Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Juhlanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Juhlanumero"

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE Juhlanumero

2

3 15. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala GSM Toimittaja Pirjo Huhtakangas GSM Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen Malja 15-vuotiaalle! Toimituskunta 5/2004 Marianne Boström-Kouri Mari Hakala Eija Isokangas Aimo Jussila Eeva-Liisa Lehto Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Päivikki Savola Mika Vanne Virpi Varjonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Pirjo Huhtakangas Kehittyvä Elintarvike -lehti, Keheli, ilmestyi ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten. Se synnytettiin ETS:n jäsenistön keskustelufoorumiksi ja tiedonvälittäjäksi. Lehden elinkaaren vaiheita ja kehittymistä teini-ikäiseksi ovat saaneet seurata lähes 1200 jäsenen lisäksi muutkin elintarvikealan ammattilaiset: muun muassa yritysjohto, valvontaviranomaiset sekä opetus- ja koulutushenkilöstö. Lehti luotiin jäsenistön palvelijaksi. Muistutanpa vuonna 1947 perustetun ETS:n perustavoitteesta: ETS on elintarvikealan tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja ammattilaisten yhdysside. Tehtävänä on edistää ja kehittää koko elintarvikeketjuun kohdistuvaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, kehitystyötä ja koulutusta. Erityisesti seura edistää tutkimustiedon monipuolista soveltamista käytäntöön. Voidaan sanoa, että jäsenlehden historiaa on alusta alkaen leimannut kuluttajalähtöisyys ja tarpeiden ymmärtäminen. Viisitoistavuotias ihminen on tyypillinen murkku. Kehelin tapauksessa pahin murrosikä koettiin jo viitisen vuotta sitten, jolloin seuran johdossa tehtiin tärkeitä päätöksiä lehden tulevaisuudesta. Tuolloin tahtotila oli lehden kehittäminen. Mielestäni Keheliä voi kuvailla vilpittömästi termeillä laadukas, ajankohtainen ja tilanteita ennakoiva. Suuren kiitoksen ansaitsevat lehden kanssa ahertavat ihmiset. Toimituksen lisäksi lehden jatkuvaan kehitystyöhön osallistuvat useat vapaaehtoiset, joiden osallistumista tavallinen rivijäsen harvemmin tulee ehkä ajatelleeksi. Vuoden teemat suunnitellaan hyvissä ajoin edellisen kalenterivuoden aikana neuvottelukunnassa päätoimittajan johdolla. Jokaisen teemanumeron rakentaminen aloitetaan toimituskunnan palaverissa, johon on kutsuttu vakiojäsenten lisäksi asiantuntijoita. Käsikirjoitukset viimeistellään toimituksen kanssa ennen julkaisua. Hallitus päättää suuntaviivoista, valvoo ja vastaa taloudesta. ETS:n jaostoille on aina palstatilaa täytettäväksi. Itse tutustuin ensimmäisen kerran Keheliin opiskelijajäsenenä lähes kymmenen vuotta sitten. ETS ja oma jäsenlehti ovat olleet minulle itsestäänselvyyksiä ja osa elämääni jo kauan. Siksi tuntuu perin oudolta tavata messuilla ja tapahtumissa elintarvikealalla toimijoita, jotka eivät tunne tätä yhdyssidettä. Nykyhallitus on edeltäjiensä tavoin pohtinut keinoja uusien lukijoiden tavoittamiseen ja ryhtynyt toimeen perustamalla kehittämistyöryhmän tiedotusta ja profiilin nostoa varten. Lehti on paitsi seuran käyntikortti, myös suomalaisen elintarvikealan puolueeton ja positiivinen kuvaaja. Tämä työkalu meidän kaikkien on hyvä muistaa pohtiessamme myös elintarvikesektorin tulevaisuutta ja toimintatapoja. Mari Hakala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seuran hallitus Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Pia Talvitie GSM Puh. (09) Faksi: (09) Postiosoite: Pia Talvitie, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Interventioyksikkö PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO P.S. Tässä numerossa luomme katsauksen elintarvikealan menneeseen 15 vuoteen, mutta myös nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Juhlavuoden kunniaksi lehden ulkoasua on uudistettu, toteuttajana Jonna Junttila. Juhlanumerosta alkaen julkaisemme myös uutta Ruoka, juoma & kulttuuri -palstaa. Kehittyvä Elintarvike

4 Sisältö Mielipide Mitä syömme hyvinvointimme edistämiseksi?...30 Seppo Salminen, Mari Hakala Maailma muuttuu muutummeko me?...32 Yrjö Mälkki Tiede & Tutkimus Pääkirjoitus: Malja 15-vuotiaalle!...3 Mari Hakala Kolumni: Onko aikaa vaiei? Mika Vanne Teema: Lehden 15-vuotisjuhlanumero Kymmenen elintarvikeyritystä ja kauppaketjua hallitsee maailmankauppaa...5 Lea Lastikka Elintarvikealalla tilaa jäteille ja pienille yrityksille jatkossakin...6 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Maataloustuotannon toimintatavat myllerryksessä... 8 Tarja Korhonen Atrian tuotanto kasvaa ulkomailla...9 Merja Leino Elintarvikealan pk-yritykset työllistävät suomalaista Antti Väliaho Yritysviestinnässä ei on/off-nappulaa Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Uusia haasteita tuotekehitykseen...14 Seppo Heiskanen Vähittäiskauppa elää valikoimajaksoissa...16 Aimo Jussila Elintarviketutkimus rahoittajan näkökulmasta Liisa Rosi Haasteena kuluttajan syvällinen ymmärtäminen...18 Haastattelu: Raija Ahvenainen-Rantala Luomujalostus alkoi vasta 1990-luvulla...20 Irma Ryynänen Teknologioita kehitetty,hylätty ja säilytetty...22 Raija Ahvenainen-Rantala Kiinassa syödään kaikkea paitsi kärpäsiä Kantonissa niitäkin...24 Ari Virtanen Outoja eläimiä ruokapöydässä Ari Virtanen Ajankohtaista Elintarvikevalvonnan seutumallia kokeillaan...27 Elina Laamanen EFSA tuottaa tulosta, vaikka tie Parmaan ollut kivinen Pirkko Raunemaa Käsikirja opastaa raportoimaan ympäristövastuusta...30 Uusia entsyymejä elintarvikkeiden prosessointiin...34 Johanna Buchert, Karin Autio, Kristiina Kruus Pohjoinen Eurooppa luottaa ruoan turvallisuuteen, etelä epäilee...36 Sanna Piiroinen, Mari Niva, Johanna Mäkelä Rasvakammo vääristää ravitsemusta Haastattelu: Raija Ahvenainen-Rantala Propionibakteerien lipolyyttiset entsyymit saavat emmentaljuuston maistumaan Lotta Krogius Maakuntaesittely Koulutuskuntayhtymä hallinnoi ELOn Pohjois-Pohjanmaan toimintaa...42 Päivi Vitikka Ruoka, juoma & kulttuuri Kiinassa tee muodostaa kokonaisen kulttuurin Markus Kokko Tapahtumia Mitä kuuluu, makkara? Kaisa Immonen Pienet yritykset luottavat yhä vaistoonsa markkinoinnissa...47 Anneli Koskenkorva Palstat Haarukassa...54 Hankintaopas...55 Tapahtumia...59 Todettua...59 Nimityksiä Tunnustuksia...61 ETS-sivut Mika Vanne:Aistien varassa Eeva-Liisa Lehto:Turvalliset tuotteet...50 Virpi Varjonen:Haastavat prosessit Eija Isokangas:TETStoimii Turun seudulla...52 Jäsenesittely: Ville Karkiainen kouluttaa baristoja...52 Kannattajajäsenesittely: FazerLeipomot Oy...53 ETS-palsta Pia Talvitie Ilmestymispäivät syksyllä 2004 Nro Ilmestyy Teema 4 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Kehittyvä Elintarvike Henkilöstön kehittäminen Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

5 Lea Lastikka Kymmenen elintarvikeyritystä ja kauppaketjua hallitsee maailmankauppaa Kaupan ketjujen kansainvälistymiskehitys jatkuu voimakkaana. Muutamat globaalit kauppaketjut toimivat jo runsaassa 50 maassa halliten elintarvikkeiden kauppaa ja jakelua. Suuret kaupan ketjut valitsevat myöskumppaneikseensuuria tavarantoimittajia. Elintarvikkeiden toimituksiin liittyvät sopimukset ja hintapäätökset tehdään yhä useammin kansainvälisesti. Sähköisen liiketoiminnan nopea kehitys antaa tähän entistä paremmat mahdollisuudet. Myös jakelukanavissa tapahtuu enemmän muutoksia; suurten markettien rinnalle nousee lisää erikoismyymälöitä. Halpamyymälät keskittyvät omien halpojen tuotemerkkien myyntiin. Toisaalta markkinoille syntyy yhä enemmän myös erikoismyymälöitä, muun muassa terveyteen ja elämän laatuun (life style) liittyvien tuotteiden markkinointiin. Lisäksi automaattien osuus elintarvikkeiden myynnistä nousee. Terveys ja hyvinvointi ohjaavat tuotekehitystä Elintarviketeollisuuden pitää seurata kaupassa tapahtuvaa kehitystä. Maailmanmarkkinoilla toimii noin kymmenen globaalia elintarvikeyritystä, joiden toiminta ulottuu yli sataan maahan. Isot yritykset ovat edelleen kasvattaneet markkinaosuuttaan. Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on erittäin vahvoja ja tunnettuja tuotemerkkejä, jotka ovat säilyttäneet vahvan aseman markkinoilla kaupan omien merkkien voimakkaasta kasvusta huolimatta. Näiden yritysten strategia perustuukin paljolti siihen, että kun tuotemerkki on tarpeeksi vahva ja tunnettu, sen asemaa ei voi kovin helposti korvata kaupan omilla merkeillä. Tulevaisuuden tuotekehitystä ohjaa yhä enemmän tuotteisiin liittyvät terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Erityisesti lasten liikalihavuusongelma on vaikuttanut siihen, että elintarvikkeiden ravitsemussuositukset tulevat muuttumaan. Myös ruuanvalmistuksen helppous ja nopeus ovat kuluttajien arvostamia asioita maittavuuden ja makunautintojen ohella. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen tullaan panostamaan entistä enemmän. Ostovoima kasvaa idässä ja etelässä Elintarvikemarkkinat kasvavat edelleen, ja ostovoima kasvaa muun muassa Aasiassa, Itä-Euroopassa, Baltiassa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa. Teollisuuden investoinnit kasvavilla markkinoilla lisääntyvät. Kasvua ei haeta enää oman maan sisällä panostamalla vientiin, vaan lisäämällä paikallista tuottamista yritysostojen kautta. Tämä kehityssuunta on ollut selvästi nähtävillä myös Suomessa; isot yritykset ovat hakeneet kasvua lähialueilta paikallisen tuottamisen kautta. Elintarvikkeiden turvallisuus ja terveellisyys ovat myös globaaleja kysymyksiä. Laajoja eläintauteihin liittyviä epidemioita esiintyy, janiiden vaikutukset elintarvikkeiden markkinoihin ovat laajat. Aasian lintuinfluenssa on herättänyt monia kysymyksiä. Myös WHO:n rooli ruuan terveellisyysasioissa vaikuttaa siihen, että ongelmat, kuten liikalihavuus, nousevat globaaleiksi kysymyksiksi, joita pyritään ratkomaan laajoilla kansainvälisillä foorumeilla. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tulee pysyä koko ajan valppaana ja seurata kansainvälisessä kehityksessä tapahtuvia muutoksia pärjätäkseen vahvana toimijana omilla markkinoilla ja yhä enemmän myös lähialueillamme. Lea Lastikka Johtaja Elintarviketeollisuusliitto Taulukko 1. Maailman johtavat päivittäistavarakaupan ketjut liikevaihdon suuruuden mukaan ja niiden markkina-aluemaiden lukumäärä v Ryhmä ja kotimaa pt-myynnin osuus % Taulukko 2. Maailman johtavat elintarvikealan yritykset 2002 Maa ulkomaan myynnin osuus % Myynti mrd euroa 1. Cargill USA 54,9 2. Nestlé Sveitsi 52,6 3. Kraft Foods USA 42,5 4. Unilever Alankomaat/ Iso-Britannia 32,1 5. ConAgra USA 30,8 6. PepsiCo USA 30,0 7. CocaCola USA 22,4 8. Diageo Iso-Britannia 19,0 9. Mars/Masterfoods USA 14,8 10. Danone Ranska 14,5 11. Anheuser Busch USA 14,4 12. Farmland Industries USA 13,2 13. Asahi Breweries Japani 12,1 14. Tyson Foods USA 12,0 15. Archer Daniels Midland USA 11,7 16. Snow Brand Milk Products Japani 11,4 maiden lkm 1. Wal-Mart Usa Carrefour Ranska Ahold Hollanti Kroger USA Metro Saksa Albertson s USA Kmart USA Tesco UK Safeway USA Rewe Saksa Lähde: Planet Retail 2002 Kehittyvä Elintarvike

6 Pirjo Huhtakangas Elintarvikealalla tilaa jäteille ja pienille yrityksille jatkossakin Professori Jyrki Niemi ja vanhempi tutkija Csaba Jansik MTT Taloustutkimuksesta uskovat, että elintarvikealalla on tilaa kansainvälisten ja kasvavien jättien rinnalla myös kansallisille ja pienille elintarvikeyrityksille. Niemi on seurannut muun muassa globaalia maatalouskauppaa ja Jansik etenkin uusien EU-maiden elintarviketeollisuutta. Minun on vaikea nähdä tilannetta, jossa yhtä tuoteryhmää tuottaisi vain yksi eurooppalainen tai alueellinen yritys. Jo erilaiset makutottumukset vaikuttavat tähän, eivätkä eurooppalaiset kuluttajat halua alistua siihen, että jokin elintarvike tuotetaan heille yhdessä paikassa, Csaba Jansik arvioi. Kuluttajien kyllästyminen näkyy jo Keski- ja Itä-Euroopan uusissa EU-maissa. Isot juomajätit valloittivat niissä markkinoita 1990-luvun puolivälissä. Nyt kuluttajat haluavat myös vanhoja, omia juomamerkkejään. Jättien (Coca Cola, Pepsi) osuus virvoitusjuomamyynnistä on yhä korkea, mutta tilaa jää myös kansallisille ja paikallisille juomavalmistajille. Csaba Jansik muistuttaa, että maito-, liha-, leipomo- ja öljykasviala kiinnittyvät vahvasti raakaainetuotantoon. Ulkomaiset sijoittajat tavoittavat ensi kädessä keskittyneitä toimialoja, joissa on ollut helppo saavuttaa johtoasema, kuten makeisissa, kekseissä ja juomissa sekä sokeri- ja tupakkaalalla. Esimerkiksi Saksassa on yli elintarvikeyritystä. Yritysten määrä ei vähene muutamassa vuodessa. Urbaanialueilla menestyvät isot yritykset, mutta maaseudulla on kysyntää myös oman alueen ja paikkakunnan tuotteille, kuten leipomotuotteille, Jansik toteaa. Mutta muutama monikansallinen elintarvikeyhtiö jyllää maailmassa, ja elintarviketeollisuus globalisoituu vahvasti. Kuluttuja ei enää tiedä, missä hänen ostamansa suklaa on tehty tai kuka omistaa sitä valmistaneen yrityksen, Jyrki Niemi heittää. Sijoittajat rynnistivät uusiin EU-maihin EU:n myötä elintarviketuonti vapautui, kaupan asema vahvistui ja elintarvikeyritykset alkoivat siirtyä ulkomaiseen omistukseen. Uusista EU-maista Unkarissa ulkomaalaiset omistavat lähes 60 prosenttia elintarviketeollisuudesta, Puolassa, T s T ekissä ja Virossa noin puolet. Unkarissa on pelkästään laatikkomyymäläketjuja puolen tusinaa. Pääasiassa Unkarissa ja Virossa elintarviketeollisuusyrityksiä myytiin suoraan ulkomaisille ostajille. Muualla yritykset siirtyivät ensin kupongeilla kansalaisille tai maataloustuottajille, jotka myivät ne edelleen muille kotimaisille tai ulkomaisille sijoittajille. Esimeriksi Liettuan suurimman kauppaketjun, VP Marketin, menestystarina perustuu tähän. Se tekee yli miljardin euron liikevaihtoa, Csaba Jansik kertoo. WTO-neuvottelut hiertävät Uudet muutospaineet puristavat koko elintarvikeketjua. EU on ahtaalla Maailman kauppajärjestön (WTO) tullien ja tukien purkuvaatimusten edessä. Isot elintarvikeyritykset ajavat maailmanlaajuista vapaakauppaa. Enusko dramaattisiin muutoksiin.neuvotteluratkaisuunpääsy vie vähintään kaksi vuotta, ja sen jälkeen tulee siirtymäaika. Suurin muutos EU-alueella on se, että EU:n on luovuttava vientituista. Koska siihen aletaan varautua jo etukäteen, se ei toteutuessaan enää olekaan niin iso juttu, Jyrki Niemi uskoo. Hän muistuttaa, ettei elintarvikekulutus ole Suomessa kasvanut 30 vuodessa, mutta tuotevalikoima on muuttunut. Suomen maatalouden tuotantomäärissä ei ole tapahtunut 15 vuoteen muutoksia eikä Euroopassakaan. Lihantuotanto on vähän kasvanut, mutta suurin muutos on kulutuksen siirtyminen enemmän siipikarjanlihaan. Samanaikaisesti aktiivitilojen määrä on romahtanut. Tulevan vuoden kuluessa tapahtuu iso rakennemuutos. Nykyisestä noin tilasta poistuu puolet vuoteen 2020 mennessä. Maitotilojen määrä tipahtaa nykyisestä :sta alle 6000:een.Urakointilisääntyymaatiloilla. Joku omistaa tilat, mutta ammattilaiset hoitavat ne, Jyrki Niemi maalaa tulevaisuutta. Teollisuus kansainvälistyy rivakammin Csaba Jansik arvioi, että Suomen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen on tehty sijoituksia lähinnä panimo-, makeis- ja sokeriteollisuuteen. Suomalaiset yritykset ovat puolestaan sijoittaneet ennen kaikkea liha-, maito-, leipomo- ja panimoteollisuuteen. Ulkomaisten omistajien osuus kasvaa kaikissa maissa, mutta miten osuustoimin- Teema Vanhempi tutkija Csaba Jansik (vas.) ja professori Jyrki Niemi eivät tunnustaudu kovin kauppauskollisiksi. He ostavat ruokansa muutamasta isosta ja tutusta kaupasta, josta saa kaiken kerralla. Maito-, liha- ja leipomotuotteissa kotimaisuus vaikuttaa ostoksiin, muissa tuotteissa vähemmän. 6 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Kuva Pirjo Huhtakangas

7 milj. euroa Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tuotannon bruttoarvo Toimipaikat yritysrekisterin mukaan , , , , , Teurastus ja lihanjalostus 2 520, , , , , Meijerituotteet ja jäätelö 2 087, , , , , Muu 1 626, , , , , Elintarv. ja tupakka 8 556,9 8022, , , ,8 Työntekijämäärä Lähde: Tilastokeskus/Elintarviketeollisuusliitto nalliset yritykset sopivat tähän kuvioon? Nevoivat yhdistyä keskenään maiden sisällä ja maiden kesken, kuten Arla Foods, mutta sekään ei välttämättä riitä. Vaihtoehtoja on kolme: ne saavat ulkopuolista rahoitusta, luopuvat osuustoiminnallisuudesta ja listautuvat pörssiin, jäsenet rahoittavat kasvun, mikä ei ole kovin todennäköistä tai ne jäävät odottamaan. Suomalaisetosuustoimintapohjaisetelintarvikeyritykset ovat oikealla polulla: on hyvä ratkaisu ostaa ulkomaisia yrityksiä, sillä tulevaisuuden kasvu pitää hakea jostakin. Osuustoiminnallisten eurooppalaisten meijeriyritysten top ten - listalla Valio on yhdeksäs. Listaa johtaa Arla Foods, Csaba Jansik selvittää. Jyrki Niemi tähdentää, että elintarviketeollisuus joutuu sopeutumaan kaupan merkkeihin. Hankalin tilanne on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, koska ne eivät pysty tuottamaan tarpeeksi suuria määriä elintarvikkeita kansainvälisille kauppaketjuille. Uusissa EU-maissa on suhtauduttu melko ristiriitaisesti ulkomaisiin elintarvikeyrityksiin ja kauppaketjuihin. Ne ovat tuoneet maahan rahaa, uutta tekniikkaa ja säilyttäneet työpaikkoja, mutta toisaalta monia entisiä tehtaita on suljettu tai tuotantoa kavennettu. Kaiken kaikkiaan KIE-maiden elintarvikeketjun useimmat toimijat sekä kuluttajat ovat hyötyneet ulkomaisten yritysten läsnäolosta. Se auttaa omalta osaltaan uusien jäsenmaiden elintarvikesektorin integroitumista EU:hun. Lähteet: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2004, MTT Taloustutkimus, julkaisuja 104. Elintarvikesektorin työllisyysvaikutukset Panostuotosanalyysi maakunnittain, MTT Taloustutkimus 2004, Marja Knuutila. EconomicsTrends 2/2003 Kehittyvä Elintarvike 1/2004. Suomen elintarvikekaupan arvo 16 miljardia euroa Elintarvikkeiden ja juomien kokonaiskulutusmenot ovat Suomessa noin 16 miljardia euroa vuodessa eli 11 %bruttokansantuotteesta. Sekä tekninen kehitys että globalisaatio ajavat työntekijämäärää alas. Vuonna 1995 ketju työllisti noin ihmistä, nyt noin , mistä elintarviketeollisuuden osuus on vajaa Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala, jonka tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2002 lähes 9miljardia euroa. Vuonna 2003 elintarvikkeita vietiin Suomesta yhteensä 936 miljoonan euron arvosta ja tuotiin lähes 2,3 miljardin euron arvosta. Suomen elintarviketeollisuuden raaka-aineista 85 %on kotimaisia. Yli viidennes viennistä suuntautuu Venäjälle, ja Suomen rajojen ulkopuolella liiketoimintaa on 1,3 miljardin euron verran. Yksittäisten elintarviketuotteiden määrä on kasvanut suomalaiskaupoissa selvästi. Vuonna 1995 supermarketissa oli noin 4000 tuotenimikettä ja nyt noin Kuva Rewe Eurooppalaiset kuluttajat eivät halua alistua siihen, että jotakin elintarviketta tuotetaan heille vain yhdessä tehtaassa. Kaupasta pitää löytyä monenlaisia vaihtoehtoja. Maustepalvelu Hyvää makua I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna maustepalvelu Kehittyvä Elintarvike

8 Tarja Korhonen Maataloustuotannon toimintatavat myllerryksessä Teema Tilakoon kasvu, kustannusjahti ja työvoiman riittävyyden kanssa painiskelu muuttavat jatkavien maatalousyrittäjien arkea voimakkaasti. Maataloustuotanto on suurilla tiloilla muuttunut elämänmuodosta yritystoiminnaksi. Suunnitelmallisuus ja johtaminen ovat näillä tiloilla tehokkaan toiminnan kulmakiviä. Ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin vuonna 1994 Suomessa oli maatilaa. Tilamäärä oli pudonnut kolmen prosentin vuosivauhdilla vuodesta 1980, jolloin tiloja oli kappaletta. EU-ajan ensimmäisinä vuosina tilamäärän väheneminen kiihtyi, mutta on tasaantunut vuoden 2000 jälkeen 2 3 prosenttiin vuodessa. Nykyinen tilamäärän supistumistrendi jatkuu muutaman vuoden, mutta lopettamistahti kiihtyy jälleen suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Nopeinta on ollut kotieläintilojen määrän väheneminen. Esimerkiksi vuonna 1994 Suomessa oli maitotilaa. Tällä hetkellä maitotiloja on , joten puolet maitotiloista on lopettanut Suomen EU-aikana. Jatkossa kotieläintilojen määrä vähenee edelleen päinvastoin kuin kasvinviljelytilojen, joiden määrä jopa lähivuosina hieman nousee, kun useat kotieläintaloudesta luopuvat maatalousyrittäjät jatkavat jonkinaikaa vielä tilan kasvinviljelyä. EU-aikana kasvinviljelytilojen määrä on laskenut vain vajaat kymmenen prosenttia. Gallup Elintarviketieto tiedusteli maatalousyrittäjiltä viime keväänä heidän toimintatapa-aikomuksiaan ja keinoja parantaa tuotannon kannattavuutta. Kyselyyn vastasi maatilaa. 8 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Kuluttaja yhteistyö kumppani Maatalousyrittäjät pitävät kuluttajaa tilan toiminnan ja kehittämisen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina. Suomalainen tuottaja haluaa kehittää tuotantoaan kuluttajien tarpeiden mukaisesti, ja hän luottaa myös tuotteittensa jatkojalostajaan. Maitotilojen toiminnan ja kehittämisen kannalta tärkein yhteistyötaho on meijeri, naudanlihaja sikatiloilla lihan hankintayritys. Kaikissa muissa tuotantosuunnissa kuluttajat nähtiin tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi. Sika- ja naudanlihatiloilla kuluttajat olivat toiseksi tärkein ja maitotiloilla kolmanneksi tärkein yhteistyökumppani. Toiset viljelijät arvioitiin myös tärkeiksi kumppaneiksi tilan toiminnan ja kehittämisen kannalta. Tilat tehostavat toimintaansa Suurilla kotieläintiloilla ollaan voimakkaassa kustannusjahdissa, tuotantoa rationalisoidaan, ruokintaa yksinkertaistetaan ja suunnitelmallisuutta lisätään. Myös sopimusviljely- ja erikoiskasvitilat panostavat tuotantoon. Kasvinviljelytilat panostavatkuitenkin keskimäärin kotieläintiloja vähemmän tuotannon tehostamiseen. Tuotostason nosto ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä ruokinnansuunnittelu koetaan tärkeimmiksi keinoiksi parantaa kotieläintuotannon kannattavuutta. Tuotostason nosto korostuu maito- ja emakkosikalatiloilla. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen nähdään tärkeimmäksi kannattavuuden parantamiskeinoksi useimmissa tuotantosuunnissa; emo-, lihanauta-, lihasikala- ja siipikarjatiloilla. Suurilla jatkavilla kotieläintiloilla suunnitelmallisuus korostuu. Niistä noin puolet pitää ruokinnan ja eläinaineksen (jalostussuunnittelu) suunnittelua tärkeänä. Maito- ja sikatilatilat panostavat tilojensa kasvintuotantoon muita tuotantosuuntia enemmän. Satotasoa pyrkii nostamaan noin 60 prosenttia maito- ja sikatilallisista. Kasvinsuojelun ja lannoituksen tarkentaminen on lähivuosien trendi sekä vilja- että kotieläintiloilla. Suunnitelmallisuus korostuu jälleen kotieläintiloilla. Viidennes pyrkii vähentämään ostopanoksia niin kasvinviljelyssä kuin kotieläintaloudessakin. Työvoima kynnyskysymys Yhteistyön ja työvoiman kehittämisen osalta vain reilu puolet maatiloista aikoo jatkaa nykyisellä toimintatavallaan. Koneyhteistyö, työvoiman palkkaus, yhteishankinnat ja peltotöiden antaminen urakoitsijalle ovat yleisimmät tavat jakaa työtaakkaa. Yhteistyö ja työvoiman käytön kehittäminen on kotieläintiloilla kasvinviljelytiloja yleisempää. Esimerkiksi koneyhteistyötä aikoo tehdä kolmannes maitotiloista ja viidennes viljatiloista. Tilapäistä tai vakituista työvoimaa aikoo palkata vajaa viidennes maito- ja siipikarjatiloista, mutta vain harva viljatila. Myös yhteishankinnat keskittyvät kotieläintiloille. Muutokset ovat suurimpia suurilla ja laajentavilla kotieläintiloilla. Ne keskittyvät Gallup Elintarviketiedon kyselyn tulosten perusteella tilan ydintoimintaan eli karjanhoitoon. Esimerkiksi yli 40 lehmän maitotiloista yli puolet aikoo tehdä koneyhteistyötä, lähes joka

9 toinen palkata tilapäistä ja viidennes vakituista työvoimaa. Viidennes aikoo antaa peltotyöt urakoitsijalle. Kasvinviljelytiloilla rakennemuutos ei aiheuta yhtä usein muutoksia tilan toimintaan. Yli 75 hehtaarin kasvinviljelytiloista puolet aikoo jatkaa nykyisellä toimintamallilla. Tilan ulkopuolelle töihin Tällä hetkellä lähes joka toiselta maatilalta käydään säännöllisessä tai tilapäisessä palkkatyössä. Työssäkäynti on yleisintä kasvinviljelytiloilta (noin 60 %tiloista), maitotiloista vain joka viidenneltä käydään palkkatyössä. Kotieläintiloilta työssäkäyvien osuus laskee selvästi tilakoon kasvaessa. Yritystoimintaa on lähes viidenneksellä maatiloista. Yritystoiminta sekä säännöllinen ja tilapäinen palkkatyö tilan ulkopuolella lisääntyvät hieman lähivuosina kaikissa tuotantosuunnissa suurimpia kotieläinyksiköitä lukuun ottamatta. Suomalaiset syövät jatkossakin. Toivottavasti suomalaiset kuluttajat luottavat suomalaiseen tuotantoon yhtä vahvasti kuin suomalainen maatalousyrittäjä suomalaiseen kuluttajaan. Tarja Korhonen Tutkimuspäällikkö Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Atrian tuotanto kasvaa ulkomailla Atria-konsernin kansainvälistyminen jatkuu rivakkaa tahtia. Atria on Suomen suurin liha-alan yritys ja suurin lihavalmisteiden tekijä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön viennin arvo on noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1995 Atria vei noin 12 miljoonaa kiloa ja vuonna 2003 noin 31 miljoonaa kiloa. Pääosa viennistä on mennyt Venäjälle, Pohjoismaihin ja Japaniin. Ruotsin merkitys viennissä on kasvanut. Se onkin nykyään tärkein vientikohteemme, johtaja Merja Leino kertoo. Hän tähdentää, että toimintaympäristön muutokset ovat voimakkaita, joten koko elintarviketeollisuuden rakenteeseen on odotettavissa muutoksia lähivuosina. Kansainvälistyminen jatkuu, ja Atrian tuotannon volyymi Suomen ulkopuolella kasvaa. Atrialla on liikkeenjohdon osaamista, jota on hyödynnetty myös tytäryhtiöissä ulkomailla. Toimialaosaaminen emoyhtiössä on korkealla tasolla, ja sitä on viety naapurimaahamme. Tytäryhtiömme Ruotsissa ovat huippuosaajia konseptitoiminnassa, jota toteutetaan Atria Concept Oy:ssä, Merja Leino selvittää kansainvälistymisen hyödyistä emoyhtiön ja sisaryritysten kesken. Itämeren ympäristö vahva alue EU-jäsenyyden myötä elintarvikemarkkinat ovat muuttuneet entistä avoimemmiksi ja kilpailu koventunut. Tämä kehitys voimistuu, ja kansainväliset markkinat raakaaineineen ja tuotteineen asettavat kovia haasteita koko suomalaiselle elintarviketuotannolle. Kansainvälistyminen on ollut ehdottomasti suurin muutos Atrialla viimeisen 15 vuoden aikana. Atria on kuluneiden vuosien aikana kehittynyt alueellisesta toimijasta kansainväliseksi yritykseksi. Atrian visio määrittelee tavoitteeksi, että Atria on vahva toimija lihavalmisteissa ja ateriaratkaisuissa Itämeren ympäristössä. Toimimme tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tutkimme liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä, Leino kertoo. Vuonna 1990 Atrialla oli 2300 työntekijää, viisi vuotta myöhemmin 2200 ja vuonna 2003 jo Leinon oma työ on lähes täysin muuttunut 15 vuodessa. 15vuotta sitten työskentelin tutkimuksen parissa valmistellen väitöskirjaa, joka valmistui Kahdeksan vuoden Atrialla oloaikana on työ ja toiminta muuttunut suuresti. Liiketoiminta lähtee asiakkaasta päin, ja toiminnassa huomioidaan asiakas- ja kuluttajatarpeet eri tavalla kuin ennen. Asiakaspään näkyminen koko ketjussa on muuttanut toimintaympäristöä, Merja Leino sanoo. Omistuspohja muuttunut Myös omistuspohja on muuttunut. Suurimmat osakkeenomistajat olivat vuonna 1991 Itikka osuuskunta 42,7%, Lihakunta 35,8%, Ilmarinen eläkevakuutus Oy 2,7%, Pohjola vakuutusosakeyhtiö 2,7% jatapiola keskinäinen vakuutusyhtiö 2,2%. Vuonna Kuva Atria Merja Leino 2003 suurimmat osakkeenomistajat olivat Lihakunta 28,42 %, Itikka osuuskunta 27,68%, Odin Norden 7,17%, Osuuskunta Pohjanmaan Liha 3,08 %, Pohjola Finland Value Sijoitusrahasto 2,24% ja Odin Finland 1,8 %. Atria-konserni koostuu tällä hetkellä seuraavista yrityksistä: Atria Yhtymä Oyj, Atria Oy, A-Logistiikka Oy, Lithells AB, Samfood AB, Atria Lithells AB, Atria Concept Oy, Nordic Fast Food AB, Svensk Snabbmat för Storkök AB, Kehittyvä Elintarvike jatkuu

10 Liha ja Säilyke Oy, UAB Vilniaus Mesa ja As Valga Lihatööstus. Kansainvälistymisen myötä ja konsernin laajentuessa myös Suomen rajojen ulkopuolelle volyymit ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet 15 vuoden aikana. Valtaväestön kulutustottumukset eivät ole suuresti muuttuneet. Siten tuotteistomme rakentuu edelleen samojen tuoteryhmien pohjalle: lihavalmisteet, siipikarja ja valmisruoka. Kuluttaja kuitenkin haluaa nykyään arkena nopeasti ja helposti valmistettavia tuotteita. Arjen ja juhlan kulutustottumukset poikkeavat toisistaan, Merja Leino kiteyttää. Kauppa on kovaa vauhtia kansainvälistymässä, ja kaupan voima sitä myöten kasvaa. Kolmansista maista tuleva halpa raakaaine asettaa kehittämistarpeita koko kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvylle. Tulevaisuudessa suurempi osa konsernin liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta, Merja Leino kertoo. Yksi kilpailutekijä tulee olemaan kuluttajatuntemus, johon panostamme. Olemme tulevaisuudessa markkinajohtaja painopistealueillamme. Meillä on myös kansainvälisesti mitattuna korkea osaaminen logistiikassa. Kotimaan liiketoiminnasta vastaava Atria Oy on toteuttanut puolentoista viime vuoden aikana mittavan toimintatapamuutoksen organisaatiossa. Tällä hetkellä Atrian toimitusvarmuus ja toimituskykytunnusluvut ovat erittäin korkeat. Atria valittiinkin vuoden 2003 logistiikkayritykseksi. Liikevaihto kasvaa ulkomailla Leino painottaa, että kansainvälistyvä kilpailu haastaa koko Euroopan elintarviketuotannon. Atria hakee keinoja kilpailukykynsä säilyttämiseen kovassa kansainvälistymisen paineessa. Antti Väliaho Elintarvikealan pk-yritykset työllistävät suomalaista Teema Suomessa on vajaat 1800 elintarvikealan pk-yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Määrä on noin 40 prosenttia koko elintarviketeollisuudessa työskentelevistä työntekijöistä, mikä osoittaa pk-yritysten kansantaloudellisen merkityksen. Suomen EU-jäsenyys on ehkä merkittävimpiä elintarviketalouteen vaikuttavista muutoksista viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se on tuonut uusia säädöksiä ja direktiivejä sekä avannut kaupallisia rajoja. Samanaikaisesti kilpailu ja yleinen tehokkuusvaatimus ovat lisääntyneet, tekniikka on kehittynyt, kauppaliikkeiden rakenne ja toimintatavat sekä ihmisten kulutuskäyttäytyminen ovat muuttuneet. 10 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Muutokset ovat koskettaneet sekä suuria että pk-yrityksiä, jotka kukin ovat joutuneet olemassa olonsa turvaamiseksi sopeuttamaan ja kehittämään toimintaansa. Yritysten valmiudet ja tarpeet vastata niihin ovat olleet erilaiset ja vaatineet erilaisia ponnistuksia. Suurilla yrityksillä helpompaa Suurilla yrityksillä on ollut yleensä pk-yrityksiä enemmän omia voimavaroja sekä tietämystä ja kokemusta siitä, mitä tukimahdollisuuksia on omien taloudellisten resurssien lisäksi käytettävissä toiminnan mukauttamiseen ja kehittämiseen. Niillä on ollut usein myös pk-yrityksiä laajemman toimintakentän vuoksi paremmat mahdollisuudet ennakoida tulevia suuntauksia. Esimerkiksi EU-jäsenyyden myötä voimaan tulleet elintarvikelain- säädännöt eivät suurissa yrityksissä ole juurikaan aiheuttaneet toimenpiteitä, koska tuotantotilasekä toiminta- ja laatujärjestelmävaatimuksiin on osattu varautua jo ennen EU-jäsenyyttä. Niissä keskitytään pääasiassa kilpailukyvyn ja markkina-aseman varmistamiseen ja parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kilpailukykyä kohotetaan mm. tehokkuutta parantamalla sekä tuotannon ja logistiikan että tuotevalikoiman järkeistämisillä. Niihin liittyy tuotannon keskittämisiä, tuotannon ulkoistamisia, sopimustuotantoja sekä yritysostoja ja -myyntejä. Logistisia järjestelmiä kehitetään ja kuljetuksissa säästetään tekemällä niissä yhteistyötä myös kilpailijoiden kanssa. Tuotevalikoimia pyritään segmentoimaan ja kohdistamaan yhä tarkemmin halutuille kohderyhmille. Pk-yritykset tulevat perässä Pk-yrityksille moni asia on ollut uusi. Niihin ei ole sen vuoksi osattu varautua ennalta. Sen tähden muutokset ovat aiheuttaneet niille toimenpiteitä suuria yrityksiä laajemmalla rintamalla ja vaatineet suhteellisesti paljon suuremman taloudellisen ja ajallisen panostuksen. Kehitystoimenpiteitä on pitänyt kohdistaa usein myös tuotantotiloihin, toiminta- ja laatujärjestelmiin sekä koulutukseen. Kaupan ketjuuntuminen ja siitä johtuvat kaupan toimintaperiaatteet ovat aiheuttaneet osalle pkyrityksiä suuria ongelmia varsinkin uusien tuotteiden saamisessa kaupan valikoimiin. Sähköisiin tilausjärjestelmiin sekä kaupan koodiseurantajärjestelmiin siirtyminen on ollut monelle pk-yritykselle mittavapanostus.

11 Moni nykyään hyvin menestynyt keskisuuri yritys on aloittanut kasvunsa tai toimintansa viimeisen 15 vuoden aikana, muun muassa metripitsaa valmistava Riitan herkku Oy. Lisäksi kilpailun kiristymisestä johtunut tuotteiden hintatason aleneminen on heikentänyt pk-yritysten kannattavuutta suuria yrityksiä enemmän varsinkin, jos tuotantosuuntana on ollut kilpaillut massatuotteet tai alhaisen jalostusasteen tuotteet. Tämä koskee erityisesti myllyjä ja leipomoita, mutta myös lihanjalostusyrityksiä ja meijereitä, jotka valmistavat tavanomaisia tuotteita, joita myös suuret yritykset tekevät suuria määriä automaattisilla prosessilinjoillaan. Kaikesta huolimatta pk-yritykset ovat reagoineet muutoksiin nopeasti. Ne ovat oppineet käyttämään ulkopuolista apua ja tietävät yhä paremmin, minkälaisia tukirahoitusmahdollisuuksia on käytettävissä investointeihin, kehittämiseen ja koulutukseen. EUlainsäädännölliset asiat ovat tulleet tutuksi ja niiden vaatimukset on huomioitu yrityksissä. Yrityksissä on rakennettu omavalvontajärjestelmät ja myös laatujärjestelmiä. Viime vuosina on keskitytty isojen yritysten tapaan liiketoiminnan kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen. On nostettu jalostusastetta, on erikoistuttu erilaisten teemojen mukaisiin tuotteisiin ja asiakasryhmiin. Teemoina ovat olleet mm. luomu sekä erilaiset ruoka-allergiat. Asiakasryhmiksi on valittu vähittäiskaupan oheen tai sijaan uusia asiakkaita. Hyvä kannattavuus mahdollista Suuret yritykset ovat tähän mennessä onnistuneet toimissaan suhteellisen hyvin, mikä on nähtävissä mm. Elintarviketeollisuusliiton pitämässä kannattavuusseurantatilastossa. Viimeisin tilasto osoittaa, että elintarviketeollisuuden liikevaihto, -voitto ja -tulos ovat viime vuosien aikana olleet kasvavia ja edelleen kasvavat. Kokonaisuutena myös pk-yritykset ovat säilyttäneet asemansa ja lukumääränsä Suomen elintarviketaloudessa melko hyvin, vaikka yritystoiminnan lopettaminen on yleisempää kuin suurilla yrityksillä. Lopettaneiden tilalle on syntynyt uusia yrityksiä. Moni nykyään hyvin menestynyt keskisuuri yritys on aloittanut kasvunsa tai toimintansa juuri viimeisen 15 vuoden aikana. Tästä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Baco Oy, Bioferme Oy, Domretor Oy, Finnspring Oy, Härmäfood Oy, Juustoportti Oy, Kokkikartano Oy, Kuopion Kalatukku Oy, Lihaniekka Oy, Pramia Oy, Pommerherkku Oy, Puljonki Oy,Riitan Herkku Oy ja Weissi Oy. Yritykset ovat tuoneet tunnettujen tuoteryhmien kyllästetyille markkinoille onnistuneesti omia tuotemuunnoksiaan, kuten Metripizza, kaura- ja bifidojogurtit, mozzarellajuusto, perunalimppu, murot, pullotettu vesi sekä jopa appelsiinituoremehu ja alkoholijuomat. Osa yrityksistä on keskittynyt palvelemaan suuria yrityksiä ja suurtalouksia, joista esimerkkeinä on hampurilaissämpylöiden ja kaalikääryleiden sekä puolivalmisteiden valmistus elintarviketeollisuudelle sekä ruoka-annostuotteiden valmistus Finnairille. Tilastotietojen mukaan suuret elintarvikeyritykset saavuttavat Suomessa keskimäärin euron työntekijäkohtaisen liikevaihdon ja niiden käyttökateprosentti vaihtelee 3 10 %:n välillä. Keskisuurten yritysten saavuttama työntekijäkohtainen keskimääräinen liikevaihto on euroa. Se vaihtelee yrityskohtaisesti eurosta euroon. Käyttökate on vastaavasti 1 20 %. Pienten alle 10 hengen elintarvikeyritysten työntekijäkohtainen liikevaihto vaihtelee eurosta euroon. Pk-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa ja jopa ylittää suuryritysten taloudelliset tunnusluvut. Tulevaisuutta vaikea ennustaa Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. On kuitenkin todennäköistä, että pk-yritykset säilyttävät ryhmänä asemansa Suomen elintarviketa- Mikä on pk-yritys? Pienen ja keskisuuren yrityksen työntekijämäärä on enintään 250 henkilöä, liikevaihto enintään 40 miljoonaa euroa sekä tase enintään 27 miljoonaa euroa. Jos jokin edellä mainituista kriteereistä ylittyy, yritys luokitellaan suureksi yritykseksi. Pk-yritysryhmän sisällä yritykset luokitellaan vielä keskisuuriksi ja pieniksi sekä mikrokokoisiksi sen mukaan, onko työntekijöiden määrä yli vai alle 50 vai alle 10 henkilöä. Edellisten lisäksi on vielä maataloussidonnainen yritysluokittelu. Yrityksellä tulee olla tällöin liiketoiminnallinen yhteys maatalouteen, ja työntekijöitä saa olla enintään 5 henkilöä. Luokituksella määritetään yritysten kelpoisuutta kansalliselle ja EU-tukirahastojen tuille sekä mahdollisten tukien suuruusprosenttia. loudessa vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suuret yritykset. Pk-yritysten rooli ja merkitys suurille yrityksille kasvaa, kun suuret yritykset edelleen virtaviivaistavat tuotantojaan. Ei ole mahdotonta, että pk-yritykset ovat elintarviketalouden selkeästi työllistävin ryhmä tulevaisuudessa, vaikka suuret yritykset hoitavat jatkossakin suurimman osan Suomen elintarviketuotannosta nykyaikaisin prosessilinjoin. Elintarviketalouden suurimpia muutoksia ja samalla haasteita ovat globaalin kilpailun lisääntyminen ja kaupan rakenteen ja ihmisten kulutuskäyttäytymisen muuttuminen. Muutokset ovat yhtä haasteellisia molemmille yritysryhmille ja tarjoavat yhä uusia mahdollisuuksia niille pk-yrityksille, joilla on herkät korvat kuunnella asiakkaiden toiveita ja taitoa muuttaa ne liiketoimikseen. Antti Väliaho Toimitusjohtaja Foodwest Oy Tilastona käytetty suurten yritysten osalta Elintarvike - teollisuus liiton ja pk-yritysten osalta Foodwest Oy:n keräämää ja ylläpitämää tilastoa. Kehittyvä Elintarvike

12 Pirjo Huhtakangas Yritysviestinnässä ei on/off-nappulaa Teema Yritysviestintä ei onnistu pelkillä kampanjoilla, sillä pelkkä olemassaolo on viesti. Yrityksestä kertoo jo se, miten asiakasta palvellaan puhelimessa. Hill and Knowlton Finland Oy:n toimitusjohtajaa Tarja Jussilaa ihmetyttää se, että monen yrityksen toimitusjohtaja uskoo vielä nykyäänkin yrityksen voivan tiedottaa kampanjanluonteisesti. Viestinnässä ei ole on/offnappulaa. Koko henkilöstö rakentaa viestintää, vaikka viestinnän ohjat pitää olla alan ammattilaisen käsissä. Jussilan mukaan eri toimialoittain on yksittäisiä yrityksiä, jotka hoitavat koko viestinnän hyvin verkkoviestintöineen. Jokaisella toimialalla on myös yksittäisiä yrityksiä, jotka eivät ymmärrä viestinnän merkitystä. Missä valovoimaiset elintarvikealan puhemiehet? Jussila kaipaa elintarvikealalle valovoimaisia puhemiehiä, vaikuttavia ihmisiä, jotka viestivät selkeästi ja menevät omilla housuillaan tuleen. Onko heitä? Ketään ei tule heti mieleen, ellei mukaan lasketa julkkiskokkeja. Elintarvikeyritysten pitäisi näkyä ja kuulua. Enhalua kuulla vain ruoan turvallisuudesta, vaan myös nauttia siitä. Elintarvikealan tiedotusorganisaatiot tekevätkin upeaa työtä rajallisin resurssein, kuten Leipätiedotus ja Maito ja terveys, Jussila kehuu. Toisaalta elintarviketeollisuus hoitaa viestinnän keskimäärin hyvin, mutta perinteinen mainostaminen ei riitä. Tarvitaan uusia markkinointikeinoja, jotta tuote alkaisi elää kuluttajan päässä. Tässä auttaa yhteistyö muiden yritysten ja asiantuntijatahojen kanssa. 12 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Kuluttajien luottamus ja asema markkinoilla pitää ansaita. Olen aidosti ylpeä ruokaviikoista. Onnistuneita tuotelanseerauksiakin on: niitä, joissa tuotteesta tulee ilmiö. Henkilökohtaisesti pidän panimoalan pakkausuudistuksesta. Hankalat muovikorit ovat vaihtuneet kannettaviin pahvipakkauksiin: sikspäkkeihin ja mäyräkoiriin, Jussila kiittää. Terveysvaikutteiset tuotteet ovat toisenlaisia. Niitäkin on lanseerattu onnistuneesti, mutta siinä ei ole onnistuttu niin hyvin, kuin olisi pitänyt. Jussilan mielestä elintarvikeala oli tässä tapauksessa 2 3 vuotta edellä kuluttajia ja lainsäädäntöä. Seuraava trendi oma ravitsemusneuvoja? Jussilan mukaan henkilökohtaiset jumppavalmentajat näyttävät olevan joarkipäivän ilmiö. Nyt ihmiset haluavat henkilökohtaisen ravitsemusneuvojan. Tuleeko siitä seuraavamuotiaalto? Tänä päivänä oman ravitsemusneuvojan asiakkaiden yhteinen nimittäjä ei ole laihduttaminen, vaan ravintoremontti, jotta jaksaisi paremmin. Nämä ihmiset eivät ole sairaita, vaikka heillä saattaakin olla pieniä terveyspulmia. Viestinnässäkin haetaan suoraa kasvokontaktia. Avoimuus, suunnitelmallisuus ja jatkuvuus ovat avainsanoja. Pitää tehdä pitkän aikavälin viestintäsuunnitelmia kiireenkin keskellä. Tuote ei ole enää viestinnän kohde, vaan konseptointi tuotteen ympärillä. Elintarvikeyritys ei saa rasittaa kuluttajia, vaan tarjota heille tietoa sopivasti. Hyvä esimerkki on Fazerin Puikula-kilpailu: tuote on saatu elämään kuluttajakilpailun kautta. Viestintäammattilaiset johtoryhmään Viestintä on hyvin monitahoinen asia. Se on tuote- ja imagomarkkinointia, ulkoista ja sisäistä tiedottamista, pörssitiedottamista, asiakaspalvelua, mainontaa jne. Jussilan mielestä yrityksen viestintäammattilaisen oikea paikka on yrityksen johtoryhmässä, sillä viestintää on vaikea toteuttaa, ellei ole toiminnan ytimessä. Sormituntumani on, että aika monessa yrityksessä viestintä nähdään edelleen tukitoimintona. Toisaalta viestintäammattilaisella pitää olla myös annettavaa yrityksensä johtoryhmätyöskentelyssä, Jussila tähdentää. Hänen mielestään viestinnän ammattilaisen koulutustausta voi olla monenkirjava, kunhan on hyvä kielen ja mielellään useamman kielen taju. Muuten hänellä voi olla melkein mikä tahansa koulutus. Kauppatieteellinen koulutus auttaa ymmärtämään liiketoimintaa. Kun on kyse suhdetoiminnasta ja vaikuttamisesta, valtiotiede on hyvä koulutuspohja. Myös juridiikkaa tarvitaan viestinnässä, mutta viestinnän kieli ei saa olla juridista. Hyvä viestijä on analyyttinen, sujuvasanainen ja -kynäinen ja osaa napata oikeista asioista kiinni: oivaltaa asioita, Jussila kiteyttää. Myymäläkampanjat näkyvät katukuvassa Tuotemarkkinoinnissa on nyt menossa myymälämainonnan buumi. Kyse ei ole enää perinteisestä hyllynpäätykampanjoinnista, vaan tuotemainonta näkyy koko kauppakeskuksessa tai seutukunnalla. Minimissään tämä mainonta voi olla vaikkapa Koko yrityselämä on muuttunut, mutta on vaarallista tehdä viestintää kvartaaliajattelulla; viestintää pitää suunnitella pidemmällä aikajänteellä, Tarja Jussila painottaa. lasten jalkapallojoukkueen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuotetta kaupataan yhteistyökumppanin kanssa, sillä ihmiset uskovat ammattilaisiin. Viimeisen 15 vuoden aikana uudet tekniset välineet ovat nopeuttaneet viestintää. Uutiset ovat uutisia heti ja yhtä aikaa eri maissa. Globaali uutisointi tuo viestintään uutta särmää. Koko yrityselämä on muuttunut, mutta on vaarallista tehdä viestintää kvartaaliajattelulla. Viestintää pitää suunnitella pidemmällä aikajänteellä, Jussila painottaa. Verkkoviestintä vielä lapsenkengissä Hänen mielestään yritysten verkkoviestintä on vielä lapsenkengissä. Kotivisuilla pitää pureutua suoraan asiaan niin, että ajantasainen tieto löytyy helposti. Kotisivujen pitää heijastaa yrityksen arvomaailmaa ja yrityskuvaa. Asiatiedon lisäksi sivuilla saa olla jatkuu

13 Onko aikaa vai ei? Kolumni Viime aikojen uutiset kuuluttavat työn tuottavuuden lisäämisen välttämättömyyttä. Monien talouden keskustelijoiden ihailema ajattelu tuntuu kulkevan niin, että tuottavuus kasvaa, kun työntekijä istuu tiukasti yksin pöytänsä ääressä tehden koko ajan töitä. Kääntäen ajatellen tuottavuus lisääntyy, kun tauot poistuvat, työpäivä pitenee ja kommunikaatio vähenee. Aivot siis vaan yksinään jatkuvaan kokopäivätyöhön ilman häiriöitä, niin johan paranee! Onko näin? Aivojen kuormittuessa niiden käsittelykyky vähenee. Stressi iskee, eikä tehdyksi saa senkään vertaa. Kun vielä pomo hengittää niskaan ja vaatii tuottavuutta, alkaa sairasloma olla lähellä eikä tuottavuuden kasvusta voi puhua päinvastoin. Ajatteluun ja tuottavaan työhön tarvitaan aikaa. Aivot vaativat toimiakseen monipuolisesti kuormitusta ja lepoa. Uusien innovaatioiden tekemiseksi tarvitaan rauhallista tilaa ja aikaa sekä kump- paneita, sparraajia, jotka kehittävät ideaa yhdessä. Parhaimmillaan uuden tekeminen on eräänlaista kollektiivista luovaa laiskuutta, jossa uuden monimutkaisenkin innovaation eri palaset loksahtavat kohdalleen. Tämä luova laiskuus on tuttua taiteilijoille. Heidän työnsä on rankkaa voi joutua istumaan tuntikausia pöydän ääressä ja tuijottamaan ulos ilman, että näennäisesti tapahtuu yhtään mitään. Aivot kuitenkin toimivat, uusi teos hahmottuu ja jo seuraavana päivänä alkaa tapahtua. Samoin käy nukkuessa, lenkillä, rentoutuessa. Aivojen saadessa levätä ne yllättäen alkavat työstää käynnissä olevia asioita ja tulosta syntyy, vaikka näyttää siltä, että lorvitaan. Näin ei kvartaalitaloudessa usein tapahdu. Kolmen kuukauden jaksoissa elävä, nopeita tuloksia vaativa ja niiden vähäisyydestä johtuen taas uuden, tällä kertaa syysorganisaation, rakentava johtaja pysyy ehkä itse pallillaan, mutta alaisten keskuudessa vellova epätietoisuus ja epävarmuus tulevasta johtavat innovaatioiden vähentymiseen. Ja aivotoiminta keskittyy toimimaan jälleen uusien rutiinien mukaan: tuottamaan uusia raportteja siitä, kuinka tuottavuus on uuden organisaation myötä kasvanut. Luovan laiskuuden ja jopa näennäisen joutenolon salliva johtaja saa palkakseen luotettavia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä, jotka tietävät oman arvonsa ja tuntevat vastuunsa. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, eivätkä he ole hakeutumassa kilpailijalle töihin. Nämä työntekijät myös tuottavat pitkällä aikavälillä eniten. Ihmisille työssä annettu tila, aika ja resurssit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Saadaan uusia entistä kehittyneempiä tuotteita, tehokkaampia organisaatioita, omistajille todellista voittoa ja ennen kaikkea hyvin voivia ihmisiä. Mika Vanne, Yrittäjä, PsM Winesense Oy hauskojakin elementtejä, mutta ei liikaa tietoa. Kotisivut ovat yritysten tärkeimpiä käyntikortteja, mutta kenelle ne on tehty? Kävijät ovat hyvin erilaisia: sijoittajia, kuluttajia, toimittajia, opiskelijoita jne. Monessa elintarvikeyrityksessä ajatellaan, että tehdään kotisivut kerralla kuntoon. Sivustoja joudutaan kuitenkin koko ajan uudistamaan, eikä tämä saisi olla kustannuskysymys. Pörssiyhtiöillä kotisivut ovat laajat, mutta kaikkien yritysten kotisivuilta pitää löytyä vähintään yhteystiedot. Muu riippuu siitä, mitä kohderyhmiä halutaan tavoittaa. Toimittajan työtä helpottaa, jos kotisivuilta löytyvät yrityksen eri toimintojen vastuuhenkilöt, perus- ja taustatiedot sekä kuvapankki. Sähköisen viestinnän lisääntymisestä huolimatta Tarja Jussila uskoo painettuun sanaan ja kuvaan. On vaikea kuvitella maailmaa ilman printtimediaa. Kehittyvä Elintarvike

14 Seppo Heiskanen Uusia haasteita tuotekehitykseen Teema Useimmat elintarviketeollisuuden yritysjohtajat vannovat edelleen T&K -toiminnan tärkeyden nimeen. Myös sieltä on otettu löysät pois. Panostus ei ole 1970-luvun lopun jälkeen kasvanut, mutta teho on noussut ja tulokset parantuneet. 14 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Elintarvikkeiden tuotekehitys kohdistuu joko tuotteeseen, sen ainesosiin, valmistusprosessiin tai pakkaukseen. Ainakin prosessien ja uusien ainesosien kehittämisen lähtökohtana on yleensä tutkimus. Viime vuosien esimerkit ovat osoittaneet, että edelleen useimpien todellisten uutuuksien ja menestysten takana on prosessin kehittäminen tai uuden ainesosan tuottaminen ja hyödyntäminen. Näin on saatu myös tuloksia, joita on mahdollista suojata patenteilla tai muilla oikeuksilla ja turvata vuosiksi etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä monet elintarviketeollisuuden alat olivat hyvin suojattuja kansainväliseltä kilpailulta. Tämä paransi mahdollisuuksia pitkäjänteiseen tuotekehitykseen ja mittavaan tutkimuslähtöiseen panostukseen varsinkin toimialoilla, joissa kotimainenkin kilpailu oli vähäistä. Viimeisten vuosien kehitys elintarvikealalla ei ole suosinut tuotekehityksen lisäämistä. Kaupan merkkien osuus valikoimassa ja markkinaosuuksissa on kasvanut. Niiden valmistaminen on joillekin yrityksille tuottoisaa. Kehittämiseen ei yleensä kuitenkaan liity suuria innovaatioita, lähinnä vain kopiointia. Alhainen hintataso ei myöskään juuri tuo kassavirtaa, joka mahdollistaisi uusien tuotteiden kehittämisen. Uusien tuotteiden hinnoittelu niiden kaikki kehityskustannukset kattavaksi johtaa helposti vanhoihin tuotteisiin nähden liian suureen hintaeroon ja vähäiseen kysyntään. T&K -toimintaa voi siirtyä ulkomaille Suomen kannalta huolestuttava piirre onyritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen, ulkomaisen elintarvikekonsernin osaksi. Vaikka tuotanto säilyisikin Suomessa, tutkimus ja tavoitteellisempi kehitystyö tuskin tapahtuvat enää Suomessa. Yritykset eivät tarvitse samalla tavalla suomalaisia osaajia kuin ennen. Keksinnöt ja todelliset uutuudet tulevatmuualta. Yrityksen toimintatapa on muuttunut yhä enemmän markkinalähtöiseksi. Tämä on johtanut siihen, että T&K -toiminta on tuotu useissa yrityksessä yritysjohto- ja tuotantoyhteydestä lähemmäs markkinointiorganisaatiota. Markkinoilla pysyminen edellyttää usein runsasta uutuustarjontaa ja nopeutta. Se on merkinnyt pienten muutosten politiikan ja me too - lähtöisyyden korostumista. Elintarvikeyrityksissä tuotekehitys on organisoitu pääosin kolmella tavalla. Isoimmissa yrityksissä on oma T&K osasto, joka usein raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Toisessa mallissa tuotekehitys toimii osana markkinointi- tai myyntiorganisaatiota. Perinteisessä mallissa tuotekehitys on osa tuotantoa ja markkinointi osana myyntiä. Tapojen paremmuuden vertailu on vaikeaa. Suomi yhä Euroopan kärkitasoa Suomalainen elintarviketeollisuus on edelleen aktiivinen tuotekehitykseen panostaja. Se käyttää nykyisin vuosittain noin 2,5 %jalostusarvostaan tutkimus- ja kehitystoimintaan ja työllistää näissä tehtävissä lähes 800 henkilöä. Suhteellisesti summa on Euroopan kärkitasoa., eikä sitä juuri voi kasvattaa. Kilpailukykyä ei voi heikentää T&K:hon suhteettomasti sijoittamalla. Pienen maan ja yrityskoon vuoksi rahamäärä jää kuitenkin vain reiluun 50 miljoonaan euroon. Monet ulkomaiset suuret yritykset jo yksinään käyttävät T&K -toimintaan moninkertaisen rahamäärän. Tuotekehityksen lähtökohta pohjaa yleensä yrityksen raaka-aineosaamiseen ja käytettävissä tai kehitettävissä oleviin prosesseihin. Tavoitteena olevan tuotteen painotukset muuttuvat markkinoiden myötä. Elintarviketeollisuusliiton järjestämän Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun voittajatuotteiden tarkastelussa tämä näkyy erittäin hyvin (taulukko). Tuotteen ominaisuuksista terveysnäkökohdat ja terveysvaikutteisuus ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden ajan monien uutuuksien tärkeimmäksi Ensimmäisen (v. 1988) Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun voittajassa Paahtoaisti a la Atriassa korostui käyttömukavuus. Tuote oli uranuurtaja valmiiksi maustettujen pataan sellaisenaan pantavien lihavalmisteiden myöhemmin jatkuneessa voittokulussa. kehittämistavoitteeksi. USA:ssa ja eräissä Euroopan maissa tätä kehitystä ovat tukeneet uudet ruokavaliovillitykset. Muun muassa USA:ssa viime vuoden uutuuksista lähes kolmasosa liittyy vähän hiilihydraatteja sisältävän low carb -ruokavalion toteuttamiseen. Suomessa painopiste on ollut vähärasvaisissa tuotteissa tai yleensä energiasisällön vähentämisessä. Nouseva lihavuuskeskustelu tukenee tätä kehityslinjaa. Pakkausinnovaatioita odotettavissa edelleen Tuotekehityksen viime vuosien toinen tärkeä tavoite liittyy tuotteen käyttömukavuuden lisäämiseen. Viime vuosina erityisesti useat onnistuneet pakkausuudistukset ovat tähdänneet tähän. Säilyvyyden parantaminen prosessi- tai pakkaustekniikkaa kehittämällä oli välillä jo taakse jäänyt vaihe. Pakkausten kehittyminen ns. aktiivisiksi tai jopa älykkäiksi nostanee säilyvyyden parantamisen pian jälleen uuteen kiinnostavaan vaiheeseen. Kolmas ja aina tärkeä kehittämistavoite tähtää aistittavan laadun parantamiseen. Hyvä maku, rakenne ja ulkonäkö ovat välttämättömiä tuotteen menestymiselle kokeilua pitempään. Entistä harvemmin se on pelkästään kehitystyön päätavoite, vaan liittyy osana muihin kehittämistavoitteisiin. Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun menestyjien ryhmässä ei juuri ole ollut tuotteita, jotka erityisesti tähtäisivät vanhenevan väestön tarpeisiin. Voi kuitenkin ennakoida tämän kohderyhmän ja varsinkin vanhenemisen estämisen esimerkiksi hapettumisen estoaineita (mm. marjojen yms. antioksidantit) hyödyntämällä olevan tulevia terveysvaikutteisten tuotteiden menestyjiä. Tuotekehityksen tavoitetilana voitaneen silti pitää tuotetta, joka vastaa kuluttajan vielä tiedostomattomaan tarpeeseen. Kännykän kehittämisessä on tässä tavoitteessa monissa kohdin onnistuttu. Aika näyttää milloin ensimmäisen kerran elintarvikkeissa. Seppo Heiskanen Johtaja Elintarviketeollisuusliitto

15 Primulan Artesaani leipäsarja on harvoja Vuoden Suomalainen Elintarvikekilpailun menestyjiä (v. 2002), jossa aistittava laatu on ollut voiton peruste. Myös teknologinen paluu vanhaan toi tyylipisteitä. Laktoosittoman kevytmaitojuoman voiton (2002) perusteena oli ennen kaikkea suurelle erityisryhmälle sopivuus ja näin myös terveysvaikutteisuus. Voiton takana oli teknologialtaan uusi prosessi. Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun voittajat ja voiton tärkein peruste 1988 Paahtopaisti a la Atria TLK-Ryhmä Käyttömukavuus 1989 Kirjolohikalantiini Kariniemi Oy Raaka-aineen hyödyntäminen, prosessi 1990 Kariniemen kalkkunat sarja, Kariniemi Oy Raaka-aineen hyödyntäminen, keveys 1991 vk Savusilakkapala Lyylin Kala Oy Käyttömukavuus (tuote + pakkaus) 1991 sk Mustaherukkasorbettiainekset, Kuivamaito Oy 1992 vk Mikrokeittosarja, Jalostaja (Van den Berg Foods) Prosessin kehittäminen, aistittava laatu Käyttömukavuus 1992 sk O Pollo -sarja Broilertalo Oy Raaka-aineen hyödyntäminen, keveys 1993 vk Bifisoft -jogurtti Juustoportti Oy Terveellisyys, aistittava laatu 1993 sk Bel Ami -kasvirasva-tuorejuusto, Raision margariini Terveellisyys, keveys 1995 vk Marinetti -jauhelihapihvi Atria Oyj Aistittava laatu 1995 sk Punakaalivuoka Saarioinen Oy Aistittava laatu 1997 vk Ruisleipäaines Helsingin Mylly Oy Käyttömukavuus, aistittava laatu 1997 sk Kauramakaroni Melia Oy Terveellisyys 1999 vk Hillomarjat Pakkasmarja Oy Käyttömukavuus, aistittava laatu 1999 sk Kariniemen broileripihvit ja -suikaleet, Broilertalo Oy 2000 Kuikanpesä -ruisvohveli Atimaa tuotanto Oy Kekripyörykkä -punajuurilihapulla (sk) Saarioinen Oy Belette-kevytlevite Raision margariini Kirjolohifilee -keittoainekset, Chips Abp Allryte -suklaapatukka Vaasan & Vaasan Oy Kiegu -marjalikööri PeltoHermannin viinitila (vk = vähittäiskauppatuote, sk = suurkeittiötuote) Raaka-aineen hyödyntäminen, aistittava laatu Käyttömukavuus Raaka-aineen hyödyntäminen, aistittava laatu Terveellisyys, keveys Käyttömukavuus Terveellisyys Aistittava laatu 2001 Elovena Hetkipuuroainekset, Melia Oy Luolamies -juustosarja Hautaniemen Kotijuustola Oy Kauraryynimakkara Jokken Kebab Ky Rela -jäätelö Ingman Foods Oy Evolus -maitojuoma Valio Oy Runsaskuituiset pastat Melia Oy Käyttömukavuus Aistittava laatu Aistittava laatu Terveellisyys Terveysvaikutteisuus Terveellisyys 2002 Artesaani -leipäsarja Primula Oy Aistittava laatu Paimen -vuohenmaitovalkohomejuusto, Vuohilaakson tila Herra Snellmanin kastikkeet Oy Snellman Ab Golden Smoothie -jäätelöt Ingman Foods Oy Laktoositon kevytmaitojuoma Valio Oy Raaka-aineen hyödyntäminen, aistittava laatu Aistittava laatu Aistittava laatu Terveysvaikutteisuus 2003 Birkkalan speltit Birkkalan tila Raaka-aineen monipuolinen hyödyntäminen Polar 5 % -juusto Valio Oy Ahti-silakat Felix Abba Oy Pullataikina Myllyn Paras Oy Hyvää Päivää -vihreä -teejuoma, Oy Sinebrychoff Ab Kariniemen kalkkunat (sk) HK Ruokatalo Oyj 2004 Sydänystävä pellavainen -moniviljasarja, Melia Oy Marja Puree -sarja Pakkasmarja Oy 3 %:n leikkelemakkarasarja Pouttu Oy Pirkka perhekeitot Snellman Oy Hedelmämaitojuomat Valio Oy Terveellisyys, keveys Raaka-aineen hyödyntäminen Käyttömukavuus Terveellisyys Raaka-aineen monipuolinen hyödyntäminen, aistittava laatu Terveellisyys, käyttömukavuus, Terveellisyys, aistittava laatu Terveellisyys, aistittava laatu Käyttömukavuus Terveellisyys, aistittava laatu

16 Aimo Jussila Vähittäiskauppa elää valikoimajaksoissa Teema Päivittäistavarakaupan piirissä eletään enimmäkseen neljän kuukauden valikoimajaksoissa, jotka päätetään 3 4 kuukautta etukäteen. Jos tuote on ajateltu ns. valtakunnalliseen jakeluun, valikoimapäätökset keskittyvät alle kymmenelle ketjun tai keskusliikkeen valikoimavastaavalle. Monien toimialojen kannalta tämä on toisinaan turhan kankea järjestelmä ja vaikeuttaa uutuuksien, alueellisten tuotteiden ja kausituotteiden lanseerausta. Parhaillaan sisään ajettava yhtenäinen tuotetietopankkijärjestelmä on selvä edistysaskel, sillä eri tahoille ei tarvitse täyttää omaa lomaketta. Pitkään suunnittelujänteeseen joudutaan myös, jos tuote syntyy ulkopuolisen tutkimushankkeen kautta. Se vaatii toteutuakseen merkittävän investoinnin, edellyttää kliinisiä testejä tai isoja markkinatutkimuksia. Helposti matka ideasta kaupan hyllylle vie 1,5 3 vuotta! Tuoteidea uutuuden tärkein siemen Vain muutama prosentti ideoista johtaa kaupalliseen menestykseen. Tästä syystä ideoita on oltava runsaasti, uutuuskonseptien selkeitä ja ideakarsintaa tehtävä useammassa vaiheessa, jotta lopullinen uutuus olisi riittävän laadukas päästäkseen ja pysyäkseen markkinoilla. Tuoteideoiden lähteet ovat moninaiset. Niitä tulee imeä kuluttajilta ja asiakkailta (gallupit ja asiakaspalautteet), tavaran- ja laitetoimittajilta, messuilta ja ulkomaanmatkoilta, alan lehdistä ja kirjoista, kilpailijaseurannan perusteella sekä tutkimusyhteistyökumppaneilta. Tuotekonsepti on koko kehityshankkeen selkäranka. Se voi toki 16 Kehittyvä Elintarvike 5 04 elää matkan varrella sitä mukaa, kun uutta tietoa ja taitoa syntyy, mutta parhaimmillaan tuotekonsepti pysyy pääpiirteissään samana koko ajan. Sama paperi kertoo tuotekehittäjälle oleelliset asiat ja ns. lisäarvon, jolla myyntikenttä argumentoi tuotetta kaupan portaassa ja markkinointi viestittää kuluttajalle. Kohderyhmän, jakeluteiden ja markkinahinnan määritys sekä mm. sijoittuminen kaupan hyllyssä tai massassa ovat tärkeitä asioita kirjattaviksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nämä seikat vaikuttavat tuotteen sekä pakkauksen fyysiseen suunnitteluun. Tuotekehitysprojektia viedään parhaimmillaan useana eri osaprosessina eteenpäin. Tutkimuslaitos tai oma tutkimusosasto hoitaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen. Tämän jälkeen yksi ryhmä hoitaa fyysisen tuotteen (resepti ja prosessi) sekä pakkauksen kehitystyön. Toinen ryhmä suunnittelee ja toteuttaa vaadittavan tekniikan tuotteen valmistamiseksi. Kolmas ryhmä miettii varsinaisen kaupallistamisen eli kohderyhmän, markkinahinnan, tuotenimen ja designen sekä koordinoi koko projektia. Yksi käytännön tuotekehityksen lähtökohta voi olla pakkauksen kehittäminen. Tältä alueelta löytyy paljonkin hyviä esimerkkejä. Onnistuminen perustuu esimerkiksi helppokäyttöisyyteen, uudelleensuljettavuuteen, entistä sopivampaan pakkauskokoon tai optimaalisiin läpäisyominaisuuksiin. Oikea ajoitus tärkeää Uutuuden lanseerauksen oikeasta ajoituksesta on vaikeaa löytää kristallipallosta varmaa vastausta. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, milloin jostakin muualta löydetty hyvä tuote tai uusi terveystrendi saadaan menemään läpi meillä Suomessa. Yrityksen tulisi miettiä strategiansa: haluaako se olla pioneeri eli paras ykkönen vai mieluummin ketterä kakkonen eli nopea soveltaja jollakin tuotealueella. Riittävän monta riskinkin sisältävää hyvää yritystä johtaa myös moneen onnistumiseen ja tätä kautta kasvuun ja kannattavuuden paranemiseen. Tuotteen menekin varmistamiseksi ensimmäinen kynnys on saada sija kaupan/ketjun valikoimassa. Joissakin tapauksissa kannattaa tehdä ns. rahtituotteita alihankintana toiselle tuotemerkille kaupan merkit mukaan lukien. Tällöin syntyy yleensä suurempi volyymi, mutta pienempi tuotekate. Toisaalta volyymin ja markkina-alueen kasvu sekä valmistuskustannusten pieneneminen sarjakoon kasvaessa ja yksikkökustannusten laskiessa voi johtaa hyvään lopputulokseen. Tuotteelle tarvitaan aina riittävä kuluttajaimu sen varmistamiseksi, että se saa pysyvän sijan kaupan valikoimissa. Tämä saadaan aikaan suoralla kuluttajamainonnalla, yhteismarkkinoinnilla kaupan kanssa (mediassa tai myymälässä) sekä tiedotustoiminnalla, jota varsinkin terveellisyystrendin uutuuksilla on usein tarpeen. Harva uutuus puhuu itse puolestaan. Ilman tukitoimenpiteitä ei tuotetta saada edes valikoimiin saati liikkumaan hyllystä kuluttajan kassiin ja suuhun. Kuva Linkosuo Pienikin yritys voi onnistua Vaikka tuotekehitys on usein suurten yritysten työtä, myös pienempi yritys voi menestyä tässä leikissä. Yrityksellä pitää olla sielu eli yrittäjä, joka uskoo omiin tuoteideoihinsa sekä kulkee antennit ulkona lähes kaiken aikaa. Tuotekehitykseen kannattaa hakea mm. rahoitus- ja tutkimusapua ulkopuolisilta tahoilta. Myös tuotetestejä on tarpeen tehdä matkan varrella. Keskusliikkeeltä tai eri kaupan ketjujen valikoimavastaavilta saattaa löytyä apua tuoteidean hiomiseen ja viimeistelyyn. Yritykselle sopiva volyymi saattaa olla liian pieni suuremmalle yritykselle, mutta se on valmis tuotteen markkinoijaksi. Vaihtoehtona voi olla kaupan merkki. Näissä tapauksissa tuotekehitystyö hoidetaan yhdessä ns. partnership-hengessä. Useimmat kuluttajat ovat konservatiiveja ruoan valinnassaan. Monet keskeiset, edelleen hyvin kaupaksi käyvät elintarvikkeet ovat säilyneet lähes samanlaisina vuosikymmeniä. Jos yritys haluaa säilyttää asemansa markkinoilla, se ei voi kuitenkaan koskaan jäädä jo olevien, hyvienkään tuotteiden varaan, vaan sen on aina kehitettävä uutta. Tuloksena syntyy entistä parempia, edullisempia tai kokonaan uusia tuotteita. Aimo Jussila Toimitusjohtaja Linkosuon leipomo Oy

17 Liisa Rosi Elintarviketutkimus rahoittajan näkökulmasta Rahoittajan näkökulma perustuu aina kunkin rahoittajan perustehtävään. Se voi perustua lakiin, kuten Tekesin tapauksessa. Tekesin selkeä tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä, käytännössä rahoittaa soveltavaa tutkimusta, mutta ei varsinaista perustutkimusta. Ensimmäinen yritys elintarvikealan teknologiaohjelmaksi teh tiin 1990-luvun alkupuolella, mut ta se kaatui yhteistyöhaluttomuuteen. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi muutti asentei ta niin, että 1997 käynnistyi Teke sin ensimmäinen elintarvikealalle suunnattu teknologiaohjelma Uudistuva Elintarvike. Tutkimusprojektien johtoryhmissä istui toinen toisiaan kyräileviä yritysedustajia. Eräs yritysedustaja totesi: pommeja heiteltiin. Osa tutkijoistakin oli pakotettu samaan projektiin rahoituksen voimalla, koska muutoin oma projekti olisi jäänyt rahoituksen ulkopuolelle. Kuva Tekes Panimoala suunnannäyttäjänä Muutos vuodesta 1997 on ollut valtava. Nyt tutkimusryhmät suunnittelevat yhdessä projekteja, ja yrityspuolella on rahoitettu useamman yrityksen ryhmähankkeita. Mallasketjun yritykset ovat todellisia suunnannäyttäjiä elintarvikepuolella: koko ketju tekee yhteistyössä esikilpailullista, kunnianhimoista tutkimusta, jota suunnitellaan ja koordinoidaan yritysten yhdessä omistaman Oy Panimolaboratorio Ab:n kautta. Yhteistyöllä on pitkät perinteet, joita ei ole vuodessa eikä kahdessa rakennettu. Tekesin rahoittamat yliopistojen ja tutkimuslaitosten elintarvikealaan liittyvät tutkimusprojektit ovat selkeästi suuntautuneet suurempiin kokonaisuuksiin, joissa on mukana kaksi, mutta mielellään useampia tutkimusosapuolia, ja aina yrityksiä mukana. Yritykset ovat mukana joko rahallisesti, työllä, antamalla materiaalia projektin käyttöön tai näiden yhdistelmänä. Menettelyllä pyritään varmistamaan, että rahoitettavat projektit ovat sellaisia, jotka ovat kiinnostavia yritysten näkökulmasta ja ennen kaikkea hyödynnettäviä. Hyvin suunniteltu yhteistyö kannattaa Kaikki tutkijat eivät ole kuitenkaan innostuneita yhteisprojekteihin. He ovat kokeneet ne hankaliksi, mutta joskus on ollut havaittavissa myös oman reviirin varjelua. Projekteista, joita on keskustelujen kautta saatettu yhteen, ei aina ole ollut hyviä kokemuksia. Tutkimuksen sarallakaan pakkoavioliitot eivät ole paras ja toimivin ratkaisu. Ilahduttavaa on ollut kehitys projektien suunnittelussa. Useimmat tutkimusprojektit ovat jo hakemusvaiheessa yhteisprojekteja, ja yhteydet yritysmaailmaan ovat syventyneet. Tutkimussuunnitelmien taso on noussut ja varsinkin hyödyntämissuunnitelmat ovat tarkemmin mietittyjä. Nykyisin tutkimusryhmät osaavat huomioida teollisuuden tarpeita ja suuntaavat tutkimuksia sen mukaisesti. Tutkimustulosten hyödyntämisen kannalta on ongelmallista usein se, että tutkimusprojektia seuraavat loppukäyttäjät, mutta eivät sellaiset yritykset, jotka voisivat kehittää tulosten perusteella tuotteita. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa tutkimukset, joissa kasveista eristetään terveyttä edistäviä ainesosia. Tutkimusta seuraavat yritykset, jotka haluaisivat käyttää ko. ainesosaa omissa tuotteissaan, mutta varsinaisen ainesosan tuottaminen ei istu heidän strategiaansa. Sinällään yritykset voisivat rohkeammin ehdottaa aiheita tutkijoille. Tekes mukaan Akatemian elintarvikehankkeeseen Elintarvikealan tutkimusrahoittajana Tekes pyrkii jatkossa tiiviimpään yhteistyöhön muiden alaa rahoittavien kanssa, jotta saadaan riittävän laajoja ohjelmia ja painopistealueita aikaiseksi. Yhteistyön avulla vältetään myös päällekkäisyyksiä. Suomen Akatemia valmistelee ohjelmaa, joka kohdentuu ravitsemukseen,elintarvikkeisiin ja terveyteen. Tekes on mukana valmisteluryhmässä ja ohjelman toteutuessa rahoittaa soveltavia tutkimusprojekteja. Tekesin strategian mukaisesti teknologiaohjelmissa pyritään poikkiteknologisuuteen. Lyhyenaikavälin suuri haaste on bioteknologian soveltaminen ns. perinteisiin teollisuudenaloihin, kuten elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuuteen. Bioteknologiaa on käytetty elintarvikkeiden valmistuksessa ammoisista ajoista lähtien, mutta nyt suurempaa hyötyä odotetaan löytyvän esim. tuotannonohjauksesta. Kansainvälisiä yhteistyösopimuksia Tekesin kansainvälisten toimintojen painopiste on ollut yhteistyössä USA:n ja Japanin suuntaan, joissa on solmittu mm. yhteistyösopimuksia. Parin viimeisen vuoden aikana Kiina on myös noussut voimakkaasti kartalle. Tekesin viimeisimmät toimipisteet on avattu Pekingiin ja Shanghaihin. Elintarvikealaan liittyvää kansainvälistä yhteistyötä on perinteisesti ollut Pohjoismaiden kanssa mm. Nordic Innovationcenterin (aik. Nordisk Industrifond) puitteissa sekä lisäksi kasvavassa määrin EU:n puiteohjelmien kautta. Muu kansainvälinen yhteistyö on ollut joidenkin yksittäisten tutkijoiden aktiivisuuden varassa. Varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöohjelmia ei ole ollut. Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä Suomen tutkijaresurssit ovat pienet. Liisa Rosi Teknologia-asiantuntija Tekes Rahoittajilla yhteistyöverkosto Elintarvikealalla rahoittajien kansainvälinen yhteistyö on vielä vähäistä lukuun ottamatta pohjoismaista yhteistyötä. EU:n 6:nnessa puiteohjelmassa rahoittajien välisen yhteistyön edistämiseksi on ns. ERA-NET -rahoitus. Tarkoitus on vahvistaa EU:n sisällä rahoittajatahojen (Tekesin kaltaiset organisaatiot, ministeriöt) yhteistyötä. Tekes on mukana useassa ERA-NET -projektissa, mm. elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvässä hankkeessa. Projektin tarkoituksena on kehittää malleja siihen, miten yhteistyötä rahoittajien tasolla pitäisi tehdä sekä löytää yhteisiä tutkimusaiheita elintarvikkeiden turvallisuusalueelta. Tulevaisuudessa eri maiden rahoittajat voivat esimerkiksi tehdä yhteisen ohjelman. Tässä ERA-NET -projektissa on mukana 18 maata: Pohjoismaat, UK, Hollanti, Italia, Ranska, Saksa, Belgia, Portugali, Espanja, Puola, Unkari, Kypros, Slovenia ja Turkki. Kehittyvä Elintarvike

18 Raija Ahvenainen-Rantala Haasteena kuluttajan syvällinen ymmärtäminen Isot elintarvikealan yritykset tekevät paljon töitä ymmärtääkseen kuluttajia ja hyödyntävät kerättyä kuluttajatietoa myös liiketoiminnassaan. Sen sijaan pienet yritykset ymmärtävät kuluttajaa huonosti. Kuluttajan ymmärtämisellä on kuitenkin suoranaista liiketaloudellista merkitystä,tulevaisuudessa yhä enemmän. Tutkimusprofessori Harri Luomala Vaasan yliopistosta on perehtynyt kuluttamiseen ja kuluttajakäyttäytymiseen. Hän on myös tutkinut kuluttajien kokemuksia eri kauppapaikoista. Luomalalla on myös selkeä määritelmä kuluttajakäyttäytymisestä: Yleisesti kuluttajakäyttäytymisellä ymmärretään, että se on ihmisen/ihmisryhmien fyysistä ja mentaalista toimintaa, joka liittyy tavaroiden, palveluiden ja ideoiden hankkimiseen, käyttämiseen ja niistä eroon hankkiutumiseen. Eli kuluttajakäyttäytyminen ei ole vain ostamista, niin kuin usein yksipuolisesti ajatellaan. Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu koko ajan yhteiskunnan muuttuessa. Tämän päivän kuluttaja on fiksu ja osaava, mielihyvän ja nautinnon tavoittelija, vastuuntuntoinen, sosiaalinen, yksilöllinen, joustavajamuuttuva! Puhutaan ns. postmodernista kuluttajasta, joka voi omaksua tilannekohtaisia identiteettejä. Silloin yhdessä tilanteessa havaittu käyttäytyminen saattaa muuttua arvaamattoman nopeasti toisenlaiseksi. Tänään kuluttaja voi olla eettisesti vastuullinen, huomenna ostaa halvinta. Luomalan mukaan kuluttamisessa on nähtävissä myös selviä trendejä: milleniumfobia, juurevuus, henkevyys, toisiin kosketuksen saaminen, yhdentyminen, kaiken irtiottaminen, itsensä jalostaminen, uudistuminen ja nuoruusvillitys. Asenteet kuntoon! Kuluttajan ymmärtäminen onkin todellinen haaste elintarvikkeiden tuotekehitystoiminnassa ja markkinoinnissa. Oppimista riittää erityisesti pk-sektorilla. Eräiden tutkimusten mukaan joidenkin yritysten johtajat ovat eristäytyneet asiakkaistaan. Heidän arvionsa omien asiakkaidensa ostokäyttäytymisestä vaihtelevat todellisesta tilanteesta hyvinkin paljon. Monet yritykset uskovat aidosti ja syvästi, että he tietävät, mitä heidän asiakkaansa haluavat. Tällainen asenne edustaa psykologista estettä, joka on pystyttävä voittamaan, ennen kuin todella asiakaslähtöistä tuotekehitysprosessia voidaan lähteä toteuttamaan yrityksessä: tiedämme ainoastaan kaiken -asenne on saatava kuntoon! Kuluttaja mukaan tuotek ehitykseen Todellinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on erittäin tärkeää. Se lisää yrityksen menestymisen mahdollisuuksia. Kuluttajan syvällinen ymmärtäminen lisää myös markkinoinnin osumatarkkuutta ja puhuttelevuutta. Yritys voi parantaa asemaansa osoittamalla ymmärtävänsä asiakasyritysten kuluttajia. Luomala on havainnut, että kuluttajien kallon sisäisillä asioilla on valtava voima ostopäätösten teossa. Myös sillä, mitä ja miten viestitään, on selkeä vaikutus kuluttajan tuotekokemuksiin. Kuluttaja pitäisi ottaa ajoissa ja järjestelmällisesti mukaan yrityksen tuotekehitysprosessiin. Vuorovaikutus tulisi olla erityisen intensiivistä ideoinnissa ja konseptin kehittämisessä eli tuotekehityksen alkuvaiheessa sekä tuotetestauksessa ja markkinoille viennissä eli tuotekehityksen loppuvaiheissa. Kuluttaja voidaan tuoda tuotekehitysprosessiin erilaisilla keinoilla, esimerkiksi käyttäen tutkimuksia, testejä ja palautekanavia. Näihin tarkoituksiin olemassa oleva työkalupakki on varsin laaja sisältäen mm. lomakekyselyt, haastattelut, tarkkailemisen, assosiaatiotekniikat, epäsuorat kyselytekniikat, visuaaliset tekniikat ja laboratoriokokeet. Yrityksessä tulisi kehittää myös vuorovaikutusta eri osastojen, kuten markkinoinnin ja tuotekehityksen, välillä. Asenteellisista esteistä, kuten ei tarvitse tehdä kuluttajatutkimuksia, pitäisi yrityksissä täysin luopua. Kauppapaikat charmia vai inhoa? Luomala on huolestunut myös siitä, että ostospaikkojen rakentaminen on ollut pitkän aikaa ostoskeskusten johtajien, vähittäiskauppiaiden ja palveluntarjoajien suuren huomion kohteena, mutta kuluttajanäkökulma on laiminlyöty. Tutkijat ovat yleensä itse määrittäneet ne asiat, joiden ovat olettaneet olevan tärkeitä kuluttajille. Kuluttajien omat, aidon subjektiiviset lähtökohdat eivät ole saaneet tunnustusta. Emme vieläkään oikein tiedä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten kulutusympäristöt koetaan, Luomala huokaisee. Useat tutkijat ovat havainneet kulutusympäristöjen kantavan merkityksiä. Yksilöt ovat herkkiä paikkoihin liittyville psykologisille tiloille. Itseraportoidut emotionaaliset tilat vaihtelevat eri paikoissa. Lyhyellä tähtäimellä paikan kaupallinen tehokkuus on tärkeää, mutta jos halutaan tarjota elämyksellisyyttä ja rakentaa syvä suhde kuluttajan kanssa, liikkeenjohtajien tulee sallia ympäristöjensä käytön muuhunkin kuin vain lyhytnäköiseen voitontekoon. Vain laatikkomyymälät ovat poikkeus tässä mielessä, Luomala painottaa. Lisätietoja: Tutkimusprofessori Harri Luomala, Vaasan Yliopisto, Tutkimusprofessori Harri Luomala Teema 18 Kehittyvä Elintarvike 5 04

19 EHYT -verkostossa monenlaista koulutusta Elintarvikehygienian yliopistollinen täydennyskoulutusverkosto (EHYT) on päässyt hyvin liikkeelle koulutusohjelmatarjonnassaan (kts. Kehittyvä Elintarvike 5/2003, s. 37). Ensimmäisenä yhteistyönä toteutuneesta riskinarviointikoulutuksesta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Kuluvana syksynä toteutetaan mm. laajeneva toimintaympäristö, laadunhallinta jariskianalyysi - moduulit. Eläinlääketieteen täydennyskoulutuksen kehittämiseen on perustettu eläinlääketieteen täydennyskoulutuksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on määrittää täydennyskoulutuksen tavoitteet ja painopistealueet edustamallaan tieteen alalla. Lisätietoja: Luomutuotannon kehitysnäkymät kohtalaisen hyviä Finfood Luomun Elintarviketieto Oy:llä helmi-maaliskuussa viljelijöille teetättämän puhelinkyselyn mukaan luomutuotannon jatkuminen on vuoteen 2002 nähden hieman epävarmempaa, tosin luomutiloilla suunnitellaan lähivuosien maataloustuotannon jatkamista suurin piirtein samalla tasolla kuin tavanomaisesti viljellyillä tiloilla. Luomutuottajat ovat tavanomaisen tuotannon tiloihin verrattuna jonkin verran suurempia ja tuottajat nuorempia. Luomutiloista 61 %arvioi tämän vuoden kannattavuuden vähintäänkin tyydyttäväksi, tavanomaisista viljelijöistä 53 %. Ihminen on sitä, mitä hän syö, vai onko? Erityisesti suurilla tiloilla luomutuotannon jatkuminen on vuoteen 2002 verrattuna epävarmempaa. Luopumisen syitä ovat kannattamattomuus, markkinointiongelmat, luomuehtojen tiuk keneminen, byrokratia, tarkastukset ja rikkakasviongelmat. Myös kiinnostus luomutuotantoon siirtymiseen on vähentynyt, erityisesti suurilla tiloilla. Toisaal ta maataloustuotantoa suunnitellaan jatkettavan luomutiloilla pitempään kuin tavanomaisilla tiloilla. Lisätietoja: Minna Kantén, Finfood Luomu, puh. (09) Helsingin Yliopiston Tästä puhutaan -tilaisuudessa professori Kristiina Wähälä yliopiston kemian laitokselta totesi, että olemme sitä, mitä syömme ja mitä meidän ruoansulatuskanavassa olevat bakteerit näkevät hyväksi tehdä meidän parhaaksemme. Tai ainakin näin näyttäisi olevan uusimpien tutkimustulosten valossa. Aivan viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet, että ihmisen elimistön bakteerien aineenvaihduntatuotteet kasviperäisistä fenolisista yhdisteistä ovat mielenkiintoisia ja niillä on merkittäviä biologisia, suojaavia vaikutuksia. Kuumimman tutkimuksen alla on tällä hetkellä equol-niminen fenolinen aineenvaihduntatuote, joka ennaltaehkäisee rinta- ja eturauhassyöpää. Palkokasvit ovat hyviä equolin prekursoreitten lähteitä. Valitettavaa on, että vain osalla ihmisiä on ruoansulatuselimistössään bakteereja, jotka kykenevät equolin tuottoon. Parhaillaan tutkitaan, voidaanko sopivalla dieetillä kehittää bakteerikanta sellaiseksi, että equolia muodostuisi. Toisaalta selvitetään sukututkimuksin, kuinka bakteerikanta lapselle muodostuu ja mikä on ympäristön ja elintapojen merkitys. Lisätietoja: Hygieeniset AB-keskipakopumput, kolme kokoa, max. 5,5 bar/70m³/h. Soveltuu erityisesti matalaviskoosisille nesteille. APV Finland Oy Sinikalliontie 18 A ESPOO Pumppu-uutuus APV:ltä! Erittäin kilpailukykyinen hinta! Puh: (09) , Fax (09) Kehittyvä Elintarvike

20 Irma Ryynänen Luomujalostus alkoi vasta 1990-luvulla Teema Usko ympäristöystävällisiin tuotteisiin on kannustanut luomutuotteiden kehittämiseen useana vuosikymmenenä. Aluksi tuotteet myytiin pelkkinä raaka-aineina. Vasta 1990-luvulla aloitettiin varsinainen jatkojalostustyöluomuvalvonnan kehittymisen myötä. Professori, MMT Toivo Rautavaaraa voitaneen pitää ensimmäisenä luomuguruna Suo messa. Kun hän jäi eläkkeelle Maatilahallituksen puutarhatoimiston osastopäällikön tehtävistä, hän panosti kaiken energiansa luomumarkkinoiden kehittämiseen 1970-luvulla. Rautavaara oli perustamassa Bios ry:tä, joka oli luomualan tutkijoiden ja harrastajien kohtaamispaikka. Bios ry laati IFOAMin (International Foundation for Organic Agriculture Movements, puitesääntöjen pohjalta omat tuotantoehdot, joita sopimusviljelijöiden oli noudatettava. Aiemmin luonnonmukaista tuotantoa oli arvioitu pelkästään biodynaamisen viljelyn pohjalta. Käytännön tarkastustyön suoritti kuitenkin viljelysopimukset tehnyt Bios-Tuote Oy. Yhteistyötä luotiin Suomen 4H-liittoon, joka innokkaasti otti tämänkaltaisen toiminnan ohjelmistoonsa. Tuotteet myytiin pääasiassa lähikauppoihin. Vuonna 1991 valmistui maa- ja metsätalousministeriössä luonnonmukaisen elintarviketalouden kehittämistä käsittelevä mietintö, jonka ehdotusten mukaisesti luomutuotannon kehittämistä kannatettiin. Professori Martti Markkulan johdolla toiminut komitea oli selvittänyt luomutuotannon laajuutta, markkinoita ja valvontaa. 20 Kehittyvä Elintarvike 5 04 Valvonta kehittyi Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys perustettiin vuonna Se oli alan viljelijöiden yhteinen järjestö. Yhdistys hyväksyi ensimmäiset viljelytuotantoehtonsa keväällä Pari vuotta myöhemmin ehdot laajennettiin kattamaan myös eläintuotanto ja vuotta myöhemmin elintarvikkeiden valmistus. Ensimmäinen alueellinen luomutarkastuslautakunta perustettiin Etelä-Pohjanmaalle vuonna Leppäkerttumerkki otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Ensimmäiset luomumeijerituotteet valmistuivat Limingan meijeristä syksyllä luvun alku oli tunnustelun aikaa, kun elinkeinoelämä odotti SuomenliittymistäEuroopanunionin jäseneksi. Luomutuotannon osuus kasvoi vähitellen. Varsinainen luomutuotannon läpimurto tapahtui vuonna 1995 Suomen EU-jäsenyyden myötä. Maatalouden ympäristöohjelmaan sisältynyt luomutuki, luomuviljelyn säännösten standardointi ja kuluttajien yleisen ympäristötietoisuuden lisääntymisenmyötäkasvanutluomutuotteiden kysyntä loivat edellytykset luomutuotannon nopealle laajenemiselle. Tuotekehitys kunniaan Myös pien- ja suurteollisuus alkoivat kiinnostua luomutuotteista. Hankittiin raaka-aineita ja kehitettiin luomuelintarvikkeita. Koulutus- ja kehittämisyhteistyössä oli useimmiten mukana Helsingin yliopiston Mikkelin maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Monelle jatkojalostusta harkitsevalle maanviljelijälle ja teollisuuden edustajallekin tuli tutuksi yhteistyö erikoistutkija Marita Leskisen kanssa. Työoli monivaiheista aina raaka-aineiden metsästämisestä lopputuotteen kehittämiseen saakka. Oman haasteensa tuotekehittelyyn antoivat raaka-aineiden ominaisuuksien Kuva Irma Ryynänen Tästä se jauhaminen joskus alkoi. käyttäytyminen itse tuotteessa, kaikkien tarvittavien ainesosien hankkiminen luomuna, varastointi ja pakkaaminen. Vähitellen pienyrittäjät kehittivät erilaisia hilloja ja marmeladeja. Suurteollisuus keskittyi massatuotannon suunnitteluun, esim. pakasteperunoiden ja -porkkanoiden kehittämiseen, luomuhernekeiton tai purkkipunajuurien valmistamiseen. Haasteellista oli tehdä viljelijöiden kanssa riittävästi tuotantosopimuksia, mikä takasi tietynlaisen perustuotannon. Tämä olikin melko vaativa tehtävä, koska luomuviljelyn toteuttaminen käytännössä oli vaikeaa erityisesti uusille luomuviljelijöille, jotka opettelivat luomutuotannon harjoittamista erilaisine tarkastuksineen ja käytäntöineen. Osan viljelijöistä piti palauttaa takaisin mieleensä menneen ajan viljelytavat viljelykiertoineen ja komposteineen. Neuvojen ja ohjeiden kysyminen sekä oikean tahon löytäminen oli vaikeaa jatkojalostajille. Pienyrittäjät kysyivät neuvoa lähinnä maaseutukeskuksista, jotka keskittyivät pääasiassa alkutuotannon ohjaukseen. Muita tahoja saattoivat olla kunnan terveystarkastajat, elintarviketarkastajat tai eläinlääkärit siitä riippuen, kenen toimenkuvaan tehtävät oli sisällytetty,jos he sitä aina tiesivätkään. Onneksi sitkeydellä ja peräänantamattomuudella moni jatkojalostaja sai työnsä päätökseen, joskin jälkeen päin saattoi olla jotain huomautettavaa ns. luomutarkastajalla. Huomautukset kohdistuivat enimmäkseen pakkausten tuotemerkintöihin. Valvonta selkiytyy Luomuelintarvikkeiden valmistuksen valvonta siirtyi Elintarvikevirastolle vuonna Edellisenä vuonna luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valvonta siirtyi Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle (KTTK). Kuluttajan kannalta olikin tärkeää, että koko luomuelintarvikeketjua valvotaan. Aiemmin valvonta oli kasviperäisten elintarvikkeiden osalta Elintarvikeviraston ohjauksessa osana muuta elintarvikevalvontaa ja eläinperäisten elintarvikkeiden osalta Luonnonmukaisen Viljelyn Liitolla. Luonnonmukaisesti tuo-

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (MILJ.EUR) 1-9/2002 1-9/2001 muutos-% 1-12/2001

TULOSLASKELMA (MILJ.EUR) 1-9/2002 1-9/2001 muutos-% 1-12/2001 Tulosta sivu ATRIA OYJ PÖRSSITIEDOTE 06.11.2002, klo 10.00 1(4) ATRIA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 21,2 milj.eur (21,1 milj.eur). Konsernin tulos

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 27.2.2008

Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 27.2.2008 Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007 Toimitusjohtaja 27.2.2008 Konsernin rakenne 2007 Atria Yhtymä Oyj Liikevaihto 1.272 milj. Henkilöstö 5.947 (keskimäärin) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot