Johtoryhmän kolumni: Työilmapiiristä ja johtamisesta. Inhimillisten virheiden jäljille. NIVA:n koulutus tarjoaa uusia näkökulmia työturvallisuuteen

Transkriptio

1 Helmikuu 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työilmapiiristä ja johtamisesta Inhimillisten virheiden jäljille NIVA:n koulutus tarjoaa uusia näkökulmia työturvallisuuteen Foorumin johtoryhmä vieraili Sandvikilla Ajankohtaista

2 antaa palautetta Pertti Jääskeläinen, työsuojeluvaltuutettu Sandvik Mining and Construction Oy Hyvällä johtamisella parannetaan työilmapiiriä Hyvällä johtamisella saadaan paljon myönteisiä vaikutuksia työyhteisöön. Hyvä johtaminen parantaa työilmapiiriä, edistää turvallisuutta ja näin myös lisää tuotavuutta. Hyvä työilmapiiri vähentää stressiä ja sairauspoissaoloja. Hyvän työilmapiirin saavuttamiseen vaaditaan toimiva työkulttuuri, joka kertoo millainen työmoraali on työyhteisössä. Sekä huonon työilmapiirin, että työkulttuurin suurimpana syynä on puutteellinen johtaminen. Paras tapa alkaa parantamaan työilmapiiriä on johdonmukainen esimiestyö. Esimiehen on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen, eikä kaveerata, vaan olla esimies kaikille alaisilleen. Esimiehen, joka kaveeraa jonkun tai joidenkin alaistensa kanssa, on vaikeaa tai miltei mahdotonta olla tasapuolinen kaikkia alaisiaan kohtaan. Pertti Jääskeläinen on Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen. KuVa: Sandvik Työilmapiiriä ei paranneta sillä, että esimies istuu päivät pitkät tietokoneen ääressä ja hoitaa johtamisen sähköpostilla. Esimiehellä pitää olla tarvittaessa aikaa keskustella alaistensa kanssa kasvokkain. Esimiehen työilmapiiriä parantavaan toimintaan kuuluu myös olennaisena osana palautteen antaminen. Jokainen meistä kaipaa aika ajoin palautetta tehdystä työstä. Palautteettomuus saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että työntekijä kokee itsensä turhaksi työyhteisössä, mikä ei voi olla vaikuttamatta työmotivaatioon, joka saattaa pahimmillaan kadota kokonaan. Meidän kaikkien toiminnalla on vaikutusta työilmapiiriin. Kuitenkin tärkein työilmapiiriin vaikuttava tekijä on johtaminen ja esimiestyö. Hyvä esimies: on tasapuolinen on oikeudenmukainen keskustelee 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Virheiden jäljille Puhemelu, keskeytykset tai jatkuva tietotulva altistavat helposti virheille ja vaaratilanteille. Jos inhimillisen virheen taustoihin halutaan päästä käsiksi, on kysyttävä eri asioita kuin perinteisessä tapaturmantutkinnassa. Työpaikoilla kaivataan keveitä ja käyttökelpoisia tutkintamalleja, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Hän johtaa Sujuva-hanketta, jossa kehitetään vaara- ja virhetilanteiden tutkintaa niin että työpaikat pystyisivät karsimaan niiden syitä. Kesään 2014 jatkuvan hankkeen nimi viittaa myös siihen, että sujuvaksi suunniteltu työ vähentää virheiden mahdollisuutta. Haemme vastausta siihen, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että syynä on inhimillinen virhe. Hankkeeseen osallistuvat työpaikat ovat varasto-, huolto- ja kunnossapitoaloilta, joilla työt ja työympäristö vaihtuvat ja joilla liikutaan paljon sekä käytetään koneita ja laitteita. Usein tapaturman ja inhimillisen virheen taustalta löytyy organisaation kulttuuriin tai johtamiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi ohjeistukset voivat olla puutteellisia tai huonot työtavat hiljaisesti hyväksyttyjä. Toisaalta monilla edistyksellisillä työpaikoilla ihmetellään, miksi virheiden osuus on iso siitä huolimatta, että turvallisuuskulttuuriin satsataan, ihmisiä koulutetaan ja läheltä piti -tapauksia tutkitaan. tapaturmia. On kohtalokasta ajatella, ettei virheitä kannata tutkia, koska niille ei kuitenkaan mitään mahda. Riittikö tieto, oliko häiriöitä? Perinteisen tapaturmantutkinnan puute on se, että siinä ei päästä käsiksi inhimillisten virheiden luonteeseen. Usein vain todetaan yleisesti, että syyksi epäillään inhimillistä virhettä. Kuitenkin pitäisi paneutua tarkemmin havaitsemiseen, huomaamiseen, muistamiseen ja siihen, mikä niitä häiritsee, Kalakoski sanoo. Huomiokyky on rajallinen Virpi Kalakoski on psykologian tohtori ja tuntee hyvin ihmisen tiedonkäsittelyn rajallisuuden ja lajityypilliset ominaisuudet. Kykymme havaita, muistaa ja huomata on ollut samanlainen kymmeniä tuhansia vuosia. Työelämä sen sijaan on muuttunut radikaalisti ja virheiden mahdollisuudet ovat kasvaneet. Siksi pitäisi vähentää tilanteita, joissa ollaan pelkästään ihmisen varassa. Esimerkiksi koneen sulku- ja käynnistyskytkinten värin tai muun koodin pitää olla kaikille myös sille harvoin pistäytyvälle tuuraajalle selkeä ja johdonmukainen. Työtä tulisi myös muokata entistä sujuvammaksi. Näin tuetaan ihmisen tiedonkäsittelyä. Emmehän oleta sitäkään, että ihmiselle kasvaisi lisää käsipareja, vaan kehitämme nostamisen apuvälineitä ja ergonomisesti parempia työkaluja. Kalakoskesta on yllättävää, että aihetta on tutkittu melko vähän tavanomaisilla, ei-turvallisuuskriittisillä aloilla. Inhimillinen virhe on osallisena prosentissa vakavia ja kuolemaan johtaneita työ- Virpi Kalakoski 3

4 Usein vain todetaan yleisesti, että syyksi epäillään inhimillistä virhettä. Kuitenkin pitäisi paneutua tarkemmin havaitsemiseen, huomaamiseen, muistamiseen ja siihen, mikä niitä häiritsee. Kun näitä syitä pengotaan, taustalta saattaa löytyä heikko valaistus, varoitusmerkintöjen puute tai vaikkapa se, että henkilö ei yllä pituutensa vuoksi näkemään jotain oleellista merkintää. Sujuva-hankkeen työntekijäkyselyssä selvitetään läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista esimerkiksi, oliko tapahtumahetkellä melua tai muuta havaitsemista vaikeuttavaa, keskeytyikö työ jostain syystä, pitikö tehdä useita asioita yhtä aikaa, joutuiko työntekijä toimimaan väärän tiedon varassa tai tapahtuiko mitään yllättävää. Yleensä ihminen ei osaa näitä purkaa, ellei niistä kysytä, Kalakoski sanoo. Turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten ilmailussa, näitä kyllä kysytään, mutta sieltä poimitut tutkintamallit ovat raskaita sovellettaviksi varasto- tai kunnossapitotyöhön. Meidän tehtävämme on luoda keveä ja käyttökelpoinen vaaratilanteiden tutkintamalli. Sen avulla voitaisiin selvittää, miten juuri tällä työpaikalla voitaisiin auttaa työn tekemistä ja mikä juuri tässä työssä saisi ihmisen olemaan tarkempi ja huomaamaan paremmin. työrauha taattiin siten, että lääkkeitä jakava hoitaja pukee työpukunsa päälle keskeytyskieltoa tarkoittavan nauhan. Toimistossa taas voidaan sopia, että punainen valo tai merkki ovenpielessä kertoo, että menossa on keskittymistä vaativa työ. Toinen muistia täyttävä asia on puhehäly. Muisti imuroi puhetta, vaikka ihminen ei aktiivisesti kuuntelisikaan. Esimerkiksi avotoimistossa puhehäly voi heikentää suoriutumista 10 prosentin verran. Neuvoja puhemelun vähentämiseen tarjoaa esimerkiksi Työterveyslaitoksen tuore toimistotilojen suunnitteluohje. Käytännön keinoja etsitään kolmivuotisessa Sujuva-hankkeessakin. Jo ensimmäisessä työntekijöille suunnatussa kyselyssä tuli esiin esimerkiksi se, että työt voisi tehdä asia kerrallaan. Usein yhtäaikaista työtä tehdään, vaikka se ei olisi tarpeellistakaan. Keskeytyksiä helppo karsia Virpi Kalakosken mukaan yksi helpoimmin korjattava asia työssä ovat keskeytykset. Ne altistavat virheille, sillä ihminen pystyy pitämään lähimuistissaan kerralla vain pari kolme asiaa. Keskeytys vie aikaa ja saa unohtamaan, ja kun ihminen palaa varsinaiseen tehtäväänsä, virhe sattuu helposti. Esimerkiksi hoitoalalla lääkkeiden jakaminen on tarkka ja keskittymistä vaativa työvaihe. Kalakoski kertoo, miten eräässä sairaalassa Lisätietoja Sujuva -hankkeesta: 4

5 Tuotteiden keräily on Keslogin varastossa puheohjattua. Langattomat mikrofonit ja kuulokkeet jättävät varastomiesten kädet vapaaksi keräilyyn ja trukin kuljettamiseen. Kuva: Keslog Poikkeamista paljon tietoa Keslogin keskusvarastoon Vantaalle virtaa päivittäin tavaraa lavallista ja sieltä lähtee pakattuja rullakkoja Nopeatempoisen työn läheltä piti -tilanteet ja poikkeamat on opittu ilmoittamaan hyvin. Inhimillisten virheiden ja vaaratilanteiden ehkäisy ja Sujuva-hankkeen tulokset kiinnostavat Keslogin tuotantojohtaja Simo Halkosaarta. Olemme mukana Työterveyslaitoksen hankkeessa, koska inhimilliset virheet ovat jatkuvana huolenaiheena siitä huolimatta, että tapaturmat ja poissaolot on saatu meillä selkeästi vähenemään viime vuosina. Varastossa työntekijöiden keski-ikä on alle 30 vuotta. Koneita käytetään paljon, ja nuori ikä ja miesvaltaisuus saattaa lisätä riskinottoa. Työntekijöitä on päivittäin noin 800. Suurinta osaa tapaturmista perustellaan näin: lipsahti, en huomannut, tarkkaavaisuus herpaantui. Keslogilla Sujuva-hankkeeseen liittyviä haastatteluja tehtiin esimerkiksi tapaturmatilanteesta, jossa kolmen ihmisen tarkkaavaisuus petti. Trukkityötä tutkinut työntutkija oli joutunut kahden trukin väliin niin että jalka jäi trukin alle. Sekä kuljettajat että jalan liikkunut työntekijä olivat saaneet koulutuksen alueella liikkumisesta, mutta poikkeuksellinen liikennetilanne herpaannutti huomion. Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Toni Pelin kertoo, että Sujuvassa kysymykset poikkesivat tavallisesta tapaturman ja poikkeaman tutkinnasta. Normaalisti lähdetään laitteiden kunnosta ja muista insinöörikysymyksistä, mutta Sujuvan kaavakkeiden pohjalta käytiin läpi esimerkiksi henkilöiden vireystaso ja tiedusteltiin edellisen yön unen määrä. Tällainen käsittely on uutta. 5

6 Vaarojen poistaminen, ohjeistuksen lisääminen, perehdytyksen vahvistaminen ja työkykyyn satsaaminen on kaiken kaikkiaan vaikuttanut myös työn sujuvuuteen. Työn tuottavuus on noussut 30 prosenttia ja silti työtyytyväisyys on kasvanut. muutaman viime vuoden aikana. Sairauspoissaoloprosentti on seitsemän, ja vaikka luku on edelleen iso, se on pienempi kuin alan kilpailijoilla. Yli kolmen päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti ovat laskeneet kolmannekseen kymmenen vuoden aikana, Halkosaari sanoo. Hänen mukaansa lukema on nyt reilusti parempi kuin varasto- ja kuljetusalan keskiarvo 24. Vaarojen poistaminen, ohjeistuksen lisääminen, perehdytyksen vahvistaminen ja työkykyyn satsaaminen on kaiken kaikkiaan vaikuttanut myös työn sujuvuuteen. Työn tuottavuus on noussut 30 prosenttia ja silti työtyytyväisyys on kasvanut. Samaan aikaan varastotilojen neliömäärä on pienentynyt, siellä liikkuvien henkilöiden ja koneiden määrä on lisääntynyt ja aikataulut ovat tiukentuneet. Poikkeamat intranetiin Jatkossa inhimillisten tekijöiden käsittely on mahdollista nivoa Keslogin laajaan poikkeamien raportointikäytäntöön, jolla on pitkät perinteet. Jo Ruokakeskon logistiikassa 2000-luvun alussa vaaratilanteet ja poikkeamat alettiin koota sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viime vuosina uusittu Sireeni-järjestelmä näkyy kaikille käyttäjille eli oppia voi ottaa myös toisen osaston sattumuksista. Esimerkiksi trukinkuljettaja kirjaa tapauksen, jossa lava osui kattopalkkiin ja putosi hänen trukkinsa piikeistä. Hän merkitsee järjestelmään myös toimenpiteistä vastaavan henkilön, tyypillisesti esimiehensä. Tämä kuittaa järjestelmään tehdyt korjaukset, tässä tapauksessa matalasta alituksesta kertovan varoitusmerkin kiinnittämisen. Pelinin mukaan korjaustoimet tehdään yleensä rivakasti kirjaamisen jälkeen. Tämä on esimiehille ja työsuojelutoimikunnille hyvä jokapäiväinen työkalu. Näin turvallisuuskulttuuri pysyy jatkuvasti esillä. Kirjatut poikkeamat katsotaan läpi, kun aamulla tullaan töihin, Pelin kertoo. Simo Halkosaari sanoo, että myös poikkeamien ilmoittaminen on tehokasta. Porukkamme on räväkkää ja reipasta, kyllä he tuovat epäkohdatkin esille. Siihen myös kannustetaan jatkuvasti, ja nuoret työntekijät ovat tottuneet asioimaan netissä. Vuonna 2012 poikkeamia kirjattiin lähes 400. Sireeni-tietojärjestelmässä ovat poikkeamien lisäksi myös aloitteet sekä esimerkiksi työsuojelukierrosten ja hyllystötarkastusten raportit. Johtoryhmä seuraa järjestelmää, joten esimerkiksi aloiteasiat eivät jää roikkumaan. Jos esimies ei pysty heti ratkaisemaan aloiteasiaa, se menee aloitetoimikuntaan, joka toimii joka osastolla. Tapaturmat vähentyneet Tuotantojohtaja Simo Halkosaari kertoo, että Keslogissa on viime vuosina tehty paljon työhyvinvoinnin ja työkyvyn hyväksi. TYKYohjelman myötä sairauspoissaolot ovat oleellisesti vähentyneet Selän venähdyksiä Toni Pelin kertoo, että tavanomaiset tapaturmat ovat kolhaisuja, törmäyksiä, nyrjähdyksiä, sormen murtumisia, olkapäävammoja. Nostoissa sattuu paljon lieviä selän venähdyksiä, jotka vaativat lyhyitä 0 3 päivän poissaoloja. Vuonna 2012 yli kolmen päivän poissaoloja oli 32 prosenttia ja yli 10 päivän poissaoloja alle 10 prosenttia. Käytämme riskinarvioinnissa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehittämää TUTOR-turvallisuusjärjestelmää. Lisäksi koko henkilöstö on arvioinut itse oman työnsä vaarat. Henkilöstö koki arvioinneissaan merkittävimmiksi varastotyön vaaroiksi turvattoman toiminnan ja riskinoton, puristumisen esineiden väliin ja esineiden putoamisen sekä liikkuvan välineen aiheuttamat iskut. Työntutkimus on Keslogilla laajaa ja säännöllistä. Kerran vuodessa työt käydään läpi, ja siinä yhteydessä tulevat esille myös siisteyteen tai turvallisuuteen liittyvät epäkohdat. Pelin myös korostaa, että Keslogilla toimii kymmenen aktiivista työsuojelutoimikuntaa. Keskusvarasto 2:lla on oma toimikunta jokaisessa neljässä yksikössä, jotka ovat hedelmä-, vihannes- ja tuoretuotteet, teolliset elintarvikkeet ja kodintarvikkeet, jäähdytetty lähettämö ja toimisto. Keslog Oy Vuonna 2006 perustettu Keslog Oy on Keskon tytäryhtiö ja kuuluu Suomen suurimpiin logistiikkayhtiöihin. Ruokakesko Oy on sen pääasiakas. Keskusvarastot on keskitetty Vantaan Hakkilaan. Osa tavaroista kuljetetaan suoraan K-ruokakauppoihin ja HoReCa-asiakkaille, osa tuotteista kulkee alueterminaalien kautta. Keslogilla on työntekijöitä 1700, joista tavarankäsittelytehtävissä

7 Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Kansainväliset kurssilaiset pääsivät viikon aikana myös esimerkiksi lumikenkäretkelle. Retkellä pidettiin kahvitauko joulupukin tuvalla. Uusia näkökulmia työturvallisuuteen NIVA:n koulutuksesta Työturvallisuuden asiantuntijoita ja tutkijoita yhdeksästä eri maasta kokoontui helmikuun toisella viikolla Espoon Korpilammelle pohjoismaisen koulutusinstituutin, NIVA:n, järjestämään Roadmap to World Class Safety - New Approaches in Safety Research -koulutukseen. Viikon mittainen koulutus oli toinen osa työturvallisuustutkimuksen uusia lähestymistapoja käsittelevää koulutusohjelmaa, jonka ensimmäinen viikko järjestettiin toukokuussa 2012 Liettuassa. Koulutuksen painopisteinä olivat turvallisuuden inhimilliset tekijät, turvallinen käyttäytyminen sekä ennakoiva turvallisuuden hallinta. Seminaarissa esiintyivät tällä kertaa esimerkiksi professori Erik Hollnagel Tanskasta, suomalaiset professorit Jouni Kivistö-Rahnasto ja Kaija Leena Saarela, professori Gudela Grote Sveitsistä sekä ruotsalainen sosiaalipsykologi Anders Pousette ja tanskalainen tutkija Johnny Dyreborg. Turvallisuuden sosiaalipsykologiaa Anders Pousette Göteborgin yliopistosta toi esityksessään sosiaalipsykologisen näkökulman turvallisuuteen: riskinottoon, turvallisuuskäyttäytymiseen, asenteisiin sekä turvallisuuskulttuuriin ja -ilmapiiriin. Pousetten mukaan perinteinen tapa edistää turvallisuutta tapaturmantorjunnan keinoin on toimiva. Sen lisäksi tarvitaan myös psykologiaan ja ihmisten toiminnan motiiveihin liittyviä turvallisuuden edistämisen keinoja, koska turvallisuus perustuu myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Erilaiset keinot tukevat toisiaan ja johtavat parhaimmillaan tilanteeseen, jossa ihmisillä on sekä halu että riittävät välineet ja keinot tehdä työnsä turvallisesti. 7

8 Turvallisuuskulttuurin ja -ilmapiirin tarkastelu on yksi keino ymmärtää työpaikan turvallisuustilannetta ja -toimintaa. Koska kulttuuri on vaikeasti havainnoitava ja muokattava asia, usein pyritään mieluummin havainnoimaan ja muokkaamaan turvallisuusilmapiiriä. Työpaikan turvallisuusilmapiiri koostuu henkilöstön yhteisistä käsityksistä siitä, mitkä ovat työpaikan säännöt, käytännöt ja toimintatavat. Ilmapiiri siis kuvaa sitä miten juuri meillä on tapana toimia. Turvallisuusilmapiiri lähtee organisaation johdosta. Se heijastelee sitä, kuinka tärkeänä turvallisuutta todellisuudessa pidetään työpaikalla. Palkitaanko työntekijöitä esimerkiksi tuottavuudesta, jos se on ristiriidassa turvallisuuden kanssa? Ollaanko turvallisuudesta valmiita joustamaan kiiretilanteessa? Käyttäytyminen on tulosta tästä ilmapiiristä. - Siksi yksittäisen työntekijän toiminnan muuttaminen ei ole kovin tehokasta, vaan tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan koko työpaikkaa turvallista toimintaa mahdollistavaksi, Pousette toteaa. Ilmapiiri ohjaa ihmisten käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joihin ei ole olemassa valmista sääntöä tai toimintatapaa. Hyvä turvallisuusilmapiiri tukee työntekijän oma-aloitteista toimintaa ja aktiivisuutta. Sen rakennuskeinoja ovat esimerkiksi hyvät esimiesalaissuhteet ja johdon sitoutuminen turvallisuuteen. Sekä turvallisuuskulttuuri että -ilmapiiri rakentuvat viestinnän ja käyttäytymisen kautta, joten niihin panostaminen on erityisen tärkeää. Turvalllisuutta esimiesviestintää kehittämällä Tanskalainen Johnny Dyreborg esitteli kokemuksia ja tuloksia tutkimuksesta, jossa pyrittiin parantamaan turvallisuutta vaikuttamalla esimiestyöhön. Tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikan päivittäisiä esimies-alaiskeskusteluja, jotka nähtiin turvallisuuden johtamisen, kehittämisen ja työpaikan turvallisuusilmapiirin kulmakivenä. Kehittämistyö aloitettiin kysymällä alaisilta kuinka usein turvallisuus tulee esiin arkipäivän esimies-alaiskeskusteluissa. Yksittäisen työntekijän toiminnan muuttaminen ei ole kovin tehokasta, vaan tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan koko työpaikkaa turvallista toimintaa mahdollistavaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä turvallisuusasioiden määrää päivittäisissä keskusteluissa ja sitä kautta vähentää turvatonta toimintaa. Jokaiselle esimiehelle asetettiin yhdessä tutkijoiden kanssa oma tavoitteensa, johon turvallisuuskeskustelujen määrän lisäämisellä pyrittiin. Rakennustyömaalla tavoite tarkoitti esimerkiksi TR-mittauksen tuloksen parantumista. Esimiehiä valmennettiin pitämään turvallisuuskeskusteluja ja ottamaan turvallisuusasioita mukaan päivittäisiin keskusteluihin. Valmennuksen ja uusien keskustelutapojen käyttöönoton jälkeen alaisilta kysyttiin jälleen mihin teemoihin liittyvistä asioista he ovat esimiehensä kanssa viimeksi puhuneet. Dyreborgin mukaan esimiehet lisäsivät turvallisuusasioiden määrää keskusteluissaan. Tavoitteeksi asetetun TR-mittauksen tulokset paranivat myös. Yksi merkittävä havainto tutkimuksessa oli se, että turvallisuudesta puhumisen lisääminen ei vaikuttanut esimerkiksi tuottavuudesta tai työn laadusta puhumiseen. Esimiehet voisivat siis lisätä turvallisuusasioiden määrää keskusteluissaan sen vaikuttamatta muiden asioiden määrään. Mikä Niva? Niva The Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health on Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimiva pohjoismainen koulutusinstituutti. NIVAn tehtävänä on tuottaa koulutusta työterveyden ja työturvallisuuden alan tutkijoille ja ammattilaisille. Käy katsomassa lisää: 8

9 Leena Liuttu-Hietala Sandvik Mining and Construction Oy Nolla tapaturmaa-foorumin johtoryhmä vieraili Sandvikilla Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama yhteistyöverkosto, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa sen perustaja Työterveyslaitos. Foorumin idea on avoimesti keskustellen ja kokemuksia vaihtaen oppia muilta. Foorumin johtoryhmä kokousti Sandvik Mining and Construction Oy:n kallionporauslaitteita valmistavan Tampereen tehtaalla ja tutustui samalla sen turvallisuustyöhön. Nolla tapaturmaa -foorumi on toiminut kymmenen vuotta ja sen verkostoon kuuluu 293 yritystä. Myös Sandvik Mining and Construction Oy on aktiivisesti mukana verkoston toiminnassa. Verkostossa ovat mukana työpaikat, joissa on aito halu parantaa työturvallisuutta ja lisätä työhyvinvointia. Foorumi myöntää vuosittain niin sanottuja tasoluokituksia toimintaansa erinomaisesti parantaneille yrityksille. Sandvikin Turun tehdas saavutti viime vuonna tason III Suuntana maailman kärki ja Tampereen tehdas tason II Kohti maailman kärkeä. Paras ja haastavin on taso I Maailman kärjessä. Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsenet painottavat yhteiskuntavastuuta. Nolla tapaturmaa -foorumiin osallistuminen osoittaa työpaikan kantavan vastuunsa yhteiskunnassa. Foorumi auttaa jäsentyöpaikkoja löytämään toisensa avaten keskustelua kunkin yrityksen turvallisuuteen liittyvistä monenlaisista haasteista. Sandvikin Tampereen tehtaan työsuojeluvaltuutettu Pertti Jääskeläinen aloitti foorumin johtoryhmän uutena jäsenenä viime vuoden lopussa, ja kutsui kymmenjäsenisen johtoryhmän tutustumaan Tampereen tehtaan, ja Sandvikin tapaan hoitaa EHS (= ympäristö, terveys ja turvallisuus) -asioita. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän tehtävä on yhdessä työpaikkojen kanssa kehittää foorumin toimintaa, ja sopia muun muassa turvallisuustyössään onnistuneiden työpaikkojen palkitsemisista. Turvallisuus on Tampereella osa arkirutiinia. Johtoryhmä vieraili Tampereella maanantaina 28. tammikuuta ja kuuli EHS -päällikkö Jussi Viheriärannan esityksen Tampereen tehtaan vakiintuneista EHS -käytännöistä. Sandvikin EHS-standardit Sandvikilla on 24 globaalia EHS -standardia, jotka auditoitiin viime syksynä Tampereen tehtaalla. Saavutimme tason 67%. Tavoite on päästä konsernin asettamaan 90%:n tavoitetasoon. Jotta siihen pääsemme, pyrimme löytämään tapahtumien juurisyyt ja ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä entistä paremmin. Sitä kautta voimme korjata vääriä toimintatapoja, Viheriäranta kertoo. Vakiintuneet turvallisuustoimenpiteet Jussi Viheriäranta esitteli Tampereen tehtaalla säännönmukaisesti toteutettavia erilaisia turvallisuustoimenpiteitä vaaratilanneilmoituksista johdon Safety Walkeihin. Hän kertoo vaaratilanneilmoitusten jättämisen olevan myös osa Tampereen tehtaan palkitsemisjärjestelmää: Viime vuonna meillä tehtiin 1327 vaaratilanneilmoitusta. Palkitsimme joka kuukausi hyvien ilmoitusten tekijöitä. Myös turvallisuustuokioista on tullut tehtaalle vakiintunut tapa: Työnjohtajat pitävät päivittäin omalla osastollaan muutaman minuutin mittaisen turvallisuustuokion. Niitä kertyi viime 9

10 vuoden aikana 3495 kappaletta, Jussi jatkaa. Sen lisäksi kerran kuukaudessa jokaisella osastolla pidetään työsuojelukierros, jolle osaston esimies kutsuu osaston työntekijöitä, työsuojeluvaltuutetun sekä edustajat EHS- ja kiinteistönhuolto-organisaatioista. Neljännesvuosittain järjestetään puolestaan johdon Safety Walk, jossa ovat mukana tehtaan johdon lisäksi työsuojeluhenkilöt. Safety Walkeilla käydään läpi edellisen vuosineljänneksen tulokset ja toteutetut toimenpiteet. Safety Walkin lopuksi tehtävällä tehdaskierroksella kiinnitetään huomiota myös solujen ja työtilojen järjestykseen, siisteyteen ja esimerkiksi työvälineiden kuntoon. Jussi Viheriäranta kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Tuntuu, että meillä arvostetaan yhä enemmän työnantajan vahvaa sitoutumista turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, Viheriäranta toteaa. Foorumi järjestää toukokuussa Vaasassa jäsenseminaarin, jonne odotetaan vahvaa edustusta myös Tampereen tehtaalta. Ykkösluokan tulos Jussi Viheriärannan esitys synnytti vilkkaan ja jopa ihastuneen keskustelun. Erinomaista työtä, kommentoi johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Nolla tapaturmaa-ajattelu on sisäistetty todella hyvin ja toimintatapoja on saatu kiitettävästi muutettua. Onneksi olkoon! Myös Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Mika Liuhamon mielestä Sandvikin EHS-työn tulosten taso on kova: Arvelen, että kun turvallisuustyö on nyt osa tehtaan jokapäiväisiä rutiineja, on seuraava askel työhyvinvointi. Turvallisuuden parantaminen lähti tavoitteesta minimoida työtapaturmien määrä, sen myötä turvallisuusajattelu on vahvistunut ja nykyisin ajattelu koskee jo koko elämää, myös vapaa-aikaa. Jari Haijanen painottaa: Lopullisina tavoitteinamme ovat nolla vahinkoa, nolla poikkeamaa: Zero Harms. Johtoryhmä kehittää ja linjaa toimintaa Foorumin johtoryhmän jäsenet ovat eri toimialoilta ja eri työntekijäryhmistä. Sen tehtäviin kuuluu jäsenyyteen liittyvien kriteerien määrittely, toiminnan suuret linjaukset, palkitseminen ja foorumin toiminnan kehittäminen yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. Johtoryhmään kuuluvat Sandvik Mining and Construction Oy:tä edustavan Pertti Jääskeläisen lisäksi sen puheenjohtaja Sappi Finland I Oy:n turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, varapuheenjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosyksikön työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, toinen varapuheenjohtaja NCC Rakennus Oy:n turvallisuuspäällikkö Juha Suvanto, Hyvinkään kaupungin turvallisuuspäällikkö Yrjö Heimonen, Skanska Talonrakennus Oy Pohjoisen alueyksikön turvallisuuspäällikkö Yrjö Juustila, Finnair Oyj:n työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri, STX Finland Oy:n työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sekä ISS Palvelut Oy:n työsuojelu- ja kehityspäällikkö Marja Virtala-Kantola. Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa foorumin työryhmästä johtoryhmän kokouksiin osallistuvat Mika Liuhamo ja Maija-Leena Merivirta. Johtoryhmä pääsi vierailun yhteydessä myös tehdaskierrokselle. Kuva: Leena Liuttu-Hietala 10

11 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa foorumin teemakoulutukset Foorumin ulkoasu uudistui Kuten varmasti huomasit, Nolla tapaturmaa -foorumin logo kuin Uutislehtikin näyttävät tällä kertaa erilaisilta! Foorumin 10 toimintavuoden kunniaksi foorumin logo on uudistettu ja Uutislehden ulkoasua raikastettu. Uudistuksien takana on markkinointitoimisto Brand United Jyväskylästä. Pian uudistuvat myös foorumin nettisivut. Uudet jäsentyöpaikat Finnair Oyj, BIS Production Partner Oy, Polttimo-konserni, Formica Iki Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Kuhmo Oy, FSP Finnish Steel Painting Oy, Kuopion Vesi Liikelaitos, Suomen Kansallisoopperan säätiö, K. Hartwall Oy, Fingrid Oyj ja Itella Oyj Foorumin jäsentyöpaikoille on alkuvuonna 2013 tarjolla teemakoulutuksia Työtereveyslaitoksen koulutuskalenterista. Foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Lisätietoa ja linkit koulutuksiin löydät foorumin nettisivuilta Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, Tampere Perehdyttäminen ja työnopastus, Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, Tampere Työterveyspäivät 2013 Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä Nolla tapaturmaa foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään työterveyspäivien yhteydessä, joten päivät kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt! Lisätietoja tapahtumasta ja tulevasta ohjelmasta ilmestyy lähiaikoina Työterveyspäivien nettisivulle TERVETULOA MUKAAN! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy foorumin nettisivuilta Kevätseminaari 2013 Foorumin jäsenseminaari järjestetään Rantasipi Tropiclandiassa Vaasassa. Seminaarin teemana on Asenteella kohti parempaa turvallisuutta. Seminaarin ohjelmasta ja ilmoittautumisesta laitamme postia jäsentyöpaikoille maaliskuussa. Jäsentyöpaikkojen tasoluokitushaku Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitusten haku käynnistyi ja hakuaikaa on saakka. Tasoluokitusta voi hakea, jos on liittynyt jäseneksi viimeistään vuonna Tasoluokituksen haku on jäsentyöpaikalle vapaaehtoinen ja maksuton. Hengenvaara.fi sivusto Sähköalan toimijat ovat aloittaneet yhteisen turvallisuuskampanjan, jonka tavoitteena on lisätä työturvallisuutta sähköjohtojen läheisyydessä. Kampanjan hengenvaara.fi -sivustolle on koottu aiheeseen herättäviä videoita, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toimintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on vaurioitunut. Sivustolta löytyy myös aihetta taustoittavia artikkeleita. Kannattaa käydä tutustumassa!

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta Julkaisija: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus: Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja: Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi Jakelu: 1560 Kannen kuva: stock.xchng Julkaisupaikka: Helsinki, 2013 ISSN