Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4/2013 Kentällä rakennusxxxxxxxxxxxxxx tuotteiden xxxxxxxxxxxxxx CE-merkintä on xxxxxxxxxxxxxx kuuma peruna, xxxxxxxxxxxxxx Pekka Virkamäki xxxxxxx. tietää. sivu 40 New York hakee uusia keinoja asumisen hintojen hallintaan sivu 12 Hyvinkään asuntomessualue on kaupunkikylä keskellä luontoa sivu 22 Ylijäämämaat paremmin hyödyksi maa- ja viherrakentamisessa sivu 44 Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 4/ kesäkuuta Jyväskylän pitkäjänteinen työ kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi palkittiin toukokuussa SKTY:n Kuntatekniikan saavutuksena. Kuvassa viime vuonna toteutettu Oikokadun valaistus. 42 Helsingin rakennusvalvontaviraston Olli Turunen on tyytyväinen rakennuspiirustusten sähköiseen kauppapaikkaan. 44 Maaperän käyttö muuttuu kestävämmäksi, kun ylijäämämaita hyödynnetään enemmän maa- ja viherrakentamisessa. 50 Oulun Jätehuollon lajittelukeskus LA- REn Suomen suurin viherkatto toimii myös viherkattojen tutkimusalustana. YHDYSKUNTA Kaupat tulivat kirkon kavereiksi Hyvinkään keskustaan 6 Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon 8 New York ja Helsinki etsivät uusia asumisratkaisuja 12 Yhteistyöllä älliä ja älyä kaupungistumiseen 16 Asemakaavan pohjakarttojen laadintaan uudet ohjeet 19 HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Metsäkaltevan kaupunginosa rakentuu lähelle luontoa 22 Messualueen puistoissa tuulahdus idästä 24 Metsäkaltevan kuntatekniikka ajan hermolla 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 36 RAKENTAMINEN Korjausrakentamisen määräykset työllistävät rakennusvalvontaa 38 Rakennustuotteiden CE-merkintä herättää hämmennystä 40 Sähköinen Arska arkistoi Helsingin rakennuspiirustuksia 42 Maaperä kestävään käyttöön 44 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Jyväskylän kaupunkivalaistus on vuoden kuntatekniikan saavutus 48 Kunniamaininnat menivät Ouluun ja Vantaalle 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkirakentaminen 21 Kolumni/Päivi Ahlroos: Puhuminen hopeaa Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 KUNTAMARKKINAT ohjelma keskiaukeamalla lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Paavo Taipale TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kauppakeskusdebatti palasi Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittelee keinoja kilpailun edistämiseksi maamme päivittäistavarakaupassa. Osana tätä selvitystyötä se julkaisi kesäkuun alussa raportin Kaupan sijainnin sääntely Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma. Sen johtopäätökset poikkeavat joiltakin osin selvästi linjasta, jolla kauppakeskusten sijoittumista on viime vuodet ohjattu. Raportin keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa kilpailun edistämisen ja kilpailuvaikutusten arvioinnin lisääminen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoitusvaatimusten ja kokorajojen höllentäminen, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen kaavoituksen kaikilla tasoilla. Siinä pidetään suurimpana ongelmana ajattelumallia, jossa kahden kaupan toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen. KKV:n raportti on henkisesti sukua toukokuussa julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin Kaavoihin kangistuneet Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen kanssa, vaikka lähestyykin säätelyn ongelmia eri näkökulmasta. Yhteistä on halu uudistaa rakentamisen ohjausta palvelemaan paremmin markkinataloutta. Keskustelu aiheesta on tarpeellista. Rakennetun ympäristön ratkaisut ovat aina pitkävaikutteisia, usein yli sukupolvien ulottuvia, ja siksi ne tulisi harkita perusteellisesti ja avoimesti. On löydettävä tasapaino markkinoiden toimivuuden ja kestävän elinympäristön välillä. On hyväksyttävä, että tuo tasapainopiste voi olla hiukan eri paikassa eri puolilla maata. Kunnan tulee olla keskeisessä roolissa tasapainoa etsittäessä. Kansijuttumme osoittaa, että monipuolinen kauppakeskus voidaan rakentaa pienemmänkin kaupungin keskustaan vieläpä niin, että julkinen ja yksityinen etu kohtaavat ja liikkuminen onnistuu niin julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä kuin yksityisautoillakin. Iloa työhön Toukokuussa Jyväskylässä järjestettyjen Kuntatekniikan päivien keynote-puheenvuoron pitänyt professori Pentti Murole muistutti kuulijoille, miten tärkeää olisi kokea työn iloa. Iloiset työntekijät ovat tuottavia ja luovuus kukoistaa. Hyvää kaupunkiympäristöäkin syntyy ilon kautta. Penan teräviä huomioita muun muassa Kuntatekniikan päiviltä voi lukea hänen blogistaan osoitteessa Iloisuutemme vaihtelee, ja joskus työ tai työn ulkopuolinen elämä voi kuormittaa niin, ettei iloa juuri huomaa. Monella meistä on lähiviikkoina mahdollisuus viettää kesälomaa. Lomaltakin saattaa löytyä iloa työhön. Iloista kesää! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kaupat tulivat kirkon kavereiksi keskelle kylää Hyvinkään keskusta uusi Hyvinkään keskustaan viime vuonna avattu maamme kuudenneksi suurin kauppakeskus Willa ja saman korttelin asuintalot muuttivat keskustan ilmeen kertaheitolla. Uudisrakentamisen alta purettiin kuusi rakennusta, myös kaupungintalo, joka syntyi uudelleen läheiseen Wanhaan villatehtaaseen. Kaupungin ja yksityisten toimijoiden ennakkoluuloton yhteistyö toi tulosta. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Vajaan asukkaan Hyvinkäällä oli jo kauan kaivattu keskustaan monipuolisempia kaupallisia palveluja. Niitä yritettiin vuosituhannen alussa kehittää rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Aseman koulun kortteliin, joka kuitenkin päätettiin kolmen vuoden hankevalmistelun jälkeen suojella. Vaikka ydinkeskustassa olivat jo reilun vuosikymmenen palvelleet sekä K- että S-ryhmän hypermarketit, muu palvelutarjonta ei kyennyt vastaamaan kaupunkilaisten kasvaviin odotuksiin. Ostoseuroja arvioitiin valuvan muualle runsaat 50 miljoonaa vuosittain. Myös keskusliikkeet halusivat uudistaa ja laajentaa tilojaan. Keskustauudistuksen keskeisinä tavoitteina olivat keskustan palvelujen parantaminen ja kaupunkirakenteen tiivistämi- Jyrki Mattila pitää kaupungin omaa tavoitteenasettelua tärkeänä. Kauppakeskus Willan sydän on pyöreä lasikattoinen Willanaukio. 6 Kuntatekniikka 4/2013

