Museoiden muistitietopäivät. Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "23.11.2006 Museoiden muistitietopäivät. Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006"

Transkriptio

1 Museoiden muistitietopäivät Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

2 Summer 2005 SUOMEN MUSEOHISTORIA Hankkeesta vastaa ohjausryhmä, joka koostuu Suomen museoliiton, Museoviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Valtion taidemuseon (Kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys) sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineiden edustajista. Hankkeen kokonaishallinnoinnista vastaa Suomen museoliitto. Projektipäällikkö Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Ohjausryhmän puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri, Suomen museoliitto Ohjausryhmän jäsenet Juhani Kostet, dosentti, museotoimenjohtaja, museologian oppiaine, Turku Juhani Lokki, johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki Susanna Pettersson, erikoissuunnittelija, Valtion taidemuseo/kehys Marja-Liisa Pohjanvirta, museoasiainsihteeri, Suomen museoliitto Paula Purhonen, pääjohtaja, Museovirasto Marja-Liisa Rönkkö, yliopistonlehtori, museologian oppiaine, Helsinki Ulla Vihanta, johtaja, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Elina Heikka, vt. Johtaja, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Janne Vilkuna, professori, museologian oppiaine, Jyväskylä Muistitietohistoriahanke Projektipäällikkö Juha Ilvas, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Työryhmät Museoalan muistitiedon historia puheenjohtaja Paula Purhonen Koulutus ja seminaarit puheenjohtaja Janne Vilkuna Yhteyshenkilöt haastattelujen arkistointiasioissa Juha Ilvas (taidemuseot) projektipäällikkö Kuvataiteen keskusarkisto Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, Helsinki (09) sähköposti Pirkko Hakala (kulttuurihistorialliset museo) erikoistutkija Keruuarkisto, Kansatieteen käsikirjoitusarkisto Nervanderinkatu 13, 4. krs PL 913, Helsinki (09) (vaihde) sähköposti Juhani Terhivuo (luonnontieteelliset museot) yli-intendentti, osaston johtaja Eläinmuseo PL 26 (Teollisuuskatu 23) Helsingin yliopisto (09) sähköposti Haastattelutietojen siirtoon käytettävät Excel-lomakkeet, haastattelukysymysten runkomoniste ja haastattelusopimus ovat saatavissa digitaalisessa muodossa Suomen museoliiton verkkosivulta (http://www.museoliitto.fi/). Museoiden muistitietopäivät Kirjoittajat: Erkki Anttonen, Marit Hannikainen, Elina Heikka, Liisa Huovila-Helminen, Juha Ilvas, Susanna Luojus, Kati Nenonen, Susanna Pettersson, Kirsti Pietilä, Erik Tirkkonen, Mia Tykkyläinen. Taitto: Miikka Roine Pdf-versio ladattavissa osoitteesta

3 Museoiden muistitietopäivät Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

4 Introduction to Conversational French Sisällys Museohistorian kirjoittaminen on meistä kiinni 3 Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Keskusteluista arkistoon kilpajuoksua unohduksen kanssa 5 Elina Heikka, Kuvataiteen keskusarkisto Saatteeksi pilottimuseoiden artikkeleihin ja havaintoihin 7 Juha Ilvas, Kuvataiteen keskusarkisto Elämänkaaresta museohistoriaan ajatuksia ja kokemuksia muistitietoprojektin käynnistyessä 9 Liisa Hovila-Helminen, Lähetysmuseo Vantaan kaupunginmuseo pilottimuseoksi ja ensimmäisen haastattelun vaiheilta 15 Kirsti Pietilä, Vantaan kaupunginmuseo Välähdyksiä toisenlaisesta merimuseosta ei-museoammattilaisen näkökulmia museohistoriaan 20 Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo Taidekokoelmasta taidemuseoksi Helsingin kaupungin taidemuseon alkuvaiheista 23 Marit Hannikainen ja Kati Nenonen, Helsingin kaupungin taidemuseo Tiivistämisen sietämätön vaikeus? 39 Susanna Luojus ja Mia Tykkyläinen, Turun taidemuseo Haastatteluvälineistä 32 Erkki Anttonen, Kuvataiteen keskusarkisto Museoalan muistitietohistorian haastattelukysymykset 34 Erkki Anttonen, Kuvataiteen keskusarkisto, ja Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Ohjeita haastattelijalle 37 Juha Ilvas Tiedon dokumentointi 45 Juha Ilvas LIITE Haastattelusopimus

5 Museoiden muistitietopäivät Museohistorian kirjoittaminen on meistä kiinni Kuinka museomme ovat saaneet alkunsa? Ketkä niitä olivat perustamassa? Entä millaisia aatteita museohankkeiden taustalla oli? Olennaista on kysyä mitä me tästä kaikesta todella tiedämme ja voisimmeko tietää enemmän. Keväällä 2005 käynnistettiin valtakunnallinen museohistoriahanke, joka avaa Suomen museohistoriaan liittyvää problematiikkaa eli paneutuu siihen, kuinka esineellinen ja tiedollinen perintömme on tallentunut museoiden kokoelmiin ja esillepanoihin. Hankkeen päätavoitteena on Suomen museohistorian kirjoittaminen. Museohistorian näkyväksi tekeminen nostaa esiin museoiden merkityksen kulttuuripoliittisina vaikuttajina ja kertoo siitä, miksi museot ovat olemassa ja kenelle. Museohistorian kirjoittaminen vastaa myös ajankohtaiseen eurooppalaiseen sivistystyön selvitystarpeeseen, jonka tavoitteena on analysoida ja ymmärtää museoiden perustamista kansallisesta näkökulmasta. Ennen kuin museohistoriamme on kirjoitettu, painettu ja julkaistu, edessä on kuitenkin monta työvaihetta. Se merkitsee aineistokartoituksia, materiaalinkeruuta, museoammattilaisten haastatteluita, arkistojen pöyhimistä ja ylipäätään museohistorianäkökulman korostamista. Mistä sitten lähteä liikkeelle? Valtakunnallinen museohistoriahanke hahmottuu kolmena suurempana kokonaisuutena, joista ensimmäinen liittyy aineistojen keräämiseen, toinen niiden pohjalta tehtävään tutkimukseen ja kolmas museoalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kouluttamiseen. Kaikki kolme kokonaisuutta limittyvät toisiinsa ja tapahtuvat osin samanaikaisesti. Aineiston keruu kohdentuu toisaalta jo tehdyn tutkimuksen kartoittamiseen, toisaalta muistitiedon keräämiseen. Suomalaisten museoiden historiaan liittyvän tutkimuksen hahmottamiseksi valtakunnallinen museohistoriahanke perusti ensi töikseen Suomen museoliiton sivuille jatkuvasti päivittyvän aineistotietokannan ( museohistoria ). Marraskuun alussa 2006 tietokantaan oli kirjattu yhteensä 511 nimekettä: historiikkeja, kokoelma-analyyseja, artikkeleita, puheita, opinnäytetöitä sekä muuta aineistoa. Valmiiden tutkimusten ohella tietokantaan on kirjattu tietoja tekeillä olevista tutkimuksista sekä ehdotuksia tärkeimmistä museoiden historiaa koskevista tutkimusaiheista. Siinä missä tietokantaan kerätään tiedot jo olemassa olevasta kirjallisesta aineistosta, kentällä hajallaan oleva hiljainen tieto haastaa meidät kaikki tarttumaan härkää sarvista. Museoalan muistitiedon keruun tavoitteena on tallentaa museoprofession kehitys mahdollisimman monipuolisena niin alueellisena kuin ammatillisena haastatteluiden otantana kuten tässä julkaisussa tullaan havainnollistamaan. Aineistojen pohjalta tehtävä tutkimus, josta vastaa asiantuntijaryhmä, tulee kattamaan kulttuurihistoriallisten museoiden, luonnontieteellisten museoiden ja taidemuseoiden historian. Liikkeelle lähdetään vuosista ja museoinstituution synnystä Suomessa. Kartoitettavaksi tulee museoinstituution aatehistoriallinen tausta, museoaatteen tulo Suomeen, kulttuurikentän järjestäytymisen, ensimmäisten museomiesten rooli silloisella kulttuurin kentällä ja museohankkeiden suhde poliittiseen päätöksentekoon. Erityistä huomiota kiinnitetään kokoelmanmuodostukseen ja kokoelmien välittämiin arvoihin ja arvostuksiin sekä yksityisten keräilijöiden rooliin kokoelmien rakentajina. 3

6 Omaan aikakauteensa sidotut toiveet ja haaveet, käsitykset ihanteellisista kokoelmista ja museon merkityksestä nousevat esiin. Pohjimmiltaan on kyse siitä miksi museoita perustettiin, mitä niillä haluttiin kertoa, kenelle ja millaisin keinoin. Seuraava askel otetaan kohti kulttuuripolitiikkaa, arvoja, toisen maailmansodan jälkeistä yhteiskunnan modernisoitumista ja museolaitoksen muutosta sen mukana. Jälleenrakennuksen aika oli myös voimakasta museoiden perustamisen aikaa. Samalla museotyypit alkoivat eriytyä kulttuurihistoriallisiksi museoiksi, luonnontieteellisiksi museoiksi ja taidemuseoiksi. Museohallinto kehittyi. Tässä vaiheessa painotetaan kulttuuripoliittista keskustelua, vuonna 1923 perustetun Suomen museoliiton vaikutusta kentällä, museoprofession muodostumista ja valistuksen perintöä. Valtakunnallisen museohistoriahankkeen luonteeseen kuuluu olennaisimpien kysymysten käsitteleminen koko museokentän yhteisissä seminaareissa ja konferensseissa, joiden tarkoituksena on paitsi tuottaa uutta tietoa kentän käyttöön, myös painottaa museohistoria-ajattelun merkitystä koko alalle. Seminaarien keskeisimmät puheenvuorot julkaistaan pdf-muodossa hankkeen nettisivuilla muodostaen näin pienen museohistoriakirjaston. Museohistorian pariin yllyttäen Susanna Pettersson Valtion taidemuseo/taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys 4

