KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIVERKOSTOSELVITYS 2020

Transkriptio

1 KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIVERKOSTOSELVITYS 2020 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI LASTEN PÄIVÄHOITO Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Tiivistelmä Päivähoitolaki velvoittaa kuntia järjestämään päivähoitoa perheille siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Jokaisella alle kouluikäisellä kuntalaisella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja esiopetusikäisellä lisäksi oikeus saada esiopetusta. Päivähoidoksi katsotaan päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito, hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, kerhotoiminta ja avoin päiväkotitoiminta. Päivähoidon tehtävä on tukea perheiden arkea ja lasten kasvua ja kehitystä. Keväällä 2010 Kauniaisissa on kahdeksan kunnallista päiväkotia, kaksi ostopalvelupäiväkotia ja yksi yksityinen toimija. Toinen ostopalvelupäiväkoti toimii kunnalta vuokratuissa tiloissa ja toinen säätiön omistamissa tiloissa. Kunnan päiväkotitiloista suurin osa on syksyllä 2009 tehdyn kuntokartoituksen mukaan huonossa kunnossa ja tiloiltaan epäkäytännöllisiä päiväkodeiksi. Keväällä 2009 jouduttiin sulkemaan Kasavuoren päiväkoti, jolle pystytettiin tilapäinen parakki, syksyllä 2009 suljetun Sansåkersin päiväkodin lapset jaettiin väistötiloihin Villa Bergaan ja Mäntymäen kouluun. Vain yksi kunnallinen päiväkoti toimii tiloissa, jotka on varta vasten rakennettu paikalle päiväkodiksi. Kaksi päiväkotia toimii pikaisesti pystytetyissä elementtitaloissa, joiden kunto ja kestävyys eivät vastaa päiväkotitilojen tarpeita. Kolme päiväkotia toimii viime vuosisadan alussa rakennetuissa puutaloissa, joiden kunto on heikko ja varustus puutteellinen. Yksi päiväkoti toimii entisessä kaupassa, joka on rakenteellisesti ja iältään suljetun Sansåkersin ja Kasavuoren päiväkodin kaltainen. Lasten, vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden toiveissa on saada toimintamahdollisuuksiltaan monipuolisia ja tiloiltaan käytännöllisiä ratkaisuja päiväkodeiksi. Erityisesti vanhemmat ovat kiinnittäneet huomiota turvallisuusnäkökohtiin, kuten tarpeeksi korkeisiin aitoihin ja liikennejärjestelyihin päiväkodin edustalla. Koska moni lapsista viettää suurimman osan arjestaan päiväkodissa, on erittäin tärkeää huomioida heidän mielipiteensä päiväkoteja suunniteltaessa. Nämä toiveet eivät ole isoja tai kalliita, mutta vaikuttavat päiväkodin viihtyisyyteen ja toiminnallisuuteen hyvin paljon. Vanhemmat toivovat, että heille tarjottaisiin erilaisia vaihtoehtoja päivähoitomahdollisuudeksi ja huomioitaisiin perheiden erilaiset tarpeet mm. sijoittamalla osa päiväkodeista hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Kauniaisten väestöpohja on vahvasti painottunut yli 40-vuotiaisiin. Nuoria ja lapsiperheitä toivotaan muuttavan alueelle, jotta ikäjakauman vinoutumaa saataisiin korjattua. Tavoitteena on nostaa väkiluku nykyisestä n.8500 asukkaasta n asukkaaseen vuoteen 2017 mennessä. Väkiluvun lisäämistä ajatellen kaupunkiin on rakenteilla tai suunnitteilla useampi asuntokohde. Jos väkiluku kasvaa suunnitellusti, mutta alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus pysyy hieman yli 7%:ssa, tarvitaan 140 uutta päivähoitopaikkaa. Jos alle kouluikäisten lasten suhteellinen määrä väestössä kasvaa, tarvitaan paikkoja vielä sitäkin enemmän, jopa noin 200 paikkaa. Nyt keväällä 2010 Kauniaisissa ei ole yhtään ylimääräistä päivähoitopaikkaa syksyksi, eikä kaikkia päivähoitoon hakeneita ole vielä saatu sijoitettua. Suunnitteilla olevat uudet päiväkodit, Kasavuori, Sansåkers ja Koivuhovi, eivät tule helpottamaan päivähoitopaikkapulaa, sillä samaan aikaan paineet vanhan rakennuskannan sulkemiseen lisääntyvät. Uusista päiväkodeista tulee suunnitella tarpeeksi tilavia, jotta kaikki lapset mahtuvat hoitoon. Lisäksi tulee tarkastella mahdollisuutta ostopalvelupäiväkotien lisäämiseen ja perheiden tukemiseen kotihoidon lisäämiseksi. Ostopalvelupäiväkodit ja kotihoidon tukeminen niin rahallisesti kuin avointa päiväkotitoimintaa kehittämällä auttavat pitämään päivähoidon kustannuksia kurissa. Myös yksityisen päiväkotitoiminnan tukemista kannattaa tarkastella, sillä sen tukeminen on kunnalle kaikkein edullisin päivähoitomuoto. Muita mahdollisuuksia rajoittaa kasvavia kustannuksia on muokata kunnallisista yksiköistä tehokkaampia suurentamalla niitä ja vähentämällä samalla yksiköiden määrää. Näin säästetään henkilöstö-, ruoka- ja huoltokustannuksissa. Päiväkotiverkostoselvityksessä ilmenevien tarpeiden, tilan puutteen ja toiveiden pohjalta on suunniteltu päiväkotiverkoston keskittämistä ja kunnallisten yksiköiden määräksi 4-5 päiväkotia. 2

3 Lisäksi kaupungissa toimisi 2-3 ostopalveluyksikköä ja mahdollisesti muutama yksityinen päiväkoti. Kunnalliset päiväkodit olisivat Kasavuori (kaksi rakennusta), Sansåkers, Pikku Akatemia ja Grankotten. Koivuhovi voisi olla joko kunnallinen tai ostopalvelupäiväkoti. Jos kaupungin koillisosaan on mahdollista rakentaa uusi päiväkoti (Kavallinmäki), voidaan miettiä Grankottenista luopumista, tai sen vuokraamista ostopalvelutiloiksi tai yksityiselle päiväkodille. Grankotten vaatii kuitenkin mittavat korjaustyöt, jotta se pitkällä tähtäimellä voidaan säilyttää päiväkotikäytössä. Tulevaisuudessa rakennusten hoitoon ja kunnossapitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. 3

4 Sisältö 1. JOHDANTO NYKYTILANNE PÄIVÄHOIDON PERUSTEHTÄVÄ TAVOITTEIDEN ASETTELU PÄIVÄHOITOTARPEIDEN PERUSTEELLA PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE KAUNIAISISSA LAIT JA ASETUKSET, RT-SUOSITUKSET PÄIVÄKOTIRAKENTAMISELLE KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIVÄKODIT JA OSTOPALVELUPÄIVÄKODIT PÄIVÄKOTIEN TILAKARTOITUKSEN YHTEENVETO TULEVAISUUDEN STRATEGIAT VÄESTÖN KEHITYS MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖ ESITYS PÄIVÄKOTIVERKOKSI TULEVAISUUDESSA TILATARVE, PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN MÄÄRÄ, KIELI VUOROHOITO TILAKARTOITUKSEN POHJALTA EHDOTUS TULEVAKSI PÄIVÄHOITOVERKOKSI (liite 1) SIJAINTI, KOKO MAHDOLLISTEN VAIHTOEHTOISTEN RATKAISUMALLIEN POHDINTA MITÄ UUSILTA PÄIVÄKOTIRAKENNUKSILTA ODOTETAAN: LAPSET, VANHEMMAT, HENKILÖKUNTA TILAKARTOITUKSESSA ESIIN TULLEIDEN ASIOIDEN HUOMIOIMINEN TULEVAISUUDEN PÄIVÄKOTIVERKOSSA VANHAN JA UUDEN RAKENNUSKANNAN KUNTOSEURANTASUUNNITELMA JA VALVONTA INVESTOINNIT JOLLAIN AIKAVÄLILLÄ KUNNOSTAMISKUSTANNUKSIA (liite 2) UUSIEN PÄIVÄKOTIEN PERUSTAMISKUSTANNUKSIA (liite 2) HENKILÖKUNTAKUSTANNUKSIA (liite 3)

5 1. JOHDANTO Kauniaisten kaupungissa on tehty päätös kaupungin päiväkotiverkoston kokonaisuuden kartoittamisesta v Päivähoidon tilojen tarkempi selvitys on tullut ajankohtaiseksi myös sen takia, että v jouduttiin pikaisella aikataululla sulkemaan kaksi 1970-luvulla rakennettua päiväkotia niissä havaittujen asiakkaiden ja työntekijöiden terveyttä vaarantavien löydösten takia, keväällä Kasavuori ja syksyllä Sansinpelto. Purettavan Kasavuoren päiväkodin tontille nostettiin pikaisesti paviljonkirakennus, jotta lapsilla oli päivähoitopaikat syksyllä 2009 mutta väistötilojen löytäminen Sansinpellon päiväkodin lapsille oli haastavaa. Sansinpellon ryhmät jouduttiin hajauttamaan Mäntymäen koulun ja Bergan tiloihin. Paineita selvityksen tekemiseen antaa myös väestörakenteen ja tulevaisuuden asukasmäärän muutokset Kauniaisissa. Selvityksessä pyritään huomioimaan pääkaupunkiseudun yhteistyötä palvelujen tarjoamisessa asukkaille yli kaupunkirajojen, siinä määrin kuin se on mahdollista tämän hetken tietojen perusteella. Selvityksen on tehnyt työryhmä, johon on kuulunut varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, sosiaali- ja terveyspäällikkö Ulla Tikkanen, maankäyttöpäällikkö Mauri Liimatainen ja kaupunginhallinnon ulkopuolelta palkatut arkkitehti Ville Rantanen ja varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat Päivi Koskinen ja Emmi Hiltunen. Työryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan eri kokoonpanoissa riippuen vastuualueesta ja selvityksen etenemisen vaatimuksista. Selvityksessä päätettiin tiedonhankkimismenetelminä käyttää henkilökunnan, lasten ja vanhempien haastatteluja. Lisäksi tilat katsastettaisiin, kuvattaisiin ja tietoa kerättäisiin lisäksi olemassa olevista dokumenteista, kuten asiantuntijoiden tekemistä päiväkotien kuntoselvityksistä. Päiväkotitilojen kunnon ja toiminnallisuuden arvioinnissa päätettiin ottaa huomioon päivähoidon pedagogiset tarpeet, erilaiset toimintaa määrittävät mitoitukset ja laatukriteerit sekä päiväkotien rakennussuositukset. Saatujen havaintojen perusteella tehdään ehdotus päivähoitoverkon alueellisesta kattavuudesta ja määrällisestä laajuudesta lähivuosina, jotta Kauniaisten kaupungin asukkailla olisi heidän tarvitsemansa päivähoitopalvelut. Lisäksi päätettiin kiinnittää huomiota päivähoitotarpeen kehittymiseen ja eri vaihtoehtojen järjestämiseen päivähoitopalvelujen sisällä. 2. NYKYTILANNE 2.1 PÄIVÄHOIDON PERUSTEHTÄVÄ Päivähoidon tehtävä on antaa perheille heidän tarvitsemiaan päivähoitopalveluja. Suomessa jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan. Päivähoito voidaan järjestää perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona, puoli- ja kokopäiväisenä päivähoitona päiväkodeissa, leikki- ja kerhotoimintana sekä avoimena päiväkotihoitona. Perheiden tilanteen niin vaatiessa kunnan tulee myös järjestää vuorohoitoa. Lisäksi voidaan mahdollistaa ja tukea yksityishenkilöiden tai järjestöjen, yhdistyksien ja seurojen järjestämää yksityistä päivähoitoa. Tuki voi olla taloudellista, tilojen järjestämistä ja vuokrausta, koulutusta ja kurssitusta, neuvontaa ja valvontaa jne. Päivähoidon sisällöllinen tehtävä on tukea perheiden kasvatustyötä ja vanhemmuutta kasvatuskumppanina. Luonnollisesti päivähoidon tärkeänä tehtävänä on antaa varhaiskasvatusta, 5

