Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4/2013 Kentällä rakennusxxxxxxxxxxxxxx tuotteiden xxxxxxxxxxxxxx CE-merkintä on xxxxxxxxxxxxxx kuuma peruna, xxxxxxxxxxxxxx Pekka Virkamäki xxxxxxx. tietää. sivu 40 New York hakee uusia keinoja asumisen hintojen hallintaan sivu 12 Hyvinkään asuntomessualue on kaupunkikylä keskellä luontoa sivu 22 Ylijäämämaat paremmin hyödyksi maa- ja viherrakentamisessa sivu 44 Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 4/ kesäkuuta Jyväskylän pitkäjänteinen työ kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi palkittiin toukokuussa SKTY:n Kuntatekniikan saavutuksena. Kuvassa viime vuonna toteutettu Oikokadun valaistus. 42 Helsingin rakennusvalvontaviraston Olli Turunen on tyytyväinen rakennuspiirustusten sähköiseen kauppapaikkaan. 44 Maaperän käyttö muuttuu kestävämmäksi, kun ylijäämämaita hyödynnetään enemmän maa- ja viherrakentamisessa. 50 Oulun Jätehuollon lajittelukeskus LA- REn Suomen suurin viherkatto toimii myös viherkattojen tutkimusalustana. YHDYSKUNTA Kaupat tulivat kirkon kavereiksi Hyvinkään keskustaan 6 Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon 8 New York ja Helsinki etsivät uusia asumisratkaisuja 12 Yhteistyöllä älliä ja älyä kaupungistumiseen 16 Asemakaavan pohjakarttojen laadintaan uudet ohjeet 19 HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Metsäkaltevan kaupunginosa rakentuu lähelle luontoa 22 Messualueen puistoissa tuulahdus idästä 24 Metsäkaltevan kuntatekniikka ajan hermolla 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 36 RAKENTAMINEN Korjausrakentamisen määräykset työllistävät rakennusvalvontaa 38 Rakennustuotteiden CE-merkintä herättää hämmennystä 40 Sähköinen Arska arkistoi Helsingin rakennuspiirustuksia 42 Maaperä kestävään käyttöön 44 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Jyväskylän kaupunkivalaistus on vuoden kuntatekniikan saavutus 48 Kunniamaininnat menivät Ouluun ja Vantaalle 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkirakentaminen 21 Kolumni/Päivi Ahlroos: Puhuminen hopeaa Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 KUNTAMARKKINAT ohjelma keskiaukeamalla lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Paavo Taipale TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kauppakeskusdebatti palasi Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittelee keinoja kilpailun edistämiseksi maamme päivittäistavarakaupassa. Osana tätä selvitystyötä se julkaisi kesäkuun alussa raportin Kaupan sijainnin sääntely Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma. Sen johtopäätökset poikkeavat joiltakin osin selvästi linjasta, jolla kauppakeskusten sijoittumista on viime vuodet ohjattu. Raportin keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa kilpailun edistämisen ja kilpailuvaikutusten arvioinnin lisääminen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoitusvaatimusten ja kokorajojen höllentäminen, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen kaavoituksen kaikilla tasoilla. Siinä pidetään suurimpana ongelmana ajattelumallia, jossa kahden kaupan toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen. KKV:n raportti on henkisesti sukua toukokuussa julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin Kaavoihin kangistuneet Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen kanssa, vaikka lähestyykin säätelyn ongelmia eri näkökulmasta. Yhteistä on halu uudistaa rakentamisen ohjausta palvelemaan paremmin markkinataloutta. Keskustelu aiheesta on tarpeellista. Rakennetun ympäristön ratkaisut ovat aina pitkävaikutteisia, usein yli sukupolvien ulottuvia, ja siksi ne tulisi harkita perusteellisesti ja avoimesti. On löydettävä tasapaino markkinoiden toimivuuden ja kestävän elinympäristön välillä. On hyväksyttävä, että tuo tasapainopiste voi olla hiukan eri paikassa eri puolilla maata. Kunnan tulee olla keskeisessä roolissa tasapainoa etsittäessä. Kansijuttumme osoittaa, että monipuolinen kauppakeskus voidaan rakentaa pienemmänkin kaupungin keskustaan vieläpä niin, että julkinen ja yksityinen etu kohtaavat ja liikkuminen onnistuu niin julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä kuin yksityisautoillakin. Iloa työhön Toukokuussa Jyväskylässä järjestettyjen Kuntatekniikan päivien keynote-puheenvuoron pitänyt professori Pentti Murole muistutti kuulijoille, miten tärkeää olisi kokea työn iloa. Iloiset työntekijät ovat tuottavia ja luovuus kukoistaa. Hyvää kaupunkiympäristöäkin syntyy ilon kautta. Penan teräviä huomioita muun muassa Kuntatekniikan päiviltä voi lukea hänen blogistaan osoitteessa Iloisuutemme vaihtelee, ja joskus työ tai työn ulkopuolinen elämä voi kuormittaa niin, ettei iloa juuri huomaa. Monella meistä on lähiviikkoina mahdollisuus viettää kesälomaa. Lomaltakin saattaa löytyä iloa työhön. Iloista kesää! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kaupat tulivat kirkon kavereiksi keskelle kylää Hyvinkään keskusta uusi Hyvinkään keskustaan viime vuonna avattu maamme kuudenneksi suurin kauppakeskus Willa ja saman korttelin asuintalot muuttivat keskustan ilmeen kertaheitolla. Uudisrakentamisen alta purettiin kuusi rakennusta, myös kaupungintalo, joka syntyi uudelleen läheiseen Wanhaan villatehtaaseen. Kaupungin ja yksityisten toimijoiden ennakkoluuloton yhteistyö toi tulosta. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Vajaan asukkaan Hyvinkäällä oli jo kauan kaivattu keskustaan monipuolisempia kaupallisia palveluja. Niitä yritettiin vuosituhannen alussa kehittää rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Aseman koulun kortteliin, joka kuitenkin päätettiin kolmen vuoden hankevalmistelun jälkeen suojella. Vaikka ydinkeskustassa olivat jo reilun vuosikymmenen palvelleet sekä K- että S-ryhmän hypermarketit, muu palvelutarjonta ei kyennyt vastaamaan kaupunkilaisten kasvaviin odotuksiin. Ostoseuroja arvioitiin valuvan muualle runsaat 50 miljoonaa vuosittain. Myös keskusliikkeet halusivat uudistaa ja laajentaa tilojaan. Keskustauudistuksen keskeisinä tavoitteina olivat keskustan palvelujen parantaminen ja kaupunkirakenteen tiivistämi- Jyrki Mattila pitää kaupungin omaa tavoitteenasettelua tärkeänä. Kauppakeskus Willan sydän on pyöreä lasikattoinen Willanaukio. 6 Kuntatekniikka 4/2013

7 YHDYSKUNTA ilmeensä Kauppakeskus Willan yhteyteen rakentuu yhteensä neljä asuinkerrostaloa. Asuntojen sijoittamisella kauppakeskuskortteliin haluttiin osaltaan varmistaa alueen vireyttä kaikkina aikoina. Kuvan kaksi valmista Torikadun puoleista asuintaloa ovat VVO:n vuokrataloja. KAUPPAKESKUS WILLA krs m 2 uutta liiketilaa liikkeitä noin krs m 2 toimistotilaa pysäköintipaikkaa hallissa asuntorakentamista krs m 2 asuntoja runsaat 100 kpl työpaikkoja on syntynyt noin 600 yksityiset investoinnit yli 150 miljoonaa euroa avajaisvuonna ,1 miljoonaa kävijää (maalis-joulukuu) nen. Eräänä käännekohtana oli Soneran luopuminen keskustan kiinteistöstään. Sen myötä päästiin käsiksi koko korttelin kehittämiseen, kertoo Hyvinkään tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila. Kukoistavan kaupan hampurilainen Uudistajien onneksi alueella ei ollut suojelukohteita. Uuden kaupallisen keskuksen alta purettiin yhteensä kuusi rakennusta, muun muassa kaupungintalo ja paloasema. Valtion virastotalon osalta suojelutarpeesta tosin keskusteltiin, Mattila myöntää. Kilpailusyistä Citymarketille oli tarpeen löytää sopiva paikka, kun HOK-Elanto oli joka tapauksessa laajentamassa Prismaa. Keskustaa pitkään vaivannut erikoiskaupan näivettyminen saatiin samalla käännetyksi kasvuun. Syntyi hampurilaisilmiö, jossa on veturit molemmissa päissä ja keskellä tilaa erikoiskaupalle ja myös asumiselle. Keskusta-alueen vapaasta maa-alasta kaksi kolmannesta oli käytetty pysäköintiin, joten sen siirtäminen maan alle oli tärkeä periaatelinjaus. YIT keskeisenä toimijana oikeaan aikaan Nyt toteutuneen keskustasuunnitelman alkusysäys osui vuoteen 2004, jolloin YIT osti Senaattikiinteistöiltä valtion virastotalon. Yhtiö halusi panostaa keskustan kaupalliseen kehittämiseen monipuolisesti. Se toimi paitsi hankkeen yhtenä sopimusosapuolena ja kehittäjäkumppanina, myös urakoitsijana Prisman laajennusurakassa. Kaupunki puolestaan halusi huolehtia kaupunkikuvasta. Teetimme omalla kustannuksellamme ensin alueesta suunnitelman, jotta saimme paremman käsityksen siitä, mitä haluamme. Kaupungin oma vahva maanomistus alueella helpotti hankkeen läpivientiä. YIT:n alussa omistamaan alueen pohjoisosaan tuli sittemmin kiinteistösijoittajaksi vakuutusyhtiö Varma. Hankkeen kehittäjät, HOK-Elanto ja Capman/Expert saivat kukin omat tonttinsa. Kaupunkitilan yleistä käyttöä varten tonteille tehtiin rasitesopimuksia muun muassa pysäköinnistä, johtojen sijoittamisesta sekä aukioista ja yleisestä jalankulusta. Hankkeeseen investoitiin yksityistä rahaa yli 150 miljoonaa euroa, ja sen käynnistys osui suhdanteiden kannalta suotuisasti juuri taantuman kynnykselle. Myös kaupungin näkökulmasta ajankohta oli otollinen. Jyrki Mattilan mielestä ajoitus oli aivan olennaista hankkeen onnistumisen kannalta. Kaupungintalo odotti saneerausta ja uusi paloasema oli tarpeen. Kun saimme hankkeesta tontinmyyntituloja kymmenisen miljoonaa, niin rahoitus alueen yhdyskuntatekniikkaan ja villatehtaaseen saneerattuun kaupungintaloon oli turvattu. Avara pysäköintihalli palvelee myös asukkaita Alueelle harkittiin maamerkiksi hissipaikkakunnan imagoon luontevasti sopivan tornitalon rakentamista, mutta osapuolten näkemykset talon mittasuhteista poikkesivat liiaksi toisistaan. Liikennejärjestelyjä tutkittiin paljon ennakolta, sillä liikenteen lisääntyminen keskustassa herätti epäilyksiä myös päättäjien keskuudessa. Pientalovaltaisen kaupungin kauppakeskuksen realiteetti on se, että viikoittaiset ostok- Kuntatekniikka 4/2013 7

8 YHDYSKUNTA Kaupungin ja yksityisten kehittäjätahojen tavoitteet hitsautuivat yhteen kauppakeskus Willan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kuudenneksi suurinta kauppakeskusta vartioi viereisellä kirjastoaukiolla Mauno Oittisen Hitsaajat-veistos vuodelta set pitää voida tehdä myös yksityisautolla. Willassa on nyt yli autopaikkaa, mutta myös kaupungin julkisen liikenteen pysäkit ovat korttelia rajaavilla kaduilla, Mattila sanoo. Tavoitteena oli koko ajan, että asiakkaat pääsevät koko kauppakeskuksen läpi sekä liiketiloissa että pysäköintihallissa. Kaupunki halusi katutasoon tapahtumaaukion rakennusmassan etelä- ja pohjoisosien väliin. Tästä hankekumppaneilla oli erilaisia näkemyksiä. Hienona perusajatuksenamme oli kehittää kulttuuriakseli kirjastolta villatehtaalle ja kaupallinen akseli etelä-pohjoissuuntaan. Se on aika hyvin toteutunutkin, Mattila iloitsee. Kaupungin on tiedettävä mitä haluaa Hankkeen kaavoitusta ja sopimuksia valmisteltiin rinnakkain, mikä nopeutti prosessia. Molemmat tosin kiersivät korkeimman hallinto-oikeuden kautta, mutta viipyivät siellä poikkeuksellisesti vain vuoden. Lainvoimaisiksi ne tulivat neljä vuotta sitten kesäkuussa. Kaupungin omien tavoitteiden on oltava tiedossa. Vaikka on tehty kompromisseja, niin keskeiset kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset asiat on meillä tutkittu. Jos suoraan lähdetään sopimusneuvotteluihin tunnettujenkin yhteistyökumppaneiden kanssa, jäädään helposti alakynteen, Mattila painottaa. Hän uskoo, että vastaavanlaiset kehittämishankkeet toimivat paremmin kaupungin vetovastuulla silloin, kun keskenään kilpailevat yritykset ovat mukana samassa hankkeessa. Osapuolten näkemyksiä oli sovitettava yhteen monessa tilanteessa. Meillä hankkeen kaavoituk- Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon Kaupunki hankki muutaman sadan metrin päässä uudesta kauppakeskuksesta sijaitsevan Wanhan villatehtaan oman kiinteistöyhtiönsä omistukseen vuonna 1996 Senaatti-kiinteistöiltä. Kauppakeskushankkeen alta puretun kaupungintalon toiminnoille piti löytää uudet tilat. Ne päätettiin rakentaa villatehtaaseen, joka oli vajaakäyttöinen ja kaipasi saneerausta. Kaupungintalo tai hyvinkääläisittäin kaupunkilaisten talo on nyt toiminut villatehtaan kiinteistössä pari vuotta. Villatehtaaseen haetaan lisää uusia toimintoja. Sen neliömetrin tiloista on nyt saneerattu uusiokäyttöön reilu kolmannes. Seuraavaksi pyrimme keskittämään sinne kaupungin kamp- Jyrki Mattila Wanhaan villatehtaaseen saneeratun kaupungintalon portailla. Talossa ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu kokoustilaksi muuntuvassa sisääntuloaulassa. pailulajien suorituspaikat, jotka nyt ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Myös pienimuotoista teatteritoimintaa on suunnitteilla, Jyrki Mattila kertoo. Hän uskoo, että kauppakeskuksen tulo villatehtaan lähistölle lisää sen kiinnostavuutta toimitilana. Wanha villatehdas on olennainen osa hyvinkääläistä rakennusperintöä. Jos ajattelemme kaupungin rakennushistoriaa, niin villatehdas, rautatieasema ja kirkko ovat ne kohteet, joihin kannattaa panostaa. Yhden villatehtaan kaltaisen kohteen Hyvinkään kaupungin talous mielestäni kestää. Erillistä valtuustosalia ei tarvita Villatehtaaseen saneerattu kaupungintalo perustuu tilojen muunneltavuuteen ja avokonttoriratkaisuun. Tiloissa on toki joitakin yhden henkilön työhuoneita, mutta pääosin työskennellään sermein rajatussa avotilassa. Eri- 8 Kuntatekniikka 4/2013

9 Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Hyvinkään kirkko vuodelta 1961 hallitseen Torikadun näkymää pohjoiseen. sellisista ratkaisuista vastasi kaavoituspäällikkö Tor Nyman, ja itse hoidin lähinnä sopimusneuvotteluja. Reilut sopimussakot kannusteena Keskustakorttelin kehittämissopimukseen kirjattiin yhteensä lähes 15 miljoonan euron sopimussakot, mikäli alue ei rakentuisi sovitulla tavalla sovitussa ajassa. Tonteille tuli rakentaa sopimuksen mukaan ja vähintään 80 prosenttia rakennusoikeudesta kolmen vuoden aikana kaavan lainvoimaisuudesta. Kun kaupungintalo jouduttiin purkamaan kauppakeskuskiinteistön alta, jouduimme investoimaan uuteen kaupungintaloon tavallaan etukäteen. Sakkojen piti olla sen suuruiset, ettemme olisi turhaan rakentaneet uutta kaupungintaloa, Jyrki Mattila huomauttaa. kokoisia neuvotteluhuoneita on useita. Tiloissa toimivat kaikki kaupungin hallintokunnat teknistä ja ympäristötoimialaa sekä perusturvaa lukuun ottamatta. Saneerauksen kustannukset olivat runsaat kymmenen miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin kauppakeskushankkeen maakaupoilla. Kaupungintalolla ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu rakennuksen sisääntuloaulan yhteydessä olevassa avotilassa. Se muuntuu valtuuston istuntosaliksi tarvittaessa nopeasti siirrettävien kalusteiden avulla, jotka on varastoitu kokousaulan välittömään läheisyyteen. Aulatiloissa toimii myös henkilöstöravintola sekä kaupungin matkailuinfopiste, ja siellä järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia kaupunkilaisille. Tehdasrakennuksen syvä runko asetti erityishaasteita luonnonvalon johtamiselle uudistettuihin tiloihin. Rakennuksen alkuperäinen kookas kattoikkuna auttoi tässä osaltaan. Sisääntuloaulan ilmettä hallitsevat muottilaudoituksen jäljiltä harmaat betonipinnat. Kun myös lattia on tummanharmaata betonia, voidaan päättäjien sanoa liikkuvan harmaalla alueella. Ilmettä piristää taiteilija Kaarina Kaikkosen erilaisista värikkäistä vaatekappaleista koottu ja aulan ilmatilaan rautalankojen avulla viritetty tilataideteos. Kuntatekniikka 4/2013 9

10 YHDYSKUNTA Hän on tyytyväinen, että hankkeen osapuolina oli tunnettuja ja vakavaraisia toimijoita. Asuintaloista VVO osti kaksi kovan rahan vuokrataloiksi. Nämä talot ovat jo asuinkäytössä. Kaksi muuta taloa, joista ensimmäinen on rakenteilla, osti paikallinen rakennuttaja RTA-Yhtiöt kovan rahan omistusasunnoiksi. Kukin talo toimii omana asunto-osakeyhtiönään. Asuntorakentamista alueella on yhteensä kerrosneliömetriä ja asuntoja yli sata. Yhtenä tavoitteenamme oli saada kauppakeskuskortteli asutuksi ja eläväksi kaikkina aikoina. Näin se onnistuu. Kaupunki saa jatkossa kauppakeskuskorttelista vuosittain noin euroa kiinteistöverotuloja. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 600. Lisäksi korttelin rakentumisen myötä keskustaan tuli yksityisten rahoittamana laitospysäköintipaikkoja lisää lähes kappaletta. Pääsääntöisesti hanke oli myös kaupunkilaisten toivoma, vaikka ainahan tällaisista hankkeista löytyy monta mielipidettä. En itsekään ole erityinen shoppailija, mutta jos suomalaiset Kauppakeskuksen alta puretulle kaupungintalolle saneerattiin tilat Wanhaan villatehtaaseen. Hanke rahoitettiin kauppakeskuskorttelin maakaupoilla. Keskusta laajenee Hangonsillan ja Koritsoonin alueille Anne Jarva kaavoituspäällikkö Hyvinkään kaupunki Hyvinkään keskustan kehittämisen painopiste siirtyy pääradan länsipuolelle. Hangonsillan alueen maankäytöstä järjestettiin ideakilpailu Kaupungin omistuksessa olevalle entiselle ratapiha-alueelle rakennetaan asuntoja noin asukkaalle, koko kaupunkia palveleva yli tuhannen opiskelijan keskuslukio sekä toimisto- ja liiketiloja. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen ehdotuksellaan Suutarin lasten mark- Havainnekuva Hangonsillan alueen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksesta Suutarin lasten markka Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 10 Kuntatekniikka 4/2013

11 viihtyvät kauppakeskuksissa, niin en katso olevani oikeutettu sanomaan, ettei näitä tarvita. Tehdään ne sitten hyvään paikkaan, kunnolla ja yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan sopiviksi, Jyrki Mattila painottaa. O Luonnonvalon johtaminen rungoltaan syvään teollisuusrakennukseen oli haasteellista. Kaupungintalon toimistosiiven alkuperäinen kookas kattoikkuna sekä etelänpuoleisen julkisivun suuret ikkunat helpottivat hiukan tilannetta.! # % &! $ #" %% % ka, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on kaupunkimainen, monipuolinen ja vehreä asuntoalue, jonka ytimeksi muodostuu tilallisesti vaihteleva raitti. Kaupunkikuvassa korostuvat selkeät julkisivut kaupungin pääsisääntuloväylälle, Hangon radalle ja Rautatiemuseon suuntaan. Alueen kaavarunko valmistuu vuoden 2014 alussa, minkä jälkeen käynnistetään asemakaavojen laatiminen. Tehokkuustavoite edellyttää laitostyyppistä pysäköintiä, minkä toteutuskelpoisuus ja kaupunkikuvallinen laatu on syytä varmistaa varhaisessa vaiheessa. Tähän pyritään kytkemällä asemakaavoitukseen tontinluovutuskilpailuja. Ensimmäiset asuintalot nousevat alueelle vuosina , mutta toteutus jatkuu 2020-luvulle saakka. Keskusta tiivistyy tulevaisuudessa myös pääradan varressa, rautatieaseman pohjoispuolella. Kaupungin ja liikenneviraston omistamalle ns. Koritsoonin alueelle tutkitaan linja-autoterminaalin ja liityntäpysäköinnin sekä asuntojen ja toimistojen sijoittamista. Suunnittelutehtävä on haastava, sillä alue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja kytkeytyy koko keskustan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Onnistunut toteutus edellyttääkin innovatiivisia menetelmiä suunnittelussa, hankekumppaneiden etsimisessä ja eri osapuolien sitouttamisessa sekä kaupunkilaisten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. " $ $ %% %% #!! %% #! ' "! "!! Kuntatekniikka 4/

12 Uusi aika vaatii uusia keinoja New York ja Helsinki asumi Asumisen kalleus on ongelma sekä Helsingissä että New Yorkissa. Ison Omenan vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna noin kaksinkertainen. Molemmissa kaupungeissa etsitään uusia ratkaisuja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiseksi. Lauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirasto New York on asukasluvultaan neljätoista kertaa Helsingin kokoinen. Pinta-alan osalta ero ei ole yhtä suuri: Helsingin maa-ala on vain reilu neljäsosa New Yorkista. Onko kokoluokaltaan näin eri sarjoissa olevilla kaupungeilla jotain yhteistä? Eräs silmiinpistävän yhdistävä tekijä on asumisen kalleus. New York on Helsinkiä vuokra-asuntovaltaisempi. Peräti 69 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja, kun Helsingissä vastaava osuus on hiukan alle viisikymmentä prosenttia. Vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna karkeasti kaksinkertainen. Yli puolella New Yorkin vuokraasujista menee vuokraan enemmän kuin 30 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuokraasuntojen löytäminen (jos mukaan ei lasketa ylikalliita asuntoja) on molemmissa kaupungeissa vaikeaa. Miten asuntokysymykseen on tartuttu? New York Cityn (NYC) vastuulla ei ole kaikkia niitä tehtäviä, jotka Suomessa on perinteisesti sälytetty kunnille. Poliisitoimi on taas päinvastainen esimerkki. Suoraan NYC:n pormestarille Michael Bloombergille raportoivaan New York Police Departmentiin (NYPD) kuuluu poliisia. Liittovaltiollisia poliisiasioita hoitaa FBI. Public (social) Housing -käsitteellä viitataan yhteiskunnan kokonaan hoitamaan asuntosektoriin. Tähän kategoriaan kuuluvat asunnot on tarkoitettu kaikkein vähävaraisimmille. New Yorkissa arvioidaan olevan asunnotonta (homeless). Pormestari Bloomberg on tarttunut ongelmaan, ja tuloksia on viime vuosina saatu. Affordable Housing on eriasteisesti tuettua asumista, jossa toimijoina ovat pääosin muut kuin kaupunki itse. Eräänä vertailukohtana on suomalainen asumisoikeus ASO. Myös Helsingin Hitas-järjestelmässä on osin samoja piirteitä. Olennaista on puhtaasti yksityisen, julkisen ja erilaisten puolijulkisten yhteisöjen yhteistoiminta asuntokysymyksen ympärillä. HPD (The Department of Housing Preservation and Development) on USA:n suurin kunnallinen asunto-organisaatio. HPD:n missiona on turvata laadukasta, saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista asumista New Yorkissa. HPD:n kasvu ajoittuu 1980-luvulle, jolloin pormestari Koch käynnisti kymmenvuotisohjelman pelastaakseen laajat esikaupunkialueet lopulliselta rappiolta. Väkiluku oli laskenut, kun sadat tuhannet olivat hylänneet kurjistuvat Bronxin ja Harlemin kaltaiset alueet. HPD hallinnoi, yhdessä lukuisien muiden toimijoiden kans- Lauri Jääskeläinen Kevään kukkaloistoa 5. Avenuella. 12 Kuntatekniikka 4/2013

13 YHDYSKUNTA sratkaisujen äärellä sa, :ta kohtuuhintaiseksi luokiteltua asuntoa New Yorkissa. Lisäksi HPD:llä on laaja vuokratukijärjestelmä, joka on USA:n neljänneksi suurin. Työntekijöitä HPD:n palkkalistoilla on Tärkeän osan työstä muodostaa rakennussuunnitelmien läpikäynti ja tarkastus, millä kontrolloidaan tulevien asuntojen laatutasoa ja asuntojakautumaa suhteutettuna hintaan. Toiminta on tältä osin hyvin samantapaista kuin Hitas-järjestelmässä. New Yorkissa lasketaan olevan noin 3,5 miljoonaa asuntoa, joista omistusasuntoja on miljoona. Kahdesta ja puolesta miljoonasta vuokra-asunnosta lähes puolet kuuluu kategoriaan, jossa vuokra on tavalla tai toisella säännelty. Keskimääräinen omistusasunto maksaa tällä hetkellä dollaria eli euroa. Uusia asuntoja rakennettiin New Yorkiin vuonna 2011 vain Jos lukua vertaa Helsinkiin (esimerkiksi vuonna 2012 valmistui yli uutta asuntoa), määrä on pieni. Muutos New Yorkissa on ollut dramaattinen: vuonna 2005 valmistui uutta asuntoa Romahdus 2008 USA:n sittemmin globaaliksi paisunut finanssikriisi syksyllä 2008 oli paljolti seurausta holtittomasta asuntolainoituksesta. Vähempivaraisille oli myönnetty ylisuuria asuntolainoja, joita he eivät edes teoriassa pystyneet maksamaan takaisin. Kysymys oli poliittisesta valinnasta, jolla hallitus kohdisti hyvinvointia kasvattavia toimenpiteitä alempaan keskiluokkaan. Asuntolainojen vakuuksina olivat vain lainoitetut asunnot itsessään. Asuntolainoituskäytännöt poikkeavat siten suomalaisesta käytännöstä. Syksyn 2008 romahdus pakotti myös New Yorkin tarkistamaan Lauri Jääskeläinen Lauri Jääskeläinen Via Verden piha on enemmän katselua kuin oleilua varten. Kattoterasseilla viljellään yrttejä. asuntopolitiikkaansa. Pormestari Bloombergin alulle panema uusi asumisen markkinasuunnitelma (New Housing Marketplace Plan, NHMP) vaati merkittäviä tarkistuksia. Päätoimijaksi tässä tuli HPD. Erääksi keinoksi valittiin suuremman huomion kiinnittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan, jota oli jätetty heitteille. Luotiin myös uusi ohjelma, jolla tuetaan vähempivaraisten mahdollisuuksia selvitä asuntolainoistaan niin, että he välttyvät häädöiltä. Häädöt tulevat kaupungille vielä kalliimmiksi kuin kohtuulliset lainojen korko- ja kuoletusavustukset. NHMP-ohjelman avulla on HPD avustanut tavalla tai toisella :ta asuntoyksikköä, joista ainakin osa ilman ohjelmaa olisi ollut keski- ja vähempituloisten asunnontarvitsijoiden ulottumattomissa. HPD-avusteiset asunnot eivät ole yhteiskunnan omistamia, kuten public housing -asunnot ovat. Kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaamista edesauttavat monet lait ja statuutit, jotka muodostavat melko monimutkaisen kokonaisuuden. Keinovalikoimassa on erilaista investointitukea, verotukea, suoraa pääomatukea, alle markkinahintojen luovutettua maata, pankkeja velvoittavia määräyksiä kohdistaa uusinvestointeja muuallekin kuin lukratiivisimmille alueille jne. Keinoja on todella paljon. Kuntatekniikka 4/

14 YHDYSKUNTA Lauri Jääskeläinen Vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa sisältää 222 asuntoa. Via Verde Yhteensä 222 asuntoa käsittävä, vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa on näyttävä esimerkki New Yorkin tämän päivän asuntopolitiikasta. Kysymyksessä on sekatalo, jossa kaksi kolmasosaa asunnoista on tuettuja vuokra-asuntoja ja yksi kolmasosa tuettuja omistusasuntoja. Rakennuskustannukset nousivat 99 miljoonaan dollariin, mitä on pidetty korkeana. Asuntoa kohti siitä tulee dollaria eli noin euroa. Rahoitus hoidettiin monista eri lähteistä, kuten nykyään New Yorkissa on pakko tehdä. Suurimmat rahavirrat tulivat osavaltion ja kaupungin kassasta. Rakennuttajana ei kuitenkaan ollut kaupunki vaan Phipps Houses ja Jonathan Rose Companies, jotka tekivät tiivistä yhteistyötä pääsuunnittelijan Dattner Grimshawn kanssa. Lauri Jääskeläinen Asunnot Central Parkin varrella ovat New Yorkin kalleimpia. Helsinkiläisessä katsannossa Via Verde ei edusta poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Päämateriaalina ovat betoni, julkisivualumiini ja vain pienessä määrin tiili ja puu. Puu luokitellaan New Yorkissa lähes ylellisyysmateriaaliksi, ja sitä käytetään säästeliäästi. Parvekkeet ovat kooltaan vaatimattomia ja lasittamattomia. Suunnittelussa ei ole tingitty, ei myöskään suunnittelupalkkioissa, jotka olivat normaalia suuremmat. Rakennusta on pidetty eräänlaisena uuden ajan ikonina, ja sitä on verrattu jopa Le Corbusierin Unité d Habitation -taloihin. Niistä Via Verde jää kuitenkin jälkeen, vaikka rakennuksesta löytyykin yhteispesulaa, kuntoiluja kerhotilaa. Ekologisuus ja vihreät arvot ovat Via Verdessä korkeassa kurssissa. Leed Gold -status on ilmeisesti tulossa. Suomalaisittain rakennuksen parasta antia ovat sen taiten suunnitellut monet ulkoterassit ja pihat sekä kattoviljelmät. Kattojen ryytimaat ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta. Ilmanvaihdossa luotetaan hybridiratkaisuun, jossa myös painovoimaista ilmanvaihtoa hyödynnetään tehokkaasti. Kaikki sisätilat on sprinklattu. Kustannusjahdissa Sekä New Yorkissa että Helsingissä keskustellaan mahdollisuuksista ainakin vähentää paineita asuntojen hintojen nousulle. Molemmissa kaupungeissa on tarkasteltu, onko esimerkiksi rakentamismääräyksissä tarkista- 14 Kuntatekniikka 4/2013

15 misen varaa. Pormestari Bloomberg järjesti lähinnä nuorille suunnittelijoille tarkoitetun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja mikrohuoneistoille, joiden koko on enintään 325 neliöjalkaa eli noin 30 neliömetriä. Tämänkokoiset asunnot ovat monilla New Yorkin alueilla olleet vanhastaan kiellettyjä. Esimerkiksi Via Verdessä lähtökohtana oli, että vähintään puolet asunnoista piti olla kahden tai kolmen makuuhuoneen asuntoja. Mikroasuntokilpailun tuloksia esiteltiin näyttävästi New Yorkin kaupunginmuseossa keväällä Suunnittelijat olivat keksineet erilaisia ratkaisuja kiertää esimerkiksi vanhaa palomääräystä, joka sallii yhtä asuinhuoneistoa kohti korkeintaan kolme aikuista. Ratkaisut täyttivät määräykset eivätkä selvästikään olleet huonontamassa paloturvallisuutta. Monet ehdotuksien tekijöistä olivat konstruoineet erilaisia taitettavia ja liikuteltavia kiintokalusteita, jotka tuovat päiväsaikaan lisää väljyyttä asuntoon. Helsingissä on myös kaavoituksen ja osin tontinluovutuksen kautta säännelty uusien asuntojen keskikokoa. Pelkästään keskikoon kautta määrittyvän asuntojakauman osakseen saaman kritiikin seurauksena on sääntöjä sittemmin muutettu. Nyt tavoitteena on tietty osuus perheasuntoja, joiden määrä vaihtelee keskimäärin 30 prosentista 60 prosenttiin. Helsingissä on keskusteltu, miten jatkossa voidaan autopaikkamääräyksissä edetä, jotta oikeasti autottomien ei tarvitsisi osallistua kalliiden pysäköintitilojen kustannuksiin. Uusimpana innovaationa on esitetty eräänlaista autopaikkojen huutokauppamenettelyä. Rakentamismääräysten osalta on Suomessa väitelty esteettömyysmääräysten mahdollisesta lisäkustannusvaikutuksesta. Selvitykset eivät välttämättä tue näkemystä, että normaalitason esteettömyys juurikaan nostaisi uusien rakennusten kustannuksia. Via Verde oli kauttaaltaan esteetön. Myös monimuotoisille ulkoterasseille oli aina järjestetty esteetön pääsy joko suoraan hissillä tai porrasnostimilla. Helsingin rakentaminen on korkeatasoista Via Verdeen verrattuna ei helsinkiläinen asuntoarkkitehtuuri ja rakentamisen taso jää jälkeen, pikemminkin päinvastoin. Monet amerikkalaiset standardiratkaisut, kuten pitkät hotellimaiset, vailla luonnonvaloa olevat kerroskäytävät, eivät Helsingissä saisi rakennuslupaa. Huonekorkeus on alle suomalaisen nykyminimin. Huoneiden tilamitoitus on Via Verdessä ahtaanpuoleinen, vaikka peruspyörätuolimitoitus näytti olevan kunnossa. Ikkunat ovat suhteellisen pieniä. Suoravartiset portaat sijoittuvat oikeaoppisesti ennen hissejä helposti löydettäviksi ja saavat päivänvaloa, mutta ovat kapeat. Opittavaa on lähinnä ulkotilasuunnittelussa. Piha-alueet olivat maisemallisesti yksinkertaisen kauniita. Hulevesijärjestelyihin oli kiinnitetty paljon huomiota, mikä monimutkaisten terassijärjestelyjen johdosta onkin tarpeellista. Aurinkokennot oli integroitu taitavasti osaksi taloarkkitehtuuria. Yksinasuminen yleistyy Yhden henkilön ruokakuntien yleistyminen leimaa molempia kaupunkeja. New Yorkissa tähän kategoriaan lasketaan kuuluvan 33 prosenttia asukkaista. Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus on kaikista asuntokunnista puolet. Molemmissa kaupungeissa on havahduttu siihen, ettei yksinasuva välttämättä elä koko ajan asunnossaan yksin. Perhesuhteet ovat monimuotoisia, lasten huolto on entistä useammin erotilanteessa sovittu yhteiseksi ja moni toimii vanhempiensa omaishoitajana. Asunnossa yöpyjien määrä joustaa. Myös asunnon olisi hyvä olla tilaratkaisuiltaan joustava. Tämä on eräs tulevaisuuden asuntosuunnittelun keskeisiä kysymyksiä. Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän A TRIMBLE COMPANY Tukea rakentamiseen 24/7 Paikkatietoa hyödyntävä, nykyaikainen websovellus rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin < Helppoa asiointia rakennushankkeen alusta loppuun < Käytettävissä vuorokauden kaikkina aikoina < Nopeuttaa lupien käsittelyä < Tehostaa resurssien hyödyntämistä < Parantaa asiakaspalvelun laatua < Kuntatekniikka 4/

