esiopetuksessa lapsille opetetaan myös terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä ruokatapoja. Lounas on päivän tärkein ateria, mutta myös aamupalalla ja monipuolisilla välipaloilla edistetään lasten hyvinvointia ja kasvua. Aamu- ja välipalat valmistamme päiväkodilla itse, lounas toimitetaan valmiina pitopalvelusta. Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistää turvallinen ja myönteinen, lasta ymmärtävä ja kunnioittava kasvuympäristön ilmapiiri, jossa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisenaan. Aikuisen rooli on seurata, havainnoida ja huolehtia lapsen terveydestä yhdessä vanhempien kanssa. Teemme myös yhteistyötä Kaakkurin neuvolan kanssa vanhempien suostumuksella. 6.5 Liikunta Liikuntakasvatuksen tavoitteena on lapsen luontaisen liikkumisen tukeminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetusta voi toteuttaa monipuolisesti liikunnan keinoin kehittämällä mm. matemaattisia, kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja. Liikunnan avulla lapsi myös rakentaa omaa minäkuvaansa ja pystyy käymään läpi erilaisia tunteita. Päiväkodissamme on koettu liikunta erittäin tärkeäksi toimintamuodoksi ja se onkin yksi painopistealueistamme. Liikuntaa pyritään harrastamaan päivittäin jossakin muodossa, joten liikunta ajatellaan kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi osana muuta esiopetusta. Pieniä

21 jumppahetkiä toteutetaan omalla päiväkodillamme lähes päivittäin mm. venyttelyjen, liikuntaleikkien tai nassikkapainien muodossa. Liikuntavälineet kuten pallot, hernepussit, purkkijalat ja hyppynarut ovat lasten saatavilla omaehtoisiin liikuntaleikkeihin. Päiväkodin lähiympäristössä hiihdämme, luistelemme, retkeilemme, pyöräilemme, palloilemme ja suunnistamme. Tutustumme myös kauempana sijaitseviin liikuntapaikkoihin kuten Ouluhalliin, Raksilan uimahalliin, Iinatin hiihtolatuihin ja lähialueen koulujen liikuntapaikkoihin. Aikuisen rooli liikuntaan innostajana on ensisijaisen tärkeä ja aikuinen on aina itsekin varustautunut asianmukaisilla varusteilla. Aikuinen siis itsekin liikkuu yhdessä lasten kanssa. Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu eli liikkari on yksi tärkeä osa päiväkotimme liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkitunneilla esikoululaiset liikkuvat kerran viikossa lähialueen koulun salissa yhdessä muun ryhmän kanssa. Tuntien sisältö on rakennettu lapsen liikunnallisen kehityksen pohjalta. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii liikunnan perustaitoja, minäkäsitys kehittyy ja hermoverkostot kehittyvät. Tässä iässä opitaan myös tärkeitä käsitteitä ja harjoitellaan ryhmässä toimimista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on myös ulkoleikkien opettelu. Kuusivuotiaat ovat juuri otollisessa iässä oppimaan ulkoleikkien sääntöjä ja nauttimaan yhteisleikkien tunnelmasta. Aikuinen toimii aluksi leikinjohtajana, siirtyy pikkuhiljaa muiden leikkijöiden sekaan ja lopulta lapset osaavat aloittaa leikin keskenään ilman aikuisen apua. Koska päiväkotimme lapset ovat lähes naapureita keskenään, he voivat jatkaa leikkejä kotiympäristössäkin. Yhteisleikit antavat lapselle kokemuksia niin onnistumisesta kuin epäonnistumisesta, omista vahvuuksista ja heikkouksista ja mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Liikunnallisessa mielessä ulkoleikit kehittävät mm. nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja ketteryyttä. Sääntöjen opettelu kehittää muistia ja kuuntelu- ja keskittymistaitoa. Nämä kaikki tavoitteet pätevät myös sisällä tapahtuviin

22 liikuntaleikkeihin. Esiopetuksen liikunnalla on erittäin suuri merkitys perusliikuntataitojen oppimiselle. Lapsen usein nopeakin kasvu aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja kömpelyyttä. Lapsen tulee oppia hallitsemaan oma kehonsa ja käyttämään kehoaan tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa tilanteissa. Juoksua ja kävelyä harjoitellaan erilaisten harjoitusten ja liikuntaleikkien avulla. Tasapainoa kehitetään sekä staattisessa että dynaamisessa muodossa. Tasapaino on yhteydessä kaikkiin motorisiin suorituksiin. Erilaisia hyppyjä, reaktiokykyä ja ketteryyttä harjoitellaan leikkien ja pelien kautta. Rytmitaju kehittyy kun musiikkia yhdistetään liikuntaan. Kehontuntemus kasvaa esikouluvuoden aikana ja myös perusasennot- ja liikkeet automatisoituvat. Liikuntakasvatukseen kiinnitetään runsaasti huomiota jo aivan pienimpien päiväkotimme lasten kohdalla, joten perusvalmiudet esikouluvuotta ajatellen ovat jo olemassa. Tavoitteena on myös fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen. Lapselle tarjotaan sopiva määrä liikunnallista rasitusta, jotta hän tutustuu siihen, miten keho reagoi rasitukseen eikä säikähdä rasituksen tuomaa tunnetta. Kun hengitys tihenee ja posket punoittavat, kunto kasvaa ja hapenottokyky paranee. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lasten liikunnassa rasitus ja lepo vaihtelevat mielekkäästi. Hyville liikunnallisille perustaidoille voi alkaa rakentaa myös erilaisia lajitaitoja. Palloilu eri muodoissaan kuuluu esiopetukseen. Pallon käsittelyä, kuten heittämistä, kiinniottamista ja kuljettamista, harjoitellaan erilaisten pallopelien ja -leikkien avulla ja jalkapalloa pelataan jo oikeilla säännöillä. Uinti kuuluu esiopetukseen viikon mittaisena uimakouluna Raksilan uimahallissa. Uimakoulussa opitaan perustaitoja uintiin liittyen ja tarvittaessa lapsi ohjataan

23 harjoittelemaan uimataitoja pitempikestoiseen uimakouluun. Hiihto on lapsille tuttua jo aikaisemmilta päiväkotivuosilta. Esiopetuksessa perehdymme tarkemmin eri hiihtotyyleihin, mäen laskemiseen ja nousemiseen sekä hiihtovälineiden käsittelyyn. Jotta jokainen lapsi ehtii saada onnistumisen elämyksiä, hiihdämme noin 5-10 kertaa hiihtokauden aikana. Lisäksi teemme esikoululaisten kesken yhteisen hiihtoretken Iinatin ladulle. Luistelua harrastamme myös 5-10 kertaa, jotta jokainen saa mahdollisuuden kartuttaa taitojaan. Tärkeää on löytää tasapaino luistimilla ja oikean luistelutekniikan oppiminen. Eteneminen tapahtuu lapsen edellytysten mukaan. Telinevoimisteluun tutustumme erilaisten telineratojen muodossa. Harjoittelemme mm tasapainoilua voimistelupenkillä ja lattiatasoisella puomilla, perusliikkeitä permannolla ja erilaisia hyppyjä ponnistuslautaa käyttäen. Yleisurheilulajeista perehdytään pikajuoksuun, pituushyppyyn ja pallonheittoon. Tavoitteena on, että yleisurheilun suorituspaikat ja välineet tulevat tutuksi. Yleisurheiluun lähialueen koulujen kentillä ja Ouluhallissa. Suunnistusta harrastamme päiväkodin lähiympäristössä alkaen oman päiväkodin sisätiloista. Päiväkodin piha tulee tutuksi valokuvasuunnistuksen kautta. Kartan avulla lapsi taas oppii hahmottamaan ympäröivän ympäristön ja hän oppii huomaamaan ympäristön moninaisuuden.

24 Koko päiväkodissa olonsa ajan lapsen motorisia taitoja havainnoidaan paitsi liikuntatuokioilla myös lapsen päivittäisissä leikeissä ja touhuissa. Mikäli ongelmia havaitaan jollakin osa-alueella, niihin kiinnitetään huomiota lapsen henkilökohtaisessa esiopetussuunnitelmassa ja tarvittaessa pyydetään apua päiväkodin ulkopuolelta. 6.6 Taito- ja taidekasvatus Lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun tukeminen on päiväkodissamme vahvasti esillä jo ennen esikouluikää. Taito- ja taidekasvatus avaa oman laajan näkökulmansa esiopetuksen sisältöön ja sen toteuttamiseen. Lasta kannustetaan omakohtaisiin kokemuksiin ja elämyksiin monipuolisesti arjen lomassa. Uusia asioita opitaan käyttäen pohjana jo opittua taitoa. Lasta kannustetaan pohtimaan, kyselemään ja kokeilemaan. Näin hänellä on oivaltamisen ilon mahdollisuus. Monimuotoisten työskentelytapojen, kuten musiikin, leikin, ilmaisutaidon ja kädentaitojen kautta lapsi saa itsevarmuutta arkipäivän selviytymistaitoihinsa. Lasta ohjataan hänen taitojensa mukaan ja taataan turvallinen työskentely-ympäristö ja aikuisen tuki tilanteeseen sopivassa paikassa, oli se sitten taidemuseon työpaja tai päiväkodin oma keittiö Musiikki Tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Toiminta-ajatuksena on nimenomaan tuoda onnistumisen hetkiä, kaikki osaavat! Lasta kannustetaan monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa. Tavoitteena on myös kehittää lapsen kuuntelijan ja havainnoijan

25 roolia. Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Lapset saavat nauttia myös musiikin eri muodoista päiväkodin, eri ikäryhmien, omissa musiikkileikkikoulutuokioissa. Edelleen on pääpaino onnistumisen tunteessa, niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa. Päiväkodissamme perussoittimet ovat lähinnä rytmisoittimia. Musiikki yhdistetään myös liikuntaan, jossa toimintamuotona muun muassa ovat motorista kehitystä tukevat laululeikit ja rytmiharjoitukset. Rytmiharjoitukset aloitetaan perusrytmistä kehonsoittimia käyttäen ja edetään lasten taitojen ja kiinnostuksen mukaan rytmisoittimilla vaikeampiin rytmeihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tutustua musiikin monimuotoisuuteen. Tätä tuetaan esimerkiksi käymällä musiikkiesityksissä, musiikkimaalauksella ja -liikunnalla sekä teatterin ja musiikin yhdistämisellä Kuvataide Kuvataiteen tavoitteena on lapsen harjaannuttaminen havainnoimaan ympäröivää maailmaa ja omaa kuvallista ajatteluaan. Kuvataiteen avulla kehitetään niin lapsen tilan hahmottamiskykyä kuin myös kykyä kokea kuvataiteen elämyksellisiä puolia. Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä. Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn kunnioittamiseen. Kuvataide tukee myös kielellisen ja matemaattisen ajattelun kehitystä. Kuvataiteen avulla pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Kuvataiteen kautta tutustutaan myös geometrisiin muotoihin. Kuvataide sekä

26 kädentaidot kulkevat siis tiiviisti käsi kädessä muiden esiopetuksen kanssa. Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä, muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan, yhdessä pohditaan ja kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan tuottamiseen. Lapselle annetaan myös perustaidot, materiaalit ja työskentelytila sekä runsaasti kannustusta työnsä tekemiseen. Onnistumisen kokemukset ja niiden vahvistaminen lisäävät lapsen motivaatiota oppia lisää ja soveltaa jo oppimaansa myös esimerkiksi esikoulun kirjallisten tehtävien parissa sekä kotona. Lapsi pääsee myös käymään taidemuseossa - tai näyttelyssä, jossa tutustutaan taiteen monimuotoisuuteen. Näyttelyssä havainnoidaan ja etsitään inspiraatiota omien töiden tekemiseen. Taide sinällään voi olla myös oppimateriaalina, esimerkiksi avaruusaiheisessa projektissa, jossa visuaalisuudella on suuri merkitys. Yleisesti ottaen aihepiirit seuraavat päiväkodissamme muun esiopetuksen kontekstissa, ottaen huomioon lapsen kehitystason. Projekteilla on suuri osuus kuvataiteen esille tuomisessa. Luonnonmateriaaleja käytetään hyväksi lapsen kuvailmaisun kehittämisessä Kädentaidot Kädentaidot pitävät sisällään muun muassa askartelun, muovaamisen, leivonnan, tekstiilityöt ja teknisen työn. Lapselle pyritään luomaan mielikuva myös kädentaitojen tärkeydestä arkielämässä sekä käsillä tekemisen riemusta. Näilläkin taidolla tuetaan lapsen positiivisen minäkuvan muodostumista ja ryhmässä toimimista. Lasta ohjataan arvostamaan

27 niin perinteitä kuin nykypäivän esinekulttuuriakin. Lapsen kanssa tutustuminen perinteisiin kehittää hänen aikakäsitystään ja mielikuvaa hänestä yhteisön jatkumona. Päiväkodissamme menetelminä käytetään mm. askartelua, neulomista, leipomista sekä rakentelua. Erilaiset materiaalit: kankaat, paperit ja luonnonmateriaalit antavat mahdollisuuden työskennellä mielikuvituksen loputtomissa rajoissa. Lapsen kanssa vertaillaan ja tutkitaan materiaaleja työstäen niitä useilla menetelmillä. Huovutus, kankaan painanta ja koristelu, sämpylöiden leipominen sekä pieni nikkarointi antavat lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun ja kädentaitojen kehittämiseen.. Lasten kädentyöt ovat aina esillä ja vanhempien nähtävillä ja aika ajoin järjestämme päiväkodilla myös erityisiä kädentyönäyttelyitä Draama ja leikki Leikille jätämme päiväkodissamme paljon tilaa ja tarjoamme mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin ryhmässä. Leikin aikana lapset opettelevat suhdetta toisiinsa ja myös itseensä. Lisäksi he oppivat suhdetta omiin toimintatapoihinsa. Erilaisten roolileikkien avulla lapsen mielikuvitus ja lapsen sisäinen kuvittelukyky kehittyvät. Ohjattu toiminta on keskittynyt aamupäiviin, joten iltapäivisin on enemmän aikaa lasten vapaalle leikille. Draamaa ja ilmaisutaitoa käytämme myös yhtenä tärkeänä menetelmänä toiminnassamme. Draama tarjoaa lapselle mahdollisuuden oppia uusia asioita kokemusten ja elämysten kautta. Draaman avulla lapsen itseilmaisutaidot kehittyvät. Erilaisten draamaleikkien kautta lapsi voi myös työstää omia tunteitaan ja tuntemuksiaan. Draaman avulla kasvatetaan

28 lapsen mielikuvitusta ja harjoitellaan esillä olemista. Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia pieniä esityksiä, joita he voivat esittää päiväkodin lapsille ja aikuisille. Myös nukketeatteria käytetään yhtenä draaman muotona. Teemme myös paljon vierailuja teatteriin ja muihin esityksiin. Ympäri vuoden esikoululaisilla on ilmaisutaidon harjoituksia, joissa harjoitellaan muun muassa ryhmätaitoja ja itsensä ilmaisua. Joulu- ja kevätjuhla aikaan harjoitellaan yleensä isompaa draamakokonaisuutta, johon sisältyy näyttelemisen lisäksi laulua ja musiikkia. Eskarisadut johdattavat myös pitkin vuotta lapsen itseilmaisu maailmaan pienten käytännön harjoitusten avulla. 6.7 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy esiopetuksen kaikkeen toimintaan ja se on kaikille yhteistä. Sen keskeisenä ajatuksena on lapsen itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen. Kulttuurinen katsomuskasvatus on myös kaikille yhteistä. Sen tavoitteena on lapsen katsomuksellisen ajattelun ja yleissivistyksen kehittyminen Eettinen kasvatus Päiväkodissamme eettinen kasvatus liitetään luontevaksi osaksi esiopetuksen eri tilanteita. Lapsi oppii parhaiten arkipäivän tilanteista. Erilaisissa opetustuokioissa ja tavallisessa päiväkotielämässä esille tulevia tilanteita, kysymyksiä ja ristiriitoja pohditaan yhdessä lasten kanssa. Jos joku on loukannut toista tai vaikka lyönyt, on syytä yhdessä keskustella asiasta. Tällaiset ongelmat ratkeavat yleensä puhumalla. Eettisessä kasvatuksessa tavoitteenamme on havainnollistaa lapselle oikean ja väärän ero, oppia tekemään oikeita

29 ratkaisuja sekä opetella hyväksymään myös erilaisuutta. Eettisellä kasvatuksella pyritään tilanteeseen, jossa lapset osaisivat jossain määrin itse ratkaista ongelmatilanteitaan. Päiväkodissamme pidämme tärkeänä myös kykyä osoittaa ystävällisyyttä ja omata hyvät käytöstavat. Vietämme säännöllisesti hyvien tapojen viikkoa, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota hyviin käytöstapoihin ja tärkeiden sanojen opetteluun, kuten kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Lapselle opetetaan vastuuntuntoa ja opetellaan asettumaan toisen asemaan. Esiopetuksessa pidämme tärkeänä lapsen kykyä ilmaista omia ajatuksiaan. Häntä kannustetaan pitämään puoliaan toisia kunnioittaen. Yhteiset säännöt ja rajat ovat tuttuja esikoululaisille jo entuudestaan, koska lapset siirtyvät esikouluryhmään lähinnä omasta päiväkotiryhmästämme. Pohjatyötä eettiselle kasvatukselle on tehty jo ennen esikouluvuotta. Aikuisen tehtävänä on lähinnä ohjata keskusteluja ja puuttua asioihin realistisella otteella. Lapsia kohtaan osoitetaan kunnioitusta, jolloin myös lapsi oppii kunnioittamaan itseään ja muita ihmisiä. Ristiriitaisen tilanteen ratkaisemiseen käytetään esimerkiksi draamaa tai satua, jonka kautta lapset ymmärtävät paremmin tapahtuman syy- ja seuraussuhteita. Eettisissä kysymyksissä useinkaan ei ole ainoastaan yhtä oikeaa vastausta. Näin ollen on tärkeää, että lapsia kuunnellaan ja lapset oppivat kuuntelemaan myös toisiaan. Eettinen kasvatus sivuaa osin luontokasvatusta. Lasta opetetaan arvostamaan luontoa sekä rakennettua ympäristöä ja omaa kotiseutuaan. Lapselle tehdään retkien avulla tutuksi lähiympäristö, metsät ja asuinalue. Kunnioitusta luontoa kohtaan herätellään esimerkiksi tutustumalla kasvistoon ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen.

30 6.7.2 Kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille yhteistä. Se limittyy suurelta osin eettiseen kasvatukseen, mutta eroaa elämänkatsomustietokasvatuksen ja uskontokasvatuksen osalta. Tavoitteena päiväkodissamme on ohjata lasta tunnistamaan erilaisia elämänkatsomuksellisia kysymyksiä sekä tiedostamaan se, että asioita voi ajatella useammallakin tavalla. Tärkeänä pidämme myös sitä, että lapsi oppii arvostamaan kotiseutuansa. Lapsen kiinnostusta ja kunnioitusta herätellään myös muita kulttuureja kohtaan, sekä opitaan avarakatseisuutta. Tavoitteisiin pyritään havainnollistamalla ja tutustumalla. Tietämättömyys luo usein ennakkoluuloja, näin ollen esikoulussa on hyvä tutustua monenlaisiin asioihin myös kulttuurieroihin. Uudet tavat ja juhlat ovat lapsille mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Tällaisiin tapoihin tutustumme kirjallisuuden ja dvd-materiaalin sekä lasten omien matkakokemusten kautta. Aistillisimpiin tunnelmiin pääsemme esimerkiksi valmistamalla päiväkotimme keittiössä hieman eksoottisimpia välipaloja tai viettämällä matkailupäiviä, jolloin kuvitteellisesti matkustamme tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Uskonnolla on keskeinen merkitys ihmisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Uskontokasvatus antaa lapselle elämyksiä, kokemuksia ja tietoa. Päiväkodissamme järjestetään uskontokasvatusta evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaan. Lapsi voi huoltajien vakaumuksen mukaan osallistua uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun toimintaan. Kodin ja vanhempien tehtäväksi jää tunnustuksellisen vakaumuksen antaminen. Uskontokasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita, tutustua uskonnollisiin juhliin ja perinteisiin sekä perehtyä oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Evankelisluterilaisen uskontokasvatuksen peruspilareina päiväkotimme

31 esiopetuksessa ovat juuri nämä kirkolliset juhlat, kuten joulu ja pääsiäinen. Mikäli lapsi on esikouluvuotensa aikana mukana kirkollisissa toimituksissa, kuten häissä, hautajaisissa tai kastetilaisuudessa, otamme asian käsittelyyn myös päiväkodissa. Päiväkotimme tekee yhteistyötä Karjasillan seurakunnan lapsityön kanssa. Päiväkodissamme vierailee kerran kuukaudessa pikku kirkko, jonka aiheet seuraavat kirkkovuoden vaihteluita. Vaihtoehtona uskontokasvatukselle voi olla elämänkatsomus-tietokasvatus. Siinä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, lähiympäristön luontoon ja yhteisöön. Elämänkatsomustietokasvatusta päiväkodissamme ei kuitenkaan tällä hetkellä anneta, koska sille ei ole tarvetta. 7. YHTEISTYÖ ESIOPETUSTYÖN TUKENA 7.1. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kesken Esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja tai esi- ja alkuopetukseen erikoistunut sosionomi. Esiopettaja tekee vanhempien kanssa lasten henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat, seuraavat asetettujen tavoitteiden toteutumista ja huolehtivat dokumentoinnista. Kokonaisvastuu esiopetuksesta on lastentarhanopettajalla/sosionomilla. Hän vastaa muun muassa yhteistyöstä eri tahojen kanssa sekä päiväkodin esiopetussuunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen toteutumisesta keskustellaan henkilökunnan kesken säännöllisesti. Myös koko päiväkotimme muun henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on esikoululaisten käytettävissä. Pyrimme käyttämään erialueiden osaajia hyödyksi esiopetuksessa esimerkiksi musiikkikasvatuksen ja

32 draaman osalta Yhteistyö vanhempien kanssa Päiväkodissamme on hyvät ja avoimet suhteet vanhempien kanssa. Perinteisten vanhempainiltojen ja juhlien lisäksi olemme etsineet uusia yhteistyömuotoja pystyäksemme luomaan rakentavaa ja luontevaa kanssakäymistä. Lasten asioista puhutaan päivittäin, sillä tapaamme jokaisen lapsen vanhemmat sekä aamulla että iltapäivällä. Kerromme vanhemmille niin iloiset kuin ikävätkin asiat, joita päivän aikana tapahtuu ja mietimme yhdessä, mikä kullekin lapselle on parasta. Ennen esikouluvuoden alkua kokoonnumme yhdessä vanhempien kanssa miettimään, mitä juuri he pitävät tärkeänä oman lapsensa esiopetuksessa. Sekä vanhempien että päiväkodin henkilökunnan arvomaailma on pohjana päiväkodissamme annettavan esiopetuksen toteuttamiselle. Syksyllä jokaiselle esikoululaiselle laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Myös lapsi itse saa pohdittavakseen omat vahvuutensa ja asiat, joita haluaa oppia. Henkilökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä asiat, joissa lapsi tarvitsee tukea ja kannustusta. Vanhemmat voivat näin ilmaista omat toiveensa ja mahdolliset huolenaiheensa. Lasta havainnoidaan suhteessa tavoitteisiin ja niihin palataan tarvittaessa. Viimeistään vuoden vaihteessa vanhempien kanssa pohditaan, onko kehitys ollut myönteistä ja onko jotain uutta huomioitavaa ilmennyt. Vielä keväällä ennen esikouluvuoden loppumista käydään esiopetuskeskustelu yhdessä vanhempien kanssa, jossa pohditaan kulunutta vuotta ja keskustellaan millaisista lähtökohdista lapsi lähtee