Sujuvaa. suurkaupunkia rakentamassa. Vantaan kaupungin. Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sujuvaa. suurkaupunkia rakentamassa. Vantaan kaupungin. Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 15.3.2014"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad Sujuvaa suurkaupunkia rakentamassa Sisäsivuilla kaavoituskatsaus sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu- ja rakentamisohjelmat 1

2 FINAVIA Kasvun siivillä Vantaan elinvoimaohjelma käynnistää toimenpiteitä, jotka tukevat yrittäjyyttä, elävöittävät asuinalueita ja lisäävät työllisyyttä. Tämä mahdollistuu, kun kaupunki ottaa hyödyt irti lentoasema-alueen suurinvestoinneista, Kehäradasta ja Kehä III:sta. PÄIVI RAINIO, JENNI JUSSLIN Vantaan Aviapolikseen povataan vahvaa kasvua: ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä alueen asukasmäärä olisi jo asukkaassa. Töitäkin riittäisi: ennusteiden mukaan Aviapoliksen alue tarjoaisi vuoteen 2020 mennessä työpaikkoja henkilölle, vuonna 2030 jo huikealle :lle. Lentokenttä tekee alueesta erityisen vetovoimaisen. Palkittu Helsinki-Vantaan lentoasema on vahva kansainvälinen kenttä, jolta lähtee päivittäin noin 550 lentoa 130 kaupunkiin. Vuonna 2012 Helsinki-Vantaan kautta kulki jo 15 miljoonaa matkustajaa. Ennusteiden mukaan lentoasemalla olisi vuonna 2020 jopa huimat 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Kasvun myötä jo lentoasemalle yksinään syntyisi noin uutta pysyvää työpaikkaa eri yrityksiin. Nyrkkisääntö on ollut, että miljoona uutta matkustajaa on aina tarkoittanut tuhatta uutta työpaikkaa, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo. Valtio päätti Finavia Oyj:n pääomittamisesta loppusyksystä 2013 myöntämällä 200 miljoonaa euroa Helsinki- Vantaalle. Rahasumma on merkitty EU-säädösten vuoksi nimenomaan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sijoituksen myötä Finavia on voinut käynnistää kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on säilyttää ja parantaa Suomen lentoyhteyksiä. Lähtöselvitykset ja liikenne kuntoon Finavia arvioi koko kehittämisohjelman kustannukseksi noin 900 miljoonaa euroa. Ohjelma ajoittuu vuosille Kehittämisohjelman päähuomio on lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamisessa sekä liikennejärjestelyjen parantamisessa. Kehittämisohjelman kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, kuvailee Savolainen. Työllisyysvaikutus on arviolta henkilötyövuotta. Lentoaseman kasvu tarkoittaa lisääntyvää asutusta lähialueilla ja kasvattaa työpaikkojen määrää sekä lentokentällä että sen läheisyydessä. Helsinki-Vantaan lentoasema on toimiva ja tehokas lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välissä. Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja nopein reitti Euroopasta Aasiaan. Lentokentän läheisyydessä kulkeva Kehä III on Suomen vilkkaimpia teitä. Se yhdistää toisiinsa Etelä-Suomen kaupungit, Vuosaaren sataman ja lentoaseman. Arkisin liikennettä on noin ajoneuvoa päivässä, ja liikenteen määrään ennustetaan vain kasvavan. Vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät ovat Kehä III:lla noin autoa vuorokaudessa ja Lentoasemantiellä noin autoa vuorokaudessa. Hyvästit ruuhkille Vilkkaan kehän ongelmana ovat ruuhkat, joihin puututaan Kehä III:n parannushankkeessa. Tällä hetkellä parannushankkeessa ollaan vaiheessa kaksi. Lähivuosien parannusten kohteena ovat Lentoasemantien ja Porvoonväylän väliset alueet. Mitä sitten tehdään? Lentoasemantien alueelle rakennetaan eritasoliittymiä, jotta liikenne kulkisi sulavasti Lentoasemantien ja Kehä III:n välillä sekä Lentoaseman ja Tikkurilantien välillä. Lahdenväylän (vt 4) ja Porvoonväylän (vt 7) välille puolestaan rakennetaan lisäkaistoja. Lisäksi Kehä III:lle rakennetaan Länsimäen kohdalle eritasoliittymä ja Porvoonväylän liittymään rakennetaan uusi ramppi, jotta vasemmalle kääntyminen on mahdollista ilman liikennevaloja. Liikennevalot Kehä III:lta poistetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän väliseltä osuudelta. VANTAAN KAUPUNKI Kauppa Kuljetus ja varastointi Teollisuus Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Elinvoimaohjelma lupaa työtä ja asuntoja Vantaan sijainti liikenteen verkostossa on ylivertainen koko Suomessa. Kehä III yhdistää Helsingistä lähtevät säteittäiset valtaväylät ja Vuosaaren sataman. Heinäkuussa 2015 liikennöintinsä aloittava Kehärata kokoaa Vantaan erillisiä osakeskuksia nykyistä vahvemmaksi kokonaisuudeksi, yhdistää kaupunkirakennetta laajemmin sekä tekee liikkumisesta metropolialueella entistä sujuvampaa. Vantaa on sitoutunut kohtuuhintaiseen, laadukkaaseen ja toteutumiskelpoiseen asuntotuotantoon. Tärkeää on huolehtia myös riittävästä pientalotonttien määrästä. Koulutuksella on keskeinen merkitys alueellisen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Siksi kaupungin tavoitteena on nostaa vantaalaisten koulutus- ja osaamistasoa. Ammatillisen koulutusmallin ydinajatus on työelämän tarpeista lähtevä koulutus, joka räätälöidään alueen yritysten ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Vantaan vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä vahva työpaikkaomavaraisuus, toteaa elinkeinojohtaja Jose Valanta. Vantaalla käy päivittäin töissä lähes ihmistä naapurikunnista, ja vain 45 prosenttia vantaalaisista työskentelee kotikaupunkinsa alueella. Näihin lukuihin halutaan muutosta elinvoimaohjelman toimenpiteillä. Ensinnäkin niin että mahdollisimman moni vantaalainen löytäisi töitä kotikaupungistaan. Ja toisaalta siten, että entistä useampi Vantaalla muualta töissä käyvä myös muuttaisi viihtyisään kaupunkiimme. Kaupunginvaltuuston hyväksymä elinvoimaohjelma Kehärataa Koivukylän paikkeilla. Vantaan työpaikat toimialoittain Julkinen hallinto, koulutus Rakentaminen Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taiteet, virkistys ja muu palvelutoiminta ottaa kantaa myös matkailun kehittämiseen, tapahtumien houkutteluun ja Vantaan vetovoimaisuuden esille tuontiin. Lupauksia vantaalaisille Elinvoimaohjelma sisältää kahdeksan elinvoimalupausta, joille jokaiselle on määritelty tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusaikataulu kolmen seuraavan vuoden aikana. 1 Vantaa on Suomen suurista kaupungeista yritysmyönteisin huomioiden yritysten tarpeet, luoden edellytyksiä yritysten menestymiselle. 2 Vantaa pysyy edelläkävijänä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä joustavien koulutusväylien, yritysyhteistyön sekä aktiivisen työllistämisotteen avulla. 3 Vantaa rakentaa sujuvaa suurkaupunkia parantamalla väylien vetävyyttä, luomalla asemanseuduista kiinnostavia sekä huolehtimalla asumisen ja koulutuksen houkuttelevuudesta. 4 Vantaa kehittää uusista ja vanhoista keskuksistaan viihtyisiä ja houkuttelevia asumisen ja liiketoiminnan ympäristöjä. 5 Vantaa nostaa kaupunkilaisten osaamistasoa pitkäjänteisellä ja yritysten muuttuvat tarpeet huomioon ottavalla koulutuksella. 6 Vantaa huolehtii siitä, että yrityksillä on kilpailukykyiset toimintaedellytykset. 7 Vantaa kokoaa keskeiset vantaalaiset matkailun toimijat yhteen matkailijamäärien lisäämiseksi sekä tapahtumien määrän kasvattamiseksi. 8 Vantaa kokoaa markkinointivoimavaransa ja panostaa vahvasti uusien asuinalueiden markkinointiin. lyhyesti Kaupunkisuunnittelu kaavailee Tuomelan koulun tontille etsitään uutta käyttöä Tuomelan koulu sijaitsee osoitteessa Ainontie 44. Kaavatyön aikana tutkitaan suojeltujen koulurakennusten käytön muuttamista asumiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Lisäksi tavoitteena on asuntorakentaminen nykyisen koulun tontille. Autopaikat sijoittuisivat piha-alueelle (nro ). Yleisötilaisuus pidetään Pähkinärinteen koululla (Mantelikuja 4) maanantaina klo Lisätietoja: Timo Kallaluoto, p , Jyrki Kauhanen, p Kormuniityn kaavamuutos Hevoshaantiellä käynnistyy Suunnittelualue sijaitsee Hakunilan keskustan ja Kormuniityn välissä Hevoshaantien varrella. Tavoitteena on muuttaa yleisille rakennuksille (Y) kaavoitetut tontit asumiskäyttöön siltä osin kun niille ei ole muuta tarvetta. Työssä selvitetään ovatko Hevoshaan koulun tilat hyödynnettävissä asumista tukevaan käyttöön kuten vanhustenkeskus tai varhaiskasvatus. Samalla varmistetaan toimivat reitit Kormuniitynpuistoon ja Hakunilan urheilupuistoon (nro ). Asukastilaisuus järjestetään Sotungin koululla (Sotungintie 9) tiistaina klo Lisätietoja: Vesa Karisalo p , Noora Koskivaara p Louhelan Eräkujalla toimistorakennuksen tilalle asuinkerrostalo Osoitteessa Eräkuja 2 vuonna 1971 rakennettua toimistorakennusta esitetään purettavaksi ja sen paikalle tutkitaan viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista. Yleisötilaisuus järjestetään Uomarinteen koululla (Uomarinne 2) tiistaina klo Kerrostaloasumista Kukintielle Martinlaaksossa Osoitteessa Kukintie 2 SATO Koti Oy:n haluaa rakentaa omistamalleen tontille asuinkerrostaloja. (nro ) Asukastilaisuus pidetään Kivimäen koulun monitoimitilassa torstaina klo Lisätietoja: Johanna Rajala, p Kerrostaloasumista Uomarinteen päähän Myyrmäessä Myyrmäen huolto hakee asemakaavan muuttamista siten, että autopaikkojen korttelialueet Uomarinteen päässä sekä pieni osa puistoaluetta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontille suunnitellaan 6-8-kerroksista asuinkerrostaloa. Osa autopaikoista sijoitettuu NCC:n Bertta-konseptin mukaisesti rakennuksen kellariin ja 1. kerrokseen (nro ). Asemakaavasuunnittelija on tavattavissa suunnittelualueella Uomarinteen päässä torstaina klo Lisätietoja: Johanna Rajala, p Martinlaakson kehityskuva Martinlaaksosta on tekeillä kehityskuva, jossa tutkitaan muun muassa keskusta-alueen kehittämistä, alueen imagoa, täydennysrakentamisen alueita, maisemaa, liikenneasioita ja ekologisuutta. Työpajatyyppinen asukastilaisuus pidetään tiistaina 8.4. Martinlaakson koulun ruokalassa klo Lisätietoja: Johanna Rajala, p Yritystontti laajenee Linkokujalla Ylästössä osoitteessa Linkokuja 8 yritystonttia laajennetaan. Samalla tarkistetaan muun muassa ajoyhteyksiä ja kaavamerkintöjä (nro ). Lisätietoja: Teuvo Kuparinen, p Tikkurilan Oksanmäelle asumista Osoitteessa Orvokkirinne 4 suunnitellaan asuinkerrostaloja joihin voidaan sijoittaa myös erityisasumista. Kerroskorkeus olisi enimmillään kuusi. Omistaja VAV Asunnot Oy aikoo purkaa nykyiset huonokuntoiset, vuonna 1981 valmistunet rakennukset. Autopaikat sijoitetaan maantasoon pihalle (nro ). Lisätietoja: Ritva Kotilainen, p Alkavat kaavatyöt jatkuvat sivulla

3 Vantaalla valmistuvien omakotitalojen määrä on viime vuosina vaihdellut noin 300:n ja 450:n välillä. Suuri osa omakotitaloista rakennetaan vapailta markkinoilta ostetuille tonteille. Kaavoitus ei tee tontista vielä rakentamiskelpoista Vantaan tavoitteena on myydä tontit noin sadalle pientalolle vuodessa. Aivan lähivuosina ei tavoitteeseen päästä, vaikka viime vuonna pystyttiinkin tarjoamaan jo noin 80 tonttia, kun mukaan lasketaan asuntomessualueen tontit. Kaupungin omistamilla mailla on noin 200 asemakaavoitettua pientalotonttia. Kaavoitus ei kuitenkaan tee tonteista rakentamiskelpoisia, sillä niille tarvitaan kadut valaistuksineen, vesi ja viemäri sekä sähkö- ja muut liittymät. Näiden suunnittelu ja rakentaminen vie aikaa ja maksaa melkoisesti, sanoo asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme yrityspalveluista. Palvelut, esimerkiksi päiväkodit ja koulut, on varmistettava ennen tonttien myyntiä, sillä pientalorakentajat ovat yleensä lapsiperheitä. Kaksi viidestä asunnosta pientalossa Vantaalla asutaan enimmäkseen kerrostaloissa ja kerrostaloasumisen suhteellinen osuus tulee lähivuosina vielä kasvamaan. Omakotitalojenkin määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Asunnoista hiukan alle 40 prosenttia on pientaloissa ja hiukan yli 60 prosenttia kerrostaloissa. Uusien omakotitalojen valmistumismäärät vaihtelevat Vantaalla hyvin paljon vuosittain. Vuosina 2006 ja 2007 taloja valmistui hiukan alle tai yli 600 vuodessa, tällä vuosikymmenellä pientaloja on valmistunut hiukan yli kolmestasadasta lähes 450:een vuodessa. Suuri osa Vantaalla olevista rakentamattomista omakotitonteista vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla. Viime vuosina tonttikauppoja on tehty melko vähän, määrä on vaihdellut 120:stä 180:een vuodessa. Jos ja kun mielii kodikseen omakotitaloa, kannattaa muistaa, että talon voi hankkia ostamalla vanhan omakotitalon ja remontoimalla sen mieleisekseen. Kaupungilta tontteja eri tavoilla Kaupunki myy pientalotontteja erilaisilla tavoilla, kuten pisteytyksellä, tarjouskilpailulla sekä ns. jatkuvalla myynnillä. Tuula Hurme kertoo, että jokaiseen tontinluovutukseen yritetään saada mahdollisimman hyviä tontteja, olipa myyntitapa mikä tahansa. Joka haussa ei voi kuitenkaan olla joka alueelta samanlaisia tontteja. Viime vuosina käytetyssä pisteytyksessä otetaan huomioon hakijan ja puolison asumat vuodet ja työpaikka Vantaalla sekä lasten määrä. Käytännössä hyvin monet hakijat saavat täydet pisteet ja tontit arvotaan samaa tonttia hakeneiden saman pistemäärän saaneiden kesken. Vantaalla ei tontteja ole koskaan arvottu kaikkien hakijoiden kesken, kuten Espoossa ja Helsingissä tehdään, Tuula Hurme kertoo. Pisteytyksen avulla tontteja myytäessä käytetään kunkin alueen kiinteää hintaa, joka perustuu tontin rakennusoikeuteen. Tarjouskilpailussa tonteille annetaan pohjahinta, jonka alle tonttia ei myydä. Tarjouskilpailu antaa mahdollisuuden tontinostoon niillekin, jotka eivät asu tai ole töissä Vantaalla eikä tarvitse olla lapsiakaan. Kilpailusta huolimatta tonttien hinnat eivät ole nousseet kovin korkeiksi, sillä ihmiset ovat hintatietoisia ja osaavat arvioida, mihin heillä on varaa. Askistosta myynnissä nyt 11 tonttia Askistosta on nyt 11 tonttia ns. jatkuvassa myynnissä. Tonttien pinta-alat ovat neliömetriä ja rakennusoikeudet ovat kerrosneliömetriä. Tontit myydään 500 euron kerrosneliöhinnalla eli tontit maksavat euroa. Tontin voi varata maksamalla varausmaksun. Jatkuvassa myynnissä olevan tontin voi ostaa kuka tahansa, sellainenkin, joka on aiemmin ostanut kaupungilta tontin. Näin ns. uusperheilläkin on mahdollisuus uuteen omakotitaloon, Hurme kertoo. Tuula Hurme kertoo, että tänä vuonna valmistellaan myyntiin tontteja Hämevaarasta, Vapaalasta, Ilolasta, Pakkalanrinteestä ja Ojangosta Håkansbölen kartanon ympäristöstä. Osa tonteista on tarkoitus myydä keväällä ns. pisteytyksellä ja osa syksyllä tarjouskilpailun perusteella. Tietoa kaupungin pientalotonteista: asuntotontit. PIRJO KIVISTÖ Suuri osa Vantaalla olevista rakentamattomista omakotitonteista vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla. PERTTI RAAMI KUVAT VANTAAN KAUPUNKI Viihtyisä ympäristö auttaa juurtumaan Mitään sanomatonta saati rumaa ei kannata rakentaa, sillä se ei lisää viihtyisyyttä vaan päinvastoin pahoinvointia, sanoo kaupunginarkkitehti Arja Lukin Vantaan tilakeskuksesta. Erityisen tärkeää tämä on pääkaupunkiseudulla, johon muuttaa koko ajan ihmisiä sekä muualta Suomesta että ulkomailta. Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten ihmiset juurtuvat ja kotoutuvat tänne. Lukin painottaa, että arkkitehtuuri ei tarkoita pelkästään ulkokuorta, vaan rakennuksen kaikenlaista toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Hyvä arkkitehtuuri ei myöskään tarkoita kallista rakentamista. Tavoitteena paremmat palvelut Kireä taloustilanne vaatii kaupungin toimitiloista vastaavilta koko rakentamisen miettimistä uusiksi. Tätä Lukin ei pidä vain huonona asiana, sillä se panee kehittämään uudenlaisia tila- ja toiminta- malleja, kuten yhteis- ja monikäyttötiloja sekä asukaslähtöistä suunnittelua palvelujen järjestämiseksi. Tavoitteena on entistä paremmat palvelut, jotka ovat entistä helpommin ihmisten saavutettavissa. Taloudellinen näkökulma on tärkeä, mutta tärkeintä on resurssiviisaus, se, että tehdään vain tarpeellista, Arja Lukin sanoo. Tilojen suunnittelun olisi Lukinin mielestä oltava pitkäjänteistä, avointa ja perusteltua. Hankkeille on saatava myös kuntalaisten luottamus tätä lisää esimerkiksi se, että tiloja suunnitellaan tulevien käyttäjien kanssa. On oltava jouston varaa, sillä tilanteet, tarpeet ja toimintatavat muuttuvat ja tilojenkin on pystyttävä muuntumaan. Tilojen tuottamistapoja on mietittävä. Jos osoittautuu hyödylliseksi, miksei voitaisi toteuttaa yksityistä ja julkista rakentamista samalle tontille vaikka päällekkäin! Esimerkin asiakaslähtöisestä toimitilasuunnittelusta Lukin kertoo Espoosta, jossa hän oli aiemmin töissä. Terveyskeskus ja kirjasto sijoitettiin metro- Jos osoittautuu hyödylliseksi, miksei voitaisi toteuttaa yksityistä ja julkista rakentamista samalle tontille vaikka päällekkäin! Kivistöön rakennettava Aurinkokiven monitoimikeskus on yksi kaupungin suurista lähivuosien investoinneista. Havainnekuvassa näkymä palvelukeskuksen keskeistilaan. asemalle kauppakeskuksen laajennukseen. Palvelut tuotiin sinne, missä asiakkaat liikkuvat. Siellä esimerkiksi neuvolan vastaanotolle menevät lapset viettävät aikaansa kirjaston lastenosastolla. Lisäksi on toimistotiloja, joita voivat käyttää sekä kirjaston että terveysaseman työntekijät, Lukin kertoo. Pitkäjänteistä suunnittelua Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen hankkimisesta ja ylläpidosta. Investointisuunnittelu kulkee rinnan kaupungin palvelu- ja toimitilaverkkosuunnittelun Millainen on Sun Vantaa? Meillä kaikilla on koti. Käymme töissä, koulussa ja päiväkodissa. Asioimme kaupoissa ja virastoissa sekä vietämme vapaa-aikaamme julkisissa tiloissa. Kuljemme portaita ja katuja. Emme ehkä tule ajatelleeksi, mutta olemme koko ajan arkkitehtuurin ympäröimiä. Vantaan arkkitehtuuristrategiaa uudistetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Sen halutaan tukevan ja näyttävän suuntaa kaupungin päättäjille ja eri toimijoille heidän rakentaessaan vantaalaista ympäristöä. Tavoitteena on tehdä Vantaasta entistä omaleimaisempi paikka asua ja yrittää ja kasvattaa näin kaupunkimme vetovoimaa. Vantaa on voimakkaasti kasvava, nuori ja kansainvälinen kaupunki, jonka pitää olla hyvä paikka kaikille, kaikenikäisille ja eri kulttuureista tuleville ihmiselle. Kaupungin tulee tänä päivänä olla myös ekologisesti kestävä ja sen tulee kasvustaan huolimatta säilyttää tasapaino luonnon ja rakennetun ympäristön kanssa. Niiden tekemiseen osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Eniten investointisuunnitelmaan vaikuttavat sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tilatarpeet. Investointisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Investoinneista päätetään taloussuunnitelmassa, joka tehdään neljäksi seuraavaksi vuodeksi sekä kunkin vuoden talousarviossa. Investointiohjelma tehdään seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja ohjelmaa tarkistetaan esimerkiksi väestöennusteiden ja palvelutarpeen muutosten mukaan, Arja Lukin kertoo. PIRJO KIVISTÖ Arkkitehtuuri ei tarkoita pelkästään ulkokuorta, vaan rakennuksen kaikenlaista toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. välillä. Tässä olemmekin jo oikealla tiellä, kun Vantaa Kehäradan myötä tulee rakentumaan yhä tiiviimmin joukkoliikenteen varaan. Yhteisöllisyyden kannalta keskeisiä ovat myös erilaiset kohtaamispaikat, jotka tuovat kaupunkilaiset luontevasti yhteen ja synnyttävät näin vaikkapa uudenlaisia kaupunkitapahtumia, kuten pihakirppiksiä tai pop up -ravintoloita. Osallistu keskusteluun! Millaisena Vantaa näyttäytyy sinulle? Millaisessa kaupungissa sinä haluat asua? Mikä on kaunista ja millä on merkitystä? Käy vastaamassa nettikyselyyn vantaa.fi/apoli. Keskustelua voi käydä myös blogissa, jossa niin kaupungin päättäjät kuin asukkaatkin kertovat omia tarinoitaan Vantaasta ja visioivat tulevaa. Blogin löydät osoitteesta munvantaa.blogspot.fi. ANITTA PENTINMIKKO PLAYA ARKKITEHDIT OY 4 5

4 lat Alueen yhteisöllisyyttä vaalimaan kivistöläiset perustivat muutama vuosi sitten MarjaVerkon. Sen puitteissa järjestetään asukkaille sekä tapahtumia että muuta toimintaa. MATTI KOLHO EMMA TUOMI Jo perinteeksi muodostuneet elokuiset kyläjuhlat kokoavat asukkaat yhteen. A lueen kasvaessa yhteisöllisyyden haasteet muuttuvat ja laajentuvat. Viestinnän rooli on muutoksessa keskeinen. MarjaVerkon tavoitteena onkin löytää ja vakiinnuttaa alueelle monisuuntaisia viestintäkanavia, jotka mahdollistavat aktiivista yhteisöllisyyttä kehittävän vuorovaikutuksen hyvissä ajoin ennen rakennustöiden valmistumista. Tehokas viestintä on menestyksen avain yhteisöllisyyden kehittymisessä voimakkaasti kasvavalla alueella. Sekä nykyisten että tulevien asukkaiden on saatava ajantasaista tietoa reaaliajassa, ja heidän viestejään ja mielipiteitään on kuultava, sanoo MarjaVerkon puheenjohtaja John Simon. Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenään uudenlaisen viestinnän edistämiseksi MarjaVerkko lanseeraa helmikuussa 2014 NELLA KUITUNEN alueelle digitaalisen, sosiaalisen paikallislehden Kivistön Sanom.at (http://kiviston.sanom. at), jossa sisältöä pääsevät tuottamaan niin asukkaat, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ihana yhteisö Anne Kokkonen, 42, on asunut Kivistössä vuodesta Tapani Pääskynen, 75, on ollut kivistöläinen jo vuodesta Molemmat osallistuvat Marja6 Verkon toimintaan. Nykyisessä Kivistössä parasta heidän mielestään on sijainnin lisäksi mukava yhteisö ja tietynlainen maalaistunnelma. Olen löytänyt Kivistöstä paljon uusia kavereita ja harrastuksia. Paikallisyhteisöllisyys Kivistössä toimii, aiemmissa asuinpaikoissani se on ollut melko olematonta, Kokkonen sanoo. Kokkonen ja Pääskynen ottavat uudet palvelut ja paremmat kulkuyhteydet ilolla vastaan. Muuttuva kotiseutu aiheuttaa luonnollisesti huolta nykyisissä asukkaissa. Yhteisöllisyys on kuitenkin arvokas voimavara alueen kasvaessa ja kehittyessä. Kokkonen ja Pääskynen ovat yhtä mieltä siitä, että MarjaVerkko on tehnyt hyvää työtä kyläyhteisön säilyttämiseksi Kivistössä. Kivistön kasvaessa Kokkonen peräänkuuluttaa lähimmäisten auttamisen ja talkoohengen vaalimista. Pitäisi auttaa kylällä joukolla niitä, joilla ei ole omia resursseja rakentaa tai korjata jotain, aivan kuten ennen vanhaan. Kokkonen ja Pääskynen toivovat, että yhteisen tekemisen kautta uudet asukkaat löytävät väylän tarttua ja vaikuttaa Kivistön asioihin. Yhdessä olemme Anne Kokkonen ja Tapani Pääskynen ovat tyytyväisiä kivistöläiseen vahvempia, toteaa Pääskynen. elämäntapaan kerrosneliötä on luku, joka tällä hetkellä on viivoittimen alla Kivistöä kaavoittavien suunnittelijoiden työpöydällä. Tuollainen mahtipontinen kerrosneliömäärä toki hieman elää suunnittelun edetessä, mutta se voisi tarkoittaa vaikkapa runsasta sataa keskivertokerrostaloa. Kivistön uudessa keskustassa neliöt kuitenkin pitävät sisällään paljon muutakin. Asumisen lisäksi uudelle keskusta-alueelle sovitetaan muun muassa erilaisia keskustatoimintoja, kuten kaupunkikeskukseen asettuvaa likipitäen Jumbon kokoista kauppakeskusta, linjaautoterminaalia sekä erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita varten. Kivistön kaupunkikeskuksen asemakaavaehdotus on tavoitteena saada hallinnolliseen käsittelyyn vielä tämän vuoden syksyllä. Keskuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa tavoitellaan vuodelle 2017, kertoo Kivistön kaavoituspäällikkö Lea Varpanen hankkeen etenemisestä. Kaupunkikeskuksen suunnitelmia ja konseptia kehitetään paraikaa yhdessä toteuttajakumppaneiden NCC:n, Skanskan, HOK-Elannon ja Ruokakeskon kanssa. Tavoitteena on luoda Kivistöön laajan palvelukirjon lisäksi ainutlaatuisia kohtaamispaikkoja ja kokemuksia tarjoava keskus. Kaupunkikeskuksen rinnalla suunnittelun alla on useita kaupunkimaisen asumisen kortteleita. Kivistön nykyisen koulun ympäristöön, Kivistön aseman välittömään läheisyyteen, kaavaillaan monipuolista asumisen kokonaisuutta, jossa on sekä kaupunkipientaloja että kerrostaloja. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto käsittelee tätä asemakaavaa vielä tänä vuonna. K ehäradan rakentamienää reilu vuosi nen jatkuu odotusta! Junaliikenne kiivaasti Kehäradalla starttaa Kivistön alueella. kesällä Hankkeen Kivistön aseman viimeisimmät kuulurakennustyöt ovat miset löydät verkosta: sujuneet suunniliikennevirasto.fi/ telmien mukaan ja keharata. edenneet jo pintaverhoiluvaiheeseen. Asema valmistuu Vehkalan aseman tavoin tulevana syksynä. Junamatka Kivistöstä vaikkapa lentoasemalle tulee viemään vain noin kuusi minuuttia ja Vehkalasta pari minuuttia kauemmin. Helsingin keskustakin on alle puolen tunnin päässä. Kehäradan rakennustöistä johtuen Kivistön ja Lapinkylän alueelle on odotettavissa jatkossakin pieniä liikennejärjestelyjen muutoksia. Lapinkylässä Kehäradan ylittävä Riipiläntien silta on kuitenkin jo otettu liikenteen käyttöön, ja alueella käynnissä oleva maanrakennusurakkakin valmistuu kesällä. Kurkkaa Kivistöön: vantaakanava.fi! MILLA HAMARI Kivistön aseman kolme sisäänkäyntiä ovat jo kohonneet Kivistön koulun viereen. T2H RAKENNUS OY Kivistössä toivotaan, että alueella vallitseva yhteishenki ja tunnelma säilyvät jatkossakin. Kivistön ja Vehkalan asemat valmistuvat syksyllä MATTI KOLHO Kivistön paikallisyhteisössä on voimaa Kerrostalojen rakentaminen keskustakortteleissa on jo alkanut. Alueen kaavoituksesta vastaava nykyinen Kivistön asemakaavayksikkö, aiemmin Marja-Vantaaprojekti, on jo vuosien ajan toiminut kiinteässä yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa. Järjestämme säännöllisesti asukastilaisuuksia, joissa esittelemme ajankohtaisia asemakaavatöitä ja keskustelemme asukkaiden kanssa. Tilaisuuksia on järjestetty virallisten kuulemisten lisäksi, jotta aktiiviset asukkaat voivat kommentoida suunnitelmia niiden edetessä. MarjaVerkon ja muiden paikallisaktiivien ansiosta tieto asukastilaisuuksista leviää alueella tehokkaasti, Varpanen kiittelee yhteistyötä. Kaavoituskatsauksesta, sivulta 18 löydät tarkempaa tietoa Kivistössä vireillä olevista asemakaavoista. MILLA HAMARI Klikkaa itsesi Kivistöön Lähivuosina viihtyisään pientalovaltaiseen Kivistöön, Kehäradan varrelle, rakentuu kaupunkimainen keskusta ekologisine ratkaisuineen ja monipuolisine palveluineen. Upouudessa keskustassa kotisi voi olla maisemallinen ullakkohuoneisto tai moderni kaupunkipientalo, ja kerrostaloasukaskin saa nauttia pihasaunasta. Ennakkomyynti käy vilkkaana, joten tutustu Kivistöön ja sen timanttiseen tarjontaan oitis! 7

5 Ympäristöystävällisyys on valttia kerrostaloissakin Kesällä 2015 pidettävillä Vantaan asuntomessuilla Kivistössä tullaan esittelemään erilaisten pientalojen lisäksi mielenkiintoisia kerrostaloasuntoja. Rakennusliike Reponen Oy rakentaa messualueelle puukerrostalon ja VAV Asunnot Oy rakennuttaa sinne vuokrakerrostalon. Kummassakin hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöasioihin. PERTTI RAAMI KATI HARKOMA VUORELMA ARKKITEHDIT OY Tikkurilan keskuspuiston puutarhurilampaita. Kaupungin ympäristötyö on koottu yksiin kansiin Ympäristöystävällisten kerrostalojen rakentaminen asuntomessualueella Vantaan Kivistössä on alkanut. Kuvan puukerrostalo esitellään messukävijöille kesällä Suomen Ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ympäristöystävällisyys on noussut tärkeäksi kriteeriksi asunnon ja asuinalueen valinnassa. Kerrostaloasunnoissa on tänä päivänä tarjolla ympäristöä vähemmän kuormittavia asumisen vaihtoehtoja, joihin asunnon etsijän on halutessaan helppo tarttua. Rakentajan valinnat Kerrostalohankkeen ympäristöystävällisyys toteutuu muun muassa materiaalivalinnoissa sekä rakentamisprosessissa. Puumateriaalit ovat kevyitä ja niiden valmistaminen on vähäpäästöistä. Ympäristöä kuormittavien betonirakenteiden vähentäminen, välttäminen tai osittain korvaaminen muilla materiaaleilla on kestävän kehityksen mukaista ajattelua. Ympäristöystävällinen rakentaminen huomioi rakennusmateriaalien tehokkaan käytön niin, ettei turhaa jätettä syntyisi. Jätteet kierrätetään tehokkaasti. Kotimainen puu tulee läheltä Suomen Vuokrakodit ja TA-Asumisoikeus rakennuttavat Kivistön asuntomessuille puukerrostalon. Talon rakentaa Rakennusliike Reponen. Messutalon rakentamisessa kiinnitetään monin eri tavoin huomiota ympäristöystävällisyyteen. Puukerrostalon rakentamisen ympäristövaikutukset ovat selvästi tavanomaista taloa pienemmät. Säästöä syntyy mm. puumateriaalien valmistuksessa, kuljetuksessa sekä rakentamistavassa. Talon puuelementteihin käytettävä puu on kotimaista. Kerrostalomme puumateriaalit tulevat Päijät- Hämeestä ja Kainuusta: Suomessahan puuta riittää ja kotimaisen puun hiilijalanjälki on lyhyempien kuljetusmatkojen vuoksi tuontipuuta parempi, sanoo Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Ympäristöystävällisyys syntyy loppujen lopuksi useista, joskus pienistäkin, asioista. Hyvä suunnittelu on kaiken lähtökohta ja Reponen tunnetaankin yhtenä edelläkävijöistä niin puurakentamisen kuin energiatehokkuudenkin kehitystyössä. Tärkeintä on tuotteen koko elinkaari: paitsi rakentamisen aikainen, niin myös käytön aikainen kuormittavuus. Käyttöveden lämmittäminen aurinkoenergialla pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä, sanoo Mika Airaksela. Kierrätysmateriaalit osattava valita oikein NCC Rakennus Oy rakentaa Vantaan asuntomessuilla 2015 esiteltävän VAV Asunnot Oy rakennuttaman kerrostalon, jossa käytetään luonnonvaroja säästäviä, osin uusio- ja kierrätysmateriaaleja. Myös talon rakentamisprosessissa pyritään kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. VAV:lle ympäristöystävällisten kohteiden rakennuttaminen on yhteiskunnallisen vastuun kantoa ja koemme tärkeäksi ympäristön kunnioittamisen rakentamisessa, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski. VAV:n luonnonvaroja säästävän kerrostalon julkisivuihin on tulossa kierrätystiiltä ja käsittelemätöntä puuta, porrashuoneiden pintamateriaaleissa käytetään kierrätettyä lasia ja ulkovarastoissa hyödynnetään hamppubetonia. Kierrätysmateriaalien käsittelyssä ei vielä ole teollisia rutiineja, vaan niitä käsitellään ja siirrellään paikasta toiseen paljolti käsityönä. Materiaaleilla ei ole vakiintuneita ja kilpailtuja markkinoita kerrostalotuotannossa. Kaikki kierrätysmateriaalit eivät hiilijalanjäljellä mitattuna olekaan ympäristöystävällisiä ja rakentajan onkin osattava valita materiaaleista luotettavat, ylläpidettävät sekä asiallisen hintaiset. Mitään materiaaliriskejä ei voi ottaa, muistuttaa Teija Ojankoski. Hiilijalanjälki paljastaa Hiilijalanjäljellä mitataan rakennusten elinkaaren aikaisia hiilidioksidin tai kasvihuonekaasujen päästövaikutuksia. Tavallinen asunnon ostaja ei ehkä ymmärrä rakennuksen hiilijalanjäljen merkitystä, eikä jalanjäljen koon mittaaminen ihan helppoa olekaan, mutta jokaisen meistä pitäisi ymmärtää ja tuntea vastuunsa ympäristöasioissa. Tosiasia on vielä kuitenkin se, että uudessa kohteessa sen hyvä sijainti on edelleen se tärkein kriteeri minkä vuoksi asunto valitaan, ympäristöystävällisyys tulee lisäbonuksena mukana, sanoo Teija Ojankoski. Ilmaston, luonnonvarojen ja energian säästäminen ovat asioita, jotka ovat kaikessa mediassa vahvasti esillä. Kenties vähitellen ihmiset alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota ympäristöystävällisyyteen ja osaavat tehdä luonnonvaroja säästäviä valintoja. Myös asumisessa. Tammikuussa julkaistuun vuoden 2013 ympäristöraporttiin on jälleen koottu esimerkkejä ympäristön hyväksi tehdystä työstä kaupungissa sekä ympäristön tilaa ja kehitystä kuvaavat mittarit. Merkittävä kaupungin kaikkien toimialojen yhteinen ponnistus oli uudet, vuosille tehdyt ympäristöohjelmat. Ympäristöraportissa kerrotaan ympäristökasvatus- ja valistustyön edistymisestä sekä toimista, joilla kaupunki lyhyesti Kaupunkisuunnittelu kaavailee Vanhan liikerakennuksen tilalle asuinkerrostalo Hiekkaharjussa Talkootorin reunalle, osoitteeseen Talkootie 1, käynnistyy asemakaavan muutos nro Entisen Elannon punatiilisen liikerakennuksen tilalle on suunnitteilla asuinkerrostalo. Osa vanhasta liiketilan julkisivusta säilytetään. Tulevaa asuinkerrostaloa on suunniteltu 6-kerroksisena puukerrostalona. Pysäköintitilat ovat suunnitelmassa kellarissa sekä pihakannella. Katutasoon tulee Talkootorin puolelle liiketilaa. Lisätietoja: Ritva Kotilainen, p luvun kerrostalot puretaan uusien tieltä Veromiehessä Pyhtäänkorventiellä, suojellun Aerolan naapurissa on viisi 1970-luvulla rakennettua huonokuntoista kerrostaloa. pyrkii vähentämään kaupunkiympäristön kuormitusta ja lisäämään ekotehokkuutta. Esimerkiksi koulujen sähkönsäästökampanjat ja -kilpailut ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Kestävää kehitystä Raporttiin on koottu myös tietoa hankkeista ja toimista, joilla pyritään lisäämään kestävää kehitystä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Esimer- Omistaja VVO aikoo rakentaa purettavien talojen tilalle uudet: kolme kuusikerroksista pistetaloa ja yhden kolmekerroksisen pienkerrostalon. (nro ). Lisätietoja: Seppo Niva, p Purettavan Anttilan tilalle asuinkerrostaloja Anttilan tontilla, Talvikkitie 7:ssä entinen tavaratalo puretaan ja tilalle nousee asuintaloja. Talot ovat enimmäkseen 7-kerroksisia, mutta Kielotien ja Horsmakujan kulmaan kaavaillaan 16-kerroksista tornitaloa Kielotornin pariksi. Katutasoon tulee Kielotien puolella liiketilaa. Pysäköinti hoidetaan korttelin sisällä pihakannen alla. Samalla tutkitaan Kielotien muuttamista keskus-tabulevardiksi. (nro ). Lisätietoja: Seppo Niva, p Tarhapuiston koulun tontille asuntoja Vantaan yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että entisen Tarhapuiston koulun tontille voisi rakentaa kiksi vuoden 2015 asuntomessualueelle rakennettavan puukerrostalon suunnittelu on jo pitkällä ja sadevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämiseksi on kehitetty erilaisia hulevesiratkaisuja. Asemakaavoitus on ollut mukana kehittämässä työkalua maankäytön suunnittelun ilmastovaikutusten arviointiin. Vuonna 2013 Vantaalle valmistui meluntorjunnan toimintasuunnitelma Suunnitelman toimenpiteillä ehkäistään ja vähennetään meluhaittoja asuntoja. Alueella olevat entiset koulurakennukset ovat yhteensä k-m2. Nykyiset rakennukset purettaisiin ja tilalle on tarkoitus rakentaa kaksi asuinkerrostaloa, yhteensä n k-m2. Kerrosten lukumäärä olisi enintään kahdeksan. (Asemakaavatyön nro ). Lisätietoja Lassi Tolkki, p Leinelän keskustaan liiketiloja ja lisää asuntoja Vantaan yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista Leinelän keskustan kortteliin ja Primavera-torille. Alue sijoittuu heti kehäradan aseman pohjoispuolelle Koivukylänväylän, Leineläntien ja Leinelänkaaren rajaamalle alueelle. Alue on nyt rakentamaton. Sinne on tarkoitus rakentaa asuntoja ja liiketiloja. Rakennusoikeus nousisi entisestä k-m2:stä n k-m2:iin. Kerrosten enimmäislukumäärä laskee kahdestatoista kahdeksaan. (nro ). Lisätietoja Lassi Tolkki, p asukkaille. Viime vuonna saimme myös uuden suojelualueen Koillis-Vantaalle, Riipilänmetsän. Kaupunkimme kulttuurimaisemaa hoidettiin poikkeuksellisesti, kun Tikkurilan keskuspuistossa aloitti alkukesästä lähes kolmikymmenpäinen lammaskatras laidunnusurakkansa. TINA KRISTIANSSON Kulotien kioskille pysyvä liiketila Kulomäen torin kioski sijaitsee päiväkodin vieressä osoitteessa Kulotie 4. Kioski tulee olemaan pysyvä rakennus ja sitä laajennetaan hieman. Lisätietoja: Mikel Aizpuru, p info Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Kielotie 28 ja internetosoitteessa lisäksi alueen yhteispalvelussa: Myyrmäki, Kilterinraitti 6; Tikkurila, Kielotie 28; Korso, Lumo, Urpiaisentie 14 ja Hakunila, Kimokuja

6 Kaavoituskatsaus 2014 LÄNSI-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Urbaania sykettä Martinlaaksoon Martinlaaksosta halutaan entistä elinvoimaisempi, omaleimaisempi ja viihtyisä kaupunginosa, jonne halutaan muuttaa ja jossa halutaan käydä. Kehitettäviä alueita ovat muun muassa Martinkeskuksen, nuorisotalon sekä purettavan Laajavuoren koulun tontit. Timo Kallaluoto, Aluearkkitehti (09) Johanna Rajala (09) Jyrki Kauhanen (09) Mikko Järvi (09) A1 Hämeenkylä Tuomelan koulutontille asumista. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A2 Myyrmäki Myyrmäen keskustassa laajennetaan Myyrmannin kauppakeskusta sekä rakennetaan asuinkerrostaloja ja vanhusten palvelukeskus. Myyrmäkitalo yhdistetään Myyrmanniin gallerialla. Paalutori siirtyisi nykyistä pohjoisemmaksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. A3 Myyrmäki Metropolian laajennus. Päätöskäsittelyyn. A5 Martinlaakso Laajavuoren koulutontille asuinkerrostaloja ja päiväkoti. Valmisteluvaiheessa, tontinluovutuskilpailu keväällä. (Rajala) A6 Ylästö Lumijälki, Tolkinkylän lumenvastaanottopaikka ja kaksi yritystonttia. Nähtävillä keväällä. (Kuparinen) A7 Ylästö Tuupakka 8, SLO:n tontin laajennus sekä teollisuus- ja varastotontteja. Nähtäville keväällä. (Kuparinen) A8 Hämevaara Köysikuja 1, toimistotilaa, Vihdintien tiealue ja katu Espooseen. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A9 Hämeenkylä Pähkinärinteen pohjoisosan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä Lammaspolku 12:n tontin muutos. Nähtävillä keväällä. A10 Hämeenkylä Hämeenkylän kartanon kaava ajantasaistetaan ja Vanhankyläntie 11:n toimistotontti muutetaan asumiseen (puukerrostaloja). Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A11 Vapaala Rajatorpan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt; sisältää , Rajatorpan ostoskeskuksen paikalle haettu asumista ja liiketiloja. Valmisteluvaiheessa. A12 Vapaala Pientalotontteja Vapaalantie 10c:n kohdalle. Päätöskäsittelyssä pöydällä. A13 Vapaala Asuintalo Hämäläispuistoon. Nähtäville keväällä. A14 Vapaala, Varisto Varisto 11, Luhtitien katulinjaus itään ja Vapaalanpuiston lähivirkistysalue. Päätöskäsittelyyn syksyllä. A15 Varisto Vihdintien tiealueen laajennus. Sarkatie 7:ään on haettu liike- ja toimistotiloja. Nähtäville keväällä. A16 Varisto, Petikko Kehä III:n parantaminen Raappavuorentien ja Vihdintien välillä. Liiketonteille lisätään määräyksiä vähittäiskaupan suuryksiköistä, jolloin nykyisiä kauppoja saa laajentaa. Päätöskäsittelyssä. (Kuparinen) A17 Myyrmäki Asuinkerrostaloja Uomatien länsipäähän, Luhtitien itäosa ja Raappavuoren lähivirkistysaluetta (Loisketie). Valmisteluvaiheessa. A18 Myyrmäki Asuinkerrostaloja Uomatien eteläja Raappavuorentien länsipuolelle (Lainerinne ja Suistokuja). Valmisteluvaiheessa. A19 Myyrmäki Kivikirveenkuja 1:n autopaikat. Valtuusto hyväksynyt. A20 Myyrmäki Asumista Louhelantien ja Norotien väliin. Kaavatyö alkaa. A21 Myyrmäki Eräkuja 2:n toimistotontti muutetaan asuinkerrostalon tontiksi. Nähtäville keväällä tai kesällä. A22 Myyrmäki Asuntorakentamista Ojapuistoon, Uomatie 2b. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A23 Myyrmäki Asuntorakentamista Ajopuunpuistoon, Rajatorpantie 18. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A24 Myyrmäki Asuntorakentamista Piipuistoon, Raappavuorentie 3. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A25 Myyrmäki, Kaivoksela Kehä II:n Korutien liittymä, Honkasuontunneli, kerrostalotontin ajojärjestely, Kilterinmäenpuisto, Naapurinniitty ja Löydöspuisto. Nähtäville keväällä tai kesällä. A26 Kaivoksela Vanhan Kaivokselan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. (Kauhanen) Kaivoksela Kaivokselan kirkkotontti. Kirkko on saanut purkuluvan. Kaavoitus alkaa. (Kauhanen) A27 Kaivoksela Kaivokselan ostoskeskuksen tilalle on haettu 6-kerroksia asuinkerrostaloja ja liiketilaa. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A28 Kaivoksela Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Nähtäville keväällä. (Järvi) A29 Martinlaakso Martinlaaksonpolku 3, nuorisotalon paikalle vammaisten erityisasumista, VAV:n vuokra-asuntoja ja yhteistiloja. Nähtäville kesällä. (Rajala) A30 Martinlaakso Kukintie 2 ja Kukinkuja 2, Saton asuinkerrostaloja. Kaavatyö alkaa. (Rajala) A31 Martinlaakso, Vantaanlaakso, Viinikkala Kehä III:n tiealue välillä Raappavuorentie Tuupakantie. Nähtäville keväällä. (Järvi) A32 Martinlaakso Martinkeskuksen tilalle asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A33 Vantaanlaakso Myllymäen koulutontin muutos toimitilatontiksi sekä rakentamaton pysäköintitontti liike- tai toimitilatontiksi. Koulu- ja asuinrakennukset ovat saaneet purkuluvan. Valmisteluvaiheessa. A34 Vantaanlaakso Stenbackan ja Smedsin tiloille omakotitaloja, Ylästöntien katualue ja virkistysaluetta. Nähtäville keväällä. A35 Askisto Askinpuistikkoon omakotitontteja. Nähtäville keväällä. A36 Askisto, Hämeenkylä, Varisto Kehä III:n tiealue sekä neljä omakotitonttia ja yritystontti Askistoon, yritystontti Varistoon sekä katu-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Alue sijaitsee Kehä III:n molemmin puolin Espoon rajalta Vihdintien itäpuolelle. Nähtäville keväällä. A37 Askisto, Petikko Vihdintien tiealue, omakotitontteja Lehtokujan eteläpäähän sekä virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Tiilipojanlenkki 8:n ja 9:n tonteille haetaan teollisuus- ja varastorakentamista. Alue sijaitsee Vihdintien molemmin puolin Kehä III:n ja Askiston liittymän välissä. Nähtäville keväällä. Petikko Koivurinne 3, omakotitaloja. Nähtäville keväällä. A38 Petikko Tiilitie 4, varaston laajennus. Päätöskäsittelyssä. A39 Ylästö Ylästö 7, pientaloja Isonmännyntien molemmin puolin ja Tolkinkylänkujalle. Valmisteluvaiheessa. A40 Ylästö Omakotitontteja Peltovuorentien varrelle (Kuukusentie ja Kuukusenkuja). Nähtäville keväällä. A41 Ylästö Linkokuja 8, yritystontin laajennus. Kaavatyö alkaa. (Kuparinen) A42 Ylästö Ahokuja 6, tontin laajennus. Kaavatyö alkaa. (Järvi) A43 Ylästö, Viinikkala Voutilan kylän suojelu ja vähäinen täydennysrakentaminen. Valmisteluvaiheessa. (Kauhanen) A44 Viinikkala Hommaksentien katkaisu, Tuupakanpuisto ja Tuupakankuja. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) Kiila Lavankoon moottorirata-alueen muutos ja yritystontteja. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) Luhtaanmäki Luhtaanmäki 2, Hämeenlinnanväylän ja Klaukkalantien liittymään liiketilaa ja rekkaparkki. (Kuparinen) Martinlaaksosta on tekeillä kehityskuva, jossa määritetään periaatteet alueen keskustan kehittämiselle. Tutkittavana on muun muassa alueen imago, täydennysrakentamisen alueet, maisema, liikenneasiat sekä ekologisuus. Kehityskuva ohjaa uutta rakentamista viitteellisesti ja määrittää yleispiirteiset reunaehdot meneillään oleville ja tulevaisuudessa laadittavilla asemakaavamuutoksille. Kehityskuvassa on määritelty urbaanin sykkeen alueita, joille sijoittuu runsaasti uutta asuinrakentamista, palveluita, kivijalkakauppoja sekä asukkaiden yhteistilaa alueelle suunniteltavan uuden päiväkodin yhteyteen. Pääpaino on Martinlaakson koululta asemalle vievällä raitilla, josta pyritään tekemään asukkaiden yhteinen ulko-olohuone. Suunnittelussa otetaan huomioon etenkin kevyen liikenteen näkökulma ja turvallinen kulku erityisryhmille. Laajavuoren koulun tontista suunnittelukilpailu Käytöstä jo aiemmin poistettu, huonokuntoinen Laajavuoren koulurakennus puretaan ja tontille on tarkoitus suunnitella asuntoja sekä päiväkoti. Vantaa on järjestänyt tontista suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, jonka kautta halutaan löytää korkeatasoinen ja tasapainoinen suunnittelukokonaisuus. KIVISTÖ KAAVOITUSKATSAUS 2014 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö (09) Anna-Riitta Kujala (09) Veli-Pekka Ristimäki (09) Hanna Tiira (09) Kai Zukale (09) Asumisen yhteyteen tulee katutasoon liiketilaa. Lisäksi uusi päiväkoti ja sen piha suunnitellaan samalle tontille Martinlaakson koulun kanssa niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden K Kivistön Kaupunkikeskus 1 sijoittuu valtatie 3:n, Tikkurilantien, Keimolantien (ent. Vanhan Nurmijärventien) sekä Syväkiventien rajaamalle alueelle. Kaavasuunnittelu sisältää runsaasti eri toimintoja, kauppakeskuksen, linja-autoterminaalin, yksityisiä ja julkisia palveluja, asumista, jne. Tavoitteena on kaavaehdotusaineisto hallinnolliseen käsittelyyn syksyllä (Varpanen, Tiira, Ristimäki) K Kivistön koulun ympäristöön suunnitellaan päiväkotia ja asuinkorttelin kanssa. Päiväkotiin tulee yhteisöllistä tilaa, jota voidaan vuokrata kuntalaisille vapaa-ajan käyttöön. Päiväkoti rakennetaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna monipuolista keskusta-asumista, kaupunkipientaloista kerrostaloihin, yhteensä n ka-m2. Tavoitteena on saada kaavatyö vuoden 2014 kuluessa valtuuston hyväksyttäväksi. (Varpanen, Ristimäki) K Keskusta-asuminen 5, ns. Herkules-korttelit Kehäradan ja Safiiriaukion eteläpuolella, Keimolantien itäpuolella sisältää asumista n ka-m2. Tavoitteena on saada kaavaehdotusaineisto syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. (Varpanen, Kujala) K Keskusta-asuminen 6, asumista keskustan pääkadun, Ruusukvart-sinkadun ja Kehäradan väliselle alueelle n ka-m2, putkijäteasemasta länteen. Kaavatyö laaditaan kaupungin omana työnä, ja sen yhteydessä selvitetään mm. puurakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on laatia osallistumisarviointisuunnitelma keväällä (Varpanen, Kujala) K Keskusta-asuminen 7, Tikkurilantien varressa, sisältää ko. tien siirron lentomelualueelle, yht. n ka-m2 asumista ja toimitilarakentamista. Tavoitteena on laatia osallistumis-arviointisuunnitelma keväällä (Varpanen) K7 Myllymäki Vehkalan 1. työpaikka-alue. Vehkalan aseman ympäristöön, Kehä 3:n poh- Suunnittelukilpailuun voi osallistua saakka. Lisätietoa verkossa: www. vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto. JOHANNA RAJALA joispuolelle ja vt 3:n länsipuolelle monipuolinen työpaikka-alue. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Varpanen, Ristimäki) K Keskusta-asuminen 2 Kehäradan ja Ruusukvartsinkadun rajaamalla alueella, asumista n ka-m2. Kehärataa katetaan Safiiriaukiolla, keskustan läpi kulkeva kevyen liikenteen reitti, Promenaadi sijoittuu osan matkaa Safiiriaukion kannen alle. Kaavatyö etenee hyväksymiskäsittelyyn. (Varpanen, Tiira) K9 Piispankylä Työpaikkatontin laajentaminen puistoon, lisää puistoa, KHO harkitsee, antaako valitusluvan. Selvitystyö käynnissä. (Varpanen, Zukale) K Kiillekuja 3. Kaava hyväksytty. K Kylänpääntie 2, rakennussuojelukysymyksiä. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Varpanen, Tiira) K Jaspiskuja, katualueen muuttaminen pihakaduksi sekä jalan- kulku- ja polkupyöräilyn sallivaksi. Kaavatyö käynnistynyt. (Varpanen, Zukale) K Hiekkakiventie 14, puistoalueen liittäminen tonttiin. Kaavatyö alkaa keväällä. (Varpanen, Zukale) JOHANNA RAJALA 10 11

7 AMANDA ESKOLA Tikkurilasta kehkeytyy elävä keskus Asukkaiden näkemystä Tikkurilan tulevaisuudesta kyseltiin viime keväänä asukaskyselyllä, joka keräsi lähes 300 vastausta. Tulevaisuutta visioitiin myös yhdessä Peltolan koulun oppilaiden kanssa. Asukkaiden ja virkamiesten tahtotila tuntuu olevan sama: Tikkurilasta halutaan elävä kaupunkikeskusta, jossa on sujuvaa liikkua kävellen ja pyörällä, helppo käydä ostoksilla kivijalkaliiketiloissa ja mahdollisuus oleskella jokivarren vehreässä kulttuuriympäristössä. Kaavarunko antaa suuntaa tuleville asemakaavamuutoksille. Vuoden 2013 aikana Tikkurilan kaavarunkotyössä tarkistettiin Tikkurilan keskustan kehittämisen tavoitteita ja etsittiin keinoja niiden saavuttamiseksi. Sen myötä virinnyt kiinnostus Tikkurilan kehittämiseen näkyy lukuisissa meneillään olevissa ja käynnistyvissä kaavamuutoksissa. Tikkurilan kaavarunko asetetaan nähtäville kevään 2014 aikana. SEPPO NIVA MINNA KOSKINEN KESKI-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Övre Nybackan päärakennuksen nurkalla seisoo pieni syytinkitupa, talon vanhan isännän ja -emännän eläkeasunto 1800-luvun alusta. Vantaalla on yllättävän paljon vaari-ikäisiä taloja Vantaa tunnetaan ja -80-luvuilla rakennettujen lähiöiden kaupunkina, jossa Helsingin pitäjän ja sitä seuranneen maalaiskunnan muistomerkit ovat jääneet kerrostalojen varjoon. Vantaalla on kuitenkin hämmästyttävän paljon vanhoja taloja. AMANDA ESKOLA Vantaan vanhaa rakennuskantaa ei ole tutkittu pitkään aikaan systemaattisesti. Edellinen inventointi Rakennuskulttuuri Vantaalla ilmestyi Nyt kaupunginmuseossa neljättä vuotta jatkuva VAARIinventointi on saavuttanut tärkeän etapin: Länsi-Vantaan osuus on valmis. Kohteet saadaan internet-kartalle tämän vuoden aikana. Projektin lopuksi niistä on tarkoitus julkaista kirja. Projektissa kerätään tietoja ennen vuotta 1930 rakennetuista eli vaariikäisistä kohteista. Inventointia tehdään kaupunginmuseon, kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhteistyönä. Projektin tutkijana toimii arkkitehti Amanda Eskola. Inventoinnissa Länsi-Vantaalta löytyi paljon helmiä, jopa seitsemän päärakennusta 1700-luvulta. Kaupunki omistaa näistä kaksi: Ylästön Klemets ja Vantaanlaakson Övre Nybacka. Talonpoikaistalo 1500-luvulta Övre Nybacka on Vantaan parhaiten säilyneitä talonpoikaistaloja. Se on sijainnut samalla paikalla ainakin 1500-luvun alusta lähtien. Pihapiiri on hyvin hahmotettavissa säilyneiden navetan, luhtiaitan, syytinkituvan ja maakellarien ansiosta. Nykyisessä päärakennuksessa on ollut useita rakennusvaiheita. Tuvan pää on VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Talo toimi 1800-luvun lopulla kestikievarina. Kuva on otettu kievarivaiheen päätyttyä, mutta leipiä tarvittiin silti suuri määrä omalle väelle ja torimyyntiin. pystytetty 1700-luvun lopulla ja sitä on jatkettu saliosalla 1800-luvun kuluessa. Mansardikatto on vaihtunut harjakatoksi ja kuisteja on ollut useita. Pihapiirin tavoin Övre Nybackan sisätilat ovat poikkeukselliset. Alkuperäinen tuvan uuni on Vantaalla harvinainen. Melkein kaikki talon tulisijat ovat tallella. Myös runsaasti vanhoja lankkulattioita, sisäkattoja, ovia, ikkunoita, listoja ja heloja löytyy. Miksi talo sitten on säilynyt niin hyvin? Koska talo on terve ja tehdyt korjaukset ovat vaalineet sen terveyttä. Vain terve talo saavuttaa korkean iän. Ensi kesänä VAARI-inventointi jatkuu maastossa pääradan itäpuolella. Vantaalla on jo aiemmin 2000-luvulla inventoitu moderni rakennuskulttuuri ja moderni teollinen rakennusperintö aikavälillä info Vantaa-Seura vuokrasi hiljattain Övre Nybackan kaupungilta. Seura vuokraa taloa edelleen juhla- ja kokouskäyttöön. Taloon voi tutustua joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18 19, osoite Nybackankuja 4, Vantaanlaakso, lisätietoja ovrenybacka.fi/ Aluearkkitehti Asta Tirkkonen (09) Merja Häsänen (09) Minna Koskinen (09) Ritva Kotilainen (09) Seppo Niva (09) Carina Ölander (09) Anna-Liisa Vanhala (09) A1 Veromies Aerolan kaavarunko, alueelle suunnitellaan uutta asuinaluetta. Kaavarunkon perusteella alueelle voidaan laatia tarkempia asemakaavoja. Alue on noin Kartanonkosken kokoinen. Sinne tulisi 5-6 suurkorttelia, joissa asuisi n asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelisi I-VIII kerroksen välillä. Alueella olisi myös mm. päiväkoti, alaluokat. Nähtäville keväällä. Asemakaavojen laadinta alkaa syksyllä. (Häsänen) A2 Veromies Kehäradan Aviapolis-aseman ympärille kaavoitetaan kaupunkikeskus, johon tulee asuntoja, toimistoja, liiketilaa sekä muita palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat eteläisimmät korttelit, jotka ovat Kehäradan aseman eteläsisäänkäynnin kohdalla. Aseman yhteyteen maantasoon rakennetaan bussiterminaali. Asema ja terminaali yhdessä muodostavat joukkoliikenteen solmukohdan, jossa pysähtyvät linjat tavoittavat suuren osan pääkaupunkiseudusta. (Ölander, Häsänen, Tirkkonen) A3 Kehäradan Aviapolis-aseman ympäristön uudelle kaupunkikeskukselle laaditaan kaavarunko ja suunnittelukäsikirja. (Ölander, Häsänen, Tirkkonen) A4 Veromies Veromiehen eli Aviapoliksen kaavarunko. (Häsänen, Siivola, Jäppinen) A5 Viertola Osoitteessa Kultarikontie 5-7 sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset on tarkoitus korvata uusilla kerrostaloilla. Kerrosluku nykyisiin rakennuksiin nähden kasvaa, Kultarikontie pyritään säilyttämään pienimittakaavaisena ja vehreänä. Autopaikat sijoitetaan pääosin pihakannen alle. Nähtäville keväällä. (Ölander) A6 Viertola Talvikkitien varressa sijaitseva huonokuntoinen rakennus on tarkoitus korvata uudella kerrostalolla. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle. Nähtäville keväällä. (Ölander) A7 Tikkurila Kielotien ja Neilikkatien kulmaukseen tulee senioritalo noin 130 asukkaalle. Kivijalkaan on suunnitteilla Kielotielle avautuvia liiketiloja. Rakennuksen kerroskorkeus nousee enimmillään kahdeksaan kerrokseen. Autopaikat sijoitetaan pääasiassa pihakannen alle ja osittain pihatasolle sekä autokatoksiin. Neilikkatien katualuetta muutetaan pihakatumaiseksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kotilainen) A8 Tikkurila (002169, ). Osoitteissa Kielotie 2-6 on tulossa asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katutasoon osoitetaan liiketiloja Kielotien ja Tikkurilantien varressa. Pysäköinti järjestetään pääosin korttelin keskelle rakennettavalla pysäköintitaloon, jonne ajo tapahtuu Neilikkakujan kautta. Rakentaminen on pääosin kahdeksankerroksista. Nykyiset rakennukset puretaan. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) A9 Tikkurila Osoitteessa Orvokkirinne 4 kaavamuutosalueelle suunnitellaan asumista. Tontin nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa. Pysäköinti suunnitellaan maantasopysäköintinä. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) A10 Tikkurila. Tikkurilan jokirannan kehittämissuunnitelma. Selvitystyö käynnistyy keväällä. (Tirkkonen) A11 Tikkurila Talvikkitie 7-9. Entisen Anttilan tavaratalon paikalle kaavoitetaan keskustamaista kerrostaloasumista. Pysäköinti sijoittuu tontille osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Katutasoon tulee liiketilaa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) A12 Tikkurila Valkoisenlähteentien ja Orvokkitien kulmaan on suunnitteilla kaavamuutos, jossa tullaan tarkastelemaan alueen rakennusoikeuden tehostamismahdollisuuksia asuinkerrostalorakentamisella. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskinen, Kotilainen) A13 Tikkurila Tikkurilan kaavarunko, Tikkurilan keskustaan on valmisteilla kaavarunko, jolla määritellään reunaehdot alueen tuleville asemakaavamuutoksille. Kaavarunko on tulossa nähtäville kevään aikana. (Niva, Kotilainen, Koskinen, Muukka, Tirkkonen) A14 Hiekkaharju Taukopuistoon suunnitellaan kahta asuinkerrostaloa. Rakentaminen voi olla pohjoiskulmassa enintään seitsemän- ja etelämpänä nelikerroksista. Kävelyreittinä nykyisin toimiva Sorapolku korvataan tontin ja Hiekkaharjun koulun väliin rakennettavalla kevyenliikenteenreitillä. Taukopuisto sijaitsee Talvikki- ja Talkootien kulmassa. Nähtäville keväällä. (Niva, Koskinen) A15 Pakkala Backaksen kartano. Selvitys- ja inventointityöt käynnistyvät kevään aikana. (Kotilainen) A16 Tammisto Uusi irtaimistovarastopalveluja tuottava varasto Sähkötie 12:ssa. (Vanhala) A17 Hiekkaharju Talkootoriin länsireunalle rajautuvalle tontille tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuinkerrostalo osoitteeseen Talkootie 1. Kerrostalon kivijalkaan suunnitellaan liiketiloja ja pysäköintitilat kellariin. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä entinen Elannon liikerakennus. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) A18 Pakkala. Lustikullan asumisen yleissuunnitelma. (Tirkkonen) A19 Pakkala Pakkalankujan ja Lentoasemantien väliin lisää asumista ja liiketilaa. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Häsänen) A20 Koivuhaka Koivuhaanpuiston yritysalue. Kaupunginvaltuusto hyväksyi A21 Koivuhaka Asuinpientalojen aluetta täydennetään

8 VANTAAN ENERGIA Alue muuttuu työpaikka-alueesta asuinpientalojen alueeksi, mitä se jo käytännössä onkin. Nähtävillä keväällä. (Niva, Vanhala) A22 Viertola Klökars. Osmankäämintien ja Koisotien kulmaan on kaavoitettu asuinkortteli, jonka eteläosa on varattu asuinpientaloille. Koisotien varteen voidaan rakentaa palvelurakennuksia tai vaihtoehtoisesti tavallisia asuinkerrostaloja. Kaavatyö päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) A23 Viertola Uutta asuinrakentamista Keravanjoen läheisyyteen 280 asukkaalle. Ositteessa Osmankäämintie 5 7, muutetaan teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin nykyiset rakennukset puretaan, ja tilalle rakennetaan 3-6 kerroksisia kerrostaloja. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Ölander) A24 Pakkala Hotelli- ja kylpyläkeskus Flamingon laajenee nykyisen pysäköinti- ja huoltopihan päälle. Laajennus rakennetaan pitkänä, kuusikerroksisena rakennuksena nykyisen hotellirakennuksen itäpuolelle. Nähtävillä keväällä. (Niva) A25 Tikkurila Hotelli Vantaa laajentaa Tikkurilantien katualueen päälle. Uutta rakennusoikeutta kerrosneliömetriä. Nähtävillä keväällä. (Niva) A26 Koivuhaka Koisoniittyyn, osoitteeseen Koisotie 8, suunnitellaan tehostettua ja tuettua asumista sekä tiloja asumispalveluille. Rakennukset on suunniteltu sijoittuvan lähelle Koisotietä pihatilojen suuntautuessa Tikkurilan keskuspuistoon ja Kylmäojalle päin. Nähtävillä kesällä. (Kotilainen) A27 Jokiniemi Metsänhoitajankuja 6:en suunnitellaan kahta uutta kaksikerroksista luhtitaloa, jotka sijoittuvat suojellun assistenttien talon pohjois- ja eteläpuolelle. Nähtävillä keväällä. (Niva, Koskinen) A28 Veromies luvun kerrostalot puretaan uusien tieltä. Pyhtäänkorventiellä, suojellun Aerolan naapurissa on viisi 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa. Rakennukset ovat huonokuntoisia, eikä niitä kannata korjata. Omistaja VVO aikoo rakentaa purettavien talojen tilalle uudet: kolme kuusikerroksista pistetaloa ja yhden kolmekerroksisen pienkerrostalon. Hanke vaatii asemakaavan muutosta. Kaavatyö käynnistyy keväällä. (Niva) A29 Veromies Aviator. Manttaalikujan länsipuolelle on tulossa kaavamuutos teollisuusja varastorakennusten ja laitosten korttelialueelle. Tontin sisäisten järjestelyjen lisäksi pyörätien paikka muuttuu. Toimintaa monipuolistetaan, niin että näyttely- ja pienimuotoinen liiketila tulevat mahdollisiksi. Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) A30 Koivuhaka (001536). Uusitie 12 ja 15. L&T:n varikon järjestelyt ja kahden omakotitontin laajennus. Kaavatyö käynnistyi keväällä. (Vanhala, Kuparinen) A31 Pakkala Rautakesko Oy (K-rauta Vantaanportti). Asemakaavan saattaminen ajan tasalle tontin nykyisen käyttötarkoituksen mukaan. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tirkkonen) Tikkurilan keskustan uudistaminen vauhdissa Torninosturit värittävät Tikkurilan keskustan kaupunkikuvaa vielä jonkin aikaa, mutta paljon valmistakin on jo syntynyt. Aseman liepeille on alkuvuonna valmistunut kaksi uutta kerrostaloa, kaksi on parhaillaan rakenteilla. Kielotieltä pääsee Lummekujaa pitkin hurauttamaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Tikkuparkkiin, joka osaltaan auttaa keskustaa vaivanneeseen parkkipaikkapulaan. Kesällä torikahveja voi nautiskella vain kivenheiton päässä Tikkurilan asemasta, kun torikauppa siirtyy nykyiseltä Peltolan torilta kaupungintalon kupeeseen. Uuden Tikkurilanaukion torin kiveystä tehdään parhaillaan ja työ valmistuu kesän aikana. Kaupungintalon edustalle tuleva vesiaihe ja torin kukkaistutusalue viimeistellään myöhemmin. Vilkkaan Tikkurilan aseman palvelutasoa oleellisesti nostavan uuden toimistoja liikekeskus Dixin ensimmäinen vaihe valmistuu lokakuussa Silloin ovensa avaavat muun muassa liikekeskuksen päivittäistavarakauppa, useat pikkuliikkeet, kahvilat ja ravintolat. Dixin katutasossa otetaan tuolloin käyttöön myös uusi bussiterminaali sekä yhteispalvelupiste. MILLA HAMARI Tikkurilan keskustauudistuksen viimeisimmät kuulumiset löydät netistä: vantaa.fi/tikkurilankeskusta Jätevoimalan koekäyttö alkaa keväällä Vantaan Energia rakentaa Itä-Vantaalle Suomen suurinta jätevoimalaa. Voimala on yksi merkittävimmistä hankkeista Vantaan Energian historiassa. VANTAAN ENERGIA Jätevoimala valmistuu juuri oikeaan aikaan, sillä EU-direktiivi kieltää sekajätteen kaatopaikkaläjityksen vuodesta 2016 alkaen. Vantaan Energian jätevoimalan rakentaminen on edennyt hyvin aikataulussaan. Helmikuussa aloitettiin voi- malan käyttöönottovalmistelut koekäyttöä varten. Valmistelevana työnä höyryputkistot puhdistettiin korkeapaineisella vesihöyryllä rautaperäisestä hitsauskuonasta. Koekäytöt jätteellä alkavat nyt kevään aikana, ja ne jatkuvat koko kesän ajan. Voimala otetaan normaaliin tuotantokäyttöön syksyllä Voimalan rakennustöiden viimeistelyn ohessa tehdään myös pihatöitä, mm. kulkuväyliä asfaltoidaan ja pihalle istutetaan kasvillisuutta. Jätevoimalalle rakennetaan paraikaa myös näyttelytilaa, jossa vierailijoilla on mahdollisuus tutustua voimalan toimintaan ja saada opastusta jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Jätevoimala on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Sen käyttämää polttoainetta, kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä, ei viedä enää kaatopaikoille, vaan se poltetaan energiaksi. Toisin kuin kaatopaikat, jätevoimala ei aiheuta hajuhaittoja eikä haitallisia päästöjä maaperään tai vesistöihin. Voimalassa jäte käsitellään suljetuissa tiloissa ja savukaasut puhdistetaan tarkasti. Sekajäte on kotimaista polttoainetta, joka parantaa pääkaupunkiseudun energiaomavaraisuutta. Jätevoimalassa tuotettavalle Uusiolämmölle ja Uusiosähkölle on myönnetty Avainlippumerkki. Suomalaisen Työn Liitto myöntää Avainlippu-merkin Suomessa valmistetuille tuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia omakustannearvosta. Jätevoimalassa tuotetaan vuodessa 920 GWh (gigawattituntia) kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Se vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta ja kolmasosaa Vantaan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Voimalan korkean hyötysuhteen ansiosta polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan talteen 95 %. Jätevoimala vähentää fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu) käyttöä Vantaan Energian tuotannossa 30 % ja samalla Vantaan Energian hiilidioksidipäästöjä Vantaalla noin 20 %. Jätevoima on tulevaisuuden tapa lämmittää kaukolämmöllä kaupunkeja ja tuottaa sähköä ilman, että ympäristönkuormitus lisääntyy. Voit seurata jätevoimalan rakentumista webkameran kautta: VANTAAN KAUPUNKI ITÄ-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Aluearkkitehti Vesa Karisalo (09) Lassi Tolkki (09) Mikel Aizpuru-Ruiz (09) Noora Koskivaara (09) Eeva Sauramo (09) Jukka Köykkä (09) C1 Vallinoja Vallinoja 8 -asemakaava, tiivis-matala -pientaloja kaupungin omistamille maille. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C2 Havukoski Tarhapuiston purettavan koulun tilalle asuinkerrostalorakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C3 Havukoski Muutoksen tarkoituksena on, että Koivukylän vanhan ostoskeskuksen ja radan väliin voidaan rakentaa kauppakeskus ja asuinrakennuksia. Tällä tavoin Koivukylän keskustasta saadaan vetovoimainen ja viihtyisä alueen keskus. Uudet liikerakennukset olisivat II-kerroksisia ja asuinrakennukset V-kerroksisia. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tolkki) C4 Asola Lipstikan alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja sekä kerrostaloihin että pientaloihin. Alue sijoittuu Valtimotien, Asolanväylän ja sähkölinjojen väliin. Nähtäville keväällä. (Tolkki) C5 Hakunila Hevoshaantien varteen kaavoitetaan Kormuniityn asuinalue ja lisäksi erityisasumista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki, Koskivaara, Aizpuru) C6 Länsimäki Pallas. Purettavan koulurakennuksen tilalle uutta asuinrakentamista. Nähtäville syksyllä. (Sauramo) C7 Länsimäki Maalinauhantiellä asuntojen täydennysrakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Köykkä) C8 Hakkila Vantaan Akselin kaavarunko 2 laaditaan Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Uudelleen nähtäville keväällä. (Köykkä) C9 Hakkila Honkatalon alueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan Honkakallionkuja 2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Nähtäville kesällä. (Köykkä) C10 Hakkila Oy Kontino Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6-8 tonteilla, jotka yhdistetään. Nähtäville keväällä. (Sauramo) C11 Hakkila Teollisuus ja varastorakentamista Ramirentille osoitteessa Tikkurilantie 12. Käsittely riippuu sopimustilanteesta. (Sauramo) C12 Hakkila K-Rauta 75:n ja Konekeskon kaavamääräyksiä muutetaan vastaamaan uusittua kaupan ohjauksen lainsäädäntöä. Muutosalue sijaitsee Koivukylänväylän eteläpuolella Lahdenväylän ja Vanhan Porvoontien välissä. Nähtäville keväällä. (Sauramo) C13 Koivukylä Leinelän keskustakortteli ja Primavera-aukio. Alueelle tulee asumista ja liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C14 Hakunila Destian varikko Kaskelan eteläosassa halutaan muuttaa asuinkerrostaloalueeksi. Hakija: Senaatti-kiinteistöt ja kaupunki. Nähtäville keväällä. (Karisalo, Köykkä) C15 Hakunila Hakunilan kauppakeskus. Linja-autovarikon tilalle keskustan laajennus, johon sijoittuu kauppakeskus ja erikoistavarakauppaa. Alueelle tulee lisäksi keskustamaista asuntorakentamista. Muutosalue sijaitsee Vanhan Lahdentien, Jokiniementien ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) C16 Leppäkorpi Asumista, virkistysalueita, lähikauppa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskivaara, Aizpuru) C17 Nikinmäki Harrikuja, senioriasuntoja, asuntoja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskivaara) C18 Kuninkaala Osoitteessa Porttisuontie 11 Unikulma Oy:n tontti muutetaan liikerakennusten kortteliksi. Nähtäville keväällä. (Sauramo) Ekotehokas kaupunkirakenne Vantaan maankäytön tavoitteena on kestävä kehitys, ja osaltaan vastata ympäristöhaasteisiin. Maankäytön ja alueiden käytön suunnittelu on avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kestävä maankäyttö ja ekotehokas kaupunkirakenne edellyttävät uusia suunnittelun toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja. Vantaan kaupunki on mukana kehittämässä mm. Kaupunkien ja kunti- Kestävä hulevesien hallinta Rankkasateista johtuvat hulevesitulvat ovat lisääntyneet Vantaan alueella. Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan hulevesitulvia. Vantaalla on tavoitteena hulevesien kestävä ja kokonaisvaltainen hallinta siten, että hulevesistä ei aiheudu haittaa rakennetulle eikä luonnonympäristölle. Kestävän ja kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan lähtötiedoksi tarvitaan tietoa purojen virtaamien kantokyvystä. C19 Metsola Metsotornin pääkäyttötarkoitus muuttuu ikäihmisten hoivakodiksi. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C20 Korso Kulomäen kioski, Kulotie 4 kohdalla oleva torialue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Aizpuru) C21 Matari Virkistysaluetta tonttimaaksi. (Koskivaara) C22 Nikinmäki R Keski-Nikinmäki 2, Rakentamisohje (Koskivaara) C23 Kuninkaanmäki, Sotunki, Itä-Hakkila, Hakunila, Ojanko, Nikinmäki, Länsisalmi Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys, Sipoonkorven kansallispuiston ympäristön ja Kuusijäven virkistysalueen toiminnallinen ja maisemallinen selvitys. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Muukka) C24 Päiväkumpu Seniorikeskus Ulpuntielle. Selvitystyö käynnissä. (Koskivaara) C25 Matari Seniorikeskus Joukontielle. Selvitystyö käynnissä. (Koskivaara) C26 Ojanko R Håkansbölen rakentamisohjeet, kaupungin omistamille luovutettaville pientalotonteille. (Tolkki) C27 Havukoski Rosenlundin alueella tutkitaan omakotimaista täydennysrakentamista. Hiekkaharjun golfalueen laajennus myös asemakaavaan. Käsittely riippuu sopimustilanteesta. (Karisalo) C28 Länsimäki Y/P7. Östersundomin yhteinen yleiskaava, yhdessä yleiskaavayksikön kanssa. (Karisalo, Köykkä) C29 Vallinoja Vallinojan asuntoalueen kaavarunko. Alueella laaditaan perusselvityksiä. (Tolkki) Vaarala Lähdepuisto. Yleiskaavan mukainen asuntotäydennysrakentamiskohde. Kaavatyö alkaa vuoden kuluessa kun Kehä 3:n melusuojaus varmistuu. (Sauramo) en aluetasoisia ekolaskureita - KEKO -hankkeessa, jossa luodaan alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu. Työkalun toimivuutta arvioidaan kevään aikana sekä eri kaavatasoilla että kaavojen ilmastovaikutusten arvioinnissa, joka on kirjattu yhdeksi Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan ympäristöohjelman tavoitteeksi. (Kankkunen) Purojen kantokykyä arvioidaan ensisijaisesti purojen valuma-alueiden vettä läpäisemättömien pinnan perusteella. Vettä läpäisemättömän pinnan määrällä on vaikutus puron veden laatuun, virtaamiin sekä biologiseen tilaan ja eroosioon. Selvityksen lopputuloksena saadaan purojen valuma-alueiden herkkyysluokittelu, jota voidaan hyödyntää yleiskaavatason hulevesien hallinnan ja maankäytön suunnittelussa. (Kankkunen) 14 15

9 PERTTI RAAMI YLEISKAAVA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola (09) Sakari Jäppinen (09) Anne Mäkynen (09) Paula Kankkunen (09) Joukkoliikennekaupunki Selvityksessä pohditaan miten Kehäradan myötä 2015 syntyvä vantaalainen joukkoliikennekaupunki voisi lähivuosikymmeninä kehittyä. Tavoitteena on asemien ja joukkoliikenteen runkoväylien solmukohtien rakentaminen miellyttäviksi, eläviksi ja toimiviksi paikoiksi. Keinoja ovat sekä asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen lisääminen että joukkoliikenteen ja kävelyn mahdollisuuksien parantaminen. Selvitys valmistuu (Siivola) Aviapoliksen kaavarunko Aviapoliksen uusi keskusta kasvaa uuden aseman ja Jumbon välisel- le alueelle Lentoasemantien molemmin puolin. Voimassa olevat suunnitelmat eivät riitä hyvän kaupunkiympäristön rakentamiseksi, joten alueelle laaditaan nyt kattava kaavarunko. Työtä tehdään laajan yhteis-työverkoston kanssa siten, että suunnitteluun saadaan mukaan myös yksityisten toimijoiden ja maanomistajien uudet ideat. Kaavarungon tavoitteet määritellään kevään 2014 aikana ja koko työ valmistuu syksyllä (Häsänen, Siivola, Jäppinen) Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman laatiminen on käynnistynyt tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa. Molempien suunnitelmien tavoitteet ja luonnos laaditaan Menettelyä on hyödynnetty Vantaalla jo yli sadassa rakennushankkeessa, ja kiinnostus etenkin kerrostalohankkeiden kohdalla on edelleen lisääntynyt, kertoo Vantaan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Ympäristöministeriö päätti vuoden 2013 lopulla jatkaa alun perin kolmivuotiseksi suunnittelemaansa vuoden 2014 aikana. Suunnitelmat valmistuvat vuonna Suunnitelmien esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus klo Heurekassa Vantaalla. (Siivola) Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat mm. seuraavien teemojen osalta elinkeinot, logistiikka, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. (Siivola) Östersundomin yhteinen yleiskaava Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisen yleiskaavan laadinta on loppusuorallayleiskaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville ja lausunnoille vuoden 2014 aikana. Yhteisen yleiskaavan rakenteen selkiydyttyä on tarpeen aloittaa Itämetron jatkeen ensimmäisen metroaseman ympäristön ns. Porvarin alueen tarkempi suunnittelu. Suunnittelualue sijoittuu Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen sekä Helsingin Salmenkallion kaupunginosiin Kehä III:n ja Itäväylän liittymän ympärille. (Siivola, Karisalo) Lakikokeilu tiivistää asuinalueita Vantaa on mukana kokeilussa, jossa toimivalta rakennusoikeuden ylityksissä on siirretty ELY -keskukselta kaupungeille. Kevennetty menettely vähentää byrokratiaa ja voi säästää hankkeeseen ryhtyvältä aikaa jopa kuukausia. MILLA HAMARI Tehokasta kerrostalorakentamista Myyrmäessä. kokeilua vuoden 2018 loppuun saakka siitä saatujen hyvien kokemusten perusteella. Samalla kokeilua laajennettiin koskemaan maamme kymmentä suurinta kaupunkia. Rakennusvalvonta voi myöntää vähäiset poikkeamiset 30 prosenttiin asti, tätä suuremmista poikkeamista päättää asemakaavoituksessa aluearkkitehti. Lisärakentamisella tuloja kerrostaloyhtiöille Vantaan viherrakenne Edellinen koko Vantaan viherrakenteen selvitys on tehty vuonna 2002 Viherrakennetta tarkastellaan nyt ekosysteemipalveluiden näkökulmasta ja selvityksessä käsitellään muun muassa viljelymaata ja metsiä sekä erilaisia virkistyksen ja hyvinvoinnin palveluita. Virkistysalueiden lisäksi tarkastellaan kaikkien kasvullisten alueiden merkitystä viherrakenteen osana. Viherrakenneselvitys auttaa Vantaan maankäytön tehostamisen selvitystä sekä vuorovaikutusta. Uudenmaan viherrakenteeseen ja suojeluun painottuvaan vaihemaakuntakaavaan ja muihin seudullisiin maankäyttöselvityksiin. (Mäkynen) Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa jatketaan maankäytön tarkoituksenmukaista ja oikeanaikaista kehittämistä sekä selvitetään resurssien kohdentamisen tarpeet kehitettäville alueille. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin prosessia kehitetään kaupungin eri tulosalueiden välillä siten, että työnjako ja tiedonkulku paranevat. Osana ohjelmointia koostetaan alkuvuodesta 2014 yhteinen näkemys yleisten rakennusten korttelialueista. (Jäppinen) Lakikokeilu ei hyödytä pelkästään uudishankkeita, sillä ja -70-luvuilla syntyneet aluekeskukset ovat Vantaallakin viimeistään nyt peruskorjausvaiheessa ja taloyhtiöt voivat lisärakentamisella kattaa vaikkapa korjauskuluja. Kysyntä etenkin pienistä kerrostaloasunnoista on tällä hetkellä Vantaalla vilkasta, joten esimerkiksi putkiremonttia suunniteltaessa kannattaa kerrostaloyhtiössä aina selvittää mahdollisuus lisäkerrosten rakentamiseen tai vaikkapa kellaritilojen asumiskäyttöön muuttamiseen. Aseman vieressä asuva ei tarvitse autoa Lisärakentamisen lisäksi asuinalueet tiivistyvät myös asuintalojen parkkipaikkojen määrää vähentämällä. Vantaa kokeileekin parhaillaan asemien seutuja koskevan pysäköintinormin väljennystä, mikä tarkoittaa, että kaupungin edellyttämä minimivaatimus aseman läheisyydessä sijaitsevassa asuintalossa on nykyisin yksi autopaikka 130 kerrosneliömetriä kohti. Aiemmin vaatimus oli vähintään yksi autopaikka noin neliömetriä kohti. Parkkipaikkoja voi toki halutessaan rakentaa enemmänkin. Joukkoliikenneyhteydet tulevat varsinkin Kehäradan myötä olemaan kaupungissamme monin paikoin niin hyvät, että auto ei ole välttämättömyys kaikille. Pysäköintinormia on päätetty väljentää kokeiluluontoisesti vuoden 2018 loppuun saakka. Normin väljentämisen toivotaan alentavan asuntojen hintoja. Lisärakentaminenkin voi tulla aiempaa edullisemmaksi, sillä vaikka asuntoja tulisi kerrostaloyhtiöön yhden kerroksen verran lisää, ei autopaikkoja välttämättä tarvita aiempaa enempää. KADUT JA VIHERALUEET 2014 Katuja ja viheralueita 35 miljoonalla tänä vuonna Katujen ja viheralueiden eli kunnallistekniikan rakentamisohjelman toteuttamiseen on kuluvalle vuodelle Vantaalla varattu yhteensä 35 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia summasta kuluu liikennealueiden rakentamiseen ja parantamiseen. Katujen alle kaupunki rakentaa vesihuoltolinjoja yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Hankkeet toteutetaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan strategian mukaisesti, ja kaupungin lakisääteisistä rakentamisvelvollisuuksista huolehditaan. Elinkeinopoliittisesti merkittävien alueiden ja asuntotuotanto-ohjelman kohteiden kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan sopimusten mukaisesti. Kivistön keskusta ja asuntomessut keskiössä Merkittävimmät rakennushankkeet liittyvät Kivistön uuden keskustan sekä MYYRMÄKI KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Vanhankyläntien raitti Mm. koulureittinä toimivan kevyen liikenteen yhteyden korottaminen toimivuuden varmistamiseksi tulvatilanteessa. 2 Pähkinärinne 4 Uuden asuinalueen katuyhteyksien rakentaminen. Hankkeeseen sisältyvät Hämeenkyläntien liikennejärjestelyt sekä uudet kadut Kolmikallionkuja ja Kolmikallionrinne. 3 Vieteriritie, vieterikuja ja vieteririnne sekä Viisaritie Kaupungin omakotitalotonttien uudet katuyhteydet. Hankkeessa tehdään myös muutostöitä Viisaritielle. 4 Loiskekuja Uuden asuinalueen katuyhteyksien Loiskepolku ja Loiskekuja rakentaminen, sekä Raappavuorentien kaistajärjestelyt. 5 Punamultatorin terminaali Bussiterminaalialueen muutostyöt. Jokeri 2-bussilinjaan liittyvät liikennejärjestelyt. 6 Otsikkotie ja Uutistie Uusien katuyhteyksien rakentaminen toimitila- ja logistiikka-alueen liikennöinnin mahdollistamiseksi. VIHERALUEET 7 Hämevaara/ Pöllökallio Uuden asuinalueen rakentamiseksi Multaoja siirrettiin tontilta puistoalueelle. Samalla rakennettiin Hämevaarasta Pähkinärinteeseen johtava ulkoilureittiyhteys. Pöllökallion reunavyöhykkeeseen tehdään monilajisia täydennysistutuksia. (Backman) 8 Hämeenkylä/ Kolmikallionpuisto Uuden, Pähkinärinne 4-nimisen asuinalueen viereen on suunniteltu puisto, jossa käsitellään kosteikkomaisessa painanteessa alueen hulevesiä. Tänä vuonna valmistuu puiston asuntomessualueen katu- ja vesihuoltoyhteyksiin. Myös Keimolanmäessä käynnistyy iso maarakennusurakka, kun uuden asuinalueen katuyhteyksien rakentaminen alkaa kuluvan vuoden aikana. Kehä III:n parantamisen toinen vaihe jatkuu muun muassa Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymien rakentamisella sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän välisen osuuden töiden aloittamisella. Katuverkon kiireellisimpien täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen on varattu noin kaksi miljoonaa euroa. Nämä ovat kohteita, joissa on ilmennyt esimerkiksi vakavia hulevesiongelmia tai puutteita koulureittien liikenneturvallisuudessa. Liikuntapaikkarakentamisen merkittävimmät hankkeet ovat Kartanonkosken liikuntapuiston rakentaminen sekä Korson urheilukentän perusparantaminen. Puistoja asuinalueille ja keskustoihin Puistoja rakennetaan pääasiassa uusille eteläosa reitteineen. Puistoon tulee muutama istumapaikka, jätteiden syväkeräyssäiliö ja valaistusta. (Tammisto, Backman) 9 Vapaala/Rajatorpanpuisto asuin- ja yritysalueille sekä keskusta-alueille. Merkittävimpiä hankkeita ovat Kivistön asuntomessualueen puistojen sekä Leinelän Kukkukallion rakentaminen. Puistojen perusparantamisen osuus on noin 20 prosenttia viheralueiden rakentamisesta. Kohteiden valinnassa on painotettu erityisesti turvallisuutta. Lisätietoja katujen suunnittelusta ja rakentamisesta Rakentamisohjelma: Kaupungininsinööri Henry Westlin, p , kehitysinsinööri Paula Jääskeläinen, p Suunnittelu: Kadunsuunnittelupäällikkö Olli Lappalainen, p , suunnitteluinsinööri Ossi Pakarinen, p Toteutus: Rakennuttajapäällikkö Kari Saatsi, p , työpäällikkö Jari Gärdström, p Piikkirinteen päässä Rajatorpanpuistossa olevan pallottelualueen ympärillä oleva huonokuntoinen puuaita poistetaan. Pallottelualueen maali uusitaan ja asfalttiin maalataan Rakentamisohjelmaa täydennetään vuoden edetessä työohjelmilla, jotka tekninen lautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin voi tutustua myös kaupungin internet-sivuilla: katujen_suunnittelu_ja_rakentaminen Lisätietoja viheralueiden ja urheilupuistojen suunnittelusta ja rakentamisesta Suunnittelu: Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen, p Aviapoliksen, Kivistön ja Myyrmäen suuralueet: Aluesuunnittelija Satu Nätynki, p Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet: Aluesuunnittelija Eija Välimäki, p Hakunilan ja Korso-Koivukylän suuralueet: Aluesuunnittelija Camilla Lindroth-Vanhala, p Liikunta- ja urheilualueiden suunnittelu: Suunnitteluinsinööri Ari Asikainen, p Rakentaminen ja perusparantaminen: Työpäällikkö Bo Backman , viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen, p , valvojapuutarhuri Juha Kivimäki, p pelikuviot ja hyppyruudut. Alue kunnostaan puu- ja pensasistutuksin puistomaiseksi suojaviheralueeksi. Puistokäytävä kunnostetaan ja sen varrella olevat 16 17

10 valaisimet uusitaan. (Nätynki, Kosonen) 10 Petikko/ Petikon luontovirkistysalue Tallimäentien varteen sijoittuvan paikoitusalueen sekä levähdys- ja kuntoilualueen loppuun saattaminen. Alueelle lisätään opastusta sekä paikoitusmahdollisuuksia. (Backman) 11 Myyrmäki/Leirimäki Asemakaavamuutoksessa Kilterinkaaren varrella poistuneen puistoleikkipaikan tilalle suunnitellaan uusi pieni puistoleikkipaikka ja sinne johtavat käytävät sekä valaistus. (Nätynki, Backman) 12 Martinlaakso/ Laajakorven koiraaitaus Laajakorven koira-aitauksen aita ja portit uusitaan. Vanhat heikkokuntoiset verkko-aidat ovat ongelmallisia, koska routiva maa liikuttelevat aitarakenteita, jolloin portit vääntyvät, aidat nousevat ja kallistelevat. Aidat ovat myös kovin alttiita ilkivallalle. Uuden kolmilankaverkkoaidan ja porttien rakenne on kestävämpi ja toimintavarmempi, jolloin kunnossapitokustannuksetkin ovat edullisemmat. Aita asennetaan 0,2 m maan sisään, jolloin koirien kaivaminen ei aiheuta ongelmia ja karkaamisia. Uusien aitojen korkeus 1,4m. (Kosonen) 13 Myyrmäki/ Myyrmäen koira-aitaus ja palstanviljelyalue Solkipolulta Pohjois- Kaarelantielle johtavan puistokäytävän varrelle on rakennettu koiraaitaus ja palstaviljelyalue. Osa käytäväverkostosta on valaistu. Työt on aloitettu vuonna Alueelle tehdään viimeistelytöitä. (Backman) KIVISTÖ KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Kivistön keskusta ja asuntomessualue Kivistön keskustan, asuntomessualueen katujen ja Ruusukvartsinkadun rakentaminen. 2 Keimolanmäki Uuden asuinalueen eteläosan kunnallistekniikan rakentaminen. VIHERALUEET 3 Keimola/Keimolan Isosuo Keimolassa sijaitsevan Keimolan Isosuon luonnonsuojelualueen pitkospuureitin, polkuyhteyden ja pienen pysäköintipaikan 14 Martinlaakso/Kivivuori Metsikköpolun varrella olevan puistoleikkipaikan huonokuntoinen puuaita uusitaan ja tilalle rakennetaan ympäristöön paremmin sopiva kolmilankaverkkoaita. Leikkialueen valaistus uusitaan energiaystävällisillä ja kestävillä led-valaisimilla. (Nätynki, Kosonen) 15 Vantaanlaakso/ Myllärinpuisto Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän rakentaminen. (Backman) 16 Vantaanlaakso/ Vantaankosken pallokentän paikoitusalue Vuonna 2013 aloitetun paikoitusalueen rakentamisen loppuunsaattaminen. (Backman) 17 Viinikkala/ Vantaankoski Vantaankoskella Mustakosken sillan länsipuolella sijaitseva puinen polkurakenne kunnostetaan. (Nätynki, Backman) 18 Kaivoksela/ Vetokannas Rakentamista jatketaan paikoitusjärjestelyillä ja viheralueiden viimeistelytyöllä. Rakentaminen jatkuu vuoteen (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 19 Hämeenkylä/ Yhteismaanpuisto Hämeenkylän kirkon läheisyydessä olevaan Yhteismaanpuistoon on istutettu 26 erilaista puulajia. Kasvillisuuden esittelemiseksi puistoon suunnitellaan uusi opastaulu- ja materiaali. (Nätynki) 20 Askisto/ Pikkujärvi-Kakolanmäki Pikkujärven ja Kakolanmäen luonnonsuojelualueelle suunnitellaan alueen hoito- ja rakentaminen. Suoalueelle suunniteltu pitkospuureitti ja siihen liittyvä käytäväosuus pyritään toteuttamaan esteettömänä. Suunnittelu on tehty yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. (Nätynki, Backman) 4 Kivistö/Maitorpanpuisto Maitorpanpuistoon rakennettava leikkipaikka tarjoaa monipuoliset puitteet pienten lasten leikkiin. Aidatun leikkialueen ulkopuolelle sijoitetaan välineitä myös isoille lapsille. Puistoon rakennetaan uusi kulkuyhteys Maitorpantieltä leikkipaikalle ja sieltä Kersantintielle. Suunnittelussa on huomioitu alueen metsäinen luonne, leikkipaikan turvallisuus ja kestävyys. Puisto valmistuu vuonna (Nätynki, Backman) 5 Kivistö/ Lipunkantajankenttä Kenttä rakennetaan vuoden 2014 aikana murskepintaiseksi. Alue tulee palvelemaan eri muodoissa tulevia asuntomessuja sekä myöhemmin mm. Aurinkokiven koulun käyttöä. (Backman) 6-7 Kivistö/ Kvartsijuonenpuisto, Rubiinipuisto, Tiikerinsilmänpuisto, Kenraalinpuisto Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueen viheralueiden rakentaminen on käynnistynyt. Kvartsijuonenpuiston hiekkakuoppaan on tulossa monipuolinen toimintakeidas kaikenikäisille käyttäjille. Kenraalinpuiston lähivirkistysalueella pääpaino on ulkoilureitistön rakentamisessa sekä metsämaisemanhoidossa. (Keskinen, Backman) käyttösuunnitelman mukaiset pitkospuu- ja polkureitistöt, silta, opastetaulut ja luonnonsuojelualueen rajat merkitään maastoon pylväillä. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. (Nätynki) 21 Hämeenkylä/Autiomäki Pähkinärinteessä sijaitsevan Autiomäki -nimisen lähivirkistysalueen maisemanhoidon suunnittelu. Tehtävien metsänhoitotöiden tavoitteena on kallioisella alueella olevien komeiden mäntyjen ja muiden puuyksilöiden esiintuominen ja puuston elinvoimaisuuden ylläpitäminen. (Nätynki/ Ervasti) 22 Vapaala/Sahapuisto Vapaalassa sijaitsevan Sahapuiston leikkialueen ja koira-aitauksen perusparantaminen. Leikkipaikan aita, varusteet ja valaistus uusitaan. Leikkipaikan läheisyydessä olevan koirapuiston sijaintia tarkistetaan ja alueen aita sekä varusteet uusitaan. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa vuonna Toteutus vuonna (Nätynki) 23 Myyrmäki/ Myyrmäen urheilupuisto Myyrmäen urheilukentän paikoitusalueen pintamateriaalit suunnitellaan helpommin kunnossapidettäviksi. (Keskinen) 24 Myyrmäki/ Kuplapuisto ja Viherpuisto Uuden Loiskekujan täydennysrakentamisalueen vierellä sijaitsevien puistojen käytävälinjauksia ja hulevesien ohjaamista tarkastetaan.(keskinen) 25 Myyrmäki/Myyrmäen keskusta Myyrmäen keskustaan laaditaan asemakaavoitukseen liittyen lähiympäristösuunnitelma, jossa keskeisessä asemassa ovat alueen kevyenliikenteen kulkuyhteydet sekä Paalutorin ja Paalukylänpuiston asema osana tulevaa keskustarakennetta. (Keskinen) Kaivoksela/ Aapraminpuisto, Husbackanniitty, Vaskipelto, Vaskivuoren eteläosa Uuden Kaivoksela 3B- asuinalueen puistojen suunnitelmat viimeistellään. Aapraminpuistoon suunnitellaan monipuolinen aidattu puistoleikkipaikka, jonka ympärillä säästetään mäen olevaa puustoa. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina viheralueina, joiden kautta kulkee Mätäojanvarren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta kehitetään monimuotoinen vesiaihe.(keskinen) 30 Kaivoksela/ Kaivokselan liikuntapuiston paikoitusalue Kaivokselan liikuntapuiston perusparannus jatkuu paikoitusalueen suunnittelulla ja rakentamisella Luolapolun päässä olevan kääntöpaikan yhteyteen. (Asikainen) Löydä oman alueesi suunnitelmat! 8 Kivistö/ Kenraalinpuiston toimintapuisto Kenraalinpuiston toimintapuistoon on toteutettu monipuolinen leikkialue eri-ikäisille lapsille sekä ulkoliikuntavälinealue ja pulkkamäki. Pieni puistoskeittipaikka rakennetaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. (Backman) KIVISTÖ, SUUNNITTELUOHJELMA 9 Keimola/ Pikku-Keimolanpuisto Keimolanmäen uuden asuinalueen 1. rakennusvaiheeseen liittyvälle puistoalueelle suunnitellaan kuntoilupaikka sekä vesiaihe. (Keskinen) 10 Kivistö/Safiiriaukio ja Safiiripolku Kivistön tulevan aseman viereen ratakannen päälle sijoittuvalle Safiiriaukiolle laaditaan yleissuunnitelma. Tavoitteena on monikäyttöisen ja viihtyisän kaupunkitilan muodostuminen. Suunnitelmaan liittyy myös taidekiveysten ja valaistuksen sijoittaminen aukiolle ja taideakselille. (Keskinen/ Lappalainen) 11 Kivistö/Lipunkantajanpuisto, Timanttikiteenpuisto, Lippupuisto ja Lipunkantajankenttä Kivistön keskustan ja Vanhan Kivistön väliselle laajalle viher- ja urheilualueelle on valmistumassa yleissuunnitelma. Suunnittelutyötä jatketaan osa-aluekohtaisten toteutussuunnitelmien laatimisella. Suunnittelun yleisinä tavoitteina on ollut kattavan reitti- ja latuverkoston luominen, uusien toimintojen keskittäminen sekä metsäalueiden suunnittelussa liito-oravan elinpiirin huomioiminen. (Keskinen) 12 Kivistö/ Murronpuiston hulevesiallas Kivistön keskustan pohjoisosan hulevedet johdetaan Koivupäänojaa pitkin Vantaanjokeen. Kivistön keskustan asemakaavaluonnoksessa on varattu paikka hulevesialtaalle Murtotien lähellä sijaitsevalta peltoalueelta. Suunnittelun tavoitteena on viivyttää ja puhdistaa alueelta tulevia hulevesiä sekä muodostaa tulevasta puistoalueesta monimuotoinen ulkoiluympäristö. Yleissuunnitelman laatiminen käynnistetään v aikana. (Keskinen) SATU NÄTYNKI Leikkiä ja parkouria Kenraalinpuistossa Parkour-välineitä testattiin sankoin joukoin heti avajaispäivänä. Kanniston pientaloalueelle Kivistöön valmistui loppuvuodesta 2013 Kenraalinpuiston monipuolinen leikkialue, jossa on mahdollisuuksia leikkiin, pelaamiseen ja yhdessä liikkumiseen kaiken ikäisille. Kanniston koulun kupeessa, Kenraalinpolun päässä sijaitsevassa toimintapuistossa on pienille lapsille oma aidattu leikkialueensa, josta löytyy muun muassa erikoisuutena sininen veturi. Veturin ohjaksissa voi kuvitella ajavansa vaikka tulevaa AVIAPOLIS KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Varpukalliontie ja kuja Teollisuusalueen katuyhteyksien rakentaminen. 2 Tikkurilantien kaistajärjestelyt Uusi liittymä logistiikkakeskuksen tontille. Hankkeessa tehdään myös kaistajärjestelyjä Tikkurilantielle. 3 Ylästöntie Valtion kanssa yhteishankkeena toteutettava Ylästöntien perusparantaminen. 4 Suutarinkuja Uuden katuyhteyden rakentaminen omakotitalotonteille. 5 Karhumäentie ja Aviabulevardi Kehäradan Aviapoliksen aseman alueen liikennejärjestelyt mm. bussiliikenteen vaatimuksien mukaisiksi. 6 Markkatie Uuden katuyhteyden rakentaminen Robert Huberin tieltä länteen. VIHERALUEET 7-8 Veromies/ Karhumäenkallio ja Karhumäenpuisto Karhumäenkallion puistoon suunnitellaan Tiiranpuistosta itään jatkuva pääulkoilureitti levähdyspaikkoineen. Metsäisestä puistosta laaditaan maisemanhoitosuunnitelma, jossa suositaan etenkin komeita mäntyjä. Hienot kallioseinämät ja isot siirtolohkareet otetaan esiin. Lentoasemantien yli rakennettava kevyenliikenteensilta yhdistää Karhumäenkallion Karhumäenpuistoon ja -aukioon, joiden Kehärataa pitkin. Isommille leikkijöille puistossa on parkour-alue, kiipeilyverkko sekä elektroninen peli- ja skeittialue, jossa reippaan ulkoilun voi yhdistää tietokonepeleihin. Pelialueen läheisyydessä on myös ulkoliikuntavälineitä, joilla voi vaikkapa vetää leukoja tai polkea kuntopyörällä. Alueen tunnusmerkkinä on kiipeilyverkko, joka kohoaa yli 7 metrin korkeuteen. Pienille lapsille oma aidattu leikkialue. MILLA HAMARI aiemmin laaditut suunnitelmat päivitetään ajan tasalle. Puistoihin ja aukiolle suunnitellaan taideaiheita. (Välimäki, Backman) 9 Pakkala/ Kartanonkosken liikuntapuisto Alueelle rakennetaan mm. talvella tekojäänä toimiva monitoimikenttä, tekonurmialueet, miniareena, beachvolley-ja futiskentät, tekniikka-alue sekä ulkokuntoilupaikka. Krakanojan varsi säilyy avoimena niittyalueena. Rakentamisohjelmassa kohde on vuosina (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 10 Pakkala/ Pakkala 3C Juhlapuiston ja Spanskinpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään ja Antaksenrannan suunnitelmiin lisätään luonnonmukaiset hulevesienkäsittelyaltaat. Juhlapuisto ja Spanskinpuisto tulevat olemaan pieniä luonnonmukaisia läpikulkupuistoja. Antaksenrannasta tulee laaja-alainen Krakanojaa reunustava puoliavoin lähivirkistysalue. (Tammisto) 11 Veromies/ Tiiranpuisto Tiiranpuiston länsiosaan suunnitellaan urbaani kivetty kaupunkiaukio. Itäosaan sijoittuva osa kehitetään reheväksi puistoksi, johon sisältyy mm. käytäväverkosto, oleskelualue ja hulevesiaihe. Tiiranpuiston pohjoisosaan suunnitellaan yleiskaavan mukainen ulkoilureitti, joka on osa Kehä III:n pohjoispuolista itä-länsisuuntaista pääulkoilureitistöä. Tiiranpuistoon suunnitellaan taideaiheita. (Välimäki) 12 Pakkala/ Tilkunpelto Tilkunpellon lähivirkistysalueen suunnitelma Vantaa saa Sortti-aseman keväällä 2015 Jätteiden lajittelu hyötykäyttöön helpottuu Vantaalla, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY avaa Sortti-aseman Ruskeasantaan keväällä Uusi Sortti-asema sijoittuu liikenteellisesti hyvälle paikalle Tuusulanväylän läheisyyteen. Asemalle kuljetaan Koivukylän liittymän kautta. tarkistetaan välillä Vapaaherrankuja Valimotie. Puistokäytävän ja Kavaljeerintien varren omakotitalojen väliin suunnitellut puu- ja pensasistutukset yhtenäistetään aiemmin rakennetun Tilkunpellon osuuden mukaiseksi. (Nätynki) JENNI-JUSTIINA NIEMI/HSY Rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja muun muassa pohja- ja julkisivurakenteissa. Tontilla pyritään hyödyntämään aurinko- ja maalämpöenergiaa. Aseman katosrakenteiksi tulee viherkattoja, jotka ovat osa laajempaa hulevesien käsittelyjärjestelmää. Tällä hetkellä HSY:llä on yksi Sorttiasema Espoossa ja kaksi Helsingissä. Sorttiasemat ovat suosittuja: vuonna 2012 asemilla kävi lähes asiakasta. HSY:n Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, kotitalouksien vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemilla vastaanotetaan maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, energiajätettä ja sekajätettä. Sortti-asemien osoitteet ja aukioloajat: HSY 13 Ylästö/ Pitkäkosken reittisuunnitelma Pitkäkosken luonnonsuojelualueen ympäristöarvojen turvaamiseksi alueelle suunnitellaan luonnonsuojelualueen ohittava kuntoilu-/latuyhteys sähkölinjojen alle. (Asikainen) 18 19

11 Kenestä Vuoden vantaalainen pyöräilijä? Ehdota tuttua, naapuria tai vaikka itseäsi! Vantaan kaupungin Poljintyöryhmä hakee Vuoden vantaalainen pyöräilijä tittelin saajaa. Ehdokas Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi voi olla yksityishenkilö tai yhteisö. Esimerkillisyys pyörällä liikkujana voi syntyä jo vakituisesta työ- tai koulumatkan pyöräilystä. Muita ansioita ovat esimerkiksi pyöräilyn edistäminen vaikkapa lähipiirissä tai osallistuminen pyöräilyn seura- tai järjestötoimintaan. Perustelut ehdokkaan valitsemiseksi TIKKURILA KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU/ 1 Ratatie Ratatietä rakennetaan uudelleen Tikkurilan uuden aseman rakennustöiden yhteydessä. 2 Mesikukantie, Lehtitie, Apilatie ja Kukantie Katujen ja vesihuoltolinjojen saneeraus. voi esittää vapaamuotoisesti. Ehdottajien kesken arvotaan huhtikuun valintakokouksessa kolme Etelä-Suomen retkeilykarttaa. Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2014 julkistetaan ja palkitaan lahjakortilla toukokuussa Vantaan kaupunkijuhlan ja valtakunnallisen pyöräilyviikon aikaan. Lähetä ehdotuksesi Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi Poljin-työryhmälle mennessä sähköpostilla timo. Vaihtoehtoisesti kirjeessä osoitteella Kuntatekniikan keskus, Timo Väistö, Kielotie 13, Vantaa. VIHERALUEET 3 Koivuhaka/ Tikkurilan keskuspuisto, länsiosa Puiston hulevesialtaiden, vihertöiden ja polkuverkoston rakentamista jatketaan. (Backman) 4 Koivuhaka/ Arboretum Arboretumiin suunnitellaan ja sijoitetaan uusi opastaulu. (Välimäki, Törrönen) 5 Ruskeasanta/ Kuismapuisto Puistoleikkipaikan ja pelikentän perusparantamista jatketaan. Alueen tilanjakoa selkiytetään ja huonokuntoiset leikkivälineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Toiminnat suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. (Välimäki, Kosonen) 6 Koivuhaka/ Kylmäojan varren ulkoilureitti Kylmäojan puron länsipuolelle, Koisotien ja Läntisen Valkoisenlähteentien väliselle osuudelle rakennetaan valaistava reitti, latuyhteys sekä levähdyspaikkoja. Rakentaminen on osa Kylmäojan purolaakson yleissuunnitelman toteuttamista. Puronvarsikasvillisuutta käsitellään varovasti luontoarvot huomioiden. Alueen kasvillisuutta kehitetään jalopuuvaltaiseen suuntaan ja maisema-altaan rantavyöhykkeelle istutetaan rantakasvillisuutta. (Backman) 7 Viertola/ Viertolanranta Keravanjoen rannalla sijaitsevan puiston viereen rakennettavan tontin kohdalla ulkoilureitin ja maaston tasausta on jouduttu muuttamaan. Puistossa sijainnut kiipeilyverkko siirretään Bäckbynpuistoon. (Backman) 8 Simonkylä/ Simonkylän koira-aitaus Simonkylän koira-aitauksen aita ja portit uusitaan. Vanhat heikkokuntoiset verkko-aidat ovat ongelmallisia, koska routiva maa liikuttelevat aitarakenteita, jolloin portit vääntyvät, aidat nousevat ja kallistelevat. Aidat ovat myös kovin alttiita ilkivallalle. Uuden kolmilankaverkkoaidan ja porttien rakenne on kestävämpi ja toimintavarmempi, jolloin kunnossapitokustannuksetkin ovat edullisemmat. Aita asennetaan 0,2 m maan sisään, jolloin koirien kaivaminen ei aiheuta ongelmia ja karkaamisia. Uusien aitojen korkeus 1,4m. (Kosonen) 9 Simonkylä/Malminiitynpuisto Malminiitynpuiston suunnittelua jatketaan. Tarkoituksena on siirtää frisbeegolfrata Simonmetsänpuistosta Malminiitynpuistoon. Samalla tarkastellaan puiston reittiverkoston kehittämistä sekä muutoksia asemakaavan muuttumisen myötä. Olemassa oleva koirapuisto säilyy alueella. (Törrönen) 10 Hiekkaharju/ Hiekkaharju 5B puistot Uuden asuinalueen keskeisen leikkialueen Sipulipuiston suunnitelmat on päivitetty ajan tasalle. Muut suunnitelmat tarkistetaan vuosien aikana. Vuoden 2014 rakennetaan keskeinen osa Sipulipuistoa valmiiksi. Puistoon tulee aidattu leikkialue sekä pieni pelinurmi. Leikkialueen keskelle sijoitetaan puinen sipuliveistos. (Välimäki, Backman) 11 Hakkila/ Maarinkunnaan koira-aitaus Maarinojan viheralueelle Keravanjoen ulkoilureitin varteen suunnitellaan koira-aitaus, joka palvelee mm. Jokiniemen, Hakkilan ja Kuninkaalan asukkaita. Tavoitteena on toteuttaa viihtyisä ja turvallinen, aidattu ja valaistu alue erikseen pienille ja isoille koirille. Koiraaitauksen varustukseen kuuluvat lisäksi mm. opastetaulut, joissa esitellään koira-aitauksen säännöt. (Välimäki, Backman) HALUATKO EDISTÄÄ PYÖRÄILYÄ VASTAA KYSELYYN! Vantaan kaupunki tekee kevään aikana pyöräilyn edistämisohjelman vuosille Ohjelman päätavoitteina on kasvattaa pyöräilyn suosiota ja parantaa pyöräilyn turvallisuutta Vantaalla. Ohjelmassa asetetaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä pyöräteiden rakentamisesta aina pyöräilyn viestintään ja markkinointiin. Kaupungin Internet-sivuilla on linkki kyselyyn, johon vastaamalla voit vaikuttaa pyöräilyolosuhteisiin Vantaalla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ohjelman teossa. Kysely on kaikille avoin. Tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida vantaalaisia valitsemaan yhä useammin kestävä tapa liikkua. 12 Jokiniemi/ Muinaispuisto Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Keravanjoen varren ulkoilureitin osuudelle laaditaan valaistussuunnitelma. Rakentamiseen kuuluu vanhan puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin reunustetun puutarhaterassin kunnostaminen, maisemanhoito sekä valaistun ulkoilureitin rakentaminen. Suunnitelma on tehty yhteistyössä museoviraston ja kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki, Backman) Vuoden vantaalainen pyöräilijä on valittu jo kuudesti, vuodesta 2008 lähtien. Valittujen joukossa on ollut kaikenikäisiä, miehiä, naisia, nuoria ja perheitä. TIKKURILA, SUUNNITTELUOHJELMA 13 Koivuhaka/ Tikkurilan keskuspuisto, Koisotien eteläpuoli Tikkurilan keskuspuiston itäisestä, Koisotien eteläpuolella sijaitsevasta alueesta laaditaan toteutussuunnitelma. Suunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää alueelle erilaisia osa-alueita ja toimintoja, kuten oleskelu- ja pelialueita, monikäyttönurmi sekä viljelypalstoja. Alueen ulkoilureittiyhteydet, kasvillisuusalueet sekä avoimien osien laajuus tarkennetaan. (Välimäki) 14 Tikkurila/ Tikkurilanpuisto Tikkurilanpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään. Tavoitteena on luoda puistosta ja torista osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Suunnittelussa huomioidaan eri ikäryhmät ja erityisesti esteettömyys. Itäiseen osaan puistosta suunnitellaan liikunnan, kuntoilun ja leikin osa-alue. Läntinen osa on avoimempaa, kallistettua nurmea vesiaiheineen oleskelua, auringonottoa ja erilaisia tapahtumia varten. Säilynyt puusto ja monipuoliset kukkivat pensaat ja perennat muodostavat vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Puistoon ja torille integroidaan eri taiteilijoiden teoksia osaksi muita rakenteita. Alueelle suunnitellaan korkeatasoinen valaistus. (Keskinen) 15 Tikkurila/ Tikkurilan pato Tikkurilan padosta laaditaan korjaussuunnitelma padossa havaittujen puutteiden vuoksi. Työn yhteydessä tarkastellaan myös kalaportaiden toimivuutta sekä eri korjausmenetelmien vaikutuksia virtaamiin, kalastoon ja kaupunkikuvaan. (Keskinen, Asikainen) 16 Jokiniemi/ Winterinmäki Winterinmäen viheralueelle laaditaan valaistussuunnitelma välille Lauri Korpisenpolku Urheilutie. Käytäväosuuden varrelle suunnitellaan levähdyspaikkoja. (Välimäki) 17 Hakkila/Kanervapuisto Kuntoradan siirrosta Kanervannummesta Kanervapuistoon laaditaan toteutussuunnitelma. Hiihtoladun viereen suunnitellaan myös seudullinen ulkoilureitti. (Tammisto) PERTTI RAAMI Puisto- ja viheralueille saa käyttölupia verkosta KOIVUKYLÄ KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Koivukylänväylä ja Päiväkummuntien liittymä Päiväkummuntien liittymän rakentaminen ja siihen liittyvät Koivukylänväylän kaistajärjestelyt. 2 Elmontie Uuden kadun rakentaminen Valtimotieltä pohjoiseen. Elmontien ympärille suunnitellaan asumista. VIHERALUEET 3 Ilola/ Atlaspuisto Pientaloalueella sijaitseva puisto suunnitellaan viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi ja sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Puistoleikkipaikan välineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Leikkialue aidataan ja valaistaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat sekä tehdään tarvittaessa täydennysistutuksia. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä. (Välimäki, Kosonen) 4 Simonkylä/ Simonkylän pururata Simonkylän kuntoradan valaistuksen uusiminen aloitetaan rakentamalla uusi älykäs LEDvalaistus yhdysreitille kuntoradalta Ilolan ABC:n alikululle. Hanke jatkuu myöhemmin kuntoradan koko pohjoisen lenkin valaisimien uusimisella nykyvaatimusten mukaisiksi. (Asikainen) 5 Koivukylä/ Kukkukallio Leinelän keskeisen viheralueen rakentaminen pitää sisällään pääreitit, aukiomaiset sisääntuloalueet, oleskelupaikat sekä puistoon suunnitellut taideteokset. Puustoa hoidetaan osana rakentamista ja lisäksi tehdään täydennysistutuksia. Puisto rakennetaan valmiiksi vuonna (Backman) Puistokirppikset, myyjäiset, markkinat ja muut yleisötapahtumat piristävät katukuvaa kevään saapuessa. Sinäkin voit halutessasi järjestää puistokirppiksen, jos keväinen siivousvimma iskee ja haluat tyhjentää kaapit turhasta tavarasta. Kaupungin hallitsemilla alueilla kuten puistoissa, aukioilla tai katualueella tapahtuvaan toimintaan tarvitaan lupa, jonka voi helposti hakea netistä. Luvan kaupungilta tarvitsee esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja tempausten järjestämiseen, myyntitoimintaan, kesäterassien sijoittamisiin, liikemainontaan, työmaa-alueen tarpeisiin ja varastointiin. Koulujen ja muiden kaupungin omistamien kiinteistöjen ja niiden pihojen osalta vastaa niitä hallinnoiva tilakeskus. Muut kaupungin omistamat rakentamattomat alueet ovat yrityspalvelun hallinnassa. Toiminnasta riippuen katualueen tilapäinen käyttö saattaa vaatia myös tilapäisen liikennejärjestelyn katualueella työn suorittamiseksi, jolloin on haettava lupa myös tilapäisestä liikennejärjestelystä. Tälläisiä toimintoja ovat mm. rakennustyömaat, siirtolavojen sijoitus, katualueen aitaaminen sekä erilaiset tapahtumat katualueella. Lupaa voi hakea netissä osoitteessa Hae lupaa ajoissa, sillä hakemusten käsittelyaika on noin 5 arkipäivää hakemuksen saapumisesta. SUUNNITTELUOHJELMA 6 Koivukylä/Rekolanoja Kehäradan kohdalla Uuden ratasillan ympäristöön laaditaan maisemasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa Rekolanojan virtavesiympäristön tilaa, kalaston elinolosuhteita sekä alueen luontoja virkistyskäyttöarvoja. (Keskinen) 7 Koivukylä/Ojalehto Puistoleikkipaikasta laaditaan perusparannussuunnitelma. Suunnittelussa huomioidaan alueen turvallisuus ja viihtyisyys ja sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Leikkipaikan välineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Valaistuksen ja käytäväyhteyksien uusimisen tarve arvioidaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat sekä arvioidaan lisäistutusten tarve. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä loppuvuodesta (Välimäki) Katualueille yleisimmin myönnettäviä lupia on vuosittain seuraavasti: Kaivuulupa noin 700 Tilapäiset liikennejärjestelyt noin 150 Kadun tilapäinen käyttö noin 200 Mainoskangasluvat ja tilapäiset opasteet yms. noin 200 EEVA KORVOLA Ympäristöä ja latuverkostoa suunnitellaan. 8 Havukoski/Rautkallio Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosien aikana. (Lindroth-Vanhala) 9 Rekola/ Joukontien silta Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisen Keravanjoen ylittävän sillan suunnittelu ja lupamenettely käynnistetään. Sillan kautta toteutetaan yleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen vartta pitkin. (Keskinen) 10 Asola/Elmon urheilupuiston ladut Kulokukkula (Kulomäen täyttömäki) Kulomäki Asolanväylä latuverkoston täydennyssuunnittelu käynnistetään Elmon urheilupuiston osalta, koska uusi Lipstikan asuinalue katkaisee osan nykyisistä latuyhteyksistä. (Asikainen) VANTAAN KAUPUNKI 20 21

12 PERTTI RAAMI KORSO KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Harrikuja ja Täkytie sekä Nikinmäentie ja Ongenkoukku Harrikujan ja Täkytien rakentaminen valmistuu. Nikinmäentien ja Ongenkoukun rakentamista jatketaan pohjoiseen. 2 Sääskitie Sääskitien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. 3 Sipoontie Nikinmäentien liittymän vaatimat rakennustyöt. Hanke sisältää mm. Sipoontien alittavan alikulkutunnelin rakentamisen. VIHERALUEET 4 Mikkola/ Maarukanpuisto Puistoon rakennetaan polkuyhteys. Samalla arvioidaan, lisätäänkö polun yhteyteen levähdyspaikka ja istutuksia. (Lindroth-Vanhala, Backman) 5 Matari/ Kiertotähdenpuisto Kiertotähdenpuiston skeittialueen suunnittelu on tehty yhteistyössä asukkaiden, lajin harrastajien ja yhdistysten kanssa. Skeitti- Puunpolton vaikutusta ilmanlaatuun selvitetään Vantaan Ruskeasannan pientaloalueelle siirrettyllä mittausasemalla. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. paikan rakentaminen on aloitettu ja sitä jatketaan vuosien aikana. (Backman) 6 Korso/ Korson urheilukenttä Kentälle rakennetaan tekojäärata ja monitoimiareena, muovipinnoitteinen areena mm. futsalia, sählyä ja käsipalloa varten sekä kuntoilulaitteita. Oleva palloilukenttä sekä yleisurheilupaikkoja kunnostetaan. Alueen valaistusta, suoja-aitoja ja kuivatusta parannetaan. (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 7 Korso/ Korson keskuspuisto Puiston lampien ympäristön ja asukaspuiston yleissuunnitelma viimeistellään talven 2014 aikana. Yleissuunnitelmassa on esitetty puiston viihtyisyyttä, kestävyyttä ja turvallisuutta lisäävät kunnostustoimenpiteet. Suunnittelua jatketaan toteutussuunnittelulla vuoden 2014 loppupuolella. Lisätietoja Korson keskuspuiston suunnittelusta viheralue. (Lindroth-Vanhala) 8 Nikinmäki/ Pohjois-Nikinmäen puistoreitit, Siimapuisto Yleissuunnitelmavaiheessa esitettyjen puistoreittien sijoittuminen ja laajuus tarkistetaan. Reiteistä laaditaan toteutus- ja valaistussuunnitelma vuoden 2014 aikana. (Lindroth-Vanhala) Kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta Pienhiukkasia mitataan Ruskeasannassa Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia. Vantaan kaupungin ympäristöohjelmat uusittiin viime vuoden aikana. Ohjelmat ajanjaksolle laadittiin kaupungin kaikille toimialoille. Lisäksi kerättiin koko kaupunkia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet omaksi kokonaisuudekseen. Ohjelmien avulla kaupungissa jatketaan suunnitelmallista työtä ympäristöasioiden kehittämiseksi sekä ympäristöhaasteisiin ja yhteisiin sitoumuksiin vastaamiseksi. Yksi ympäristöohjelmien painotuksista on ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääminen niin kaupungin työntekijöille kuin asukkaille ja yrityksillekin. Yrityksille tarjotaan ympäristö- ja energiatietoa monipuolisesti. Kaupunki ohjaa hankinnoillaan ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja yrityksille tarjotaan apua ympäristöasioiden hallintaan kaupungin tu- EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla alhaisia. Siirrettävien mittausasemien lisäksi keman Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän kautta. Kaavoitus puolestaan antaa työkalut ekotehokkaalle maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Vantaan ympäristöohjelmat pyrkivät osaltaan vaikuttamaan suurimpiin nykyisiin ympäristöhuoliin, joita ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Vantaan kaupungin ympäristöohjelmassa on esitetty kuusi päämäärää, joiden alle tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu. Päämäärät ovat: ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen, materiaalija energiatehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ekotehokas kaupunkirakenne sekä kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö. TINA KRISTIANSSON Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Vantaalla pysyvä mittausasema on Tikkurilassa Neilikkatiellä, Espoossa Leppävaarassa ja Luukissa. Helsingissä mittausasemat ovat keskustassa Mannerheimintiellä, Kallion urheilukentällä, Vartiokylässä ja Vallilassa Hämeentiellä. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta PIRJO KIVISTÖ HAKUNILA KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Sompakuja Uuden asuinalueen katuyhteyden rakentaminen. VIHERALUEET 2 Itä-Hakkila/ Saagapuisto Nykyiset huonokuntoiset pitkospuut uusitaan. (Lindroth-Vanhala, Backman) 3 Hakunila/Nissbackan kartanorauniot Nissbackan kartanoraunioille suunnitellaan ja sijoitetaan uusi opastaulu. Selvitetään myös alueen valaistuksen parantamista. (Keskinen, Törrönen) 4 Hakunila/ Hepopuisto Leikkipaikka kunnostetaan selkeyttämällä tilanjakoa ja uusimalla huonokuntoiset leikkivälineet. Suunnittelussa ja välineiden valinnassa painotetaan kestävyyttä, monipuolisuutta ja turvallisuutta kaupunkimainen ympäristö huomioiden. Toimintoja laajennetaan sijoittamalla nykyiselle allasalueelle isommille lapsille suunnattuja välineitä. Pienemmille lapsille tarkoitetun leikkipaikan aitaus uusitaan ja paikan valoisuutta, turvallisuutta ja kunnossapidettävyyttä lisätään harkiten tehtävillä puiden poistoilla. Leikkipaikan valaistus uusitaan. Suunnittelu tehdään yhteistyössä lähiasukkaiden ja alueen yhteistyötahojen kanssa. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) 5 Hakunila/Hevoshaan puiston portaat Puistoalueelle Hevoshaka suunnitellaan käytäväyhteydet Hepokujalta Hevoshaantielle. Yhteydet sijoittuvat paikoituskannen molemmin puolin. Talvikunnossapidettäviin portaisiin lisätään valaistus. Rakentaminen vuoden 2014 aikana. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) 6 Länsimäki/ Kuntopuisto Kuntopuistossa toteutetaan ympäristötaideprojekti yhteistyössä Vantaan ammattiopiston Varian kulttuuristarttiryhmän nuorten kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alueelle sijoittuvan päiväkodin ja palvelutalon kanssa. Kuntopuistoon suunnitellaan luentojen, työpajojen ja maastokäyntien perusteella kevään 2014 aikana ympäristötaideteoksia. Projektin tavoitteena on nuorten osallisuuden ja ryhmätaitojen vahvistaminen taide- Urbaanina ja kesäisenä puistolajina tunnettu frisbeegolf kasvattaa suosiotaan. Itä-Vantaalle Malminiittyyn kaavaillaan uutta frisbeegolfrataa, joka olisi ajanmukainen ja kaikille turvallinen. Frisbeegolfin suosion yksi salaisuus piilee lajin edullisuudessa ja käytännöllisyydessä. Suomessa harrastajia arvioidaan olevan jo noin Simonmetsän ja Päiväkummun radat ovat olleet suosittuja pienuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Pelaamisväylien osittainen ristiin meneminen on luonut säännöllisesti vaaratilanteita niin pelaajille kuin ohikulkijoillekin. Keskinäisiltä konflikteilta ei ole vältytty. Malminiityn radan myötä frisbeegolfaaminen loppuu Simonmetsässä, joskin alueelle jää pari harjoituskoria. Radalta radalle Malminiittyyn rakennettavan radan tarkoituksena on kovan kysynnän ohella ja ympäristökasvatuksen keinoin. Projekti on Vantaan kaupungin opetustoimen, kulttuuripalveluiden lastenkulttuuriyksikön ja viheralueyksikön yhteistyöhanke ja se pohjautuu Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, Hyvikseen: ja valtakunnalliseen Taikalamppu-verkoston taidekasvatukseen: Frisbeegolfaajat saavat Malminiittyyn uuden radan vastata tavoitteeseen tukea lajin harrastamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Moniin muihin liikuntapaikkoihin verrattuna frisbeegolfrata on edullinen ja hyödyllinen investointi, kertoo kaupungin viheralueyksikön maisema-arkkitehti Sirpa Törrönen. Malminiityn radan suunnittelussa lähtökohtina ovat käyttäjälähtöisyys ja turvallisuus. Yhdeksänväyläisen radan suunnittelussa on kuultu alan harrastajien näkemyksiä sekä huomioitu ohikulkijat: Malminiitty on sijainniltaan loistava, sillä puistoa ei juuri käytetä kesäisin. Ratojen väylät sijoitetaan niin, ettei kenenkään pitäisi osua tielle. Frisbeegolfaajien ei myöskään tarvitse nähdä vaivaa Malminiittyyn päästäkseen, sillä paikka sijaitsee aivan Leinelän tulevan aseman kupeessa. ANTTI SIIKA-AHO SUUNNITTELUOHJELMA 7 Kuninkaanmäki/Kuusijärven reittiyhteys ja silta Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven kansallispuiston välisen ulkoilureittiyhteyden parantamiseksi Vanhan Porvoontien yli suunnitellaan kevyen liikenteen silta. Sillan lisäksi suunnitellaan uudet ulkoilu- ja latureittiyhteydet sillalta olemassa olevaan reitistöön. (Tammisto) 8 Itä-Hakkila/Kaskikallion reitit Kaskikallioon suunnitellut reittiyhteydet tarkistetaan. Reittiyhteys Itä-Hakkilan puistoon pyritään toteuttamaan ensisijaisesti. (Lindroth-Vanhala) 9 Hakunila/ Harmopuisto Hakunilanraittiin ja uusittuun leikkipaikkaan rajoittuvan Harmopuiston osalle laaditaan kunnostussuunnitelma. Huonokuntoiset, korkeat pensaat poistetaan ja tarvittavia puiden poistoja tehdään harkitusti. Tilanjakoa selkeytetään maastonmuotoilulla ja matalalla kasvillisuudella. (Lindroth-Vanhala) 10 Hakunila/ Hakunilan urheilupuisto Urheilupuiston alueelle tehdään yleissuunnitelman päivitys, jossa tullaan huomioimaan mm. uuden ylipainehallin, skeittialueen sekä pienen frisbeegolf-harjoitusradan sijoittuminen alueelle. Samalla tarkastellaan liikuntapuiston yleistä toimivuutta sekä tehdään aluevarauksia tuleville toiminnoille ja tapahtumille. (Asikainen) 11 Vaarala/Lähdepuisto Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosien aikana. (Lindroth-Vanhala) 12 Rajakylä/ Latupuisto Latupuistoon suunnitellaan käynnissä olevaan Kehä III:n ja Porvoonväylän parantamishankkeeseen liittyvä meluvalli sekä ulkoilureitti- ja latuyhteydet. Pulkkamäki säilyy puistoalueella. (Keskinen) 13 Rajakylä/ Rajakylän liikuntapuisto Liikuntapuiston alueelle tehdään uuden asemakaavan mukainen yleissuunnitelma, jonka ajatuksena on kehittää ja monipuolistaa alueen lajitarjontaa sekä selkeyttää kulkuväyliä ja toimintoja. Tavoitteena on luoda liikuntapuisto, josta löytyy kaikille kuntoilu- ja harrastusmahdollisuuksia ikään ja osaamistasoon katsomatta. Myös alueen saavutettavuutta tullaan parantamaan uudella parkkipaikalla sekä erillisillä pyöräpaikoilla. (Asikainen) Frisbeegolf on viime vuosina kasvattanut suosiotaan etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. SAKARI MANNINEN 22 23

13 Tavoitteena rasismivapaa Vantaa Vantaa on tulevina vuosina yhä kansainvälisempi, eikä suvaitsemattomuuteen ole silloin varaa. Rasismivapaa Vantaa -verkosto työskentelee ennakkoluulojen voittamiseksi. Oppisopimuksella ammattiin Työuran alkuun polkaiseminen on hankalaa monille nuorille. Jos kouluarvosanat eivät riitä opiskelupaikan nappaamiseen eikä kokemusta työelämästä ole tarpeeksi, oppisopimuskoulutus on varteenotettava vaihtoehto. ANNA ESKOLA ANNA GROTH Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi voi toimia monin tavoin. Rasismivapaa Vantaa -verkostoon kuuluu toistakymmentä vantaalaista yhdistystä, seurakuntia sekä kaupungin maahanmuuttajatoimijoita. Verkostoon voi ilmoittautua kuka vaan eikä mukanaolo velvoita mihinkään. Toimintaan voi osallistua vaikka vain tykkäämällä ver- koston Facebook-ryhmästä. Rasismivapaa Vantaa järjestää tapahtumia ja jakaa tietoa. Rasisminvastaisen viikon päätapahtuma on tänä vuonna kauppakeskus Tikkurissa. Koululaisille järjestetään taidekilpailu, johon voi osallistua piirroksella, valokuvalla, videolla tai vaikka runolla. Suvaitsevaisuusteemat ovat nuorille tuttuja, sillä Rasismivapaa Vantaa -taidekilpailu vuotiaille vantaalaisnuorille Teos voi käsitellä rasismia eri näkökulmista, esimerkiksi ajatuksia ja kokemuksia rasismista, omia ennakkoluuloja tai keinoja rasismin vähentämiseen. Osallistumisaika on ja voittajat julkistetaan Sun Festivalin yhteydessä. Palkintoina on tabletteja ja elokuvalipuilla. Lisätietoja: info. Rasisminvastaisen päivän pääjuhla Pe klo Kauppakeskus Tikkuri, Asematie 4 10 Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren avaa tilaisuuden. Esiintyjinä mm. Hamana Diara, Sirkus Magentan Haviksen tytöt, Muhamed Bangoura, Hazalla Medina, Indreni, Street Kings. Monikulttuurisen nuorisotyön avoimet ovet La klo Vaskivuorentie 25, 2. krs., (Kelan talo) R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry esittelee toimintaansa. Tule tutustumaan monikulttuuriseen nuorisotyöhömme ja avaa ovi uuteen kulttuuriin. Päivän teemana on somalialainen kulttuuri: tutustu somalialaiseen pukeutumiseen ja maistele somalialaisia herkkuja. Voit kokeilla hennatatuointeja, oppia pari sanaa somaliaa ja testata tietosi leikkimielisessä tietovisassa! Lisätietoja: Jenni Tahvanainen tai Aadan Ibrahim VANTAAN KAUPUNKI nykypäivän koulumaailma on yhä monikulttuurisempi. Se on hyvä asia. Mitä nuorempana kohtaa ihmisiä eri kansallisuuksista, sitä luonnollisempaa se on. Edellytykset kohtaamisille on otettava huomioon kaikessa, jo esimerkiksi uusia asuinalueita kaavoitettaessa, painottaa Suve Pääsukene, toiminnanjohtaja Vantaan järjestöringistä, joka on yksi verkostossa mukanaolevista yhdistyksistä. Ilmapiiri on muuttunut Suve Pääsukenen mielestä Vantaa on suvaitsevainen ja hyvä paikka kaikille asukkaille. Vantaa on kaupunkina hyvin valmistautunut vastaanottamaan maahanmuuttajia. Järjestöt ja virkamiehet toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä, vuorovaikutusta on paljon. Toisaalta Pääsukenen mielestä Suomessa näkyy merkkejä ilmapiirin kovenemisesta. Ihmisiä leimataan helposti pelkän nimen tai ihonvärin perusteella, ja vihaa saavat yhtäkkiä päälleen ruotsinkieliset. Mitä silloin on rasismin arki niille, jotka erottuvat vielä enemmän? Onko ihminen iäti maahanmuuttaja, vaikka suku olisi tullut tänne vuosikymmeniä sitten? info VANTAAN JÄRJESTÖRINKI RY Vantaalaisten yhdistysten yhteistyöjärjestö Yli 50 jäsenyhdistystä Kouluttaa maahanmuuttajien yhdistyksiä toimimaan suomalaisen yhdistyskäytännön ja yhdistyslain mukaisesti Kolme matalan kynnyksen neuvontapistettä maahanmuuttajille: Myyrmäen Myyringissä, Tikkurilan Violassa ja Koivukylän nettikahvila Kafnetissa. Maksutonta neuvontaa ilman ajanvarausta Lisätietoja Vaikuta alueesi kehittämiseen osallistu alueneuvonpitoon Alueneuvonpidot ovat suuralueiden yhteisiä tapaamisia, joissa aluetoimikunta, muut paikalliset luottamushenkilöt, yhteisöt ja asukkaat pohtivat yhdessä, miten aluetta tulisi kehittää. Huhtikuussa alueneuvonpitoja järjestetään kahdella suuralueella. Aviapolis 1.4. klo Teema: palveluiden saavutettavuus Paikka: Point, Hagelstamintie 1 Hakunila klo Teemat: asuinalueiden kehittämisohjelma Länsimäessä ja arjen turvallisuus Vanhat kaupunkikortit poistuivat käytöstä vuoden 2013 lopussa. Jos vanhalle kaupunkikortille on jäänyt lunastamattomia sarjalippuaterioita, ateri- Suve Pääsukene Paikka ilmoitetaan Vantaan verkkosivuilla vantaa.fi/hakunila. Kahvitarjoilu, ei ennakkoilmoittautumista. ELLA TANSKANEN Syömättömät ateriat korvataan oiden hinta korvataan kortinhaltijalle yhteispalvelussa. Korvausta tulee hakea viimeistään 31. maaliskuuta. ANNA ESKOLA Millaista neuvontaa haluaisit kaupungin palveluista? Vastaa kyselyyn vantaa.fi/ osallistu ANNA GROTH SAKARI MANNINEN Roosa Haavisto oppii kaupan työrutiineja Tomi Utin opastuksella. Toimet tepsivät Irtisanomisia siellä, irtisanomisia täällä talousuutiset ovat pitkään olleet synkkää luettavaa ja se näkyy kuntien työttömyystilastoissa. Vantaalla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin maltillista. Tämä on aktiivisten työllisyystoimien ansiota. Niin kauan kuin työttömien määrä kasvaa, työllisyydestä on vaikea saada hyviä uutisia. Iloita voi silti suhteellisistakin onnistumisista. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Vantaalla viime vuonna 10,9 prosenttia, kun vastaavat luvut olivat Helsingissä 40,1 prosenttia ja Espoossa 71,4 prosenttia. Tähän on vai- Kannattaa käydä kysymässä kaupoista, koska kauppiaat voivat pitkälle itse päättää nämä asiat. Jalan oven väliin saaminen vaatii vain omaa aktiivisuutta, kertoo kauppias Tomi Utti Hakunilan K-Supermarketista. Viime vuoden syksyllä Utti antoi mahdollisuuden Roosa Haavistolle, joka nyt suorittaa merkonomiopintojaan oppisopimuskoulutuksena. Utti painottaa, ANNA ESKOLA että nuoren tulee ennen muuta todistaa oma halunsa tehdä töitä. Kauppiaan urani aikana on käynyt niinkin, että on minun täytynyt erottaa palkattomaan työharjoitteluun tulleita ihmisiä, kun heiltä on puuttunut motivaatio tai kyky kantaa vastuuta. Petralaiset potkivat liikkeelle Kaupungin Petra-työllisyyshankkeessa nuoria kannustetaan oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuksella voi opiskella niin toisen asteen tutkinnon kuin yrittäjän ammattitutkinnonkin. Itse olin ajatellut, että haluaisin suoraan töihin, mutta petralaiset patistivat, että kannattaa harkita oppisopimuskoulutusta. Huomasin, että kaupan alalle on vaikea päästä ilman koulutusta, joten päädyin lähettämään joukon hakemuksia ja pääsin tänne, Haavisto iloitsee. Opiskelusta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, vain teoriaopinnot tulee suorittaa koulunpenkkiä kuluttamalla. Utti on päättänyt, että Haaviston kohdalla opintoihin liittyvät projektityöt kuttanut mm. Työraide-työllisyyshanke. Työraide on osa valtakunnallista pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeiluhanketta. Noin kuusi kuukautta kestävän jakson aikana työnhakija saa kokonaisvaltaista työnhaun ohjausta. Työraiteelle hakeudutaan TEtoimiston kautta. Vantaan kuntakokeiluhankkeet ovat asiakasvolyymiltaan suuria verrattuna naapurikuntiin. Se varmasti vaikuttaa siihen, että Vantaan kehitys on ollut poikkeava, arvioi projektipäällikkö Anne Matilainen Työraide-hankkeesta. Yli 1100 vantaalaista pitkäaikaistyötöntä oli viime vuonna Työraiteen palveluohjauksessa. Työllistyneitä on yhteensä 199 ja sen lisäksi on oppisopimuksen aloittaneita ja yrittäjäksi ryhtyneitä. Joka viides asiakas pääsi takaisin työhön. Työraiteen lisäksi olemme pystyneet tarjoamaan lähes jokaiselle asiakkaalle jotain työllistymistä tai hänen tilannettaan edistävää palvelua, kuten työ- ja toimintakyvyn kartoitusta, koulutus- tai työkokeilupaikan tai kuntouttavaa työtoimintaa, kertoo Matilainen. ANNA GROTH nivotaan mahdollisimman hyvin kaupassa tehtäviin hommiin. Töissä asiat opetellaan yksi kokonaisuus kerrallaan ihan käytännön tasolla tekemällä hommia. Ja se on selvä, että Roosa ei voi laiskotella koulussa pidettävillä lähijaksoillakaan, siitä minä pidän huolen, nauraa Utti. Lisätietoja oppisopimuksesta: www. oppisopimus.net, ja facebook/petraprojekti. Nuorten mahdollisuuksien torit Petra järjestää rekrytointitapahtumia kevään aikana. Nuoret pääsevät juttelemaan työnantajien kanssa leppoisissa tunnelmissa ja kuulevat, millaisia ominaisuuksia työnantajat oikeasti haluavat. Työnantajat keräävät innokkaiden nuorten yhteystietoja ylös, jotta toritapahtuman jälkeen voidaan edetä jatkokeskusteluihin tällaisia tapahtumia tarvitaan Suomessa enemmänkin, totesi helmikuun toritapahtumassa vieraillut työministeri Lauri Ihalainen. Kevään seuraavat toritapahtumat: kello Monitoimitalo Vernissa, Tikkurilantie kello Tikkurilan TEtoimiston infotila, Vernissakatu 8 C Lisäksi 9.5. järjestetään Flamingossa Petra -projektin, TE-toimiston, Työraiteen, yritysten ja oppilaitosten yhteinen rekrytointitilaisuus matalan kynnyksen periaatteella. Kesätyöseteleiden haku käynnissä! Työnantaja, tartu tilaisuuteen ja ota kaupungin kesätyösetelit käyttöösi. Kaupunki tukee paikallisia yrityksiä 300 euron kesätyösetelillä, kun yritys palkkaa syntyneen vantaalaisen nuoren töihin. Setelit ovat voimassa toukokuun alusta syyskuun loppuun ja niitä voi hakea 30. kesäkuuta asti. Yhdelle yritykselle voidaan myöntää enintään viisi seteliä. ANNA ESKOLA 24 25

14 Naapurukset ystävystyivät 40 vuoden jälkeen Toimeentulotukea voi hakea myös Kelan toimipisteitä Elämä kuljetti entiset naapurit sattumalta palvelutalon vierekkäisiin asuntoihin. Samalla he löysivät toisistaan sen, mitä moni seniori on vailla seuraa. Yhteisöllisyyttä kaivataan senioriasumiseen yhä enemmän. Vantaalaiset voivat nyt hakea toimeentulotukea myös Kelan toimipisteistä Myymäessä, Hakunilassa, Tikkurilassa ja Korsossa. TUULIA HALTTUNEN TUULIA HALTTUNEN Aihe Kankaanpää ja Saini Saarinen nauttivat yhdessäolosta Koivukylän palvelutalossa. Aihe Kankaanpää, 89, keittää kahvit Saini Saariselle, 73, joka viikko. Nyt kahvin kanssa herkuteltiin kääretortulla, jonka Aihe sai pojaltaan. Mulla on aina kaapit täynnä herkkuja, kun lapset käy kylässä, Aihe nauraa. Aihe ja Saini asuivat vuosikymmenet parinsadan metrin päässä toisistaan Vantaan Simonkylässä. He myös työskentelivät samassa yrityksessä, mutta olivat vain hyvän päivän tuttuja. Elämä vei heidät välillä eri suuntiin, mutta saattoi entiset naapurukset uudestaan yhteen kaksi vuotta sitten, kun kumpikin muutti Koivukylän palvelutalon viidenteen kerrokseen. Aihe sanoo muistaneensa Sainin vuosien takaa. Kaikki naisethan minä tunsin, Aihe virnistää. No leikkiä, leikkiä. Kyllä minä muistin hyvin kun täällä nähtiin että sehän on Saini Elannolta. Aihe muutti palvelutaloon vaimonsa mukana. Aiemmin hän toimi monta vuotta tämän omaishoitajana. Saini taas muutti Koivukylään äkillisen sairastumisensa vuoksi. Alussa oli ikävä omaan kotiin, Saini muistelee. Molemmat jäivät leskeksi noin puoli-toista vuotta sitten. Silloin oli mukava, kun talosta löytyi joku, jonka kanssa puhua. Me jutellaan kaikkea muuta paitsi päivän politiikkaa, Aihe hymyilee. Parivaljakko onkin totuttu näkemään usein yhdessä, ja huhuja liikkuu myös käytäväromanssista. Hyviä ystäviä ollaan, Aihe vakuuttelee. Ennakointi ja oma asenne tärkeitä Vantaalla on tällä hetkellä noin yli 65-vuotiasta asukasta, joista noin on 75 vuotta täyttäneitä. Vaikka väestön ikääntyminen on haaste, ovat niin Vantaan, valtion kuin järjestöjenkin edustajat olleet yhtä mieltä siitä, että ikäihmisille on tarjottava laatusuositusten ja ikäihmisten tarpeiden mukaisia asuntoja. Ikääntyvien kannattaa myös itse ennakoida asumisratkaisujaan hyvissä ajoin, jotta kotona voisi asua mahdollisimman pitkään. Toiset sanovat että on yksinäistä, mutta eivät koskaan että tule käymään. Erityisasumisen asiantuntija Elisa Rannan mukaan asunnon muunneltavuus on valttia, ja esimerkiksi matalat kynnykset, tilavat kääntymispaikat, leveät oviaukot ja hissi helpottavat, jos liikuntakyky heikkenee. Myös omaa jaksamista kiinteistönhuollon kannalta, kuten lumitöiden ja lämmitysjärjestelmien ylläpidon osalta, on hyvä miettiä tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi kodin läheisten palveluiden saatavuus ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä seniorivuosien asumisessa. Yhteisöllistä asumista kaivataan senioreiden asumiseen yhä enemmän lievittämään yksinäisyyttä ja tuomaan turvallisuuden tunnetta. Aihe ja Saini osallistuvat aktiivisesti talon yhteisiin karaoke- ja kahvitteluhetkiin, mutta tietävät yksinäisyyden monen ikäisensä ongelmaksi. Yhteisöllisyyttä voi jokainen rakentaa myös itse, ratkaisevaa on oma asenne muihin. Toiset sanovat että on yksinäistä, mutta eivät koskaan että tule käymään, Aihe miettii. Avustuksia asuntojen korjauksiin ja hissien rakentamiseen Kaupunki myöntää avustuksia vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen sosiaalisin perustein. Asunnon asukkaista ainakin yhden tulee olla 65 vuotta täyttänyt tai vammainen eikä ruokakunnan tulot tai varallisuus saa ylittää asetettuja rajoja. Esimerkiksi kaksihenkisen ruokakunnan pysyvät bruttotulot saavat olla korkeintaan euroa kuussa. Jos hakijana on rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, tuloraja yhden hengen taloudessa on euroa kuussa. Suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseksi myönnetään kuntotutkimusavustusta kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin. Tarveharkintaisilla energiaavustuksilla tuetaan pienituloisia pientalojen omistajia energiatalouden parantamisessa tai uusiutuvan energian käyttöönotossa. Näissä avustuksissa käytetään samoja tulorajoja kuin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen myönnettävissä avustuksissa. Avustusta voidaan myöntää lisäksi hissin rakentamiseen ja muun liikkumisesteen poistamiseen, sekä terveyshaitan poistamiseen, jos hakijaruokakunta on joutunut asuntonsa terveyshaittojen vuoksi suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Avustusten hakuaika päättyy 27. maaliskuuta. Terveyshaittojen, rakennettavien hissien ja muiden liikkumisesteiden osalta avustusta voidaan kuitenkin hakea myös normaalin hakuajan jälkeen. Hakulomakkeita voi tulostaa internetistä sivulta Hakemukset jätetään osoitteella: Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, Korjausavustukset, Kielotie 28, Vantaa. Hakemus tulee jättää ennen töiden aloittamista. Lisätietoja antaa korjausneuvoja Pekka Kinnari, p PIRJO KIVISTÖ VAPPU VIENAMO Vantaalla on kokeiltu uudenlaista palveluyhteistyötä Kelan kanssa ja osa vantaalaisista toimeentulotuen hakijoista on saanut myös toimeentulotuen Kelan toimipisteen kautta. Kesällä 2013 alkanutta kokeilua laajennetaan nyt koskemaan kaikkia vantaalaisia toimeentulotuen tarvitsijoita. Nyt tehty päätös koskee ajanjaksoa Mikäli kokemukset ovat hyviä, kokeilua jatketaan myös tästä eteenpäin. Yhteistyökokeilun piirissä ovat nyt olleet Kelan etuuksia sekä kaupungin VANTAAN KAUPUNKI Työnantaja, onko töitä vammaiselle? Moni vammainen tai osatyökykyinen haluaa päästä osalliseksi työelämästä, joten sopivia työpaikkoja tarvitaan. Työvoimahallinto tukee usein työntekijän palkkaamista, jolloin työnantaja maksaa osan palkasta. Palkkauksen tuki harkitaan tapauskohtaisesti ja se on riippuvainen TE-palveluiden ohjeistuksista. Työvalmentajan palvelut ovat työnantajalle ilmaisia. toimeentulotukea saavat yhteiset asiakkaat Myyrmäessä ja Korsossa. Kokeilussa ovat olleet mukana Korson ja Myyrmäen sosiaaliasemat ja Kelan toimipisteet. Palveluyhteistyökokeilu on suoraviivaistanut toimintaa niin, että asiakkailla on mahdollisuus saada kaikki sosiaaliturvaetuudet kerralla kuntoon, ilman useita asiointikertoja eri pisteissä, kertoo aikuissosiaalityöstä Vantaalla vastaava palvelupäällikkö Virve Flinkkilä. Lisäksi tässä toimintatavassa on etuna se, että yhdessä toimien pystymme Ota yhteyttä vammaisten työllistämispalveluihin ja selvitä, millaisia tukia vammaisten työllistämiseen voi saada. Yhteydenotot Petri Eskola, p Tule kuulemaan vammaisen työllistämisestä! Keskiviikkona 9.4. klo 9-12 järjestettävä työllisyysseminaari on tarkoitettu vantaalaisille työnantajille ja yrittäjille, jotka haluavat lisätietoa vammaisen henkilön palkkaamisesta. Seminaari järjestetään Saga Furs Oyj:n tiloissa, Martinkyläntie 48. Ilmoittautuminen sähköpostitse: vantaa.fi. Seminaari on osa Vantaan vammaispoliittista ohjelmaa Wampoa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla vammaisasioihin. VAPPU VIENAMO vähentämään etuuksien takaisinperintää. Kokeiluajanjaksolla kaikki vantaalaiset toi- Tule teknologialainaamoon Tikkurilan kirjastossa sijaitseva teknologialainaamo tarjoaa senioreille ja miksei muillekin vantaalaisille mahdollisuuden tutustua asumisen turvallisuuteen, terveyden seurantaan ja omahoitoon, yhteydenpitoon ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviin teknologiaratkaisuihin. Aukioloajat: ma, ke, to ja pe 12 17, ti klo Laitteita saa kokeilla ja testata itsenäisesti tai opastetusti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja projektityöntekijän asiantuntevalla avustuksella. Sosiaaliturvaetuudet kerralla kuntoon! Lisäksi Teknologialainaamosta voi halutessaan lainata itseään kiinnostavan tuotteen tai palvelun kotiin kokeiltavaksi. Teknologialainaamon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta hyvinvointiteknologiasta, tukea senioreiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista sähköisten ratkaisujen avulla sekä edistää teknologiayritysten käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Lue lisää hankkeesta, jonka osana teknologialainaamo toimii: mhealthbooster VAPPU VIENAMO meentulotuen tarpeessa olevat ja Kelan asiakkaat - sosiaaliturvaetuuksien muodosta riippumatta voivat jatkossa jättää hakemuksensa johonkin Kelan Vantaalla sijaitsevasta neljästä palvelupisteestä (Myymäki, Hakunila, Tikkurila, Korso). Kelan kautta asiakkailla on mahdollista saada etuuskäsittelijän päätös toimeentulotuesta, mutta harkinnanvarainen toimeentulotuki edellyttää jatkossakin kaupungin sosiaalityön tekemää arviointia. Kokeilun aikana on selvitetty asiakkaiden kokemuksia uudesta asiointimallista sekä arvioitu kokeilumallin toimivuutta ja jatkokehitysmuotoja. Kokeilua on pidetty onnistuneena ja siitä saadut kokemukset on kiinnostanut myös muita kuntia. VANTAAN KAUPUNKI 26 27

15 Kevään tärkeitä hakuaikoja Vantaan kuvataidekouluun haetaan Vantaan kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta 5 20-vuotiaille vantaalaisille. Ota yhteyttä kuvataidekoulun toimistoon: tai puh Lisätietoja: vantaa.fi/kuvataidekoulu, facebook.com/vantaankuviskoulu Kerhotoimintaan haetaan mennessä Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ohjaamat kerhot 2,5 5-vuotiaille lapsille ovat maksuttomia elokuusta lähtien. Lapsesi kerhopaikan varmistat hakemalla paikkaa mennessä. Kerhotoimintaan osallistuvan lapsen huoltaja on oikeutettu kotihoidontukeen. Kerhoon haetaan päivähoitohakemuksella, jonka saa kerhosta, asukaspuistosta tai päiväkodista. Hakemuksen voi tulostaa netissä tai lähettää sähköisenä hakemuksena osoitteessa vantaa.fi/ paivahoito > varhaiskasvatuksen kerhot. Kerhotoiminta käynnistyy ja päättyy Kerhotoimintaa ei ole koulujen loma-aikoina. Iltapäiväkerhoihin haetaan Iltapäiväkerhopaikkoja myönnettäessä ensisijalla ovat 1. vuosiluokan oppilaat, joiden huoltajat työskentelevät tai opiske- Muista hakea kerhoihin! levat kokopäiväisesti. Hinta lukuvuonna oli 4 h/80 ja 5 h/110. Haku tapahtuu osoitteessa https://wilma.edu. vantaa.fi. Koulutulokkaiden huoltajat käyttävät samaa Wilma -tunnusta kuin kouluun ilmoittautumisessa. Muut huoltajat käyttävät omia Wilma -tunnuksiaan. Hakea voi myös lomakkeella, jonka saa verkosta (vantaa.fi/verkkoasiointi > Opetus ja kasvatus), sivistysvirastosta, koululta tai toimintapaikasta. Postitusosoite: Vantaan kaupunki, Sivistysvirasto, Raija Oinonen, Asematie 6 A, Vantaa. Liikunnallisille kesäleireille ilmoittaudutaan Kesäloman alussa on tarjolla leirejä 1 4-luokkalaisille ja syksyllä koulunsa aloittaville lapsille. Leirit kestävät viikon, mutta lapsi voi ilmoittautua useammallekin viikolle. Jokaiselle 14 leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 osallis- MARKO ALANEN Kivoja kesäkursseja ja uusia harrastuksia! Hae oma opinto-ohjelmasi opistotalolta, Myyringistä, kirjastosta tai yhteispalvelupisteistä. Opinto-ohjelmia ei jaeta enää koteihin. Ilmoittautuminen kursseillemme alkaa tiistaina klo 13. Tervetuloa meille! vantaa.fi/aikuisopisto Vantaan aikuisopisto - Muutakin kuin kirjaviisautta. tujaa. Ilmoittautuminen on perjantaina klo 9 alkaen liikuntapalveluiden verkkosivuilla vantaa.fi/liikunta > lasten ja nuorten liikunta > liikunnalliset leirit. MARKO NISSINEN Kirjastomummo ja kirjastovaari kavereina Helena, Hellu ja Pera, aloittivat tammikuussa Hakunilan kirjaston kirjastomummoina ja -vaarina. PAULA PUUSTINEN, MINNA SAASTAMOINEN Helena (Hellu) Siniketo ja Pertti (Pera) Oksman Lasten Vantaa tarjoaa vuorovaikutusta ja tietoa Sosiaalisen median hyötykäyttö on tätä päivää myös kaupungin toiminnoissa ja viestinnässä. Helmikuussa julkaistiin alle kouluikäisten lasten ja alakoululaisten vanhemmille suunnattu Lasten Vantaa -Facebook-sivu. Sivulla jaetaan ajankohtaista tietoa lasten kasvuun ja kehitykseen liitty- Hakunilan kirjastossa käy koulupäivien jälkeen paljon lapsia pelaamassa, lukemassa ja viettämässä aikaa. Usein he kaipaisivat aikuisen seuraa. Hakunilan kirjastossa laitettiinkin viidakkorummut pärisemään, jotta löydettäisiin reippaita vapaaehtoisia kirjastomummoiksi ja -vaareiksi. Helena, Hellu ja Pera vastasivat kutsuun. He ovat käyneet viikoittain kirjastossa pitämässä lapsille seuraa. He pelaavat, lukevat ja piirtelevät yhdessä lasten kanssa. Sekin riittää, että joskus vain ollaan. Kirjastomummot ja -vaari eivät tuputa seuraansa, mutta ovat aina valmiita vaikka Kimble- vistä asioista sekä Vantaan kaupungin ja muiden toimijoiden lapsiperheille suunnatuista palveluista ja tapahtumista. Lasten Vantaa -sivu toimii vuorovaikutuskanavana asukkaiden ja kaupungin eri toimijoiden sekä muun muassa järjestöjen välillä. Sivun toivotaan edistävän avoimuutta, keskustelua ja yhteisöllisyyttä. Sivuston kautta kutsutaan asukkaita mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Viereisestä QR-koodista pääset suoraan Lasten Vantaaseen. Tykkää ja keskustele! facebook.com/lastenvantaa JENNI MÄENPÄÄ, NINA KONTTINEN matsiin. Vastuu järjestyksenpidosta on edelleen kirjaston henkilökunnalla, joka on aina taustalla tukena. Kokemukset toiminnasta ovat olleet myönteisiä, ja nyt kaivataankin lisää vapaaehtoisia kirjastomummoja ja -vaareja mukaan! Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Hakunilan kirjastoon. Kirjaston väki etsii uusia ideoita lasten ja nuorten toiminnalle kirjastoissa. Helmikuussa selvitettiin lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteita ja järjestettiin Ootko inessä? tapahtuma Sitran Uusi turvallisuus foorumin hankerahaston tukemana. Koko hässäkästä tehtiin video, jonka voit piakkoin bongata mm. Hakunilan kirjaston Facebookissa. Järjestöt, yhdistykset, esiintyjät, työpajojen pitäjät sekä muut toimijat! Tule mukaan toteuttamaan kanssamme monikulttuurista SUN FESTIVAL -perhetapahtumaa lauantaina klo Tapahtumapaikkana on Sinirikon puisto Tikkurilassa. Ohjelmaan ilmoittautuminen mennessä. Tarkemmat ohjeet löydät verkosta: vantaa.fi/sunfestival Lisätietoja: Vantaan kaupunki, kulttuurituottaja Viivi Paju Vantaalaisnuoret elokuvan ammattilaisten opissa Jenni Toivoniemi (vas.) Tuuli Kentta, Monika Koroliova, Lois de Medeiros ja Kirsikka Saari. Vantaalla lapset ja nuoret tekevät taidetta huippuammattilaisten johdolla. Elokuva Poikaystävä on valmistunut vantaalaisten teinityttöjen ja Korso-elokuvan käsikirjoittajien Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen yhteistyönä. Viime keväänä Mikkolan ja Korson tytöille järjestettiin elokuvatyöpajoja, joissa nuoret ideoivat ja käsikirjoittivat elokuvaa, harjoittelivat kohtauksia ja tapasivat elokuvan ammattilaisia. Tytöt halusivat päästä tekemään oikeaa elokuvaa ja ideat tulivat heiltä, kertoo Kirsikka Saari. Käsikirjoittamisen ja suunnittelun lisäksi nuoret näyttelevät keskeiset roolit elokuvassa. Lyhytelokuvaa esitetään muun muassa Vantaan kaupungin nuorisotiloilla tämän vuoden aikana. Sen voi tilata esitettäväksi eri tapahtumien yhteyteen, Poikaystävä-elokuva on osallistunut Helsingin lyhytelokuvafestivaaleille HANNA NYMAN Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi ovat käsikirjoittaneet Akseli Tuomivaaran pitkän esikoiselo-kuvan Korso, joka sai ensi-iltansa elokuvateattereissa Elokuva kertoo korsolaisesta Markuksesta, joka haaveilee katukoristähteydestä New Yorkissa. Voit katsoa Korso-elokuvan tekijöiden ajatuksia myös Vantaa-kanavalla osoitteessa vantaakanava.fi! ja Tampereen lyhytelokuvafestivaalien Myrsky-hankkeen elokuvien sarjaan. Elokuvan valmistumista ovat tukeneet sivistystoimi ja Taikalamppu-hanke sekä Suomen lasten ja nuoren säätiön Myrskyhanke. Saaren käsikirjoittama Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli ehdolla parhaan lyhytelokuvan Oscar-palkinnon saajaksi maaliskuun alussa. HANNA NYMAN Lasta kuunnellaan herkällä korvalla Vantaalaisessa päivähoidossa kehitetään vuorovaikutusta ja kuunnellaan lasten ajatuksia arjen touhuissa entistä enemmän. Näin on sovittu varhaiskasvatussuunnitelmien päivityksen tuloksena. MERVI TALONEN Varhaiskasvatussuunnitelma on kasvattajien yhteinen näkemys toiminnan järjestämisestä sekä siitä kuva vanhemmille ja päättäjille, miten päivähoidossa toimitaan. Keskeiseen asemaan nousee yhteistyö perheiden kanssa, lapsen yksilöllisyyden ja kehitystason huomioiminen sekä kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. Alle kouluikäisille ja heistä erityisesti pienimmille lapsille aikuisen merkitys on ratkaiseva, jotta lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarmo Lounassalo korostaa, että pienet lapset ovat riippuvaisia aikuisen kannattelusta. Päivän aktiviteetit, lepo ja ulkoilu tukevat ja vievät eteenpäin lapsen kehitystä. Leikki on lapsille tärkeää. Leikin tukeminen saikin suunnitelmissa erityishuomiota. Hyödynnämme lasten omia ideoita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa leikin kehittämisessä. Havainnoimme leikkitilanteita videoimalla, jotta voimme kuulla lasten ajatuksia herkällä korvalla ja tukea lasten kehitystä oikealla taval- Leikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten terveyteen ja hyvinvointiin. la. Leikkitaitojen kehittyminen tarvitsee aikaa ja rauhaa sekä aikuisen ymmärtä- MARKO ALANEN Varhaiskasvatuksen toimintayksikköön voi kuulua päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoito, kerhot sekä avoin toiminta. Varhaiskasvatussuunnitelman tasot Valtakunnallinen suunnitelma Kuntatason suunnitelma Kunnan harkinnassa on päättää, tehdäänkö yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Vantaalla näin on tehty, ja suunnitelmat on nyt päivitetty. Tutustu päivitettyyn lapsesi päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan VASUun verkossa vantaa.fi/paivahoito > päivähoito alueittain vää suhtautumista. Jokainen yksikkö kehitti perustehtäväänsä omista lähtökohdistaan. Kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma tuki yksiköiden suunnitelmien työstämistä. Kaksivuotisen valmistelun aikana henkilöstö on tullut yhä tietoisemmaksi siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä heidän työssään. Suuntana on syvempi ymmärrys varhaislapsuuden merkityksestä

16 FELIX SIIVONEN Pitkäkosken luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaan Ylästössä. Luontoretkillä lintuja, hyönteisiä ja geologiaa Vaihda Vantaa-kanavalle! Vantaa-kanava on videopalvelu, joka näyttää päätöksentekoa, uudistuksia, tapahtumia ja tarinoita Vantaalta EEVA KORVOLA Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Kurkistuskulmia kaupunkiin, kuvailee Vantaa-kanavan vastaava toimittaja, Katja Savopirtti, uuden kanavan konseptia. Taajuudelle pääsee missä vain ja milloin vain, sillä Vantaa-kanavaa voi katsella myös mobiilissa. Valtuustolähetyksiä voi katsoa suorina lähetyksinä tai jälkikäteen tallenteina. Keskeisiä aiheita avataan minivideoissa. Faktassa nähdään poliitikkojen vuoropuheluita päätettävistä aiheista. Vastaaja puolestaan kertoo tiivistetysti, mitä tehdyistä päätöksistä seuraa. Päätöksenteon popularisoinnin lisäksi kanava rakentaa myönteistä kuvaa kasvavasta ja kehittyvästä Vantaasta. Liikkuvan kuvan avulla voimme näyttää, mitä Vantaalla on meneillään ja myös visioida, millainen on tulevaisuuden suurkaupunki joukkoliikenteen risteyskohdassa, kertoo Savopirtti. Esimerkiksi Vantaan kehällä nähdyt päiväkoti-ikäiset junapojat ovat ilahduttaneet kanavan katsojia junatietämyksellään. Heidän kauttaan tuleva kehärata on yhdistynyt tuleviin sukupolviin jo rakennusvaiheessa. Vantaa-kanava on suunnattu myös tuleville vantaalaisille. Vantaan kehällä ja myöhemmin avattavalla kansainvälisellä osiolla houkutellaan uusia asukkaita ja yrittäjiä. Vantaa-kanavalla voi myös kysyä ja kommentoida sekä jakaa videoita. Käyttäjillä on mahdollisuus itse tuottaa sisältöä kanavalle ja näyttää, millainen Vantaa on asukkaiden silmin. Omissa videoissa MITÄ LÄHIALUEELLASI TAPAHTUU? Lähetä meille oma video tai juttuvinkki! Oman videon kuvaaminen käy helposti vaikka kännykkäkameralla. Omia videoita, aihevinkkejä, palautetta ja kysymyksiä voit lähettää osoitteeseen KUVAT VANTAAN KAUPUNKI esiintyvät jo niin paikalliset bändit kuin roolipelaajat ja urheilijat. Tule mukaan: vantaakanava.fi! Vantaan kaupunki järjestää tänä vuonna 21 luontoretkeä. Retkiteemoja ovat mm. lintujen kevätmuuton seuranta ja kevään eteneminen, perheretket, luontokohteisiin tutustuminen, hyönteiset ja geologia. Myös kaupunkiluonto puronvarsilla ja täyttömäellä ovat retkiaiheina. Ohjelmassa on myös kaksi vaellusta sekä yksi sieniretki. Luontoretkillä tutustutaan mm. Timmermalmin, Gubmossenin, Pitkäkosken, Tammiston, Kalkkikallion ja Mätäojan luonnonsuojelualueisiin. Puronvarsien kauneutta ja merkitystä kaupunkiluontona tarkastellaan myös Kylmäojalla ja Rekolanojalla. Tammiston luonnonsuojelualueella, Petikon luontovirkistysalueella ja Vantaan luontokoulun ympäristössä retkeillään perheen pienimpien kanssa. Sipoonkorvessa vaelletaan sekä keväällä että syksyllä. Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon retkikalenteria on huhtikuun alusta lähtien Vantaalla jaossa kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä sekä saatavilla myös netissä SINIKKA RANTALAINEN Kirjan kirjoittajan Tapio Salmisen esitelmä Kirkonkylä-seminaarissa perjantaina Heurekassa. Uutuuskirja kertoo keskiajan Vantaasta Hehtaarikaupalla rauhallista ja puhdasta luontoa Timmermalmin luonnonsuojelualue sijaitsee Askistossa Espoon rajan tuntumassa. Lähes seitsemänkymmenen hehtaarin alue on ollut suojeltu vuodesta Luonnonsuojelualueeseen kuuluu metsää, suota ja avokalliota. Jyrkkien kallioiden välisellä suoalueella maasto vaihtelee puuttomasta rahkasuosta rehevään rämeeseen. Puron varrella on ruoho- ja saniaiskorpea. Alueen pohjoisosassa puolestaan on vanha kuusi- VANTAAN KAUPUNKI sekametsä ja tervaleppäkorpi. Timmermalmilta löytyy tuttujen lajien lisäksi myös muutamia erikoisuuksia. Luonnonsuojelualue on esimerkiksi liito-oraville tärkeä alue. Myös koko Etelä-Suomessa harvinaista pikkutervakkoa voi bongata suon itäpuolen kalliometsäalueelta. Hieman tutumpia lajeja ovat pähkinäpensas ja lehmus, jotka viihtyvät suojelualueen eteläosan lehdossa. MERI HÄMÄLÄINEN Tiesitkö, että useat Helsingin pitäjän talontyttäret lähtivät keskiajalla Tallinnaan piikomaan? Mikä oli pitäjän yleisin pojan nimi vuonna 1545? Tutkija Tapio Salminen on kirjoittanut mittavan teoksen keskiajan ihmisten elämästä ja kohtaloista. Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika -kirja tuo nyt laajat arkistoaineistot ja arkeologiset löydöt jokaisen ulottuville. Kirja on myynnissä Vantaan kaupunginmuseolla, yhteispalvelupisteissä ja kirjakaupoissa. Museokaupassa kirjan hinta on 38. ANNI RISSANEN Tutustu junapoikien, Tomin ja Onnin, seikkailuihin! Junapojat vierailevat muun muassa paikallisjunan ohjaamossa ja jäljittävät Kehärataa. Katso tähtihetkiä Vantaan liikuntagaalasta. Gaalassa palkittiin menestyneitä vantaalaisia urheilijoita, seuroja ja elämäntyöntekijöitä. Millainen on voimakas kaupunki? Painiharrastajat kysyvät, elinkeinojohtaja vastaa. Katso helmikuussa ensi-iltansa saaneen Korso-elokuvan trailer! Mukana käsikirjoittajien kommentteja elokuvasta

17 Turvallisuutta Vantaalla vahvistetaan yhteistyöllä Vantaan kaupungin kaiken toiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja hyvinvointia edistävä toimintaympäristö perheille, työssäkäynnille ja liikkumiselle kaupungissamme. Turvallinen kaupunki on perusta asukkaiden hyvälle elämälle. Sisäilma voi olla varsinainen epäpuhtauksien koktaili Moni ihmettelee, miksi työpaikalla tai koulussa väsyttää, särkee päätä, kirvelee silmiä ja kutittaa kurkkua, mutta kun pääsee kotiin, oireet katoavat. PIRJO KIVISTÖ Lämpötila vaikuttaa sisäilman laatuun. Yleensä ihmiset oireilevat sitä enemmän mitä korkeampi lämpötila on. KUVAT VANTAAN KAUPUNKI JOUKO SILLANPÄÄ Onnettomuuksien tai väkivallan seurauksena on Vantaalla vuosittain sairaalahoitoon joutunut lähes ihmistä. Lievästi loukkaantuneita avoterveydenhuollon palveluissa käyneitä lienee vuosittain. Runsas 100 vantaalaista kuolee tai loukkaan vuodessa onnettomuuksien tai väkivallan seurauksena. Kaatumiset ja putoamiset ovat suurin yksittäinen syy loukkaantumisiin. Vantaan kaupungin sivistystoimen tiloja, liikuntasaleja, luokkatiloja, auditorioita sekä monitoimikeskus LUMO:n tiloja voi hakea Timmi4.0 -tilavarausjärjestelmän kautta. Lisätietoja tilojen varauksesta sekä järjestelmän käytöstä löydät osoitteesta vantaa.fi/tilavaraukset ja vantaa.fi/lumo. Liikuntapalveluiden tilat tulevat myös haettavaksi Timmi4.0:n kautta asteittain vuoden 2014 aikana. Aikataulusta tarkemmin liikuntapaikkojen sivuilta vantaa.fi/liikunta. Kevään aikana myös Myyringin, Koivukylän Kafnetin, Mölandetin ja Skomarsin torpan käyttövuorot tulevat sähköisesti haettaviksi. Tiloja voivat varata kokouskäyttöön esimerkiksi vantaalaiset yhdistykset. Hakijan tulee ensin rekisteröityä Timmin käyttäjäksi. Myyringin, Kafnetin ja Violan tilahakemukset mennessä, toistaiseksi lomakkeella. Lisätietoja: vantaa.fi/asukastilat. Monen ihmisen elämänlaatu heikkenee tilapäisesti tai jopa pysyvästi loukkaantumisen seurauksena. Yhdessä turvallinen kaupunki Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma asettaa kaupungin turvallisuustyölle tavoitteet ja päälinjat. Turvallisuussuunnitelmassa keskitytään onnettomuuksien ja tapaturmien vähentämiseen, lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja lasten turvallisuuteen, vahingontekojen vähentämiseen, yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuteen sekä ympäristöturvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Turvallisuuden parantamiseksi toimitaan laajalla kaupungin, pelastuslaitokseen, poliisin, seurakuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä. Päihteiden käytön vähentämisellä kaikissa ikäryhmissä me kaikki voimme vaikuttavimmin toimia loukkaantumisten vähentämiseksi. Onnettomuuksissa, tapaturmissa tai väkivallan seurauksena erittäin usein sekä loukkaantunut että loukkaantumisen mahdollisesti aiheuttanut on ollut alkoholia huomattavasti nauttinut. Tilavaraukset kätevästi yhdestä paikasta Kaupunginosien yhteisöllisyyden vahvistaminen, perheiden hyvinvointi ja nuorille hyviä kokemuksia tarjoava koulu vaikuttavat merkittävästi turvallisuutta parantavan myönteisen ilmapiirin kehittymiseen Vantaalla. Kaupunginvaltuuston hyväksymää turvallisuussuunnitelmaa toteuttamalla kaupungin kaikki toimialat yhdessä monien yhteistyökumppanien kanssa tekevät työtä hyvinvoivan, suvaitsevan ja kaikille asukkaille turvallisen elinympäristön mahdollistavan Vantaan hyväksi. PERTTI RAAMI info TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄÄTAVOITTEET Vantaan kokonaisturvallisuuden vahvistetaan tehokkaalla turvallisuusyhteistyön verkostolla. Onnettomuuksien, tapaturmien tai rikosten seurauksena sairaalahoitoon joutuneiden vantaalaisten määrä asukaslukuun suhteutettuna vähenee. Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee 25 prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Kesäkohteita yhdistyksille Vantaalla rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea Sipoon saariston Mölandet 21:n käyttövuoroja kesälle. Pikku-Bulders Vantaanlaaksossa on haettavana Vantaalla rekisteröityjen eläkeläisjärjestöjen käyttöön. Kirjallinen hakemus 1.huhtikuuta mennessä: Kirjaamo, Asematie 7, Vantaa tai vantaa.fi. Mukaan toivottu ajankohta, ryhmän koko sekä yhdistyksen nimi, yhdyshenkilön osoite ja puhelinnumero. Lisätietoja: Harri Raita, SAKARI MANNINEN Rakenteiden tiivistäminen on tärkeää sisäilman laadun varmistamiseksi. Oireilu voi johtua siitä, että työpaikoilla, kouluissa ja muissa paikoissa, missä on samanaikaisesti kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä, hengitettävä sisäilma on varsinainen epäpuhtauksien koktaili, toteaa sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell Vantaan tilakeskuksesta. Oireiden katoaminen kotona voi johtua Lignellin mukaan siitä, että kotona sisäilma on kosteampaa kotonahan käydään suihkussa, pestään ja kuivataan pyykkiä, laitetaan ruokaa ja tiskataan. Kotona ilmakuutioita on henkilöä kohti enemmän. Kolmas tekijä voi olla koneellinen ilmanvaihto, joka työpaikoilla ja kouluissa on mitoitukseltaan kotia tehokkaampi. Liikkuva ilma liikuttaa pölyä ja aiheuttaa vedon tunnetta, Lignell sanoo. Yleisesti sisäilmaa heikentävät rakennusmateriaaleista ja puhdistus- ja siivousaineista tulevat erilaiset kemialliset tekijät sekä hengityksen tuottama hiilidioksidi ja ihmisten käyttämät hajusteet. Kosteusvauriot vaikuttavat sisäilmaan, mutta jos vaurio huomataan ajoissa ja se korjataan nopeasti, se ei ehdi aiheuttaa sisäilman laadun huononemista. Viime vuosina tutkimuksilla todennettujen sisäilmaongelmien takia on Vantaalla suljettu Myllymäen koulu sekä Kirkonkylän ja Menninkäisen päiväkodit. Näissä korjaukset olisivat olleet niin laajoja ja kalliita, että niitä ei ollut järkevää toteuttaa. Pari vuokratiloissa ollutta avointa päiväkotia on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, kun tilojen omistaja katsoi korjaamisen tulevan liian kalliiksi. Mikrobit kulkevat mukanamme Sisäympäristöasiantuntija Lignell totea, että suurin osa työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien sisäilmakoktailista muodostuu jokaisen koko ajan mukanamme kuljettamista hiukkasmaisista mikrobeista, kuten bakteereista, homeista ja hiivoista. Ne voivat olla peräisin kotieläimistä, tekstiileistä, ruuanlaitosta, huonekaluista, sisäkasvien mullasta ja vaikka bussissa tavatuista muista ihmisistä. Ulkoilmassa mikrobeja on kaikkialla erityisesti keväisin ja syksyisin. Niitä ihmiset kuljettavat mukanaan sisätiloihin. Koneellisissa ilmanvaihtojärjestelmissä ne jäävät suodattimiin, mutta avatusta ikkunasta ne pääsevät suoraan sisälle. Lämpötila vaikuttaa sisäilman laatuun. Yleensä ihmiset oireilevat sitä enemmän, mitä korkeampi lämpötila on ilman kosteus on tärkeä: Ihmisen kannalta paras olisi prosentin suhteellinen kosteus. Talvella se voi kuitenkin laskea jopa 10 prosenttiin ja aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista. Ilmanvaihdolla suuri merkitys Tilakeskusjohtaja Pekka Walleniuksen mukaan tilakeskukseen tulee vuosittain noin 150 ilmoitusta sisäilma-asioista. Eriasteisessa käsittelyssä on koko ajan noin 60 ilmoitusta, jotka liittyvät sisäilmaan. Pääosa ilmoituksista koskee kouluja ja päiväkoteja. Kaikkiaan Vantaalla on kouluja runsaat 60 ja päiväkotitiloja noin 150. Sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin kaupunki on varannut vuosittain 2,5 miljoonaa euroa. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja selvitetään, tarpeen mukaan tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteen. Joskus tilanne selviää helposti, joskus se vaatii hyvinkin pitkän ja perusteellisen selvittelyn ja korjauksen, Wallenius toteaa. Ulla Lignell kertoo, että suurin osa sisäilmaongelmista liittyy jollain tavalla ilmanvaihtoon. Kun jossain epäillään sisäilmaongelmaa, aina ensimmäisenä selvitetäänkin, että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Ilmanvaihdon säädön lisäksi tärkeää on rakenteiden tiivistäminen. Jos rakenteissa on rakoja, ilmanvaihto voi imeä korvausilmaa rakojen kautta ja samalla voi tulla sisään mikrobeja, pölyä ja kuituja. Wallenius kertoo, että ilmanvaihto toteutetaan kaikissa tiloissa niiden rakentamis- tai uusimisvaiheessa voimassa olevien määräysten mukaisesti tietylle henkilömäärälle. Oikein säädettynä ja käytettynä ilmanvaihdon pitäisi riittää normaalioloissa. Miten ilmanvaihto riittää esimerkiksi vanhemmissa kouluissa ns. tuplatuntien aikana? Varmasti ainakin lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus nousevat. Tilanne pahenee edelleen päivän aikana, jos välituntien aikanakaan ei mennä ulos, vaan sadat oppilaat ovat viisi kuusikin tuntia samoissa tiloissa. Näin tilojen käyttötavat ja -tottumukset voivat ratkaisevasti vaikuttaa sisäilmaolosuhteisiin ja siten jokaisen hyvinvointiin, Wallenius toteaa. Tiloissa, joissa oleskelee suuria määriä ihmisiä, ilmanvaihdon on oltava tehokasta. Liikkuva ilma kuitenkin tuntuu paitsi vetona, myös liikuttaa pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Siksi on tärkeää, että sekä ilmanvaihtokanavat että tilat siivotaan säännöllisesti ja hyvin. Olisi hyvä kokeilla, mitä vaikutusta sisäilman laatuun olisi tehostetulla siivouksella ja ennakoivalla huollolla, jolla seurattaisiin, että vaikeammin siivottavat paikat ovat puhtaat ja että ilmanvaihto toimii suunnitelman mukaisesti. Se maksaa tietysti enemmän, mutta tulisiko siihen satsattu summa takaisin vähempinä sisäilmaongelmina, niiden tutkimisina ja korjauksina, Pekka Wallenius pohtii. Ulla Lignell pitää siivousta ja hyvää järjestystä tärkeänä. Esimerkiksi paperit ja muut pölyävät tavarat tulee säilyttää ovellisissa kaapeissa, vaatteet ja tekstiilit on käsiteltävä erillisessä tilassa ja mullassa kasvavista huonekasveista tulee luopua, jos epäillään, että ne aiheuttavat oireita jollekin. Esimerkiksi Turussa on näin tehty. Kiinteistön omistaja tutkii ja korjaa Jos tiloissa epäillään olevan jotain, mistä voi aiheutua terveyshaittaa, on epäilystä ensimmäisenä ilmoitettava kiinteistön omistajalle. Kiinteistön omistajan velvollisuus on selvittää tilanne ja korjata, jos aihetta on, sanoo terveysinsinööri Kari Grönberg kaupungin ympäristökeskuksesta. Kaupungin tiloista vastaa tilakeskus ja käytännön kiinteistönhoidosta huolehtii kaupungin yhtiö Vantti. Sovitun käytännön mukaan kosteusvauriojäljistä, hajuista, tunkkaisuudesta ja oireilusta ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa yhteyttä tilakeskukseen. Pieniä korjaus- ja säätötoimenpiteitä varten on vikailmoitusjärjestelmä, jolla saadaan suoraan yhteys kiinteistönhoitoon tai kunnossapitoon. Jos haitasta tai sen korjaamisesta syntyy erimielisyyttä, seuraava askel on ottaa yhteyttä viranomaiseen, joka esimerkiksi koulu- ja päiväkotilasten osalta on ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuolto, tiloissa työskentelevien aikuisten osalta työsuojeluviranomainen, sanoo Grönberg. Viranomainen selvittää terveyshaitan olemassaolon ja voi velvoittaa kiinteistönomistajan selvittämään, mistä haitta johtuu sekä korjaamaan sen. Usein haitan aiheuttaja ei löydy pelkillä mittauksilla, vaan joudutaan avaamaan rakenteita. Joskus joudutaan avaamaan rakenteita monista paikoista ja laajaltakin alueelta, ennen kuin aiheuttaja löytyy, Grönberg toteaa

18 ANNA GROTH Tillbaks till arbetslivet Det finns många orsaker till varför en människa hamnar utanför arbetslivet en längre tid än hon skulle vilja. Den rehabiliterande arbetsverksamheten hjälper att hitta tillbaka till rullorna. ANNA GROTH Uppsägningar här och där har varit vardag redan en längre tid. Dessutom finns det en hel del jobb som försvunnit t.ex. p.g.a. automatisering. Det syns i vårt arbete, berättar Camilla Sippola, förman för arbetsverksamhet i rehabiliterande syfte. Vanda stad erbjuder rehabiliterande arbetsverksamhet då man inte lyckas få jobb andra vägar. Man kommer till verksamheten alltid via en aktiveringsplan som görs i TE-byrån. Sysselsättningsplatsen kan vara till exempel i dagis, servicehem, församlingar, bibliotek eller nån av stadens sysselsättningsservicens verkstäder. På många ställen är en stark svenska ett stort plus. Det här är också en ypperlig möjlighet att pröva på en ny bransch man funderat på. Efter tre månader på dagis märker man kanske att man inte heller vill utbilda sig till barnskötare, säger Sippola. Satsning ger resultat Enligt Camilla Sippola är personer som kommer till den rehabiliterande arbetsverksamheten väl motiverade. Då hittar man lätt någonting annat även efter sysselsättningsperioden. Det kan fast vara på gång Den rehabiliterande arbetsverksamheten är en lagstadgad verksamhet, som syftar till att stärka arbetsberedskapen hos långtidsarbetslösa. Sysselsättningsplatsen organiseras via en aktiveringsplan, som görs i TE-byrån. Utöver arbetslöshetsunderstöd får man 9 /dag i ersättning. Dessutom ersätts resekostnaderna och Vanda stad ordnar olycksfallsförsäkring. Man gör ett skriftlig avtal med sysselsättningsplatsen, men man är inte i arbetsförhållande till den. fråga om att bli anställd med lönesubvention eller att få en arbetsprövnings- eller läroavtalsplats. Ibland visar det sig under sysselsättningsperioden att människan har t.ex. sådana hälsoproblem att hon inte klarar av att jobba. Det är också ett viktigt resultat att problemen kommer fram och människan får den rätta hjälpen, påminner Sippola. Vanda stad satsar mycket på sysselsättningen, utöver rehabiliterande arbetsverksamhet kan man få stöd från både TYP (Servicecentren för arbetskraften) eller via projektet Työraide. Det har gett resultat. Utveckligen är betydligt måttligare här än i grannkommunerna. Förra året ökade mängden långtidsarbetslösa i Vanda med 10,9 % när motsvarande siffrorna var 71,4 % i Esbo och 40,1 % i Helsingfors. Staden jobbar hårt för att situationen är ännu bättre i år. Ota selkävoitto EM-paineista Touché! Tarjolla hykerryttäviä siltatilanteita, laajakaarisia suorituksia ja vyörytysten puolustusta. Huhtikuun alussa Vantaalla on mahdollisuus päästä seuraamaan Euroopan parhaita painijoita sinisissä ja punaisissa trikoissaan. ANNA GROTH EM-painit kokoaa molskeille noin 500 vanhan mantereen parasta painijaa 40 maasta. Euroopan mestaruuksista otellaan kreikkalais-roomalaisessa painissa, vapaapainissa ja naispainissa. Painin sääntöjä on juuri muutettu yleisöystävällisemmiksi. Luvassa on vähemmän paikallaan junnaamista ja enemmän näyttäviä heittoja, lupaa EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tuija Lintunen Ylä-Tikkurilan Kipinästä, joka on päävastuussa järjestelyistä yhdessä Painiliiton kanssa. EM-painit ovat Suomen suurin urheilutapahtuma tänä vuonna. Isoja kisoja ei voi järjestää ilman vapaaehtoisia, joita tarvitaan lähes 250. Työkokemuksen ja työtodistuksen lisäksi urakasta tarjotaan palkkioksi ruokailu. Joskus opiskelijat onnistuvat saamaan vapaaehtoistyöstä myös kurssisuorituksen. Talkoisiin voi vielä ilmoittautua -sivujen kautta. YLE lähettää tapahtumasta selostusta joka päivä. Kisojen suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lähde sinäkin pois passiivisuusalueelta ja tule molskin ääreen ottamaan selvää mikä on parterre, clinch ja zone. EM-PAINIT Ti su klo 10 21, tauko n. klo Tikkurilan Urheilupuisto Trio-areena, ent. Tikkurilan jäähalli. Päiväkohtaiset liput alkaen 12,50 ti, ke, to ja 17,50 pe, la, su. Kolmen päivän lippupaketit alkaen 53,50 ti to ja 93,50 pe su. Päiväkohtaisia lippuja myös ovelta. Painin kansainväliset säännöt ovat juuri muuttuneet ja molskilla on nyt luvassa enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. MARI MÄKINEN Dickursby daghem har öppnats Dickursby nya daghem började sin verksamhet 10 februari. Daghemmet erbjuder utrymmen för fyra barngrupper. När skolan renoverades, byggdes en ny gymnastiksal och en matsal som också dagiset får använda. De äldsta barnen kommer att äta lunch och mellanmål i matsalen. Daghemmet erbjuder fina möjligheter, med sina små och lite större utrymmen. Smågruppsverksamhet och mångsidiga utrymmen gör det tryggare för barnen och barnens stressnivå hålls lägre. Fostrarna har också bättre möjligheter att bemöta varje enskilt barn. I det nya daghemmet finns också ett naturforskningsrum och ett pysselrum. De små lekrummen är möblerade enligt olika teman: Hemleken, butiksleken, kuddrummet och rolleken. Gården ligger bredvid skogen och på skolgården finns en bollplan och parkour -bana. Utmärkt för motoriska övningar och lekar. LINDA SAARELA Camilla Sippola LINDA SAARELA KOM MED PÅ VANDA RÅDSLAG! Svenska kommittén bjuder in till en öppen svenskspråkig invånarafton för alla Vandabor, onsdag kl. 18 i den nyrenoverade Dickursby skola, adress Idrottsvägen 4. Välkommen! DICKURSBY SKOLA ÖPPNAR SINA DÖRRAR Dickursby skola öppnade sina dörrar den 3.3. Den gamla skolan har klassrum, slöjdsal och lärarrum. Den nya delen har en rymlig gymnastiksal och matsal. Renoveringen av gamla byggnaden har skett enligt museiverkets direktiv för att bevara den anrika stämningen. Ursprungliga skolan, stockhuset från 1896 renoveras i mars. Där kommer det att finnas förskola och bibliotek. VANDA SVENSKA PENSIONÄRERS PROGRAM Ons allsång, tors blomsterbingo i Folkhälsanhuset i Dickursby, fre blomsterbingo i Myrans, Krukgränden 5. Mån sittdans och tors blomsterbingo i Folkhälsanhuset i Dickursby. EARTH HOUR SLÄCKER LJUSEN I MYRBACKA Lör kl släcks ljuset på Påltorget i Myrbacka under Earth Hour evenemanget. Eldgruppen Tulikansa förevisar en eldshow. En kvällsandakt med levande ljus ordnar Vantaankoski församling kl Ta med ditt eget ljus och kom till Påltorget! Arrangörer: Vanda stad och Vantaankoski församling. VANDA MUSIKINSTITUT BJUDER PÅ CHOIR ROCK Ons. 9.4 och tors kl i Martinus, Mårtensdalsvägen 36. Vanda musikinstitutets svenska enhets körer bjuder på konsert i konserthuset Martinus 9 och Konserterna heter Choirs Rock. Barn och ungdomskörerna sjunger allt från Ronja Rövardotter och samisk jojk till dagens hetaste pop och rocklåtar. Mera info: Vmise, tfn KNATTEKINO Tis. 6.5 kl i Barnens kulturhus Totem, Myrbackavägen 6, visas Mumintrollets äventyr Våren, katastrofen och draken. Föreställningen räcker 25 min. JOONAS PUHAKKA Sulkapallon huippukisat Vantaalla Vantaalla järjestetään sulkapallon Euroopan sarjan huippukisa 17. Finnish Open -turnaus. Vuodesta 2009 lähtien turnaus on järjestetty Vantaan Energia Areenalla Myyrmäessä, niin myös tänä keväänä. PÄIVI RAINIO Viime vuonna Ville Lång eteni kisassa välieriin. Nyt vuosi alkoi vastaavan kisan voitolla Ruotsissa, joten mahdollisuudet loppuotteluunkin ovat olemassa. Helmikuussa Suomen miehet ottivat historialliset EMpronssit joukkuekisassa Sveitsissä. Matkalla mitaleille kaatui Euroopan rankinglistan nelonen Venäjä ja aina haastava Ruotsi. Finnish Open -turnauksessa on mahdollisuus nähdä myös muut Rion ja Tokion olympialaisiin tähtäävät suomalaiset ja joukko kansainvälisiä huippuja. He kohtaavat toisensa alustavan aikataulun mukaan seuraavasti: torstaina 3.4. karsinta (arvio) klo perjantaina 4.4. alkukierrokset klo lauantaina 5.4. puolivälierät klo ja välierät klo sunnuntaina 6.4. finaalit klo Aikataulu ja muu ohjelma päivittyvät osoitteessa www. sulkapallo.fi/finnishopen. Tule siis paikan päälle kannustamaan suomalaispelaajat voittoon! 34 35

19 Maailman ihanimmat tytöt Maailman ihanin tyttö on valokuvaaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen palkittu valokuvaprojekti, joka on toteutettu yhteistyössä kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön kanssa. Kuvasarjoista muodostuu kasvutarina näkymättömien lapsien näkyväksi tulemisesta ja itsensä hyväksymisestä. Ympäri Suomea vaikuttavissa luonnonmaisemissa kuvatuissa teoksissa kuvatulle ja katsojalle annetaan mahdollisuus nähdä itsensä ja maailma toisin. ANN-MARI ANTTILA Voimauttava valokuva on Savolaisen kehittämä menetelmä, joka perustuu vastavuoroiseen vaikuttamiseen. Kuvaustilanteet toteutetaan niin, että kuvattu saa itse määrätä miten hän haluaa tulla nähdyksi. Menetelmässä keskiöön nousevat yksilön itsemääräämisoikeus ja oman identiteetin etsiminen. Dokumentaarisuuden sijaan voimauttavassa valokuvassa keskitytään tunnetason kuvaamiseen. Vantaan taidemuseon näyttelyssä on esillä myös Savolaisen luotsaaman uuden Valokuvan voimaa tv-sarjan päähenkilöiden ottamia valokuvia sekä Pia Långin valokuvaprojektia esittelevää Maailman ihanin tyttö -kirjaa varten toteuttamaa taidegrafiikkaa. VANTAAN TAIDEMUSEO TI, KE, PE TO LA SU, MA SULJETTU VAPAA PÄÄSY poimintoja MUSIIKKI FRUTAS TROPICALES Pe , Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Latinalaisamerikkalaisen musiikin tapahtuma Konserttitalo Martinuksessa. Lisätietoja vantaa.fi/martinus LAPSILLE BRAVO! -TEATTERIFESTIVAALI Pe Bravo! on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterin festivaali. Esityksiä festivaalin aikana Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Koko ohjelmisto: ENTEET JA ENNUSTEET KOIRAMÄEN TAPAAN -NÄYTTELY Ma Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 Avoinna ma 17.3.ja klo 9 15 Ryhmille pakolliset vierailuvaraukset p Ma Taidetalo Pessi, Kielotie Avoinna yleisölle maanantaisin: 31.3., 7.4., ja ti klo 9 15 Ryhmille pakolliset vierailuvaraukset p Avoinna viikonloppuisin ja klo Perhelauantai -ohjelmat 5.4. klo 13 15: Satu- ja leikkituokio Koiramäen tapaan, ohjaajana Mia Piipponen klo & Bremenin soittoniekat -esitys klo klo Eläinlaulutuokiot, ohjaajana Mia Piipponen klo & Virpomisvitsa -paja, ohjaajana Elisa Laurila, nonstop klo Lisätietoja: vantaa.fi/kulttuuri TOTTATARUA LASTEN KIRJALLISUUSTAPAHTUMA Su klo Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Point, Hagelstamintie 1 Tarjolla on jälleen monenlaista tekemistä 0 12-vuotiaille ja heidän perheilleen. Tervetuloa! KOTISEUTU PINTAA SYVEMMÄLTÄ TUTKIMUSTULOKSIA HISTORIALLISESTA KIRKONKYLÄSTÄ Pe klo Auditorio Virtanen, Heureka Seminaarissa historioitsija Tapio Salminen kertoo Helsingin pitäjän ja kirkonkylän keskiajasta, Kirkonkyläprojektin tutkijat Riina Koivisto ja Karoliina Junno-Huikari elämästä muuttuvassa kylässä, arkkitehti Amanda Eskola kylän rakennushistoriallisista arvoista sekä arkeologi Andreas Koivisto pappilan ympäristössä tehdyistä kaivauksista. Vapaa pääsy. Järj.Vantaan kaupunginmuseo. Yhteistyössä: Heureka. TULISHOW ILMASTON PUOLESTA MYYRMÄESSÄ La klo Paalutori, Myyrmäki Tulikansan esittämä tulishow Vantaan seurakunnat järjestää tulishown jälkeen kynttilähartauden noin klo Järjestäjät: Vantaan kaupunki ja Vantaankosken seurakunta. Tapahtumaa tukee Aktia ja Vantaan Energia. KESKUSTELLEN TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA VALOKUVA KATSOO TAKAISIN Ke 9.4.klo 18 20, Galleria K, Asematie 7 Taide Elämä Filosofia on esitelmäja keskustelusarja taiteen ja filosofian leikkauspisteistä. Teema vaihtuu keväisin ja syksyisin. Tilaisuuksia vetää filosofian ja estetiikan tutkija Miika Luoto. Vieraana kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen. ke klo Tanssi, taide ja kehollisuus. Vieraana Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen professori, tanssija-koreografi Kirsi Monni. KIRJASTOBRUNSSI La klo Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Kevään uudessa kirjastotapahtumassa, Vantaan ensimmäisessä kirjastobrunssissa, on tarjolla maukasta brunssia kirjastoympäristössä. Kirjastobrunssiin on vapaa pääsy, mutta omakustanteinen ruoka. TANSSI LOISTEFESTARI Pe Helsinki, Espoo, Vantaa Vuosittain järjestettävän nuorten kulttuurikatselmuksen teemana on tänä vuonna tanssi.. Tapahtuma ei ole kilpailu, vaan palautteen tarkoitus on kannustaa ja rohkaista nuoria. Vantaalla katselmoidaan Vernissalla. Järj. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan nuoriso- ja kulttuuritoimet. Lisätiedot: nuoriso.hel.fi/loiste KIRJASTOTANSSIT Ti klo 13 Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5 Kansainvälistä Tanssin päivää vietetään Hakunilan kirjastolla tanssien. Livemusiikkista vastaa, perinteistä tanssimusiikkia soittava NitroTrio. TANSSIN VIIKOT VANTAALLA Ti Tanssin tarjotin esittelee tänä keväänä kotimaista tanssiteatteria eri-ikäisille yleisöille, yleisöä mukaan tanssimaan houkuttelevia ilmaistapahtumia Jumbossa ja Hakunilan kirjastossa sekä tietenkin huipputason tanssijoita Kansainvälisen Tanssin päivän gaalassa. Lisätietoja ELÄVIÄ KUVIA KEVÄÄN 2014 MATINEAELOKUVAT Elokuvateatterit Bio Grand (Kielotie 7, Tikkurila) ja Kino Myyri (Kilterinraitti 6, Myyrmäkitalo) Liput: 6 / Bio Grand, 6.50 / Kino Myyri. Elokuvaesittelyt, esitysajat ja varaustiedot ks: matineaelokuvat KÄSIN TEHTYÄ VANTAAN KUVATAIDEKOULUN KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014 Vantaan kuvataidekoulussa runsaasti lyhytkursseja keväällä. Materiaalit kuuluvat kaikilla kursseilla kurssimaksuun. Lisätiedot ilmoittautumiset ja tiedustelut p tai vantaa.fi YMPÄRISTÖ KOMPOSTOINTIKURSSI Kwe klo Lumo, Urpiaisentie 14 HSY järjestää eri puolilla pääkaupunkiseutua kevään aikana kaikille asukkaille avoimia ja maksuttomia kompostointikursseja. Lisäksi taloyhtiöt tai omakoti- ja muut yhdistykset voivat halutessaan tilata HSY:n tarjoamaa maksutonta kompostointineuvontaa. Kokoa vähintään 10 hengen ryhmä ja ota yhteyttä: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy / Ympäristökoulu Polku, p , ILMOITTAUDU SIIVOUSTALKOISIIN! Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot järjestetään Sopivia talkookohteita ovat yleiset alueet kuten metsiköt ja tienpientareet. Talkoissa on tarkoituksena kerätä yhteisiltä alueilta pois luontoon kuulumattomat roskat. Kaupunki tarjoaa jätesäkit sekä siivousvälineitä ja tarvittaessa vie jätteet pois sovitusta paikasta. Talkoisiin ilmoittaudutaan välisenä aikana, arkisin klo 9 13 seuraavasti: Länsi-Vantaa, Mervi Viitanen, p Tikkurila-Hakunila-Länsimäki- Pakkala-Tammisto, Jarmo Uutela, p Korso-Koivukylä, Pirkko Aittoniemi, p Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Jenni Jusslin Taitto Markku Lappalainen Painos ISSN Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti Palaute 36

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Kivistön Kaupunkikeskus ja Kivistön tulevaisuus. 3.8.2015 Lea Varpanen

Kivistön Kaupunkikeskus ja Kivistön tulevaisuus. 3.8.2015 Lea Varpanen Kivistön Kaupunkikeskus ja Kivistön tulevaisuus 3.8.2015 Lea Varpanen Kivistö pääkaupunkiseudulla 4 500 -> 30 000 asukasta City 1 Kivistö = Fillarikaupunki, Taidekaupunki, Ekokaupunki TAIDEKAUPUNKI = p

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä 002090 Asemakaavan muutos Piispankylä Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.1.2011 Vantaan kaupungin Yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista Vantaan

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina 29.10.2015 KEHTO-FOORUMI Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine Ylivertainen sijainti MAAILMAN PARAS LENTOKENTTÄKAUPUNKI Kaupunkisuunnittelun työkalut TALOUS KAUPUNKI

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Asemakaavaa muutetaan Timmermalminkujalla

Asemakaavaa muutetaan Timmermalminkujalla VANTAAN KAUPUNKI Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 11.2.2009 Ilmoitamme kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asemakaavaa muutetaan Timmermalminkujalla Asemakaavamuutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.4.2016 MYYRMÄEN KESKUSTA

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.4.2016 MYYRMÄEN KESKUSTA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.4.2016 MYYRMÄEN KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAON MUUTOS NRO 001925 Kaavamuutosalue sijaitsee Myyrmäen keskustassa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Vantaa Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 29.12.2011 Tarkistettu 9.1.2012

Vantaa Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 29.12.2011 Tarkistettu 9.1.2012 Vantaa Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 29.12.2011 Tarkistettu 9.1.2012 Arvoisa naapuri, osallinen ja viranomainen, voit osallistua kaavoitukseen ja poikkeamislupavalmisteluun Kolme kerrostaloa Kilterinkaarelle

Lisätiedot

Uusi kerrostalo Mantelipolulle

Uusi kerrostalo Mantelipolulle VANTAAN KAUPUNKI Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 12.4.2010 Ilmoitamme kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Uusi kerrostalo Mantelipolulle Asemakaavamuutos nro 002091,

Lisätiedot

KIVISTÖN KESKUSTA-ASUMINEN 4

KIVISTÖN KESKUSTA-ASUMINEN 4 KIVISTÖN KESKUSTA-ASUMINEN 4 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako 231500, Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.3.2013 Vantaan kaupunki hakee

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 001999, VEROMIES, KORTTELI 52104 JA OSA KORTTELIA 520105 KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194.

Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194. Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.11.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA

RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA Vantaan kaupunkisuunnittelusta: RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA Tarja Laine kaupunkisuunnittelujohtaja VANTAAN LÄHTÖKOHDAT 2015 210 000 asukasta, kasvu yli 2000 asukasta vuodessa Yli 104 000 työpaikkaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Tammiston irtaimistovarastopalvelut

Tammiston irtaimistovarastopalvelut Tammiston irtaimistovarastopalvelut Asemakaavamuutos nro 002215 osoitteessa Sähkötie 12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 1.10.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kivistön Kaupunkikeskus Kuntatekniikkapäivillä 2015. Turussa 22.5.2015 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö, Kivistö Vantaan kaupunki

Kivistön Kaupunkikeskus Kuntatekniikkapäivillä 2015. Turussa 22.5.2015 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö, Kivistö Vantaan kaupunki Kivistön Kaupunkikeskus Kuntatekniikkapäivillä 2015 Turussa 22.5.2015 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö, Kivistö Vantaan kaupunki esityksen sisältö 1 Mikä Kivistö? 2 Kivistön kaupunkikeskus = Kike 3 tekniikkaa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.40. Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA "Hiekkaharjun Aurinkokello" 26.11.2008

HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA Hiekkaharjun Aurinkokello 26.11.2008 HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA "Hiekkaharjun Aurinkokello" 26.11.2008 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002046, Simonkylä maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö teemat 1 Mikä Kivistö? 2 Kestävän kaupunkisuunnittelun keinoja kaupunkirakenne, kaavamääräykset,

Lisätiedot

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 23.11.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Asia: Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Asemakaava ja tonttijako, 231600, Kivistö

KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Asemakaava ja tonttijako, 231600, Kivistö KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2013 KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaupungin esitys

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Vantaan Energia, asemakaavan muutos nro 002277

Vantaan Energia, asemakaavan muutos nro 002277 Vantaan Energia, asemakaavan muutos nro 002277 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / nro 002277, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö-

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Aika 27.8.2015 klo 8.30 9.40 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 27.8.2015 klo 8.30 9.40 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 9.40 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Viertolaan, Talvikkitien ja Hernetien risteykseenas Oy Pajunotkon tontille rakennetaan asuinkerrostalo.

Viertolaan, Talvikkitien ja Hernetien risteykseenas Oy Pajunotkon tontille rakennetaan asuinkerrostalo. Viertolaan, Talvikkitien ja Hernetien risteykseenas Oy Pajunotkon tontille rakennetaan asuinkerrostalo. Asemakaavan muutos nro 002174 osoitteessa Talvikkitie 38. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Kaupunkikeskus on kauppapaikka, työtiloja,

Kaupunkikeskus on kauppapaikka, työtiloja, Mielenkiintoiset loft-asunnot messujen oheiskohteena KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaupunkikeskus on Kivistön sydän Kivistön aseman ympärille tulee ajaton ja elävä kaupunkikeskus, joka edustaa sujuvaa arkea ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJEKTINUMERO 0115 12.4.2015 LARS OLSSON ARKKITEHTI KOTKAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot