TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 1 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo sivu n:o 1. Yleistä 2 2. Keskustoimisto 3 3. Tiedotus ja koulutus 3 4. Aseidenriisunta ja asevalvonta 6 5. Rauhanrakentaminen, rauhanvälitys ja kriisinhallinta 8 6. IPB ja muu kansainvälinen yhteistyö 8 7. Rauhankoulu rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet Kurdilapsitoiminta Rauhanasema Tapahtumat ja kulttuuritoiminta Hallinto ja jäsenyydet muissa järjestöissä Talous 19

2 2 Suomen Rauhanliitto Finlands Fredsförbund ry. Hyväksytty kevätkokouksessa Toimintakertomus vuodelta Yleistä Vuosi 2011 oli YK:n kulttuurien kohtaamisen vuosi. Suomessa oli eduskuntavaalivuosi ja Rauhanliitto pyrki nostamaan rauhanliikkeen teemoja ja tavoitteita vaalikeskustelussa ja myöhemmin hallitusohjelmavalmisteluissa. Politiikan teemoja, joissa Rauhanliike pyrki olemaan aktiivinen olivat Suomen rooli rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa, Suomen ja EU:n kannustaminen aseidenriisuntakysymyksissä, mutta myös puolustusvoimien säästöt, asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen kehittäminen olivat keskustelussa ja otsikoissa, joihin myös liitto otti kantaa ja pyrki vaikuttamaan. Suuri voitto rauhanliikkeelle oli, kun Suomi yli kymmenen vuoden työn jälkeen loppuvuodesta päätti liittyä miinat kieltävään sopimukseen. Rauhanliitto ja kampanja saivat runsaasti onnitteluita, kiitosta ja huomiota ympäri maailmaa työstään miinattoman maailman puolesta. Arabikevät antoi kansainvälisesti toivoa demokratiasta alueella, jossa ovat hallinneet enemmän tai vähemmän autoratiiviset hallinnot, mutta samalla arabikevääseen liittyi myös väkivaltaa. Rauhanliike nosti esille erityisesti asevientikysymykset. Libyan kansannousun seurauksena oli eskaloitunut konflikti, johon ulkomaailmakin sekaantui voimatoimin. Rauhanliikkeessä keskusteltiin siviilien suojelun velvoitteesta suhteessa ulkopuolisten voimatoimijoiden oikeutukseen. Afganistanin suhteen yhä suurempi osa ISAFiin osallistuvista maista on päättänyt aikataulusta vetää sotilaansa Afganistanista ja Suomenkin osalta ryhdyttiin asiaa poliittisesti valmistelemaan. Japania kohtasi maaliskuussa kauhea onnettomuus, kun Sendain maanjäristystä seurasi tsunami. Aalto pyyhkäisi yli Japanin rannikon aiheuttaen melkein ihmisen kuoleman ja yli ihmistä jouduttiin evakuoimaan kodeistaan. Koko maailma sai pelätä, kun kävi ilmi että hyökyaalto sai myös useamman rannikolla sijaitsevan Fukushiman ydinreaktorin pois toiminnasta, mistä seurasi radioaktiivista säteilyä ja vuotoa ydinvoimaloista. Rauhanliitto, joka on nostanut esille ydinaseiden, ydinasemateriaalin ja ydinvoiman välistä yhteyttä keskustelussa, osallistui Luonto-Liiton ja Greenpeacen tapahtumiin, joissa puhuttiin ydinvoiman vaaroista. Ajatukset olivat myös Japanin rauhanaktiivien ja heidän perheidensä luona. Rauhanliitto pyrki useamman muun kansainvälisen järjestön ja think tankin kanssa vaikuttamaan NATO:n strategiauudistuksen yhteydessä käytyyn keskusteluun voisiko NATO lopultakin luopua ydinaseistaan Europassa. Rauhanliiton puheenjohtaja osallistui useaan kansainväliseen konferenssiin, joissa aihetta käsiteltiin ja liitto järjesti ulkoministeriön tuella korkeatasoisen asiantuntijaseminaarin aiheesta. Valitettavasti NATO ei vielä ole ollut valmis luopumaan kokonaan ydinaseista, vaikka useampi jäsenmaa asiaa ajaakin aktiivisesti. Omassa toiminnassaan Rauhanliitto päätti 2011 satsata erityisesti tiedottamisen kehittämiseen ja ammattimaistamiseen. Osana tätä tehtiin taloudellinen päätös ja palkattiin loppuvuonna määräaikainen tiedottaja, joka alkoi viestintästrategian tekemisen liitolle. Rauhankoulu on vakiinnuttanut asemansa ja käytännössä kouluille ilmaisille toimintakokonaisuuksille olisi enemmän tilausta kuin Rauhanliitto olemassa olevalla rahoituksella on voinut tarjota. Rauhankoulu on keskeisin tapa, jolla Rauhanliitto käytännössä edistää rauhankulttuuria ja uusien väkivallattomuutta kannattavien ja globaalivastuuseen kasvavien sukupolvien syntyä. Rauhanaseman remonttiprojekti on vienyt vuoden aikana voimavaroja, mutta edennyt kuitenkin suunnitelmien mukaan, kiitos hyvän remontin ohjausryhmän ja onnistuneiden korjausfirmavalintojen.

3 3 Rauhanliitolle hyväksyttiin uudet säännöt ja liitto otti käyttöön uuden nimen Suomen Rauhanliitto Finlands Fredsförbund 2. Keskustoimisto Liitto ylläpitää Rauhanasemalla sekä omiin että talon muiden järjestöjen tarpeisiin toimistokoneita, joiden käytöstä muut järjestöt ja toimintaryhmät maksavat omakustannushinnan. Yhteiskäytössä olivat leasing sopimuksella kopiokone, digitaalinen puhelinjärjestelmä, postimaksukone ja koko talon tietoverkkokäytössä oleva Rauhanliiton omistama tietokone. Muut atk-laitteet jokainen järjestö hankkii ja ylläpitää itse. Liiton toimistossa työskentelivät kokopäiväisinä työntekijöinä toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja hallintopäällikkö Seija Uitto. Toiminnanjohtajan työhön kuuluivat toiminnan yleinen suunnittelu ja organisointi sekä erityisesti rauhanpoliittinen toiminta ja tiedotus. Hallintopäällikön työnkuvaan kuuluivat liiton hallinto ja talous, Rauhanaseman isännöinti ja tilavuokraus sekä hallituksen ja työvaliokunnan sihteerinä toimiminen. Rauhankoulun saaman projektiavustuksen turvin palkattu Annukka Toivonen toimi koordinaattorina työaikanaan 30 viikkotuntia. Rauhankoulun työharjoittelijana oli Tuuli Huovila HUMAKista 3 kk:n ajan osana omaa opiskeluaan tehden työn pääasiassa etätyönä. Liiton toisen kehitystiedotus- ja kasvatusprojektin, PaTo -projektin osa-aikaisena työntekijänä toimi Jarmo Pykälä 3 kk:n ajan tehden töitä pääasiassa etätyönä Jyväskylässä. Lisäksi Pamela Baarman oli palkattuna kuukauden ajan projektisihteerinä valmistelemassa Rauhanliiton ja BASIC -järjestön ydinaseseminaaria, johon saatiin ulkoministeriön:n avustus. Rauhanliiton siviilipalvelusmiehenä oli Arto Kekkonen hoitaen nettitiedottajan tehtäviä 5.8.saakka. Uuden sivarin sijaan päätettiin palkata osa-aikainen määräaikainen tiedottaja syyskuun puolivälistä vuoden loppuun. Hän teki projektityönä mm. liitolle tiedotusstrategialuonnoksen sekä auttoi EU-tiedotusprojektissa ym tehtävissä. Tehtävää hoiti Sanna Paakkanen. Työhönvalmennuksen teki liitolle Janne Ahonen Työelämään tutustumassa oli liiton toimistossa Pitäjänmäen peruskoulusta Sasuke Masuna Atk-tukipalvelut ostettiin Mediasiili-osuuskunnalta. Ruotsinkieliset käännökset teki Ilse Cantell. Suuren osan Rauhanliiton käytännön töistä ja projekteista toteuttivat vapaaehtoiset. 3. Tiedotus ja koulutus Aloitettiin työ, jonka tavoite on parantaa rauhantyön näkyvyyttä. Loppuvuodesta tehtiin taloudellinen päätös palkata osa-aikainen tiedottaja liitolle vuoden loppuun asti ja hän aloitti mm. viestintästrategia kehittämistyön. Samoin hankittiin koemielessä vuodeksi Meltwater-uutispalvelu, jota kautta saatiin mielikuvaa millä lailla rauhan ja turvallisuuden teemoja käsitellään mediassa ja miten omat tiedotteemme menevät valtakunnan mediassa läpi. Sopimusta Meltwaterin kanssa ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi jatkaa enää v ja se irtisanottiin. Vuoden aikana järjestettiin myös uutena toimintamuotona medialle suunnattuja niin kutsuttuja mediaaamiaisia ajankohtaisista teemoista. Aiheet olivat ajankohtaisia; turvallisuuden yksityistyminen sekä EU:n uusi ulkosuhdehallinto, mutta osallistujamäärät eivät vielä olleet suuria ja toimintaa pitää edelleen kehittää. Suuremmalle yleisölle tarkoitetun tiedotuksen lisäksi (perusasioita rauhantyöstä ja rauhankulttuurin

4 4 edistäminen) liitolla on asiantuntijarooli suhteessa viranomaisiin, päättäjiin ja mediaan liittyen aseidenriisuntakysymyksiin, kansainväliseen rauhantyöhön, rauhanrakentamiseen ja kriisinhallintaan. Liitto on antanut lausuntoja 2011: kansainväliseen henkilömiinat kieltävään sopimukseen liittyen parillekin eduskunnan valiokunnalle, rauhanvälityksen toimintaohjelmasta ja Suomen ihmisoikeuksien toteutumisesta ulkoministeriölle, puolustustarvikeviennistä puolustusministeriölle, rauhanrahoista eduskunnalle ja aseturvallisuudesta sisäsianministeriölle) Koska Rauhanliitto on kattojärjestö, tarjoaa liitto kanavan jäsenille ja tukijoille myös heidän tiedottamiseensa ja keskinäiseen tiedonvaihtoonsa. Vuosi 2011 on eduskuntavaalivuosi. Liitto järjesti jäsenjärjestönsä Sadankomitean ja Reserviupseeriliiton kanssa yhden vaalikeskustelun puolustuksen tulevista säästöistä ja valinnoista sekä toisen vaalikeskustelun, joka oli suunnattu ennemminkin nuorille ehdokkaille. Ehdokkaille ja puolueille myös tuotettiin tietoa rauhanliikettä lähellä olevista asioista. Kysymys Suomen roolista kansainvälisesti, erityisesti Afganistanissa, tai Suomen rooli suhteessa Libyan eskaloituneeseen kriisiin keskustelutti kansalaisyhteiskuntaa. Liitto osallistui tähän keskusteluun ja tuotti aineistoja ja puheenvuoroja sekä omien lehtiensä ja nettisivujen kautta, että osallistumalla median kautta debattiin. YK:n Aseidenriisuntaviikolla nostettiin esille muun muassa asevarustelumäärärahat (Narinkkatorilla yleisötapahtuma, tiedote, ja kansanedustajille jaettu kirjelmä) Tiedotteiden, Pax- ja Ydin -lehtien sekä Fredspostenin, lisäksi internetsivut ja uudet sosiaaliset mediat olivat yhä keskeisempiä tiedottamisen välineitä. Nettisivuille ja facebookin pyritään tuottamaan lähes päivittäin uutta aineistoa. PAX ja Ydin ovat myös kouluttaneet uusia avustajia. Rauhanliitonkin tuella perustettu Safer Globe Finland -verkosto, think tank, on onnistunut auttamaan rauhanliikettä tiedonhankinnan ja tiedonvälityksen saralla erityisesti asekauppaan liittyvässä tutkimustyössä sekä onnistunut saamaan median kiinnostumaan teemoista joita rauhanjärjestöt eivät aina ole onnistuneet saamaan samalla tavalla valtajulkisuuteen mm. television kautta. Kannanotot ja tiedotteet Puheenjohtaja Cronberg: Aika ajanut nykymuotoisen asevelvollisuuden ohi Miinasopimus voimassa 12 vuotta: Suomikin aloittanut valmistelut Ranska keskeytti aseviennin Libyaan ja Bahrainiin Rauhanjärjestöt: Asekauppa Egyptiin lopetettava YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon muistuttaa miinojen vastaisen työn tärkeydestä Lähes viisi tuhatta kaupunkia ydinaseita vastaan Rauhanliitto: Natolta virhe ottaa johtorooli sotilasoperaatiosta / En felbedömning av Nato att ta sig ledande roll i operationen Miinakampanja;States Parties should warn against use of cluster munitions in Libya IPB opposes military strikes and urges political negotiations to protect civilian population Tiedotustilaiuuus mexikolaisen Hector Cerezo Carterasin vierailuohjelmaan liittyen Muammar Gaddafin joukoissa ehkä eurooppalaisia palkkasotilaita Rauhanliitto muistuttaa ydinvoiman ja ydinaseiden leviämiseen liittyvien riskien yhteydestä YK:n tuki kansainväliselle sotilasmenojen vastaiselle toimintapäivälle

5 Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRI julkisti varustelumenotiedot Älä unohda - Glöm inte Hiroshima 21.9 kansainvälinen rauhanpäivä Tuvalusta 157. miinakieltosopimuksen allekirjoittanut valtio Nobel -palkinto naisten rauhantyölle! YK viikko :Varustelu syö hyvinvointia Rauhanliiton kansainvälinen kattojärjestö kehottaa YK:ta suojelemaan siviilejä Syyriassa Vuosikokouskannanotto: Ei vain ydinseeton lähi-itä, vaan myös Eurooppa Suomi vihdoin mukaan miinakieltoon Finland förbjuder minorna/ vote on landmines today in parliament Miinakieltoon liittyminen loppusuoralla eduskunnassa / Accession to mine ban treaty, vote Friday Aseviennille Saudi-Arabiaan ei ole olemassa perusteita Rauhanliitto: Kotkan ohjuslastista Lehdet, netti-julkaisut sekä netti-sivut Yhdessä Sadankomitean kanssa julkaistiin neljä kertaa vuodessa nettilehteä PAX, jossa jäsenille ja aktiiveille oli uutisia rauhantyöstä ja joka tavoittaa netin avulla myös paljon laajemmankin yleisön. Lisäksi tehtiin yksi PAX paperisena, sitä jaettiin festivaaleilla ja muissa joukkotapahtumissa, sen lisäksi että se lähetettiin kannattajajäsenille kotiin. PAXin päätoimittaja oli Jussi Förbom. PAX: ia varten satiin Sadankomitean kautta myös kulttuurilehtitukea Kannattajajäsenille lähetettiin neljästi vuodessa ilmestyvää ruotsinkielistä Fredsposten -lehteä, jonka päätoimittaja on Christian Lång. Kannattajajäsenille lähetettiin neljästi vuodessa ilmestyvä Ydin-lehti, jonka päätoimittaja on Arja Alho Liitto julkaisi aineistoa kotisivuilla ( Rauhanasema-sivut ( ) toimivirtuaalisena portaalina Rauhanaseman järjestöihin. Rauhanliitto ylläpitää mm Rauhanliiton ja Rauhanaseman -Facebook sivuja, jonka kautta tiedotetaan tapahtumista ja toiminnasta. Tietopalvelut Median edustajia palveltiin suomalaiseen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen ja kansalaistoimintaan liittyvissä ajankohtaisissa aiheissa. Talossa on myös rauhaa ja turvallisuutta käsittelevien kirjojen käsikirjasto. Julkaisut Julkaistiin Afganistanin äänet - kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan avaimia rauhanrakentamiseen raportti, jossa etsittiin uutisten takaa kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen arkea ja joka toi julki suomalaisten kansalaisjärjestöjen jo 40 vuotta jatkunutta avustustyötä sodan keskellä. Otettiin myyntiin isompi erä amerikkalaisen David Cortightin laajaa ja erittäin laadukasta Rauha

6 6 -teosta joka on eräänlainen rauhanliikkeen ja aatteen kansainvälinen historiikki, jonka suomeksi saamiseksi rauhanliittolaiset aktiivit olivat mukana Erilliset tiedotusprojektit PaTo ja EU -tiedotushanke Paikalliset toimijat (PaTo) jatkohankeen puitteissa kutsuttiin suomalaiset Afganistanissa toimivat järjestöt parin afgaani toimijan kanssa tapaamiseen, jossa pyrittiin kartoittamaan halutaanko ja koetaanko tarvetta jakaa tietoja ja tehdä yhteistyötä. Kartoitettiin Suomessa asuvien afgaanien haluja tehdä keskenään enemmän yhteistyötä ja osallistua työhön Afganistanin rauhan puolesta. Projektin puitteissa osallistuttiin lukuisiin muiden järjestämiin seminaareihin ja tilaisuuksiin aiheesta ja pyrittiin verkottumaan alan toimijoiden kanssa. Tiedonvaihtoa varten perustettiin myös sähköpostilista. Projektin aiheen tiimoilta tehtiin painettu raportti sekä toinen painettu aineisto ja nettimateriaalia. Projektille saatiin tiedotustukea ulkoasianministeriön kehitystieodotuksen rahoista. Jarmo Pykälä oli palkattuna 3 kk:n ajan projektiin. EU tiedotushanke: Ulkoministeriön tiedotustuella järjestettiin tilaisuus, jossa puhui mm EPLOn (European Peacebuilding Liason) Catherine Woollard ja tuotettiin tiedotusaineistoa siitä mihin suuntaan EU:n uusi ulkosuhdehallintoa ollaan kehittämässä ja mihin sitä pitäisi rauhanliikkeen näkökulmasta kehittää. Painettiin esite aiheesta ja sitä jaettiin kaikille kansanedustajille sekä levitettiin muutenkin ja sen lisäksi vielä nettiaineisto. 4. Aseidenriisunta ja asevalvonta Rauhanliitto pyrki nostamaan aseidenriisuntakysymykset takaisin Suomen ja EU:n poliittiselle agendalle. Yli kymmenen vuoden työ, jotta Suomi liittyisi miinat kieltävään sopimukseen saatiin päätökseen loppuvuona tapahtuneen eduskunnan äänestyksen myötä oltiin varsinkin ydinasekysymyksissä aktiivisia. Ydinaseriisunnassa liiton tavoite oli kansainvälisen hyvin laajan kansalaisliikkeen tavoin, niin sanottu nollaoptio, jossa tavoitellaan lopullista ydinaseriisuntaa. Liitto teki tunnetuksi erityisesti eurooppalaista ydinaseiden vastaista kansalaistoimintaa ja taktisista ydinaseista luopumisen tavoitetta. Suuri osa maailmaa on itseasiassa jo käytännössä ydinaseettomia ja nyt on aika tuoda esille myös Euroopan mahdollisuuksia luopua ydinaseista. Tärkeä osa kampanjatyöstä on ollut pitää niin kansalaisyhteiskunta kuin kansanedustajat ja muut vaikuttajat ajan tasalla ydinaseriisuntaan liittyvistä kansainvälisistä prosesseista. Työ jotta Suomi liittyisi rypäleasekieltoon, nk. Oslon sopimukseen, on edelleen kesken. Liitto oli aktiivisesti yhteyksissä kansainväliseen rypäleaseiden vastaiseen koalitioon, piti aihetta esillä erityisesti Suomessa kansainvälisinä kampanjapäivinä, sekä ennen kaikkea pyrkii taustalla vaikuttamaan siihen, että päätöksentekijät näkisivät ettei Suomella ole mahdollisia käytännössä enää hankkia uusia rypäleaseita vahvan de facto jo pitkälti toimivan kansainvälisen kiellon takia. Hyvin harvat eurooppalaiset yritykset voivat jatkossa olla edes investoinneilla mukana missään yrityksissä tai yhteistyössä, joissa tuotetaan tai käydään kauppaa rypäleaseilla. Työ kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi (ATT), Arms Trade Treaty) oli hyvin intensiivisessä vaiheessa Suomi on ollut prosessissa aktiivinen. Rauhanliitto on pitkään tukenut sopimuksen aikaansaamista eri tavoin. Rauhanliiton lyhyen tähtäimen tavoite aseviennin suhteen on estää suomalainen ja eurooppalainen asevienti kriisi- ja ihmisoikeusrikkomusalueille. Tavoitetta edistettiin mm. tekemällä tunnetuksi Suomen ja muiden EUmaiden tekemiä asevientipäätöksiä sekä herättämällä kansalaiskeskustelua aseviennin seurauksista ja päättäjien vastuusta päätöksistään. Vuonna 2011 tässä työssä oli erityisesti hyötyä Safer Globen tekemästä Suomen aseviennin raportista. Arabikevään myötä julkisuuteen nostettiin erityisesti ongelmallinen vienti Lähiitään ja Pohjois-Afrikkaan. Rauhanliitto pyrki aktiivisesti vaikuttamaan esim. jotta Saudi-Arabialle ei annettaisi asevientilupaa. Vaikka se lopulta juuri ennen joulua myönnettiinkin, onnistuttiin asia saamaan,kuitenkin äänestykseen ja julkiseen keskusteluun. Kesällä Suomessa järjestetystä European Network Against Arms

7 7 Trade (ENAAT)-verkoston kokouksesta oli se hyöty, että eurooppalaiset järjestöt osaisivat koordinoida työtään ja jakaa tietoja luontevammin juuri esim. tämän Lähi-idän asekaupan seuraamisen suhteen. Eurooppalaiset järjestöt pyrkivät yhteistyössä vaikuttamaan siihen, että EU:n puitteissa sovittua käytännesäännöstöä Code of Conduct on Arms Trade tiukennettaisiin ja sen valvontajärjestelmä saataisiin kattavammaksi. Tärkeää olisi tiukentaa loppukäyttäjäkontrollia. Liitto tekee tunnetuksi kattojärjestönsä IPB:n kampanjaa Disarmament for Development varustelun ja kehityksen suhteesta ja siihen liittyvää materiaalia, tehdään tunnetuksi muille suomalaisille kansalais-, ihmisoikeus-, kehitys- ja humanitäärisen avun järjestöille. Ydinaseet Liittto pyrki edistämään eurooppalaista ydinaseriisuntaa niin, että taktisista ydinaseista Euroopan maaperällä luovuttaisiin osana tätä järjestettiin kansainvälinen asiantuntijakokous aiheesta alkuvuodesta UM:n tuella, puheenjohtaja piti aihetta aktiivisesti esillä median kautta ja sosiaalifoorumin yhteydessä järjestettiin aiheesta myös penimuotoinen järjestöaktiiveille suunnattu info tilaisuus,. Liitto seurasi prosessia, joka tukee Lähi-Idän ydinaseettoman alueen perustamista ja kytki tähänkin mahdollisuuden aktivoida työ ydinaseettoman Euroopankin puolesta. Aloitettiin uudelleen aktivoituneen Suomen Pugwashin kassa yhteydenpito aiheen tiimoilta ja tuettiin heidän järjestämäänsä asiantuntijapaneelia. Liitto oli mukana Abolition ja Abolition 2000 Eurooppa -verkostoissa, jotka kampanjoivat ydinaseriisunnan puolesta. Jaakko Ellisaari oli liiton yhteyshenkilö Abolition -verkostoissa ja seurasi ydinasekysymystä puheenjohtajan Tarja Cronbergin ohella. Miinat ja rypäleaseet Liitto on koordinoinut henkilömiinojen ja rypäleaseiden vastaisten ICBL-CMC voimansa yhdistäneiden, kampanjoiden kansainvälisiä yhteyksiä Suomessa. Laura Lodenius osallistui Suomen delegaation miinasopimusosapuolten kokoukseen Phnom Penhissä Liitto on toimittanut Suomen raporttiosuuden päivityksen kansainväliseen,laajasti arvostettuun, Landmine ja Clustremunition Monitor raporttiin. Miinasopimukseen liittyttäessä vihdoin Rauhanliitto tiedotti asiasta ja järjesti Eduskunnassa pienimuotoisen kuohuviinitarjoilun tilaisuuden kunnaiksi jossa mm ulkominisrie pistäytyi, Rypäleasekysymystä pidettiin esillä muiden kansalaisjärjestöjen isoissa yhteistapahtumissa Pienaseet Suomessa, kansainvälinen asevienti ja vientivalvonta Rauhanliitto jatkoi työtä turhien aseiden saamiseksi pois suomalaisista kodeista ja aseiden vastaisen asenteen lisäämiseksi. Liiton toiminnan johtaja osallistui aiheesta myös sisäasiainministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen. Liitto jakaa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa pyssykieltotarraa yhdessä esitteen kanssa Aseet eivät kuulu koteihin, kouluihin eivätkä kadulle. Aselupakäytäntöihin liittyvässä vaikuttamistyössä oltiin yhteistyössä sisäasianministeriön ja poliisin kanssa sekä oslaistuttiin UM:n koolle kutsumaan pienasekoordinaatioon Rauhanliitto osallistui kansainvälisesti Amnestyn, Oxfamin ja IANSAn (International Action Network

8 8 against Small Arms) koordinoimaan pienasetyöhön. ATT -sopimuksen aikaansaamiseksi ollaan yhteistyössä ulkoministeriön asevalvontayksikön kanssa. Rauhanliitto osallistui useamman järjestön ja Safer Globe Finlandin kanssa projektiin jonka puitteissa seurataan Suomen asekauppaa ja julkistetaan raportti Suomen asekaupasta vuosittain. Liitto emännöi 2011 yhdessä KATU:n ja Sadankomitean kanssa ENAAT:verkoston kokousta Suomessa kesäkuussa. ' Yhteistyötä tehtiin asevientiasioissa erityisesti myös brittiläisten Saferworldin, Aseidenriisunta ja kehitys varustelumenot kehitykseen IPB:n Disarmament for development -ohjelman tavoitteita ja kampanjamateriaaleja tehtiin tunnetuksi kehitysyhteistyöjärjestöille ja mm Kehyksen kautta tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa aiheen tiimoilta. Liitto osallistuu Aseidenriisuntaa kehityksen puolesta -kampanjan puitteissa myös kansainväliseen toimintapäivään sotilasmenojen kasvua vastaan kesäkuun alussa 5. Rauhanrakentaminen, rauhanvälitys ja kriisinhallinta On alkanut olla ilmeistä ettei asevoimin Afganistaniin saada rauhaa. Kansainvälisesti alettiin puhua Naton ISAF-operaation jatkosta Afganistanissa.Suomessakin puhuttiin kriisinhallinnan pelisäännöistä ja hyvistä sekä huonoista tavoista viedä demokratiaa, rauhaa, vakautta ja ihmisoikeuksia toisiin maihin,, mm. vaalikeskusteluissa tämäkin aihe nousi esille. Suomi oli 2011 taas EU:n sotilaallisissa nopean toiminnan joukkojen päivystysvuorossa, joita kuitenkaan käytetty. Tätä voitiin tietenkin pitää tavallaan positiivisena asiana mutta herätti taas keskustelua tarkoituksenmukaisuudesta kun päivystys kuitenkin kallista. Rauhanliitto painottaa siviiliyhteiskunnan näkökulmia ja sitä, että konfliktien ratkaisun tulee aina nojata ihmisten sosiaalisten, kulttuuristen ja materiaalisten tarpeiden, eikä vain ylätason poliittisiin ratkaisuihin. Suomen rauhanvälittämisestä puhuttiin paljon vuoden aikana. Rauhanliiton näkökulmasta on hieno asia jos Suomi esimerkiksi Norjan lailla todella alkaa panostaa rauhanvälittämiseen ja rauhanrakennustyöhön kansainvälisesti. Rauhanliitto osallistui aktiivisesti keskusteluun kriisinhallinnan pelisäännöistä, rauhanrakentamisesta ja kansalaisjärjestöjen roolista siinä sekä Suomen mahdollisesta aktiivisemmasta roolista rauhanvälittäjänä. Liitto järjesti oman seminaarin aiheesta ja tuottanut myös Ulkoministeriölle lausunnon Suomen rauhanrakentamisen ohjelmasta. 6. IPB ja muu kansainvälinen yhteistyö Rauhanliikkeen kansainvälinen kattojärjestö International Peace Bureau (IPB) on vanhin kansainvälisistä rauhanjärjestöistä (perustettu vuonna 1892). Jäsenjärjestöineen se muodostaa hyvin niukoista toimintaresursseistaan huolimatta hyvin laajan globaalin rauhanliikkeen verkoston. Rauhanliitto on pyrkinyt omalta oslataan aktiivisesti tukemaan IPB:tä ja panostaa sen toimintaan. Vuonna 2011 Rauhanliitto emännöi alkuvuoden ydinasekokouksen lisäksi, sekä asevientikysymysten ENAATverkoston (European Network Against Arms Trade) että siviilirauhanrakentajien EN-CPS verkoston ja NP Nonviolent Peaceforce -järjestön pitämiä kokouksia. EN - CPS piti kokouksensa Ahvenanmaalla ja ENAAT

9 9 Helsingissä. Rauhanliitto tekee lähialueilla yhteistyötä mm. ruotsalaisen rauhanliikkeen, Svenska Freds och Skiljedoms -järjestön, Kristna Fredsrörelsenin (SWEFOR) ja Ruotsin YK-liiton kanssa. Tämän lisäksi syksyllä 2010 sovittiin IPB:n kokouksessa, että pohjoismaisesti tiivistettäisiin yhteydenpitoa mm. pohjoismaisen puolustusyhteistyön sekä yhteisen pohjoismaisen taisteluosaston seurannan osalta. Turvallisuus- ja rauhanpolitiikan kannalta myös venäläisen kansalaisyhteiskunnan tunteminen ja tukeminen eri tavoin on tärkeää. Rauhanliitto aloitti 2011 yhteydenpidon, jonkun ajan tauon jälkeen, vapaaseen venäläiseen rauhanliikkeeseen. Rauhanliitto on myös vanhan ja arvostetun Kansainvälisen Sovinnonliiton (International Fellowship of Reconciliation IFOR) liitännäisjäsen. EU:ssa tulisi luoda viralliset rakenteet, joiden kautta rauhantyötä ja konfliktien ennaltaehkäisyä tekeviä järjestöjä kuultaisiin päätöksenteossa ja niiden työtä tuettaisiin myös rahallisesti EU-budjetista. Tätä liitto edistää EPLO:n, (European Peace Building Liason Office) puitteissa. EPLO tekee työtä EU:ssa konfliktien ennaltaehkäisykysymysten parissa ja mm. KATU on sen jäsen. Kansainvälisten järjestöjen ja alueellisen verkostoitumisen lisäksi rauhantyötä tehdään tänä päivänä aihekohtaisten verkostojen kautta. Rauhanliitto osallistuu aktiivisesti niiden työhön ja toimii kontaktina ja koordinaattorina erityisesti ulottuvuuksilla, jotka liittyvät Suomen ja EU:n politiikkaan vaikuttamiseen ja joilla on merkitys suomalaisen rauhantyön kannalta. (ENAAT, IANSA, ICBL; CMC, Abolition 2000) Liitto on pyrkinyt toimimaan mahdollistajana kun joku aktiivinen ryhmä on halunnut edistää rauhaa ja ihmisoikeuksia ja tehdä vapaaehtoistyötä jonkin tietyn asian puolesta liiton puitteissa. Tällaisesta työstä esimerkki tällä hetkellä on Meksiko-ryhmä joka toimii täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Meksiko-ryhmä seuraa kehitystä Meksikossa ja tekee ihmisoikeustilannetta tunnetuksi Suomessa ja pyrkii edistämään kansainvälistä ihmisoikeustarkkailua Meksikossa ja tukemaan alkuperäiskansojen työtä erityisesti Oaxacan alueella omien oikeuksiensa ja elinmahdollisuuksiensa puolesta. Kansainvälinen toiminta : Liitto emännöi vuonna 2011 ydinaseasiantuntija kokouksen EN-CPS ( ja Non violent Peace Force, NP) sekä ENAAT kokouksia alkukesästä. Yhteensä näihin osallistui n 40 kansainvälistä rauhanaktiivia ja kymmenkunta suomalaista aktiivia. Liittoa edustavat IPB:n hallituksessa puheenjohtaja Tarja Cronberg ja toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Liiton kunniajäsen Ilkka Taipale on valtuuskunnan nimeämä IPB:n konsultti. Laura Lodenius osallistui IPB:n hallituksen kokoukseen Barcelonassa ja Pariisissa Liiton yhteyshenkilönä IFOR:issa toimi Timo Virtala Rauhanliitolla on Meksiko-ryhmä, joka perustuu vapaaehtoistyöhön ja jota koordinoi Meri Mononen- Matias. Meksiko-ryhmä kutsui tänä vuonna Suomeen ihmisoikeusaktivistin Héctor Cerezo Contrerasen , ja hänen kanssaan järjestettiin useampi tilaisuus. Rauhanliitto maksoi alkuun hänen kulunsa, mutta sai takasin sosiaalifoorumilta kulut, Liitto pyrki luomaan uudelleen yhteyksiä venäläisiin rauhanjärjestöihin Kalle Sysikaski toimii koordinoivana henkilönä. Kesällä liito kutsui venäjän sotilaiden äidit järjestöstä Ella Poljakovan Suomeen, hän kävi ENAAT -kokouksen yhteydessä Helsingissä. Mirva Salminen ja Simo Hellsten osallistuivat Rauhanliiton kustantamina War Profittering abd Peace Movement -konferenssiin Barcelonssa Pertti Joenniemi osallistui liiton kustantamana Oslossa lokakuussa järjestettyyn seminaariin siitä miten yritysmaailmaa voidaan integroida rauhantyöhön

10 10 7. Rauhankoulu rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet 7.1. Yleistä Rauhankoulu on Rauhanliiton ja Rauhankasvatusinstituutin yhteinen toimintamuoto ja on vuodesta 1998 lähtien järjestänyt kouluille rauhan- ja kehityskasvatuksen toimintapäiviä. Vuoden 2010 alussa Rauhankoululle myönnettiin ulkoasiainministeriön kaksivuotinen tuki kehityskasvatushankkeeseen nimeltä Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet. Vuoden 2011 aikana Rauhankoulun toimintaa toteutettiin ja kehitettiin pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Vaasan alueella. Paikkakunnilla järjestettiin toimintapäiviä koululaisryhmille ja koulutuksia Rauhankoulun ohjaajille ja kasvatusalan ammattilaisille. Vuonna 2011 Rauhankoulu-hankkeen koordinaattorina työskenteli Annukka Toivonen, jonka työaika oli 30 tuntia viikossa. Rauhankoulun teemoja ovat globaalien haasteiden ja konfliktien syiden ymmärtäminen, väkivallattomuus arvona, ihmisoikeuskysymykset, suvaitsevaisuus, aktiivinen kansalaisuus ja globaaliin vastuuseen kasvaminen. Opetusmenetelminä käytettiin draama- ja osallistavia menetelmiä. Rauhankoulun pitkän tähtäimen tavoitteena on saavuttaa vakaa ja pysyvä asema yhtenä rauhankasvatusta tarjoavana kolmannen sektorin toimijana yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan sisältöä jatkuvasti kehitetään yhteistyössä muiden rauhankasvatusta ja sitä sivuavaa toimintaa toteuttavien tahojen kanssa Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet Rauhankoulun aikaisemmasta toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella on vuosien aikana kehitetty oppilas- ja opiskelijaryhmille rauhan- ja kehityskasvatuksen toimintapäivistä laajempi kokonaisuus. Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuuksissa jokainen ryhmä osallistuu kahteen Rauhankoulun toimintapäivään, joiden välissä ryhmä syventää tietämystään aiheesta harjoitusten ja globaalikasvatusmateriaalien avulla. Rauhankoulun uutta toimintamallia kehitettiin edelleen ja rauhankouluohjaajia lisäkoulutettiin uuteen toimintamalliin vuoden 2011 aikana. Toimintapäiviä järjestettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 76, joista Helsingissä Rauhanasemalla 32, Turun kouluissa 17 ja Tampereen kouluissa 7 ja Pohjanmaalla 20 ruotsinkielistä Ohjaajat, ohjaajien koulutus ja ohjaajien tapaamiset Rauhankoulun ohjaajaverkostoon kuului 30 aktiivista ohjaajaa ja lisäksi parikymmentä ihmistä osallistui Rauhankoulun toimintaan muuten. Ohjauskerroista maksettiin ohjaajille palkkio. Rauhankoulussa oli käyttössä kaksiosainen ohjaajakoulutus. Koulutusten vetäjinä olivat Johanna Laaja, Elina Lauttamäki, Pia Leinonen, Anna Saksman ja Annukka Toivonen. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan ohjaajakoulutusta, joista viisi oli koulutuksen ensimmäistä osaa ja kolme jatkokoulutusta. Ohjaajakoulutukset järjestettiin Turussa, Vaasassa ja Helsingissä. Pääkaupunkiseudun koulutukset pidettiin ja Rauhanasemalla. Turussa koulutukset pidettiin ja Daisy Ladies ry:n tiloissa ja Vaasan koulutus Yrkeshögsskola Novian tiloissa. Ohjaajille järjestettiin noin kerran kuukaudessa tapaamisia, joissa tutustuttiin rauhankasvatuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, rakennettiin ryhmähenkeä, vaihdettiin ohjauksista saatuja kokemuksia sekä ideoitiin ja kehitettiin Rauhankoulun toimintaa eteenpäin. Ohjaajat opettelivat uusia draamatarinoita ja perehtyivät Rauhankoulun uusiin toimintakokonaisuuksiin 27.1., 29.3.,18.4., 12.5., , ja Rauhanasemalla sekä 14.4., ja Turussa (koulutuksen jatko-osa). Rauhankoulun kaksivuotisen kehityskasvatushankkeen päätteeksi valmistui joulukuussa 2011 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijan Tuuli Huovilan opinnäyte nimeltä Draama toimi loistavasti ajatuksia herättäen - Rauhankoulun toimintakokonaisuuksien laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Tuuli Huovilan projektiharjoittelun tuotoksena valmistui myös menetelmäopas Rauhankoulun menetelmistä huhtikuussa 2011.

11 Opettajakoulutukset Rauhankoulu koulutti myös opettajia ja kasvatusalan ammattilaisia draaman keinoista rauhan- ja kehityskasvatuksessa. Global.me-hankkeen opettajille englanninkielinen koulutus 18.1 Koulutukset opettajaopiskelijoille Turun yliopiston Opettajakoulutuslaitoksella, Rauman koulutusyksikkö, yhteistyössä Maailmakoulun kanssa Koulutus lastentarhanopettajaopiskelijoille Turun yliopiston Opettajakoulutuslaitoksella, Rauma Koulutusyksikkö, yhteistyössä Maailmakoulun kanssa Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella opettajaopiskelijoille englanninkielinen koulutus 14.4 Koulutukset kasvatustieteiden opiskelijoille Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella19.4.,20.4., 27.4., Koulutus Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoille Nurmijärvellä1.6. Kansainvälinen kasvattajienryhmä Development Education Summer School :ista tutustui Rauhankoulun toimintaan Rauhankoulun työpajassa 16.6 Koulutuspäivä virolaiselle kasvattajien ryhmälle 9.9. Koulutuspäivä liettualaiselle kasvattajien ryhmälle 13.9 Draaman keinot kehityskasvatuksessa -koulutus opettajille Turussa yhteistyössä Maailmankoulun kanssa Koulutukset opettajaopiskelijoille Turun yliopiston Opettajakoulutuslaitoksella, Rauman koulutusyksikkö,yhteistyössä Maailmakoulun kanssa Koulutukset opettajaopiskelijoille Turun yliopiston Opettajakoulutuslaitoksella, Rauman koulutusyksikkö,yhteistyössä Maailmakoulun kanssa Muut tapahtumat Esiteltiin toimintaa Educa-messuilla Esiteltiin toimintaa Anna aikaa -tapahtumassa 3.2. Instant-teatteria ja toiminnan esittelyä Reaktori-tapahtumassa Helsingin Sosiaalifoorumissa Rauhankoulun toiminnan esittelyä Osallistuttiin Maailma kylässä -festivaaleille omalla esittelypöydällään Esiteltiin toimintaa Vaasan Mahdollisuuksien torilla Instant-teatteria ja toiminnan esittelyä Turun Mahdollisuuksien torilla 3.9. Työpajat Rauhankirjasto-tapahtumassa YK-viikolla Pasilan kirjastossa. Rauhankoulun puheenvuoro ja koordinaattori asiantuntijana Yhteiset Lapsemme ry:n järjestämässä seminaarissa rasismista, vihapuheista ja ennakkoluuloista lasten ja nuorten arjessa. Maailma koulussa -tapahtuma, jonka yhteydessä Rauhankoulun työpaja opettajaopiskelijoille sekä Rauhankoulun esittelyä järjestötorilla Kurdilapsitoiminta 8.1. Yleistä Suomen Rauhanliiton kurdilapsitoiminta tuki myös viimeisenä toimintavuotenaan lasten ja perheiden parissa tehtävää työtä Irakin Kurdistanissa. Yhteistyökumppanina toimi Kurdistanin Pelastakaa Lapset -järjestö (Kurdistan Save the Children, KSC). Kuluneena vuonna kurdilapsitoiminta tuki KSC:n kummilapsitoimintaa Kummitoiminta Kummitoiminnan ideana on ollut tukea lapsia, jotka ovat menettäneet esim. sodan tai poliittisen sorron takia toisen tai molemmat vanhempansa. Tärkeää ohjelmassa on ollut lasten koulunkäynnin tukeminen. Vuoden

12 alussa Rauhanliiton kautta tuettuja kummilapsia oli noin 20, vuoden lopussa 13. Lasten aikuistuminen oli pääsyy kummisuhteiden päättymiseen. Useimmilla lapsista oli nimetty kummi, joka maksoi kuukausittain kummimaksun. Joitakin lapsia tuettiin yleisavustuksin. KSC välitti kummilasten kirjoittamia kirjeitä ja valokuvia suomalaisille kummeille. Osa kummeista puolestaan lähetti tervehdyksiä kummilapsilleen Hallinnointi ja varainkeruu Kurdilapsitoiminnasta vastasi Terhikki Mäkelä Turusta sekä muita vapaaehtoisia. Rauhanliiton työntekijät avustivat tarpeen mukaan. Toiminnan tärkeitä tukijoita olivat kummit sekä muut yksittäiset lahjoittajat. Avustukset Kurdistaniin toimitettiin Britanniassa toimivan Kurdistan Children's Fund -järjestön kautta, koska Irakin Kurdistaniin ei ole pankkiyhteyksiä. Koska kummitoiminta vuosien mittaan hiipui lalkuperäisten kummiasten aikuistuttua ja tilanteen Irakin Kurdialueella pikku hiljaa rauhoituttua, päätti Rauhanliiton hallitus lopettaa varsinaisen kummitoiminnan ja ohjata kummit halutessaan tukemaan muulla tavoin KSC:n toimintaa. Liitto päätti lopettaa rahankeräystilinä toimineen pankkitilin vuoden 2011 lopussa, mutta pankki sai tilin päättymään vasta vuoden 2012 puolella. Rauhanliitto siirsi kaikki tilillä vuoden 2011 lopulla olleet varat Kurdistan Children's Fundille. 9. Rauhanasema 9.1. Rauhanliikkeen toimintakeskus Rauhanasema toimii rauhanliittolaisen järjestöperheen keskustoimistona. Rauhanasemalla on saatavilla rauhankirjallisuutta, kansainvälisiä rauhanlehtiä sekä muuta rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin liittyvää ajankohtaista ja arkistomateriaalia. Esitelmien ja juttujen kokoamista varten liitto palvelee toimittajia, opiskelijoita ja koululaisia. Rauhanaseman yläkerrassa sijaitsevat Rauhanliiton, Sadankomitean, Ydin-lehden ja Aseistakieltäytyjäliiton toimistot. Rauhanliiton toimistotilana on kaksi huonetta, joista toisessa on työtilojen lisäksi myös noin 2000 nidettä käsittävä kirjasto. Yläkerrassa on kopio- ja postitushuone. Alakerrassa ovat juhlasalin ja keittiön lisäksi Kansainvälisen Vapaaehtoistyön toimisto, Rauhanliiton siviilipalvelusmiehen asunto, joka oli syyskuusta alkaen vuokrattuna yksityishenkilölle sekä Ystävyysseurojen Liiton toimisto. Rauhanasemalla on vuokralla myös pienempiä järjestöjä ilman omaa toimistotilaa, mutta talon käyttöoikeuksin. Näitä järjestöjä ovat Suomi-Namibia-seura, Suomi-Tansania-seura, Suomi-Mocambique-seura sekä Prometheus-leirin Tuki. Kellarikerroksessa sijaitsevat sauna ja saunatupa, Paja-kokoustila, talon järjestöjen kirjavarasto ja arkistotila sekä työkaluvarasto ja huoltohenkilön verstas. Rauhanaseman kokoustiloja käyttivät vuoden aikana liiton ja talon omien järjestöjen lisäksi projekti- ja

13 13 toimintaryhmät. Talossa toimi muun muassa pääosin nuorista koostuva Ruokaa ei aseita -ryhmä, jolle Rauhanliitto tarjosi kerran kuussa tilan tehdä ruokaa, jota jaettiin kaupungilla asevarustelun ja kehityksen suhdetta käsittelevän materiaalin kanssa. Heinäkuussa Rauhanaseman tiloissa järjestettiin yhteistyössä Aseistakieltäytyjäliiton, Kansainvälisen Vapaaehtoistyön ja Rauhanliiton kanssa kaksiviikkoinen Ruokaa Ei Aseita -työleiri, johon osalllistui n. 15 nuorta, joista 11 oli ulkomaalaisia.. Rauhanaseman juhlasalia ja saunatiloja käyttivät vuoden aikana päivävuokralla niin järjestöt, liikelaitokset, Helsingin kaupungin virastot kuin yksityishenkilötkin. Paja-kokoustila varattiin pelkästään talon omien järjestöjen käyttöön. Kokoustilat ovat lähes päivittäisessä köytössä eikä lisäkäyttöön ole juurikaan mahdollisuuksia tilojen huollon vaatiessa osansa. Tilojen ulosvuokrausta markkinoitiin pysyvillä luettelo- ja netti-ilmoituksilla. Rauhanasemalla on myös omat kotisivut Rauhanasema -kiinteistö Rauhanasema on ollut kovassa käytössä vuodesta 1986 lähtien ja isomman remontin tarve on ollut ilmeinen. Rauhanliiton tavoitteena on ollut tehdä tarvittavat korjaukset tarvitsematta keskeyttää talon vilkasta toimintaa. Rauhanliiton toimintavaroista ei liikene varoja talon korjauksiin. Keväällä 2009 tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön korjausmäärärahan turvin Suomen Talokeskuksen toimesta Rauhanaseman kuntokartoitus. Kokonaisarvion pohjalta laadittiin korjaussuunnitelmat noin kymmeneksi vuodeksi, joka sittemmin täsmentyi kolmeksi vuodeksi, jolloin suurimmat korjaukset tuli tehdä. Kokonaisarvio osoitti kiireellisimmäksi kohteeksi lämpö- ja ilmastointijärjestelmän uusimisen, jotka tehtiin kesän ja syksyn 2010 aikana erillisen LVI-suunnitelman mukaan. Vuodelle 2010 ministeriön korjausavustusta saatiin , mutta se ei riittänyt korjauksiin ja liitto joutui turvautumaan lainanottoon. Kesällä 2011 tehtiin kolmesta vuodesta mittavin, eli talon ulkopuolen korjaukset, jolloin ikkunat ja ulko-ovet tiivistettiin ja maalattiin, talo maalattiin ulkoa, katto tarkastettiin jne. Korjausavustusta tähän liitto sai , mutta lainaa jouduttiin silti ottamaan lisää kokonaislainamäärä ollessa Vuodelle 2012 jäi korjauksista vielä ulkoportaiden kunnostus ja kiinteistöä ympäröivän vajonneen maan nosto. Liiton hallituksen alaisena korjaustyöryhmänä on edelleen toiminut Tauno Tuomivaara, Risto Pontela. Jaakko Ellisaari, Laura Lodenius ja Seija Uitto. Rauhanliitto on saanut anomuksesta vuosittain tonttivuokran suuruisen avustuksen Helsingin kaupungilta ja tämä käytäntö jatkui toimintavuonna edelleen. Rauhanaseman tuntipalkkaisena huoltomiehenä sekä kokous- ja toimistotilojen siivoojana on toiminut Sulaiman Olalekan Adebayo ja hänen apunaan marraskuun alusta lähtien Kokougan Logo ja heidän sijaisenaan tarvittaessa on toiminut Aisha Bebanghia Tapahtumat ja kulttuuritoiminta Kulttuuritoiminta on ollut jo vuosien ajan se toiminta, josta liitto on toistuvasti joutunut tinkimään riittävien resurssien puuttuessa, vaikka erilaiset kulttuuritapahtumat olisivat yksi tärkeä keino vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen väkivallattomuuteen ja rauhantyöhön. Kuluneen vuoden aikana Rauhanliitto pystyi hieman laajentamaan tällaisen toiminnan suuntaan.

14 PAX klubit Rauhanliitto ja Sadankomitea järjestivät säännöllisiä musiikkiklubeja Rauhansemalla. Musiikin lisäsi klubeilla esiteltiin talon toimintaa ja esillä oli talon lehtiä yms. Klubit pyrittiin järjestämään kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta säännöllisesti joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona.. Esiintyjät esiintyivät ilmaiseksi lukuun ottamatta heille ajoittain maksettuja pieniä matkakorvauksia. Myös ääniteknikkona toiminut Jonas Saikkonen ja ohjelman koordinaattori Jonathan Hilli ovat tehneet töitä talkoilla. Klubeille osallistui vaihteleva määrä ihmisiä alle kymmenestä melkein viiteenkymmeneen..pax-klubit järjestettiin kevätkaudella 26.1., 23.2., 30.3., ja joka oli myös Rauhanaseman kevätjuhla. Kevään esiintyjinä Helsinki Poetry Connection (runoutta), Auer, Kyökkifunkki, Saara Markkanen & Jonathan Hilli, Eva & Manu, Liikaa lovee ja Harvainvalta. Kesällä järjestettiin yksi Paxklubi kansainvälisen Ruokaa ei aseita -leirin yhteydessä. Syyskauden klubit olivat 28.9, 28.10, ja 16.12, joka oli samalla Rauhanaseman väen pikkujoulu. Syksyn esiintyjinä olivat mm Maisa Tikka ja Veli Peltonen, Rasmoose, Panda ja Tim ja Muut uhanalaiset eläimet, Pyhä Sylvi PAX -klubeista on myös pari kertaa ilmoitettu Voima -lehdessä ja aina Rauhanaseman nettisvuilla ja järjestöjen face bookin kautta 10.2 Muut järjestetyt tapahtumat Tilaisuudet ja seminaarit Rauhanliiton Meksiko-työryhmä järjesti Helsingin Sosiaalifoorumissa Arbiksella Hands Off Venezuela ryhmän kanssa useamman tilaisuuden, joissa puhui meksikolainen ihmisoikeusaktivisti Hector Cerezo Conteras. Yhdessä Maailman kulttuurien laitoksen Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kanssa 5.4 järjestettiin Demokratia, ihmisoikeudet ja valtion väkivalta Hondurasissa ja Meksikossa! -tilaisuus, jossa puhuivat meksikolaisen vieraan lisäksi hondurasilainen Alba Ochoa,. Rauhanasemalla järjestettiin tilaisuus yllä mainittujen vieraiden kanssa 8.4. Edellisvuonna Mexicossa tapahtuneen ampumatapauksen takia jossa suomalainen aktiivi kuoli ja Mexiko -ryhmän vetäjä oli mukana järjestettiin myös Turvallisuuskoulutus ihmisoikeuksien puolustajille 16,.17.4., jossa vieras Hector Cerezo kertoi miten Meksikossa kannattaa ottaa huomioon oma turvallisuus ihmisoikeustyötä tehdessä. 6.4.tilaisuus Vanhan ylioppilastalon Galleria-kabinetissa Helsingissä arabimaailman tilanteesta. Alustamassa Juuso Hannula, Jarmo Pykälä ja Farouk Abu-Chacra. Rauhanliitto järjesti yhdessä Sadankomitean ja Reserviupseeriliiton kanssa eduskuntavaalipaneelin varustelumenoista 12.4., joka oli kansainvälinen varustelumenojen vastainen kampanjapäivä. Tilaisuus pidettiin Postimuseon tiloissa ja paneelissa oli edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Tapahtuma oli osa kansainvälisenä varustelumenojen vastaisena toimintapäivän viettoa. Osallistuttiin kynttilämielenosoitukseen ydinvoimaa vastaan Laura Lodenius puhui ydinvoiman ja ydinaseiden välisestä suhteesta Rauhanliitto järjesti yhdessä BASIC -järjestön kanssa, UM:n tuella Wanhassa Satamassa

15 15 Helsingissä seminaarin Role of Nuclear Weapons after NATO strategic consept. Seminaariin osallistui alan asiantuntijoita Vaalikeskustelu Rauhanasemalla nuorten ehdokkaiden kanssa PAX klubin yhteydessä Liitto järjesti seminaarin. Suomi Rauhanvälityksen kärkimaaksi? Rauhanasemalla, aiheena rauhanvälittäminen. Osallistujina oli n 20 rauhantyön eri alan aktiivia ja asiantuntijaa, joista kukin oli kirjoittanut aiheesta paperin ja kokoontui miettimään rauhanvälitykseen liittyviä mahdollisuuksia. Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin Kaisaniemessä Rauhanliitolla, Sadankomitealla ja Rauhankoululla oli myynti- ja esittelypöydät isossa Mahdollisuuksien Tori -teltassa, jossa myös Rauhankasvatusinstituutti oli mukana ja näin muodostimme eräänlaisen rauhanoaston. Ahvenanmaan Eckerössä liitto järjesti yhdessä Sadankomitean ja KATU:n kanssa ENCPS:n ja NP Europen kokoukset Rauhanliitto järjesti ENAAT -kokouksen Rauhanasemalla ja rauhankampanjoiden esittelyä Ruokaa Ei Aseita, kansainvälinen nuorten leiri Rauhanasemalla Helsingin Hiroshima-illan puhujina olivat Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ja Kirkon ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen, musiikkia esitti trubaduuri Miika Tervo. Tilaisuus keräsi n. 200 osallistujaa. Rauhanliitto osallistui Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen järjestämään Loviisan Rauhanfoorumiin , jonka Rauhanmessun puhujana oli Helsingin piispa Irja Askola. YK:n Rauhanpäivän tilaisuus järjestettiin Rauhanasemalla 21.9., aiheena Miten ihmisestä tulee ulkopuolinen, joka sortuu käyttämään terrorin keinoja?, alustajana tohtori Sari Vesikansa. Pax- ja Ydin-lehti järjestivät potentiaalisille avustajille ja j kirjoittajille koulutusta Rauhanasemalla YK:n päivänä Rauhanliitto oli mukana rauhanjärjestöjen yhteistapahtumassa Helsingin Narinkka -torilla, jossa jaettiin tietoa asemäärärahojen kasvusta globaalisti ja Suomen puolustus ja asehankintamäärärahoista. Toiminnanjohtaja kävi puhumassa myös YK - järjestöjen tapahtumassa Rautatieaseman luona, jossa globaali väestönkasvu oli teemana. YK:n päivän iltana Rauhanliitto teki perinteisen kynttilä-rauhanmerkin Eduskuntatalon rappusille muistuttamaan väkivallattomista konfliktien ratkaisumahdollisuuksista. Ennen sitä liitto osallistui Svenska Fredsvännereiden järjestämään keskusteluun Valko-Venäjän tilasta.. Osana PaTo II -projektia järjestettiin Ostrobotnialla Afganistan -seminaari,.joka oli suunnattu lähinnä Suomessa asuville afgaaneille mutta myös Afganistan rauhantyöstä kiinnostuneille suomalaisille (osallistujia n 30). Tilaisuuden avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja. PaTo -projektin puitteissa järjestettiin aamiaisinfo War-profiteering ja turvallsiuuden ykistyistyminen -teemasta Pressiklubilla Helsingin Rautaieasemalla, alustajina tutkijat Mirva Salminen, Jarmo Pykälä ja Johanna Pentikäinen ja kommentoijana Simo Hellsten

16 16 Rauhanliitto osallistui STOA:ssa Helsingin Itäkeskuksessa järjestettyyn Joulubasaariin. EU tiedotusprojektin puitteissa järjestettiin EU:n uusi ulkosuhdetoiminta onko keisarilla vaatteita? medialle ja muille kiinnostuneille suunnattu teidotuslounas, jossa alusti European Peace Building Liason Office EPLO:n pääsihteeri Catherine Woollard 11. Hallinto ja jäsenyydet muissa järjestöissä Rauhanliiton hallinto on kevyt ja joustava ja mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous luo toiminnan päälinjat. Liiton hallitus kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa päättämään toimintalinjan mukaisesti yksittäisistä tapahtumista ja lyhyen tähtäimen toiminnasta. Hallituksen nimeämä työvaliokunta kokoontuu hallituksen kokousten välillä valmistelemaan toimintatapahtumia ja kannanottoja sekä päättämään juoksevista asioista. Sekä hallitus että työvaliokunta nimeävät työryhmiä yksittäisten tapahtumien ja projektien valmistelemiseen ja suorittamiseen. Rauhanliiton kaksikielisyydestä johtuen liiton viralliset asiakirjat, esitteet ja mahdollisuuksien mukaan myös julkaisut tehdään sekä suomen- että ruotsinkielisenä, mikä vaatii runsaasti resursseja. Liiton kokouksissa jokainen voi käyttää omaa äidinkieltään, suomea tai ruotsia. Vuoden 2011 kevätkokous hyväksyi liiton uudet säännöt, joita sääntötyöryhmä oli valmistellut pitkään ottaen huomion yhdistyslakiin tulleet uudistukset. Myös kirjanpitolakiin tulleet muutokset edellyttävät Rauhanliitolta uutta tilintarkastuskäytäntöä, joka huomioitiin säännöissä Liittokokoukset Kevätkokous pidettiin Helsingissä Rauhanasemalla 16.4., jolloin normaalien sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin ja hyväksyttiin liitolle uudet säännöt. Jo vakiintuneeseen tapaan asetettiin myös syyskokouksen henkilövalintoja varten vaalivaliokunta, johon valittiin Outi Ojala koollekutsujaksi ja muiksi jäseniksi Sirpa Aitosalo ja Carina Aaltonen. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari Libyan tilanteesta, josta alusti Mika Aaltola Ulkopoliittisesta Instituutista. Syyskokous pidettiin Rauhanasemalla ja siinä käsiteltiin sääntömääräiset asiat Hallitus Hallitus kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Kokoukset pidettiin 29.1., 9.3., 18.5., 7.9. ja Kokoukset pidettiin Helsingissä Rauhanasemalla. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Tarja Cronberg (Polvijärvi), varapuheenjohtajat Risto Pontela (Helsinki) ja Inger Wirén (Helsinki), varsinaiset jäsenet Jaakko Ellisaari (Vantaa), Ritva Granholm (Närpiö), Hans Hellén (Helsinki), Simo Hellsten (Helsinki), Johanna Laaja (Helsinki), Sanna Marin (Tampere). Bror Myllykoski (Maarianhamina), Tarja Pihlajisto (Espoo), Kalle Sysikaski (Helsinki), Vappu Taipale (Helsinki), Fredrik Therman (Espoo), Timo Virtala (Lapinjärvi) sekä varajäseninä Britta Hannus-Gullmets (Närpiö), Yrsa von Hertzen (Helsinki), Gunnel Ekelund (Maarianhamina), Jean Claude Mutiganda (Kokkola), Jean d'amour Banyanga (Helsinki/Närpiö), Hannele Tallqvist (Helsinki), Pirjo Härö (Helsinki). Hallituksen sihteerinä toimi hallintopäällikkö Seija Uitto. Hallituksen jäsenistä valtaosa edustaa jotakin liiton paikallisyhdistystä tai valtakunnallista jäsenyhteisöä.

17 Työvaliokunta Työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa (18.8. ja ) ja siihen kuuluivat Tarja Cronberg, Risto Pontela, Inger Wirén, Jaakko Ellisaari, Fredrik Therman sekä liiton työntekijät Laura Lodenius ja Seija Uitto (siht.). Kokousten puheenjohtajina on toiminut Risto Pontela ja sihteerinä Seija Uitto Hallituksen työryhmät Sääntötyöryhmän jäseninä olivat Kalevi Suomela (koollekutsuja), Risto Pontela, Inger Wirén ja Seija Uitto Rauhanliiton neuvottelukunta Liitolla on noin 60-jäseninen neuvottelukunta, joka koostuu eri aloja edustavista henkilöistä, jotka ovat tunnettuja rauhanliikkeen ja rauhanpolitiikan ystävinä. Neuvottelukunnan jäsenet toimivat neuvonantajina ja kommentoijina liiton hallitukselle rauhanpoliittisissa kysymyksissä Rauhanliiton jäsenjärjestöt Rauhanliitto toimii yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa erityisesti turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Rauhanliiton paikallisyhdistykset tekevät omilla toiminta-alueillaan tunnetuksi Rauhanliiton projekteja ja edistävät omien toimintasuunnitelmiensa mukaisesti rauhanajattelua ja -toimintaa. Paikallistoiminnassa on perinteeksi muodostunut Hiroshima-päivän 6.8. ja YK-päivän vietto. Näinä vuosipäivinä paikallisyhdistykset järjestävät yleisötilaisuuksia. Kuluneena vuonna myös rasismin vastainen ja pakolaistoiminta kuuluivat paikallisyhdistysten toimintaan. Rauhanliiton toimivat jäsenyhteisöt v olivat: Aseistakieltäytyjäliitto ry. ( Emmaus Åland rf. ( Garantiföreningen för Finlands Fredsförbund rf. ( Itämerikeskussäätiö Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry. ( Kasvattajat Rauhan Puolesta ry. Närpesnejdens Fredsförening rf. ( Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry. Suomen Kristillinen Rauhanliike ry. ( Suomen Sadankomitea ry. ( Svenska Fredsvänner i Helsingfors rf. WILPF, Suomen osasto ry. Rauhanliiton kannattajajäsenjärjestöjä olivat Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf.( Sosialidemokraattiset Nuoret ry. ( Jäsenyydet muissa järjestöissä Rauhanliitto tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa eri kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä. Liitto on jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä: EN-CPS European Network on Civilian Peace Services International Peace Bureau International Fellowship of Reconciliation IFOR

18 18 Abolition globaaliverkosto Abolition 2000 Europe -toimintaverkosto Kansalaisjärjestöjen konfliktinestoverkosto (KATU) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry. Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA Rauhankasvatusinstituutti ry Rasmus (Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto) Rauha kurdeille -foorumi Taksvärkki Suomen One World -portaaliyhdistys ry. Suomen YK-liitto Ydin-julkaisut ry. Kotimaisten järjestöjen kokouksissa liittoa edustivat: Ydin-julkaisut ry:n vuosikokouksessa liittoa edustivat Jaakko Ellisaari, Fredrik Therman ja Seija Uitto Ytimen hallitukseen valittiin Rauhanliitosta Kalevi Suomela ja Laura Lodenius. YK-liiton kevätkokouksessa13.5.liittoa edusti Kalevi Suomela ja syyskokouksessa Jaakko Ellisaarii. Laura Lodenius valittiin YK-liiton hallitukseen uudeksi kaksivuotiskaudeksi.. KEPA:n kevätkokouksessa liittoa edusti Seija Uitto ja syyskokouksessa Elina Lauttamäki. Inger Wirén valittiin KEPA:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi uudeksi kaksivuotiskaudeksi. Rauhankasvatusinstituutin kevätkokouksessa Rauhanliittoa edusti Kalle Sysikaski ja syyskokouksessa Tuomas Urho. Hallitukseen valittiin Emma Luode Rauhanliiton edustajana varsinaiseksi jäseneksi. Taksvärkin kevätvuosikokouksessa liittoa edusti Annukka Toivonen ja syyskokouksessa Seija Uitto. Taksvärkin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuodeksi 2012 valittiin Rauhanliiton edustajana Kukka-Maaria Vuorikoski. Kehys ry:n kevätkokouksessa liittoa edusti Inger Wirén. Suomen One World portaaliyhdistys/ Maailma-netin vuosikokouksessa liittoa edusti Mikko Sauli.. AEPF-Suomi-organisaatiossa Rauhanliiton edustajana oli Kalle Sysikaski.. Liitto oli aktiivinen kansalaisjärjestöjen yhteisessä, konfliktien ennaltaehkäisyä ja laajempaa turvallisuuskäsitettä edistävässä KATU (Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto)-verkostossa, jonka ohjausryhmässä ja pienasetyöryhmässä liittoa edusti Laura Lodenius. Lisäksi liiton edustajat osallistuivat aktiivisesti eri kansalaisjärjestöjen järjestämiin seminaareihin ja tilaisuuksiin. 12. Talous

19 19 Rahankeräyslupien hallinnointi on siirtynyt perustetulle poliisihallitukselle ja kokemukset siitä ovat vielä aika vähäisiä. Kuitenkin kansalaisjärjestöjen rahankeräyslupien saanti on huomattavasti vaikeutunut. Rauhanliiton opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama toiminta-avustus onnistuttiin taas eduskunnan avulla säilyttämään edellisvuoden tasolla, Rauhankoulu jatkui toista vuottaan ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatusmäärärahan Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet -projektimäärärahan turvin. Liitto sai myös :n projektiavustuksen ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatusvaroista PaTo-projektin jatkoa (Kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla kohti rauhaa/ Afganistan) varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön seuran- ja työväentalojen korjausmäärärahoista liitto sai Rauhanaseman korjauksiin , joka ei kuitenkaan riittänyt, vaan korjauslainaa Aktia Pankista nostettiin lisää kokonaislainamäärän ollessa Rauhanaseman kokoustilojen vuokratuottojen lisäksi liiton tulot koostuivat jäsen- ja tukimaksuista sekä julkaisujen ja muun tiedotusmateriaalin myynnistä. Liiton taseen loppusumma vuodelta 2011 oli ,05. Oma pääoma oli ,80. Vuoden 2011 alijäämä oli ,85. Voitto- ja tappiotili vuoden lopussa oli edelleen negatiivinen ( ,25 ), vaikka liiton taseasema on terve. Rauhanliiton kirjanpidon hoiti Tiliverkko Oy. Tilintarkastajana toimi Tilintarkastusrengas Oy / Osmo Immonen,