7 Introduction to Conversational French Elina Heikka, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo Keskusteluista arkistoon kilpajuoksua unohduksen kanssa Kuvataiteen keskusarkisto osallistuu taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehyksen vetämään museohistoriahankkeeseen erityisesti muistitietotyöryhmän toiminnan kautta. Keskusarkiston tutkija Juha Ilvas on ollut päävastuussa muistitietotyöryhmän toiminnan eri muotojen organisoinnista sekä myös kaikkia maan museoita koskevan haastatteluhankkeen valtakunnallisesta koordinoinnista. Keskusarkisto on myös ottanut tehtäväkseen luoda tietojärjestelmän, johon museoammattilaisten haastatteluaineistot yhteisesti kootaan. Kun Museovirasto kokoaa kopiot kulttuurihistoriallisten ja Luonnontieteellinen keskusmuseo oman alansa museoiden osalta, tulee Kuvataiteen keskusarkiston osaksi taidemuseosta karttuvat aineistot. Odotamme jopa tuhatta tuntia nauhoja. Museohistoriahankkeessa muistitiedon keruu tarkoittaa siis mittavaa valtakunnallista museoammattilaisten haastatteluprojektia. Kuvataiteen keskusarkiston osalta vastuunotto hankkeen muistitieto-osuudesta sopii yhteen viime vuosien painopisteiden määrittelyn kanssa, jossa äänitearkiston kehittämisen tarve on nostettu entistä näkyvämmin esiin. Toistaiseksi konkreettisimmin äänitearkistotyön arvostus näkyy siinä, että viime vuonna Erkki Anttonen nimettiin Keskusarkiston äänitteistä ja niiden kartuttamisesta vastaavaksi tutkijaksi. Sinällään tietenkään äänitteiden keruu ja äänitteiden käyttö eivät ole taidehistoriassa mikään uutuus, vaan esimerkiksi Keskusarkiston kokoelmiin on arkiston eri tutkimusprojekteissa tai yksittäisten haastattelujen kautta kertynyt yhteensä yli seitsemänsataa äänitettä. Runsaasti äänitteitä on myös maan muilla alan toimijoilla, taidemuseoissa ja yliopistoissa. Taidehistorioitsijalle on tuiki tavallista, että omaa tutkimusta tai näyttelyhanketta varten tehdään haastatteluja. Tiedämme, että on paljon asioita, joista ainoa tapa saada kiinni on keskustella ja nauhoittaa. Sieltä, mistä hennotkin mustejäljet puuttuvat, saattaa löytyä kirkkaita muistijälkiä. Äänitteiden jokapäiväisyydestä huolimatta voi sanoa, että niin Keskusarkistossa kuin muutenkin taidehistorian alalla äänitemaailma on usein harmaata aluetta. On haastateltu, on nauhoitettu, mutta hauraan aineiston huolenpidossa, aineiston systemaattisessa keruussa ja työjaossa eri instituutioiden kesken on ollut toivomisen varaa. Taidehistorioitsijat ovat suhtautuneet äänitteisiin vähän kuin ottolapsin. Tämä näkyy mm. siinä, että usein haastattelu- tai av-aineistoja käytetään vasta toissijaisesti painettuihin lähteisiin ja mm. kuva-aineistoihin nähden. Tavallista on myös, että äänitteiden kohtalona on jäädä hamaan tulevaisuuteen ns. omaan käyttöön, vastaisen varalle, vaikka iloa ja hyötyä saattaisi olla muussakin tutkimuksessa. Yhdestä nauhasta riittää moneen. Hieman ulkokohtaisesta suhtautumisesta äänitteisiin kertoo myös se, että ääniteaineistojen syntyä ja käyttöä ei ole ollut tapana nostaa alan metodologiseksi kysymykseksi. Suullista tietoa tutkimuksen lähteenä ei ole taidehistoriassa perinteisesti problematisoitu juuri muuten kuin totuusakselilla. Kiinnostavan näkökulman taiteilijahaastatteluihin, joka mielestäni on suoraan sovellettavissa myös taidemaailman toimijoita koskeviin haastatteluihin, tarjoaa esimerkiksi Vappu Lepistön tutkimus, jossa hän jaottelee haastateltavien päämääriä haastattelutilanteessa. Lepistön mukaan taiteilijan intressi saattaa olla terapeuttispsykologinen, jolloin hän kokee saavansa haastattelussa tilaisuuden purkautua ja kertoa eri asioista. Yhtälailla haastattelu voi antaa taiteilijalle tilaisuuden analysoida ja arvioida elämään ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä (analyyttis-filosofinen intressi). Käytännöllisesti tilanteeseen orientoitunut taiteilija miettii mitä hyötyä tai haittaa tutkimuksesta on hänen taiteellisen toimintansa kannalta. Institutionaalisen intressin vallitessa haastateltava miettii, miten haastattelutilanne antaa mahdollisuuden luoda julkista kuvaa tai kehitellä eteenpäin tarinaa taiteilijasta. 5

8 Introduction to Conversational French Taidehistoriallisissa haastatteluissa useimmiten haastateltavina ovat olleet taiteilijat, mutta koska taide organisaationa ja järjestelmänä on osa taiteen historiaa, myös esimerkiksi taidemuseoalan toimijoiden haastattelut ovat olleet sekä tulevat olemaan tutkimuksen kannalta merkittävää aineistoa. Instituutiot määrittelevät työkseen taidetta, ja siksi instituutionäkökulma on erottamaton osa tutkimusta, kun luodaan historiallista perspektiiviä taiteen historiaan. Tämän huomioon ottaen voi todeta, että nyt käynnissä oleva Susanna Petterssonin alkuun saattama museohistoriahanke antaa meille taidemuseolaisille erinomaisen mahdollisuuden koota voimamme alan kannalta aivan keskeisen kulttuuriperinnön tallentamiseen. Ja oman ymmärrykseni mukaan yhtälailla museohistoriahanke palvelee myös kulttuurihistoriallisia ja luonnontieteellisiä museoita, sillä missään meillä ei tiedon tuottamisen rakenteita voida erottaa tiedon sisällöstä. Muistiorganisaatiolle itselleen tiedon keruun omasta historiasta voi nähdä jopa eettisenä velvoitteena. Suomen museolaitos on sekä kokoelmiensa että tutkimuksensa kautta merkittävä yhteisen kulttuurisen tietoisuuden rakentaja sekä faktojen kerääjänä että menneisyyden tarinan tuottajana. Nykyajattelun mukaisesti kaikki tieto on paikallista, väistämättä määrätystä näkökulmasta käsin tuotettua, ja tiedon tuottajalle jollainen museolaitoskin on asetetaan velvoite määritellä oma katselupaikkansa aiheeseensa nähden. Fakta on eittämättä fakta, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtunutta, objektiivinen tosiasia, mutta mikä valinnan laki nostaa asioita maailman virrasta ikuiseen elämään? Mistä tulvivat tosiasiat? Entä mikä on se järjestelmä, jolla faktat yhdistellään kertomuksiksi ja menneisyyttä koskevaksi tutkimukseksi? Tiivistäen voi esittää, että tiedon tuottamisen tehtävä asettaa muistiorganisaatiolle myös itseymmärryksen tehtävän, mitä velvoitetta museohistoriahanke kokonaisuudessaan ja muistitiedon keruu sen osana osaltaan palvelevat. Menneisyyden ymmärtäminen on osa instituution nykyisyyden ja nykykäytäntöjen ymmärtämistä eli sen näkemistä kuka puhuu kun museo puhuu. Menneisyyden ymmärtäminen on tulevaisuuteen suuntautuvassa nykyajassa välttämätöntä omaa paikantumista. Muistiorganisaatiolla ei ole varaa amnesiaan. 6

9 Juha Ilvas, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo Saatteeksi pilottimuseoiden artikkeleihin ja havaintoihin Toukokuussa 2006 pidettiin Kansallismuseossa seminaari Näkökulma museoprofession historiaan. Tässä yhteydessä alettiin etsiä pilottimuseoita, jotka lähtisivät keräämään muistitietoa ja tutkimaan käytännön toteutustapoja. Pilottimuseoiden ensimmäiseen kokoukseen osallistui viisi museota, jotka olivat ilmoittaneet halukkuutensa Lähetysmuseo, Turun taidemuseo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Vantaan museo ja Suomen merimuseo. Pilottimuseoille annettiin tehtäväksi kommentoida Erkki Anttosen ja Susanna Petterssonin tekemää haastattelukysymysten runkomonistetta sekä tuoda esiin muitakin havaintoja kokemuksistaan. Näistä päätettiin koota pieni referaattien ja artikkelien ryhmä, joka liitettäisiin Muistitietoseminaarin aineistoon. Haastatteluiden referoinneista ja painopisteistä keskusteltiin puhelimessa ja sähköpostitse. Nyt pieni artikkelikooste on valmis, ja se valottaa hyvin muistitiedon haastatteluihin liittyviä näkökulmia ja tulkintoja. Lähetysmuseon johtaja Liisa Hovila-Helminen kirjoittaa artikkelin edeltäjänsä, museonhoitaja Ilona Immosen elämänvaiheista otsikolla ä ä ä ä. Hovila-Helminen on jo aiemmin perehtynyt haastattelututkimukseen afrikkalaisesta näkökulmasta. Kun käsite elämänkaari ja urakartan piirtäminen olivat olleet esillä pilottimuseoiden keskusteluissa, niin sovimme, että Hovila-Helminen käyttää artikkelissaan näitä meille muille malliksi. Ilona Immosen urakartta on selkeä näkymä yhden ihmisen elämästä kolmessa maassa ja viidessä kaupungissa. Jos haastattelusta olisi tehty nyt tiivistelmä, niin sieltä löytyisi paitsi asiatietoja Lähetysmuseon vaiheista niin myös kohta matkaoppaana 1950-luvulla Keski-Euroopassa. Immonen on ollut mm. viemässä ensimmäisen suomalaisen turistibussin Lontooseen vuonna viiskytkahdeksan. Tällaiset pienet yksityiskohdat rikastuttavat tietojamme lähimenneisyydestä. Museoamanuenssi Kirsti Pietilä kirjoittaa haastattelustaan raportin ä. Pietilä dokumentoi työprosessinsa, sillä hän ei lähtenyt tekemään henkilöhistoriallista kuvaa haastateltavastaan. Hän esittää Vantaan kaupunginmuseon syntyvaiheisiin liittyvät kysymyksensä kotiseutuneuvos Lauri Leppäselle, joka on paikallishistorian ja kotiseututyön vanha aktivisti. Haastattelusta muovautuu museon taustayhteisöjä ja yhdistyksiä hahmottava teemahaastattelu, jonka myötä eri arkistojen pöytäkirjat tuntuvat odottavan myös tutkijaa. Tutkija Erik Tirkkosen artikkelissa pääosassa on toimistosihteeri organisoidun arkipäivän ylläpitäjä merimuseosta. ä ä ä ä ö hahmottaa museon toimintaa toimistosihteeri Anneli Blumenthalin näkökulmasta. Vuodesta 1975 lähtien Blumenthal on työskennellyt merimuseon kaikkien johtajien alaisena. Erik Tirkkosta lienee uskominen: Värikkäät kuvaukset, kertomukset ja anekdootit Suomen merimuseon johtajista antavat mielenkiintoisen näkökulman merimuseon historiaan. Johtajista nousee esiin se miten alaiset ovat heidän persoonansa kokeneet ja kohdanneet. Lopputulosta onkin mielenkiintoista jatkossa verrata entisten museonjohtajien omiin haastatteluihin ja heidän antamiinsa kuviin itsestään. Konservaattori Marit Hannikainen ja assistentti Kati Nenonen ovat koostaneet amanuenssi Teija Monosen kahdesta haastattelusta instituutiohistoriallisen artikkelin Helsingin kaupungin taidemuseon historiasta. on asiallisesti toimittu artikkeli, jossa haastattelututkimuksen luonne on jäänyt taustalle. Monosen kertomat asiat ovat muodostaneet tietopohjan, mutta hänen oma äänensä kuuluu vain yhdessä kommentissa. Liitteenä oleva toiseen haastatteluun kuuluva nimi-indeksi osoittaa nytkin haastatteluissa esiintyvän erisnimien runsauden. 7

10 Turun taidemuseon kuraattori Susanna Luojus ja Mia Tykkyläinen ovat kiireiden vuoksi kaivaneet museon arkistosta vanhan taiteilijahaastattelun katkelman, josta on syntynyt herkullisen hauska essee Tiivistämisen sietämätön vaikeus? Turun taidemuseon amanuenssi Tove Holländer haastattelee kuvanveistäjä Simo Heleniusta Äänite antaa hyvän kuvan siitä mikä on usein arkipäivää haastatteluissa, jossa keskustelu poukkoilee ja takkuilee eri syistä. Puhutun näkeminen tarkasti litteroituna tekstinä voi olla joskus piinallista luettavaa. Tämä käy artikkelista ilmi ja osoittaa aikaa vievien litterointien tarpeettomuuden projektimme yhteydessä. Humanistitutkija on kuitenkin kiitollinen huonostakin äänitteestä etsiessään autenttisia haastattelutietoja, jotka ovat aikaan sidottuja. Pieniä yksityiskohtia esiin nostavan artikkelin taustalla ovat keskustelut tiivistelmän laatimisen ongelmista. Tiivistelmän laatijasta tulee haluamattaan myös tulkitsija, ellei hän tyydy pelkkään avainsanojen ja nimien luetteloon. Yksi vaihtoehtoinen ja neutraali tapa tehdä tiivistelmä on vain kirjata esim. 5 minuutin välein käsiteltävät asiat niitä tulkitsematta. 8

11 Introduction to Conversational French Liisa Huovila-Helminen, Lähetysmuseo ELÄMÄNKAARESTA MUSEOHISTORIAAN Ajatuksia ja kokemuksia muistitietoprojektin käynnistyessä Elämänkaari elämänsuora elämänkulku Länsimainen tapa tarkastella ihmisen elämän kulkua eri kehitysvaiheineen on lineaarinen: elämä etenee ajassa ikään kuin kaarena alusta keskivaiheen kautta kohti päätepistettään; sillä on selkeä alku ja loppu. Ihminen kehittyy, kypsyy, kukoistaa, kuihtuu ja kuolee. Elämänkululla tarkoitetaan yksilön elämäntaivalta tarkasteltuna merkittävien elämäntapahtuminen kuten syntymän, avioitumisen, äitiyden tai isyyden ja eläkkeellesiirtymisen ketjuna (esim. Antikainen 1998, 101). Elämänkulku-termiä käytetään nykyisin usein elämänkaaren sijasta, koska siihen ei monien mielestä sisälly samantapaista, lähinnä biologista kaaren metaforaa eikä yhtä vahvaa normatiivista latausta. Elämänkulkukin käsitetään kyllä toisiaan seuraavien elämänjaksojen sarjana, joten kaari sopii mielestäni vertauskuvaksi yhtä lailla. Elämänkaaren merkkipaaluina, siirtyminä vaiheesta toiseen, pidetään mm. koulun aloittamista, opiskelun alkua, työhön siirtymistä, muuttoa paikkakunnalta toiselle, työpaikan vaihtamista jne. Täysi aikuisuus Lapsuus Vanhuus Ennen syntymää Kuoleman jälkeen Sven Krohn (1994) ehdottaa elämänkaaren kuvaamista joko puoliympyräksi tai ympyräksi riippuen siitä, pidetäänkö alku- ja päätepistettä kahtena eri pisteenä vai ympyrän sulkeutuessa samaan kohtaan sijoittuvina. Elävä Kuollut Eri ikäkausiin liittyy yhteisön kulttuurin ja normien mukaisia odotuksia. Monissa konteksteissa mm. afrikkalaisessa ajattelussa elämän kokonaisuuteen kuuluvat kiinteästi myös aika ennen syntymää ja kuoleman jälkeinen aika. Esivanhemmilla on tärkeä rooli: heidän koetaan olevan osa yhteisöä kuoltuaankin, näkymättöminä. He ovat läsnä suvun elämässä ja saattavat vaikuttaa siihen konkreettisesti. Kaukana ei ole myöskään käsitys elämän syklistä. Joissakin afrikkalaisissa yhteisöissä elää sitkeässä käsitys paluun mahdollisuudesta: joku esivanhemmista palaa takaisin vastasyntyneenä vauvana. Käsitys elämän ja kuoleman syklisestä kiertokulusta on ollut yleinen Euroopan perinteessä ennen valistusajan alkua. 9

12 Mikko Saastamoinen (2000) pitääkin länsimaista perinteistä elämänkaariajattelua vain kulttuurisidonnaisena ja lisäksi normatiivisena rakenteena. 1 Sven Krohn (1994) toteaa, että luovan toiminnan ja voiman lakipiste sijoittuu toisinaan nuoruuteen, toisinaan lähelle vanhuutta. Joissakin tapauksissa Krohn pitää niitä jopa ideaalisina ihmisen henkinen kasvu jatkuu hänen kuolinhetkeensä, viisautensa lakipisteeseen saakka. Se voidaan kuvata tieksi ylöspäin, nousuksi pitkin vuoren rinnettä sen huipulle. (Kilimanjaro on rankka; puoleenväliin kiipeäminenkin on melkoinen saavutus.) Elämänkaari voi toki koostua useammasta huipusta, noususta, laskusta ja tasanteesta. Uran varrella on monia etappeja. Taival on ani harvoin yhtä ja samaa tasamaata. Muistitietoa kokemuskerronnan, henkilökohtaisen kerronnan, muistelukerronnan kautta Muistitieto määritellään etnologiassa tiedoksi, joka ei pohjaudu kirjallisiin lähteisiin, vaan tiedonantajan muistiin. Sitä pidetään luotettavana silloin, kun tiedonantaja kertoo omakohtaisesti kokemastaan. Luotettavuuden edellytyksenä on lisäksi se, että tutkittavasta kysymyksestä on käytettävissä useita yhtäpitäviä muistitietoja Psykologian, sosiologian, folkloristiikan ja muistitietohistorian tutkijat ovat määritelleet suullisen muistelun ja kerronnan lajeja aina sen mukaan, onko lähtökohtana muoto, sisältö, merkitys kertojalle itselleen, tuottamisprosessi jne. Henkilökohtainen kerronta on suora vastine englannin kielen personal narrative -termille. Taina Ukkonen (2000, 27) toteaa, että kaikkia edellä mainittuja käytetään kertojan omaa elämää ja kokemuksia käsittelevästä kerronnasta. Ulla-Maija Peltonen (1996) tähdentää muistelukerronnan liittyvän ihmisten historiatietoisuuteen. Siinä pyritään arvioimaan ja tulkitsemaan menneisyyttä ja kertomaan siitä myös vastapainona viralliselle asiantuntijahistorialle. Tästä on tavallaan kysymys myös silloin, kun museon toiminnassa mukana ollut taustoittaa museon tapahtumia omasta näkökulmastaan, kertoo niistä laajemmin kuin viralliset vuosikertomukset vieläpä anekdooteilla maustettuna. 1 1 Esi-isien kutsuun saatettaisiin viitata seuraavassa tapauksessa, jos haastateltavani kuuluisi perinteiseen afrikkalaiseen yhteisöön: Tullessani Lähetysmuseoon töihin en tiennyt, että kaksi esi-isääni sekä isän että äidin puolelta olivat allekirjoittamassa Lähetysseuran perustamisasiakirjaa vuonna Se selvisi minulle sittemmin. Tai että isoisäni kuului johtokuntaan ja oli ilkeä Martti Rautaselle [ei puoltanut lähettämistä Afrikkaan 1868]. Haastateltavani teki sittemmin uutterasti tunnetuksi Rautasen 50-vuotista elämäntyötä Ambomaalla 10

13 Haastatteluprosessi Yhtenä museoiden muistitietoprojektin pilottimuseoiden edustajista aloitin haastattelusarjan lokakuussa Haastateltavana oli 70-vuotias filosofian maisteri Ilona Immonen, joka toimi Lähetysmuseon museonhoitajana Helsingissä vuosina Ensimmäisellä haastattelukerralla noudatimme väljästi tähän muistitietoprojektiin suunniteltua haastattelurunkoa, joka perustuu paljolti elämänkaariajatteluun: lähdettiin liikkeelle haastateltavan lapsuudesta, kouluajoista, opiskelusta. Pyrin selvittämään, oliko jo lapsena ja nuorena saaduilla virikkeillä ja kokemuksilla vaikutusta museoammattiin hakeutumiselle. Entä myöhemmin? Oliko ammatin valinta selvä, pyrkikö haastateltava tietoisesti museouralle vai joutuiko museoon töihin enemmän tai vähemmän sattumalta? Peilasimme haastateltavan kanssa hänen kokemuksiaan ja museon historiaa hänen toimikaudellaan. Mitä ongelmia ja vaikeuksia siihen sisältyi? Mitä saavutuksia, mitä ilon aiheita oli uran varrella? Miten hän selvisi museon ainoana vakinaisena työntekijänä? Alustavasti on sovittu toisesta haastattelusta, jossa keskitytään nimenomaan Lähetysmuseon muutosvaiheisiin ja kehitykseen Ilona Immosen toimikaudella, jotta saataisiin taustaa ja lisävalaistusta usein varsin niukkojen vuosikertomusten tarjoamaan informaatioon. Ensimmäinen haastattelu oli haastattelijan näkökulmasta kiinnostava kahden kollegan keskustelu, polveilevakin, johtuen sekä haastateltavan että haastattelijan väliin impulsiivisesta otteesta. Kommunikaation välittömyyttä edisti, että tunnemme toisemme varsin hyvin; tulin museonjohtajaksi Ilona Immosen jäätyä eläkkeelle. Seuraavan kierroksen on hyvä pysyä tiukemmin strukturoituna, taustakehyksenä museomme ja sen omistajayhteisön vuosikertomukset Elämän kylät ja kaupungit Haastateltavani on työuransa aikana asunut kolmessa maassa ja viidessä kaupungissa. Hän syntyi, kasvoi aikuiseksi, opiskeli ja teki samalla töitä Turussa, avioitui ja muutti Raumalle, sieltä Tansanian Dar es Salaamiin, takaisin Turkuun, sitten Geneveen, josta palasi Suomeen ja asettui Helsinkiin. Haastattelutilanteessa rakensimme karttaa samalla kun kävimme läpi hänen elämänvaiheitaan ja työuransa muotoutumista. 11

14 Otteita muistelukertomuksesta ä ää (Kansatieteen kenttätyöjaksolla Ilona Immonen osallistui saamelaisperinteen ja esineistön keruuseen.) ä ä ä ä ö ä ää ä ää ä ä ä ä ä ö ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Ensimmäinen museoammattisi oli siis Turun linnan opas? ä ö ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Mikä siihen aikaan oli suhde suomalaisen matkaoppaan ja paikallisten oppaiden välillä? ää ä ä ää ää ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ö ä ä ö ä Mitä teit siellä Tansaniassa? ö ää ä ö ö ä ä ä ää ö öä ä ö ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ää ä 12

15 Toimit siis Genevessäkin oppaana? ä ä ä ä ö ä ä ä ä ää Lähetysmuseoon tulit ensimmäisenä museoammatillisena työntekijänä. Minkälainen Lähetysmuseo oli, kun tulit töihin? ä ä ä ä ä Olit siis yksin museon työntekijänä. Mistä sait apua? ä ää ä ää ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ö ä ää ä ä ä ä ä ä ä Sanoit, että sinulla oli aluksi vapaat kädet toteuttaa välttämättömiä uudistuksia. Entä myöhemmin, muuttuiko päättäjien suhtautuminen vuosien varrella? ä ä ä ää ä ä ä ää ä ä ä ä ö ä ä ää ö ö ä ää ä ää ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ö ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ää ä ä Kertoisitko pari tilannetta urasi varrelta: millaisia tähtihetkiä on ollut, miksi tätä työtä kannatti tehdä? ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ö ä ä ä ää ää ä ä ä ä ä ö ää ä ää ä ää 13

16 Lähteet ja kirjallisuus Museonhoitaja emerita, FM Ilona Immosen ensimmäinen haastattelu , Lähetysmuseon kokoelmat Antikainen, Ari Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta, Porvoo: WSOY Krohn, Sven Elämänkaari ja henkinen kehitys, Peltonen, Ulla-Maija Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura Saastamoinen, Mikko Elämänkaari, elämäkerta ja muisteleminen. Teoksessa: Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.): Ruumis, minä ja yhteisö. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma. Kuopion yliopiston selvityksiä E, Yhteiskuntatieteet 21. Ukkonen, Taina Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia

17 Kirsti Pietilä, Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunginmuseo pilottimuseoksi ja ensimmäisen haastattelun vaiheilta Vantaan kaupunginmuseosta lyhyesti Vantaan kaupunginmuseo täytti 20 vuotta helmikuussa Merkkipäivää vietettiin työn merkeissä, näyttelyä rakentaessa. Kaksikymmentä vuotta ei ole museolle korkea ikä, varsinkin kun kysymyksessä on pitkät historialliset juuret omistava paikkakunta. Naapurissa Helsingin kaupunginmuseo on satavuotias ja Espoon kaupunginmuseokin on perustettu jo vuonna Vantaan kaupunginmuseon alku on Helsingin maalaiskunnan kotiseutuyhdistysten toiminnassa ja kokoelmissa. Herttoniemen kartanossa oli Svenska Odlingens vänner i Helsinge rf -yhdistyksen museo, mutta se jäi alueluovutuksessa vuonna 1946 Helsingin kaupungille. Ajatus kotiseutumuseosta virisi maalaiskunnassa 1950-luvulla ja asiaa ajamaan perustettiin vuonna1961 Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys Helsinge hembygds- och museiförening ry. Aloite tuli kunnan sivistystyölautakunnalta. Vantaan kaupunginmuseo "Tieteiden ja taiteiden yön" juhlavalaistuksessa Kuva: Jorma Uimonen, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Tavoitteena oli saada Kirkonkylän viljamakasiiniin kotiseutumuseo. Tämä valmistui vuonna 1963 kun kotiseutuyhdistykseen kuuluva Helsinge Tusby Ungdomsförbund rf teki viljamakasiiniin museonäyttelyn. Helsingin maalaiskunnasta tuli 1974 Vantaan kaupunki. Ajatus modernista museosta kyti edelleen. Museosta tehtiin useita kansalaisaloitteita kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vuosien 1978 ja 1979 aikana. Niissä kytkettiin yhteen Tikkurilan vuonna 1978 käytöstä pois jääneen vanhan asemarakennuksen tulevaisuus ja ajatus kaupunginmuseon perustamisesta. Vuonna 1986 tehtiin ratkaisevat päätökset kun kaupunginvaltuusto vahvisti kulttuurilautakunnan ja kulttuuritoimiston johtosäännöt, joissa määriteltiin kulttuurilautakunnan museojaoston ja kaupunginmuseon tehtävät. Vantaan kaupunginhallitus päätti vuokrata Tikkurilan vanhan asemarakennuksen. Helmikuun 20. päivänä 1987 solmittiin kaupungin ja Valtion Rautateiden välinen vuokrasopimus 30 vuodeksi. Vantaan kaupunginmuseon toiminta alkoi Hiekkaharjun ammattikoulun pihassa olevassa parakissa, mistä museo joutui vuoden 1988 alussa muuttamaan Lummepolulle odottamaan aseman korjaustöiden valmistumista. Perusparannustyöt valmistuivat vuoden 1990 keväällä, ja museon toimisto muutti taloon kesäkuussa. Museon avajaisjuhla näyttelyineen pidettiin

18 Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta -näyttelyn vuonna 1994 suunnitteli Börje Rajalin. Vanhan aseman sisätiloihin syntyi lähes sakraali tunnelma. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Mukaan valtakunnalliseen museohistoriahankkeeseen Kahden vuosikymmenen aikana museon henkilökunta on kasvanut ja vaihtunut. Alkuperäinen miehitys, intendentti ja yksi amanuenssi ovat jo jättäneet talon. Virkaiältään vanhin on tämän artikkelin kirjoittaja, joka palkattiin toukokuussa Muu henkilökunta museonjohtaja, kolme amanuenssia ja museomestari on tullut työhön 2000-luvulla. Samoihin aikoihin kun Valtakunnallinen museohistoria -projekti esiteltiin toukokuussa 2006, Vantaan museolla ehdittiin jo muistella menneitä. Tällöin havaittiin perustamisvaiheen historian olevan jo katoamassa ja sen tallentamisen olevan kiireellinen tehtävä. Niinpä päätimme ehdottaa itseämme "pilottimuseoksi" projektiin saadaksemme ohjeistusta haastatteluihin. Yhteismitallisina muiden museoiden työn kanssa haastatteluilla olisi ehkä myös yleisempää merkitystä. Monet kysymykset olivat avoinna. Vantaalla oli jo pitkään toiminut kotiseutu- ja museoyhdistys, mutta miksi museo saatiin vasta 1980-luvulla? Lisäksi mieliä askarrutti oliko kielipoliittisilla suhteilla mahdollisesti jotain vaikutusta museoajatuksen alkuvaiheissa? Haastateltaviksi olemme päättäneet valita entisen intendentin ja amanuenssin lisäksi myös 1980-luvulla virassa olleen kulttuuritoimenjohtajan, mahdollisesti myös silloisen kulttuurista vastanneen apulaiskaupunginjohtajan sekä kotiseutuyhdistyksessä mukana olleita henkilöitä. 4 kuvaajaa -näyttelyn avajaiset Vasemmalla rouva Seija Leppänen, Helsinge-Tusby Ungdomsförbund rf:n museoaktiivi Gunvor Wikberg sekä kotiseutuneuvos Lauri Leppänen. Kuva: Jukka Partanen, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Ajoista ennen museon perustamista on luontevaa haastatella kotiseutuneuvos Lauri Leppästä (s.1923 Kauhajoella). Hän on kotiseutu-yhdistyksen perustajajäsen ja ollut museon alkuvaiheissa kulttuurilautakunnan museojaostossa. 16

19 Leppänen oli valmistunut 1949 opettajaksi ja tuli ensimmäiseen opettajanpaikkaansa Helsingin maalaiskuntaan Backaksen kansakouluun. Leppänen on toiminut Backaksen koululla eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1985 saakka, toimien viime vuodet koulun johtajaopettajana. Lauri Leppänen kuuluu myös paikallishistoriaa kirjoittavaan toimikuntaan ja on museolla usein nähty henkilö. Suunnitellessani haastattelua tutustuin mm. Lauri Leppäsen kotiseutuhistoriallisiin artikkeleihin Kotiseututyön taustaa ja tavoitteita Helsingin pitäjässä (Helsingin Pitäjä 1963), Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistyksen 15-vuotishistoriikki (Helsingin Pitäjä 1976) sekä samassa vuosijulkaisussa julkaistuihin yhdistyksen vuosikertomuksiin. Syyskuussa 2006 kirjoitin pienen artikkelin Vantaan kaupunginmuseo 20 vuotta vuosikirjan tulevaan numeroon käyttäen lähteinä näitä mainittuja artikkeleita. Haastattelurunkoa suunnitellessani havaitsin, että museohistoriaprojektin kysymysrunkoluonnos ei kovinkaan hyvin soveltunut käytettäväksi tässä yhteydessä. Otin siitä henkilötietoja koskevan osuuden, jonka jätin tarkoituksella lyhyemmäksi kuin luonnoksessa, koska tämän haastateltavan kohdalla ei niinkään ollut mielestäni olennaista hänen henkilöhistoriansa. Muut kysymykset muodostin sen perusteella, mitä tiesin ennestään ja mihin seikkoihin halusin ja arvelin saavani lisätietoa henkilökohtaisessa keskustelussa. Haastattelun jäsentely Lauri Leppänen Henkilötiedot: syntymäaika, -paikka, koulutus ja milloin hän tuli Helsingin pitäjään? Suhtautuminen historiaan ja museoihin, milloin mielenkiinto heräsi? Milloin ryhtyi aktiivisesti toimimaan kotiseutuaatteessa? Oppikirjat? Ajatus pitäjänmuseosta ja kotiseutuyhdistyksestä? Aktiivit henkilöt: keitä he olivat? Mikä osuus oli kielikysymyksellä? Miksi pitäydyttiin perinteisessä pitäjänmakasiinimuseoajatuksessa? Miksi HTUF perusti oman museon kirkonkylään ja tavallaan erosi joukosta? Miten kotiseutuyhdistys suhtautui tähän museon perustamiseen? Miten kotiseutuyhdistys sen jälkeen edisti museoasiaa? Missä vaiheessa ja miksi yhdistyksen nimi muutettiin ja sana museo jäi pois yhdistyksennimestä? Museokysymys 1970-luvulla? Miksi kesti niin kauan, ennen kuin kunnallinen museo saatiin aikaan? Oliko yhdistys aktiivinen siinä vaiheessa kun museo perustettiin 1986? Haastattelurunkoni oli siis melko lyhyt ja yksinkertainen. Mielestäni se kuitenkin toimi keskustelun pohjana melko hyvin. Kotiseutuneuvos Leppänen oli valmistautunut haastatteluun huolellisesti tekemällä muistiinpanoja. Puhe oli mietittyä ja jäsenneltyä. Joissain asioissa jouduin palaamaan samaan aiheeseen uudelleen lisäkysymyksiä varten. Keskustelun aiheet olivat haastateltavalla jäsentyneet jo hänen kirjoittaessaan aikaisemmin mainittuja artikkeleja. Tavallaan en saanut nauhalle paljoakaan täysin uutta aineistoa tai meheviä sisäpiirin juttuja, mutta toisaalta tiesin etukäteen, että kotiseutuneuvos Leppänen on asiassa pitäytyvä henkilö. Monet seikat saivat kyllä lisäselvitystä. Esimerkiksi kielikysymyksen mahdollisesta merkityksestä kotiseutumuseon perustamisessa ja kotiseututyössä sain seuraavan vastauksen: 17

20 Kirsti Pietilä: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ö ä ö ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä å ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ää ä ä ä ä ää ä ä ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ö Ö ä ää ä ä ö ä ä ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ää ää ä ä ää ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Keskustelimme sitten pitkään koulujen rakentamisesta. Kotiseutuneuvos on tehnyt elämäntyönsä opettajana ja koulunjohtajana. Asia on hänelle tärkeä. Palasimme vielä Helsingin pitäjän nopeaan kasvuun ja kaupungistumiseen ja siihen miksi museota ei kuntaan saatu aikaisemmin luvulla vielä olisi ollut esimerkiksi edustavien kokoelmien kerääminen helpompaa kuin ja 1990-luvuilla. 18

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Näyttelyprosessin monet kasvot

Näyttelyprosessin monet kasvot Näyttelyprosessin monet kasvot Pohdintaa museonäyttelyiden toteutuksesta Ringa Takanen Jokaisen museossa esitettävän näyttelyn suunnittelu ja toteutus on pitkällinen projekti, jolla on omat erityispiirteensä.

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

Tuo kulttuuri Wikipediaan

Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan on Wikimedia Suomi ry:n, Helsingin seudun kesäyliopiston ja kuuden eri kulttuurilaitoksen yhteistyössä järjestämä muokkaustapahtuma- eli editathonkurssi

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelijana Riku Kauhanen Tapasin Helsingissä 8.2.2011 "Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille" -koulutustilaisuudessa MuseoDesign-yrityksen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot