Johtoryhmän kolumni: Työilmapiiristä ja johtamisesta. Inhimillisten virheiden jäljille. NIVA:n koulutus tarjoaa uusia näkökulmia työturvallisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtoryhmän kolumni: Työilmapiiristä ja johtamisesta. Inhimillisten virheiden jäljille. NIVA:n koulutus tarjoaa uusia näkökulmia työturvallisuuteen"

Transkriptio

1 Helmikuu 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työilmapiiristä ja johtamisesta Inhimillisten virheiden jäljille NIVA:n koulutus tarjoaa uusia näkökulmia työturvallisuuteen Foorumin johtoryhmä vieraili Sandvikilla Ajankohtaista

2 antaa palautetta Pertti Jääskeläinen, työsuojeluvaltuutettu Sandvik Mining and Construction Oy Hyvällä johtamisella parannetaan työilmapiiriä Hyvällä johtamisella saadaan paljon myönteisiä vaikutuksia työyhteisöön. Hyvä johtaminen parantaa työilmapiiriä, edistää turvallisuutta ja näin myös lisää tuotavuutta. Hyvä työilmapiiri vähentää stressiä ja sairauspoissaoloja. Hyvän työilmapiirin saavuttamiseen vaaditaan toimiva työkulttuuri, joka kertoo millainen työmoraali on työyhteisössä. Sekä huonon työilmapiirin, että työkulttuurin suurimpana syynä on puutteellinen johtaminen. Paras tapa alkaa parantamaan työilmapiiriä on johdonmukainen esimiestyö. Esimiehen on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen, eikä kaveerata, vaan olla esimies kaikille alaisilleen. Esimiehen, joka kaveeraa jonkun tai joidenkin alaistensa kanssa, on vaikeaa tai miltei mahdotonta olla tasapuolinen kaikkia alaisiaan kohtaan. Pertti Jääskeläinen on Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen. KuVa: Sandvik Työilmapiiriä ei paranneta sillä, että esimies istuu päivät pitkät tietokoneen ääressä ja hoitaa johtamisen sähköpostilla. Esimiehellä pitää olla tarvittaessa aikaa keskustella alaistensa kanssa kasvokkain. Esimiehen työilmapiiriä parantavaan toimintaan kuuluu myös olennaisena osana palautteen antaminen. Jokainen meistä kaipaa aika ajoin palautetta tehdystä työstä. Palautteettomuus saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että työntekijä kokee itsensä turhaksi työyhteisössä, mikä ei voi olla vaikuttamatta työmotivaatioon, joka saattaa pahimmillaan kadota kokonaan. Meidän kaikkien toiminnalla on vaikutusta työilmapiiriin. Kuitenkin tärkein työilmapiiriin vaikuttava tekijä on johtaminen ja esimiestyö. Hyvä esimies: on tasapuolinen on oikeudenmukainen keskustelee 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Virheiden jäljille Puhemelu, keskeytykset tai jatkuva tietotulva altistavat helposti virheille ja vaaratilanteille. Jos inhimillisen virheen taustoihin halutaan päästä käsiksi, on kysyttävä eri asioita kuin perinteisessä tapaturmantutkinnassa. Työpaikoilla kaivataan keveitä ja käyttökelpoisia tutkintamalleja, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Hän johtaa Sujuva-hanketta, jossa kehitetään vaara- ja virhetilanteiden tutkintaa niin että työpaikat pystyisivät karsimaan niiden syitä. Kesään 2014 jatkuvan hankkeen nimi viittaa myös siihen, että sujuvaksi suunniteltu työ vähentää virheiden mahdollisuutta. Haemme vastausta siihen, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että syynä on inhimillinen virhe. Hankkeeseen osallistuvat työpaikat ovat varasto-, huolto- ja kunnossapitoaloilta, joilla työt ja työympäristö vaihtuvat ja joilla liikutaan paljon sekä käytetään koneita ja laitteita. Usein tapaturman ja inhimillisen virheen taustalta löytyy organisaation kulttuuriin tai johtamiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi ohjeistukset voivat olla puutteellisia tai huonot työtavat hiljaisesti hyväksyttyjä. Toisaalta monilla edistyksellisillä työpaikoilla ihmetellään, miksi virheiden osuus on iso siitä huolimatta, että turvallisuuskulttuuriin satsataan, ihmisiä koulutetaan ja läheltä piti -tapauksia tutkitaan. tapaturmia. On kohtalokasta ajatella, ettei virheitä kannata tutkia, koska niille ei kuitenkaan mitään mahda. Riittikö tieto, oliko häiriöitä? Perinteisen tapaturmantutkinnan puute on se, että siinä ei päästä käsiksi inhimillisten virheiden luonteeseen. Usein vain todetaan yleisesti, että syyksi epäillään inhimillistä virhettä. Kuitenkin pitäisi paneutua tarkemmin havaitsemiseen, huomaamiseen, muistamiseen ja siihen, mikä niitä häiritsee, Kalakoski sanoo. Huomiokyky on rajallinen Virpi Kalakoski on psykologian tohtori ja tuntee hyvin ihmisen tiedonkäsittelyn rajallisuuden ja lajityypilliset ominaisuudet. Kykymme havaita, muistaa ja huomata on ollut samanlainen kymmeniä tuhansia vuosia. Työelämä sen sijaan on muuttunut radikaalisti ja virheiden mahdollisuudet ovat kasvaneet. Siksi pitäisi vähentää tilanteita, joissa ollaan pelkästään ihmisen varassa. Esimerkiksi koneen sulku- ja käynnistyskytkinten värin tai muun koodin pitää olla kaikille myös sille harvoin pistäytyvälle tuuraajalle selkeä ja johdonmukainen. Työtä tulisi myös muokata entistä sujuvammaksi. Näin tuetaan ihmisen tiedonkäsittelyä. Emmehän oleta sitäkään, että ihmiselle kasvaisi lisää käsipareja, vaan kehitämme nostamisen apuvälineitä ja ergonomisesti parempia työkaluja. Kalakoskesta on yllättävää, että aihetta on tutkittu melko vähän tavanomaisilla, ei-turvallisuuskriittisillä aloilla. Inhimillinen virhe on osallisena prosentissa vakavia ja kuolemaan johtaneita työ- Virpi Kalakoski 3

4 Usein vain todetaan yleisesti, että syyksi epäillään inhimillistä virhettä. Kuitenkin pitäisi paneutua tarkemmin havaitsemiseen, huomaamiseen, muistamiseen ja siihen, mikä niitä häiritsee. Kun näitä syitä pengotaan, taustalta saattaa löytyä heikko valaistus, varoitusmerkintöjen puute tai vaikkapa se, että henkilö ei yllä pituutensa vuoksi näkemään jotain oleellista merkintää. Sujuva-hankkeen työntekijäkyselyssä selvitetään läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista esimerkiksi, oliko tapahtumahetkellä melua tai muuta havaitsemista vaikeuttavaa, keskeytyikö työ jostain syystä, pitikö tehdä useita asioita yhtä aikaa, joutuiko työntekijä toimimaan väärän tiedon varassa tai tapahtuiko mitään yllättävää. Yleensä ihminen ei osaa näitä purkaa, ellei niistä kysytä, Kalakoski sanoo. Turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten ilmailussa, näitä kyllä kysytään, mutta sieltä poimitut tutkintamallit ovat raskaita sovellettaviksi varasto- tai kunnossapitotyöhön. Meidän tehtävämme on luoda keveä ja käyttökelpoinen vaaratilanteiden tutkintamalli. Sen avulla voitaisiin selvittää, miten juuri tällä työpaikalla voitaisiin auttaa työn tekemistä ja mikä juuri tässä työssä saisi ihmisen olemaan tarkempi ja huomaamaan paremmin. työrauha taattiin siten, että lääkkeitä jakava hoitaja pukee työpukunsa päälle keskeytyskieltoa tarkoittavan nauhan. Toimistossa taas voidaan sopia, että punainen valo tai merkki ovenpielessä kertoo, että menossa on keskittymistä vaativa työ. Toinen muistia täyttävä asia on puhehäly. Muisti imuroi puhetta, vaikka ihminen ei aktiivisesti kuuntelisikaan. Esimerkiksi avotoimistossa puhehäly voi heikentää suoriutumista 10 prosentin verran. Neuvoja puhemelun vähentämiseen tarjoaa esimerkiksi Työterveyslaitoksen tuore toimistotilojen suunnitteluohje. Käytännön keinoja etsitään kolmivuotisessa Sujuva-hankkeessakin. Jo ensimmäisessä työntekijöille suunnatussa kyselyssä tuli esiin esimerkiksi se, että työt voisi tehdä asia kerrallaan. Usein yhtäaikaista työtä tehdään, vaikka se ei olisi tarpeellistakaan. Keskeytyksiä helppo karsia Virpi Kalakosken mukaan yksi helpoimmin korjattava asia työssä ovat keskeytykset. Ne altistavat virheille, sillä ihminen pystyy pitämään lähimuistissaan kerralla vain pari kolme asiaa. Keskeytys vie aikaa ja saa unohtamaan, ja kun ihminen palaa varsinaiseen tehtäväänsä, virhe sattuu helposti. Esimerkiksi hoitoalalla lääkkeiden jakaminen on tarkka ja keskittymistä vaativa työvaihe. Kalakoski kertoo, miten eräässä sairaalassa Lisätietoja Sujuva -hankkeesta: 4

5 Tuotteiden keräily on Keslogin varastossa puheohjattua. Langattomat mikrofonit ja kuulokkeet jättävät varastomiesten kädet vapaaksi keräilyyn ja trukin kuljettamiseen. Kuva: Keslog Poikkeamista paljon tietoa Keslogin keskusvarastoon Vantaalle virtaa päivittäin tavaraa lavallista ja sieltä lähtee pakattuja rullakkoja Nopeatempoisen työn läheltä piti -tilanteet ja poikkeamat on opittu ilmoittamaan hyvin. Inhimillisten virheiden ja vaaratilanteiden ehkäisy ja Sujuva-hankkeen tulokset kiinnostavat Keslogin tuotantojohtaja Simo Halkosaarta. Olemme mukana Työterveyslaitoksen hankkeessa, koska inhimilliset virheet ovat jatkuvana huolenaiheena siitä huolimatta, että tapaturmat ja poissaolot on saatu meillä selkeästi vähenemään viime vuosina. Varastossa työntekijöiden keski-ikä on alle 30 vuotta. Koneita käytetään paljon, ja nuori ikä ja miesvaltaisuus saattaa lisätä riskinottoa. Työntekijöitä on päivittäin noin 800. Suurinta osaa tapaturmista perustellaan näin: lipsahti, en huomannut, tarkkaavaisuus herpaantui. Keslogilla Sujuva-hankkeeseen liittyviä haastatteluja tehtiin esimerkiksi tapaturmatilanteesta, jossa kolmen ihmisen tarkkaavaisuus petti. Trukkityötä tutkinut työntutkija oli joutunut kahden trukin väliin niin että jalka jäi trukin alle. Sekä kuljettajat että jalan liikkunut työntekijä olivat saaneet koulutuksen alueella liikkumisesta, mutta poikkeuksellinen liikennetilanne herpaannutti huomion. Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Toni Pelin kertoo, että Sujuvassa kysymykset poikkesivat tavallisesta tapaturman ja poikkeaman tutkinnasta. Normaalisti lähdetään laitteiden kunnosta ja muista insinöörikysymyksistä, mutta Sujuvan kaavakkeiden pohjalta käytiin läpi esimerkiksi henkilöiden vireystaso ja tiedusteltiin edellisen yön unen määrä. Tällainen käsittely on uutta. 5

6 Vaarojen poistaminen, ohjeistuksen lisääminen, perehdytyksen vahvistaminen ja työkykyyn satsaaminen on kaiken kaikkiaan vaikuttanut myös työn sujuvuuteen. Työn tuottavuus on noussut 30 prosenttia ja silti työtyytyväisyys on kasvanut. muutaman viime vuoden aikana. Sairauspoissaoloprosentti on seitsemän, ja vaikka luku on edelleen iso, se on pienempi kuin alan kilpailijoilla. Yli kolmen päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti ovat laskeneet kolmannekseen kymmenen vuoden aikana, Halkosaari sanoo. Hänen mukaansa lukema on nyt reilusti parempi kuin varasto- ja kuljetusalan keskiarvo 24. Vaarojen poistaminen, ohjeistuksen lisääminen, perehdytyksen vahvistaminen ja työkykyyn satsaaminen on kaiken kaikkiaan vaikuttanut myös työn sujuvuuteen. Työn tuottavuus on noussut 30 prosenttia ja silti työtyytyväisyys on kasvanut. Samaan aikaan varastotilojen neliömäärä on pienentynyt, siellä liikkuvien henkilöiden ja koneiden määrä on lisääntynyt ja aikataulut ovat tiukentuneet. Poikkeamat intranetiin Jatkossa inhimillisten tekijöiden käsittely on mahdollista nivoa Keslogin laajaan poikkeamien raportointikäytäntöön, jolla on pitkät perinteet. Jo Ruokakeskon logistiikassa 2000-luvun alussa vaaratilanteet ja poikkeamat alettiin koota sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viime vuosina uusittu Sireeni-järjestelmä näkyy kaikille käyttäjille eli oppia voi ottaa myös toisen osaston sattumuksista. Esimerkiksi trukinkuljettaja kirjaa tapauksen, jossa lava osui kattopalkkiin ja putosi hänen trukkinsa piikeistä. Hän merkitsee järjestelmään myös toimenpiteistä vastaavan henkilön, tyypillisesti esimiehensä. Tämä kuittaa järjestelmään tehdyt korjaukset, tässä tapauksessa matalasta alituksesta kertovan varoitusmerkin kiinnittämisen. Pelinin mukaan korjaustoimet tehdään yleensä rivakasti kirjaamisen jälkeen. Tämä on esimiehille ja työsuojelutoimikunnille hyvä jokapäiväinen työkalu. Näin turvallisuuskulttuuri pysyy jatkuvasti esillä. Kirjatut poikkeamat katsotaan läpi, kun aamulla tullaan töihin, Pelin kertoo. Simo Halkosaari sanoo, että myös poikkeamien ilmoittaminen on tehokasta. Porukkamme on räväkkää ja reipasta, kyllä he tuovat epäkohdatkin esille. Siihen myös kannustetaan jatkuvasti, ja nuoret työntekijät ovat tottuneet asioimaan netissä. Vuonna 2012 poikkeamia kirjattiin lähes 400. Sireeni-tietojärjestelmässä ovat poikkeamien lisäksi myös aloitteet sekä esimerkiksi työsuojelukierrosten ja hyllystötarkastusten raportit. Johtoryhmä seuraa järjestelmää, joten esimerkiksi aloiteasiat eivät jää roikkumaan. Jos esimies ei pysty heti ratkaisemaan aloiteasiaa, se menee aloitetoimikuntaan, joka toimii joka osastolla. Tapaturmat vähentyneet Tuotantojohtaja Simo Halkosaari kertoo, että Keslogissa on viime vuosina tehty paljon työhyvinvoinnin ja työkyvyn hyväksi. TYKYohjelman myötä sairauspoissaolot ovat oleellisesti vähentyneet Selän venähdyksiä Toni Pelin kertoo, että tavanomaiset tapaturmat ovat kolhaisuja, törmäyksiä, nyrjähdyksiä, sormen murtumisia, olkapäävammoja. Nostoissa sattuu paljon lieviä selän venähdyksiä, jotka vaativat lyhyitä 0 3 päivän poissaoloja. Vuonna 2012 yli kolmen päivän poissaoloja oli 32 prosenttia ja yli 10 päivän poissaoloja alle 10 prosenttia. Käytämme riskinarvioinnissa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehittämää TUTOR-turvallisuusjärjestelmää. Lisäksi koko henkilöstö on arvioinut itse oman työnsä vaarat. Henkilöstö koki arvioinneissaan merkittävimmiksi varastotyön vaaroiksi turvattoman toiminnan ja riskinoton, puristumisen esineiden väliin ja esineiden putoamisen sekä liikkuvan välineen aiheuttamat iskut. Työntutkimus on Keslogilla laajaa ja säännöllistä. Kerran vuodessa työt käydään läpi, ja siinä yhteydessä tulevat esille myös siisteyteen tai turvallisuuteen liittyvät epäkohdat. Pelin myös korostaa, että Keslogilla toimii kymmenen aktiivista työsuojelutoimikuntaa. Keskusvarasto 2:lla on oma toimikunta jokaisessa neljässä yksikössä, jotka ovat hedelmä-, vihannes- ja tuoretuotteet, teolliset elintarvikkeet ja kodintarvikkeet, jäähdytetty lähettämö ja toimisto. Keslog Oy Vuonna 2006 perustettu Keslog Oy on Keskon tytäryhtiö ja kuuluu Suomen suurimpiin logistiikkayhtiöihin. Ruokakesko Oy on sen pääasiakas. Keskusvarastot on keskitetty Vantaan Hakkilaan. Osa tavaroista kuljetetaan suoraan K-ruokakauppoihin ja HoReCa-asiakkaille, osa tuotteista kulkee alueterminaalien kautta. Keslogilla on työntekijöitä 1700, joista tavarankäsittelytehtävissä

7 Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Kansainväliset kurssilaiset pääsivät viikon aikana myös esimerkiksi lumikenkäretkelle. Retkellä pidettiin kahvitauko joulupukin tuvalla. Uusia näkökulmia työturvallisuuteen NIVA:n koulutuksesta Työturvallisuuden asiantuntijoita ja tutkijoita yhdeksästä eri maasta kokoontui helmikuun toisella viikolla Espoon Korpilammelle pohjoismaisen koulutusinstituutin, NIVA:n, järjestämään Roadmap to World Class Safety - New Approaches in Safety Research -koulutukseen. Viikon mittainen koulutus oli toinen osa työturvallisuustutkimuksen uusia lähestymistapoja käsittelevää koulutusohjelmaa, jonka ensimmäinen viikko järjestettiin toukokuussa 2012 Liettuassa. Koulutuksen painopisteinä olivat turvallisuuden inhimilliset tekijät, turvallinen käyttäytyminen sekä ennakoiva turvallisuuden hallinta. Seminaarissa esiintyivät tällä kertaa esimerkiksi professori Erik Hollnagel Tanskasta, suomalaiset professorit Jouni Kivistö-Rahnasto ja Kaija Leena Saarela, professori Gudela Grote Sveitsistä sekä ruotsalainen sosiaalipsykologi Anders Pousette ja tanskalainen tutkija Johnny Dyreborg. Turvallisuuden sosiaalipsykologiaa Anders Pousette Göteborgin yliopistosta toi esityksessään sosiaalipsykologisen näkökulman turvallisuuteen: riskinottoon, turvallisuuskäyttäytymiseen, asenteisiin sekä turvallisuuskulttuuriin ja -ilmapiiriin. Pousetten mukaan perinteinen tapa edistää turvallisuutta tapaturmantorjunnan keinoin on toimiva. Sen lisäksi tarvitaan myös psykologiaan ja ihmisten toiminnan motiiveihin liittyviä turvallisuuden edistämisen keinoja, koska turvallisuus perustuu myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Erilaiset keinot tukevat toisiaan ja johtavat parhaimmillaan tilanteeseen, jossa ihmisillä on sekä halu että riittävät välineet ja keinot tehdä työnsä turvallisesti. 7

8 Turvallisuuskulttuurin ja -ilmapiirin tarkastelu on yksi keino ymmärtää työpaikan turvallisuustilannetta ja -toimintaa. Koska kulttuuri on vaikeasti havainnoitava ja muokattava asia, usein pyritään mieluummin havainnoimaan ja muokkaamaan turvallisuusilmapiiriä. Työpaikan turvallisuusilmapiiri koostuu henkilöstön yhteisistä käsityksistä siitä, mitkä ovat työpaikan säännöt, käytännöt ja toimintatavat. Ilmapiiri siis kuvaa sitä miten juuri meillä on tapana toimia. Turvallisuusilmapiiri lähtee organisaation johdosta. Se heijastelee sitä, kuinka tärkeänä turvallisuutta todellisuudessa pidetään työpaikalla. Palkitaanko työntekijöitä esimerkiksi tuottavuudesta, jos se on ristiriidassa turvallisuuden kanssa? Ollaanko turvallisuudesta valmiita joustamaan kiiretilanteessa? Käyttäytyminen on tulosta tästä ilmapiiristä. - Siksi yksittäisen työntekijän toiminnan muuttaminen ei ole kovin tehokasta, vaan tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan koko työpaikkaa turvallista toimintaa mahdollistavaksi, Pousette toteaa. Ilmapiiri ohjaa ihmisten käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joihin ei ole olemassa valmista sääntöä tai toimintatapaa. Hyvä turvallisuusilmapiiri tukee työntekijän oma-aloitteista toimintaa ja aktiivisuutta. Sen rakennuskeinoja ovat esimerkiksi hyvät esimiesalaissuhteet ja johdon sitoutuminen turvallisuuteen. Sekä turvallisuuskulttuuri että -ilmapiiri rakentuvat viestinnän ja käyttäytymisen kautta, joten niihin panostaminen on erityisen tärkeää. Turvalllisuutta esimiesviestintää kehittämällä Tanskalainen Johnny Dyreborg esitteli kokemuksia ja tuloksia tutkimuksesta, jossa pyrittiin parantamaan turvallisuutta vaikuttamalla esimiestyöhön. Tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikan päivittäisiä esimies-alaiskeskusteluja, jotka nähtiin turvallisuuden johtamisen, kehittämisen ja työpaikan turvallisuusilmapiirin kulmakivenä. Kehittämistyö aloitettiin kysymällä alaisilta kuinka usein turvallisuus tulee esiin arkipäivän esimies-alaiskeskusteluissa. Yksittäisen työntekijän toiminnan muuttaminen ei ole kovin tehokasta, vaan tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan koko työpaikkaa turvallista toimintaa mahdollistavaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä turvallisuusasioiden määrää päivittäisissä keskusteluissa ja sitä kautta vähentää turvatonta toimintaa. Jokaiselle esimiehelle asetettiin yhdessä tutkijoiden kanssa oma tavoitteensa, johon turvallisuuskeskustelujen määrän lisäämisellä pyrittiin. Rakennustyömaalla tavoite tarkoitti esimerkiksi TR-mittauksen tuloksen parantumista. Esimiehiä valmennettiin pitämään turvallisuuskeskusteluja ja ottamaan turvallisuusasioita mukaan päivittäisiin keskusteluihin. Valmennuksen ja uusien keskustelutapojen käyttöönoton jälkeen alaisilta kysyttiin jälleen mihin teemoihin liittyvistä asioista he ovat esimiehensä kanssa viimeksi puhuneet. Dyreborgin mukaan esimiehet lisäsivät turvallisuusasioiden määrää keskusteluissaan. Tavoitteeksi asetetun TR-mittauksen tulokset paranivat myös. Yksi merkittävä havainto tutkimuksessa oli se, että turvallisuudesta puhumisen lisääminen ei vaikuttanut esimerkiksi tuottavuudesta tai työn laadusta puhumiseen. Esimiehet voisivat siis lisätä turvallisuusasioiden määrää keskusteluissaan sen vaikuttamatta muiden asioiden määrään. Mikä Niva? Niva The Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health on Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimiva pohjoismainen koulutusinstituutti. NIVAn tehtävänä on tuottaa koulutusta työterveyden ja työturvallisuuden alan tutkijoille ja ammattilaisille. Käy katsomassa lisää: 8

9 Leena Liuttu-Hietala Sandvik Mining and Construction Oy Nolla tapaturmaa-foorumin johtoryhmä vieraili Sandvikilla Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama yhteistyöverkosto, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa sen perustaja Työterveyslaitos. Foorumin idea on avoimesti keskustellen ja kokemuksia vaihtaen oppia muilta. Foorumin johtoryhmä kokousti Sandvik Mining and Construction Oy:n kallionporauslaitteita valmistavan Tampereen tehtaalla ja tutustui samalla sen turvallisuustyöhön. Nolla tapaturmaa -foorumi on toiminut kymmenen vuotta ja sen verkostoon kuuluu 293 yritystä. Myös Sandvik Mining and Construction Oy on aktiivisesti mukana verkoston toiminnassa. Verkostossa ovat mukana työpaikat, joissa on aito halu parantaa työturvallisuutta ja lisätä työhyvinvointia. Foorumi myöntää vuosittain niin sanottuja tasoluokituksia toimintaansa erinomaisesti parantaneille yrityksille. Sandvikin Turun tehdas saavutti viime vuonna tason III Suuntana maailman kärki ja Tampereen tehdas tason II Kohti maailman kärkeä. Paras ja haastavin on taso I Maailman kärjessä. Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsenet painottavat yhteiskuntavastuuta. Nolla tapaturmaa -foorumiin osallistuminen osoittaa työpaikan kantavan vastuunsa yhteiskunnassa. Foorumi auttaa jäsentyöpaikkoja löytämään toisensa avaten keskustelua kunkin yrityksen turvallisuuteen liittyvistä monenlaisista haasteista. Sandvikin Tampereen tehtaan työsuojeluvaltuutettu Pertti Jääskeläinen aloitti foorumin johtoryhmän uutena jäsenenä viime vuoden lopussa, ja kutsui kymmenjäsenisen johtoryhmän tutustumaan Tampereen tehtaan, ja Sandvikin tapaan hoitaa EHS (= ympäristö, terveys ja turvallisuus) -asioita. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän tehtävä on yhdessä työpaikkojen kanssa kehittää foorumin toimintaa, ja sopia muun muassa turvallisuustyössään onnistuneiden työpaikkojen palkitsemisista. Turvallisuus on Tampereella osa arkirutiinia. Johtoryhmä vieraili Tampereella maanantaina 28. tammikuuta ja kuuli EHS -päällikkö Jussi Viheriärannan esityksen Tampereen tehtaan vakiintuneista EHS -käytännöistä. Sandvikin EHS-standardit Sandvikilla on 24 globaalia EHS -standardia, jotka auditoitiin viime syksynä Tampereen tehtaalla. Saavutimme tason 67%. Tavoite on päästä konsernin asettamaan 90%:n tavoitetasoon. Jotta siihen pääsemme, pyrimme löytämään tapahtumien juurisyyt ja ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä entistä paremmin. Sitä kautta voimme korjata vääriä toimintatapoja, Viheriäranta kertoo. Vakiintuneet turvallisuustoimenpiteet Jussi Viheriäranta esitteli Tampereen tehtaalla säännönmukaisesti toteutettavia erilaisia turvallisuustoimenpiteitä vaaratilanneilmoituksista johdon Safety Walkeihin. Hän kertoo vaaratilanneilmoitusten jättämisen olevan myös osa Tampereen tehtaan palkitsemisjärjestelmää: Viime vuonna meillä tehtiin 1327 vaaratilanneilmoitusta. Palkitsimme joka kuukausi hyvien ilmoitusten tekijöitä. Myös turvallisuustuokioista on tullut tehtaalle vakiintunut tapa: Työnjohtajat pitävät päivittäin omalla osastollaan muutaman minuutin mittaisen turvallisuustuokion. Niitä kertyi viime 9

10 vuoden aikana 3495 kappaletta, Jussi jatkaa. Sen lisäksi kerran kuukaudessa jokaisella osastolla pidetään työsuojelukierros, jolle osaston esimies kutsuu osaston työntekijöitä, työsuojeluvaltuutetun sekä edustajat EHS- ja kiinteistönhuolto-organisaatioista. Neljännesvuosittain järjestetään puolestaan johdon Safety Walk, jossa ovat mukana tehtaan johdon lisäksi työsuojeluhenkilöt. Safety Walkeilla käydään läpi edellisen vuosineljänneksen tulokset ja toteutetut toimenpiteet. Safety Walkin lopuksi tehtävällä tehdaskierroksella kiinnitetään huomiota myös solujen ja työtilojen järjestykseen, siisteyteen ja esimerkiksi työvälineiden kuntoon. Jussi Viheriäranta kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Tuntuu, että meillä arvostetaan yhä enemmän työnantajan vahvaa sitoutumista turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, Viheriäranta toteaa. Foorumi järjestää toukokuussa Vaasassa jäsenseminaarin, jonne odotetaan vahvaa edustusta myös Tampereen tehtaalta. Ykkösluokan tulos Jussi Viheriärannan esitys synnytti vilkkaan ja jopa ihastuneen keskustelun. Erinomaista työtä, kommentoi johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Nolla tapaturmaa-ajattelu on sisäistetty todella hyvin ja toimintatapoja on saatu kiitettävästi muutettua. Onneksi olkoon! Myös Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Mika Liuhamon mielestä Sandvikin EHS-työn tulosten taso on kova: Arvelen, että kun turvallisuustyö on nyt osa tehtaan jokapäiväisiä rutiineja, on seuraava askel työhyvinvointi. Turvallisuuden parantaminen lähti tavoitteesta minimoida työtapaturmien määrä, sen myötä turvallisuusajattelu on vahvistunut ja nykyisin ajattelu koskee jo koko elämää, myös vapaa-aikaa. Jari Haijanen painottaa: Lopullisina tavoitteinamme ovat nolla vahinkoa, nolla poikkeamaa: Zero Harms. Johtoryhmä kehittää ja linjaa toimintaa Foorumin johtoryhmän jäsenet ovat eri toimialoilta ja eri työntekijäryhmistä. Sen tehtäviin kuuluu jäsenyyteen liittyvien kriteerien määrittely, toiminnan suuret linjaukset, palkitseminen ja foorumin toiminnan kehittäminen yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. Johtoryhmään kuuluvat Sandvik Mining and Construction Oy:tä edustavan Pertti Jääskeläisen lisäksi sen puheenjohtaja Sappi Finland I Oy:n turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, varapuheenjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosyksikön työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, toinen varapuheenjohtaja NCC Rakennus Oy:n turvallisuuspäällikkö Juha Suvanto, Hyvinkään kaupungin turvallisuuspäällikkö Yrjö Heimonen, Skanska Talonrakennus Oy Pohjoisen alueyksikön turvallisuuspäällikkö Yrjö Juustila, Finnair Oyj:n työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri, STX Finland Oy:n työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sekä ISS Palvelut Oy:n työsuojelu- ja kehityspäällikkö Marja Virtala-Kantola. Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa foorumin työryhmästä johtoryhmän kokouksiin osallistuvat Mika Liuhamo ja Maija-Leena Merivirta. Johtoryhmä pääsi vierailun yhteydessä myös tehdaskierrokselle. Kuva: Leena Liuttu-Hietala 10

11 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa foorumin teemakoulutukset Foorumin ulkoasu uudistui Kuten varmasti huomasit, Nolla tapaturmaa -foorumin logo kuin Uutislehtikin näyttävät tällä kertaa erilaisilta! Foorumin 10 toimintavuoden kunniaksi foorumin logo on uudistettu ja Uutislehden ulkoasua raikastettu. Uudistuksien takana on markkinointitoimisto Brand United Jyväskylästä. Pian uudistuvat myös foorumin nettisivut. Uudet jäsentyöpaikat Finnair Oyj, BIS Production Partner Oy, Polttimo-konserni, Formica Iki Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Kuhmo Oy, FSP Finnish Steel Painting Oy, Kuopion Vesi Liikelaitos, Suomen Kansallisoopperan säätiö, K. Hartwall Oy, Fingrid Oyj ja Itella Oyj Foorumin jäsentyöpaikoille on alkuvuonna 2013 tarjolla teemakoulutuksia Työtereveyslaitoksen koulutuskalenterista. Foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Lisätietoa ja linkit koulutuksiin löydät foorumin nettisivuilta Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, Tampere Perehdyttäminen ja työnopastus, Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, Tampere Työterveyspäivät 2013 Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä Nolla tapaturmaa foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään työterveyspäivien yhteydessä, joten päivät kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt! Lisätietoja tapahtumasta ja tulevasta ohjelmasta ilmestyy lähiaikoina Työterveyspäivien nettisivulle TERVETULOA MUKAAN! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy foorumin nettisivuilta Kevätseminaari 2013 Foorumin jäsenseminaari järjestetään Rantasipi Tropiclandiassa Vaasassa. Seminaarin teemana on Asenteella kohti parempaa turvallisuutta. Seminaarin ohjelmasta ja ilmoittautumisesta laitamme postia jäsentyöpaikoille maaliskuussa. Jäsentyöpaikkojen tasoluokitushaku Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitusten haku käynnistyi ja hakuaikaa on saakka. Tasoluokitusta voi hakea, jos on liittynyt jäseneksi viimeistään vuonna Tasoluokituksen haku on jäsentyöpaikalle vapaaehtoinen ja maksuton. Hengenvaara.fi sivusto Sähköalan toimijat ovat aloittaneet yhteisen turvallisuuskampanjan, jonka tavoitteena on lisätä työturvallisuutta sähköjohtojen läheisyydessä. Kampanjan hengenvaara.fi -sivustolle on koottu aiheeseen herättäviä videoita, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toimintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on vaurioitunut. Sivustolta löytyy myös aihetta taustoittavia artikkeleita. Kannattaa käydä tutustumassa!

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta Julkaisija: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi Toimitus: Susanna Mattila Työterveyslaitos Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Vastaava päätoimittaja: Mika Liuhamo Työterveyslaitos Jakelu: 1560 Kannen kuva: stock.xchng Julkaisupaikka: Helsinki, 2013 ISSN

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10 CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Valmet Automotive

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Valmet Automotive Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Valmet Automotive Markus Kärkkäinen HSE Manager/ Turvallisuuspäällikkö Perustietoja Valmet Automotivesta Pikatietoa Perustettu 1968 Liikevaihto: yli 300 milj. yli 2 000

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä 8.6.2016 62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä Ajankohta 13.9.2016-14.9.2016 Aika 9:00-16:00 Kesto 2 päivää Paikka Tampere Ilmoittautumisaika 7.9.2016 mennessä Miksi osallistua Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet 29.3.2012 Minna Dammert Nykytilaanalyysejä Kehityshankkeita Apua tuotteistamiseen Keittiösuunnittelua COACHingverkosto Koulutusta valmennusta Esimiestyötä Apua

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot