Arvoisat Helsingin Kaupunginhallituksen, Kaupunginvaltuuston ja Sosiaalilautakunnan jäsenet

Transkriptio

1 YHTEISVETOOMUS 1 (2 + allekirjoitukset) Kruununhaan lapsiperheet, Kruununhaan Asukasyhdistys, Kruununhaka-Seura, Krunikan kivijalkayrittäjät, Kruununhaan Lions Club Helsingin Kaupunginhallitus Helsingin Kaupunginvaltuusto Helsingin Sosiaalilautakunta Arvoisat Helsingin Kaupunginhallituksen, Kaupunginvaltuuston ja Sosiaalilautakunnan jäsenet Kruununhakaan tarvitaan lisää päiväkoteja tyydyttämään lapsiperheiden tarpeet. Kruununhaan päivähoidon laatua tulee parantaa välittömästi: Lapsiperheet vailla peruspalveluja pienentämällä ylisuuria ryhmäkokoja lisäämällä henkilöstön määrää suhteessa lapsiin kasvattamalla lapsikohtaista tilan määrää nykyisestä 4,6 neliömetristä Helsingin kaupungin linjaaman mitoituksen mukaiseen 9 neliömetriin. Kruununhaassa on käynnissä rakennemuutos ja sukupolven vaihdos. Alueella syntyy paljon vauvoja ja Kruununhakaan myös muuttaa uusia lapsiperheitä (HU Keskusta ). Lapsiperheiden keskusta-asuminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan se on tullut jäädäkseen. Väestörekisterikeskuksen ja Viiskulman neuvolan mukaan Kruununhaassa asuu tällä hetkellä 400 alle 6-vuotiasta lasta. Erityisesti alle kaksivuotiaiden määrä on kasvanut. Lisää lapsia on syntymässä, sillä tällä hetkellä perheenlisäystä odottaa yli 50 kruununhakalaisperhettä. Vaikka päiväkotipaikkojen kysyntä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, päiväkotien määrä on pysynyt ennallaan kaupunginosassamme. Helsingin sosiaalivirasto ei ole löytänyt alueelta päivähoitoon sopivia tiloja, vaikka sillä on ollut jo kolme vuotta aikaa niitä etsiä. Virastossa, lautakunnassa ja valtuustossa ilmeisesti ajatellaan yhä, että jos panee silmät kiinni ja oikein lujasti toivoo, lapset katoavat, tai ainakin muuttavat Nurmijärvelle, eikä niille tarvitse budjetoida rahaa, ei varsinkaan kantakaupungissa (HS Kaupunki ). Alueemme päivähoidon kysynnän kasvu on ollut sosiaaliviraston tiedossa jo yli kolme vuotta toisin kuin Vironniemen päivähoitoalueen päällikkö Ulla Lehtonen julkisuudessa väittää: Tilanne johtuu siitä, että päivähoitoon on nyt tulokkaita enemmän kuin väestöennusteen perusteella on arvioitu. Kun uusiin päiväkoteihin ei ole varauduttu, olemassa oleviin sijoitetaan lisää lapsia. (HS Kaupunki ) Kruununhakalaislapsia on sullottu pieniin tiloihin jo vuosia.

2 YHTEISVETOOMUS 2 (2 + allekirjoitukset) Kruununhaan alueen äitien varovaisen arvion mukaan alueelle tarvitaan päivähoitopaikka yli 100 lapselle. Useille perheille Kruununhaassa on annettu ymmärtää, ettei päivähoitopaikkaa saa alueeltamme, mutta hakea toki saa. Päivähoitopaikan jonottamiseenkaan ei enää anneta mahdollisuutta eikä siirtohakemuksistakaan ole hyötyä. Päivähoitopaikkapulan takia päivähoitopaikka myönnetään kruununhakalaislapsille yhä useammin muualta kuin Kruununhaasta, esimerkiksi Taka-Töölöstä, Eirasta, Pasilasta tai Kannelmäestä! (Ks. HS Mielipide ). Päivähoidon laatu ei vastaa päivähoitolain vaatimuksia Tutkimusten mukaan (esim. Hujala ym. 1999, Renko & Uhari 2001, Kyllönen KK 983/2008 vp) päivähoidon tärkeimpiä laatutekijöitä ovat päivähoitoryhmien koko suhteessa käytettävissä olevaan tilaan, riittävä henkilöstön määrä suhteessa lasten määrään, ryhmien muodostaminen ja pysyvyys sekä henkilökunnan koulutustaso, pätevyys, riittävyys ja pysyvyys. Päivähoitolain (36/1973) 2 a :n 2 momentin mukaan päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lain 6 :n mukaan päivähoidon tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva. Kruununhaan päiväkotien ryhmäkoot ovat liian suuria ja niihin on sijoitettu tiloihin nähden liian paljon lapsia. Tällä hetkellä esimerkiksi Vironniemen päiväkodissa on yhtä lasta kohden tilaa 4,6 neliömetriä ja päiväkoti Virkkulassa 6,6 neliömetriä, kun Helsingin kaupungin linjauksen mukaan tilaa pitäisi olla 9 neliömetriä lasta kohden (HS Kaupunki ). Toisaalta henkilökunnan määrääkään ei ole suhteutettu lasten määrään päivähoitolain ja -asetuksen (239/1973) mukaisesti. Tämä vaarantaa lasten turvallisuuden. Päivähoitoa järjestettäessä lasten turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä päivähoidossa on perusedellytys lasten turvallisuuden takaamiseksi ja päivähoitolain kasvatustavoitteiden toteuttamiseksi (Risikko, P. 2009). Vetoomus Kruununhaan päivähoitotilanteen parantamiseksi Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet vetoamme teihin, arvoisat kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja sosiaalilautakunnan jäsenet, että Kruununhakaan perustetaan lisää päiväkoteja tyydyttämään sekä siellä asuvien että keskustassa työssäkäyvien perheiden tarpeet ja Kruununhaan päivähoidon laatua parannetaan välittömästi pienentämällä ylisuuria ryhmäkokoja, lisäämällä henkilöstön määrää suhteessa lapsiin ja kasvattamalla lapsikohtaisen tilan määrää kaupungin linjausta vastaavaksi. Kaupungin sulatellessa yhteisvetoomustamme kiitämme lämpimästi päivähoidon upeaa ammattitaitoista henkilökuntaa, joka kaikesta huolimatta on työhönsä sitoutunutta.

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 KAUPUNGIN LAITA Kissallakin enemmän tilaa kuin päiväkotilapsella Satu Kaaria HS Kaupunki Vironniemen päiväkotilapsen hartain toive lienee syntyä seuraavassa elämässä vantaalaiseksi kissaksi. Kateille on nimittäin Vantaalla säädetty viidentoista neliön minimitilasuositus, kun Vironniemen päiväkodissa lapset on survottu 4,6 neliöön. Alun perin vantaalaiskisuille olisi haluttu peräti 25 neliötä tilaa, mutta ympäristövalvontalautakunta päätti 1990-luvun lopulla, että 15 neliötä on yhdelle otukselle sopiva minimi. Vironniemen päiväkoti ei ole ainoa surullinen tapaus Helsingissä: 40 prosentissa kunnallisista päiväkodeissa on livetty yhdeksän neliön minimistä (HS Kaupunki 1. 3.). On hellyttävää seurata, miten demarit hurskaasti syyttävät kokoomusta katastrofista ja vihreät kauhistelevat sitä kirkkain silmin. Sekä demarit, vihreät että kokoomus olivat yhdessä kuorossa sosiaalilautakunnassa panemassa katastrofia alulle kolme vuotta sitten. Lautakunta hyväksyi pykälän, jonka tarkoitus oli antaa päiväkodeille lupa livetä vanhasta yhdeksän neliön minimistä erilaisin kepulikonstein. Päiväkodit eivät muuten olisi riittäneet lisääntyvälle lapsimäärälle. Tilapula taas johtui siitä, että jopa täysiä päiväkoteja oli riuskaan tahtiin suljettu joka vuosi, lautakunnan siunauksella. Jo vuosia sitten lapsimäärä alkoi kasvaa vastoin ennusteita. Virastossa, lautakunnassa ja valtuustossa ilmeisesti ajatellaan yhä, että jos panee silmät kiinni ja oikein lujasti toivoo, lapset katoavat, tai ainakin muuttavat Nurmijärvelle, eikä niille tarvitse budjetoida rahaa, ei varsinkaan kantakaupungissa. Myös ryhmäkoko Helsingissä kasvaa. Vielä 1980-luvulla ryhmässä sai olla korkeintaan 20 kolme vuotta täyttänyttä, 1 2-vuotiaita sai olla 12 ja alle 6-vuotiaita korkeintaan 6. Jos sosiaalihallituksen määräystä ei noudattanut, menetti valtionosuudet. Nyt tavallinen ryhmäkoko on Helsingissä 28, pienten ryhmissä 16 lasta, kertoo Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander. Kaiken lisäksi eduskunta hyväksyi viime kesänä asetuksen, jolla lasten ja aikuisten muutenkin vain paperilla toteutuvasta suhdeluvusta saa livetä tietyissä tilanteissa. Varhaiskasvatuksesta ei enää kukaan puhu. Ny koulutetun henkilökunnan aika menee tehokkuuslukujen laskemiseen kuin hotelleissa ikään. Nyt kun viisivuotiaani on parin viikon talvilomalla, hänenkin ryhmässään on hui kauhistus vajausta, löperöä resurssien hukkausta. Entä jos en edes ilmoittaisi satunnaisia poissaoloja? Silloin niitä ei tarvitse kirjata huonontamaan käyttöasteita. Tarkkailkaapa, vanhemmat, vaikka lapsilukua tarharyhmässä helpompaa laskeakin kuin neliöt. Juuri keväisin niitä luvallisia kepulikonsteja käytetään ahkerimmin, kun uudet lapset sullotaan jo täysien ryhmien joukkoon.

21 Helsingin kantakaupungin päiväkodeissa eletään ahtaimmin Samuli Leivonniemi HS Kaupunki Mirjam Summanen (kesk.) opettelee syömään itse. Lastenhoitaja Sanni Pehkonen auttaa Joel Avikaista kanakastikkeen kanssa päiväkoti Mastossa. Lattialla räsymaton päällä leikkii viisi pikkulasta: Charlotte, Joel, Lumi, Mirjam ja Olivia. He ovat Helsingin Katajanokan Masto-päiväkodin meritähtiä, pian yksivuotiaita kaikki. Raitiovaunu jylistää vähän väliä isojen ikkunoiden edestä. Kunnolliset verhot ovat vielä laittamatta, samoin naulakko, sillä ryhmä pääsi muuttamaan lisäosaan vasta runsas viikko sitten. Vanhan toimistotilan ilmastointiremontti viivästyi melkein kahdella kuukaudella. Sen ajan Mastossa elettiin pientä kaaosta. Päiväkotiin otettiin vuodenvaihteessa 18 uutta lasta. Nuppiluku muuttui 16:sta 34:ään yhdessä yössä, mutta tilat pysyivät ennallaan. Tammikuussa Mastossa oli yhtä lasta kohden tilaa 5,8 neliömetriä, kun Helsingin kaupungin linjaaman mitoituksen mukaan kullekin pitäisi olla 9 neliömetriä. Tilanormista laistetaan kaikkiaan noin 40 prosentissa Helsingin kaupungin päiväkodeista. Ahtaudesta kärsitään etenkin kantakaupungissa, kaikkein eniten Vironniemen päiväkodissa. Tilanne johtuu siitä, että päivähoitoon on nyt tulokkaita enemmän kuin väestöennusteen perusteella on arvioitu. Kun uusiin päiväkoteihin ei ole varauduttu, olemassa oleviin sijoitetaan lisää lapsia. "Olemme joutuneet vastaamaan kysyntään. Uusien tilojen hankkiminen etenkään kantakaupungissa ei ole kovin helppoa. Emme voi panna parakkeja Kauppatorille", päivähoitoalueen päällikkö Ulla Lehtonen sanoo. Maston ahtaus helpotti uuden tilan myötä, mutta vieläkin neliöt lasta kohden jäävät alle suosituksen, 7,2 neliömetriin. Aamuitkutkin ovat vähentyneet, kun uudet tulokkaat ovat tottuneet päiväkodin arkeen. "Aluksi viisi yksivuotiasta itki kuorossa, kun vein lapsia hoitoon. Ei sinne voinut omaa lastaan jättää, koska ei ollut yhtään vapaata syliä, mihin sen olisi voinut laittaa", kahden mastolaisen äiti Veera Mustonen kertoo. "Pian tilanne meni siihen, että lapset eivät enää halunneet mennä päiväkotiin. Jos he olivat siellä normaaleja päiviä, siis yli seitsemän tuntia, he olivat illalla niin väsyneitä, että itkivät tunnin tai pari." Ahdasta on myös osassa Espoon ja Vantaan päiväkodeissa. Espoon päivähoitopalvelujen johtaja Titta Tossavainen kertoo, että ruuhkaa on helpotettu erilaisilla poikkeusjärjestelyillä runsaassa 80 päivähoidon yksikössä. "On otettu esimerkiksi liikuntasaleja ja muita tiloja lapsiryhmien käyttöön ja palkattu ylimääräisiä hoitajia."

22 Myös Espoossa on voimassa yhdeksän neliön tilamitoitus, mutta sen toteutumista ei Tossavaisen mukaan seurata. Vantaa selvittää parhaillaan päiväkotiensa tiloja ja lapsimääriä. Päivähoitotoimen johtajan Sole Askola-Vehviläisen mukaan myös Vantaalla aiotaan määrittää päiväkodeille enimmäislapsimäärät.

23 Päiväkoteja myös Helsingin keskustaan HS Mielipide Kruununhaassa asuu noin 400 alle kuusivuotiasta lasta. Vaikka päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, päiväkotien määrä on pysynyt ennallaan kaupunginosassamme. Päivähoitopaikkapulan takia päivähoitopaikka myönnetään kruununhakalaislapsille yhä useammin muualta kuin Kruunuhaasta, esimerkiksi Taka-Töölöstä tai Eirasta. Hankalien ja ruuhkaisten matkojen vuoksi moni perhe joutuu turvautumaan autoon, etteivät lasten päivät veny turhan pitkiksi. Lapsiperheet valitsevat keskusta-asumisen useimmiten siksi, että se mahdollistaa autottoman arjen. Tutkimusten mukaan keskusta-asumisen suosiota selittää myös vanhempien työpaikkojen läheisyys. Se helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista ja lisää yhteistä aikaa lasten kanssa. Käytännössä se ei enää olekaan mahdollista. Meidän perheellemme kertyy noin päiväkotikilometriä vuodessa. Tämä matka jättää HS:n hiilijalanjälkitestin mukaan yhtä suuren jäljen kuin nelihenkisen perheen keskimääräinen sähkönkulutus puolessa vuodessa tai yksi meno-paluulento Helsingin ja Lontoon välillä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi Helsingin paikallisagendatyön päätavoitteista. Ruohonjuuritasolla näyttäisi, ettei lapsiperhe voikaan ottaa osaa näihin talkoisiin. Kilometreillämme on sekä taloudellinen että inhimillinen puolensa. Jos saisimme päiväkotikilometreistämme kilometrikorvauksia, toisivat ne perheellemme mukavan lisätienestin: yli euroa vuodessa (0,45 euroa/km). Perheemme vuotuiset päiväkotimatkojen bensiinikustannukset ovat noin 650 euroa laskettuna polttoaineiden keskihinnalla (1,15 euroa bensalitralta). Ja miten lapsi oppii yhteisöllisyyttä ja kykenee sisäistämään kaupunginosansa identiteetin, lähiyhteisön merkityksen ja turvallisuuden, jos häntä jo päiväkotiajoista alkaen riepotellaan pitkin kaupunkia? Kruununhakaan tarvitaan ehdottomasti lisää päiväkoteja tyydyttämään sekä siellä asuvien että keskustassa työssäkävijöiden perheiden tarpeet. Me kruununhakalaiset olemme myös veromaksajina kyllästyneitä siihen, että emme saa meille kuuluvia palveluja. Kruununhaassa on noin 240 rakennusta, joista takuulla löytyy potentiaalisia tiloja uusille päiväkodeille. Vinkkinä kaupungille, että Karjalaisten talosta Liisankadulla vapautui äskettäin 400- neliöinen yhtenäinen huoneisto. HELENA SAXBERG Helsinki

24 Kruununhaassa jyllää lapsibuumi HU Keskusta , Jani Jakonen Helsingin empirekeskustan kulmilla vilisee lapsiperheitä. Kiven heiton päässä Senaatintorilta vaihdetaan kakkavaippoja sadoissa kodeissa. Säätytalon sivustalla lasketaan liukumäkeä ja keinutaan heppakeinussa. Kruununhaassa on käynnissä rakennemuutos ja sukupolven vaihdos. Alueella syntyy paljon vauvoja ja tänne myös muuttaa uusia lapsiperheitä. Tilastokeskuksen mukaan alueella asuu tällä hetkellä 400 alle 6-vuotiasta lasta. Erityisesti alle kaksivuotiaiden määrä on kasvanut, sanoo kahden lapsen äiti Helena Saxberg. Myös Ulla Brusila-Relas, Tytti Säilä, Veera Pensala ja Annukka Mickelsson viihtyvät perheineen Kruununhaassa. Osa äideistä on kotoisin Helsingin keskustasta, osa maalta. Tytti Säilä muutti Kruununhaasta kehyskuntaan, mutta palasi puolentoista vuoden jälkeen takaisin Krunikkaan. Muutimme Hyvinkäälle, kun paljon puhuttiin siitä, että lapsiperheiden pitäisi asua kehyskunnissa. Minä koin siellä asumisen hankalaksi. Perheessä oli pakko olla kaksi autoa. Eikä siellä muutenkaan ollut mitään elämää, Säilä sanoo. Mickelssonin mielestä lapsiperheet elävöittävät katukuvaa ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Saxbergin mukaan lapsiperheet käyttävät myös ahkerasti Kruununhaan kivijalkakauppoja ja turvaavat siten alueen kaupallisia palveluja. Keskusta ei ole vain bisness district, joka autioituu illaksi. Lapsiperheitä Kruununhakaan vetää se, että kaikki on lähellä. On tosi vapauttavaa, kun kauppaan pääsee kadun yli kävelemällä. Moni korostaa autottomuuden ihanuutta keskusta-asumisessa. Kun kaikki on lähellä, pienten lasten kanssa ei tarvitse pakkautua autoon ja ajaa pitkiä matkoja palveluihin. Lapsia ei tarvitse lähteä kuljettamaan harrastuksiin autolla ympäri pääkaupunkiseutua. Kävellen ja julkisilla pääsee niin fudistreeneihin kuin uimaankin, Pensala sanoo. Asuminen Helsingin tunnetuimpien nähtävyyksien vieressä tuo omat vivahteensa arkipäivään. Kun lähtee kotoa verkkarit päällä lenkille, voi puolivahingossa joutua keskelle turistiryhmiä ja Aleksin vilinää, Brusila-Relas naurahtaa. Keskustan haittapuolia ovat korkeat asumiskustannukset ja viheralueiden vähyys. Päiväkoteja on Kruununhaassa liian vähän ja puistot ovat huonokuntoisia. Terveysaseman lakkautus oli iso miinus. Lähiöitä kehitetään paljon, mutta myös keskustan profiilia asuinpaikkana tulisi nostaa. Äitien kesken on syntynyt yhteisöllistä toimintaa, Krunan Mammat, jotka pitävät yhteyttä sähköpostilistan ja Facebookin välityksellä. Mammat kokoontuvat yhteisiin kirjailtamiin ja saunailtoihin. Äskettäin pidettiin hätäensiapukurssi. Kerran kuukaudessa lähdetään ilman lapsia tuulettumaan ja syömään ravintolaan.