6 tukea lapsen ikätason mukaista kasvua ja kehitystä sen fyysisellä, emotionaalisella, henkisellä ja kognitiivisella tasolla. Varhaiskasvatuksen sisältöä raamitetaan paikkakuntakohtaisesti varhaiskasvatus-suunnitelmilla, joihin on olemassa valtakunnalliset ohjeistukset. Tämä työ on Kauniaisten kaupungissa kesken. Kauniaisissa esiopetusta järjestetään päivähoidon alaisuudessa. Päivähoidon tehtävä on myös auttaa perheitä saavuttamaan lapsen tarvitsemat erityishoidollisen tuet ja täyttämään niistä johtuvat kuntoutukselliset tarpeet. Päivähoito toimii verkostoyhteistyössä Kauniaisten muiden viranomaisten kanssa, jotka järjestävät lapsia ja perheitä koskettavia palveluita. Valtakunnallisella tasolla ollaan kehittämässä varhaiskasvatuslakia, joka tulee korvaamaan nykyisen lain lasten päivähoidosta vuodelta Laki tulee luultavasti määrittelemään mm. päivähoitoryhmien koot. Nykyinen laki ei määrittele ylärajaa ryhmien koon suhteen vain aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun. Käytännöksi on kuitenkin vakiintunut kolmen aikuisen ja lapsen ryhmät, lasten iästä riippuen. Tätä selvitystä tehtäessä on vielä epäselvää, tuleeko mahdollinen uusi laki vakiinnuttamaan tuon koon ryhmien maksimikooksi. On toivottavaa, että lapset voisivat toimia ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti rakennetuissa ryhmissä. Kansalaiskeskustelussa ja asiantuntijoiden taholta on kiinnitetty huomiota siihen, että pienten lasten sosiaaliselle kehitykselle on suotuista aloittaa hoitoura pienissä lapsiryhmissä. Lapsiryhmien sisällä voidaan muodostaa pienryhmiä, joiden avulla sosiaalista verkkoa voidaan rajoittaa lasten tarpeiden mukaisesti. Lapsen tarve läheiseen ihmissuhteeseen ja lapsen yksilölliset kehitystarpeet on helpompi täytettävissä. Pienryhmätoiminta tarvitsee toteutuakseen sopivia tiloja. 2.2 TAVOITTEIDEN ASETTELU PÄIVÄHOITOTARPEIDEN PERUSTEELLA Kaupungin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ilmenee tarve tehostaa ja keskittää varojen käyttöä niin, että kaupungin taloutta saadaan tasapainotettua. Taloussuunnitelman strategisissa linjauksissa mainitaankin palveluverkoston kehittäminen sekä kaupungin sisällä että seutuyhteistyössä. Palvelut tulee turvata tasapuolisesti molemmilla kielillä. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt kielikylpytoiminnan muuttamisen kaksivuotiseksi sillä edellytyksellä, että ruotsinkielisissä päivähoitopalveluissa on riittävästi pätevää henkilökuntaa. Tällä hetkellä ruotsinkielisen henkilökunnan saatavuus on liian vähäinen koko pääkaupunkiseudulla. Epäpätevää henkilökuntaa on selvästi enemmän kaksi- kuin yksikielisissä päiväkodeissa. Voidaan olettaa, että päiväkotien ollessa yksikielisiä myös pätevän henkilökunnan saatavuus helpottuu. Kuntamaisema 2008 raportista voidaan havaita, että päivähoito on Kauniaisissa kallista verrattaessa muihin samankokoisiin kuntiin. Raportin mukaan tämä johtuu mm. muun kuin hoitohenkilökunnan suuresta määrästä, epätarkoituksenmukaisten tilojen suurista huoneistokustannuksista ja ryhmäperhepäivähoidosta. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kartoituksessa vuonna 2009 on ollut mukana päiväkoti Grankotten, jossa todettiin, että mm. lämmitysjärjestelmää ja valaistusta uusimalla kohteessa voitaisiin saavuttaa 27% energiansäästöt nykykulutukseen. Koska muukin rakennuskanta on vanhaa, on todennäköistä, että energiatehokkuuden parantaminen päiväkodeissa toisi huomattavia säästöjä käyttökustannuksiin. Päiväkotiverkon tiivistämisellä ja tehostamisella saavutetaan selkeitä taloudellisia hyötyjä. Isojen yksiköiden kunnossapito on edullisempaa, energiatehokkuus paranee, laitoshuollon ja keittiön henkilökuntatarve pienenee, samoin sijaiskulut, kun henkilökuntavajetta voidaan paikata väliaikaisilla siirroilla ryhmien välillä. Talouden tasapainottamisen tavoitteiden mukaisesti tulisikin lähtökohtaisesti miettiä päiväkotiyksiköiden määrän alentamista. Kiinteistö- ja tilastrategiassa huomioidaan myös mahdollisuus päiväkotirakennusten myyntiin tai vuokraamiseen jos päiväkotiverkon tiivistämiseen päädytään. 6

7 2.3 PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE KAUNIAISISSA Kauniaisten hyvinvointikertomuksesta vuodelta 2009 selviää, että kaupungissa asuvien lapsiperheiden lapsimäärä on keskimääräistä suurempi. Yli 5 hengen kotitalouksia on 10,3% kaikista asuntokunnista. Myös lasten kotihoidontukea käytetään kaupungissa vähemmän kuin Uudellamaalla muuten ja lapset tuodaan aikaisessa vaiheessa päiväkotiin. Kun päivähoidossa Uudellamaalla on n.60% alle kouluikäisistä on vastaava luku Kauniaisissa n.70%. Kauniaisissa on kahdeksan kaupungin omaa päiväkotia sekä kaksi ostopalvelupäiväkotia. Lisäksi on yksi yksityinen ruotsinkielinen päiväkoti, jossa on puistotoimintaa, Ekebo. Kauniaisten kaupungissa ollaan syksyllä v aloittamassa avointa päiväkotitoimintaa yhteistyössä ev.lut. seurakuntien kanssa. Päiväkodit jakautuvat alueellisesti melko tasaisesti Kauniaisten eri osiin. Kaupungin omista päiväkodeista neljä on suomenkielisiä (Puistokuja, Heikelintie, Metsämaja, Satuvuori) kaksi on kaksikielisiä (Kasavuoren Paviljonki, Pikku Akatemia) ja yksi on ruotsinkielinen (Grankotten). Sansinpellossa (Sansåker) sijaitsi ruotsinkielinen ryhmä ja kielikylpyryhmä, mutta ne ovat tällä hetkellä hajautettuina väliaikaisiin tiloihin. Ostopalvelupäiväkodit Folkhälsan ja Stora och Lilla Lyan ovat ruotsinkielisiä. Kaikki päivähoitoyksiköt ovat Pikku Akatemian viiden ryhmän päiväkotia lukuun ottamatta pieniä 2-3 ryhmän päiväkoteja. Päiväkotihoidon lisäksi kaupunki tarjoaa ryhmäperhepäivähoitoa Heikelintien, Satuvuoren ja Pikku Akatemian päiväkotien tiloissa. Kaupungissa toimii myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Vuorohoito on järjestetty ryhmäperhepäivähoitona Pikku Akatemian tiloissa klo Keväällä 2010 on kuitenkin ilmennyt tarve järjestää myös ympärivuorokautista hoitoa, joten järjestelyt vuorohoidon osalta muuttuvat. Tämä tulee vaikuttamaan myös päiväkotiryhmiin, sillä ympärivuorokautista hoitoa ei voi järjestää ryhmäperhepäivähoitona vaan sitä varten pitää perustaa vuorohoitopäiväkotiryhmä. Vuorohoito on tuottanut ongelmia myös kaksikielisyyden osalta, sillä vaikka lautakunnan vuonna 2007 tekemän periaatepäätöksen mukaan päivähoitoryhmät ovat yksikielisiä, on vuorohoitoryhmä ollut edelleen kaksikielinen. On ilmeistä että vuorohoidon tarve tulee edelleen lisääntymään mm. kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen seurauksena, jolloin tulee ajankohtaiseksi pohtia, järjestetäänkö kaksi kielen mukaan jaettua vuorohoitoryhmää. Kauniainen on sitoutunut muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyösopimukseen, joka mahdollistaa päivähoitopalvelujen ostamisen kuntarajojen yli tietyin varauksin. Tulevaisuuden päiväkotimitoituksessa tulee myös ottaa huomioon vaihtoehto päivähoitopalveluiden myymisestä Espoolle ja muille lähikunnille, esim. Vantaa ja Kirkkonummi, sillä tilausta mm. ruotsinkieliselle vuorohoidolle on ollut. 2.4 LAIT JA ASETUKSET, RT-SUOSITUKSET PÄIVÄKOTIRAKENTAMISELLE Lait ja asetukset Laki lasten päivähoidosta (36/1973) ja sitä täydentävät asetukset määrittävät päivähoitoa. Lain mukaan päivähoidoksi katsotaan hoitajan kotona järjestettävä perhepäivähoito, erillisissä tiloissa järjestettävä päiväkotihoito ja leikkitoiminta tai muu päivähoitotoiminta. Päivähoitoon ovat oikeutettuja kaikki alle kouluikäiset lapset sinä vuorokauden aikana, kun he sitä tarvitsevat. Lapsella on oikeus päivähoitoon suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä lapsen äidinkielestä riippuen. Laissa päivähoidon tavoitteeksi määritellään lapsen kotikasvatuksen tukeminen ja persoonallisuuden tasapainoisen kehityksen edistäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Lasten tarpeet tulee huomioida yksilöllisesti ja tarjota turvallinen ja suotuisa kasvuympäristö, monipuoliset toimintamahdollisuudet sekä jatkuvat lämpimät ihmissuhteet. Lain mukaan päivähoitoon kuuluu 7

8 myös lapsen oman kulttuurin laaja tukeminen, mikä tarkoittaa erilaisten etnisten taustojen huomioimista hoitojärjestelyissä. Henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määrätään laissa niin, että yhtä kasvatusvastuullista henkilöä kohti ryhmässä saa olla 4 alle 3-lasta tai 7 yli 3-vuotiasta kokopäivähoitolasta tai 13 yli 3- vuotiasta osapäivähoitolasta. Lapsiryhmien kokoa tai määrää ei toistaiseksi ole laissa määritelty. Kunnalla on lain mukaan myös velvollisuus järjestää erityistä tukea ja erityislastentarhanopettajan palveluita niitä tarvitseville ja maksutonta esiopetusta 6-vuotiaille 700 tuntia vuodessa, jos vanhemmat niin valitsevat. Rt-suositukset Päiväkotirakentamista koskevia rakennusohjesääntöjä ollaan uudistamassa. Suositusuudistus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joten se valmistunee kevään 2010 aikana. Näissä suosituksissa keskeisenä tekijänä tilojen suunnittelussa on lapsen tapa kokea ja hahmottaa ympäristöään, sillä moni lapsi viettää valveillaoloajastaan suuremman osan päiväkodissa kuin kotona. Uuden päiväkodin suunnittelun lähtökohtana tulee myös olla päiväkotiin suunniteltujen hoitopaikkojen enimmäismäärä. Suosituksena on, että päiväkotiin mitoitettaisiin vähintään 7m2 toimintatilaa yhtä lasta kohden. Toimintatiloihin ei lasketa henkilökunnan tiloja tai huoltotiloja. Jo päiväkotia suunniteltaessa ja sijoittaessa olisi hyvä huomioida tulevan rakennuksen ympäristö, liikenneyhteydet, mahdollisuudet pihapiirin ulkopuolisten ulkoilualueiden käyttöön ja mahdollinen yhteistoiminta esimerkiksi koulun kanssa. Itse rakennusta suunniteltaessa tulisi pyrkiä joustaviin ja monikäyttöisiin ratkaisuihin ennakoimalla mahdolliset tilatarpeen muutokset. Erityistä huomiota monikäyttötiloja suunniteltaessa tulee kiinnittää akustiikkaan, valaistukseen ja kalusteisiin. Päiväkotitiloja voidaan myös rakentaa yhteishankkeina esimerkiksi koulun, vanhusten palvelutalon tai korttelitalon kanssa. Näin saavutetaan etuja tilojen yhteiskäytöllä ja toisiaan täydentävillä toiminnoilla. Hyvän päiväkotiympäristön suunnittelussa huomioidaan kolme lähtökohtaa; toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Toimivuuden kannalta keskeisiä asioita ovat päivittäisten toimintojen (leikki, lepo, ruokailu, hygienia, opetus, ulkoilu) sujuvuus ja tarkoituksenmukaiset riittävät tilat, terveydelliset seikat kuten äänieristys, valaistus ja ilman laatu, esteettömyys ja yhteistyötilat aikuisille. Turvallisessa päiväkotiympäristössä on huomioitu sekä lapset että aikuiset ja minimoitu vaaratilanteiden mahdollisuus liikennejärjestelyissä, sisätilojen ruuhkatilanteissa, tilojen valvottavuudessa sekä kaluste- ja materiaalivalinnoissa. Viihtyisyyden kannalta keskeistä on lapsen mittakaavan huomioiminen. Tärkeitä viihtyisyyteen ja elämyksellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös valaistus, erilaiset materiaalivalinnat ja akustiikka. Tilaa tulee olla sekä yhdessä tekemiseen että rauhoittumiseen. Kodikkuus ja monipuolisuus luovat innostavan ympäristön, jossa lapsi uskaltaa tutkia ja kokeilla. Jokaisella lapsiryhmällä pitää olla omaan käyttöön osoitettu tila-alue. Tällä alueessa tulee olla oma kuraeteinen, eteinen, pesu- ja wc-tilat sekä lepo-, leikki- ja ruokailutilat. Riittävä säilytystila tavaroille pitää myös huomioida joka ryhmälle. Ryhmien yhteiskäyttötiloja voi olla vaihtelevanlaisia suunnittelusta riippuen. Yleisimpiä päiväkoteihin rakennettavia yhteistiloja ovat ruokasali, liikuntasali ja erilaiset pienryhmätilat. Myös henkilökunnan tiloihin tulee kiinnittää suunnittelussa huomiota. Sosiaalitilat, toimistotilat ja neuvottelutilat tulee rakentaa vastaamaan henkilökunnan määrää ja tarpeita mm. eri sukupuolet huomioiden. Lasten ja henkilökunnan tilojen lisäksi päiväkotiin tarvitaan kunnolliset huoltotilat ruoanlaitolle, siivoukselle ja jätteille. Tilojen sisustussuunnittelu on lähes yhtä tärkeää kuin rakennuksen suunnittelu. Kalusteiden ja materiaalien valinnoilla voidaan vaikuttaa tilojen viihtyisyyteen, muunneltavuuteen ja 8

9 innostavuuteen. Sisustusmateriaaleja valittaessa tulee kiinnittää huomiota materiaalien myrkyttömyyteen, allergisoimattomuuteen, puhdistettavuuteen ja paloturvallisuuteen. Niin lapsille kuin aikuisille tulee olla ergonomisesti oikeankokoisia kalusteita. Pihakalusteiden ja -materiaalien valinnassa pätevät samat perusteet ja ohjeet kuin sisäkalusteidenkin. Erityisen tärkeää on huomioida, että päiväkodin pihaa rajaava aita on vähintään 1200mm korkea ja ettei aidan ja maan väliin jää yli 100mm rakoa. Aidassa ei myöskään saa olla vaakasuoria rakenteita, jotka mahdollistavat kiipeämisen. 2.5 KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIVÄKODIT JA OSTOPALVELUPÄIVÄKODIT 2.6 PÄIVÄKOTIEN TILAKARTOITUKSEN YHTEENVETO Arkkitehti Ville Rantasen ja varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Päivi Koskisen loppuvuodesta 2009 tekemä kartoitus päiväkotirakennusten nykytilasta antaa aiheen pikaisiin toimiin päiväkotirakennusten kunnostamiseksi tai uusimiseksi. Kartoituksessa käytiin läpi kahdeksan kaupungin omaa päiväkotia sekä kaksi ostopalvelupäiväkotia, joista toinen toimii kaupungin omistamissa tiloissa. Kartoitus on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä (liite 4), seuraavassa esitellään kartoituksen pääkohdat. Päiväkotirakennuksista kolme on rakennettu viime vuosisadan alussa, Metsämaja 1914, Heikelintie ja Folkhälsan Folkhälsan (565m2) on otettu päiväkotikäyttöön n. 1960, Metsämaja (485m2) 1980 ja Heikelintie (477m2) Jokaisessa näistä päiväkodeista toimii kaksi lapsiryhmää ja Heikelintiellä myös ryhmäperhepäivähoitoryhmä. Keväällä suljetun Kasavuoren päiväkodin kanssa samaa ikäluokkaa rakennuksista ovat 1976 rakennettu ja syksyllä 2009 suljettu Sansinpelto 9

10 (543m2), ja Satuvuori (336m2), joka on perustettu 1996 vuonna 1967 rakennettuun liikehuoneistoon. Puistokujan päiväkoti (373m2) ja Grankotten (660m2) ovat rakennettuja parakkityylisiä elementtitaloja. Sansinpellossa ja Grankottenissa toimii kolme ryhmää, Satuvuoressa ja Puistokujalla kaksi. Satuvuoressa on lisäksi myös ryhmäperhepäivähoitoryhmä. Uusimmat päiväkodit ovat 1997 rakennettu neljän ryhmän ja vuorohoitoryhmiksen Pikku Akatemia (935m2) ja syksyllä 2009 väistötilaksi nopealla aikataululla pystytetty parakki Kasavuoren Paviljonki. Kartoituksessa ilmeni lähes kaikissa päiväkodeissa vakavia puutteita turvallisuuden tai toiminnallisuuden kannalta. Parhaimmassa kunnossa päiväkodeista ovat tällä hetkellä Bensowsäätiön omistama ja ylläpitämä Stora och Lilla Lyan sekä varta vasten päiväkodiksi rakennettu Pikku Akatemia. Kartoituksessa ilmeni myös että suurin osa vuoden 2004 kuntokartoituksessa havaituista puutteista on vieläkin korjaamatta. Suurinta osaa päiväkoteina toimivista rakennuksista ei ole alun perin tarkoitettu nykyiseen käyttöönsä ja tilat ovat epäkäytännöllisiä ja ahtaita. Osassa tiloista toimii myös nykyisin useampi lapsiryhmä kuin on alun perin ollut tarkoitus, mikä lisää ahtautta ja melua entisestään. Metsämajassa, Heikelintiellä ja Folkhälsanin ostopalvelupäiväkodissa havaittiin puutteita paloturvallisuudessa palo-osastoinnin ja sprinklerjärjestelmän osalta. Grankottenissa ja Puistokujalla on suora sähkölämmitys, jolloin patterit ovat turvallisuusriski. Myös Folkhälsanissa käytetään osaksi sähköpattereita. Puistokujan päiväkodissa ei lisäksi ole tarpeeksi varauloskäyntejä. Riskitekijänä pidettiin myös sitä, että osa Heikelintien ja Folkhälsanin rakennuksista on vuokrattu asumiskäyttöön. Kylmä lattia tai vetoisuus aiheutti ongelmia Grankottenissa, Satuvuoressa, Puistokujalla, Metsämajassa, Heikelintiellä ja Folkhälsanissa. Näihin tiloihin kartoituksessa suositeltiin ongelman laadun mukaan lisälämmöneristystä, lattialämmityksen asentamista tai ikkunoiden uusimista. Ilmanvaihto tulisi tutkia ja kunnostaa Grankottenissa, Puistokujalla, Metsämajassa ja Heikelintiellä. Valaistus oli puutteellista Grankottenissa, Puistokujalla, Heikelintiellä ja Folkhälsanissa. Akustiikkasaneerausta tarvittaisiin Grankotteniin, Kasavuoren Paviljonkiin ja Metsämajaan. Monissa päiväkodeissa myös henkilökunnan tilat ovat puutteelliset tai jopa puuttuvat kokonaan eikä kaikissa ole omaa liikuntasalia. Laitoshuolto ja siivous joutuvat myös työskentelemään epäkäytännöllisesti eikä esim. kunnon siivouskomeroa löytynyt juuri yhdestäkään päiväkodista. Metsämaja on edellä esiin tulleiden puutteiden lisäksi kipeästi julkisivu- ja vesikattoremontin tarpeessa ja kärsii syksyisin sisään tulevista tuhoeläimistä. Nykyisten päiväkotien muunneltavuus on heikko ja vain harvalle tontille onnistuu lisärakentaminen tai laajentaminen. Metsämajan, Heikelintien ja Folkhälsanin rakennukset ovat lisäksi rakennushistoriallisesti arvokkaita, joten niitä ei voi purkaa. Hieman laajennettavissa tontin puolesta ovat Satuvuori, Heikelintie ja Folkhälsan. Metsämajan ja Bensow-säätiön tontit mahdollistavat lisärakentamisen. Lisäksi on suljetun Sansinpellon päiväkodin tontti. Rakennuksista Grankotten, Puistokuja, Metsämaja, Heikelintie ja Folkhälsan tarvitsevat suurempaa remonttia, jos ne halutaan pitää päiväkotikäytössä. Edellä esitettyjen suurempien ongelmien lisäksi kaikissa päiväkotirakennuksissa on joukko pienempiä epäkohtia, kuten pihaalueen pölyisyys, tuuletusikkunoista puuttuvat salvat, vähäinen pihavalaistus, keittiön epäergonomisuus ja liian vähän säilytystiloja. 3. TULEVAISUUDEN STRATEGIAT 3.1 VÄESTÖN KEHITYS Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Kauniaisissa asuu vuonna 2020 noin vuotiasta enemmän kuin tänä vuonna. Tällä hetkellä kaupungissa asuu vuotiasta, joista 10

11 kunnallisessa päivähoidossa on 360 ja ostopalvelupäiväkodeissa 78 eli yhteensä noin 438 lasta. Tämä vastaa noin 70% kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Lisäksi 19 lasta on hoidossa lähikunnissa ja 30 yksityisen hoidon tuella joko perheeseen palkatun hoitajan hoidossa, perhepäivähoitajalla tai yksityisessä päiväkodissa. Hoitopaikkojen tarpeen voidaan arvioida nousevan samassa suhteessa kuin lasten lukumäärän. Tilastokeskuksen laskelmissa ei ole huomioitu asuntojen uudisrakentamista, joka tulee olemaan voimakasta Kauniaisissa seuraavien vuosien aikana. Uudet asunnot on nimenomaan suunnattu vuotiaille sekä lapsiperheille, joilla on päiväkoti-ikäisiä lapsia. Tällä hetkellä nuorten aikuisten ikäryhmä on Kauniaisissa väestöryhmistä pienin, kun taas vanhusten osuus väestössä kasvaa vuosittain ollen jo nyt pääkaupunkiseudun korkein. Nyt suunnitteilla ja rakenteilla olevien asuntojen toivotaan oikaisevan väestön ikävinoumaa. Näin ollen lähivuosina voidaan odottaa lapsiperheiden määrän kasvavan alueella normaalia väestönkasvuennustetta nopeammin. Jotta lapsiperheet myös pysyisivät kunnan alueella, tulee huolehtia, että heidän tarvitsemansa palvelut, kuten päivähoito, ovat ajan tasalla ja pystyvät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Maankäytön ja asumisen kehityskuvan mukaan asunnontuotanto lisää päivähoitopaikkojen tarvetta noin 140 paikalla, jos väestön ikäjakauma pysyy samana. Tämä tarkoittaa kahta uutta päiväkotia jo olemassa olevien lisäksi. Koska asunnontuotannon toivotaan tuovan alueelle suhteessa enemmän lapsiperheitä niin, että ikäjakauman vinoumaa saadaan korjattua, pitää varautua siihen, että päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy arvioitua enemmän. Vuosittain päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää n kpl. Lähivuosina tarve keskittyy keskustan alueelle sekä suhteellisen tasaisesti ympäri Kauniaisia sitä mukaa, kun uusia pientaloja rakennetaan. Kun Koivuhoviin ja Teollisuustielle suunnitellut kerrostaloalueet valmistuvat, syntyy todennäköisesti näille alueille suuri tarve päivähoitopaikoille. 3.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Kauniaisten kaupungin kiinteistö- ja tilastrategian mukaan päivähoito järjestetään yhdeksässä kaupungin omistamassa kiinteistössä ja Bensow-säätiön omistamassa kiinteistössä ostopalvelun kautta. Lisäksi uusi päiväkoti on vielä vahvistamattoman kaavan mukaan mahdollista rakentaa Koivuhoviin. Päiväkotitilojen kunto- ja tarvekartoituksessa kaupungin kiinteistöt arvioitiin kunnoltaan huonoiksi tai kohtuullisiksi. Lisäksi kaksi kaupungin kiinteistöä on viime vuonna jouduttu sulkemaan terveysriskien vuoksi. Nämä tiedot yhdessä uusien asuntojen tuotannon kanssa vaikuttavat siihen, missä päin kaupunkia ja millaisissa tiloissa on jatkossa järkevää tarjota päivähoitopalveluita. Ko. suunnittelukaudella toteutuvaksi arvioituja uudisasuntokohteita on kahdeksan. Keskustaalueelle on kaavoitettu asuinkortteleita yhteensä n. 100 uudelle asunnolle. Teollisuustien alueelle on kaavailtu n. 230 uuden asunnon tuotantoa samoin kuin Koivuhovin aseman seudulle. Puutarhatielle rakennetaan 30 asuntoa entisten 26 tilalle ja lisäksi 10 pientaloa. Pientaloja rakennetaan myös muille alueille arviolta n. 55. Asunnontuotannon ja erityisesti pientalojen voidaan odottaa tuovan alueelle paljon uusia lapsiperheitä, jolloin myös päivähoidon tarve lisääntyy. Erityisesti tarvetta uusille päivähoitopaikoille voidaan asunnontuotannon perusteella katsoa syntyvän Kasavuoren, Pikku Akatemian ja keskustan päiväkotien alueella. Koivuhovin alueen lähipäiväkodit ovat tällä hetkellä Kasavuori ja Satuvuori. Uuteen nyt 2010 valmistelussa olevaan päiväkotirakennukseen ei ole mitoitettu Koivuhovin tarpeita vaan se tulee suoraan tämän hetkiseen hoitopaikkatarpeeseen. Koivuhovi on lähivuosien laajimpia uudisasuntorakentamisen kohteita, joten päivähoitopalveluiden järjestäminen alueelle tulee ajankohtaiseksi nopeasti. 11

12 3.3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖ Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat sopineet yhteistyöstä lasten päivähoidon järjestämisessä siten, että perheet voivat hakea päivähoitopaikkaa toisen kunnan alueelta. Hoitopaikka myönnetään jos kunnalla on vapaita hoitopaikkoja ja perheen kotikunta antaa ostoon maksusitoumuksen. Kauniainen on sitoutunut sopimukseen niin, että 5% kaupungin päivähoitopaikkojen määrästä on tarvittaessa yhteistyökuntien käytössä. Vastaava määrä Kauniaisissa asuvien perheiden lapsia voi olla päivähoidossa muissa yhteistyökunnissa. Tällä hetkellä muista kunnista on Kauniaisissa hoidossa 18 lasta ja vastaavasti 19 Kauniaisissa asuvaa lasta on hoidossa muissa kunnissa. Tämä määrä on suunnilleen Kauniaisten sopima 5% päivähoitopaikoista. Päivähoito laskutetaan siitä kunnasta, jossa perhe asuu, myönnetyn maksusitoumuksen mukaisesti. Perhe maksaa hoitonsa siihen kuntaan, jossa päivähoitopaikka on. Keväällä 2010 Kauniaisista päivähoitopaikkaa jonottaa 100 espoolaista lasta. Yhteiskäyttösopimuksia pyritään laajentamaan vuonna 2012 siten, että yhteistyökaupunkien alueella hakeutuminen kunnalliseen päivähoitoon vapautettaisiin ilman rajoituksia kaikille kuntien asukkaille. Yhteistyötä tehdään sähköisen asioinnin kehittämisessä ja yhtenäistämällä palvelujen myöntämisen kriteerejä. Vielä on ratkaisematta tämän mallin rahoitus ja se, millaisin ehdoin Kauniainen voi sopimukseen osallistua. Kauniaisten lähikunnista Espoo, Kirkkonummi ja Vantaa ovat siirtäneet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallinnon sosiaali- ja terveystoimesta opetustoimeen. Myös maan muissa kunnissa on selkeästi näkyvissä trendi, jossa päivähoito halutaan liittää osaksi opetustoimea ja näin korostaa varhaiskasvatuksen näkökulmaa sosiaalipalvelun sijasta. Tämän yleisen kehityksen seurauksena opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tilasivat selvityksen, jossa pohdittiin vastaavaa siirtoa valtionhallinnossa. Selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki suosittelivat luovutetussa selvityksessä päivähoidon siirtoa opetusministeriön alaisuuteen. Kunnilla tulee kuitenkin säilyttää mahdollisuus valita itse, minkä hallinnon alaisuuteen haluavat päivähoidon liittää. 4. ESITYS PÄIVÄKOTIVERKOKSI TULEVAISUUDESSA 4.1 TILATARVE, PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN MÄÄRÄ, KIELI Väestönkehityksen ja kaavoituksen huomioiden on luultavaa, että päivähoidon tilatarve ja paikkamäärä tulevat lisääntymään lähitulevaisuudessa. Toisaalta kotihoidon- ja yksityisenhoidontuen kuntalisän nosto vuonna 2009 saattaa vaikuttaa päivähoitotarpeeseen niin, että hieman nykyistä suurempi osa alle 3-vuotiaista tullaan hoitamaan kotona. Kuntalisän vaikutusta hoitoon hakeutuviin lapsimääriin on vielä vaikea ennustaa, sillä muutos on niin tuore, ettei sen vaikutuksista ole pitkäaikaista tietoa. Kuluvana vuonna kotihoidontuen käyttäjien määrä ei ole noussut mutta yksityisenhoidontukea on käyttänyt muutama perhe enemmän kuin aiempina vuosina. Tarve uusille päivähoitopaikoille tulee joka tapauksessa olemaan suuri, joten muitakin vaihtoehtoja, kuin kunnallisia päiväkoteja, tulee harkita kulujen kasvun hidastamiseksi. Yksi vaihtoehto on ostopalvelupäiväkotien lisääminen kunnan alueella esimerkiksi kilpailuttamalla Koivuhoviin palveluntuottaja uuden päiväkotirakennuksen valmistuessa. Kielistä ja vuorohoitojärjestelyistä on tärkeää tehdä periaatepäätökset, sillä ne vaikuttavat tulevien päiväkotien tilatarpeisiin. Lapsen kielen kehittymistä ja kielellisen identiteetin muodostumista helpottaa yksikielinen ympäristö, jossa hän voi rakentaa omaa kielellistä identiteettiään muiden saman identiteetin omaavien kanssa. Kaksikielisissä päiväkodeissa käyttökieleksi valikoituu yleisesti suomi, ja ruotsin kieli jää jalkoihin, vaikka sitä käytettäisiinkin ryhmän aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Koska ruotsinkielisistä perheistä yli puolet on jo lähtökohtaisesti 12

13 kaksikielisiä, on tärkeää että päiväkoti tarjoaa mahdollisimman yksikielisen ympäristön. Myös erityislapset ja kielellisistä vaikeuksista kärsivät hyötyvät eniten yksikielisestä ympäristöstä. Vahvalle kielelliselle pohjalle rakentuu luku- ja kirjoitustaito, joten on tärkeää, että lapsella on kouluun mennessään vahva kielellinen identiteetti ja pohja, jolle rakentaa taitojaan. Vanhemmat myös toivovat, että päiväkoti toimisi sillä kielellä, minkä he ovat lapselleen valinneet. Kaksikielisissä päiväkodeissa tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tiedotteiden osalta, joiden kieli on yleensä suomi, johtuen siitä että tiedotteiden kääntäminen veisi aikaa olennaisemmilta töiltä. Myöskin aikaiset aamut ja myöhäiset iltapäivät tuottavat ongelmia, koska silloin on töissä vain yksi henkilö, joka ei välttämättä osaa ruotsia. Päiväkotiverkkoa mietittäessä on vaihtoehtoina jatkaa nykyisellä kielimallilla, jossa päivähoitoryhmät ovat yksikielisiä, mutta isommissa päiväkodeissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä ryhmiä tai sitten muuttaa päiväkoteja niin, että ne ovat kokonaan yksikielisiä. Yksikieliset päiväkotiyksiköt muuttaisivat päiväkotiverkon rakennetta käytännössä vain niin, että nyt kaksikieliset Kasavuori ja Pikku Akatemia muuttuisivat yksikielisiksi. Uudet päiväkotiyksiköt perustetaan joko yksi- tai kaksikielisiksi valitun kielellisyysperiaatteen mukaan. 4.2 VUOROHOITO Koska kuntien tulee lain mukaan tarjota vuorohoitoa sitä tarvitseville perheille, pitää päiväkotiverkkoa kehitettäessä huomioida myös vuorohoitoryhmät. Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt että Kauniaisissa tarjotaan ympärivuorokautista päivähoitoa kokeiluluontoisesti kaksikielisessä vuorohoitoryhmässä yhden toimintavuoden ajan, ja että asiaa tarkastellaan uudelleen keväällä Vuorohoidon järjestämiseksi on monta mallia. Vuorohoitoryhmää mietittäessä tulee huomioida, että jos Kauniaisissa on yksikin vuorohoitoa tarvitseva esiopetusikäinen lapsi, pitää vuorohoitoryhmän yhteyteen perustaa esiopetusryhmä. Koska vuorohoitoa tarvitsee lapsia molemmista kieliryhmistä, on varauduttava esiopetuksen järjestämiseen molemmilla kielillä vuorohoitoryhmän tai ryhmien yhteydessä. 1) Kaksikielinen vuorohoitoryhmä, joka on 0-6-vuotiaiden sisarusryhmä. Tällöin samassa päiväkodissa, jossa vuorohoitoryhmä on, on järjestettävä esiopetusta erikseen suomensekä ruotsinkielisessä ryhmässä. Tämä malli toteutuu Pikku Akatemiassa vuonna Kaksikielisessä vaihtoehdossa ruotsinkielisten vuorohoitopaikkojen myyminen muille kunnille on ongelmallista, koska ryhmä ei ole puhtaasti ruotsinkielinen. 2) Vuorohoitoryhmät muodostetaan yksikielisiksi, jolloin suomenkielisen päiväkodin yhteydessä toimii suomenkielinen vuorohoitoryhmä 0-6-vuotiaiden sisarusryhmänä ja ruotsinkielisen päiväkodin yhteydessä vastaava ryhmä ruotsinkielisille. Koska vuorohoitoa tarvitsee vain muutama perhe kummastakin kieliryhmästä, voi esiintyä tyhjäkäyntiä koska päivähoitoa pitää järjestää vuorohoitona joskus jopa vain yhdelle lapselle, etenkin ruotsinkielistä vuorohoitoa. 3) Perustetaan kahden ryhmän vuorohoitopäiväkoti, johon tulee sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen vuorohoitoryhmä. Ryhmien tulee muodostua riittävän suuriksi, jotta esiopetusta on mahdollista järjestää. Tällöin vuorohoitoryhmiin täytyy ottaa hoitoon myös lapsia, joilla vuorohoitotarvetta ei ole. Tyhjäkäyntiä voi esiintyä kuten mallissa 2, mutta ryhmien sijoittuessa samaan taloon, voi työaikajärjestelyissä noudattaa jonkin verran koordinointia. 4) Vuorohoito ostetaan ostopalveluna ja sopimukset kilpailutetaan. Tällöin pitää kuitenkin varata tilat ostopalvelutoiminnalle, jos valittavalla palveluntuottajalla ei ole omia tiloja. Myös malli, jossa toisen kieliryhmän vuorohoitopalvelut kilpailutetaan, ja toisen kieliryhmän vuorohoitopalvelut tuotetaan itse, on mahdollinen. 13

14 5) Perustetaan yksi ruotsinkielinen vuorohoitoryhmä ja pyritään tekemään Espoon kanssa sopimus vuorohoidosta, jossa Espoo sitoutuu hoitamaan Kauniaisten suomenkieliset vuorohoitolapset ja Kauniainen sitoutuu myymään Espoolle tarvittavan määrän ruotsinkielistä vuorohoitoa. Ongelmallista on, että kielellinen tasapuolisuus vaarantuu, kun ruotsinkieliset vuorohoitoa tarvitsevat lapset saavat sitä kotinsa lähellä kotikaupungissaan, ja suomenkieliset saavat vastaavan palvelun kaupungin rajojen ulkopuolelta. Ei myöskään ole varmaa, että Espoo on halukas tekemään em. sopimusta Kauniaisten kanssa. 4.3 TILAKARTOITUKSEN POHJALTA EHDOTUS TULEVAKSI PÄIVÄKOTIVERKOKSI (liite 1) Liittessä 1 esitellään kolme erilaista vaihtoehtoa Kauniaisten päiväkotiverkoksi vuonna Näissä ehdotuksissa on huomioitu sekä väestömäärän oletettu kasvu että nykyisten tilojen kunto. Säilytettävien ja korjattavien rakennusten tulee olla kunnoltaan sellaisia, että ne voidaan pitää perusteellisen remontin jälkeen vielä pitkäänkin toiminnassa. 4.4 SIJAINTI, KOKO Koska päiväkodeille ei ole montaa tonttia Kauniaisissa, tulee nykyisille tonteille rakentaa mahdollisimman isoja päiväkoteja, jotta hoitopaikkoja voidaan taata riittävä määrä. Nykyisten rakennusten tonteista vain Puistokujalle voidaan miettiä uuden rakennuksen rakentamista, sillä Heikelintien, Folkhälsanin ja Metsämajan rakennukset ovat historiallisesti arvokkaita ja näin ollen ne pitää säilyttää nykyisessä muodossaan. Päiväkoteja tulee olla mahdollisimman tasaisesti ympäri kaupunkia, jotta kaikilla perheillä olisi lyhyt matka päiväkotiin. Tämän hetken suunnitelmissa Kavallinmäen ympäristö jää ilman lähipäiväkotia, jollei sieltä löydy tonttia uudelle rakennukselle. 4.5 MAHDOLLISTEN VAIHTOEHTOISTEN RATKAISUMALLIEN POHDINTA Kunnallisen päiväkotiverkoston eri vaihtoehtojen lisäksi tulee pohtia muita keinoja, joilla lapsille taataan laadukas ja turvallinen hoiva kunnan kustannuksia liikaa lisäämättä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kotihoidon tuen suurikaan lisäys ei vaikuta olennaisesti kotona hoidettavien lasten määrään. Tulevaisuudessa kannattaakin tarkastella, kuinka esimerkiksi yksityistä perhepäivähoitotoimintaa voitaisiin tukea aktiivisemmin ja olisiko mahdollista saada kaupunkiin enemmän myös yksityistä päiväkotitoimintaa. Näitä hoitomuotoja tukemalla taataan vanhemmille erilaisia vaihtoehtoja lasten hoidon järjestämiseen. Ostopalvelutoiminnan lisäys on myös yksi vaihtoehto, jos halutaan karsia päivähoidon kustannuksia. Ostopalvelutoiminta vaatii kuitenkin kilpailutusta, jota varten on luotava omat tarkat kriteerit, jotta ostettava palvelu on toivotunlaista. 4.6 MITÄ UUSILTA PÄIVÄKOTIRAKENNUKSILTA ODOTETAAN: LAPSET, VANHEMMAT, HENKILÖKUNTA Kaikkien päiväkotien käyttäjäryhmien mielestä monipuolisuus ja tilojen muunneltavuus moneen tarkoitukseen, on avainasemassa hyvässä päiväkodissa. Rauhallinen ympäristö myös päiväkodin ulkopuolella, jossa on turvallista liikkua aktiivisesti, nähdään tärkeänä osana päivähoitopaikkaa. Lasten, vanhempien ja henkilökunnan kannalta tärkeää on myös hoitopaikan ja ihmissuhteiden pysyvyys, jolloin vältetään siirtymiä hoitopaikasta toiseen lapsen kasvaessa. Isommissa päivähoitoyksiköissä voidaan taata lapselle hoitopaikka samassa rakennuksessa myös esiopetusvuonna tai hänen tullessa takaisin hoitoon pidemmän tauon, esimerkiksi vanhempainvapaan, jälkeen. 14

15 Aikuisten toiveissa nousi erityisesti esiin myös arjen sujuvuus, eli eteis- ja säilytystilojen tarpeeksi suuri tilavuus sekä henkilökunnan tarvitsemien tilojen huomioiminen suunnittelussa. Hyvin toimivat tilat säästävät työntekijöiden aikaa turhalta järjestelyltä, mikä puolestaan lisää heidän aikaansa lasten kanssa. Sisätilojen lisäksi myös ulkotiloihin sekä päiväkodin välittömään lähiympäristöön toivotaan kiinnitettävän erityistä huomiota. Myös ulkona tulisi olla erilaisia leikki- ja liikuntamahdollisuuksia sekä luonnollisesti pienille turvallinen oma paikka, jossa he eivät jää isompien jalkoihin. Lapset Lasten ajatuksia päiväkodista selvitettiin syksyllä 2009 jokaisessa Kauniaisten päivähoitoyksikössä aihetta varten tehdyn toivepelin avulla. Peliä pelasi 2-3 lasta kerrallaan aikuisen johdolla ja toinen aikuinen kirjasi ylös lasten mielipiteitä ja ajatuksia. Näin saaduista vastauksista koottiin yhteinen taulukko, josta ilmenee, mitä lapset toivovat päivähoidolta. Vastaukset on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, jotka ovat sisäliikunta, työkasvatus ja ympäristöstä huolehtiminen, pihaleikit, ympäristö lähellä ja kaukana, vapaa leikki, oppiminen ja tiede sekä taidekasvatus. Lasten vastaukset olivat vaihtelevia joka osa-alueella, joten kaikkein tärkein kyselyssä esiin noussut teema on päiväkodin tilojen ja toiminnan monipuolisuus. Lapset toivovat sekä erilaisia liikuntamahdollisuuksia että rauhallisia soppia tutkimiseen ja pöytätoimintaan. Lasten kiinnostuksen kohteet myös vaihtelevat tutuista metsäaiheista aina avaruuteen asti. Vastauksista ilmenee läpi linjan se, että lapset arvostavat päiväkodissa monipuolisia toimintamahdollisuuksia ja vaihtelevaa ympäristöä niin sisällä kuin ulkona. Kun päiväkodista ja sen lähiympäristöstä löytyy tarpeeksi mielenkiintoisia virikkeitä, eivät lapset kaipaa mitään suurempia tapahtumia. Monet lasten toiveista (puutyöt, metsäretket, leipominen, pallopelit) ovat yksinkertaisesti toteutettavissa miettimällä päiväkotien tila- ja toimintamahdollisuuksia sekä laajentamalla välinevarastoa. Tiloja ja tavaroita jakamalla saadaan toteutettua lapsille mieluisia leikki-, toiminta- ja tutkimusnurkkauksia. Vaihtelevilla pihamateriaaleilla sekä lähiympäristöä aktiivisesti hyväksikäyttämällä taataan monipuoliset ja käyttöiset ulkoilumahdollisuudet. Isoissa päiväkotiyksiköissä yleensä niin väline-, tila- kuin piharatkaisutkin voidaan toteuttaa pieniä yksiköitä monipuolisemmin. Silloin myös oman liikuntasalin rakentaminen tulee kysymykseen eikä päiväkotien tarvitse turvautua koulujen liikuntasalien ylijäämävuoroihin. Suurissa yksiköissä pihaalue on laaja ja ruokailua ja ulkoilua voidaan porrastaa niin, että jokaisella ryhmällä on paljon liikkumatilaa pihalla. Pienissä päiväkodeissa on myös rajatut mahdollisuudet pienryhmähuoneisiin ja välineiden säilyttämiseen, joten niistä puuttuvat usein mm. verstas, vesileikki- ja terapiahiekkahuoneet ja erityisesti liikuntavälinevalikoima on suppea. Isoissa päiväkotiyksiköissä voidaan myös hyödyntää jokaisen aikuisen erityisosaamista niin, että lasten toiminnasta tulee entistä monipuolisempaa. Sisäliikunta Tärkeää sisäliikunnassa on lasten mielestä iso sali, jossa on mahdollisuus niin erilaisiin pallopeleihin kuin monipuolisiin temppuratoihin. Kiipeily ja erilaiset taitoradat saivat lapsilta paljon kannatusta. Monipuolinen liikunta vaatii hyviä välineitä, joten päiväkodissa tulisi olla laaja varasto mailoja, palloja, patjoja, puolapuita, köysiä, jne. Monista päiväkodeista löytyvä mahdollisuus vesileikkeihin ja uintiin on myös lasten toiveissa. Talvella sisäliikunnan merkitys korostuu, kun ulkoliikuntaa rajoittavat vaihtelevat sääolosuhteet. Myös päiväkotien sisätiloja suunniteltaessa tulisi huomioida lasten päivittäisen liikunnan suositukset. Lasten tulisi liikkua aktiivisesti kaksi tuntia päivässä, joten liikuntatiloja tarvitaan. Kaiken liikunnan ei toki tarvitse rajoittua isoon saliin, vaan pienemmissäkin tiloissa voi tarjota mahdollisuuksia liikuntaan, esimerkiksi patjahuone, jossa voi rakennella majoja tai hyppiä patjoilla, 15

16 puolapuut/kiipeilylaattoja käytävällä, jne. Lasten vastausten moninaisuudesta huomaa, että lapset todella kaipaavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia enemmän kuin yhden salivuoron viikossa. Työkasvatus ja ympäristöstä huolehtiminen Lapset ovat innokkaita osallistumaan päiväkodin ympäristön hoitoon erityisesti pihalla. Lumen luonti, siivoaminen ja roskien keräys ovat mieleisiä askareita. Erityisesti lapset toivovat mahdollisuutta puutarhan/kukkien hoitoon, kuten istuttamiseen, kasteluun ja haravointiin. Sisätiloissa lapset osallistuvat mieluiten leipomiseen ja ruoanlaittoon. Lasten toivomia kukkienhoitoaktiviteetteja on helppo järjestää piha-alueille isoilla ruukuilla. Myös talkoot ja lasten kokoiset haravat/katuharjat/lapiot tukevat omatoimista ympäristöstä huolehtimista. Sisätiloissa lapset voivat halutessaan osallistua petaamiseen tai muihin pieniin arkiaskareisiin. Leipomiseen tulisi tarjota mahdollisuuksia muulloinkin kuin vain juhlapyhien lähellä, sillä se oli lasten mielestä kaikkein mukavin työkasvatuksen osa-alueista. Pihaleikit Lasten mielestä päiväkodin pihan tulisi olla vaihteleva ja tarjota mahdolllisuuksia monipuoliseen leikkiin. Eniten lapset toivoivat pyöriä, keinuja ja erilaisia pallopelejä. Myös liukumäki, ruutuhyppely, juoksuleikit ja kiipeily ovat suosittuja sekä talvilajeista erityisesti hiihto ja luistelu. Lisäksi mainintoja tuli monista erilaisista leluista, kuten hulavanteista, hiekkaleluista, pulkista ja köysiradasta. Pyöriä, hyppynaruja ja ruutuja varten pihoille tarvitaan asfalttia, laattaa tai muuta tasaista materiaalia. Keinut, liukumäet ja kiipeilytelineet taas vaativat turvahiekkaa tai vastaavaa alleen. Pallopelejä varten heittoseinä tai koripalloteline ja maalit olisivat tärkeitä varusteita. Jotta talvisin päästäisiin pulkkailemaan ja laskemaan liukurilla, pihalla voisi myös olla jonkin verran korkeuseroja. Majojen rakentelua varten puut tai pieni metsikkö olisi oivallinen. Kävelymatkan päässä olisi hyvä olla yleisurheilu-/luistelukenttä, jota olisi helppo hyödyntää. Näin monipuoliseen pihaan päästään harvassa päiväkodissa, sillä piha-alueen koko asettaa rajansa toimintamahdollisuuksille. Siksi myös päiväkodin välittömässä läheisyydessä olevat puistot, metsät ja kentät on hyvä huomioida ulkoiluvälineitä ja kalusteita mietittäessä. Ympäristö lähellä ja kaukana Lasten kiinnostus ympäristöön ulottuu aina lähiretkistä avaruuden tutkimiseen asti. Eniten lapset toivoivat metsään ja luontoon liittyviä retkiä, kuten puukiipeilyä, majan tai teltan rakentamista sekä metsään tai rannalle menoa. Myös jollain kulkuneuvolla (bussi, juna, ratikka, metro) matkustaminen on lasten mieleen. Jonkin verran lapset toivoivat myös eläimiin liittyviä retkiä tai teatteria, mutta toiminnalliset retket veivät selvästi voiton istumisesta. Päiväkodin sijainnin kannalta luonnonläheisyys ja mahdollisuus tehdä kävelyretkiä monipuoliseen maastoon on tärkeä tekijä. Päinvastoin kuin voisi kuvitella, lapset eivät toivoneet niinkään huvipuistoretkiä tai sirkusta vaan mukavaa toiminnallista oleskelua metsässä. Retket ovat lapsista hauskoja ja tuovat vaihtelua arkeen, mutta niiden ei tarvitse olla isoja tai kalliita. Jo päiväkotia suunniteltaessa voidaan kiinnittämällä huomiota lähiympäristöön tarjota paljon vaihtelevia retkimahdollisuuksia. Kävely-/bussimatkan päässä olevat tallit, ranta tai metsä ovat lapsille kaikkein mieluisimpia retkikohteita. Vapaa leikki Lasten toiveet leikeistä sisällä jakautuivat tasaisesti välineleikkien, roolileikkien ja rakenteluleikkien välillä. Mieluisimpia leikkivälineitä olivat kulkuneuvot, dinosaurukset ja barbit. Roolileikeistä 16

17 suosituinta oli kotileikki ja roolivaatteilla leikkiminen. Rakenteluleikit voivat olla erikokoisilla palikoilla rakentelua legoista majojen rakentamiseen. Myös vesi- ja terapiahiekkaleikit ovat lapsista kivoja. Lapsia tulisi voida ohjata leikkimään pienempiin tiloihin myös vapaan leikin aikana, jotta jokaisen leikkihetkestä tulisi onnistunut ja pitkäkestoinen. Kaikkien leikkiessä isossa ryhmätilassa nousee melutaso usein liian suureksi ja hyvätkin leikit muuttuvat yleiseksi hälinäksi. Pienempiä leikkinurkkauksia suosimalla saadaan aikaan jokaiselle rauhallista tilaa. Tämä ei tarkoita välttämättä erillisiä huoneita, vaan tilan jakoa esimerkiksi sermeillä tai kalusteilla. Toisille leikeille on hyvä olla oma huoneensa, kuten esimerkiksi maja-/peuhuleikeille, roolivaateleikeille, vesileikeille ja hiekkaleikeille. Oppiminen ja tiede Lasten kiinnostuksen tekniikkaan huomaa oppimista ja oppimisvälineitä koskevassa kyselykohdassa. Suurin osa lapsista toivoi mahdollisuutta käyttää tietokonetta päiväkodissa. Toisaalta myös kirjat ja satuhetket ovat lapsille tärkeitä. Näiden lisäksi pidettiin myös eskaritehtävistä, muisti-/palapeleistä sekä hyönteisten tutkimisesta. Päiväkodeissa tulisi olla tietokone myös lasten käyttöön. Tietokoneen käytön perustaitojen (hiiren liikuttaminen, näppäimistön käyttö) opettelu jo päiväkoti-iässä on myös perusteltua ajatellen nykyistä yhteiskuntaa, joka on yhä riippuvaisempi tietotekniikasta. Aikuiset voivat lasten kanssa etsiä internetistä tietoa ja kuvia lapsia askarruttavista asioista, jolloin lasten kokemusmaailma laajenee. Myös muita digitaalisia välineitä voisi lasten kanssa käyttää, esimerkiksi kameraa tai videokameraa. Vaikka tietokoneet ovat mielenkiintoisia, ei pidä unohtaa perinteisiä tiedonhankintavälineitä, kirjoja. Lapset haluavat itse katsella kirjoja ja toivovat, että heille luetaan. Monipuolinen päiväkodin oma kirjasto, josta löytyy kuvakirjoja, lyhyitä satuja, pitkiä jatkokertomuksia ja tietokirjoja, on sekä lasten että aikuisten mieleen. Lapsia kiinnostaa myös tutkiminen, joten erilaisia tutkimusvälineitä (luuppeja, mikroskooppi, haaveja, taskulamppuja, jne.) olisi hyvä olla tarjolla joskus ihan omatoimiseenkin tutkiskeluun. Pelin tässä osiossa käy ilmi myös lasten tarve saada tehdä asioita itsekseen, keskittyä palapeleihin, tutkia kirjoja, tehdä tehtäviä, jne. On hyvä muistaa, että lapsille tulee tarjota päiväkodissa mahdollisuus myös toimintaan omassa rauhassa. Taidekasvatus Lapset pitävät monipuolisesta taidetoiminnasta. Askartelua ja puutöitä toivottiin selkeästi eniten. Lähes yhtä mieleisiä olivat soittaminen, laulaminen, piirtäminen ja maalaaminen. Myös ompeleminen, sirkusesitys ja nukketeatteriesitys saivat monta mainintaa. Itse tekeminen ja kokeileminen on erityisen suosittua. Esiintyminen tai toisten esitysten katsominen ei taas ole mielekästä kovin monen mielestä. Lapset ovat kiinnostuneita tutustumaan eri materiaaleihin, soittimiin, teatteriin ja liikuntamuotoihin (sirkus, tanssi). Näitä mahdollisuuksia tulisi olla lasten saatavilla myös omatoimisesti. Mahdollisuus keksiä ja luoda itse on tärkeää ja sitä tulee tukea päiväkodissa kaikin mahdollisin keinoin. Ryhmästä löytyvien taidemahdollisuuksien (askarteluvälineet, stereot, muovailuvaha, jne.) lisäksi päiväkodista voisi löytyä ateljee, musiikkihuone ja verstas, joita kaikki saisivat vuorotellen käyttää. Monipuolisen taidekasvatuksen takaamiseksi päiväkodeissa voidaan myös yhdistää aikuisten osaamista mm. yhteisillä musiikkituokioilla, joita säestävät säestystaitoiset, taidepäivillä, jolloin esim. huovutusta opettaa sitä osaava, jne. Lasten töitä ja taitoja tulisi myös arvostaa antamalla lasten näyttää osaamistaan taidenäyttelyillä, omilla esityksillä sekä dokumentoimalla lasten työprosesseja. 17

18 Vanhemmat Vanhempien toiveissa päiväkoti on pieni ja kodinomainen luonnon keskellä sijaitseva rakennus, jonne on vaivatonta kulkea autolla tai kävellen. Toisaalta toivottiin päiväkoteja myös hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle ja juna-aseman viereen. Monet kiittelevät Metsämajan ja Heikelintien päiväkotien ympäristöä. Toiveena on, että päiväkodin lähiympäristö tarjoaisi paljon erilaisia retkeilymahdollisuuksia, joita päiväkodissa sitten hyödynnettäisiin. Päiväkodin sisätiloissa vanhemmat arvostavat monipuolisia toimintamahdollisuuksia, pienryhmätiloja ja kunnollisen kokoista eteistä lasten vaatteiden ja tavaroiden säilyttämiseen. Jos päiväkodissa on useampi ryhmä, on toivottavaa, että jokaisella ryhmällä olisi oma sisäänkäynti ja eteinen, jotta päiväkoti vaikuttaisi kokoaan pienemmältä. Päiväkodin piha-alueella tulisi olla erilaisia ympäristöjä, niin rakennettuja kiipeilytelineitä ja leikkimökkejä, kuin luonnon omia virikkeitä. Vaihtelevuuden lisäksi turvallisuus on tärkeä näkökulma vanhemmille. Erityisesti aidan ja porttien tulee olla tarpeeksi korkeat ja sellaiset, ettei lapsi voi niitä itse avata. Pihan tulee olla hyvin valaistu, eikä leikkipaikkoja saisi olla sellaisten kulmien takana, jonne aikuisten on hankala nähdä. Auringolta ja sateelta tulee myös olla mahdollisuus suojautua joko puiden alla tai katoksessa. Vanhemmat myös toivovat, että pienten ja isojen pihat olisi selkeästi erotettu toisistaan, jotta pienemmillä olisi leikkirauha. Päivähoidon palveluissa vanhemmat toivovat, että lapselle olisi mahdollista palata vanhaan hoitopaikkaan esimerkiksi vanhemman hoitovapaan jälkeen. Sisarusten toivotaan pääsevän aina samaan päiväkotiin ja esiopetusta toivotaan järjestettäväksi siinä yksikössä, missä lapsi on päivähoidossa ollut. Nämä toiveet ovat sinänsä ristiriidassa sen kanssa, että päiväkodin tulisi olla pieni, sillä mitä enemmän pieniä yksiköitä on, sitä harvemmin nämä toiveet pystytään toteuttamaan. Koska vanhemmat toivovat osaksi päiväkodilta erilaisia asioita, olisi hyvä tarjota monipuolisia vaihtoehtoja päivähoitopaikaksi, jotta jokaiselle löytyisi jotain. Henkilökunta Rakennus Päivähoidon työntekijät toivovat että päiväkoteja tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota riittävään valaistukseen, hyvään ilmastointiin ja tuuletusmahdollisuuksiin sekä riittävään määrään sähköpistokkeita. Valaistuksen toivotaan olevan säädettävissä ja monikäyttöinen niin, että huoneen valoja voi kytkeä päälle erikseen. Kohdevalot helpottavat toimintaa ja esimerkiksi lepohuoneessa olisi tärkeää olla lukulamppu. Ikkunoiden toivotaan olevan isoja ja lasten tasolla, mutta myös sälekaihtimin varusteltuja, jotta valon määrää voi säädellä. Jokaisessa päiväkodin tilassa, myös laitoshuollolla, toivottaisiin olevan turvalliset tuuletusikkunat, jotka on varustettu hyönteisverkoin. Tilojen toivotaan olevan esteettömiä, eli ei kynnyksiä tai rappusia. Jos käytäviä pitää rakentaa, niiden toivotaan olevan tarpeeksi isoja, että esim. ruokakärryt voi ohittaa turvallisesti. Ryhmän tilat eivät saisi olla kahdessa kerroksessa, koska kulku ja valvonta vaikeutuu kohtuuttomasti. Lattiat eivät missään tapauksessa saisi olla liukasta materiaalia. Erityisesti wc-tilat ja ruokatilat ovat monissa päiväkodeissa kaikuvia, mikä aiheuttaa ongelmia. Kaikenlaisia melua ja kaikumista vähentäviä materiaaleja toivotaan joka tilaan. Tarvitaan myös äänieristettyjä tiloja mm. vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin. Ryhmätilat Vesipisteet tulisi olla sekä aikuisen että lasten tasolla, jotta kenenkään ei tarvitse kumarrella/kurkotella/kiipeillä. Vesipisteitä tulee myös olla tarpeeksi jokaisessa ryhmässä. Wc:n vesipisteiden yläpuolella tulisi olla peili ja paperiteline myös lapsilla. Jos paperiteline ei ole 18

19 lavuaarin välittömässä läheisyydessä, lapset kastelevat lattian hakiessaan kuivauspaperia. Kunnolliset vesipisteet helpottavat myös taidevälineiden puhdistamista. Wc-tiloihin toivotaan myös tarpeeksi pönttöjä lapsiryhmän kokoa ajatellen, ettei tule turhaa jonottamista, sekä suihkutusmahdollisuutta myös isompien puolella. Eteistiloissa on monien työntekijöiden mielestä parantamisen varaa. Kaikkialla pitäisi aina olla tuulikaappi, jotta kylmä ilma ei leviä koko taloon. Kuraeteisen tulisi olla tarpeeksi laaja vaatteiden huuhtelua ja kuivatusta ajatellen. Koska nykyisin suurinta osaa haalareista tai hanskoista ei saa pistää kuivauskaappiin, toivotaan toisenlaisia kuivausratkaisuja, esimerkiksi kuivaushuonetta ts. puhallinta kuraeteiseen. Kuravaatteiden huuhteluun ja kuivatukseen tulee myös olla tilaa, eli kunnolla mietitty järjestely, miten kuravaatteet suihkutetaan ja valutetaan. Koska lapsilla on usein päiväkodissa vähintään kahdet kengät, ulkovaatteita, kuravaatteita ja vaihtovaatteita, tulee kaikille tavaroille olla suunnitellut tilat ja myös lasten lokeroiden pitäisi olla tilavat sekä lasten kokoiset niin, että he yltävät itse ottamaan ja laittamaan vaatteitaan niihin. Jokaisella lapsella pitäisi olla oma lokero jo hygieniasyistäkin. Henkilökunnan tilat Myös työntekijöiden tiloihin toivotaan pientä suunnittelua. Laitoshuollon ja keittiön tilojen toivotaan olevan tilavia, ergonomisia ja laitteiden ajanmukaisia. Työntekijät toivovat omaa sisäänkäyntiä ja tuulikaappia, josta olisi lyhyt matka pukuhuoneisiin. Kaikilla tulisi olla tilava lukollinen säilytyskaappi. Mahdollisuus suihkussa käyntiin olisi suotavaa. Aikuisten wc:tä toivotaan ryhmätilojen lähelle. Kahvihuoneeseen toivotaan myös riittävän suurta pöytää, jonka ympärille mahtuvat kokoustamaan kaikki päiväkodin työntekijät keittiö- ja huoltohenkilökunta mukaan luettuna. Ilmoitustaulua toivotaan lähelle pukuhuonetta tai aikuisten sisäänkäyntiä, jotta se olisi helppo tarkistaa joka päivä ohi kulkiessaan. Tavarat ja tarvikkeet Tavaroiden ja kalusteiden toivotaan olevan tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi sänkyjä tulee voida siirtää ilman selkää rasittavaa nostelua. Materiaalien tulee olla helposti puhdistettavia ja kalusteiden helposti siirreltäviä, jotta laitoshuollon työskentely olisi sujuvaa. Säilytystilan puute vaivaa lähes kaikkialla. Tavaroille tulee olla kunnollisia isoja varastoja, jotta esimerkiksi huonekaluja ei tarvitse säilyttää siivouskomerossa siivoojan tiellä. Yhteiset isot liikuntaväline- ja musiikkivarastot ovat tärkeitä mutta myös jokaisessa ryhmässä tulee olla kaappitilaa säilytykseen. Ryhmätiloissa istuma-/ruokailupaikkoja toivotaan olevan aina pari ylimääräistä, sillä lasten ja aikuisten määrä vaihtelee ja usein ryhmässä voi olla myös joku ulkopuolinen mukana, kuten harjoittelija, terapeutti tai tutustumassa oleva perhe. Pienten puolella ryhmän koko saattaa kasvaa kesken vuoden jonkun täyttäessä kolme, jolloin ryhmään mahtuu uusi lapsi. Myös pienryhmätilaan olisi hyvä saada pöytä, jotta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi askarteluun. Turvallisuuteen vaikuttavat myös pienet asiat; jokaiselle ryhmälle oma matkapuhelin, jonka voi ottaa ulos ja retkille, lukittavat kaapit joka ryhmään mm. lasten tietoja varten, aikuisille oma naulakko lasten eteiseen, laastarikaappi jokaisen ryhmän eteiseen ja kuivatustilaa/tasoja lasten taideteoksille. Erityisesti toivottiin myös ryhmiin kannettavia tietokoneita niin opetus- kuin suunnittelukäyttöön. Nykyinen malli, jossa ehkä talossa on joku yhteinen kone, jota mahdollisesti voidaan lasten kanssa käyttää, ei toimi. 4.7 TILAKARTOITUKSESSA ESIIN TULLEIDEN ASIOIDEN HUOMIOIMINEN TULEVAISUUDEN PÄIVÄKOTIVERKOSSA Tilakartoituksessa huomioituihin päiväkotitilojen puutteisiin tulee kiinnittää päiväkotiverkkoa suunniteltaessa huomiota. Koska suurin osa päivähoidon tiloista on remontin tarpeessa, tulee pohtia niiden säilyttämisen ja korjaamisen mielekkyyttä suhteutettuna vielä jäljellä olevaan käyttöikään ja toisaalta uuden rakennuksen rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin. Kun 19

20 päiväkotirakennus on kunnolla suunniteltu ja varta vasten käyttötarkoitustaan varten rakennettu, ovat sen käyttöikä ja kunnossapitokustannukset pienemmät kuin nopeasti ja edullisesti pystytetyillä valmistalopaketeilla. Esimerkkinä valmistalojen ongelmista voidaan pitää Puistokujan päiväkotia, joka jo nyt 23 vuoden jälkeen on käyttöikänsä päässä. Puistokujan päiväkodissa on ollut sen ensimetreistä lähtien paljon ongelmia ja korjattavaa. Vanhemmat ja työntekijät arvostavat talon pientä kokoa ja keskeistä sijaintia, mutta parakkitaloratkaisussa jouduttiin heti ensimmäisten toimintavuosien aikana korjaamaan huonoa akustiikkaa, lisäämään lämpöeristettä, vaihtamaan valaistusratkaisuja sekä kaatamaan seiniä ja uusimaan niiden pintamateriaaleja. Talon lattia oli täysin sopimaton ja liian heikko päiväkotikäyttöön, se kumisi, oli kylmä eikä kestänyt lämminvesivaraajan painoa. Ilmanvaihto piti uusia kokonaan, kun välikattoon kondensoitui vettä. Sisäilman mittauksia tai koepaloja seinästä on otettu ainakin neljä kertaa, viimeisin huhtikuussa Vaikka huonejärjestystä yritettiin parannella jälkikäteen, puuttuu talosta tarpeellisia pienryhmätiloja ja mm. liikuntasali sekä kunnolliset laitoshuoltotilat. Myös keittiö jouduttiin remontoimaan kokonaan vastaamaan päiväkodin laitoskeittiötarpeita. Uusia huolenaiheita päiväkodissa ovat katto- ja julkisivukorjaukset. Vuonna 2009 pystytetyssä Kasavuoren väliaikaisessa päiväkodissa, ns. Paviljongissa, on ollut jo nyt samanlaisia ongelmia kuin Puistokujalla. Alle vuodessa rakennuksen akustiikkaa on jouduttu korjailemaan, eikä se vieläkään ole tarpeeksi hyvä. Talossa on selkeitä toiminnallisia puutteita tilasuunnittelussa, mm. henkilökunnan tilat ovat liian ahtaat, yhteiskäyttötiloja ei ole ja yhden ryhmän tilat toimivat läpikulkutilana toiseen ryhmään. Valmistalojen tiloja ei rakennusteknisistä syistä ole mahdollista muunnella samalla tavalla kuin paikalleen rakennettujen päiväkotien tiloja. Vuonna 1997 rakennetussa päiväkoti Pikku Akatemiassa ei normaalien vuosihuoltokunnostusten lisäksi ole tarvinnut tehdä erillisiä suurempia remontteja. Pihaa ja tontin käyttöä ei ole kuitenkaan suunnitteluvaiheessa mietitty loppuun asti, joten jälkikäteen on toivottu tehtäväksi parannuksia mm. pihavalaistuksen ja käytettyjen materiaalien suhteen. Vertaamalla Puistokuja päiväkodin ja Pikku Akatemian kunnossapidon ja korjausten määrää, on helppo nähdä valmistalorakentamisen puutteet. 4.8 VANHAN JA UUDEN RAKENNUSKANNAN KUNTOSEURANTASUUNNITELMA JA VALVONTA Kaupungin rakennuksiin tehdään viiden vuoden välein kuntotarkastus, jonka perusteella päätetään korjaustyöt kymmenen vuoden aikavälillä. Lisäksi joka vuosi kerätään päiväkodeilta korjaustarvelista, joista viedään tarpeelliset korjaukset investointisuunnitelmaan. Näin toimitaan kaikkien kaupungin rakennusten kohdalla, yhdelläkään hallinnonalalla ei ole omaa kuntoseurantasuunnitelmaa. Valitettavasti nykyistä käytäntöä ei ole koettu päiväkotien puolelta kovin toimivaksi, sillä vain harvat heidän ilmoittamansa korjaustarpeet on todella korjattu. Kaupungin talousarviosta 2010 ja taloussuunnitelmasta löytyy investointikohdasta päiväkotirakennusten tarvitsemia korjaustarpeita, jotka on kaikki siirretty seuraaviin vuosiin. Vuonna 2010 ei siis tehdä mitään suurempia korjaustöitä normaalin kunnossapidon lisäksi. Koska päiväkotien korjauksia on koko ajan siirretty, monet rakennukset ovat päässeet huonoon kuntoon. Jonkun tahon tulisikin seurata, että taloja kunnostetaan säännöllisesti, jottei tapahtuisi nykyisen kaltaista tilannetta, jossa tärkeät korjaukset ovat kasaantuneet ja rakennusten uudistaminen aiheuttaa suuria yhtäaikaisia kustannuksia. 20