Museoiden muistitietopäivät. Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "23.11.2006 Museoiden muistitietopäivät. Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006"

Transkriptio

1 Museoiden muistitietopäivät Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

2 Summer 2005 SUOMEN MUSEOHISTORIA Hankkeesta vastaa ohjausryhmä, joka koostuu Suomen museoliiton, Museoviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Valtion taidemuseon (Kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys) sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineiden edustajista. Hankkeen kokonaishallinnoinnista vastaa Suomen museoliitto. Projektipäällikkö Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Ohjausryhmän puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri, Suomen museoliitto Ohjausryhmän jäsenet Juhani Kostet, dosentti, museotoimenjohtaja, museologian oppiaine, Turku Juhani Lokki, johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki Susanna Pettersson, erikoissuunnittelija, Valtion taidemuseo/kehys Marja-Liisa Pohjanvirta, museoasiainsihteeri, Suomen museoliitto Paula Purhonen, pääjohtaja, Museovirasto Marja-Liisa Rönkkö, yliopistonlehtori, museologian oppiaine, Helsinki Ulla Vihanta, johtaja, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Elina Heikka, vt. Johtaja, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Janne Vilkuna, professori, museologian oppiaine, Jyväskylä Muistitietohistoriahanke Projektipäällikkö Juha Ilvas, Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Työryhmät Museoalan muistitiedon historia puheenjohtaja Paula Purhonen Koulutus ja seminaarit puheenjohtaja Janne Vilkuna Yhteyshenkilöt haastattelujen arkistointiasioissa Juha Ilvas (taidemuseot) projektipäällikkö Kuvataiteen keskusarkisto Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, Helsinki (09) sähköposti Pirkko Hakala (kulttuurihistorialliset museo) erikoistutkija Keruuarkisto, Kansatieteen käsikirjoitusarkisto Nervanderinkatu 13, 4. krs PL 913, Helsinki (09) (vaihde) sähköposti Juhani Terhivuo (luonnontieteelliset museot) yli-intendentti, osaston johtaja Eläinmuseo PL 26 (Teollisuuskatu 23) Helsingin yliopisto (09) sähköposti Haastattelutietojen siirtoon käytettävät Excel-lomakkeet, haastattelukysymysten runkomoniste ja haastattelusopimus ovat saatavissa digitaalisessa muodossa Suomen museoliiton verkkosivulta (http://www.museoliitto.fi/). Museoiden muistitietopäivät Kirjoittajat: Erkki Anttonen, Marit Hannikainen, Elina Heikka, Liisa Huovila-Helminen, Juha Ilvas, Susanna Luojus, Kati Nenonen, Susanna Pettersson, Kirsti Pietilä, Erik Tirkkonen, Mia Tykkyläinen. Taitto: Miikka Roine Pdf-versio ladattavissa osoitteesta

3 Museoiden muistitietopäivät Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, Kuvataiteen keskusarkisto, 2006

4 Introduction to Conversational French Sisällys Museohistorian kirjoittaminen on meistä kiinni 3 Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Keskusteluista arkistoon kilpajuoksua unohduksen kanssa 5 Elina Heikka, Kuvataiteen keskusarkisto Saatteeksi pilottimuseoiden artikkeleihin ja havaintoihin 7 Juha Ilvas, Kuvataiteen keskusarkisto Elämänkaaresta museohistoriaan ajatuksia ja kokemuksia muistitietoprojektin käynnistyessä 9 Liisa Hovila-Helminen, Lähetysmuseo Vantaan kaupunginmuseo pilottimuseoksi ja ensimmäisen haastattelun vaiheilta 15 Kirsti Pietilä, Vantaan kaupunginmuseo Välähdyksiä toisenlaisesta merimuseosta ei-museoammattilaisen näkökulmia museohistoriaan 20 Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo Taidekokoelmasta taidemuseoksi Helsingin kaupungin taidemuseon alkuvaiheista 23 Marit Hannikainen ja Kati Nenonen, Helsingin kaupungin taidemuseo Tiivistämisen sietämätön vaikeus? 39 Susanna Luojus ja Mia Tykkyläinen, Turun taidemuseo Haastatteluvälineistä 32 Erkki Anttonen, Kuvataiteen keskusarkisto Museoalan muistitietohistorian haastattelukysymykset 34 Erkki Anttonen, Kuvataiteen keskusarkisto, ja Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo/kehys Ohjeita haastattelijalle 37 Juha Ilvas Tiedon dokumentointi 45 Juha Ilvas LIITE Haastattelusopimus

5 Museoiden muistitietopäivät Museohistorian kirjoittaminen on meistä kiinni Kuinka museomme ovat saaneet alkunsa? Ketkä niitä olivat perustamassa? Entä millaisia aatteita museohankkeiden taustalla oli? Olennaista on kysyä mitä me tästä kaikesta todella tiedämme ja voisimmeko tietää enemmän. Keväällä 2005 käynnistettiin valtakunnallinen museohistoriahanke, joka avaa Suomen museohistoriaan liittyvää problematiikkaa eli paneutuu siihen, kuinka esineellinen ja tiedollinen perintömme on tallentunut museoiden kokoelmiin ja esillepanoihin. Hankkeen päätavoitteena on Suomen museohistorian kirjoittaminen. Museohistorian näkyväksi tekeminen nostaa esiin museoiden merkityksen kulttuuripoliittisina vaikuttajina ja kertoo siitä, miksi museot ovat olemassa ja kenelle. Museohistorian kirjoittaminen vastaa myös ajankohtaiseen eurooppalaiseen sivistystyön selvitystarpeeseen, jonka tavoitteena on analysoida ja ymmärtää museoiden perustamista kansallisesta näkökulmasta. Ennen kuin museohistoriamme on kirjoitettu, painettu ja julkaistu, edessä on kuitenkin monta työvaihetta. Se merkitsee aineistokartoituksia, materiaalinkeruuta, museoammattilaisten haastatteluita, arkistojen pöyhimistä ja ylipäätään museohistorianäkökulman korostamista. Mistä sitten lähteä liikkeelle? Valtakunnallinen museohistoriahanke hahmottuu kolmena suurempana kokonaisuutena, joista ensimmäinen liittyy aineistojen keräämiseen, toinen niiden pohjalta tehtävään tutkimukseen ja kolmas museoalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kouluttamiseen. Kaikki kolme kokonaisuutta limittyvät toisiinsa ja tapahtuvat osin samanaikaisesti. Aineiston keruu kohdentuu toisaalta jo tehdyn tutkimuksen kartoittamiseen, toisaalta muistitiedon keräämiseen. Suomalaisten museoiden historiaan liittyvän tutkimuksen hahmottamiseksi valtakunnallinen museohistoriahanke perusti ensi töikseen Suomen museoliiton sivuille jatkuvasti päivittyvän aineistotietokannan ( museohistoria ). Marraskuun alussa 2006 tietokantaan oli kirjattu yhteensä 511 nimekettä: historiikkeja, kokoelma-analyyseja, artikkeleita, puheita, opinnäytetöitä sekä muuta aineistoa. Valmiiden tutkimusten ohella tietokantaan on kirjattu tietoja tekeillä olevista tutkimuksista sekä ehdotuksia tärkeimmistä museoiden historiaa koskevista tutkimusaiheista. Siinä missä tietokantaan kerätään tiedot jo olemassa olevasta kirjallisesta aineistosta, kentällä hajallaan oleva hiljainen tieto haastaa meidät kaikki tarttumaan härkää sarvista. Museoalan muistitiedon keruun tavoitteena on tallentaa museoprofession kehitys mahdollisimman monipuolisena niin alueellisena kuin ammatillisena haastatteluiden otantana kuten tässä julkaisussa tullaan havainnollistamaan. Aineistojen pohjalta tehtävä tutkimus, josta vastaa asiantuntijaryhmä, tulee kattamaan kulttuurihistoriallisten museoiden, luonnontieteellisten museoiden ja taidemuseoiden historian. Liikkeelle lähdetään vuosista ja museoinstituution synnystä Suomessa. Kartoitettavaksi tulee museoinstituution aatehistoriallinen tausta, museoaatteen tulo Suomeen, kulttuurikentän järjestäytymisen, ensimmäisten museomiesten rooli silloisella kulttuurin kentällä ja museohankkeiden suhde poliittiseen päätöksentekoon. Erityistä huomiota kiinnitetään kokoelmanmuodostukseen ja kokoelmien välittämiin arvoihin ja arvostuksiin sekä yksityisten keräilijöiden rooliin kokoelmien rakentajina. 3

6 Omaan aikakauteensa sidotut toiveet ja haaveet, käsitykset ihanteellisista kokoelmista ja museon merkityksestä nousevat esiin. Pohjimmiltaan on kyse siitä miksi museoita perustettiin, mitä niillä haluttiin kertoa, kenelle ja millaisin keinoin. Seuraava askel otetaan kohti kulttuuripolitiikkaa, arvoja, toisen maailmansodan jälkeistä yhteiskunnan modernisoitumista ja museolaitoksen muutosta sen mukana. Jälleenrakennuksen aika oli myös voimakasta museoiden perustamisen aikaa. Samalla museotyypit alkoivat eriytyä kulttuurihistoriallisiksi museoiksi, luonnontieteellisiksi museoiksi ja taidemuseoiksi. Museohallinto kehittyi. Tässä vaiheessa painotetaan kulttuuripoliittista keskustelua, vuonna 1923 perustetun Suomen museoliiton vaikutusta kentällä, museoprofession muodostumista ja valistuksen perintöä. Valtakunnallisen museohistoriahankkeen luonteeseen kuuluu olennaisimpien kysymysten käsitteleminen koko museokentän yhteisissä seminaareissa ja konferensseissa, joiden tarkoituksena on paitsi tuottaa uutta tietoa kentän käyttöön, myös painottaa museohistoria-ajattelun merkitystä koko alalle. Seminaarien keskeisimmät puheenvuorot julkaistaan pdf-muodossa hankkeen nettisivuilla muodostaen näin pienen museohistoriakirjaston. Museohistorian pariin yllyttäen Susanna Pettersson Valtion taidemuseo/taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys 4

7 Introduction to Conversational French Elina Heikka, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo Keskusteluista arkistoon kilpajuoksua unohduksen kanssa Kuvataiteen keskusarkisto osallistuu taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehyksen vetämään museohistoriahankkeeseen erityisesti muistitietotyöryhmän toiminnan kautta. Keskusarkiston tutkija Juha Ilvas on ollut päävastuussa muistitietotyöryhmän toiminnan eri muotojen organisoinnista sekä myös kaikkia maan museoita koskevan haastatteluhankkeen valtakunnallisesta koordinoinnista. Keskusarkisto on myös ottanut tehtäväkseen luoda tietojärjestelmän, johon museoammattilaisten haastatteluaineistot yhteisesti kootaan. Kun Museovirasto kokoaa kopiot kulttuurihistoriallisten ja Luonnontieteellinen keskusmuseo oman alansa museoiden osalta, tulee Kuvataiteen keskusarkiston osaksi taidemuseosta karttuvat aineistot. Odotamme jopa tuhatta tuntia nauhoja. Museohistoriahankkeessa muistitiedon keruu tarkoittaa siis mittavaa valtakunnallista museoammattilaisten haastatteluprojektia. Kuvataiteen keskusarkiston osalta vastuunotto hankkeen muistitieto-osuudesta sopii yhteen viime vuosien painopisteiden määrittelyn kanssa, jossa äänitearkiston kehittämisen tarve on nostettu entistä näkyvämmin esiin. Toistaiseksi konkreettisimmin äänitearkistotyön arvostus näkyy siinä, että viime vuonna Erkki Anttonen nimettiin Keskusarkiston äänitteistä ja niiden kartuttamisesta vastaavaksi tutkijaksi. Sinällään tietenkään äänitteiden keruu ja äänitteiden käyttö eivät ole taidehistoriassa mikään uutuus, vaan esimerkiksi Keskusarkiston kokoelmiin on arkiston eri tutkimusprojekteissa tai yksittäisten haastattelujen kautta kertynyt yhteensä yli seitsemänsataa äänitettä. Runsaasti äänitteitä on myös maan muilla alan toimijoilla, taidemuseoissa ja yliopistoissa. Taidehistorioitsijalle on tuiki tavallista, että omaa tutkimusta tai näyttelyhanketta varten tehdään haastatteluja. Tiedämme, että on paljon asioita, joista ainoa tapa saada kiinni on keskustella ja nauhoittaa. Sieltä, mistä hennotkin mustejäljet puuttuvat, saattaa löytyä kirkkaita muistijälkiä. Äänitteiden jokapäiväisyydestä huolimatta voi sanoa, että niin Keskusarkistossa kuin muutenkin taidehistorian alalla äänitemaailma on usein harmaata aluetta. On haastateltu, on nauhoitettu, mutta hauraan aineiston huolenpidossa, aineiston systemaattisessa keruussa ja työjaossa eri instituutioiden kesken on ollut toivomisen varaa. Taidehistorioitsijat ovat suhtautuneet äänitteisiin vähän kuin ottolapsin. Tämä näkyy mm. siinä, että usein haastattelu- tai av-aineistoja käytetään vasta toissijaisesti painettuihin lähteisiin ja mm. kuva-aineistoihin nähden. Tavallista on myös, että äänitteiden kohtalona on jäädä hamaan tulevaisuuteen ns. omaan käyttöön, vastaisen varalle, vaikka iloa ja hyötyä saattaisi olla muussakin tutkimuksessa. Yhdestä nauhasta riittää moneen. Hieman ulkokohtaisesta suhtautumisesta äänitteisiin kertoo myös se, että ääniteaineistojen syntyä ja käyttöä ei ole ollut tapana nostaa alan metodologiseksi kysymykseksi. Suullista tietoa tutkimuksen lähteenä ei ole taidehistoriassa perinteisesti problematisoitu juuri muuten kuin totuusakselilla. Kiinnostavan näkökulman taiteilijahaastatteluihin, joka mielestäni on suoraan sovellettavissa myös taidemaailman toimijoita koskeviin haastatteluihin, tarjoaa esimerkiksi Vappu Lepistön tutkimus, jossa hän jaottelee haastateltavien päämääriä haastattelutilanteessa. Lepistön mukaan taiteilijan intressi saattaa olla terapeuttispsykologinen, jolloin hän kokee saavansa haastattelussa tilaisuuden purkautua ja kertoa eri asioista. Yhtälailla haastattelu voi antaa taiteilijalle tilaisuuden analysoida ja arvioida elämään ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä (analyyttis-filosofinen intressi). Käytännöllisesti tilanteeseen orientoitunut taiteilija miettii mitä hyötyä tai haittaa tutkimuksesta on hänen taiteellisen toimintansa kannalta. Institutionaalisen intressin vallitessa haastateltava miettii, miten haastattelutilanne antaa mahdollisuuden luoda julkista kuvaa tai kehitellä eteenpäin tarinaa taiteilijasta. 5

8 Introduction to Conversational French Taidehistoriallisissa haastatteluissa useimmiten haastateltavina ovat olleet taiteilijat, mutta koska taide organisaationa ja järjestelmänä on osa taiteen historiaa, myös esimerkiksi taidemuseoalan toimijoiden haastattelut ovat olleet sekä tulevat olemaan tutkimuksen kannalta merkittävää aineistoa. Instituutiot määrittelevät työkseen taidetta, ja siksi instituutionäkökulma on erottamaton osa tutkimusta, kun luodaan historiallista perspektiiviä taiteen historiaan. Tämän huomioon ottaen voi todeta, että nyt käynnissä oleva Susanna Petterssonin alkuun saattama museohistoriahanke antaa meille taidemuseolaisille erinomaisen mahdollisuuden koota voimamme alan kannalta aivan keskeisen kulttuuriperinnön tallentamiseen. Ja oman ymmärrykseni mukaan yhtälailla museohistoriahanke palvelee myös kulttuurihistoriallisia ja luonnontieteellisiä museoita, sillä missään meillä ei tiedon tuottamisen rakenteita voida erottaa tiedon sisällöstä. Muistiorganisaatiolle itselleen tiedon keruun omasta historiasta voi nähdä jopa eettisenä velvoitteena. Suomen museolaitos on sekä kokoelmiensa että tutkimuksensa kautta merkittävä yhteisen kulttuurisen tietoisuuden rakentaja sekä faktojen kerääjänä että menneisyyden tarinan tuottajana. Nykyajattelun mukaisesti kaikki tieto on paikallista, väistämättä määrätystä näkökulmasta käsin tuotettua, ja tiedon tuottajalle jollainen museolaitoskin on asetetaan velvoite määritellä oma katselupaikkansa aiheeseensa nähden. Fakta on eittämättä fakta, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtunutta, objektiivinen tosiasia, mutta mikä valinnan laki nostaa asioita maailman virrasta ikuiseen elämään? Mistä tulvivat tosiasiat? Entä mikä on se järjestelmä, jolla faktat yhdistellään kertomuksiksi ja menneisyyttä koskevaksi tutkimukseksi? Tiivistäen voi esittää, että tiedon tuottamisen tehtävä asettaa muistiorganisaatiolle myös itseymmärryksen tehtävän, mitä velvoitetta museohistoriahanke kokonaisuudessaan ja muistitiedon keruu sen osana osaltaan palvelevat. Menneisyyden ymmärtäminen on osa instituution nykyisyyden ja nykykäytäntöjen ymmärtämistä eli sen näkemistä kuka puhuu kun museo puhuu. Menneisyyden ymmärtäminen on tulevaisuuteen suuntautuvassa nykyajassa välttämätöntä omaa paikantumista. Muistiorganisaatiolla ei ole varaa amnesiaan. 6

9 Juha Ilvas, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo Saatteeksi pilottimuseoiden artikkeleihin ja havaintoihin Toukokuussa 2006 pidettiin Kansallismuseossa seminaari Näkökulma museoprofession historiaan. Tässä yhteydessä alettiin etsiä pilottimuseoita, jotka lähtisivät keräämään muistitietoa ja tutkimaan käytännön toteutustapoja. Pilottimuseoiden ensimmäiseen kokoukseen osallistui viisi museota, jotka olivat ilmoittaneet halukkuutensa Lähetysmuseo, Turun taidemuseo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Vantaan museo ja Suomen merimuseo. Pilottimuseoille annettiin tehtäväksi kommentoida Erkki Anttosen ja Susanna Petterssonin tekemää haastattelukysymysten runkomonistetta sekä tuoda esiin muitakin havaintoja kokemuksistaan. Näistä päätettiin koota pieni referaattien ja artikkelien ryhmä, joka liitettäisiin Muistitietoseminaarin aineistoon. Haastatteluiden referoinneista ja painopisteistä keskusteltiin puhelimessa ja sähköpostitse. Nyt pieni artikkelikooste on valmis, ja se valottaa hyvin muistitiedon haastatteluihin liittyviä näkökulmia ja tulkintoja. Lähetysmuseon johtaja Liisa Hovila-Helminen kirjoittaa artikkelin edeltäjänsä, museonhoitaja Ilona Immosen elämänvaiheista otsikolla ä ä ä ä. Hovila-Helminen on jo aiemmin perehtynyt haastattelututkimukseen afrikkalaisesta näkökulmasta. Kun käsite elämänkaari ja urakartan piirtäminen olivat olleet esillä pilottimuseoiden keskusteluissa, niin sovimme, että Hovila-Helminen käyttää artikkelissaan näitä meille muille malliksi. Ilona Immosen urakartta on selkeä näkymä yhden ihmisen elämästä kolmessa maassa ja viidessä kaupungissa. Jos haastattelusta olisi tehty nyt tiivistelmä, niin sieltä löytyisi paitsi asiatietoja Lähetysmuseon vaiheista niin myös kohta matkaoppaana 1950-luvulla Keski-Euroopassa. Immonen on ollut mm. viemässä ensimmäisen suomalaisen turistibussin Lontooseen vuonna viiskytkahdeksan. Tällaiset pienet yksityiskohdat rikastuttavat tietojamme lähimenneisyydestä. Museoamanuenssi Kirsti Pietilä kirjoittaa haastattelustaan raportin ä. Pietilä dokumentoi työprosessinsa, sillä hän ei lähtenyt tekemään henkilöhistoriallista kuvaa haastateltavastaan. Hän esittää Vantaan kaupunginmuseon syntyvaiheisiin liittyvät kysymyksensä kotiseutuneuvos Lauri Leppäselle, joka on paikallishistorian ja kotiseututyön vanha aktivisti. Haastattelusta muovautuu museon taustayhteisöjä ja yhdistyksiä hahmottava teemahaastattelu, jonka myötä eri arkistojen pöytäkirjat tuntuvat odottavan myös tutkijaa. Tutkija Erik Tirkkosen artikkelissa pääosassa on toimistosihteeri organisoidun arkipäivän ylläpitäjä merimuseosta. ä ä ä ä ö hahmottaa museon toimintaa toimistosihteeri Anneli Blumenthalin näkökulmasta. Vuodesta 1975 lähtien Blumenthal on työskennellyt merimuseon kaikkien johtajien alaisena. Erik Tirkkosta lienee uskominen: Värikkäät kuvaukset, kertomukset ja anekdootit Suomen merimuseon johtajista antavat mielenkiintoisen näkökulman merimuseon historiaan. Johtajista nousee esiin se miten alaiset ovat heidän persoonansa kokeneet ja kohdanneet. Lopputulosta onkin mielenkiintoista jatkossa verrata entisten museonjohtajien omiin haastatteluihin ja heidän antamiinsa kuviin itsestään. Konservaattori Marit Hannikainen ja assistentti Kati Nenonen ovat koostaneet amanuenssi Teija Monosen kahdesta haastattelusta instituutiohistoriallisen artikkelin Helsingin kaupungin taidemuseon historiasta. on asiallisesti toimittu artikkeli, jossa haastattelututkimuksen luonne on jäänyt taustalle. Monosen kertomat asiat ovat muodostaneet tietopohjan, mutta hänen oma äänensä kuuluu vain yhdessä kommentissa. Liitteenä oleva toiseen haastatteluun kuuluva nimi-indeksi osoittaa nytkin haastatteluissa esiintyvän erisnimien runsauden. 7

10 Turun taidemuseon kuraattori Susanna Luojus ja Mia Tykkyläinen ovat kiireiden vuoksi kaivaneet museon arkistosta vanhan taiteilijahaastattelun katkelman, josta on syntynyt herkullisen hauska essee Tiivistämisen sietämätön vaikeus? Turun taidemuseon amanuenssi Tove Holländer haastattelee kuvanveistäjä Simo Heleniusta Äänite antaa hyvän kuvan siitä mikä on usein arkipäivää haastatteluissa, jossa keskustelu poukkoilee ja takkuilee eri syistä. Puhutun näkeminen tarkasti litteroituna tekstinä voi olla joskus piinallista luettavaa. Tämä käy artikkelista ilmi ja osoittaa aikaa vievien litterointien tarpeettomuuden projektimme yhteydessä. Humanistitutkija on kuitenkin kiitollinen huonostakin äänitteestä etsiessään autenttisia haastattelutietoja, jotka ovat aikaan sidottuja. Pieniä yksityiskohtia esiin nostavan artikkelin taustalla ovat keskustelut tiivistelmän laatimisen ongelmista. Tiivistelmän laatijasta tulee haluamattaan myös tulkitsija, ellei hän tyydy pelkkään avainsanojen ja nimien luetteloon. Yksi vaihtoehtoinen ja neutraali tapa tehdä tiivistelmä on vain kirjata esim. 5 minuutin välein käsiteltävät asiat niitä tulkitsematta. 8

11 Introduction to Conversational French Liisa Huovila-Helminen, Lähetysmuseo ELÄMÄNKAARESTA MUSEOHISTORIAAN Ajatuksia ja kokemuksia muistitietoprojektin käynnistyessä Elämänkaari elämänsuora elämänkulku Länsimainen tapa tarkastella ihmisen elämän kulkua eri kehitysvaiheineen on lineaarinen: elämä etenee ajassa ikään kuin kaarena alusta keskivaiheen kautta kohti päätepistettään; sillä on selkeä alku ja loppu. Ihminen kehittyy, kypsyy, kukoistaa, kuihtuu ja kuolee. Elämänkululla tarkoitetaan yksilön elämäntaivalta tarkasteltuna merkittävien elämäntapahtuminen kuten syntymän, avioitumisen, äitiyden tai isyyden ja eläkkeellesiirtymisen ketjuna (esim. Antikainen 1998, 101). Elämänkulku-termiä käytetään nykyisin usein elämänkaaren sijasta, koska siihen ei monien mielestä sisälly samantapaista, lähinnä biologista kaaren metaforaa eikä yhtä vahvaa normatiivista latausta. Elämänkulkukin käsitetään kyllä toisiaan seuraavien elämänjaksojen sarjana, joten kaari sopii mielestäni vertauskuvaksi yhtä lailla. Elämänkaaren merkkipaaluina, siirtyminä vaiheesta toiseen, pidetään mm. koulun aloittamista, opiskelun alkua, työhön siirtymistä, muuttoa paikkakunnalta toiselle, työpaikan vaihtamista jne. Täysi aikuisuus Lapsuus Vanhuus Ennen syntymää Kuoleman jälkeen Sven Krohn (1994) ehdottaa elämänkaaren kuvaamista joko puoliympyräksi tai ympyräksi riippuen siitä, pidetäänkö alku- ja päätepistettä kahtena eri pisteenä vai ympyrän sulkeutuessa samaan kohtaan sijoittuvina. Elävä Kuollut Eri ikäkausiin liittyy yhteisön kulttuurin ja normien mukaisia odotuksia. Monissa konteksteissa mm. afrikkalaisessa ajattelussa elämän kokonaisuuteen kuuluvat kiinteästi myös aika ennen syntymää ja kuoleman jälkeinen aika. Esivanhemmilla on tärkeä rooli: heidän koetaan olevan osa yhteisöä kuoltuaankin, näkymättöminä. He ovat läsnä suvun elämässä ja saattavat vaikuttaa siihen konkreettisesti. Kaukana ei ole myöskään käsitys elämän syklistä. Joissakin afrikkalaisissa yhteisöissä elää sitkeässä käsitys paluun mahdollisuudesta: joku esivanhemmista palaa takaisin vastasyntyneenä vauvana. Käsitys elämän ja kuoleman syklisestä kiertokulusta on ollut yleinen Euroopan perinteessä ennen valistusajan alkua. 9

12 Mikko Saastamoinen (2000) pitääkin länsimaista perinteistä elämänkaariajattelua vain kulttuurisidonnaisena ja lisäksi normatiivisena rakenteena. 1 Sven Krohn (1994) toteaa, että luovan toiminnan ja voiman lakipiste sijoittuu toisinaan nuoruuteen, toisinaan lähelle vanhuutta. Joissakin tapauksissa Krohn pitää niitä jopa ideaalisina ihmisen henkinen kasvu jatkuu hänen kuolinhetkeensä, viisautensa lakipisteeseen saakka. Se voidaan kuvata tieksi ylöspäin, nousuksi pitkin vuoren rinnettä sen huipulle. (Kilimanjaro on rankka; puoleenväliin kiipeäminenkin on melkoinen saavutus.) Elämänkaari voi toki koostua useammasta huipusta, noususta, laskusta ja tasanteesta. Uran varrella on monia etappeja. Taival on ani harvoin yhtä ja samaa tasamaata. Muistitietoa kokemuskerronnan, henkilökohtaisen kerronnan, muistelukerronnan kautta Muistitieto määritellään etnologiassa tiedoksi, joka ei pohjaudu kirjallisiin lähteisiin, vaan tiedonantajan muistiin. Sitä pidetään luotettavana silloin, kun tiedonantaja kertoo omakohtaisesti kokemastaan. Luotettavuuden edellytyksenä on lisäksi se, että tutkittavasta kysymyksestä on käytettävissä useita yhtäpitäviä muistitietoja Psykologian, sosiologian, folkloristiikan ja muistitietohistorian tutkijat ovat määritelleet suullisen muistelun ja kerronnan lajeja aina sen mukaan, onko lähtökohtana muoto, sisältö, merkitys kertojalle itselleen, tuottamisprosessi jne. Henkilökohtainen kerronta on suora vastine englannin kielen personal narrative -termille. Taina Ukkonen (2000, 27) toteaa, että kaikkia edellä mainittuja käytetään kertojan omaa elämää ja kokemuksia käsittelevästä kerronnasta. Ulla-Maija Peltonen (1996) tähdentää muistelukerronnan liittyvän ihmisten historiatietoisuuteen. Siinä pyritään arvioimaan ja tulkitsemaan menneisyyttä ja kertomaan siitä myös vastapainona viralliselle asiantuntijahistorialle. Tästä on tavallaan kysymys myös silloin, kun museon toiminnassa mukana ollut taustoittaa museon tapahtumia omasta näkökulmastaan, kertoo niistä laajemmin kuin viralliset vuosikertomukset vieläpä anekdooteilla maustettuna. 1 1 Esi-isien kutsuun saatettaisiin viitata seuraavassa tapauksessa, jos haastateltavani kuuluisi perinteiseen afrikkalaiseen yhteisöön: Tullessani Lähetysmuseoon töihin en tiennyt, että kaksi esi-isääni sekä isän että äidin puolelta olivat allekirjoittamassa Lähetysseuran perustamisasiakirjaa vuonna Se selvisi minulle sittemmin. Tai että isoisäni kuului johtokuntaan ja oli ilkeä Martti Rautaselle [ei puoltanut lähettämistä Afrikkaan 1868]. Haastateltavani teki sittemmin uutterasti tunnetuksi Rautasen 50-vuotista elämäntyötä Ambomaalla 10

13 Haastatteluprosessi Yhtenä museoiden muistitietoprojektin pilottimuseoiden edustajista aloitin haastattelusarjan lokakuussa Haastateltavana oli 70-vuotias filosofian maisteri Ilona Immonen, joka toimi Lähetysmuseon museonhoitajana Helsingissä vuosina Ensimmäisellä haastattelukerralla noudatimme väljästi tähän muistitietoprojektiin suunniteltua haastattelurunkoa, joka perustuu paljolti elämänkaariajatteluun: lähdettiin liikkeelle haastateltavan lapsuudesta, kouluajoista, opiskelusta. Pyrin selvittämään, oliko jo lapsena ja nuorena saaduilla virikkeillä ja kokemuksilla vaikutusta museoammattiin hakeutumiselle. Entä myöhemmin? Oliko ammatin valinta selvä, pyrkikö haastateltava tietoisesti museouralle vai joutuiko museoon töihin enemmän tai vähemmän sattumalta? Peilasimme haastateltavan kanssa hänen kokemuksiaan ja museon historiaa hänen toimikaudellaan. Mitä ongelmia ja vaikeuksia siihen sisältyi? Mitä saavutuksia, mitä ilon aiheita oli uran varrella? Miten hän selvisi museon ainoana vakinaisena työntekijänä? Alustavasti on sovittu toisesta haastattelusta, jossa keskitytään nimenomaan Lähetysmuseon muutosvaiheisiin ja kehitykseen Ilona Immosen toimikaudella, jotta saataisiin taustaa ja lisävalaistusta usein varsin niukkojen vuosikertomusten tarjoamaan informaatioon. Ensimmäinen haastattelu oli haastattelijan näkökulmasta kiinnostava kahden kollegan keskustelu, polveilevakin, johtuen sekä haastateltavan että haastattelijan väliin impulsiivisesta otteesta. Kommunikaation välittömyyttä edisti, että tunnemme toisemme varsin hyvin; tulin museonjohtajaksi Ilona Immosen jäätyä eläkkeelle. Seuraavan kierroksen on hyvä pysyä tiukemmin strukturoituna, taustakehyksenä museomme ja sen omistajayhteisön vuosikertomukset Elämän kylät ja kaupungit Haastateltavani on työuransa aikana asunut kolmessa maassa ja viidessä kaupungissa. Hän syntyi, kasvoi aikuiseksi, opiskeli ja teki samalla töitä Turussa, avioitui ja muutti Raumalle, sieltä Tansanian Dar es Salaamiin, takaisin Turkuun, sitten Geneveen, josta palasi Suomeen ja asettui Helsinkiin. Haastattelutilanteessa rakensimme karttaa samalla kun kävimme läpi hänen elämänvaiheitaan ja työuransa muotoutumista. 11

14 Otteita muistelukertomuksesta ä ää (Kansatieteen kenttätyöjaksolla Ilona Immonen osallistui saamelaisperinteen ja esineistön keruuseen.) ä ä ä ä ö ä ää ä ää ä ä ä ä ä ö ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Ensimmäinen museoammattisi oli siis Turun linnan opas? ä ö ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Mikä siihen aikaan oli suhde suomalaisen matkaoppaan ja paikallisten oppaiden välillä? ää ä ä ää ää ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ö ä ä ö ä Mitä teit siellä Tansaniassa? ö ää ä ö ö ä ä ä ää ö öä ä ö ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ää ä 12

15 Toimit siis Genevessäkin oppaana? ä ä ä ä ö ä ä ä ä ää Lähetysmuseoon tulit ensimmäisenä museoammatillisena työntekijänä. Minkälainen Lähetysmuseo oli, kun tulit töihin? ä ä ä ä ä Olit siis yksin museon työntekijänä. Mistä sait apua? ä ää ä ää ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ö ä ää ä ä ä ä ä ä ä Sanoit, että sinulla oli aluksi vapaat kädet toteuttaa välttämättömiä uudistuksia. Entä myöhemmin, muuttuiko päättäjien suhtautuminen vuosien varrella? ä ä ä ää ä ä ä ää ä ä ä ä ö ä ä ää ö ö ä ää ä ää ä ä ä ää ä ä ä ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ö ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ää ä ä Kertoisitko pari tilannetta urasi varrelta: millaisia tähtihetkiä on ollut, miksi tätä työtä kannatti tehdä? ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ö ä ä ä ää ää ä ä ä ä ä ö ää ä ää ä ää 13

16 Lähteet ja kirjallisuus Museonhoitaja emerita, FM Ilona Immosen ensimmäinen haastattelu , Lähetysmuseon kokoelmat Antikainen, Ari Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta, Porvoo: WSOY Krohn, Sven Elämänkaari ja henkinen kehitys, Peltonen, Ulla-Maija Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura Saastamoinen, Mikko Elämänkaari, elämäkerta ja muisteleminen. Teoksessa: Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.): Ruumis, minä ja yhteisö. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma. Kuopion yliopiston selvityksiä E, Yhteiskuntatieteet 21. Ukkonen, Taina Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia

17 Kirsti Pietilä, Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunginmuseo pilottimuseoksi ja ensimmäisen haastattelun vaiheilta Vantaan kaupunginmuseosta lyhyesti Vantaan kaupunginmuseo täytti 20 vuotta helmikuussa Merkkipäivää vietettiin työn merkeissä, näyttelyä rakentaessa. Kaksikymmentä vuotta ei ole museolle korkea ikä, varsinkin kun kysymyksessä on pitkät historialliset juuret omistava paikkakunta. Naapurissa Helsingin kaupunginmuseo on satavuotias ja Espoon kaupunginmuseokin on perustettu jo vuonna Vantaan kaupunginmuseon alku on Helsingin maalaiskunnan kotiseutuyhdistysten toiminnassa ja kokoelmissa. Herttoniemen kartanossa oli Svenska Odlingens vänner i Helsinge rf -yhdistyksen museo, mutta se jäi alueluovutuksessa vuonna 1946 Helsingin kaupungille. Ajatus kotiseutumuseosta virisi maalaiskunnassa 1950-luvulla ja asiaa ajamaan perustettiin vuonna1961 Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys Helsinge hembygds- och museiförening ry. Aloite tuli kunnan sivistystyölautakunnalta. Vantaan kaupunginmuseo "Tieteiden ja taiteiden yön" juhlavalaistuksessa Kuva: Jorma Uimonen, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Tavoitteena oli saada Kirkonkylän viljamakasiiniin kotiseutumuseo. Tämä valmistui vuonna 1963 kun kotiseutuyhdistykseen kuuluva Helsinge Tusby Ungdomsförbund rf teki viljamakasiiniin museonäyttelyn. Helsingin maalaiskunnasta tuli 1974 Vantaan kaupunki. Ajatus modernista museosta kyti edelleen. Museosta tehtiin useita kansalaisaloitteita kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vuosien 1978 ja 1979 aikana. Niissä kytkettiin yhteen Tikkurilan vuonna 1978 käytöstä pois jääneen vanhan asemarakennuksen tulevaisuus ja ajatus kaupunginmuseon perustamisesta. Vuonna 1986 tehtiin ratkaisevat päätökset kun kaupunginvaltuusto vahvisti kulttuurilautakunnan ja kulttuuritoimiston johtosäännöt, joissa määriteltiin kulttuurilautakunnan museojaoston ja kaupunginmuseon tehtävät. Vantaan kaupunginhallitus päätti vuokrata Tikkurilan vanhan asemarakennuksen. Helmikuun 20. päivänä 1987 solmittiin kaupungin ja Valtion Rautateiden välinen vuokrasopimus 30 vuodeksi. Vantaan kaupunginmuseon toiminta alkoi Hiekkaharjun ammattikoulun pihassa olevassa parakissa, mistä museo joutui vuoden 1988 alussa muuttamaan Lummepolulle odottamaan aseman korjaustöiden valmistumista. Perusparannustyöt valmistuivat vuoden 1990 keväällä, ja museon toimisto muutti taloon kesäkuussa. Museon avajaisjuhla näyttelyineen pidettiin

18 Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta -näyttelyn vuonna 1994 suunnitteli Börje Rajalin. Vanhan aseman sisätiloihin syntyi lähes sakraali tunnelma. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Mukaan valtakunnalliseen museohistoriahankkeeseen Kahden vuosikymmenen aikana museon henkilökunta on kasvanut ja vaihtunut. Alkuperäinen miehitys, intendentti ja yksi amanuenssi ovat jo jättäneet talon. Virkaiältään vanhin on tämän artikkelin kirjoittaja, joka palkattiin toukokuussa Muu henkilökunta museonjohtaja, kolme amanuenssia ja museomestari on tullut työhön 2000-luvulla. Samoihin aikoihin kun Valtakunnallinen museohistoria -projekti esiteltiin toukokuussa 2006, Vantaan museolla ehdittiin jo muistella menneitä. Tällöin havaittiin perustamisvaiheen historian olevan jo katoamassa ja sen tallentamisen olevan kiireellinen tehtävä. Niinpä päätimme ehdottaa itseämme "pilottimuseoksi" projektiin saadaksemme ohjeistusta haastatteluihin. Yhteismitallisina muiden museoiden työn kanssa haastatteluilla olisi ehkä myös yleisempää merkitystä. Monet kysymykset olivat avoinna. Vantaalla oli jo pitkään toiminut kotiseutu- ja museoyhdistys, mutta miksi museo saatiin vasta 1980-luvulla? Lisäksi mieliä askarrutti oliko kielipoliittisilla suhteilla mahdollisesti jotain vaikutusta museoajatuksen alkuvaiheissa? Haastateltaviksi olemme päättäneet valita entisen intendentin ja amanuenssin lisäksi myös 1980-luvulla virassa olleen kulttuuritoimenjohtajan, mahdollisesti myös silloisen kulttuurista vastanneen apulaiskaupunginjohtajan sekä kotiseutuyhdistyksessä mukana olleita henkilöitä. 4 kuvaajaa -näyttelyn avajaiset Vasemmalla rouva Seija Leppänen, Helsinge-Tusby Ungdomsförbund rf:n museoaktiivi Gunvor Wikberg sekä kotiseutuneuvos Lauri Leppänen. Kuva: Jukka Partanen, Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Ajoista ennen museon perustamista on luontevaa haastatella kotiseutuneuvos Lauri Leppästä (s.1923 Kauhajoella). Hän on kotiseutu-yhdistyksen perustajajäsen ja ollut museon alkuvaiheissa kulttuurilautakunnan museojaostossa. 16

19 Leppänen oli valmistunut 1949 opettajaksi ja tuli ensimmäiseen opettajanpaikkaansa Helsingin maalaiskuntaan Backaksen kansakouluun. Leppänen on toiminut Backaksen koululla eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1985 saakka, toimien viime vuodet koulun johtajaopettajana. Lauri Leppänen kuuluu myös paikallishistoriaa kirjoittavaan toimikuntaan ja on museolla usein nähty henkilö. Suunnitellessani haastattelua tutustuin mm. Lauri Leppäsen kotiseutuhistoriallisiin artikkeleihin Kotiseututyön taustaa ja tavoitteita Helsingin pitäjässä (Helsingin Pitäjä 1963), Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistyksen 15-vuotishistoriikki (Helsingin Pitäjä 1976) sekä samassa vuosijulkaisussa julkaistuihin yhdistyksen vuosikertomuksiin. Syyskuussa 2006 kirjoitin pienen artikkelin Vantaan kaupunginmuseo 20 vuotta vuosikirjan tulevaan numeroon käyttäen lähteinä näitä mainittuja artikkeleita. Haastattelurunkoa suunnitellessani havaitsin, että museohistoriaprojektin kysymysrunkoluonnos ei kovinkaan hyvin soveltunut käytettäväksi tässä yhteydessä. Otin siitä henkilötietoja koskevan osuuden, jonka jätin tarkoituksella lyhyemmäksi kuin luonnoksessa, koska tämän haastateltavan kohdalla ei niinkään ollut mielestäni olennaista hänen henkilöhistoriansa. Muut kysymykset muodostin sen perusteella, mitä tiesin ennestään ja mihin seikkoihin halusin ja arvelin saavani lisätietoa henkilökohtaisessa keskustelussa. Haastattelun jäsentely Lauri Leppänen Henkilötiedot: syntymäaika, -paikka, koulutus ja milloin hän tuli Helsingin pitäjään? Suhtautuminen historiaan ja museoihin, milloin mielenkiinto heräsi? Milloin ryhtyi aktiivisesti toimimaan kotiseutuaatteessa? Oppikirjat? Ajatus pitäjänmuseosta ja kotiseutuyhdistyksestä? Aktiivit henkilöt: keitä he olivat? Mikä osuus oli kielikysymyksellä? Miksi pitäydyttiin perinteisessä pitäjänmakasiinimuseoajatuksessa? Miksi HTUF perusti oman museon kirkonkylään ja tavallaan erosi joukosta? Miten kotiseutuyhdistys suhtautui tähän museon perustamiseen? Miten kotiseutuyhdistys sen jälkeen edisti museoasiaa? Missä vaiheessa ja miksi yhdistyksen nimi muutettiin ja sana museo jäi pois yhdistyksennimestä? Museokysymys 1970-luvulla? Miksi kesti niin kauan, ennen kuin kunnallinen museo saatiin aikaan? Oliko yhdistys aktiivinen siinä vaiheessa kun museo perustettiin 1986? Haastattelurunkoni oli siis melko lyhyt ja yksinkertainen. Mielestäni se kuitenkin toimi keskustelun pohjana melko hyvin. Kotiseutuneuvos Leppänen oli valmistautunut haastatteluun huolellisesti tekemällä muistiinpanoja. Puhe oli mietittyä ja jäsenneltyä. Joissain asioissa jouduin palaamaan samaan aiheeseen uudelleen lisäkysymyksiä varten. Keskustelun aiheet olivat haastateltavalla jäsentyneet jo hänen kirjoittaessaan aikaisemmin mainittuja artikkeleja. Tavallaan en saanut nauhalle paljoakaan täysin uutta aineistoa tai meheviä sisäpiirin juttuja, mutta toisaalta tiesin etukäteen, että kotiseutuneuvos Leppänen on asiassa pitäytyvä henkilö. Monet seikat saivat kyllä lisäselvitystä. Esimerkiksi kielikysymyksen mahdollisesta merkityksestä kotiseutumuseon perustamisessa ja kotiseututyössä sain seuraavan vastauksen: 17

20 Kirsti Pietilä: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: K. P.: Lauri Leppänen: ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ö ä ö ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä å ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ää ä ä ä ä ää ä ä ää ä ä ä ä ä ää ä ä ä ä ä ö Ö ä ää ä ä ö ä ä ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ää ä ä ä ää ää ä ä ää ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Keskustelimme sitten pitkään koulujen rakentamisesta. Kotiseutuneuvos on tehnyt elämäntyönsä opettajana ja koulunjohtajana. Asia on hänelle tärkeä. Palasimme vielä Helsingin pitäjän nopeaan kasvuun ja kaupungistumiseen ja siihen miksi museota ei kuntaan saatu aikaisemmin luvulla vielä olisi ollut esimerkiksi edustavien kokoelmien kerääminen helpompaa kuin ja 1990-luvuilla. 18

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Näyttelyprosessin monet kasvot

Näyttelyprosessin monet kasvot Näyttelyprosessin monet kasvot Pohdintaa museonäyttelyiden toteutuksesta Ringa Takanen Jokaisen museossa esitettävän näyttelyn suunnittelu ja toteutus on pitkällinen projekti, jolla on omat erityispiirteensä.

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua 88 Lähikuva 4/2016 Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua Saatesanat Nyt uudelleen julkaistavan, vuonna 1987 tehdyn haastattelun johdannossa todetaan, että kotimaisia elokuvaohjaajia on haastateltu

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot