Puistolanraitin ala-asteen koulu. Opetussuunnitelma 2013
|
|
- Martti Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puistolanraitin ala-asteen koulu Opetussuunnitelma 2013
2 Sisältö 1 Koulun työn perusta Arvoperusta Koulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat Oppilaiden osallisuus Yhteistyö nivelvaiheissa Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Tuntijako Kieliohjelma Alueellisen yhteistyön ja koulukohtaisen ryhmänmuodostuksen periaatteet Koulun painotukset Oppilaaksiotto Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta Työelämään tutustuminen (TET) Oppimisen ja kasvun edistäminen Yleinen tuki Tehostettu tuki Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Erityinen tuki Pedagoginen selvitys HOJKS Opetuksen järjestäminen Yhteiset opetusjärjestelyt Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Esiopetuksen järjestäminen perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittaville (startti) Joustava perusopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Hyvinvointi ja oppimisympäristön turvallisuus huolto on oppilaan hyvinvoinnin turvaamista Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoiminta Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Kouluruokailu Koulumatkat Koulunkäyntiavustajatoiminta
3 6.6 Muut tukipalvelut Muu yhteistyö Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa Kansainvälinen yhteistyö Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Puistolan alueen koulujen yhteiset oppilasarvioinnin periaatteet Vuosittaiset arvioinnin muodot Puistolassa Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas Vuosiluokkiin sitomaton opetus Päättöarvioinnin periaatteet Todistukset Oppiaineiden arvosanojen kriteerit Koulun toiminnan arviointi Puistolanraitin ala-asteella Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Oppiaineiden ja aineryhmien/kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä vuosiluokat Toinen kotimainen kieli Ruotsi A Vieraat kielet Englanti A Saksa A Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki KUVATAIDE Käsityö Liikunta Liitteet...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2
4 Opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Puistolanraitin ala-asteella oppilaille tarjotaan hyvät perustiedot ja -taidot elämää varten turvallisessa ja yksilölliseen kasvuun rohkaisevassa kouluympäristössä yhteistyössä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilaat arvostavat itseään ja muita sekä suhtautuvat myönteisesti työhönsä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omat kykynsä ja mahdollisuutensa ja kannustetaan heitä kehittämään niitä. Oppilaille pyritään tarjoamaan oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaissa pyritään kehittämään kykyä tietoisten arvovalintojen tekoon. Kasvatuksen päämääränä on, että oppilaat oppivat ottamaan toiset huomioon, hyväksyvät erilaisuuden ja kykenevät toimimaan yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Oppilaita pyritään ohjaamaan itsenäiseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä oman työnsä arviointiin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan halu ja valmiudet jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaat omaksuvat elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja sekä oppimisen taitoja. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, kriittisiä ja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. ta ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja luonnosta. Vanhan Puistolan alueen koulut toimivat yhteistyössä keskenään sekä kotien ja lähiyhteisöjen kanssa. Oppilaiden osallisuus Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Tärkeänä vaikuttamisen väylänä toimii koulun oppilaskunta ja sen hallitus. 3
5 Tuntijako Koulussamme noudatettava tuntijako on seuraava: Äidinkieli A1-kieli B1-kieli Matematiikka Biologia/Maantieto 2 1 Fysiikka/Kemia 1 1 Terveystieto Ympäristö- ja luonnont Uskonto/Elämänkatsomus Historia 1 2 Musiikki * 1 Kuvataide * 2 Käsityö Liikunta TT-aineiden välys 1 1 Valinnaisuus 1 Yhteensä Vapaaehtoinen A2-kieli Puistolan alueen koulut sitoutuvat opetussuunnitelmassa yhtenäisiin minimitavoitteisiin. Tähdillä merkityissä kohdissa sovelletaan koulukohtaisia opetusjärjestelyjä. Kieliohjelma 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk A1 englanti A2 ruotsi A2 saksa Puistolanraitin ala-asteella tarjotaan A2-kielenä ruotsia ja saksaa. A2-saksan kieliryhmä voidaan muodostaa yhteisenä ryhmänä alueen kahden koulun kesken. Koulun painotukset Oppilaaksiotto Puistolanraitin ala-asteella painotetaan äidinkieltä, kirjallisuutta ja ilmaisua. Luokkaastekohtaiset teemat toteutetaan vuosittain. Painotusalueemme toteutuu myös pajapäivien tavoitteissa ja sisällöissä. Puistolanraitin ala-asteen koulussa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksymiä oppilaaksioton periaatteita ja kriteereitä. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Äidinkielipainotteisena kouluna olemme päättäneet sijoittaa kolmannelle, neljännelle ja viidennelle luokalle yhden vuosiviikkotunnin enemmän äidinkieltä kuin Helsingissä keskimäärin. 4
6 Koulussa toteutetaan yhden vuosiviikkotunnin laajuiset pajapäivät syksyisin ja keväisin. Työpajatyöskentelyn teemat, jotka on sidottu koulun painotus- ja kehittämisalueisiin, päätetään vuosittaisen toimintasuunnitelman yhteydessä. Selvitys koulussa annettavasta yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta Osa-aikaisen erityisopetuksen tehtävä on tukea oppilaita oppimisvaikeuksissa sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä. Opetuksen yleiseen tukeen kuluvat erityisopetus, tukiopetus ja muut luokassa tehtävät erityiset järjestelyt opetuksen tukemiseksi. Yhdessä luokanja/tai aineenopettajien sekä tarvittaessa oppilashuollon kanssa määritellään oppilaan osaaikaisen erityisopetuksen tarve. Osa-aikaisen erityisopetuksen ollessa säännönmukaista ja suunniteltua oppilas on tehostetun tuen piirissä ja hänelle tehdään tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Opetus tapahtuu joustavasti tarpeen mukaan joko samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Huoltajalle tiedotetaan lapsen saamasta osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Kun yleinen tai tehostettu tuki ei riitä, voidaan oppilaalle hakea erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätöksellä opetus toteutetaan joko integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisen tuen päätös tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvaa perusopetuksen oppimäärien suorittamisen. huolto huollon tavoitteina on oppilaan opiskelun kokonaisvaltainen tukeminen, arjen huolenpito, varhainen ongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen. huoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori, erityisopettajat sekä opettajakunnan edustajia. Ryhmä toimii yhteistyöelimenä, joka pyrkii edistämään oppilaan hyvinvointia ja ehkäisemään ennalta oppilaan oppimisvaikeuksia ja auttamaan sopeutumisongelmissa, sekä tukemaan opettajia työssään. Ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys opetus- ja kasvatustyössä. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolinen sitoutuminen lapsen opiskelulle ja kasvulle asetettuihin tavoitteisiin. Yhteistä kasvatustyötä tukevat huoltajien ja opettajien väliset keskustelutuokiot sekä vanhempainillat. Huoltajat voivat vaikuttaa koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen aktiivisen johtokunnan kautta. Vanhemmilla on myös mahdollisuus muodostaa luokkatoimikuntia sekä osallistua vanhempainyhdistyksen toimintaan. Yhtenäisen peruskoulun toteutuminen alueella Puistolanraitin ala-aste toteuttaa Puistolan peruskoulun kanssa alueellisesti yhtenäistä peruskoulua. Koulujen opetussuunnitelmat on tehty yhteistyössä ja niiden yleiset ja ainekohtaiset tavoitteet ovat pääosin samat. arviointi on yhtenäinen molemmissa kouluissa. Koulut päättävät yhdessä tilojen ristiin käytöstä sekä järjestävät iltapäivätoiminnan alueellisena yhteistyönä. Kouluilla on myös jonkin verran yhteisiä opettajia. Koulujemme johtokunnat sekä vanhempainyhdistykset tekevät runsaasti alueellista yhteistyötä. 5
7 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Alueella on yhteistoimintasuunnitelma päiväkotien ja koulujen välillä. Kuudennen luokan oppilaat käyvät tutustumassa Puistolan peruskouluun. Keväällä järjestetään tapaamisia 6. luokkien luokanopettajien ja Puistolan peruskoulun oppilashuoltoryhmän kesken, jossa käsitellään tulevien 7. luokkalaisten yksilöllisiä tarpeita. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Iltapäivätoimintaa järjestävät Puistolan alueella ne toimijat, jotka ovat tehneet Opetusviraston iltapäivätoiminnasta vastaavien kanssa toiminnastaan sopimuksen. Toimintaa järjestetään Puistolanraitin ala-asteen koulussa ja Puistolan peruskoulussa sekä Puistolan kirkolla. Iltapäivätoimijat ja toimintapaikat tarkennetaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Oppilaiden osallisuus Oppilaan arviointi Itsearviointi Koulussa on toimiva oppilaskunnan hallitus. kunta osallistuu kaupungin lasten- ja nuorten osallisuushankkeisiin. Koulussamme kehitetään oppilaiden vuorovaikutustaitoja osana muuta opetusta yhden vuosiviikkotunnin verran kaikilla luokka-asteilla. Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Oppilaan itsearviointitaitoja harjaannutetaan ensimmäisestä luokasta lähtien. Luokilla 1 6 oppilaat saavat arviointipalautetta kolme kertaa lukuvuoden aikana arviointikeskustelun, väliarvioinnin ja lukuvuositodistuksen muodossa. Luokilla 7 9 lukuvuoden aikana arviointipalaute annetaan arviointikeskustelun, jaksoarviointien ja lukuvuositodistuksen muodossa. Todistukset Puistolan alueen kouluissa Välitodistus Kirjallinen väliarviointi annetaan syyslukukauden päätteeksi. Väliarviointi noudattaa lukuvuositodistuksen mallia. Lukuvuositodistus Luokilla 1 2 käytetään sanallista arviointia. Kolmannesta luokasta eteenpäin todistuksessa arvioidaan numeerisesti kaikki oppiaineet. Yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskelevaa oppilasta arvioidaan HOJKS:ssa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajankohtaisiin koulutushaasteisiin. 6
8 Puistolanraitin ala-asteen koulun opetussuunnitelma Puistolanraitin ala-asteen historia Puistolanraitin ala-asteen koulu on nykyisessä muodossaan uusi koulu. Sillä on kuitenkin pitkät perinteet puistolalaisessa kouluhistoriassa. Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että Puistola on kasvanut koulunsa ympärille. 1 Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Kansakoulutoiminta nykyisellä paikallaan käynnistyi vuonna Kaksikerroksinen hirsitalo oli oppilasmäärältään perimätiedon mukaan Helsingin pitäjän suurimpia, ellei suurin koulu. Kun koulurakennus vuonna 1929 paloi, jo seuraavana vuonna 1930 rakennettiin tilalle uusi koulurakennus, joka on vieläkin kauniisti saneerattuna käytössä. Kun oppilasmäärä edelleen kasvoi, rakennettiin vuonna 1964 viereen punatiilinen kaksikerroksinen rakennus. määrät Puistolassa jatkoivat kasvuaan ja lisätilaa tarvittiin. Vuonna 1985 valmistui Nurkkatien monitoimitalo, jossa toimintansa aloitti Nurkkatien ala-asteen koulu. Sekä opettajat että oppilaat siirtyivät Nurkkatielle ahtaaksi käyneeltä Puistolan ala-asteelta. Nurkkatien ja Puistolan ala-asteiden kohdalla ympyrä sulkeutui elokuussa 2013, kun koulut yhdistyivät Puistolanraitin ala-asteen kouluksi, joka toimii kolmessa toimipisteessä Puistolassa. Monet nykyisten oppilaiden vanhemmista ja jopa isovanhemmista ovat käyneet samaa koulua kuin jälkikasvu nyt. Tai elleivät samannimistä koulua, niin ainakin samassa koulurakennuksessa toiminutta koulua. Hyvä ja lämmin ilmapiiri koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien välisessä yhteistyössä edistää viihtyvyyttä ja hyvien oppimistulosten saavuttamista. Opetussuunnitelma on opettajan työväline ja apu oman työnsä suunnittelussa. Sen pohjana ovat peruskoululain ja -asetuksen määräykset, opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet sekä Helsingin kaupungin linjaukset. Koulun opetussuunnitelma on muuttuva asiakirja. Sen tavoitteena on kehittyä aikaansa seuraten ja näin antaa suuntaa kehittyvälle koululle. Opetussuunnitelmaa täydentää koulun vuosittainen työsuunnitelma. Helsinkiläisten koulujen arvot perustuvat seuraaviin asioihin: jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta 7
9 ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Puistolanraitin ala-asteen koulu sitoutuu noudattamaan Helsingin kaupungin opetustoimen yleistä arvopohjaa. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Puistolanraitin ala-asteen koulu on oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan työpaikka, jossa yhteisillä tavoitteilla luodaan hyvät edellytykset oppimiselle ja kasvamiselle. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet on kirjoitettu yhteistyönä alueen kolmen koulun kanssa. Koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilaat arvostavat itseään ja muita sekä suhtautuvat myönteisesti työhönsä. Siihen pyritään ohjaamalla oppilaita tunnistamaan omat kykynsä ja mahdollisuutensa ja kannustamalla heitä kehittämään niitä. Oppilaille pyritään tarjoamaan oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaissa pyritään kehittämään kykyä tietoisten arvovalintojen tekoon. Tasapainoinen elämä edellyttää oman kulttuurin tuntemusta sekä avoimuutta ja suvaitsevuutta muita ihmisiä ja erilaisia kulttuuritaustoja ja katsomuksia kohtaan. Tähän liittyy olennaisesti ihmisten välinen tasa-arvo sukupuolesta, rodusta tai varallisuudesta riippumatta. Päämääränä on, että oppilaat oppivat ottamaan toiset huomioon, hyväksyvät erilaisuuden ja kykenevät toimimaan yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on, että oppilaat kykenevät suunnittelemaan työnsä ja ponnistelemaan saattaakseen sen loppuun sekä iloitsemaan omista ja toisten aikaansaannoksista. Oppilaita pyritään ohjaamaan itsenäiseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä oman työnsä arviointiin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan halu ja valmiudet jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaat omaksuvat elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja sekä oppimisen taitoja. Oppilaita kasvatetaan tietoisiksi omista kyvyistään, menettelytavoistaan, toiminnastaan, ajattelustaan ja opiskelustaan. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, kriittisiä ja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. ta ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja luonnosta. Puistolanraitin ala-asteen koulu ja Puistolan peruskoulu toimivat yhteistyössä keskenään sekä kotien ja lähiyhteisöjen kanssa. Alueelle on laadittu yhteiset Puistolan pelisäännöt, joiden tarkoitus on tukea kotien kasvatustyötä. 8
10 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli. Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. 2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin moni- 9
11 puolisia mahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan välittömästi. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppimisympäristön käsitetään koostuvan fyysisestä, sosiaalisesta ja virtuaalisista oppimisympäristöistä. Oppilaat ovat mukana Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli. Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehit- 10
12 tämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Puistolanraitin ala-aste on vehreässä ympäristössä sijaitseva lähikoulu, josta on hyvät kulkuyhteydet ympäri Helsinkiä. Hyvät kulkuyhteydet tekevät opintoretket ja käynnit luontevaksi osaksi koulun arkea. Koulu tekee monipuolista lähiyhteistyötä alueen koulujen, seurakunnan, urheiluseurojen, kirjaston sekä päivähoidon ja nuorisotoimen kanssa. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat Puistolanraitin ala-asteella osa oppilaiden oppimisympäristöä. Verkko-oppimisessa hyödynnetään olemassa olevia virtuaalisia oppimisalustoja. Verkkooppimista kehitetään tutustumalla uusien sovellusten tuomiin mahdollisuuksiin. Puistolanraitin ala-asteen koulusta on pyritty luomaan hyvä ja turvallinen työpaikka oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Jokaisen työllä on oma tärkeä arvonsa. Ihmisten ja heidän työnsä kunnioittaminen luo perustan niille tavoitteille, joiden mukaisesti koulussa toimitaan. Koulumme toimintaa ohjaavat koulun järjestyssäännöt. Koulu on sitoutunut alueen koulujen, nuorisotoimen ja huoltajien yhdessä luomien Puistolan pelisääntöjen mukaiseen kasvatusajatteluun. Turvallisen ja hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi on tärkeää puuttua ajoissa ongelmatilanteisiin. Kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kriisitilanteita varten on luotu toimintamallit, jotka ovat osa opetussuunnitelmaa. Koulussa on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Puistolanraitin ala-asteella pidetään tärkeänä yhteisöllistä toimintakulttuuria ja yhdessä toimimisen edistämistä. Osa opetuksesta on mahdollista järjestää opettajien samanaikaisopetuksena. Samanaikaisopetusta toteutetaan silloin, kun se katsotaan oppilaan oppimista edistäväksi opetuksen järjestelyksi. Rinnakkaisluokkien yhteistyötä ja samanaikaisopetuksen toteuttamista tuetaan koulussa fyysisillä opetusjärjestelyillä ja toiminnallisilla rakenteilla. Koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria tukevat edellä kuvatun lisäksi koulun yhteiset juhlat, tapahtumat, teemapäivät ja -viikot sekä valinnaiskurssit. Koulussamme edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta tekemällä opintokäyntejä eri kulttuurikeskuksiin, osallistumalla näiden tarjoamiin kursseihin sekä järjestämällä koulussa tapahtumia, joissa oppilaat tutustuvat eri kulttuureihin ja kohtaavat näiden edustajia. 2.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä. Oppilaat tun- 11
13 nistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko-oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä. Koulussa käytetään vaihdellen erilaisia opetusmenetelmiä ja työmuotoja, jotka parhaiten palvelevat kulloistakin oppiainetta, oppimistapahtumaa tai tavoitetta. Erilaisten oppijoiden tarpeet otetaan huomioon. Opettaja toimii työn ohjaajana ja oppilas aktiivisena tiedon etsijänä, valikoijana ja soveltajana. Opetuksessa käytettäviä työtapoja ovat muun muassa itsenäinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely, projektit, opetuskeskustelut sekä kyselevä ja esittävä opetus. Opetusta voidaan monipuolistaa, syventää ja eheyttää draaman, leikin ja ilmaisun keinoin sekä työpajoilla, opintoretkillä ja mahdollisilla leirikouluilla. Verkko-oppimisympäristöjä ja Fronter -työalustaa käytetään opetuksessa yli ainerajojen. 2.4 Oppilaiden osallisuus Koulussa on avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, jossa oppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaan kehittymistä aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he voivat koulussa vaikuttaa koulun asioihin. Heillä on mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulussa tehtävään päätöksentekoon yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä. 12
14 Koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaita vastuulliseen ja demokraattiseen päätöksentekoon osana koulun arkea. Oppilaiden näkemykset huomioidaan opettajan pedagogisen harkinnan mukaan opetuksen, arvioinnin ja luokan toiminnan sekä oppimisympäristön ja toimintakulttuurin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulussa oppilaita edustaa oppilaskunnan hallitus. Jokaiselta luokalta oppilaat valitsevat luokkansa edustajat oppilaskunnan hallitukseen. kunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti oppilaskunnan hallituksen ohjaamisesta vastaavan opettajan kanssa. kunnan hallitus osallistuu koulun päätöksentekoon soveltuvin osin. Oppilaiden osallisuus näkyy jokavuotisessa oppilaiden osallisuus-hankkeessa, jossa oppilaskunta päättää vuosittaisen kehittämiskohteensa. Lukuvuosittaisessa koulun toiminnan suunnittelussa arvioidaan oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja. Kehittämisalueet otetaan esille myös oppilaskunnan hallituksen kokouksessa. 2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa. Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen. Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto-ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Nivelvaiheen yhteistyöstä on kerrottu myös kohdassa Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteellisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esi- ja alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle 13
15 henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja - tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet. 2.7 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa. Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi. Koulun opetussuunnitelma on vanhempien nähtävissä sähköisessä muodossa. Opetussuunnitelma sisältää arviointiperusteet ja oppilaan tukeen liittyvät periaatteet. Toimintasuunnitelma sisältää vuosittaisen opetuksen järjestämisen suunnitelman. Juhlat, tapahtumat ja avoimien ovien päivät ovat merkittävä osa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koko koulun vanhempia edustava vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa. 14
16 Jokaisen luokan lukujärjestykset ovat sähköisessä muodossa huoltajien nähtävillä. Opettaja tiedottaa luokan toiminnasta luokan vanhempia toimintasuunnitelmaan kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Opettajan ja vanhempien yhteistyö toteutuu myös vanhempainilloissa ja tarpeen mukaan järjestettävissä tapaamisissa. Luokkatoimikunnat edistävät luokkakohtaista vanhempien keskinäistä yhteistyötä. Vanhemmat saavat tietoa lapsensa edistymisestä ja koulun käynnistä oppilasarvioinnin, lukuvuoden aikana annettavien todistusten ja arviointikeskustelujen välityksellä. Jokainen oppilas osallistuu vähintään kerran lukuvuodessa opettajan kanssa käytävään arviointikeskusteluun, johon osallistuu oppilaan lisäksi tämän huoltaja tai huoltajat. Arviointikeskustelussa käsitellään kunkin oppilaan opiskelua, edistymistä opinnoissa ja muita koulunkäyntiin liittyviä asioita. Tarvittaessa keskusteluja käydään useammin. Koulu ohjaa vanhempia tukemaan oppilaiden päivittäistä koulutyötä kotona. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän päivittäisestä koulutyöstä. Luokassa oppilasta tuetaan myös oman työn arvioimisessa. Opettaja ja vanhemmat keskustelevat tukiopetuksen tarpeesta ja toteutuksesta. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tukee myös urheiluseurojen, seurakuntien, nuorisotyön ja muun seuratoiminnan kanssa tapahtuva toiminta. Kaikkea kodin ja koulun välistä yhteistyötä arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. 2.8 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Liitteenä on Helsingissä noudatettava tuntijakotaulukko. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja kunnan linjauksen pohjalta. Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden vuosiviikkotunnit vuosiluokilla 1 6 ovat seuraavat: 1 2 vuosiluokat: tuntia 3 4 vuosiluokat: tuntia 5 6 vuosiluokat:24 26 tuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7 9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. 15
17 Äidinkieli 7 7 6* 5* 4* 5 A1-kieli B1-kieli Matematiikka Biologia/Maantieto 2 1 Fysiikka/Kemia 1 1 Terveystieto Ympäristö- ja luonnont Uskonto/Elämänkatsomus 1 1 1* 1 2* 2 Historia 1 2 Musiikki * 1 Kuvataide ** 2 Käsityö Liikunta TT-aineiden välys 1 1 Valinnaisuus 1 Yhteensä Vapaaehtoinen A2-kieli Puistolan alueen koulut sitoutuvat opetussuunnitelmassa yhtenäisiin minimitavoitteisiin. * Tähdillä merkityissä kohdissa sovelletaan koulukohtaisia opetusjärjestelyjä. ** Kuvataiteen oppimäärästä on tarkoitus käyttää 1vvh taidehistorian opetukseen integroiden kuvataiteen ja historian opetusta. 2.9 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1 2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3 6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7 9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Puistolan ala-asteen kielitarjonta on osa koko alueen kielitarjontaa. 16
18 Koulu / kielet 3lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk Puistolan peruskoulu A1 -englanti A2 -ruotsi A2- saksa* B1 -ruotsi B1 -englanti B2 -saksa 2 2 B2 -ranska 2 2 Puistolanraitin ala-aste A1 -englanti A2 -ruotsi A2 -saksa * A2-kielen ryhmä voidaan toteuttaa Puistolan koulun yhteisenä ryhmänä. Opetus toteutetaan silloin jollain alueen kolmesta koulusta Alueellisen yhteistyön ja koulukohtaisen ryhmänmuodostuksen periaatteet Tuntijako on oheisessa taulukossa luokilla 1-6 merkitty uuden tuntijaon mukaisena. Puistolan alueen kolmella koululla tarjotaan kaikilla A2-kielenä ruotsia. Minimioppilasmäärä A2- kieliryhmän perustamiseen on 12 oppilasta. Mikäli ryhmä muodostuu vain yhdessä koulussa, on aloittavan ryhmän minimikoko 15 oppilasta. A2- saksan ryhmä voidaan muodostaa Puistolan koulujen yhteisenä ryhmänä, jolloin aloittavan ryhmän minimikoko on 15. B1 -englannin opetusta järjestetään koulussa tarvittaessa. Tarve todetaan suurpiirikohtaisissa rehtorineuvotteluissa. Alkavan B2 -kieliryhmän aloituskoko määritellään vuosittain välyksen puitteissa Koulun painotukset Äidinkieli ja kirjallisuus Kieli on väline oman itsensä ja maailman hahmottamiseen sekä persoonallisuuden olennainen osa. Kielellisten taitojen hallinta muokkaa voimakkaasti minäkuvaa. Hyvä äidinkielen hallinta on myös avain muiden oppiaineiden sisältöjen sekä vieraiden kielten opiskelussa Painotusalueemme toteutuu tuntijaossa ylimääräisinä tunteina kolmannella ja neljännellä luokalla. Tällä pyrimme varmistamaan hyvät perusvalmiudet myöhempien luokkien vaativampaa työskentelyä ajatellen. Koulun sisäisesti on sovittu, että kaikilla luokka-asteilla äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista käytetään 1vvh ilmaisukasvatukseen. Luokkia kannustetaan osallistumaan myös koulun ulkopuolisiin projekteihin eri yhteistyötahojen (esim. kirjasto, teatteri, ooppera, lehtitalot jne.) kanssa. Äidinkielen ja kirjallisuuden teemoja syvennetään myös koulumme pajapäivissä. Korostamme opetuksessa kirjallisuuden merkitystä kasvavan lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Kannustamme oppilaita aktiivisiksi kirjaston käyttäjiksi ja pyrimme panostamaan oman koulukirjastomme ajankohtaisuuteen ja monipuoliseen käyttöön. 17
19 Tuntikehyksen mahdollistamissa rajoissa koulumme oppilaat ovat saaneet keskitettyä tietotekniikan opetusta. Tietotekniikan opiskelua ohjaa tietostrategia, jossa tieto- ja viestintätekniikan opetuksen tavoitteet on määritelty. Tietotekniikka toimii myös opiskeluvälineenä mm. äidinkielen perusvalmiuksien opiskelussa. Äidinkielen ja kirjallisuuden kehittäminen edellyttää opettajien jatkuvaa sekä yksilöllistä että työyhteisöllistä kouluttamista. Näin turvaamme painoalueemme kehittymisen oppilaiden arkisessakin työssä Oppilaaksiotto Helsingin peruskouluissa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksymiä oppilaaksioton periaatteita ja kriteereitä Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Tuntijaon koulukohtaiset painopistealueet Äidinkielipainotteisena kouluna olemme päättäneet sijoittaa kolmannelle ja neljännelle luokalle yhden vuosiviikkotunnin enemmän äidinkieltä. Tällä pyrimme varmistamaan kaikille oppilaille hyvät ja monipuoliset valmiudet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden oppiaineiden opiskeluun jatkossa. Koulun tämänhetkinen kehittämisen painopiste on taito- ja taideaineiden opetus. Tästä syystä olemme lisänneet kuvaamataiteen vuosiviikkotunteja. Osa kuvataide oppisisällöistä muodostuu taidehistoriasta, joka integroituu myös historian oppisisältöihin. Valinnaisuus Puistolanraitin ala-asteella Koulussa toteutetaan yhden vuosiviikkotunnin laajuiset pajapäivät syksyisin ja keväisin. Työpajatyöskentelyn teemat, jotka on sidottu koulun painotus- ja kehittämisalueisiin, päätetään vuosittaisen toimintasuunnitelman yhteydessä. Pajapäivien tarkoituksena on tarjota oppilaille vaihtoehtoisia työtapoja ja muotoja sekä oppisisältöjä, joilla syvennetään ja monipuolistetaan opetussuunnitelman sisältöjä. Luokilla 3-6 oppilaat osallistuvat itse työpajan valintaan. Luokilla 4-6 valinnainen oppiaines on erillinen yhden vuosiviikkotunnin kokonaisuus, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty suorituksena. Kolmannen luokan pajapäivät toteutetaan tuntijaon äidinkielen ja taito- ja taideaineiden normaalituntien puitteissa. 3 Ohjauksen järjestäminen 3.1 Ohjaustoiminta Jokaisella oppilaalla on oikeus ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon. Ohjauksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat ja oppilaanohjaajat sekä muu oppilaan kanssa perusopetuksessa ja nivelvaiheissa toimiva henkilöstö. Ohjauksessa korostuu oppilaan kohtaaminen sekä tukeminen ottaen huomioon hänen elämismaailmansa ja kokemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin dialogiseen oppilaan kohtaamiseen. Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja ai- 18
20 neenhallintaa. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko-ohjauksena. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan. Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä -ohjaajan kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatko-opintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE -toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi. Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Koulussamme oppilaan opiskelua ohjataan koko alakoulun ajan. Oppilaanohjausta toteuttavat 19
21 luokanopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat, aineenopettajat ja oppilashuollon henkilökunta. Alkuopetuksessa opetuksen ja kasvatuksen pääpaino on koululaisen perustaitojen oppimisessa. Näitä perustaitoja ovat itsestään huolehtiminen, toisten huomioonottaminen, yhteistyötaidot ja muiden kanssa toimeen tuleminen, kuunteleminen ja osallistuminen sekä omista koulutehtävistä huolehtiminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi koulu tekee yhteistyötä perheiden ja oppilaiden hyvinvoinnista vastaavien yhteistyötahojen kanssa. Oppilaan on tärkeää luoda itsestään käsitys oppijana ja löytää itselleen sopivimmat oppimisen tavat ja strategiat. Tämän vuoksi luokissa käsitellään erilaisia oppimisstrategioita ja harjoitellaan oppimaan oppimisen ja opiskelun taitoja koko alakoulun ajan ikätasolle sopivalla tavalla. Oppilaan ohjaaminen toteutuu päivittäisen oppilaan työskentelyn seurannan sekä oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen lisäksi vuosittaisissa arviointikeskusteluissa, joihin oppilas osallistuu yhdessä huoltajan kanssa. Arviointikeskusteluissa arvioinnin pääpaino on työskentelytapojen arvioinnissa, mutta oppilas ja huoltajat saavat palautetta myös oppiaineissa edistymisestä. Luokanopettaja seuraa oppilaan kotitehtävien tekemistä ja poissaoloja. Jos oppilaalla on vaikeuksia kotitehtävistään huolehtimisessa, opettaja käy asiasta ohjaavaa keskustelua sekä oppilaan että tämän huoltajan kanssa. Tavoitteena on oppilaan itsenäinen kotitehtävistä huolehtiminen, mutta tarvittaessa opettaja auttaa oppilasta tämän tavoitteen saavuttamisessa. Erityisiä ohjaamista vaativia valintatilanteita alakoulussa ovat kielivalinnat toisella ja kolmannella vuosiluokalla. Kielivalinnoista järjestetään tiedotustilaisuus huoltajille. Tarvittaessa sekä luokanopettaja että kieltenopettajat voivat ohjata oppilasta ja huoltajia valintapäätöksen tekemisessä. 3.2 Työelämään tutustuminen (TET) TET eli työelämään tutustuminen on yksi työelämän ja koulun yhteistyömuodoista ja keskeinen osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. TET- jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. TET- jaksolla nuoret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kokea, millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. Työelämään tutustuminen voi toteutua eri tavoin, mm. työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit ja oppilaiden sekä opettajien TET jaksot. 4 Oppimisen ja kasvun edistäminen Työelämään tutustuminen on pedagoginen prosessi, jossa nuori saa mahdollisuuden kokea, millaista on tehdä työtä työntekijänä, tai yrittäjänä. TET voidaan prosessina liittää opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin, oppiaineisiin ja nuoren kiinnostuksesta lähteviin aiheisiin ja näin luoda jatkuvuutta ja mielekkyyttä TET harjoitteluun. Helsingissä opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan, osana yhteisöä onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja 20
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta
Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Lisätiedotäidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)
Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotYLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotHelsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset
liite Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset Helsingin kaupungin peruskoulujen kuntakohtaiset opetussuunnitelmamuutokset 2011: kuntakohtainen opetussuunnitelma
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
Lisätiedot3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
Lisätiedot7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotAarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotKILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA
KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPPILAS ON KAIKEN ALKU Noudatamme Kilterissä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelmassa
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
LisätiedotOPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017
OPPIMISEN ARVIOINTI Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017 1 OPPIMISEN ARVIOINNIN KOKONAISUUS PL 22 Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan
LisätiedotToivalan koulun opetussuunnitelma
Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta
Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Lisätiedot