7 YHDYSKUNTA ilmeensä Kauppakeskus Willan yhteyteen rakentuu yhteensä neljä asuinkerrostaloa. Asuntojen sijoittamisella kauppakeskuskortteliin haluttiin osaltaan varmistaa alueen vireyttä kaikkina aikoina. Kuvan kaksi valmista Torikadun puoleista asuintaloa ovat VVO:n vuokrataloja. KAUPPAKESKUS WILLA krs m 2 uutta liiketilaa liikkeitä noin krs m 2 toimistotilaa pysäköintipaikkaa hallissa asuntorakentamista krs m 2 asuntoja runsaat 100 kpl työpaikkoja on syntynyt noin 600 yksityiset investoinnit yli 150 miljoonaa euroa avajaisvuonna ,1 miljoonaa kävijää (maalis-joulukuu) nen. Eräänä käännekohtana oli Soneran luopuminen keskustan kiinteistöstään. Sen myötä päästiin käsiksi koko korttelin kehittämiseen, kertoo Hyvinkään tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila. Kukoistavan kaupan hampurilainen Uudistajien onneksi alueella ei ollut suojelukohteita. Uuden kaupallisen keskuksen alta purettiin yhteensä kuusi rakennusta, muun muassa kaupungintalo ja paloasema. Valtion virastotalon osalta suojelutarpeesta tosin keskusteltiin, Mattila myöntää. Kilpailusyistä Citymarketille oli tarpeen löytää sopiva paikka, kun HOK-Elanto oli joka tapauksessa laajentamassa Prismaa. Keskustaa pitkään vaivannut erikoiskaupan näivettyminen saatiin samalla käännetyksi kasvuun. Syntyi hampurilaisilmiö, jossa on veturit molemmissa päissä ja keskellä tilaa erikoiskaupalle ja myös asumiselle. Keskusta-alueen vapaasta maa-alasta kaksi kolmannesta oli käytetty pysäköintiin, joten sen siirtäminen maan alle oli tärkeä periaatelinjaus. YIT keskeisenä toimijana oikeaan aikaan Nyt toteutuneen keskustasuunnitelman alkusysäys osui vuoteen 2004, jolloin YIT osti Senaattikiinteistöiltä valtion virastotalon. Yhtiö halusi panostaa keskustan kaupalliseen kehittämiseen monipuolisesti. Se toimi paitsi hankkeen yhtenä sopimusosapuolena ja kehittäjäkumppanina, myös urakoitsijana Prisman laajennusurakassa. Kaupunki puolestaan halusi huolehtia kaupunkikuvasta. Teetimme omalla kustannuksellamme ensin alueesta suunnitelman, jotta saimme paremman käsityksen siitä, mitä haluamme. Kaupungin oma vahva maanomistus alueella helpotti hankkeen läpivientiä. YIT:n alussa omistamaan alueen pohjoisosaan tuli sittemmin kiinteistösijoittajaksi vakuutusyhtiö Varma. Hankkeen kehittäjät, HOK-Elanto ja Capman/Expert saivat kukin omat tonttinsa. Kaupunkitilan yleistä käyttöä varten tonteille tehtiin rasitesopimuksia muun muassa pysäköinnistä, johtojen sijoittamisesta sekä aukioista ja yleisestä jalankulusta. Hankkeeseen investoitiin yksityistä rahaa yli 150 miljoonaa euroa, ja sen käynnistys osui suhdanteiden kannalta suotuisasti juuri taantuman kynnykselle. Myös kaupungin näkökulmasta ajankohta oli otollinen. Jyrki Mattilan mielestä ajoitus oli aivan olennaista hankkeen onnistumisen kannalta. Kaupungintalo odotti saneerausta ja uusi paloasema oli tarpeen. Kun saimme hankkeesta tontinmyyntituloja kymmenisen miljoonaa, niin rahoitus alueen yhdyskuntatekniikkaan ja villatehtaaseen saneerattuun kaupungintaloon oli turvattu. Avara pysäköintihalli palvelee myös asukkaita Alueelle harkittiin maamerkiksi hissipaikkakunnan imagoon luontevasti sopivan tornitalon rakentamista, mutta osapuolten näkemykset talon mittasuhteista poikkesivat liiaksi toisistaan. Liikennejärjestelyjä tutkittiin paljon ennakolta, sillä liikenteen lisääntyminen keskustassa herätti epäilyksiä myös päättäjien keskuudessa. Pientalovaltaisen kaupungin kauppakeskuksen realiteetti on se, että viikoittaiset ostok- Kuntatekniikka 4/2013 7

8 YHDYSKUNTA Kaupungin ja yksityisten kehittäjätahojen tavoitteet hitsautuivat yhteen kauppakeskus Willan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kuudenneksi suurinta kauppakeskusta vartioi viereisellä kirjastoaukiolla Mauno Oittisen Hitsaajat-veistos vuodelta set pitää voida tehdä myös yksityisautolla. Willassa on nyt yli autopaikkaa, mutta myös kaupungin julkisen liikenteen pysäkit ovat korttelia rajaavilla kaduilla, Mattila sanoo. Tavoitteena oli koko ajan, että asiakkaat pääsevät koko kauppakeskuksen läpi sekä liiketiloissa että pysäköintihallissa. Kaupunki halusi katutasoon tapahtumaaukion rakennusmassan etelä- ja pohjoisosien väliin. Tästä hankekumppaneilla oli erilaisia näkemyksiä. Hienona perusajatuksenamme oli kehittää kulttuuriakseli kirjastolta villatehtaalle ja kaupallinen akseli etelä-pohjoissuuntaan. Se on aika hyvin toteutunutkin, Mattila iloitsee. Kaupungin on tiedettävä mitä haluaa Hankkeen kaavoitusta ja sopimuksia valmisteltiin rinnakkain, mikä nopeutti prosessia. Molemmat tosin kiersivät korkeimman hallinto-oikeuden kautta, mutta viipyivät siellä poikkeuksellisesti vain vuoden. Lainvoimaisiksi ne tulivat neljä vuotta sitten kesäkuussa. Kaupungin omien tavoitteiden on oltava tiedossa. Vaikka on tehty kompromisseja, niin keskeiset kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset asiat on meillä tutkittu. Jos suoraan lähdetään sopimusneuvotteluihin tunnettujenkin yhteistyökumppaneiden kanssa, jäädään helposti alakynteen, Mattila painottaa. Hän uskoo, että vastaavanlaiset kehittämishankkeet toimivat paremmin kaupungin vetovastuulla silloin, kun keskenään kilpailevat yritykset ovat mukana samassa hankkeessa. Osapuolten näkemyksiä oli sovitettava yhteen monessa tilanteessa. Meillä hankkeen kaavoituk- Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon Kaupunki hankki muutaman sadan metrin päässä uudesta kauppakeskuksesta sijaitsevan Wanhan villatehtaan oman kiinteistöyhtiönsä omistukseen vuonna 1996 Senaatti-kiinteistöiltä. Kauppakeskushankkeen alta puretun kaupungintalon toiminnoille piti löytää uudet tilat. Ne päätettiin rakentaa villatehtaaseen, joka oli vajaakäyttöinen ja kaipasi saneerausta. Kaupungintalo tai hyvinkääläisittäin kaupunkilaisten talo on nyt toiminut villatehtaan kiinteistössä pari vuotta. Villatehtaaseen haetaan lisää uusia toimintoja. Sen neliömetrin tiloista on nyt saneerattu uusiokäyttöön reilu kolmannes. Seuraavaksi pyrimme keskittämään sinne kaupungin kamp- Jyrki Mattila Wanhaan villatehtaaseen saneeratun kaupungintalon portailla. Talossa ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu kokoustilaksi muuntuvassa sisääntuloaulassa. pailulajien suorituspaikat, jotka nyt ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Myös pienimuotoista teatteritoimintaa on suunnitteilla, Jyrki Mattila kertoo. Hän uskoo, että kauppakeskuksen tulo villatehtaan lähistölle lisää sen kiinnostavuutta toimitilana. Wanha villatehdas on olennainen osa hyvinkääläistä rakennusperintöä. Jos ajattelemme kaupungin rakennushistoriaa, niin villatehdas, rautatieasema ja kirkko ovat ne kohteet, joihin kannattaa panostaa. Yhden villatehtaan kaltaisen kohteen Hyvinkään kaupungin talous mielestäni kestää. Erillistä valtuustosalia ei tarvita Villatehtaaseen saneerattu kaupungintalo perustuu tilojen muunneltavuuteen ja avokonttoriratkaisuun. Tiloissa on toki joitakin yhden henkilön työhuoneita, mutta pääosin työskennellään sermein rajatussa avotilassa. Eri- 8 Kuntatekniikka 4/2013

9 Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Hyvinkään kirkko vuodelta 1961 hallitseen Torikadun näkymää pohjoiseen. sellisista ratkaisuista vastasi kaavoituspäällikkö Tor Nyman, ja itse hoidin lähinnä sopimusneuvotteluja. Reilut sopimussakot kannusteena Keskustakorttelin kehittämissopimukseen kirjattiin yhteensä lähes 15 miljoonan euron sopimussakot, mikäli alue ei rakentuisi sovitulla tavalla sovitussa ajassa. Tonteille tuli rakentaa sopimuksen mukaan ja vähintään 80 prosenttia rakennusoikeudesta kolmen vuoden aikana kaavan lainvoimaisuudesta. Kun kaupungintalo jouduttiin purkamaan kauppakeskuskiinteistön alta, jouduimme investoimaan uuteen kaupungintaloon tavallaan etukäteen. Sakkojen piti olla sen suuruiset, ettemme olisi turhaan rakentaneet uutta kaupungintaloa, Jyrki Mattila huomauttaa. kokoisia neuvotteluhuoneita on useita. Tiloissa toimivat kaikki kaupungin hallintokunnat teknistä ja ympäristötoimialaa sekä perusturvaa lukuun ottamatta. Saneerauksen kustannukset olivat runsaat kymmenen miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin kauppakeskushankkeen maakaupoilla. Kaupungintalolla ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu rakennuksen sisääntuloaulan yhteydessä olevassa avotilassa. Se muuntuu valtuuston istuntosaliksi tarvittaessa nopeasti siirrettävien kalusteiden avulla, jotka on varastoitu kokousaulan välittömään läheisyyteen. Aulatiloissa toimii myös henkilöstöravintola sekä kaupungin matkailuinfopiste, ja siellä järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia kaupunkilaisille. Tehdasrakennuksen syvä runko asetti erityishaasteita luonnonvalon johtamiselle uudistettuihin tiloihin. Rakennuksen alkuperäinen kookas kattoikkuna auttoi tässä osaltaan. Sisääntuloaulan ilmettä hallitsevat muottilaudoituksen jäljiltä harmaat betonipinnat. Kun myös lattia on tummanharmaata betonia, voidaan päättäjien sanoa liikkuvan harmaalla alueella. Ilmettä piristää taiteilija Kaarina Kaikkosen erilaisista värikkäistä vaatekappaleista koottu ja aulan ilmatilaan rautalankojen avulla viritetty tilataideteos. Kuntatekniikka 4/2013 9

10 YHDYSKUNTA Hän on tyytyväinen, että hankkeen osapuolina oli tunnettuja ja vakavaraisia toimijoita. Asuintaloista VVO osti kaksi kovan rahan vuokrataloiksi. Nämä talot ovat jo asuinkäytössä. Kaksi muuta taloa, joista ensimmäinen on rakenteilla, osti paikallinen rakennuttaja RTA-Yhtiöt kovan rahan omistusasunnoiksi. Kukin talo toimii omana asunto-osakeyhtiönään. Asuntorakentamista alueella on yhteensä kerrosneliömetriä ja asuntoja yli sata. Yhtenä tavoitteenamme oli saada kauppakeskuskortteli asutuksi ja eläväksi kaikkina aikoina. Näin se onnistuu. Kaupunki saa jatkossa kauppakeskuskorttelista vuosittain noin euroa kiinteistöverotuloja. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 600. Lisäksi korttelin rakentumisen myötä keskustaan tuli yksityisten rahoittamana laitospysäköintipaikkoja lisää lähes kappaletta. Pääsääntöisesti hanke oli myös kaupunkilaisten toivoma, vaikka ainahan tällaisista hankkeista löytyy monta mielipidettä. En itsekään ole erityinen shoppailija, mutta jos suomalaiset Kauppakeskuksen alta puretulle kaupungintalolle saneerattiin tilat Wanhaan villatehtaaseen. Hanke rahoitettiin kauppakeskuskorttelin maakaupoilla. Keskusta laajenee Hangonsillan ja Koritsoonin alueille Anne Jarva kaavoituspäällikkö Hyvinkään kaupunki Hyvinkään keskustan kehittämisen painopiste siirtyy pääradan länsipuolelle. Hangonsillan alueen maankäytöstä järjestettiin ideakilpailu Kaupungin omistuksessa olevalle entiselle ratapiha-alueelle rakennetaan asuntoja noin asukkaalle, koko kaupunkia palveleva yli tuhannen opiskelijan keskuslukio sekä toimisto- ja liiketiloja. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen ehdotuksellaan Suutarin lasten mark- Havainnekuva Hangonsillan alueen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksesta Suutarin lasten markka Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 10 Kuntatekniikka 4/2013

11 viihtyvät kauppakeskuksissa, niin en katso olevani oikeutettu sanomaan, ettei näitä tarvita. Tehdään ne sitten hyvään paikkaan, kunnolla ja yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan sopiviksi, Jyrki Mattila painottaa. O Luonnonvalon johtaminen rungoltaan syvään teollisuusrakennukseen oli haasteellista. Kaupungintalon toimistosiiven alkuperäinen kookas kattoikkuna sekä etelänpuoleisen julkisivun suuret ikkunat helpottivat hiukan tilannetta.! # % &! $ #" %% % ka, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on kaupunkimainen, monipuolinen ja vehreä asuntoalue, jonka ytimeksi muodostuu tilallisesti vaihteleva raitti. Kaupunkikuvassa korostuvat selkeät julkisivut kaupungin pääsisääntuloväylälle, Hangon radalle ja Rautatiemuseon suuntaan. Alueen kaavarunko valmistuu vuoden 2014 alussa, minkä jälkeen käynnistetään asemakaavojen laatiminen. Tehokkuustavoite edellyttää laitostyyppistä pysäköintiä, minkä toteutuskelpoisuus ja kaupunkikuvallinen laatu on syytä varmistaa varhaisessa vaiheessa. Tähän pyritään kytkemällä asemakaavoitukseen tontinluovutuskilpailuja. Ensimmäiset asuintalot nousevat alueelle vuosina , mutta toteutus jatkuu 2020-luvulle saakka. Keskusta tiivistyy tulevaisuudessa myös pääradan varressa, rautatieaseman pohjoispuolella. Kaupungin ja liikenneviraston omistamalle ns. Koritsoonin alueelle tutkitaan linja-autoterminaalin ja liityntäpysäköinnin sekä asuntojen ja toimistojen sijoittamista. Suunnittelutehtävä on haastava, sillä alue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja kytkeytyy koko keskustan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Onnistunut toteutus edellyttääkin innovatiivisia menetelmiä suunnittelussa, hankekumppaneiden etsimisessä ja eri osapuolien sitouttamisessa sekä kaupunkilaisten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. " $ $ %% %% #!! %% #! ' "! "!! Kuntatekniikka 4/

12 Uusi aika vaatii uusia keinoja New York ja Helsinki asumi Asumisen kalleus on ongelma sekä Helsingissä että New Yorkissa. Ison Omenan vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna noin kaksinkertainen. Molemmissa kaupungeissa etsitään uusia ratkaisuja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiseksi. Lauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirasto New York on asukasluvultaan neljätoista kertaa Helsingin kokoinen. Pinta-alan osalta ero ei ole yhtä suuri: Helsingin maa-ala on vain reilu neljäsosa New Yorkista. Onko kokoluokaltaan näin eri sarjoissa olevilla kaupungeilla jotain yhteistä? Eräs silmiinpistävän yhdistävä tekijä on asumisen kalleus. New York on Helsinkiä vuokra-asuntovaltaisempi. Peräti 69 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja, kun Helsingissä vastaava osuus on hiukan alle viisikymmentä prosenttia. Vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna karkeasti kaksinkertainen. Yli puolella New Yorkin vuokraasujista menee vuokraan enemmän kuin 30 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuokraasuntojen löytäminen (jos mukaan ei lasketa ylikalliita asuntoja) on molemmissa kaupungeissa vaikeaa. Miten asuntokysymykseen on tartuttu? New York Cityn (NYC) vastuulla ei ole kaikkia niitä tehtäviä, jotka Suomessa on perinteisesti sälytetty kunnille. Poliisitoimi on taas päinvastainen esimerkki. Suoraan NYC:n pormestarille Michael Bloombergille raportoivaan New York Police Departmentiin (NYPD) kuuluu poliisia. Liittovaltiollisia poliisiasioita hoitaa FBI. Public (social) Housing -käsitteellä viitataan yhteiskunnan kokonaan hoitamaan asuntosektoriin. Tähän kategoriaan kuuluvat asunnot on tarkoitettu kaikkein vähävaraisimmille. New Yorkissa arvioidaan olevan asunnotonta (homeless). Pormestari Bloomberg on tarttunut ongelmaan, ja tuloksia on viime vuosina saatu. Affordable Housing on eriasteisesti tuettua asumista, jossa toimijoina ovat pääosin muut kuin kaupunki itse. Eräänä vertailukohtana on suomalainen asumisoikeus ASO. Myös Helsingin Hitas-järjestelmässä on osin samoja piirteitä. Olennaista on puhtaasti yksityisen, julkisen ja erilaisten puolijulkisten yhteisöjen yhteistoiminta asuntokysymyksen ympärillä. HPD (The Department of Housing Preservation and Development) on USA:n suurin kunnallinen asunto-organisaatio. HPD:n missiona on turvata laadukasta, saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista asumista New Yorkissa. HPD:n kasvu ajoittuu 1980-luvulle, jolloin pormestari Koch käynnisti kymmenvuotisohjelman pelastaakseen laajat esikaupunkialueet lopulliselta rappiolta. Väkiluku oli laskenut, kun sadat tuhannet olivat hylänneet kurjistuvat Bronxin ja Harlemin kaltaiset alueet. HPD hallinnoi, yhdessä lukuisien muiden toimijoiden kans- Lauri Jääskeläinen Kevään kukkaloistoa 5. Avenuella. 12 Kuntatekniikka 4/2013

13 YHDYSKUNTA sratkaisujen äärellä sa, :ta kohtuuhintaiseksi luokiteltua asuntoa New Yorkissa. Lisäksi HPD:llä on laaja vuokratukijärjestelmä, joka on USA:n neljänneksi suurin. Työntekijöitä HPD:n palkkalistoilla on Tärkeän osan työstä muodostaa rakennussuunnitelmien läpikäynti ja tarkastus, millä kontrolloidaan tulevien asuntojen laatutasoa ja asuntojakautumaa suhteutettuna hintaan. Toiminta on tältä osin hyvin samantapaista kuin Hitas-järjestelmässä. New Yorkissa lasketaan olevan noin 3,5 miljoonaa asuntoa, joista omistusasuntoja on miljoona. Kahdesta ja puolesta miljoonasta vuokra-asunnosta lähes puolet kuuluu kategoriaan, jossa vuokra on tavalla tai toisella säännelty. Keskimääräinen omistusasunto maksaa tällä hetkellä dollaria eli euroa. Uusia asuntoja rakennettiin New Yorkiin vuonna 2011 vain Jos lukua vertaa Helsinkiin (esimerkiksi vuonna 2012 valmistui yli uutta asuntoa), määrä on pieni. Muutos New Yorkissa on ollut dramaattinen: vuonna 2005 valmistui uutta asuntoa Romahdus 2008 USA:n sittemmin globaaliksi paisunut finanssikriisi syksyllä 2008 oli paljolti seurausta holtittomasta asuntolainoituksesta. Vähempivaraisille oli myönnetty ylisuuria asuntolainoja, joita he eivät edes teoriassa pystyneet maksamaan takaisin. Kysymys oli poliittisesta valinnasta, jolla hallitus kohdisti hyvinvointia kasvattavia toimenpiteitä alempaan keskiluokkaan. Asuntolainojen vakuuksina olivat vain lainoitetut asunnot itsessään. Asuntolainoituskäytännöt poikkeavat siten suomalaisesta käytännöstä. Syksyn 2008 romahdus pakotti myös New Yorkin tarkistamaan Lauri Jääskeläinen Lauri Jääskeläinen Via Verden piha on enemmän katselua kuin oleilua varten. Kattoterasseilla viljellään yrttejä. asuntopolitiikkaansa. Pormestari Bloombergin alulle panema uusi asumisen markkinasuunnitelma (New Housing Marketplace Plan, NHMP) vaati merkittäviä tarkistuksia. Päätoimijaksi tässä tuli HPD. Erääksi keinoksi valittiin suuremman huomion kiinnittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan, jota oli jätetty heitteille. Luotiin myös uusi ohjelma, jolla tuetaan vähempivaraisten mahdollisuuksia selvitä asuntolainoistaan niin, että he välttyvät häädöiltä. Häädöt tulevat kaupungille vielä kalliimmiksi kuin kohtuulliset lainojen korko- ja kuoletusavustukset. NHMP-ohjelman avulla on HPD avustanut tavalla tai toisella :ta asuntoyksikköä, joista ainakin osa ilman ohjelmaa olisi ollut keski- ja vähempituloisten asunnontarvitsijoiden ulottumattomissa. HPD-avusteiset asunnot eivät ole yhteiskunnan omistamia, kuten public housing -asunnot ovat. Kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaamista edesauttavat monet lait ja statuutit, jotka muodostavat melko monimutkaisen kokonaisuuden. Keinovalikoimassa on erilaista investointitukea, verotukea, suoraa pääomatukea, alle markkinahintojen luovutettua maata, pankkeja velvoittavia määräyksiä kohdistaa uusinvestointeja muuallekin kuin lukratiivisimmille alueille jne. Keinoja on todella paljon. Kuntatekniikka 4/

14 YHDYSKUNTA Lauri Jääskeläinen Vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa sisältää 222 asuntoa. Via Verde Yhteensä 222 asuntoa käsittävä, vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa on näyttävä esimerkki New Yorkin tämän päivän asuntopolitiikasta. Kysymyksessä on sekatalo, jossa kaksi kolmasosaa asunnoista on tuettuja vuokra-asuntoja ja yksi kolmasosa tuettuja omistusasuntoja. Rakennuskustannukset nousivat 99 miljoonaan dollariin, mitä on pidetty korkeana. Asuntoa kohti siitä tulee dollaria eli noin euroa. Rahoitus hoidettiin monista eri lähteistä, kuten nykyään New Yorkissa on pakko tehdä. Suurimmat rahavirrat tulivat osavaltion ja kaupungin kassasta. Rakennuttajana ei kuitenkaan ollut kaupunki vaan Phipps Houses ja Jonathan Rose Companies, jotka tekivät tiivistä yhteistyötä pääsuunnittelijan Dattner Grimshawn kanssa. Lauri Jääskeläinen Asunnot Central Parkin varrella ovat New Yorkin kalleimpia. Helsinkiläisessä katsannossa Via Verde ei edusta poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Päämateriaalina ovat betoni, julkisivualumiini ja vain pienessä määrin tiili ja puu. Puu luokitellaan New Yorkissa lähes ylellisyysmateriaaliksi, ja sitä käytetään säästeliäästi. Parvekkeet ovat kooltaan vaatimattomia ja lasittamattomia. Suunnittelussa ei ole tingitty, ei myöskään suunnittelupalkkioissa, jotka olivat normaalia suuremmat. Rakennusta on pidetty eräänlaisena uuden ajan ikonina, ja sitä on verrattu jopa Le Corbusierin Unité d Habitation -taloihin. Niistä Via Verde jää kuitenkin jälkeen, vaikka rakennuksesta löytyykin yhteispesulaa, kuntoiluja kerhotilaa. Ekologisuus ja vihreät arvot ovat Via Verdessä korkeassa kurssissa. Leed Gold -status on ilmeisesti tulossa. Suomalaisittain rakennuksen parasta antia ovat sen taiten suunnitellut monet ulkoterassit ja pihat sekä kattoviljelmät. Kattojen ryytimaat ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta. Ilmanvaihdossa luotetaan hybridiratkaisuun, jossa myös painovoimaista ilmanvaihtoa hyödynnetään tehokkaasti. Kaikki sisätilat on sprinklattu. Kustannusjahdissa Sekä New Yorkissa että Helsingissä keskustellaan mahdollisuuksista ainakin vähentää paineita asuntojen hintojen nousulle. Molemmissa kaupungeissa on tarkasteltu, onko esimerkiksi rakentamismääräyksissä tarkista- 14 Kuntatekniikka 4/2013

15 misen varaa. Pormestari Bloomberg järjesti lähinnä nuorille suunnittelijoille tarkoitetun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja mikrohuoneistoille, joiden koko on enintään 325 neliöjalkaa eli noin 30 neliömetriä. Tämänkokoiset asunnot ovat monilla New Yorkin alueilla olleet vanhastaan kiellettyjä. Esimerkiksi Via Verdessä lähtökohtana oli, että vähintään puolet asunnoista piti olla kahden tai kolmen makuuhuoneen asuntoja. Mikroasuntokilpailun tuloksia esiteltiin näyttävästi New Yorkin kaupunginmuseossa keväällä Suunnittelijat olivat keksineet erilaisia ratkaisuja kiertää esimerkiksi vanhaa palomääräystä, joka sallii yhtä asuinhuoneistoa kohti korkeintaan kolme aikuista. Ratkaisut täyttivät määräykset eivätkä selvästikään olleet huonontamassa paloturvallisuutta. Monet ehdotuksien tekijöistä olivat konstruoineet erilaisia taitettavia ja liikuteltavia kiintokalusteita, jotka tuovat päiväsaikaan lisää väljyyttä asuntoon. Helsingissä on myös kaavoituksen ja osin tontinluovutuksen kautta säännelty uusien asuntojen keskikokoa. Pelkästään keskikoon kautta määrittyvän asuntojakauman osakseen saaman kritiikin seurauksena on sääntöjä sittemmin muutettu. Nyt tavoitteena on tietty osuus perheasuntoja, joiden määrä vaihtelee keskimäärin 30 prosentista 60 prosenttiin. Helsingissä on keskusteltu, miten jatkossa voidaan autopaikkamääräyksissä edetä, jotta oikeasti autottomien ei tarvitsisi osallistua kalliiden pysäköintitilojen kustannuksiin. Uusimpana innovaationa on esitetty eräänlaista autopaikkojen huutokauppamenettelyä. Rakentamismääräysten osalta on Suomessa väitelty esteettömyysmääräysten mahdollisesta lisäkustannusvaikutuksesta. Selvitykset eivät välttämättä tue näkemystä, että normaalitason esteettömyys juurikaan nostaisi uusien rakennusten kustannuksia. Via Verde oli kauttaaltaan esteetön. Myös monimuotoisille ulkoterasseille oli aina järjestetty esteetön pääsy joko suoraan hissillä tai porrasnostimilla. Helsingin rakentaminen on korkeatasoista Via Verdeen verrattuna ei helsinkiläinen asuntoarkkitehtuuri ja rakentamisen taso jää jälkeen, pikemminkin päinvastoin. Monet amerikkalaiset standardiratkaisut, kuten pitkät hotellimaiset, vailla luonnonvaloa olevat kerroskäytävät, eivät Helsingissä saisi rakennuslupaa. Huonekorkeus on alle suomalaisen nykyminimin. Huoneiden tilamitoitus on Via Verdessä ahtaanpuoleinen, vaikka peruspyörätuolimitoitus näytti olevan kunnossa. Ikkunat ovat suhteellisen pieniä. Suoravartiset portaat sijoittuvat oikeaoppisesti ennen hissejä helposti löydettäviksi ja saavat päivänvaloa, mutta ovat kapeat. Opittavaa on lähinnä ulkotilasuunnittelussa. Piha-alueet olivat maisemallisesti yksinkertaisen kauniita. Hulevesijärjestelyihin oli kiinnitetty paljon huomiota, mikä monimutkaisten terassijärjestelyjen johdosta onkin tarpeellista. Aurinkokennot oli integroitu taitavasti osaksi taloarkkitehtuuria. Yksinasuminen yleistyy Yhden henkilön ruokakuntien yleistyminen leimaa molempia kaupunkeja. New Yorkissa tähän kategoriaan lasketaan kuuluvan 33 prosenttia asukkaista. Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus on kaikista asuntokunnista puolet. Molemmissa kaupungeissa on havahduttu siihen, ettei yksinasuva välttämättä elä koko ajan asunnossaan yksin. Perhesuhteet ovat monimuotoisia, lasten huolto on entistä useammin erotilanteessa sovittu yhteiseksi ja moni toimii vanhempiensa omaishoitajana. Asunnossa yöpyjien määrä joustaa. Myös asunnon olisi hyvä olla tilaratkaisuiltaan joustava. Tämä on eräs tulevaisuuden asuntosuunnittelun keskeisiä kysymyksiä. Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän A TRIMBLE COMPANY Tukea rakentamiseen 24/7 Paikkatietoa hyödyntävä, nykyaikainen websovellus rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin < Helppoa asiointia rakennushankkeen alusta loppuun < Käytettävissä vuorokauden kaikkina aikoina < Nopeuttaa lupien käsittelyä < Tehostaa resurssien hyödyntämistä < Parantaa asiakaspalvelun laatua < Kuntatekniikka 4/

16 Kaupunkien, yritysten ja asukkaiden yhteistyö voim Älliä ja älyä kaupungistumi Fiksu kaupunki -ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää elinympäristöjä, joissa asukkaat viihtyvät ja arki sujuu. Raamin viihtyisyydelle muodostavat toimivat teknologiat. TEKSTI Minna Keinonen Vuosi 2007 oli kaupungistumisen jatkumossa käännekohta. Silloin ensimmäistä kertaa suurin osa maailman väestöstä 3,3 miljardia ihmistä asui kaupungeissa. Väkimäärä kasvaa, mutta samalla kaupunkien infrastruktuuri eli vesi- ja jätehuolto sekä liikenne- ja energiaratkaisut ovat vanhenemassa käsiin. Kaupunkeja on alettava kehittää ja rakentaa aivan uudella tavalla. Suomessa tähän globaaliin haasteeseen tartutaan Fiksu kaupunki -ohjelmalla. Tämän 100 miljoonan euron, vuoteen 2017 ulottuvan panostuksen on käynnistänyt Tekes. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja samalla uudistaa elinkeinorakennettaan. Kantava idea on, että kaupunki- Petri Lehto Virpi Mikkonen Tekesistä peräänkuuluttaa niitä kaupunkeja edelläkävijöiksi, joilla on halua panostaa uusiin inno en tekemät investoinnit toimisivat kehitysalustoina suomalaisten yritysten uusille älykkäille sovelluksille ja palveluille. Fiksu kaupunki -ohjelmalla tavoitellaan myönteisiä, kaupunkilaisten tarpeista lähteviä muutoksia asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajan viet- Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilasta ekologisesti kestävä Tampereen kaupunkia on kehitetty kestävän kehityksen näkökulmasta jo useita vuosia. Laaja ja kattava kestävän kehityksen ohjelma on nostanut ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristönäkökulmat hyvin tärkeään asemaan koko kaupungin strategiassa. Yksi hyvä esimerkki kaupungin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta on uuden Nurmi-Sorilan kaupunginosan suunnittelu Näsijärven rannalle noin 12 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kaavatyön aikana nousi esille tavoite alueen suunnittelusta ekologisesti kestäväksi. Alueen etuna on, että sen läheisyyteen on suunnitteilla yhdyskuntajätettä polttava hyötyvoimalaitos. Nurmi-Sorilalle asetettu ilmastotavoite on vastaansanomaton: kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden voivat olla korkeintaan 20 prosenttia verrattuna tamperelaisten vuoden 1990 keskimääräisiin päästöihin. Nurmi-Sorilan kehittämiseksi käynnistettiin Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke, jossa korostuvat aurinkolämmön ja -sähkön sekä muun uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hankkeessa tutkitaan muun muassa aurinkoenergiapotentiaalia ja aurinkolämmön varastoimista maaperään. Hanke on tuonut uutta tietoa päästö- ja energiakysymysten sekä kaavoituksen yhteenkytkemisen reunaehdoista. Aluerakenteen ja energiahuollon keskinäistä riippuvuutta on tarkasteltu skenaarioiden avulla, ja Nurmi-Sorilaan on luotu alustava energiavyöhykemalli. Energiakaavatalousmalli tarkentuu, kun siihen yhdistetään mallikortteleihin suunnitellut energiaratkaisut. Nurmi-Sorila -hankkees- 16 Kuntatekniikka 4/2013

17 YHDYSKUNTA avarana seen Tampereen kaupunki Kari Kankaala Tampereen kaupungilta korostaa yritysten roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä. vaatioihin. toon eli kaiken kaikkiaan siihen, että ihmisten arki kaupungissa olisi sujuvaa ja miellyttävää, täh- dentää asiantuntija Virpi Mikkonen Tekesistä. Raamin tälle sujuvalle arjelle fiksussa kaupungissa muodostavat energiaan, ympäristöön, digitaalisuuteen, laitteisiin ja rakentamiseen liittyvät teknologiat. Kaupungit ovat ohjelman onnistumisen kannalta avainasemassa, koska ne vastaavat uusien ja olemassa olevien alueiden kehittämisestä ja merkittävistä investoinneista rakennettuun ympäristöön. Ohjelmassa käynnistetään 3 6 pilottia eri puolilla Suomea. Niiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. Selvitimme ohjelmaa valmisteltaessa kaupunkien ja yritysten odotuksia, ja tärkeimpinä teemoina fiksujen kaupunkien kehittämiselle pidettiin älykkäitä, ICT:tä hyödyntäviä ratkaisuja, energiaratkaisuja ja liikennettä, kertoo Virpi Mikkonen. Edelläkävijäkaupunkeja kaivataan Kannustan kaikkia niitä kaupunkeja, joissa on näkemystä, intoa ja halua panostaa uusiin innovaatioihin ryhtymään nyt edelläkävijäksi. Lähtemällä mukaan Fiksu kaupunki -ohjelmaan kaupungit voivat hankkia yrityksiltä uusia innovaatioita pienemmällä riskillä, korostaa Virpi Mikkonen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja ja niistä oppimista, jotta esimerkiksi asuinalueita ja kansalaisten tarvitsemia palveluita aletaan toteuttaa uudella tavalla. Parhaimmassa tapauksessa Fiksu kaupunki -ohjelman piloteista syntyy innovaatioita, joita suomalaiset yritykset voivat ylpeänä viedä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi pilotit toimivat ensimarkkinoina ja referenssikohteina, jotka helpottavat ratkaisujen myymistä muualle, Mikkonen perustelee. Kuntien pitäisikin jatkuvasta säästöjen hakemisesta kääntää katsantokantansa välillä siihen, mistä alueelle saadaan uutta tuloa ja elinvoimaisuutta. Myös Tampereen kaupunkikehitysryhmästä vastaava konsernijohtaja Kari Kankaala korostaa yritysten ratkaisevaa roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä. Ohjelmassa olisi saatava käyntiin yritysvetoisia hankkeita. Kaupungit voivat puolestaan osoittaa tontteja, tehdä omassa rakentamisessaan edelläkävijäratkaisuja ja viedä fiksun kaupungin ilosanomaa eteenpäin. Kaupunki on elinkeinopolitiikassa ylipäätään mahdollistaja. Fiksua kaupunkia kehitettäessä julkinen toimija on hieman tätä enemmän, koska tontteja luovuttaessaan se tekee samalla päätöksiä siitä, mitä niihin halutaan. Kankaalan mukaan Fiksu kaupunki -ohjelma voisi osaltaan vauhdittaa rakennusalan yritysten omia innovaatioprosesseja ja kehitystyötä. Silloin ne pystyisivät entistä paremmin kilpailemaan Suomessa ja lähimarkkinoilla sekä tuottamaan parempia ratkaisuja ihmisille. Maankäytön ja kaavoituksen muututtava Fiksujen kaupunkien kehittäminen edellyttää uutta ajattelutapaa myös maankäytön suunnittelussa. Viime vuoden lopulla päättyneessä Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettiin hankkeita, jotka rohkaisivat uudistamaan ja kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä. Näitä toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja on esitelty Kestävä maankäyttö -julkaisussa. Maankäytön suunnittelun päätökset vaikuttavat elinympäristöömme jopa satoja vuosia, ja suuret ilmastohaasteet vaativat kokonaisvaltaista otetta suunnitteluun ja ohjaukseen. Nykyis- sa varaudutaan myös sähkökäyttöisen liikenteen kasvuun ja tarjotaan mahdollisuus ekotehokkaiden ja innovatiivisten liikenneratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen lopputuloksena syntyy aikataulutettu hankesuunnitelma, joka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin Nurmi- Sorilan rakentamiseksi. Kaavoitusvälineistön osalta tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia asemakaavamääräyksiä, rakentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä järjestettiin keskustaalueen ideakilpailu, jossa etsittiin ratkaisuja, kuinka sijoittaa asuminen uusien laatuvaatimuksien mukaisesti ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailun voitti Kotisatama-niminen ehdotus. Nurmi-Sorilan keskusta-alueen ideakilpailun voittaneen Kotisatama-ehdotuksen mukainen näkemys alueen yleisilmeestä. Kuntatekniikka 4/

18 tä nopeampi edistyminen kohti kestävää kehitystä vaatii rohkeita päätöksiä kunnilta, painottaa Virpi Mikkonen. Maankäytön suunnittelussa tarvitaan jämäkkyyttä tavoitteisiin ja niiden seurantaan sekä joustavuutta toteutustapaan. Virpi Mikkosen mielestä kaavoitus on poliitikkojen, virkamiesten, asiantuntijoiden, ympäristön käyttäjien ja toteuttajien joukkuepeliä, jossa pitäisi päästä lausuntojen antamisesta yhdessä tekemiseen ja parempaan vuorovaikutukseen. Kari Kankaala on samoilla linjoilla. Hänestä kaavoitustyössä olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota muun muassa energiatarkasteluihin. Kaavojen on oltava joustavampia, jotta erilaisten energiamuotojen hyödyntäminen on mahdollista. Tämä keskustelu on alkutekijöissään. TÄSTÄ ON KYSE FIKSUSSA KAUPUNGISSA Kaupunkilaisen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa turvallista ja puhdasta elinympäristöä, jossa liikkuminen on sujuvaa, asuminen, työ ja vapaa-aika viihtyisää ja jossa hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla. Kaupungin kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin perustuvaa elinvoimaista elinkeinoelämää, taloudellista kilpailukykyä sekä kuntalaisille suunnattuja moderneja, integroituja palveluja ja ratkaisuja, jotka on toteutettu kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden mukaisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Palveluissa hyödynnetään erityisesti mobiilia ja kaikkialla läsnä olevaa ympäristöön sulautuvaa tietotekniikkaa. Yrityksen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa kehitysalustaa, joka mahdollistaa uusien, kansainvälisille markkinoille suunnattavien palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaupungin ja käyttäjien kanssa. Kaupunkilaiset mukaan kehitystyöhön Kaupunkeja kehitetään kaupunkilaisia varten. Siksi uusia palveluja ja ratkaisuja toteutettaessa on kuunneltava myös asukkaiden ääntä ja saatava heidät mukaan esimerkiksi oman asuinalueensa kehittämiseen. Käyttäjien mukaan kytkeminen on suuri kysymys, johon liittyviä keinoja toivomme kaupunkien miettivän, Virpi Mikkonen toteaa. Tampereella tehdään parhaillaan koko kantakaupungille strategista yleiskaavaa. Sen suhteen on suuret tavoitteet, miten ihmiset ja ennen kaikkea nuoret saadaan osallistumaan. Meidän pitäisi saada porukka liikkeelle paljon nykyistä paremmin. Esimerkiksi USA:n Austinissa, jossa tehtiin koko kaupungin yleissuunnitelma kahdessa vuodessa, suunnitteluun saatiin mukaan ihmistä. Tampereella tämä tarkoittaa, että meidän pitäisi saada ihmistä liikkeelle yleiskaavaa tehtäessä, Kari Kankaala vertailee. Pidän tärkeänä, että kuntalaisten kanssa on aikaa keskustella avoimesti ja aivoriihimäisesti jopa ennen kuin yhtään viivaa on piirretty. Se mahdollistaa avoimen, ratkaisuhakuisen keskustelun kuntalaisten kanssa sekä aidon osallistumisen. Valurauta- ja muoviputken parhaimmat ominaisuudet on nyt yhdistettynä uudessa Blutop-järjestelmässä. Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopea asentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekee putkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteen ansiosta putken hydrauliset ominaisuudet pysyvät muuttumattomina varmistaen veden laadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan. Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI, Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh , fax , Kuntatekniikka 4/2013

19 YHDYSKUNTA Tarkastuskäytäntöön tulossa muutoksia Asemakaavan pohjakarttojen laatimisohjeet uudistuivat Uusi JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus on valmistunut. Työn tekivät yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen ja kuntien edustajat. Marko Ollikainen johtava asiantuntija Maanmittauslaitos Suositus on laadittu lähinnä asemakaavan pohjakartan näkökulmasta. Se ohjeistaa kartan laatimista, määrittelee kartalle laatu- ja tarkkuusvaatimukset sekä antaa ohjeet pohjakartan tarkastamiseen. Asemakaavan pohjakartan kohdemalli pyrkii noudattamaan kuntagml:n kantakarttaskeemaa. Suosituksessa on esitetty, että asemakaavan pohjakartta muodostaisi kuntagml:n kantakartta-skeeman profiilin. Pohjakartan kohteiden kuvaus vaati kuitenkin muutoksia tiettyihin ominaisuustietojen pakollisuuksiin sekä tarkennuksia kohteiden geometriatyyppeihin. Kohteiden kuvaustekniikka on pääosin Kaavan pohjakartta julkaisun mukainen. Se on toteutettu käyttäen SLD-määrittelyjä sekä SVG-kuvia. Ne mahdollistavat kuvaustekniikkakirjaston, josta kohteiden kuvaustekniikka ja visualisointi saadaan suoraan piirtämisvaiheessa joko omalta tai verkossa olevalta palvelimelta. SLD-määrittelyt ja SVG-kuvat on koottu omaksi zip-tiedostoksi. Ne voi ladata esimerkiksi osoitteesta Asemakaavan pohjakartta on kaksiulotteinen suurimittakaavainen maastokartta. JHS-suosituksessa pyritään yhtenäistämään käytettyä kuvaustekniikkaa. Uudistuksessa toteutettiin Kaavan POHJAKARTTAA VISUALISOIDAAN SLD-MÄÄRITTELYIN SLD (Styled Layer Descriptor) on OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardi kuvaustekniikan toteuttamiseksi WMS-palveluissa (Web Map Service). SVG (Scalable Vector Graphics) on kaksiulotteisten vektorikuvien kuvauskieli, joka perustuu World Wide Web Consortiumin kehittämään avoimeen kuvatiedostostandardiin. Asemakaavan pohjakartan kohteiden kuvaus ja visualisointi voidaan toteuttaa SLD:llä. Kuvauksessa tarvittavat SLD-tyylit on koottu teemoittain. Niissä on määritelty tarvittavat viivatyypit ja eri mittakaavatasojen edellyttämä yleistäminen ja skaalaus. Pistemäisistä kohteista on piirretty SVG-kuvat, joiden avulla kohteet kuvataan ja joihin SLDtyyleissä viitataan. KUNTAGML JA ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA Antero Aaltonen Uudisrakentaminen edellyttää pohjakartalle laadittua asemakaavaa. JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta (kuntagml) -suosituksessa harmonisoitiin kuntien tiedontuotantoprosessien paikkatietopalvelujen rajapinnat. Se määrittelee mallin, jonka avulla kunnat ja muut palvelun tarjoajat voivat tarjota paikkatietoaineistojaan yhtenäisen ja dokumentoidun rajapinnan kautta. Tässä vaiheessa tarjolla on kantakartat ja asemakaavat sekä näistä edelleen johdettu ja ylläpidetty kaavayhdistelmä. Uudessa Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suosituksessa esitetään, että asemakaavan pohjakartta muodostaa kuntagml:n kantakartta-skeeman aliskeeman/profiilin. Tämä edellyttää täsmennyksiä kuntagml:n tietomalliin. pohjakartta julkaisuun perustuva kuvaustekniikkakirjasto. Kuntien vastuu kasvaa Maanmittauslaitoksella (MML) on ollut keskeinen rooli kaavoitusmittausohjeiden laatijana sekä asemakaavojen pohjakarttojen valvojana. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmistellaan lakimuutoksia, joiden seurauksena MML ei jatkossa ohjeista kaavoitusmittauksia, vaan ohjeet julkaistaan JHS-suosituksina ja niitä ylläpidetään JHS-järjestelmässä. Kunnat vastaavat lainsäädännön muututtua kokonaan kaavoitusmittausten valvonnasta ja hyväksynnästä. Tällä hetkellä noin kolmasosassa kunnista on valvontaa hoitava viranhaltija ja kunnat hoitavat valvonnan itse. Kolmasosa kunnista tekee sen yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Loput, nyt Maanmittauslaitoksessa kaavoitusmittauksensa tarkastuttavat kunnat, hakevat jatkossa yhteistyökumppanin lähikunnista. Säädösmuutokset eivät aiheuta kunnille suurta muutosta tai kustannuksia. Jatkossa kaavoitusmittauksen ja pohjakartan tarkastaja on naapurikunnan viranhaltija. Tarkastusoikeuden voi hakea myös kelpoisuusehdot täyttävälle oman kunnan viranhaltijalle. Suosituksen sisältö ja käyttöönotto Uusi ohjeistus sisältää nykyisistä Kaavoitusmittausohjeista osan, joka käsittelee pohjakartan laatimista ja kaavoitusmittauksen tarkastamista. Suosituksessa esitellään asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kartalla esitettävät kohteet laatu- ja tarkkuusvaatimuksineen. JHS185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositukseen on kirjattu yleiset vaatimukset ja kokonaiskuva asemakaavan pohjakartan laatimisesta. Kuntatekniikka 4/

20 YHDYSKUNTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta hyväksyi suosituksen Suositus julkaistaan virallisesti, kun ympäristöministeriössä valmisteltavat säädösmuutokset tulevat voimaan, näillä näkymin Uuden kuvaustekniikan käyttöönotto edellyttää muutoksia monen kunnan paikkatieto-ohjelmistoon. Suositus mahdollistaa myös jonkin muun kartoituksen valvojan hyväksymän kuvaustekniikan käytön. Suomen Kuntaliiton kanssa neuvotellaan edelleen kuntagml-muutosten toteuttamisesta. LISÄTIETOJA JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus www. maanmittauslaitos.fi/ > Kartat > Kartoitus > Kaavan pohjakarttojen tarkastus JHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 154 ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 JHS 184 Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaatistossa Geodeettisen laitoksen tiedote 29 Suomen geoidimallit ja niiden käyttäminen korkeuden muunnoksissa > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote Geodeettisen laitoksen tiedote 30 Suomen geodeettiset koordinaatistot ja niiden väliset muunnokset > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote Kartta Maanmittauslaitos 05/2013 ASEMAKAAVAN POHJAKARTTAAN JA KAAVOITUSMITTAUKSIIN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999, 24 ) Kaavoitusmittausasetus (1284/1999) MML:n määräys Kaavoitusmittausohjeet (2003) Kaavan pohjakartta (1997), jossa on esitetty Asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kuvaustekniikka Yksi kone, monta työtä Uutuus 640 Valintakone Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Ylötie YLÖJÄRVI Puh. (03) Mallivalikoima alkaen: alv 0%. 20 Kuntatekniikka 4/2013

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen

Lisätiedot

Keskustan kehittämisellä elinvoimaa Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki

Keskustan kehittämisellä elinvoimaa Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki Keskustan kehittämisellä elinvoimaa Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄ HELSINGIN SEUDULLA Maakuntakaavojen yhdistelmä 2012 KUUMA kehityskuva 2012 HYVINKÄÄN NYKYPÄIVÄ Pohjois-Uudenmaan vireä seutukeskus

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

JHS-suositus 185: Asemakaavan pohjakartan laatiminen. Geodeettien kerhon Geodesian teemapäivä 2014 Marko Ollikainen Maanmittauslaitos

JHS-suositus 185: Asemakaavan pohjakartan laatiminen. Geodeettien kerhon Geodesian teemapäivä 2014 Marko Ollikainen Maanmittauslaitos JHS-suositus 185: Asemakaavan pohjakartan laatiminen Geodeettien kerhon Geodesian teemapäivä 2014 Marko Ollikainen Maanmittauslaitos Esityksen sisältö Asemakaavan pohjakartan laatiminen Tausta/tarve JHS:lle

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normien ja määräysten vaikutus ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normeilla on tarkoituskin vaikuttaa Prof. Esko Suhonen tutki 1960-luvulla kerrostalojen asuttavuutta; suunnittelunormit vaikuttivat usein

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Kansi ja Keskusareena

Kansi ja Keskusareena Kansi ja Keskusareena Yhteistyön eteneminen ja yhteistyösuunnitelmat Julkisen ja yksityisen yhteistyö kuntainfrassa / Kuntaliitto 23.10.2013 Mikko Nurminen 1 Hakametsän jäähalli Hakametsän 1965 valmistunut

Lisätiedot

Lönnrotinkatu 11. Helsinki

Lönnrotinkatu 11. Helsinki Lönnrotinkatu 11 Helsinki Lönnrotinkatu 11, sijainti E12 VANTAA 45 E75 Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä. 600 metrin säteellä sijaitsevat mm.

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen ja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Liiketilat Kivistössä Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyö 230 600 Vantaan kaupunki, Gilbert Koskela 2 Marja-Vantaan

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä 002090 Asemakaavan muutos Piispankylä Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.1.2011 Vantaan kaupungin Yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista Vantaan

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 7.2.2014 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama numeroina 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa noin 1 100 asuntoa valmistunut noin 1 700 asukasta 7.2.2014 Hannu Asikainen 2 Sörnäistenniemi 7.2.2014

Lisätiedot