16 Kaupunkien, yritysten ja asukkaiden yhteistyö voim Älliä ja älyä kaupungistumi Fiksu kaupunki -ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää elinympäristöjä, joissa asukkaat viihtyvät ja arki sujuu. Raamin viihtyisyydelle muodostavat toimivat teknologiat. TEKSTI Minna Keinonen Vuosi 2007 oli kaupungistumisen jatkumossa käännekohta. Silloin ensimmäistä kertaa suurin osa maailman väestöstä 3,3 miljardia ihmistä asui kaupungeissa. Väkimäärä kasvaa, mutta samalla kaupunkien infrastruktuuri eli vesi- ja jätehuolto sekä liikenne- ja energiaratkaisut ovat vanhenemassa käsiin. Kaupunkeja on alettava kehittää ja rakentaa aivan uudella tavalla. Suomessa tähän globaaliin haasteeseen tartutaan Fiksu kaupunki -ohjelmalla. Tämän 100 miljoonan euron, vuoteen 2017 ulottuvan panostuksen on käynnistänyt Tekes. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja samalla uudistaa elinkeinorakennettaan. Kantava idea on, että kaupunki- Petri Lehto Virpi Mikkonen Tekesistä peräänkuuluttaa niitä kaupunkeja edelläkävijöiksi, joilla on halua panostaa uusiin inno en tekemät investoinnit toimisivat kehitysalustoina suomalaisten yritysten uusille älykkäille sovelluksille ja palveluille. Fiksu kaupunki -ohjelmalla tavoitellaan myönteisiä, kaupunkilaisten tarpeista lähteviä muutoksia asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajan viet- Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilasta ekologisesti kestävä Tampereen kaupunkia on kehitetty kestävän kehityksen näkökulmasta jo useita vuosia. Laaja ja kattava kestävän kehityksen ohjelma on nostanut ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristönäkökulmat hyvin tärkeään asemaan koko kaupungin strategiassa. Yksi hyvä esimerkki kaupungin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta on uuden Nurmi-Sorilan kaupunginosan suunnittelu Näsijärven rannalle noin 12 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kaavatyön aikana nousi esille tavoite alueen suunnittelusta ekologisesti kestäväksi. Alueen etuna on, että sen läheisyyteen on suunnitteilla yhdyskuntajätettä polttava hyötyvoimalaitos. Nurmi-Sorilalle asetettu ilmastotavoite on vastaansanomaton: kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden voivat olla korkeintaan 20 prosenttia verrattuna tamperelaisten vuoden 1990 keskimääräisiin päästöihin. Nurmi-Sorilan kehittämiseksi käynnistettiin Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke, jossa korostuvat aurinkolämmön ja -sähkön sekä muun uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hankkeessa tutkitaan muun muassa aurinkoenergiapotentiaalia ja aurinkolämmön varastoimista maaperään. Hanke on tuonut uutta tietoa päästö- ja energiakysymysten sekä kaavoituksen yhteenkytkemisen reunaehdoista. Aluerakenteen ja energiahuollon keskinäistä riippuvuutta on tarkasteltu skenaarioiden avulla, ja Nurmi-Sorilaan on luotu alustava energiavyöhykemalli. Energiakaavatalousmalli tarkentuu, kun siihen yhdistetään mallikortteleihin suunnitellut energiaratkaisut. Nurmi-Sorila -hankkees- 16 Kuntatekniikka 4/2013

17 YHDYSKUNTA avarana seen Tampereen kaupunki Kari Kankaala Tampereen kaupungilta korostaa yritysten roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä. vaatioihin. toon eli kaiken kaikkiaan siihen, että ihmisten arki kaupungissa olisi sujuvaa ja miellyttävää, täh- dentää asiantuntija Virpi Mikkonen Tekesistä. Raamin tälle sujuvalle arjelle fiksussa kaupungissa muodostavat energiaan, ympäristöön, digitaalisuuteen, laitteisiin ja rakentamiseen liittyvät teknologiat. Kaupungit ovat ohjelman onnistumisen kannalta avainasemassa, koska ne vastaavat uusien ja olemassa olevien alueiden kehittämisestä ja merkittävistä investoinneista rakennettuun ympäristöön. Ohjelmassa käynnistetään 3 6 pilottia eri puolilla Suomea. Niiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. Selvitimme ohjelmaa valmisteltaessa kaupunkien ja yritysten odotuksia, ja tärkeimpinä teemoina fiksujen kaupunkien kehittämiselle pidettiin älykkäitä, ICT:tä hyödyntäviä ratkaisuja, energiaratkaisuja ja liikennettä, kertoo Virpi Mikkonen. Edelläkävijäkaupunkeja kaivataan Kannustan kaikkia niitä kaupunkeja, joissa on näkemystä, intoa ja halua panostaa uusiin innovaatioihin ryhtymään nyt edelläkävijäksi. Lähtemällä mukaan Fiksu kaupunki -ohjelmaan kaupungit voivat hankkia yrityksiltä uusia innovaatioita pienemmällä riskillä, korostaa Virpi Mikkonen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja ja niistä oppimista, jotta esimerkiksi asuinalueita ja kansalaisten tarvitsemia palveluita aletaan toteuttaa uudella tavalla. Parhaimmassa tapauksessa Fiksu kaupunki -ohjelman piloteista syntyy innovaatioita, joita suomalaiset yritykset voivat ylpeänä viedä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi pilotit toimivat ensimarkkinoina ja referenssikohteina, jotka helpottavat ratkaisujen myymistä muualle, Mikkonen perustelee. Kuntien pitäisikin jatkuvasta säästöjen hakemisesta kääntää katsantokantansa välillä siihen, mistä alueelle saadaan uutta tuloa ja elinvoimaisuutta. Myös Tampereen kaupunkikehitysryhmästä vastaava konsernijohtaja Kari Kankaala korostaa yritysten ratkaisevaa roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä. Ohjelmassa olisi saatava käyntiin yritysvetoisia hankkeita. Kaupungit voivat puolestaan osoittaa tontteja, tehdä omassa rakentamisessaan edelläkävijäratkaisuja ja viedä fiksun kaupungin ilosanomaa eteenpäin. Kaupunki on elinkeinopolitiikassa ylipäätään mahdollistaja. Fiksua kaupunkia kehitettäessä julkinen toimija on hieman tätä enemmän, koska tontteja luovuttaessaan se tekee samalla päätöksiä siitä, mitä niihin halutaan. Kankaalan mukaan Fiksu kaupunki -ohjelma voisi osaltaan vauhdittaa rakennusalan yritysten omia innovaatioprosesseja ja kehitystyötä. Silloin ne pystyisivät entistä paremmin kilpailemaan Suomessa ja lähimarkkinoilla sekä tuottamaan parempia ratkaisuja ihmisille. Maankäytön ja kaavoituksen muututtava Fiksujen kaupunkien kehittäminen edellyttää uutta ajattelutapaa myös maankäytön suunnittelussa. Viime vuoden lopulla päättyneessä Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettiin hankkeita, jotka rohkaisivat uudistamaan ja kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä. Näitä toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja on esitelty Kestävä maankäyttö -julkaisussa. Maankäytön suunnittelun päätökset vaikuttavat elinympäristöömme jopa satoja vuosia, ja suuret ilmastohaasteet vaativat kokonaisvaltaista otetta suunnitteluun ja ohjaukseen. Nykyis- sa varaudutaan myös sähkökäyttöisen liikenteen kasvuun ja tarjotaan mahdollisuus ekotehokkaiden ja innovatiivisten liikenneratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen lopputuloksena syntyy aikataulutettu hankesuunnitelma, joka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin Nurmi- Sorilan rakentamiseksi. Kaavoitusvälineistön osalta tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia asemakaavamääräyksiä, rakentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä järjestettiin keskustaalueen ideakilpailu, jossa etsittiin ratkaisuja, kuinka sijoittaa asuminen uusien laatuvaatimuksien mukaisesti ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailun voitti Kotisatama-niminen ehdotus. Nurmi-Sorilan keskusta-alueen ideakilpailun voittaneen Kotisatama-ehdotuksen mukainen näkemys alueen yleisilmeestä. Kuntatekniikka 4/

18 tä nopeampi edistyminen kohti kestävää kehitystä vaatii rohkeita päätöksiä kunnilta, painottaa Virpi Mikkonen. Maankäytön suunnittelussa tarvitaan jämäkkyyttä tavoitteisiin ja niiden seurantaan sekä joustavuutta toteutustapaan. Virpi Mikkosen mielestä kaavoitus on poliitikkojen, virkamiesten, asiantuntijoiden, ympäristön käyttäjien ja toteuttajien joukkuepeliä, jossa pitäisi päästä lausuntojen antamisesta yhdessä tekemiseen ja parempaan vuorovaikutukseen. Kari Kankaala on samoilla linjoilla. Hänestä kaavoitustyössä olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota muun muassa energiatarkasteluihin. Kaavojen on oltava joustavampia, jotta erilaisten energiamuotojen hyödyntäminen on mahdollista. Tämä keskustelu on alkutekijöissään. TÄSTÄ ON KYSE FIKSUSSA KAUPUNGISSA Kaupunkilaisen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa turvallista ja puhdasta elinympäristöä, jossa liikkuminen on sujuvaa, asuminen, työ ja vapaa-aika viihtyisää ja jossa hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla. Kaupungin kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin perustuvaa elinvoimaista elinkeinoelämää, taloudellista kilpailukykyä sekä kuntalaisille suunnattuja moderneja, integroituja palveluja ja ratkaisuja, jotka on toteutettu kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden mukaisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Palveluissa hyödynnetään erityisesti mobiilia ja kaikkialla läsnä olevaa ympäristöön sulautuvaa tietotekniikkaa. Yrityksen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa kehitysalustaa, joka mahdollistaa uusien, kansainvälisille markkinoille suunnattavien palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaupungin ja käyttäjien kanssa. Kaupunkilaiset mukaan kehitystyöhön Kaupunkeja kehitetään kaupunkilaisia varten. Siksi uusia palveluja ja ratkaisuja toteutettaessa on kuunneltava myös asukkaiden ääntä ja saatava heidät mukaan esimerkiksi oman asuinalueensa kehittämiseen. Käyttäjien mukaan kytkeminen on suuri kysymys, johon liittyviä keinoja toivomme kaupunkien miettivän, Virpi Mikkonen toteaa. Tampereella tehdään parhaillaan koko kantakaupungille strategista yleiskaavaa. Sen suhteen on suuret tavoitteet, miten ihmiset ja ennen kaikkea nuoret saadaan osallistumaan. Meidän pitäisi saada porukka liikkeelle paljon nykyistä paremmin. Esimerkiksi USA:n Austinissa, jossa tehtiin koko kaupungin yleissuunnitelma kahdessa vuodessa, suunnitteluun saatiin mukaan ihmistä. Tampereella tämä tarkoittaa, että meidän pitäisi saada ihmistä liikkeelle yleiskaavaa tehtäessä, Kari Kankaala vertailee. Pidän tärkeänä, että kuntalaisten kanssa on aikaa keskustella avoimesti ja aivoriihimäisesti jopa ennen kuin yhtään viivaa on piirretty. Se mahdollistaa avoimen, ratkaisuhakuisen keskustelun kuntalaisten kanssa sekä aidon osallistumisen. Valurauta- ja muoviputken parhaimmat ominaisuudet on nyt yhdistettynä uudessa Blutop-järjestelmässä. Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopea asentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekee putkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteen ansiosta putken hydrauliset ominaisuudet pysyvät muuttumattomina varmistaen veden laadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan. Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI, Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh , fax , Kuntatekniikka 4/2013

19 YHDYSKUNTA Tarkastuskäytäntöön tulossa muutoksia Asemakaavan pohjakarttojen laatimisohjeet uudistuivat Uusi JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus on valmistunut. Työn tekivät yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen ja kuntien edustajat. Marko Ollikainen johtava asiantuntija Maanmittauslaitos Suositus on laadittu lähinnä asemakaavan pohjakartan näkökulmasta. Se ohjeistaa kartan laatimista, määrittelee kartalle laatu- ja tarkkuusvaatimukset sekä antaa ohjeet pohjakartan tarkastamiseen. Asemakaavan pohjakartan kohdemalli pyrkii noudattamaan kuntagml:n kantakarttaskeemaa. Suosituksessa on esitetty, että asemakaavan pohjakartta muodostaisi kuntagml:n kantakartta-skeeman profiilin. Pohjakartan kohteiden kuvaus vaati kuitenkin muutoksia tiettyihin ominaisuustietojen pakollisuuksiin sekä tarkennuksia kohteiden geometriatyyppeihin. Kohteiden kuvaustekniikka on pääosin Kaavan pohjakartta julkaisun mukainen. Se on toteutettu käyttäen SLD-määrittelyjä sekä SVG-kuvia. Ne mahdollistavat kuvaustekniikkakirjaston, josta kohteiden kuvaustekniikka ja visualisointi saadaan suoraan piirtämisvaiheessa joko omalta tai verkossa olevalta palvelimelta. SLD-määrittelyt ja SVG-kuvat on koottu omaksi zip-tiedostoksi. Ne voi ladata esimerkiksi osoitteesta Asemakaavan pohjakartta on kaksiulotteinen suurimittakaavainen maastokartta. JHS-suosituksessa pyritään yhtenäistämään käytettyä kuvaustekniikkaa. Uudistuksessa toteutettiin Kaavan POHJAKARTTAA VISUALISOIDAAN SLD-MÄÄRITTELYIN SLD (Styled Layer Descriptor) on OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardi kuvaustekniikan toteuttamiseksi WMS-palveluissa (Web Map Service). SVG (Scalable Vector Graphics) on kaksiulotteisten vektorikuvien kuvauskieli, joka perustuu World Wide Web Consortiumin kehittämään avoimeen kuvatiedostostandardiin. Asemakaavan pohjakartan kohteiden kuvaus ja visualisointi voidaan toteuttaa SLD:llä. Kuvauksessa tarvittavat SLD-tyylit on koottu teemoittain. Niissä on määritelty tarvittavat viivatyypit ja eri mittakaavatasojen edellyttämä yleistäminen ja skaalaus. Pistemäisistä kohteista on piirretty SVG-kuvat, joiden avulla kohteet kuvataan ja joihin SLDtyyleissä viitataan. KUNTAGML JA ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA Antero Aaltonen Uudisrakentaminen edellyttää pohjakartalle laadittua asemakaavaa. JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta (kuntagml) -suosituksessa harmonisoitiin kuntien tiedontuotantoprosessien paikkatietopalvelujen rajapinnat. Se määrittelee mallin, jonka avulla kunnat ja muut palvelun tarjoajat voivat tarjota paikkatietoaineistojaan yhtenäisen ja dokumentoidun rajapinnan kautta. Tässä vaiheessa tarjolla on kantakartat ja asemakaavat sekä näistä edelleen johdettu ja ylläpidetty kaavayhdistelmä. Uudessa Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suosituksessa esitetään, että asemakaavan pohjakartta muodostaa kuntagml:n kantakartta-skeeman aliskeeman/profiilin. Tämä edellyttää täsmennyksiä kuntagml:n tietomalliin. pohjakartta julkaisuun perustuva kuvaustekniikkakirjasto. Kuntien vastuu kasvaa Maanmittauslaitoksella (MML) on ollut keskeinen rooli kaavoitusmittausohjeiden laatijana sekä asemakaavojen pohjakarttojen valvojana. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmistellaan lakimuutoksia, joiden seurauksena MML ei jatkossa ohjeista kaavoitusmittauksia, vaan ohjeet julkaistaan JHS-suosituksina ja niitä ylläpidetään JHS-järjestelmässä. Kunnat vastaavat lainsäädännön muututtua kokonaan kaavoitusmittausten valvonnasta ja hyväksynnästä. Tällä hetkellä noin kolmasosassa kunnista on valvontaa hoitava viranhaltija ja kunnat hoitavat valvonnan itse. Kolmasosa kunnista tekee sen yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Loput, nyt Maanmittauslaitoksessa kaavoitusmittauksensa tarkastuttavat kunnat, hakevat jatkossa yhteistyökumppanin lähikunnista. Säädösmuutokset eivät aiheuta kunnille suurta muutosta tai kustannuksia. Jatkossa kaavoitusmittauksen ja pohjakartan tarkastaja on naapurikunnan viranhaltija. Tarkastusoikeuden voi hakea myös kelpoisuusehdot täyttävälle oman kunnan viranhaltijalle. Suosituksen sisältö ja käyttöönotto Uusi ohjeistus sisältää nykyisistä Kaavoitusmittausohjeista osan, joka käsittelee pohjakartan laatimista ja kaavoitusmittauksen tarkastamista. Suosituksessa esitellään asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kartalla esitettävät kohteet laatu- ja tarkkuusvaatimuksineen. JHS185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositukseen on kirjattu yleiset vaatimukset ja kokonaiskuva asemakaavan pohjakartan laatimisesta. Kuntatekniikka 4/

20 YHDYSKUNTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta hyväksyi suosituksen Suositus julkaistaan virallisesti, kun ympäristöministeriössä valmisteltavat säädösmuutokset tulevat voimaan, näillä näkymin Uuden kuvaustekniikan käyttöönotto edellyttää muutoksia monen kunnan paikkatieto-ohjelmistoon. Suositus mahdollistaa myös jonkin muun kartoituksen valvojan hyväksymän kuvaustekniikan käytön. Suomen Kuntaliiton kanssa neuvotellaan edelleen kuntagml-muutosten toteuttamisesta. LISÄTIETOJA JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus www. maanmittauslaitos.fi/ > Kartat > Kartoitus > Kaavan pohjakarttojen tarkastus JHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 154 ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 JHS 184 Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaatistossa Geodeettisen laitoksen tiedote 29 Suomen geoidimallit ja niiden käyttäminen korkeuden muunnoksissa > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote Geodeettisen laitoksen tiedote 30 Suomen geodeettiset koordinaatistot ja niiden väliset muunnokset > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote Kartta Maanmittauslaitos 05/2013 ASEMAKAAVAN POHJAKARTTAAN JA KAAVOITUSMITTAUKSIIN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999, 24 ) Kaavoitusmittausasetus (1284/1999) MML:n määräys Kaavoitusmittausohjeet (2003) Kaavan pohjakartta (1997), jossa on esitetty Asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kuvaustekniikka Yksi kone, monta työtä Uutuus 640 Valintakone Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Ylötie YLÖJÄRVI Puh. (03) Mallivalikoima alkaen: alv 0%. 20 Kuntatekniikka 4/2013

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot