Toimintaterapiaa. kotioloissa s. 12. Ruotsinkielistä ryhmätoimintaa s. 24. Omaishoitajan arkea kotona s. 8. asiaa aivovammasta 4/2013

Transkriptio

1 aivoitus asiaa aivovammasta 4/2013 Toimintaterapiaa kotioloissa s. 12 Ruotsinkielistä ryhmätoimintaa s. 24 Omaishoitajan arkea kotona s. 8

2 aivoitus Sisällys... 4/2013 Pääkirjoitus: Mielensäpahoittaja...3 Puheenjohtajan palsta: Pihvi, tappi ja efraim...4 Jokisen eväät...5 Eurooppalaista yhteistyötä...6 Turvallisesti kotona...6 Lähtee raiteilta...7 Kotoa kuntoutusta ja rakkautta...8 Arjen haasteet aivovamman jälkeen...10 Eväitä elämänhallintaan...12 Apuna ja tukena kohtalotovereille...14 Koti tavarakaaos vai viihtyisä keidas?...16 Lukutoukka...17 Ratko-palsta: Klik! Työ tuli kotiin...18 Aivoituja Etla Red...18 Terapiatarinat: Minä ja minun elämänlankani...19 Lukijaraadin satoa...19 Pieniä paloja maailmalta...20 Mitä kuuluu, aivovammapoliklinikat: HUSin ensimmäinen vuosi...21 Kokemuskouluttajat lisäoppia saamassa...22 Hyvää yötä taivasalta!...23 Ruotsinkielinen ryhmätoiminta käynnistyi Turussa Svenskspråkig gruppverksamhet inleddes i Åb Ilmoitussivut Vapaaehtoisesti-palsta: Pienistä puroista kasvaa suuri virta...53 Syysliittokokous katsoo tulevaan...54 Kymenlaakson avylaiset aktiivisina...55 Oulun Seudun Aivovammayhdistys 20 vuotta...56 Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi tapasivat...57 Varsinais-Suomen syysretki...58 Yhdistykset toimivat...58 Toimintakalenteri ja Sopeutumisvalmennuskurssi- ja lomatoiminta...62 Liitto tiedottaa...63 Aivoituksessa tänään Suomessa järjestetään toukokuussa 2015 TBI-Cahallenge-konferenssi. Eurooppalaiseen aivovamma-alan yhteistyöhön voi tutustua s. 6 Lilja Vesikko toimii aivovamman saaneen poikansa ja aivovaurion saaneen veljensä omaishoitajana. He eivät olisi näin hyvässä kunnossa, jos en pitäisi heitä kotona, hän toteaa. Lue lisää s. 8 Suuri osa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Myös Risto Savolainen kuuluu vapaa-ajallaan vammautuneiden joukkoon. Tutustu Ristoon s. 14 Aivoitus on Aivovammaliitto ry:n lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Lehteä voi myös tilata. Kustantaja: Medialootti Oy Osoitteenmuutokset: Aivovammaliitto saa automaattiset muuttuneet osoitteet Itellalta. Jos osoitteesi on salainen, ilmoita osoitteenmuutos liiton nettisivujen kautta Tee osoitteenmuutos. Tilaukset: Tilaa Aivoitus-lehti. Linkit lomakkeisiin löytyvät liiton nettisivujen etusivulta oikeasta yläkulmasta. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija: Aivovammaliitto ry Toimituksen osoite: Kumpulantie 1 A, HELSINKI Päätoimittaja: Sirkku Lindstam, sirkku.lindstam@aivovammaliitto Toimitussihteeri: Pia Warvas pia.warvas@aivovammaliitto.fi Freelancetoimittajat: Sirpa Palokari ja Sanna Leino Översättare: Åsa Öhman Ilmoitukset: Numeroon 4/2013 asti Walmos Oy Numerosta 1/2014 alkaen Medialootti Oy aivoitus.aineistot@gmail.com puh , Vuosikerta (4 numeroa) 35 euroa. Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Kannen kuva: Pia Warvas Aivoitus 2014 Teema aineistopäivä Ilmestyy 1/2014 Aivot vko 9 2/2014 Yhdistys- ja järjestötoiminta vko 22 3/2014 Vapaaehtoistoiminta vko 38 4/2014 Palvelujärjestelmät vko 49 Päämääränä parempi huominen Strävan efter en bättre morgondag 2 Aivoitus 4/13

3 pääkirjoitus Ledare Mielensäpahoittaja Syksyn pimeydessä nähtiin pilkahdusta valosta, kun Pekka Hyysalo esiintyi Sarasvuo-ohjelmassa. Hänen kokemuksensa ja tarinansa saivat isot, julkisuuden miehet Jari Sarasvuon ja Toni Wirtasen häkeltymään. Oikean elämän kova kertomus siirsi syrjään vähemmän merkittäviksi koetut tarinat. Vaan tästäkin joku ehti mielensä pahoittamaan. Ilta-Sanomista kysyttiin minultakin oliko Sarasvuon käytös ala-arvoista. Ei ollut tällä kertaa. Se oli juuri sellaista kuin lukemattomien tavallisten ihmisten käytös, kun he kohtaavat toisen ihmisen, jonka kokemus ylittää oman turvalliseksi koetun elämän sietorajat. Kynnyksen Amu Urhonen koki tahollaan, että Sarasvuo ylistämällä alisti Pekkaa ja osoitti täten toiseutta. Jos näin on, silloin ei pitäisi päästää enää yhtään vammaista, työtöntä tai poikkeavaa ihmistä haastateltaviksi. Ja kun me Aivovammaliitossakin olemme juuri kehottaneet vammautuneita lähtemään ulos kertomaan oma tarinansa, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään! Entä jos joku kokikin Urhosen asennoitumisen jopa Pekkaa alentavana käytöksenä? Kuka silloin auttaa, jos vammainen sättii toista? Mielensäpahoittaminen ei ole yhtään jalompaa, kun sitä harjoittaa vammainen ihminen. Siispä kaikki Pekat, Mikaelit, Tommit, Annikat, Sannat ja muut! Olkaa edelleen rohkeita, kertokaa tarinaanne ihmisille, terveille, sairaille, vammaisille. Teidän tarinoittenne kautta maailmassa voi jokin liikahtaa hyvään suuntaan. Sirkku Lindstam toiminnanjohtaja Gnällspikeri I höstens mörker sågs en ljusglimt då Pekka Hyysalo uppträdde i Sarasvuos program. Hans erfarenheter och berättelse fick de stora offentliga personerna Jari Sarasvuo och Toni Wirtanen att tappa fattningen. Den starka berättelsen från det verkliga livet fick andra berättelser om upplevelser att framstå som mindre betydelsefulla. Också detta fick någon att snabbt uttrycka sitt missnöje över. Ilta-Sanomat frågade även mig huruvida Sarasvuos beteende hade varit ovärdigt. Det var det inte den här gången. Beteendet var just sådant som otaliga vanliga människors då de möter en annan människa vars erfarenheter ligger utanför deras egen bekvämlighetszon. Amu Urhonen, från organisationen Tröskeln, upplevde för sin del att Sarasvuo genom sina lovord undervärderade Pekka och visade på det sättet på hans utanförskap. Om det faktiskt är på det viset ska vi inte längre intervjua någon funktionshindrad, arbetslös eller på annat sätt avvikande person. Och vi som här på Hjärnskadeförbundet explicit har uppmanat personer med funktionsnedsättningar att ta sig ut och berätta sina historier för att människorna skulle lära sig att förstå! Hur är det då om någon i sin tur upplevde att Urhonen genom sin attityd undervärderade Pekka? Vem hjälper då, om funktionshindrade klandrar varandra? Att ondgöra sig över andra är inte alls mer ädelt då en funktionshindrad person sysslar med det. Alla ni Pekkor, Mattin, Tommin, Annikor, Sannor och andra! Var fortfarande modiga, berätta era historier för människor, för friska, för sjuka och för funktionshindrade. Genom era historier kan något i världen röra sig i en god riktning. Sirkku Lindstam verksamhetsledare Tiedätkö, että... Ihminen on merkitystä etsivä eläin. Jos elämä näyttäytyy merkityksettömänä, siitä tulee pommi tähän yhteiskuntaan. Suurin osa väkivaltaa syntyy siitä, että ihminen tuntee olevansa kyvytön vaikuttamaan olosuhteisiinsa. Pirjo Honkasalo elokuvaohjaaja Sinustako AIVOITUS-lehden ilmoitushankkija? Ota yhteyttä Medialootti Oy Timo E. Karvinen puh Aivoitus 4/13 3

4 Pihvi, tappi ja efraim Olen tällä palstalla kirjoittanut monesti liittoa, yhdistyksiä ja jäseniä koskevista asioista, mutta nyt käytänkin palstan toisenlaiseen asiaan eli kertomaan, mitä aivovammajärjestökentällä tapahtuu Euroopassa. Tähän liittyy liittoakin merkittävästi koskeva seikka eli euroopanlaajuisen TBI Challenge -tapahtuman järjestäminen Helsingissä toukokuussa (TBI tulee sanoista Traumatic Brain Injury eli aivovamma, kun taas challenge tarkoittaa haastetta.) Eikä tässä vielä kaikki. Samalla viikolla TBI-tapahtuman kanssa järjestetään Helsingissä myös eurrooppalainen kuntoutustutkimukseen keskittyvä ammattilaistapahtuma EFRR (European Forum for Research in Rehabilitation). Menneenä syksynä EFRR järjestettiin Istanbulissa Turkissa ja viikon kuluttua siitä TBI-Challenge Itävallan Wienissä. Kevään 2015 tapahtumat aiotaan linkittää yhteen ja jopa niin, että ohjelmat ovat osittain yhteisiä. TBI-Challengen taustalla on verkosto nimeltä BIF (Brain Injured and Families eli aivovammaiset ja perheet). BIF on luotu yhteistyöelimeksi useille kansallisille, Aivovammaliittoa vastaaville järjestöille. BIF ei kata vielä kaikkia Euroopan maita, mutta hyvin monia kuitenkin. Aivovammayhdistystoiminta on edelleenkin niin nuorta, ettei yleisesti edes tiedetä, missä BIF:n ulkopuolisissa maissa tällainen järjestö on yleensä olemassa. Monissa maissa, esimerkiksi Britanniassa, paikallisella yhdistyksellä on jo pitkät perinteet, mutta uusien Itä-Euroopan ja Baltian maiden aivovammatoiminta on tuntematonta. Hyvissä ajoin ennen toukokuun 2015 tapahtumaa tätäkin asiaa on tarkoitus selvittää. Päämääränä on saada aikaan Helsingissä tapahtuma, johon tulee osanottajia mahdollisimman monesta maasta ja jonka osanottajat tulevat muistamaan hyvin järjestettynä tilaisuutena. Tähän tärkeään tapahtumaan on liitossa onneksi varauduttu hyvissä ajoin. Edellinen puheenjohtaja Marjatta Pihlajamaa, on edustanut liittoa BIF:n kokouksissa, samoin hallituksen jäsen Annamaria Marttila on käynyt joissakin tapahtumissa. Nyt syyskuussa vierailukohteina olivat niin Istanbul kuin Wien, ja tarkoituksena oli tietysti saada ohjelmista ja kokousjärjestelyistä mahdollisimman paljon tietoa, että myös meillä tiedetään, mitä järjestelyissä tulee ottaa huomioon. Mukana oli myös toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam, jolle työnsä puolesta lankeaa pääasiallinen järjestelyvastuu. Aivoitus varmaan kertoo tapahtumasta ja järjestelyistä vielä moneen kertaan Kuten mekin hyvin tiedämme, aivovammayhdistysten toiminta on alkanut niin meillä kuin muuallakin paikallisista tarpeista. Vuosien mittaan toimintaa on kehitetty omista lähtökohdista ja omin voimin. Nyt on oikea aika kurkistaa, mitä muissa maissa on tapahtunut ja tapahtuu. Kun yhteistyö muiden maiden kanssa kehittyy, niin aivan varmasti sieltä oppii jotakin uutta ja hyödyllistä, asioita, joiden avulla mekin pystymme kehittämään toimintaamme entistä enemmän vammaistyön parantamiseksi. Ja tietysti myös meillä on annettavaa muille, monessa tapauksessa varmaan jopa enemmän kuin saamme. Vapaaehtoistyö perustuu tässäkin tapauksessa yhteiseen hyvään. Ja lopuksi huumoria. Hallituksen asettama työryhmän kokouksessa todettiin, että nuo lyhenteet eli siis BIF, TBI ja EFRR ovat sen verran hankalia puhekielessä, että niille annaettiin aivan uudet, suomalaiseen suuhun sopivat lempinimet. BIF on Pihvi, TBI on Tappi ja EFRR on Efraim. Jos kuulette niitä jonkun puheessa, kuulutte sisäpiiriin. Heikki Harri puheenjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA 4 Aivoitus 4/13

5 jokisen eväät Teksti : Pia Warvas ja Sirkku Lindstam Kuvat: Pia Warvas Notkeat, tanssivat aivot Aira Samulin ja Rytmikkäät Aivosäätiö järjesti Notkeat tanssivat aivot -tapahtuman syyskuussa Mäntsälän Suurlavalla yhteistyössä Suomen Seuratanssiliitto Suselin kanssa. Tapahtumassa pohdittiin, miksi aivojen tutkimusta tarvitaan, kuinka aivot toimivat, miten niitä voi huoltaa ja miten tanssi ja musiikki vaikuttavat aivoihin. Tilaisuuden juonsi Klaus Thomasson, tanssin lomassa tietoiskuja pitivät professori Pentti Arajärvi, psykologi Pirkko Lahti ja neurologian professori Seppo Soinila. Koska kyseessä oli tanssitapahtuma, aloitettiin ja päätettiin ilta tanssien. Aluksi opeteltiin tangoa ja sen jälkeen discoiltiin sekä ihasteltiin ikinuoren Aira Samulinin ja Rytmikkäiden vauhdikkaita tanssiesityksiä. Suomen Aivosäätiö aloitti vuonna 2010 ja se pyrkii muun muassa edistämään neurotieteen tutkimusta. Aivovammaliitto oli mukana juttelemassa tanssijoiden kanssa ja jakamassa lehtiä ja esitteitä. Kuntaministeritapaaminen Soste ry järjesti jäsenjärjestöilleen mahdollisuuden tavata kuntaministeri Henna Virkkusen. Tapaamisen aiheena oli kuntien kuulumiset. Kuntaministeri Henna Virkkunen selvitti, että kuntien taloustilanne on ennakoitua rajumman taantuman vuoksi kriisiytymässä. Vielä vuosi sitten oletettiin, että kuntien talous pysyy tasapainossa, mutta näin kävikin vain kolmasosassa kunnista. Virkkunen muistuttaa, että tilanne kiristyy 2020-luvulla entisestään, kun suuret ikäluokat alkavat olla 80-vuotiaita. Kuntien tuloista lähes puolet tulee kunnallisverosta. Menoista lähes puolet kuluu sosiaali- ja terveystoimeen. Perusopetus on näiden ohella iso menoerä. Kunnille on määritelty yli 500 tehtävää ja lähes velvoitetta. Tehtävällä tarkoitetaan laissa määrättyä asiaa, esimerkiksi päivähoidon järjestämistä. Velvoite kuvailee, miten laissa määrätty asia järjestetään. Näistä sosiaali- ja terveystoimella on 200 tehtävää ja 500 velvoitetta. Kuntaministeri Henna Virkkunen kertoi kuntien huolestuttavasta taloustilanteesta Sosten jäsenjärjestöjen edustajille. Aivovammaliiton lausuntoja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysluonnokseen koskien kuljettajantutkinnon ajokoepaikkakuntia (TRAFI/2835/ /2013) Henkilöauton kuljettajatutkintoja voidaan tällä hetkellä vastaanottaa 103 paikkakunnalla ja raskaiden ajoneuvojen kokeita 40 paikkakunnalla. Jatkossa ajokoepaikkakuntia tulee olemaan 96. Lain mukaan Trafi määrää paikkakunnat, joilla kuljettajantutkinnon ajokokeita saadaan järjestää. Nykyisen määräyksen voimassaolo päättyi lokakuun alussa. Määräysluonnoksessa on analysoitu kuljettajantutkintoon liittyviä tekijöitä taloudellisista, ympäristötekijöiden sekä tutkinnon vastaanottajan kehittymisen näkökulmista. Nämä ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Vammaisjärjestönä nostamme esille myös vajaakuntoisuuden mukanaan tuomat osallistumisen rajoitteet. Vammautuneista osa joutuu lääkärin tai poliisin määräyksestä suorittamaan kuljettajakokeen osoittaakseen olevansa edelleen tai jälleen ajokykyinen. Vammautumisen myötä ovat henkilön taloudelliset olosuhteet voineet muuttua niin oleellisesti, että yleisellä tasolla vähäisiltä tuntuvien kustannusten lisääntyminen estää vammautuneelta ajokokeen suorittamisen. Vammautuneen henkilön sosiaalisten suhteiden ja yhteiskuntaan takaisin integroitumisen kannalta on erityisesti haja-asutusalueilla asuville tärkeää kyetä liikkumaan omaehtoisesti. On myös mahdollista, ettei vammautunut henkilö tarvitse liikkumisreviirikseen kovinkaan suurta aluetta, jolloin ajokokeen suorittaminen aivan vieraassa ympäristössä, suurella paikkakunnalla ei sinänsä tuo varsinaista lisäarvoa kenellekään. Ensimmäistä ajolupaansa suorittavat eivät ole ainoita kuljettajatutkintoa tarvitsevia. Aivovammaliitto ry edellyttää, että määräysluonnosta työstettäessä otetaan huomioon myös vammaisten, vajaakuntoisten ja ikääntyvien ajajien tarpeet. Heille voi matkallinen etäisyys ajokokeeseen muodostua tasa-arvoisuuden vastaisesti yhteisöstä syrjäyttäväksi tekijäksi. Aivoitus 4/13 5 jokisen eväät

6 Eurooppalaista yhteistyötä Teksti: Annamaria Marttila Aivovammaliiton iskujoukko, Marjatta Pihlajamaa, Annamaria Marttila ja Sirkku Lindstam, osallistui syyskuussa aivovammoja käsittelevään TBI-Challenge -konferenssiin Wienissä, Itävallassa. TBI- Challenge lähestyy aivovammoja nimensä mukaisesti (Traumatic Brain Injury eli traumaattinen aivovaurio) haasteena (challenge). Konferenssissa esiintyi niin lääketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisia kuin vammautuneitakin. Konferenssin monipuolisen ohjelman esityksissä aivovammoja tarkasteltiin sekä oireiden ja kuntoutuksen että perheiden, vammautuneiden ja elämänlaadun kokemusten näkökulmasta. Soveltavilta aloilta mukana olivat esitykset musiikista, maalauksesta ja eläinterapiasta aivovammakuntoutuksessa. Myös Annamaria Marttila puhui konferenssissa tutkimukseensa perustuen aivovammautuneiden kokemuksista. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin aivovammojen eurooppalaisen yhteistyöelimen Brain Injured and Families European Confederation (BIF) verkoston kokous. Myös Aivovammaliitto on BIF:n jäsen ja pyrkii sitä kautta rakentamaan aivovammayhteistyötä muiden maiden kanssa. BIF on eurooppalaisten aivovammajärjestöjen yhteenliittymä, jossa vertaillaan eri maiden toimintoja ja käytäntöjä sekä pyritään vaikuttamaan poliittisesti aivovamma-asioihin Euroopan Unionin tasolla. Joukkiomme esitteli BIF:n kokouksessa alustavan suunnitelman Helsingissä vuonna 2015 järjestettävästä TBI-Challenge -konferenssista. Lyhyesti asia päästiin esittelemään myös tämänvuotisessa konferenssissa. Suomen TBI-Challenge järjestetään toukokuuta 2015 rinnan Kuntoutustutkimuksen eurooppalaisen foorumin EFRR:n (European Forum for Research in Rehabilitation) kanssa, jonka tapahtumapäivät ovat Järjestelytoimikuntaan kuuluvat Sirkku Lindstam, Annamaria Marttila, Marjatta Pihlajamaa ja Heikki Harri Turvallisesti kotona Merja Söderholm Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi Ensihoitosymposiumissa koti- ja vapaaajan tapaturmista ja niiden ehkäisystä. Sosiaali- ja terveysministerin mukaan tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. Suurin osa tapaturmista ja onnettomuuksista sattuu kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaaajan tapaturmat ovat keskeinen kansanterveysongelma Suomessa. Niistä arvioidaan aiheutuvan neljän miljardin euron kustannukset vuodessa. Vuodessa koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa menehtyy vuosittain yli ihmistä. Kuolemaan johtavista tapaturmista kaatumisia on reilu tuhat. Määrä on suuri, sillä liikenteessä kuolee vajaat 300 ja työtapaturmissa alle 30. Suurin ansio liikenne- ja työtapaturmien laskuun on tehokas ennaltaehkäisy. Nyt on aika kääntää katse myös koti- ja vapaa-ajan turmien ennaltaehkäisyyn. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy on osa valtioneuvoston strategisia turvallisuuden edistämisen linjauksia. Vuosille sijoitetun tavoiteohjelman visiona on, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla eikä loukkaantua kotona sattuvissa onnettomuuksissa. Katse käännetään niin sisäisiin kuin ulkoisiin turvallisuutta edistäviin tekijöihin. Huomiota kiinnitetään alkoholin ja lääkkeiden käyttöön, mutta myös ympäristön ja tuotteiden turvallisuuteen panostamiseen. Erityisesti iäkkäiden ja heidän, joilla on haasteita tasapainossa ja näkökyvyssä, kannattaa kiinnittää huomioita kotonaan moniin asioihin. Liukastumisia ja kompastumisia voi Tiesitkö, että Tapaturmissa menehtyy useita vuosittain ehkäistä käyttämällä kunnollisia sisäjalkineita, poistamalla matot tai teippaamalla niiden reunat kiinni lattiaan, poistamalla tai madaltamalla kynnykset, pitämällä kulkuväylät siisteinä, luopumalla yläkaappien käytöstä sekä pitämällä liukkaalla kelillä järkeviä, mieluiten liukuestein varustettuja, kenkiä. Ennalta ehkäisy on myös rahallisesti kannattavaa. Esimerkiksi lonkkamurtuman hoito maksaa kaikkineen noin euroa, kun kenkien liukuesteet saa noin 20 eurolla ja pyöräilykypärän noin 30 eurolla. Teksti: Pia Warvas Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittain suomalaista. Työtapaturmissa sen sijaan menehtyy alle 50 joka vuosi. Suurin osa kuolemaan johtavista koti- ja vapaa-ajan turmista sattuu kaatumisten ja putoamisten seurauksena. Toiselle sijalle yltävät myrkytystapaukset. Tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. Fyysisen vamman aiheuttavia tapaturmia sattuu vuosittain yli miljoona. Näistä kotona ja vapaaajalla sattuu kolme neljäsosaa. Tapaturmista seuraa yli lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia hoitojaksoja. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen on hankkinut vain alle puolet suomalaisista. Pia Warvas Lähde: Koivunlehti-lehti 4/2013 Meillä ja maailmalla 6 Aivoitus 4/13

7 Lähtee raiteilta on nuorten palsta, joka katsoo elämää sellaisin silmin kuin miten lukijat haluavat sitä katsoa. Lähetä Raiteille lyhyitä, nasevia pikkutarinoita, runoja, kisailuja, mietteitä, kuvia, piirustuksia, levyn tai kirjan arvosteluja, ihan mitä vaan Mikään iso ei Raiteille mahdu, mutta sopivan kokoinen kyllä. Lähetä aineistosi Aivoitus-lehden aineistopäivään mennessä (löytyy tämän lehden 2. sivulta) osoitteella: Aivoitus lehti, Aivovammaliitto, Kumpulantie 1 A, Helsinki tai sähköpostilla: tiedotus@aivovammaliitto.fi. Otsikoi sähköinen viestisi Raiteille. Tehdään yhdessä kivat sivut kaikille kivoille ihmisille! Toimitus Valoa hämäryydessä Sinun minäsi rakentuu talvesta ja kesästä ja menneisyydestä. Lukemattomista esivanhemmista riippuu ulkonäkösi aina varpaitasi myöten. Kauan sitten eläneillä oli oma tapansa, oma makunsa ja oma naurunsa. Olet tietämättäsi perinyt paljon. (amerikkalainen runo) Siemen, jonka tänään kylvät, ei tuota satoa ennen huomista. Siitä syystä et ole yhtä kuin tämänhetkiset saavutuksesi. Tämänhetkisistä saavutuksistasi näkyy, millainen olet ollut. James A. Ray Kivusta Kipua pidetään yleensä kielteisenä tunteena eikä kukaan haluaisi sitä tuntea. Kipu on kuitenkin erittäin tärkeä. Se kertoo, ettei kaikki ole kunnossa. Kivun perusteella osataan yleensä hakea tarvittavaa apua. Minä kaaduin luontoretkellä ja satutin halvaantuneen käden ranteeni. Ranne ei ollut hirveän kipeä enkä mainostanut sitä muille. Kotona huomasin, että ranne oli turvonnut. Seuraavana päivänä menin lääkäriin, kun turvotusta oli vieläkin eikä käsi toiminut normaalisti. Käsi kuvattiin ja se oli murtunut. Lääkäri kysyi kättä tutkiessaan onko tuntoaisti alentunut. Luut olivat menneet väärään asentoon ja käsi piti vetää paikoilleen. En tiedä olisiko luut olleet oikeassa asennossa, jos olisin heti mennyt lääkäriin. Olen miettinyt myös itsetuntoasioita ja sitä kuinka aivovamma vaikuttaa itsetuntoon. Asia on tärkeä, koska juuri itsetunto määrittää hyvin pitkälle sen millaisena koemme elämän. Kirjoittaminen vasemmalla kädellä on hidasta joten pitää jatkaa asian miettimistä. Sanna Sinkkonen SUDOKU *** Tällaisina aikoina auttaa, kun muistaa, että tällaisia aikoja on aina ollut. Paul Harvey Aivot vaikuttavat kaikkeen Aivot vaikuttavat oikeastaan kaikkeen ja säätelevät elintoimintoja. Mielestäni kannattaisi miettiä myös muita sairauksia, joita aivovamma aiheuttaa. Aivovamman liitännäissairauksista tunnetuin on epilepsia. Luulen myös ahdistuksen olevan tavallista yleisempää, kun ei pysy kaikessa mukana eikä aina pysty vastaamaan kaikkiin normaalin elämän haasteisiin. Minulla on ollut osteopenia jo pitkään. Käpylän lääkäri sanoi, että aivovamma aiheuttaa osteoporoosia, koska se vaikeuttaa liikkumista. Minulla ei myöskään hormonitoiminta ole koskaan toiminut normaalisti eikä estrogeenin puutetta ole nähty ongelmana vaikka luusto tarvitsee sitä. Nainen 2013 *** Hattivatit kaamoksessa Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia, vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. 2. Tim. 4:3 Aivoitus 4/13 7 lähtee raiteilta

8 Kotoa kuntoutusta ja rakkautta Lilja Vesikko on aivovammautuneen poikansa ja veljensä omaishoitaja. Kahden aikuisen miehen kotihoito vaatii yksinhuoltajaäidiltä kaiken ajan ja paljon voimia, mutta se myös palkitsee. He eivät olisi näin hyvässä kunnossa, jos en pitäisi heitä kotona, Lilja toteaa. Järveläläisen Lilja Vesikon päivät ovat työntäyteisiä, toisinaan jopa vauhdikkaita. Aamutoimet venähtävät helposti kolmituntisiksi, sillä pojat, kuten hän 31-vuotiasta Aleksanteria ja 67-vuotiasta Einoa kutsuu, on pestävä, syötettävä ja puettava. Sen jälkeen on petien petaamista, pissojen siivoamista ja muita aamuisia askareita. Siinä sivussa Lilja napsauttaa pesukoneen pyörimään ja asentaa automaattikeittimen lounasta kypsyttämään. Syntyjään venäjänkarjalaisen Liljan elämässä on ollut isoja käänteitä. Hän muutti Venäjältä Suomeen 22 vuotta sitten kolmen lapsensa kanssa. Kuopuspoika Aleksanteri ehti käydä lukion ja armeijan sekä opiskella ammattikorkeakoulussa, kunnes 23-vuotiaana vammautui vakavasti auto-onnettomuudessa. Hän oli seitsemän kuukautta sairaalassa - eli maan ja taivaan välillä, varmaa ei ollut jääkö hän henkiin, tai jos jää, tuleeko hänestä vuodepotilas, Lilja kertoo. Kun Lilja toi Aleksanterin kotiin, hän oli vielä niin huonossa, että muun muassa nesteytys annettiin suonensisäisesti. Vähitellen hän vahvistui ja sitä mukaa alkoi uuttera kuntoutus, josta suurimman vastuun on koko ajan kantanut äiti. Aluksi en saanut häntä ylös sängystä, joten hänen jalkojaan piti alkaa treenata vahvemmiksi. Hankin kuntopyörän, johon sain hänet pyörätuolista siirrettyä. Nykyisin hän pystyy jo kävelemään sisällä, kun voi ottaa seinistä tukea. Ulkona liikkuminen on vielä vaikeaa. Aleksanterilla on paljon aivovammasta aiheutuvia neurologia oireita. Hän väsyy ja hermostuu herkästi, myös keskittymiskyky on rajallista. Hän nukkuisi paljon, mutta olen yrittänyt rajoittaa päiväunia, että yöllä tulisi uni. Aluksi Aleksanteri kävi kolmena päivänä viikossa kuntoutuksessa, mutta nykyisin kuntoutusta on enää kahdesti viikossa 45 minuuttia kerrallaan. Hänellä on vahva oma tahto, mutta tytöt siellä ovat taitavia ja osaavat suostutella häntä tekemään kaikenlaista. Kuntoutuskäynneistä on hänelle paljon hyötyä, mutta sitä on aivan liian vähän. Jos en kuntouttaisi häntä kotona, tästä ei tulisi yhtään mitään, Lilja toteaa. Eino ikämiehenä Suomeen Liljan veli Eino Kaartinen sai aivovaurion sairastettuaan kolmevuotiaana Lilja Vesikolla riittää kokkaamista kahdelle isolle miehelle. aivokalvontulehduksen. Hänen ei uskottu elävän kauan; ensin sanottiin, että vain viisi vuotta, sitten viisitoista mutta nyt hän on jo 67-vuotias! Äiti hoiti häntä hyvin kotona, mutta laitoksessa hän ei olisi elänyt pitkään. Kun äiti kuoli, Liljan päätti hakea Einon Suomeen välttääkseen häntä joutumasta heitteille tai huonoon laitoshoitoon. Aluksi hän asui täällä omassa asunnossaan, jossa kävin siivoamassa ja huolehtimassa hänestä. Ongelmia kuitenkin alkoi tulla, sillä hänellä on aikakäsitys sekaisin ja hän saattoi touhuta öisin kaikenlaista, mikä häiritsi talon muita asukkaita. En jaksanut vahtia häntä, joten otin hänet tänne. Eino on Aleksanteria omatoimisem- omaishoitaja 8 Aivoitus 4/13

9 pi, hän muun muassa liikkuu itsenäisesti ulkona. Molemmat miehet kokeilivat paikallisessa toimintakeskuksessa käymistä, mutta se ei onnistunut. Siellä ollaan koko ajan ryhmässä, ja se väsytti heitä. Ja kun he väsyivät, he alkoivat huutaa ja se taas häiritsi muita. Etenkin Aleksanteri on uupuessaan tai hermostuessaan hyvin äänekäs. Häiriöiden välttämiksesi hänen huoneensa kattoon on asennettu äänieristeet. Kodissa on pitänyt tehdä paljon myös muita muutoksia liikuntarajoitteiden vähentämiseksi, muun muassa matot on poistettu ja huonekalut vähennetty minimiin. Molemmilla miehillä on viihtyisät omat huoneet televisoineen ja muine tykötarpeineen. Miehet vaativat kokoaikaista hoitoa, ja Liljalla on joskus oltava silmät selässäkin, ettei havereita pääse tapahtumaan. Kun he nukkuvat, saatan käydä nopeasti kaupassa, mutta tuolloin laitan oven aina lukkoon, ettei Aleksanteri lähde omille teilleen. Pitemmiksi ajoiksi en heitä keskenään jätä, sillä heillä on taipumus tapella kahdestaan ollessaan. Kotikuntoutus tärkeää Kun Aleksanterin tasapaino kehittyi riittävästi, Liljan hankki kotiin fysioterapeutin kannustamana stepperin. Molemmilla miehillä on päivittäiset stepperitreenit, ja vaikka homma ei aina heistä olisi mieluisaa, Lilja jaksaa kannustaa. Aivovammautuneet ovat sellaisia, että he eivät tee mitään vapaaehtoisesti, heitä on pakotettava, mutta se kannattaa, hän toteaa. Vesikkojen kodista löytyy jos jonkinlaista kuntoutusvälinettä punnerruspenkistä tasapainolaitteeseen pyörätuoli ja rollaattorikin ovat varalla, mutta niitä ei enää juurikaan tarvita. Jos Lilja jostain haaveilee, se olisi kotikuntosali eli oma huone kuntoutuslaitteille. Lilja arvelee, että jossain vaiheessa Aleksanteri voisi ryhtyä opettelemaan myös tietokoneen käyttöä. Hän saattaisi hyötyä sovelletusta tietotekniikasta kuten selkokielisestä, hidasnäppäimisestä tietokoneesta. Lilja on päättänyt satsata Aleksanterin ja Einon kuntouttamiseen siitäkin huolimatta, että suurimman osan hankinnoista hän rahoittaa itse. Laitteita tarvitaan paljon enemmän, kuin niitä kustannetaan. Ei riitä, Aleksanteri Vesikko (vas) ja Eino Kaartinen ovat tyytyväisiä saadessaan asua kotona. jos laitteen saa lainaksi vaikkapa puoleksi vuodeksi, sillä niitä tarvitaan koko ajan ja joka päivä, hän korostaa. Hän on myös pohtinut, miksei Kelan tuella hankittuja laitteita voisi kierrättää. Tuolloin niiden saatavuus olisi helpompaa ja edullisempaa. Monissa vammaisten perheissä laitteet ovat käytössä vain aikansa, sillä kuntoutumisen edetessä apuvälineitä ja laitteita on uusittava. Lomilta voimia arkeen Liljan työpäivät ovat ympärivuorokautisia, fyysisesti ja henkisesti vaativia. Työnsä mielekkyyttä hän ei kuitenkaan kyseenalaista. Hän on koulutukseltaan merkonomi, mutta työuraan liittyvät suunnitelmat hän on jättänyt taakseen. Kysymykseen, miten sinä itse jaksat, Lilja vastaa: Pakko. Joskus tulee väsymys, mutta kyllä se menee sitten ohi. Yhden kerran olen ollut niin väsynyt, että pyysin tänne kunnalta apua ja sain sitä. Yleensä pyydän kotiapua noin kerran vuodessa päästäkseni silmälääkäriin tai lääkäriin. Aleksanterilla käy kahdesti viikossa avustaja, joka vie hänet pariksi tunniksi ulkoilemaan tai virkistäytymään. Se on lyhyt aika ja yleensä käytän sen ruuanlaittoon tai kaupassa käyntiin. Viime aikoina olen alkanut taistella saadakseni hänelle kokopäiväisen henkilökohtaisen avustajan. Omaishoitajana hänellä on oikeus vähintään kolmeen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukausittain. Vapaapäivät hän kerää yhteen pitempiä lomia varten. Pidän kaksi kertaa vuodessa loman, jolloin lähden pois kotoa. Saatan matkustaa etelään, tai käydä Pietarissa, Sortavalassa tai Vaasassa ystävien luona. Lomat ovat tärkeitä jaksamisen kannalta. Lomien ajaksi kotiin tulee tuttu ja hyvä hoitaja. Liljalla on myös kaksi muuta aikuista lasta, joista tytär asuu Suomessa ja poika Saksassa, lisäksi hänelle on siunaantunut jo yksi lapsenlapsi, jonka kanssa hän pitää tiiviisti yhteyttä skypellä. Miten Aleksanterille käy siinä vaiheessa, kun Lilja sinä ikäännyt ja voimasi ehtyvät? Kysymykseen ei Liljalla ole vastausta, sillä hänen filosofiaansa kuuluu päivä kerrallaan eläminen. Se aika tulee sitten kun tulee, vielä ei voi tietää, hän toteaa tyynesti. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari Aivoitus 4/13 9 omaishoitaja

10 Arjen haasteet aivovamman jälkeen kaksi tarinaa Artikkelia varten on haastateltu kahta aivovammakuntoutujaa, joiden nimet tekstissä ovat muutettuja. Kirjoittaja työskentelee psykologina kuntoutuslaitoksessa, jossa järjestetään kursseja ja kuntoutusjaksoja myös aivovammakuntoutujille. Perhearjen reseptit katosivat Arjen reseptit vain hävisivät, kertoo Merja paluustaan aivovammaan johtaneen tapahtuman jälkeen keskelle lapsiperheen arkea. Merja oli yksin kotimatkalla joutuessaan reilut kymmenen vuotta sitten liikenneonnettomuuteen. Hän katsoo nyt taaksepäin hetkiin, jolloin kotona puolison kanssa huolehdittavana oli kaksi alakouluikäistä lasta ja yksi aikuisiän kynnyksellä oleva lapsi. Merjan kokemus äitinä tilanteessa oli, että aivovamman jälkeen koko paletti meni uusiksi. Vanhoista käytännöistä ei mikään mahtunut uuteen ja kaikki tuntui kovin vaikealta. Merja puhekyky oli alussa kokonaan pois, joten kontaktin luominen perheenjäseniin oli kankeaa. Liikkumisen apuna hän käytti pyörätuolia sairaalavaiheessa. Kotona liikkumisen apuna ei ollut enää varsinaisia apuvälineitä käytössä, mutta kävelemisessä oli edelleen epävarmuutta ja tuen tarvetta. Tuntohäiriöt, näkökyvyn ongelmat ja kirjoittamisvaikeudet toivat lisää hankaluuksia arkeen. Merjaa hämmensi se, että hän oli ammatissaan osannut hallita isoja kokonaisuuksia ja hoitaa useita asioita yhtäaikaisesti. Vammautumisen jälkeen jokaista askelta ja vaihetta piti miettiä erikseen. Merja muistelee laittaneensa pienimpiä lapsia kouluun kantaen vaatekappaleita eteiseen yksi kerrallaan, sillä säätilan ja sopivien vaateparsien yhtälön ratkaisemisen oli kovin työlästä. Ehjä kuori Merjalle piirtyy vammautumisensa jälkeisiltä vuosilta esimerkkinä mieleen innostumisensa ryhtyä leipomaan. Mielestäni toimin kuten aina ennenkin, mutta tuotoksista kypsyi kivikovia, Merja muistelee. Aiemmin kotiaskareet olivat sujuneet luontevasti, mutta nyt ei mikään tahtonut onnistua. Merja toteaa yrittäneensä ajatella positiivisesti. Jäipähän ainakin pullantuoksu leijumaan kotiin ja koiralle vedessä mehukkaammiksi uitetut pullat kelpasivat, hän tiivistää. Päätös opetella sinnikkäästi toimimaan vaihe kannatti. Sisukkuus kantoi yli vaikeiden kohtien arjessa ja myös sosiaalisissa kohtaamisissa. Merja kertoo liikkumisensa ja puheen tuottamisen sujuvoituneen alun tilanteesta ja hän kuvaa ulospäin näyttäneensä ehjältä. Arjessa esiintyi hyvältä näyttävästä kuoresta huolimatta hankaluuksia. Muistaminen ja keskittyminen takkuili ja laskutoimitukset olivat vaikeita. Puheessa oli vielä epäselvyyttä. Merja kokee, että hänen väsymystään ja vaikeuksiaan arjen hallinnassa oli toisten vaikeaa ymmärtää. Hän toteaa viestin olleen, että sinähän olet aina kotona, joten miten niiden kotiasioiden hoitaminen niin vaikeaa voi olla. Merja kertoo kokeneensa voimakkaasti ulkoapäin tulevaa arviointia ja arvostelua. Lähiverkoston merkitys Perhe sai Merjan mukaan kodin hoitoon perhetyöntekijöiden apua, mutta hän korostaa, että ihmiset ympärillä olisivat voineet tukea perhettä paremmin. Merjan kokemus oli, että hänen kuviteltiin pystyvän hyvin hoitamaan perhearkea, vaikka todellisuudessa otteen ja vastuullisen roolin pitäminen oli vaikeaa. Merjan korviin kantautui lausahduksia: Merja kyllä pärjää. Lähiverkoston puuttuminen jäi kalvamaan Merjan mieltä etenkin lasten kannalta. Lapsille olisi Merjan mukaan ollut tärkeää kavereiden yhteydenpito ja sosiaalisesta ympäristöstä tuleva huomiointi. Merja näkee lastensa halunneen ylläpitää aiemman kaltaista mielikuvaa äidistä ja sitä kuvaa ei sopinut värittämään aivovamma, johon liittyviä asioita hävettiin. Arkuutta tai jotain muuta, mutta sosiaalinen tuki jäi vähäiseksi, Merja toteaa. Keinoja perheen tilannetta ja tarpeita kuulevan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tuen lisäämiseen olisi hänen mukaansa aikanaan kaivattu enemmän. Arjen haasteet 10 Aivoitus 4/13

11 Voimien äärirajoilla Yksin puurtaminen on tuttua myös voimiensa äärirajoilla sinnitelleelle Birgitille, joka vammautui tapaturmassa seitsemän vuotta sitten. Birgit oli toiminut yrittäjänä useamman vuosikymmenen vastuullisella alalla, johon kuului paljon asiakaspalvelua. Hän kertoo olleensa kutsumusammatissaan ja nauttineensa työstään. Birgit muistelee, että lääkärien kanssa keskusteltiin tapaturman jälkeen jaksamistilanteesta, mutta hänen katsottiin toipuneen jälkioireistossa todetusta aivoverenvuodosta riittävästi. Sairauslomalla hän oli kaksi kuukautta. Työhön paluuta pyrittiin järjestämään aluksi kevennetysti. Birgit sanoo palanneensa nopeasti kokoaikaiseen työskentelyyn, koska omien aikataulujen ja asiakkaiden palveluiden muovaaminen aiheutti ylimääräistä stressiä. Hän kertoo panostaneensa kaiken energiansa työhön siten, että kaikki omat harrastukset ja myös työn ulkopuoliset ihmissuhteet jäivät vähäisiksi. Yksin asuminen mahdollisti kaiken mahdollisen työltä jäävän ajan käyttämisen nukkumiseen ja työpäivistä palautumiseen. Läheiset näkivät vain osia siitä miten Birgit työstään ja arjestaan selviytyi. Lähipiiriä oli käynyt häntä sairaalassa katsomassa, mutta kenelläkään ei ollut välittynyt tietoa tapaturman jälkiseurauksista. Miten olisin voinut kertoa, kun itsellänikään ei ollut tietoa siitä mitä minulle oikein oli tapahtunut!, toteaa Birgit. Pientä näytelmää Birgit kertoo, että hän unohteli työssään aiemmin rutiiniluonteisia työvaiheita ja kirjasi kalenteriinsa väärin aikoja, joiden ajatteli menneen oikein. Birgitin tsemppaamisen ansiosta virheet eivät tulleet esiin ja hän ehti korjata ne ajoissa. Työstä ei kuulunut valituksia ja selviytymistaistelu jatkui pitkään. Birgit kertoo nukkuneensa pienimmätkin hetket istuallaan työtehtävien lomassa ja jatkaa, toimintani oli koko ajan pientä näytelmää. Hän toteaa jaksaneensa huomioida asiakkaita, mutta ei omaa jaksamistaan. Birgit kertoo kokeneensa kyllä itsensä jatkuvasti riittämättömäksi ja jaksamattomaksi arjen ja työn vaatimuksille. Vasta pari vuotta sitten, viisi vuotta tapaturman jälkeen, Birgit hakeutui ja pääsi ystäviensä kannustamana aivojen tarkempiin kuvantamistutkimuksiin ja terveydenhuollon kontakteihin, joiden kautta aivovamman jälkitilaan liittyvä kokonaistilanne ja Birgitin mukana kulkenut oireisto alkoi hahmottua. Lupa olla sitä mitä on Birgit ja Merja kertovat läheisten antaneen heille usein palautetta ja turhautuneena sanoneen, että sinä et kuuntele mitä sinulle puhutaan, mikä on tuntunut pahalta. Tiedostan nyt, että minun on vaikeaa keskittyä, ymmärtää ja saada tallennettua mieleeni asioita niin kuin tavallisesti odotetaan, sanoo Birgit. Merja kertoo joskus vain myötäilevänsä joo, joo, vaikka ei hahmottaisikaan kuulemastaan juuri mitään. Toisinaan hän kertoo sanovansa suoraan keskustelukumppanille, että vamma vaikeuttaa kuullun ymmärtämistä, mutta sanoo myös, että aina en jaksa perustella vammani kautta. Nyt seitsemän vuotta vammautumisensa jälkeen Birgit kokee olevansa valmiimpi kertomaan läheisilleen omasta tilanteestaan. Selkeyttä Birgit kokee saaneensa tilanteeseensa osallistuessaan kurssille, johon on kuulunut keskusteluja sekä vertaisten että eri ammattiryhmiä edustavien asiantuntijoiden kanssa. Birgit on saanut tietoa ja jäsennystä sille mitä hänen päänsä sisällä on tapaturmatilanteessa ja sen jälkeen tapahtunut ja mitä merkitystä sillä kaikella on ollut hänen arki- ja työselviytymisensä kannalta. Birgit kertoo alkaneensa sulatella ja käsitellä näitä asioita vauhdilla ja toteaa näkevänsä runsaasti unia tilanteestaan ja tapahtuneista asioista. Myös tunteet nousevat herkästi pintaan. Birgit tiivistää Merjan tapaan oman positiivisen asennoitumisensa kantaneen vaikeina aikoina. Hän on läpikäynyt pitkän tien rakentaen mielekkäitä sisältöjä nykyiseen elämäntilanteeseensa. Birgit toteaa oman tilanteensa käsittelemisen ja tiedon saamisen kautta olevan helpottavaa, kun saa luvan olla sitä mitä on ja voi myöntää itselleenkin, ettei kiusallaan hukkaa tavaroita ja unohtele keskusteluiden sisältöjä. Tuen tarvetta silti edelleen on ja saadun tiedon sulattelu vie aikaa. Birgit kertoo ymmärtävänsä vasta nyt, että on oikeutetusti jäänyt eläkkeelle. Kokoaikaisella eläkkeellä hän on ollut nyt kaksi vuotta. Hän toteaa tunteneensa tähän saakka jossain määrin syyllisyyttä siitä, että jäi pois työelämästä. Uuden polun löytäminen Merja arvioi kokemuksiaan taaksepäin ikään kuin uudelleen syntymisenä omaan elämäänsä. Merja toteaa, ettei reitti ole enää sama, vaan hän on löytänyt todella hyvän uuden polun. Henkisesti raskaita vaiheita on Merjan mukaan matkan varrelle mahtunut. Hälläväliä asennetta ei Merjan mukaan voi ottaa. Hän kuvaa mielialansa laskevan herkästi heti, jos ei liiku ja sano itselleen, että nyt pitää aloittaa. Lastenlasten Merja kertoo olevan oikeita vitamiinipommeja. Mieluisissakin asioissa täytyy tosin Merjan mukaan muistaa jaksamisen rajoja ja oman kuormittumisen herkkyyttä. Viestin hän pyrkii ujuttamaan hienovaraisesti myös läheisille. Lopuksi Neuropsykologisten oireiden eli myös Birgitin että Merjan kohtaamien arjen hallintaa ja sujuvuutta hankaloittavien oireiden, väsyvyyden ja kuormittuvuuden selvittäminen aivovamman jälkeen sekä vammautuneelle itselleen että lähipiirille on tärkeää. Näin voidaan ehkäistä tai ainakin lievittää psyykkisiä seurannaisongelmia ja helpottaa yleistä elämänhallintaa. Neuropsykologisen oireiston tutkiminen on usein aivovamman jälkeisissä terveydenhuollon kontakteissa osa työhön tai opintoihin palaamisen ja kuntoutusedellytysten sekä ajoterveyden arviointia. Yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattu kuntoutus eri muodoissaan voi osaltaan auttaa lievittämään tiettyjä oireita. Kuntoutus voi olla suoraa harjoittamista, mutta yhtä tärkeää on helpottaa psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämäselviytymistä. Merkityksellistä jokaisen vammautuneen ja hänen läheistensä kannalta on löytää keinoja, joiden kaut- Aivoitus 4/13 11 Arjen haasteet

12 ta selviydytään oireiden ja toimintakyvyn muutosten kanssa moninaisista arjen vaatimuksista. Sekä vammautuneen että perheen ja muiden läheisten tuen tarvetta olisi hyvä kuulla myös ajan kuluessa, koska oireet, ongelmat ja vuorovaikutuksen tulehtuminen voivat tulla esiin, korostua ja kärjistyä arjessa vasta myöhemmin. Mistä apua ja tukea? Vammautuneeseen ja hänen tilanteeseensa suhtautuminen voi helposti ohjautua harhaan läheisten tai muiden ihmisten omista näkemyksistä lähtevien tulkintojen kautta. Aloittamisen vaikeudet, väsyvyys ja jaksamisen vaihtelu päivästä ja tilanteesta toiseen voidaan tulkita herkästi pelkästään omasta tahdosta ja motivaatiosta riippuvaiseksi. Vammautuneen voidaan olettaa käyttävän tilannettaan hyödykseen. Vanhemman otteen lipeäminen ja väsyminen voi avata tilaisuuden jälkikasvun omaohjaukselle hyvässä ja huonossakin mielessä. Koetut vaikeudet ja jaksamattomuus voivat lamauttaa, mutta myös saada ihmisen lisäämään omia ponnis- herättää, vaan ihmisen pitää oivaltaa toimintakykyynsä tulleet muutokset ja rajoitukset itse. Toimintaterapia on kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Tavoitteena on saada asiakas oppimaan, minkälainen hän on toimijana ja miten hankalien asioiden hoitamiseen luodaan uusia toimintastrategioita. Elämänhallinnan rakentaminen aloitetaan kartoittamalla ongelmat. Haastetta voi olla itsestään huolehtitelujaan ja sinnittelyään äärimmilleen. Nämä tilanteet ovat otollisia lisäämään väärinymmärryksiä, konflikteja ja vähemmän tervettä vuorovaikutusta. Virhetulkinnat tai tilanteen ja muutosten kohtaamisen ahdistavuus saattaa johtaa toisen väheksymiseen, mikä helposti laskee mielialaa ja voi johtaa toimintakyvyn heikentymiseen entisestään. Voimia syövässä tilanteessa tuen tarve on suuri ja kysymyksiä voi herätä paljon. Onko minun vain taisteltava pelkojen tai jatkuvan syyllistämisen kanssa? Keneen voin luottaa ja kuka pitää puoliani? Voiko tavoitteena olla oman itseni, toimintakykyni, elämäni ja tunteideni takaisin saaminen? Miten voin irrottautua riittävästi menneestä ja olla murehtimatta liiaksi tulevaa? Kenen puoleen voin kääntyä taloudellisten pulmien tai epätietoisuuden kanssa? Vammautuneelle ja hänen lähipiirilleen tieto tarpeen tullen hyödynnettävistä tuki- ja apukeinoista sekä yhteiskunnan taholta että lähiverkostosta on hyvin merkityksellistä. Kuunteleminen ja välittäminen tai käytännön avut ja neuvot voivat lievittää huolta ja auttaa jaksamaan. Tavat ja valmiudet vuorovaikutuslukkojen aukaisemiseen tai jumiutuneen tilanteen käsittelemiseen vaihtelevat ihmisestä ja tilanteesta riippuen. Toiselle luonteva ja helpottava keino ei aina sovellu toiselle. Avun pyytäminen tai vastaanottaminen voi tuntua aluksi mahdottomalta ajatuksin kyllä tämä tästä ja pystynhän minä itsekin. Aina omasta aktiivisuudestakaan huolimatta tarkoituksenmukaiset keinot oman tilanteen helpottamiseksi tai selkeytymiseksi eivät syystä tai toisesta löydy kovin helposti. Tapahtuneen ja kaiken siihen kytkeytyvän sulattaminen sekä epävarmuuden ja epäselvien asioiden kohtaaminen vaatii luonnollisesti voimavaroja. Oman tilanteen, muutosten ja oireiden sekä niiden merkityksen tiedostaminen on tavallisesti tärkeä lähtökohta, jotta muutoksia voidaan ymmärtää ja tulla niiden kanssa paremmin sinuiksi. Sekä itselle että toisille asetettavien vaatimusten ja odotusten käsitteleminen ja muovaaminen tarkoituksenmukaisiksi tuo usein helpotusta jaksamiseen. Marika Kumpuniemi, psykologi Kuntoutuskeskus Kankaanpää Eväitä elämänhallintaan Kari Löytönen työskentelee kotikäyntejä tekevänä toimintaterapeuttina Varsinais-Suomen alueella. Löytösen asiakkaat ovat pääasiassa aivovamman saaneita henkilöitä, joilla arjen haasteet johtuvat pääosin kognitiivisten valmiuksien ja taitojen ongelmista. Tyypillisenä työpäivänä lähden kotoa kello 9, ajan päivän aikana keskimäärin noin 100 kilometriä ja käyn kolmen asiakkaan luona, kertoo toimintaterapeutti Kari Löytönen. Löytönen työskentelee pelkästään asiakkaiden kotona, sillä toimintakyvyn ongelmat ovat sidoksissa omaan toimintaympäristöön. Lisäksi jokaisen elämäntilanne on erilainen. Löytönen toteaa, että toimintaterapiassa keskitytään aivan erilaisiin asioihin silloin, jos asiakkaana on alle 30-vuotias, hyvässä parisuhteessa oleva mies kuin silloin, jos asiakas on neljän lapsen yksinhuoltajaisä. Elämäntilanne ja ympäristö asettavat suurimmat haasteet vamman jälkeiselle elämälle. Löytönen kuvailee, että tyypillistä aivovamman saaneelle henkilölle on alkuvaiheessa oiretiedostuksen puute. Kun sairaalasta pääsee kotiin, kokee ihminen usein olevansa täysin ennallaan. Oiretiedostusta ei voi väkisin Toimintaterapiaa kotona 12 Aivoitus 4/13

13 misessa, kodin kunnossapidossa tai vapaa-ajan vietossa. Kun haasteet on kirjattu, luodaan realistinen tavoite, johon terapialla pyritään. Oiretiedostusta voidaan herätellä esimerkiksi tekemällä ruokaa. Ensiksi suunnitellaan ja jälkikäteen arvioidaan suunnitelman toteutumisaste. Asiakas saattaa huomata, että kokkailussa menikin oletettua kauemmin ja paloipa ruoka hieman pohjaankin. Seuraavaksi mietimme syitä, miksi kaikki ei sujunutkaan entiseen malliin. Lopuksi etsimme keinoja, miten ruoanlaitto saataisiin sujuvammaksi vastaisuudessa. Jos suurin ongelma on aloitekyvyttömyys, voidaan toimintaterapiassa laatia lukujärjestys viikon toimista. Jos ongelmana on työn ja harrastusten menettämisen myötä jäänyt tyhjyys, etsitään päiviin korvaavaa sisältöä, jolla voi rytmittää päivät ja viikot. Tärkeää on löytää mielekästä tekemistä myös kodin ulkopuolelta, sillä kotiinsa linnoittautuvalle alkaa helposti tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle. Monessa mukana Haastatteluviikon aikana Löytösen päivät ovat kuluneet moninaisissa tehtävissä. Olemme tehneet asiakkaiden kanssa hevosaitausta, opetelleet pyykkihuoltoa, etsineet keinoja jaksaa hoitaa lapsia ärähtelemättä heille, suunnitelleet toiminnan ja levon rytmittämistä sekä keskustelleet puolisoiden kanssa, miten toisen aivovamma on hyvä ottaa huomioon arjen askareissa. Olemme miettineet, että mitkä ovat vammautuneen henkilön tehtävät kotona ja mitoittaneet niitä niin, että hän jaksaa sovitut tehtävät hoitaa. Usein asiakkaan kanssa harjoitellaan myös asiointia kodin ulkopuolella esimerkiksi kaupoissa ja virastoissa. Esimerkiksi kaupassa käydessä ostoslista kannattaa laatia niin, että ostokset kirjoitetaan lapulle siinä järjestyksessä kuin ne kaupasta löytyvät. Tämä vaatii myös oman kaupan pohjapiirroksen opettelua. Toimintaterapeutti Kari Löytönen. Uusia haasteita tuo mukanaan, jos kaupassa muutetaan hyllyjärjestystä. Muutoksen ei tarvitse olla suurikaan, jolloin kerran opittu toimintapa on opeteltava uudelleen. Eli vaikka toimintaterapia keskittyy kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, harjoitellaan myös yksittäisiä asioita. Kerran opittua ja hyväksi havaittua hyödynnetään muissakin toimissa. Jos ruoanlaittoon suunniteltu ja harjoiteltu strategia on toimiva, sitä hyödynnetään myös pyykinpesussa. Toimintaterapeutti siis venyy moneksi. Onneksi toimintaterapeutin ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija, vaan oleellista on etsiä eri asioista yhdessä tietoa ja opettella yhdessä asiakkaalle tärkeitä toimintoja. Teksti ja kuva: Pia Warvas Kari Löytönen kertoo, että hänen käy antamassa kotona toimintaterapiaa samalle asiakkaalle keskimäärin kertaa. Tämän jälkeen arvioidaan onko lisäkäynneille tarvetta. Yksi käyntikerta kestää 1-1,5 tuntia. Toisaalta asiakkaisiin kuuluu heitäkin, joiden luona käydään säännöllisesti useamman vuoden ajan. Kun arki muuttuu - tulee esimerkiksi eroja, solmitaan parisuhde tai syntyy lapsia - tarvitaan usein uusia keinoja hallita muuttunutta tilannetta. Aivoitus 4/13 13 Toimintaterapiaa kotona

14 Apuna ja tukena kohtalotovereille Elokuun 9. päivänä vuonna 2008 noin kello 14, viimeisenä kesälomapäivänään, Risto Savolainen oli remontoimassa Savonlinnassa perheen kakkosasunnon kattoa. Hän istui hajareisin harjanteella ja ruuvasi kiinni viimeisiä ruuveja. Seuraava muistikuva on neljän viikon päästä. 4,5 metrin ilmalento alas ja sitä seuraavat viikot jäävät ikuisesti hämärän peittoon. Olen ehkä horjahtanut tai sitten minulle on tullut huimauskohtaus, sillä olin työskennellyt pitkään pää alaspäin, Risto Savolainen pohtii. Turvaköysikin oli piippuun kiinnitetty ja katon purkuvaiheessa se oli ollut käytössä, mutta remontin loppumetreillä köysi oli tuntunut tarpeettomalta. Koska sekä loma että remontti olivat loppumassa, oli pihaa siivottu. Kaikki rakennusjätteet olivat putoamiskohdan liepeillä. Oli onni onnettomuudessa, ettei lento katolta päättynyt rakennusmateriaalien päälle. Onnea oli siinäkin, ettei hän horjahtanut toiseen suuntaan, sillä siellä olisi vastassa ollut pihakiveys pehmeän nurmikon sijaan. Ambulanssihelikopteri vei Savolaisen Savonlinnan keskussairaalaan, jossa todettiin, ettei siellä voi tehdä miehen hyväksi mitään. Matka jatkui Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan ja sieltä kolmen päivän kuluttua kotikulmille Turun yliopistolliseen 53-vuotias Risto Savolainen on syntyisin Kokemäenjoen rantamaisemista. Nykyisin hän asuu Maskussa. Taustaltaan hän on matemaatikko ja tietotekniikan ammattilainen, joka työskenteli ennen vammautumistaan tietotekniikan asiantuntijatehtävissä. Perheeseen kuuluu vaimo sekä 25-vuotias Roni ja 20-vuotias Jaro. Veera-tytär menehtyi liikenneonnettomuudessa 15-vuotiaana kolme vuotta ennen Savolaisen vammautumista. Sisältöä elämään tuo perheen ja järjestötoiminnan lisäksi Bichon frisé rotuiset koirat. Vammautuminen kotona 14 Aivoitus 4/13

15 Koska ja miten vamma tapahtui? la n. klo sairaalaan. Diagnoosiksi tuli murtunut vasen ranne, olkapään hermovaurio, vasemmanpuoleinen halvaus sekä diffuusi-aksonivaurio ja iso verenvuoto aivojen keskisyvissä osissa. Uudelleen oppimista Savolainen oli kolme viikkoa teho-osastolla ja oli ensivaiheessa täysin autettava. Vasta tehohoitojakson jälkeen uskallettiin luvata, että hän jäisi eloon. Kaikki puhumista lukuun ottamatta piti opetella uudelleen. Lisäksi vasen puoleni oli täysin toimintakyvytön pari kuukautta. Savolainen kuvailee, että tehohoidon jälkeen omasta mielestään suurimmat ongelmat olivat halvauksen lisäksi kaksoiskuvat. Myöhemmin tajusin, ettei näin toki ollut. Alkuvaiheessa fyysiset oireet olivat kuitenkin helpoiten ymmärrettävissä ja hahmotettavissa. Hän kertoo, että paljon muutakin oli muuttunut. Oli muistihäiriöitä, puheen epäselvyyttä, väsyvyyttä, mielialan alavireisyyttä, harkitsemattomuutta, madaltunut ärsytyskynnys ja hatara suuntavaisto. Nämä ovat yleisiä aivovamman saaneilla henkilöillä. Toiminnanohjauksen puutteina havaitsin, etten voinut keskittyä kuin yhteen asiaan kerrallaan. Kokonaisuuksien huomioon ottaminen ei sujunut lainkaan. Lisäksi toipumisen alkumetreillä oli vaikeuksia ilmaista ajatuksiaan, toiminta oli aiempaa hitaampaa niin fyysisesti kuin henkisestikin, eikä tasapainokaan ollut kunnossa. Positiivista oli kuitenkin, ettei kipuja ei edes päänsärkyä ollut lainkaan. Oiretiedostuksen herättelyä Minulla oli älytön hinku palata töihin. Ajattelin, että heti, kun ei tarvitse istua enää pyörätuolissa, on kaikki kunnossa. Soittelin esimiehelleni ja kerroin halusta palata työelämään. Hän käski minun ottaa rauhallisesti. Puolen vuoden päästä yritin jälleen ehdottaa työhön paluuta, mutta sitä ei pidetty vieläkään hyvänä ajatuksena. Savolainen kertoo, että vuoden päästä hän pääsi osa-aikaiseen työkokeiluun entiselle työpaikalleen. En ymmärtänyt, että miksi, sillä olinhan tehnyt työtäni jo vuosia. Aluksi en myöskään huomannut toimintakyvyssäni sen kummempia muutoksia kuin mitä nyt en kävellyt ihan entiseen tapaan. Hän kertoo tehneensä kuukauden ajan nelipäiväistä viikkoa. Myöhemmin hän on ymmärtänyt, ettei hänelle oikeastaan annettu tuona aikana mitään varsinaisia työtehtäviä. Työpaikalla oli juuri ollut organisaatiouudistus, joten Savolainen uskoi näin saavansa perehtyä rauhassa uuteen toimintatapaan. Kuvittelin itse pärjääväni työssäni hyvin. Työkaverinikin olivat todella lojaaleja. Insure-kuntoutuksessa neuropsykologi pyysi lupaa soittaa esimiehelleni, johon tietysti suostuin. Vasta nyt esimies sai suoraan sanottua, mitä mieltä hän oli mahdollisuuksistani jatkaa työssäni. Pikkuhiljaa aloin itsekin valaistua ja ymmärtää, että saamani aivovamma vaikuttaa toimintakykyyni koko loppuelämäni ajan. Pari viikkoa ihmettelin yötä päivää, että tämmöinenkö minä nyt olen. Jäin sairauslomalle vuodeksi ja sen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle helmikuussa Elämä jatkuu Kun pääsin eläkkeelle, alkoi mielialani muuttua hyväksyväksi. Olen vuosien varrella sisäistänyt mihin pystyn ja mihin en. Toki vieläkin tulee vastaan seikkoja, joihin kuvittelen kykeneväni, mutta en sitten kykenekään. Savolainen uskoo, että oiretiedostuksen ja hyväksymisen nopeaan käynnistymiseen vaikuttaa hänen matemaatikkotaustansa. Sen myötä konkreettisesti ymmärrän, että jos kaavasta puuttuu jotakin, vaikuttaa se lopputulokseen. Matemaatikkona sisäistän, että toimintakyky on rakennettava kaavan jäljellä olevista osista. Eläkepäätöksen myötä hän löysi yhdistystoiminnan. Olin kuullut Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksestä jo aiemmin, mutta mukaan lähdin vasta joidenkin kuukausien päästä. Tuntui ja tuntuu - hyvältä, että yhdistystoiminnan myötä voin auttaa kohtalontovereitani. Nykyään hän toimii paitsi yhdistyksen puheenjohtajana, myös Aivovammaliiton vertaistukihenkilönä ja kokemuskouluttajana. Nyt, kun eläkkeellä on aikaa, haluan olla apuna ja tukena muille. Pääsen käyttämään työelämässä omaksumiani vahvuuksia vapaaehtoistoimijana. Aivovammasta kuntoutumisessa olennaista on sopeutua ja löytää elämään uutta sisältöä. Teksti: Pia Warvas Kuvat: Pia Warvas, Risto Savolaisen albumista Aivoitus 4/13 15 Vammautuminen kotona

16 Koti tavarakaaos vai viihtyisä keidas? Stressitutkijat ovat havainneet, että yksi eniten ihmisiä stressaavista asioista on niin sanottu arjen hässäkkä. Arjen hässäkkä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tavarat ovat jatkuvasti hukassa, ympärillä on liian paljon melua tai että joudumme hajottamaan tarkkaavaisuuttamme useaan asiaan yhtä aikaa. Hässäkän taltuttamisen voi aloittaa vähentämällä kodista turhaa tavaraa ja tekemällä siitä toimivan ja viihtyisän kokonaisuuden. Aloita karsimalla turhaa tavaraa Jotta kodin tavarat saisi pidettyä järjestyksessä, on ensimmäinen askel yleensä turhan tavaran vähentäminen. Ison tavararöykkiön perkaaminen voi aluksi tuntua ylivoimaiselta urakalta. Sen takia tavaran vähentäminen kannattaa aloittaa sellaisesta paikasta, jonka saa melko nopeasti käytyä läpi. Kun yhden paikan saa siistittyä, voi lopputulos innostaa helpommin jatkamaan urakkaa. Mutta mikä on turhaa tavaraa? Ne tavarat, joita et käytä tai tarvitse ja jotka vievät vain tilaa kaapeissa tai keräävät pölyä hyllyssä. Jaottele tavarat ensin eri pinoihin, kun aloitat tavaroiden vähentämisen: kierrätykseen, roskiin, talteen. Jos et osaa päättää, tarvitsetko jotain tavaraa vielä, laita se ehkä-laatikkoon. Kun ehkä-laatikko on täynnä, kirjoita laatikkoon päiväys ja vie se varastoon. Jos et seuraavaan vuoteen kaipaa laatikosta mitään, voit viedä sen suoraan kierrätykseen. Jotkut esineet ovat meille sinänsä tarpeettomia, mutta niillä on tunnearvoa. Tällaiset esineet voi tallettaa yhteen laatikkoon tai laukkuun, jos niitä ei voi pitää esillä. Säilytä vain sellaiset muistoesineet, jotka todella merkitsevät sinulle jotain. Lahjaksi saadut esineet, joita et itse halua käyttää, on parempi viedä suosiolla kierrätykseen. Järjestä tavarat ja pysäytä tavaravirta Turhan tavaran karsiminen vapauttaa yleensä sitä aina tarvittavaa kaappitilaa. Sijoita jäljelle jääneet tavarat siten, että ne löytyvät helposti ja että ne ovat siellä missä niitä eniten tarvitaan. Laita usein tarvitsemasi tavarat kaapin etualalle tai parhaimmille paikoille käden ulottuville, josta saat ne vaivatta käyttöön. Pienimmät esineet kannattaa laittaa koreihin tai laatikoihin. Laatikon päälle voi laittaa vielä lapun, joka kertoo sen sisällöstä. Muista aina käytön jälkeen palauttaa tavarat omille paikoilleen. Yritä jatkossa huolehtia siitä, että ostat tavaraa vain tarpeeseen. Käytä säästyneet rahat vaikka itsesi hemmotteluun hierojalla tai hyvään ruokaan ravintolassa. Vältä myös turhan tavaran ostamista muille. Anna lahjaksi välillä jotain muuta kuin tavaraa. Etenkin lapsiperheessä kannattaa kiinnittää huomiota tavaran määrään. Pienet lapset eivät kaipaa ympärilleen kasoittain leluja. Jos lapsellesi on kertynyt turhan paljon leluja, laita osa leluista välillä kaappiin tai varastoon tauolle. Pienen tauon jälkeen kaapista otetut lelut ovat lapselle kuin uusia. Lisää toimivuutta ja viihtyisyyttä Kun haluat lisätä oman kotisi toimivuutta, kannattaa tavaroiden vähentämisen lisäksi tarkastella kriittisesti kodin huonekalujen tarpeellisuutta. Kotia ei kannata ahtaa täyteen huonekaluja. Pidä kodissasi vain sellaiset huonekalut, joita todella tarvitset ja joista pidät. Lahjoita tai myy ylimääräiset huonekalut. Meillä saattaa olla ajatuksissamme kuva siitä, millaiselta esimerkiksi olohuone yleensä näyttää. Oman kodin sisustuksen tulisi kuitenkin olla sellainen, joka palvelee parhaiten kodin asukkaita, vaikka se poikkeaisi tavanomaisesta. Katsele kotisi huonekaluja ja niiden paikkoja uusin silmin. Jos esimerkiksi sohvapöytä vie liikaa lattiatilaa, sen voi korvata pienellä sivupöydällä, johon voi laskea lehden tai kupin. Tai jos sohvapaikat on aina vallattu, mutta nojatuolissa ei haluaisi istua kukaan, olohuone isommalla sohvalla ilman nojatuolia voisi olla parempi ratkaisu. Kodin uudelleenjärjestelemiseen ei aina tarvitse laittaa isoja summia rahaa. Kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat täynnä käyttökelpoisia ja hyviä huonekaluja. Kodin ei tarvitse myöskään näyttää sisustuslehtien kodilta ollakseen viih- aivojumppaa 16 Aivoitus 4/13

17 tyisä. Sen pitäisi olla paikka, jossa voi rauhoittua ja virkistyä. Pidä kodissasi sellaisia esineitä, jotka saavat sinut rentoutumaan ja innostumaan. Ne voivat olla mitä vain: musiikkia, viherkasveja, laiskanlinna, hyviä kirjoja, mieltä rauhoittavia kuvia. Kivinen, Ruuti ja Keränen kertovat Parasta aivoillesi kirjassa, että pelkän luontomaiseman katseleminen rentouttaa ihmisen aivoja, sydäntä ja lihaksia 5-7 minuutissa. Esimerkiksi silmiäsi hivelevä luontomaiseman kuva seinällä voi toimia rauhoittavana tekijänä kodissasi, ellei sitten ikkunastasi avaudu aito näkymä luontoon. Tavarat kiertoon Tarpeettoman tavaran voit myydä kirpputoreilla tai Huuto.netissä Kierrätyskeskukset ottavat vastaan käytettyä tavaraa. Tavaraa voit lahjoittaa myös erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Pelastusarmeijalle ja UFF:lle. Joissain kirjastoissa on ota tästä, jätä tähän hylly, jonne voi jättää tarpeetonta pientavaraa. Lasten tavaroita voi lahjoittaa esimerkiksi leikkipuistoille. teksti: Sanna Leino Lukutoukka Älä Luovuta Jori Willandt Omakustanneteos 2013 Jori Willandtin kirja kattaa yli kymmen vuotta kuntoutumista siitä päivästä lähtien, jolloin hän sai auto-onnettomuudessa aivovamman hieman ennen 17-vuotispäiväänsä. Kirjassa käydään läpi sinnikäs kuntoutumistaistelu koomassa olosta tähän päivään. Kaikki oli opeteltava uudelleen, aina puhumisesta alkaen. Riemuvoittoja olivat puheen uudelleen löytyminen, ensimmäinen pystyyn nosto, isompaan ja sitten pienempään pyörätuoliin siirtyminen, ensimmäiset askeleet kävelytelineellä, rollaattorilla, kepeillä ja lopulta ihan ilman apuvälineitä. Sisukas nuorukainen kävi aiemmin aloittamansa ammattikoulun loppuun, mutta työpaikka jäi haaveeksi. Hän opiskeli uuden ammatin hopeaseppänä. Armeijasta hänet olisi vapautettu, mutta Jori koki kunniaasiakseen armeijan harmaisiin tai nykyään maastokuvioisiin siirtymisen. Armeijaura jatkuikin aliupseerikouluun saakka. Minulta kysytään joskus, montako vuotta onnettomuudesta oli kulunut, kun tunsin olevani täysin kunnossa. Vastaan silloin, etten tiedä. En ole vielä, enkä luultavasti koskaan, sillä aivojen vauriot eivät noin vain poistu, vaikka tekisin mitä tahansa, Jori toteaa kirjan lopussa. P.S. Välillä kirja nosti kyyneleet silmiin, välillä kaarsi huulet hymyyn, välillä sai nauramaan ääneen. Mahtava lukukokemus kaikille aivovammautuneille henkilöille, heidän omaisilleen, alan ammattilaisille sekä ihan jokaiselle! TILAA ÄLÄ LUOVUTA TEOS ITSELLESI AIVOVAMMALIITOSTA! Kirjan hinta on 23 a + postikulut. Camilla Läckberg Enkelintekijä Kirjassa kerrotaan rinnakkain kolmea tarinaa luvun alkupuolella pikkuinen Dagmar joutuu kasvattilapseksi, sillä hänen äitinsä jää kiinni omien kasvattilastensa murhaamisesta ja saa lempinimen enkelintekijä. Vuoden 1974 pääsiäislauantaina katoaa Valön saarelta lastensiirtolasta yksityisen, ja kovakurisen, poikakoulun rehtorin koko perhe jäljettömiin 1-vuotiasta Ebbatyttöstä lukuun ottamatta. Nykypäivänä nyt jo aikuistunut Ebba ja hänen miehensä palaavat Valön saarelle ja ryhtyvät remontoimaan Ebban lapsuudenkotia. Sitten alkaakin tapahtua ikäviä. Miksi jollakin tuntuu olevan kaunaa Ebbaa kohtaan, sillä eihän hän 1-vuotiaana ole voinut mitenkään olla vastuussa muun perheensä katoamisesta? Poliisi Patrik Hedberg ja hänen kirjailijavaimonsa Erica Falck alkavat tahoillaan tutkia, miten menneisyys nivoutuu nykypäivään. P.S. Henkilöstä toiseen siirrytään rivakasti. Juonenkäänteet jäävät aina asiasta toiseen pompattaessa niin jännittävästi kesken, että kirjaa on vaikea laskea käsistään. Haudan takaa Anna Jansson Gummerrus Kustannus Oy 2013 Gotlantilaispoliisi Maria Wern saa ratkaistakseen 16-vuotiaan liveroolipelaajan katoamisen. Kadonneen tytön äiti on saanut aikaisemmin erittäin vakavan aivovamman jäätyään rattijuopon alle. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajanut nainen on Marian parhaan ystävän vaimo. Nainen alkaa aikanaan pohtia, että ajoiko hän turma-autoa lainkaan, vai oliko joku asettanut hänet kuskin paikalle jälkikäteen. Ennen kuin asia etenee oikeuteen, nainen surmataan. Onko murhaaja kadonneen Malva-tytön isä, vai kantaako joku muu kaunaa onnettomuuden aiheuttajalle? P.S. Lue myös juuri pokkarina ilmestynyt kaksoisteos, jossa samoissa kansissa on kaksi ensimmäistä Maria Wern -dekkaria (Anna Jansson, Gummerrus Kustannus, 2013). Vaitelias Jumala vie vielä tässä vaiheessa Kronköpingissä asuvan Maria Wernin kollegoineen tutkimaan rituaalimurhaa, jossa on selviä viitteitä Skandinaaviseen mytologiaan. Kalpeat ja kuolleet pureutuu puutarhayrittäjän aviomiehen katoamiseen. Onko mies lähtenyt vapaaehtoisesti, vai onko hänet murhattu... Aivoitus 4/13 17 lukutoukka

18 Klik! Työ tuli kotiin Kaikki täsmää: sopiva työ, passeli koulutus, motivaatio kohdallaan ja hyvä tyyppi. Tervetuloa töihin! Näinhän se rekrytointi parhaimmillaan menee. Entäpä kun työtä ja tekijää erottavat 50 porrasaskelmaa, hissistä ei ole toimistotalossa tietoakaan ja toispuoleinen halvaus rajoittaa kiipeämisen hädin tuskin kahteen rappuseen? Tai kun keskittymistä vaativaa työtä tehdään hälyisässä 20 hengen avokonttorissa, mutta tuore työntekijä herpaantuu pienimmästäkin ympärillä olevasta melusta? Hyvän, molemminpuolisen kaupan ei tarvitse kariutua työpaikan esteellisyyteen. Uusi teknologia antaa mahdollisuudet tehdä monia työtehtäviä etätyönä. Sitä onkin esitetty yhdeksi konstiksi parantaa vammaisten ihmisten työllisyyttä. Kotona tehtävällä työllä on monia etuja. Kotona puurtaja voi järjestellä aikatauluaan, ja ahertaa oman vireystilansa kannalta parhaaseen aikaan. Työmatkatkaan eivät rasita. Lisäksi Kehitämme Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ratko-projektissa ratkaisukeskeistä työyhteisövalmennusmallia. Malli edistää työnhakijan ja työtehtävien hyvää kohtaamista monimuotoisen työyhteisön vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä. Ratko. Löydä vammaisten ja osatyökykyisten osaaminen! työpaikan voi valita välimatkoista riippumatta. On aivan sama, tekeekö etätöitä naapurikorttelin firman vai toisella z pallonpuoliskolla olevan yhtiön leivissä. Kotiin on kuitenkin vaara z unohtua. kehittämistä Etätyöläinen jää helposti ilman tarpeellista tietoa ja työyhteisön ajatuksen- z vaihtoa. Kun muu työporukka porisee yhdessä kahvihuoneessa, kotoilija hörppii kuppostaan koiraa rapsuttaen. Tai työpaikan viikkokokouksessa kukaan ei muistakaan ottaa Skypeyhteyttä etätyöläiseen, vaikka tästä olisi sovittu. Jos muistiokin jää kirjoittamatta, etätyöläiseltä menee tieto sivu suun. On myös hyvä muistaa, että kaikki meistä eivät halua työskennellä yksin. Sitähän etätyö kotona usein vaatii. Monille työnantajille etätyö on myös tuntematon asia. Se herättää vielä epäilyksiä. Joissakin tapauksissa byrokratia saattaa rakentaa esteitä. Etänä suoritettavalle työkokeilulle on ollut toistaiseksi hankala saada myönteistä päätöstä TE-toimistosta. Etätyön aloittaminen edellyttää luottamusta työntekijän, työyhteisön ja työnantajan välillä. Siksi pelisäännöt on tehtävä selväksi ennen etätyön aloittamista: Kuinka varmistetaan työntekijän osaaminen? Miten perehdytys järjestetään? Miten pidetään yhteyttä? Millä tavalla työtä valvotaan ja pidetään huolta työntekijän jaksamisesta? Kuinka tietoturva taataan? Kun pelisäännöt toimivat, etätyö voi olla harppaus kohti entistä yhdenvertaisempaa työelämää. Minna Tarvainen AIVOITUJA Etla on pohdiskellut aikaisemminkin asiantuntijuutta. Vakuutuskorvausasioissa lääkäri antaa asiantuntijalausunnon, millaisen haitan vahinko on aiheuttanut ja millä todennäköisyydellä henkilön oireet ovat syy-yhteydessä vahinkoon. Syy-yhteys voi olla varma, todennäköinen tai epätodennäköinen. Asiantuntijalausunnon tulee aina tavoitella totuutta, eikä asiantuntijan tulisi yrittää vääntää asioita mihinkään suuntaan kysymys on tieteellisen asiantuntemuksen tasosta ja arvostuksesta. Vaikka lääketieteelliset asiat eivät olisi varmoja, päätös on silti tehtävä, ja päätös on juridinen toimenpide. Juridinen päätös ei voi määrätä diagnoosia, mutta se voi määrätä korvaukset. Tästä Etlan ymmärryksen mukaan korkein oikeus onkin tehnyt linjauksia, joissa korvaukset on määrätty maksettavaksi, kun oireet ovat alkaneet vahinkohetkestä, vaikka lääketieteellinen diagnoosi olisikin epäselvä. Erityistä haastetta lääketieteelliselle arvioinnille aiheuttaa psyykkiset muutokset. Julkisuudessa on kerrottu esimerkiksi lento-onnettomuuksista, joissa lentäjä ei ole saanut fyysisiä vammoja, mutta onnettomuuden kuolemanvaara ja stressi ovat saattaneet aiheuttaa pysyvänkin työkyvyttömyyden. Myös maaliikenteessä tapahtuu dramaattisia onnettomuuksia, joiden vaikutus niihinkin osallisiin, jotka eivät ole saaneet fyysisiä vammoja, saattaa olla suuri. Psyykkisten haittojen huomioiminen vakuutuslääketieteessä pitäisikin ehkä arvioida perusteellisesti. Juridisessa päätöksessä tuomarit voivat ja heidän tulee tehdä päätöksensä lääketieteellisistä epävarmuuksista riippumatta, ja juridisissa päätöksissä voidaan, ja Etlan mielestä tuleekin ottaa huomioon myös inhimillisiä tekijöitä. Tällaista itää saa nähdä kiinnostaako länttä Kunnioittaen Etla Red Vakiopalstat 18 Aivoitus 4/13

19 Terapiatarinoita Minä ja minun elämänlankani Vyöni solkeen on kiinnitetty vanhan taskukellon hopeiset vitjat. Vitjojen toisessa päässä kuparisessa lenkissä riippuu digitaalinen askelmittari. Tästä mittarista voi nähdä numeroina lähes kaikki vartalon liikkeet ja toiminnot. Vitjojen alku- ja loppupää havainnollistaa myös hyvin tekniikan ja ajan kulkua. Askelmittaria voi pitää taskussa, laukussa tai kaulassa. Vammani vuoksi minun tapauksessa se on ripustettu vitjojen päähän heilumaan. Mittari sisältää elohopeaa, joka heilahduksen aiheuttamasta voimasta pyörittää laitetta. Näyttöruudulle tulevat askeleiden lisäksi myös kuljettu matka, käytetyt kilokalorit ja poltettu rasva, minkä lisäksi laitteessa on myös kello. Jotta tulokset olisivat käyttäjänsä mukaisia, täytyy laite kalibroida eli asettaa paikoilleen käyttäjän askeleen pituus ja käyttäjän paino. Tämä kalibrointi tapahtuu laiteessa olevia näppäimiä painelemalla. Kaikki mitoitukset ovat tehdyt normaalille ihmiselle (jos nyt sellaista onkaan). Minulle tämä laite on kuitenkin ainoa tapa edes jotenkin hahmottaa ja mitata erikoisen vammani kulkua ja kehitystä. Vaikka mittarin näyttämät numerot ovat kohdallani mitä ovat, liikkeet ovat silti päivien, kuukausien ja vuosien kuluessa samanlaisia. Näin laite antaa mielestäni suuntaviivoja vartalossani tapahtuvista liikkeistä. Heiluttelen käsissä olevaa ketjua mahdollisimman paljon. Aluksi tulokset olivat vaatimattomampia, vain noin 5000 askelheilautusta vuorokaudessa. Nykyisin lähes kymmenen vuotta myöhemmin ne on jo siinä vuorokaudessa. Laitteessa olevan muistinjärjestelmän avulla voi helposti seurata viikon suorituksia taaksepäin. Heiluttelua voikin verrata ortodoksien käyttämään suitsukeastian eli keijan heiluttamiseen, tai muslimien rukousnauhan hypistelyyn. Tulosten perusteella vartaloni ja lihasten liikkeiden määrä on kyllä kasvanut, mutta suuri osa kehityksestä menee tietysti tottumuksen ja paremman heiluttelutekniikan piikkiin. Näin minä kuitenkin mittaan elämääni. Martti Isola terapiatarinat.blogspot.com Lukijaraadin satoa Jokaisen Aivoitus-lehden lukijan oli ensimmäistä kertaa osallistua lehden lukijaraatiin liiton nettisivuilla olleella kyselylomakkeella. Vastauksia tulikin oikein mukavasti, ja toivottavasti osallistutte lehden kehittämiseen jatkossakin innokkaasti. Koska vastaajia oli aiempaa runsaammin, sai ääniä yhä isompi määrä juttuja. Kun mielipiteet on ynnätty yhteen, nousi suosituimmaksi artikkeliksi Hannu Taipaleen haastattelu. Kakkossijan jakoivat Tampereen ja Oulun aivovammapoliklinikoiden esittely, aivovaurio-fi-portaalin valmistumisesta kertova juttu sekä Kirsti Tuikkasen värityskuvia esittelevä artikkeli. Kolmossijan nappasivat Tiina-Marja Pohjasen ja Pekka Tallavaaran haastattelut. Palstoista suosituin oli pääkirjoitus. Seuraavaksi eniten ääniä saivat Jokisen eväät ja Puheenjohtajan palsta. Vastaajien mielestä lehden työelämäteema tuli sopivasti esiin. Yhdistykset toimivat palstan ulkoasu-uudistusta kiiteltiin. Todettiin, rakenne selkiytyi aiempaan verrattuna ja eri paikkakunnat tulivat hyvin esiin. Oli niin monta hyvää juttua, että oli vaikea valita kolmea mielenkiintoisinta, kommentoi yksi vastaajista. Muutakin lehden kehittämiseen annettua palautetta annettiin, ja kaikki terveiset pannaan visusti korvan taakse ja otetaan esiin lehteä kehitettäessä. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin valoa ja turvallisuutta pimeyteen tuova taskulamppuavaimenperä. Onnetar suosi Tarja Laakkoa. Vastaathan jälleen Aivoitusta 4/13 koskeviin kysymyksiin! Linkki kyselylomakkeeseen tulee etusivun uutisiin heti tämän numeron ilmestyttyä! Pia Warvas Aivoitus 4/13 19 Vakiopalstat

20 Pieniä paloja maailmalta Heijastimet heilumaan Liikenneturva lanseerasi lokakuussa uuden teemapäiväperinteen, jonka tarkoituksena on muistuttaa kaikkia heijastimen käytön tärkeydestä. Päivän antina oli kehottaa ihmisiä kiinnittämään heijastimet heilumaan viimeistään nyt - ja näyttämään loistavalta Liikenneturvan tutkimuksen mukaan taajama-alueilla heijastinta käyttää 51 prosenttia liikkujista. Kaikista jalankulkijoiden kuolemantapauksista lähes puolet tapahtuu pimeällä tai hämärässä. Vuonna 2011 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 20 pimeällä tai hämärässä tapahtunutta jalankulkijoiden kuolemantapausta. Näissä kolmessa neljästä, eli 14, ei käytetty heijastinta. Vuoden pimeimpänä ajankohtana loka-tammikuussa sattui 43 % jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot painottuivat näille kuukausille. Muistathan, että heijastin kiinnitetään tienpuoleiselle sivulle. Heijastinpäivän avajaistilaisuudessa kehotettiin jokaista kävijää ottamaan heijastimen mukaansa. Älä Luovuta kirja aivovamman jälkeisestä elämästä Liittokokouksiin matkustamisesta Teksti ja kuvat: Pia Warvas Syysliittokokous on onnellisesti ohi ja kevätliittokokoukseen on vielä aikaa, mutta koska kokouksiin osallistuu ilahduttava määrä uusia kasvoja, kerrataan liittokokoukseen matkustamiseen liittyvät asiat muistin virkistykseksi kaikille. Liiton matkustusohjesäännön mukaan liittokokoukseen matkustetaan ensisijaisesti julkisilla kulkuvälineillä. Muilla kuin julkisilla kulkuvälineillä tehtävästä matkasta sovitaan etukäteen liittohallituksen valtuuttaman työntekijän, eli käytännössä toiminnanjohtajan, kanssa. Jos kokousedustajat tulevat pitkän matkan takaa ja tarvitsevat majoituksen, sovitaan tästäkin etukäteen. Useimmiten liitto varaa pienen kiintiön tietystä hotellista, jossa kaikki majoitusta tarvitsevat yöpyvät. Muuallakin kuin liiton sopimassa hotellissa saa majoittua, mutta tällöin liitto määrittelee hintakaton, joka yöpyjille korvataan. Hintakaton ylittävän summan maksaa joko majoittuja itse tai hänen edustamansa yhdistys. Tietoa tuleville ammattilaisille Seinäjoella järjestettiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Järjestöextriimi-tapahtuma. Kolmisensataa tulevaa sosiaalija terveysalan ammattilaista sai kuulla erilaisista vammoista ja sairauksista sekä tutustua järjestöjen toimintaan. Aivovammoista, aivovammaliitosta ja Etelä-Pohjanmaan yhdistyksestä kuulijoille kertoivat kokemuskouluttaja Jyrki Itäsalmi ja tiedottaja Pia Warvas. Jori Willandt kertoo tuoreessa kirjassaan elämäntarinansa siitä päivästä alkaen, jolloin hän hieman ennen 17-vuotispäiväänsä sai auto-onnettomuudessa vakavan aivovamman. Kirjassa käydään läpi sisukas kuntoutumistaistelu koomassa olosta tähän päivään. Minulta kysytään joskus, montako vuotta onnettomuudesta oli kulunut, kun tunsin olevani täysin kunnossa. Vastaan silloin, etten tiedä. En ole vielä, enkä luultavasti koskaan, sillä aivojen vauriot eivät noin vain poistu, vaikka tekisin mitä tahansa, Jori Willandt toteaa kirjan lopussa. Lukukokemus kaikille aivovammautuneille henkilöille, heidän omaisilleen, alan ammattilaisille sekä ihan jokaiselle lukemisesta pitävälle! Kirja sopii myös oppikirjaksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin. TILAA ÄLÄ LUOVUTA TEOS ITSELLESI AIVOVAMMA- LIITOSTA > Tilaa tuotteita! Kirjan hinta on 23 e + postikulut. Mikko Ukonpoika Kiviharju työskentelee toimistoassistenttina Aivovammaliiton keskustoimistossa. Alustavasti työsopimus on tehty marras-joulukuuksi Työtehtävinä ovat erilaiset avustavat työt liiton keskustoimistolla. Mikko on reipas, ajatteleva ja puhelias mies. Hän sai aivovamman väkivallan seurauksena parikymmentä vuotta sitten ja on työkyvyttömyyseläkkeellä. Teksti ja kuva: Sirkku Lindstam pieniä paloja 20 Aivoitus 4/13

21 Mitä kuuluu, aivovammapoliklinikat? HUSin aivovammapoliklinikan ensimmäinen vuosi Helsingissä toimiva HUSin aivovammapoliklinikka on toiminut hieman yli vuoden. Heti alkumetreillä on käynyt selväksi, että poliklinikan perustaminen oli oikea toimenpide. Suomen akatemian ja Duodecimin konsensuskokous vuonna 2008, jossa velvoitettiin perustamaan aivovammapoliklinikat yliopistosairaaloiden yhteyteen, toimi lähtölaukauksena Helsingin aivovammapoliklinikan käynnistämiselle. HUSin päätöksentekijät ryhtyivät heti toimeen puuhamiehinään professorit Hernesniemi ja Färkkilä, kertoo ylilääkäri, professori Aarne Ylinen. Poliklinikalla toimii ylilääkärin lisäksi neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, psykologi, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja osastosihteeri sekä kaksi vuoroviikoin työskentelevää lääkäriä, neurologi ja neurokirurgian erikoislääkäri. HUSin aivovammapoliklinikka on sekä diagnostillinen että kuntoutuksellinen yksikkö. Teemme läheistä yhteistyötä neurologian ja neurokirurgian klinikoiden kanssa. Aivovammapoliklinikan työntekijät kuvailevat, että toimintaan Helsingissä on otettu mallia Tampereelta. Jatkossa on tarkoitus tehdä myös yhteistä tutkimusta. Omalta osaltaan toiminnan nopeaan käynnistymiseen vaikutti se, että Ylinen on ollut käynnistämässä aikanaan TAYSin aivovammapoliklinikkaa ja minä olen työskennellyt Kaunialan aivovammapoliklinikalla, kertoo neuropsykologi Taina Nybo. Yksilölliset hoitoketjut Ylärivissä sosiaalityöntekijä Petra Salovaara, ylilääkäri Aarne Ylinen, neuropsykologi Taina Nybo. Alarivissä sairaanhoitaja Pauliina Kallio, osastosihteeri Anne Saavalainen ja psykologi Kaisa Mäki, Tavoitteena on saada aivovammautuneet henkilöt mahdollisimman nopeasti Töölön sairaalasta tutkimuksiin. Jokaiselle tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Tutkimuksiin tulee myös aiemmin aivovammautuneita esimerkiksi kuntoutustarpeen arviointiin sekä heitä, joilla epäillään aivovammaa, mutta jota ei ole aiemmin diagnosoitu. Hoitopolku voi olla aiemmin vammautuneilla se, että aluksi tavataan sosiaalityöntekijä ja kartoitetaan nykytilanne. Seuraavaksi voi olla vuorossa lääkärin ja neuropsykologin tapaamiset. Vastavammautuneiden hoitopolku puolestaan alkaa lääkärin tapaamisesta, Ylinen selvittää. Keskeistä tuoreissa ja lievissä vammoissa on ohjaus. Ohjauksesta vastaavat lääkäri ja sairaanhoitaja. Kumpikin konsultoi tarvittaessa toista, kertovat Ylinen ja sairaanhoitaja Pauliina Kallio. Kallio ja Ylinen korostavat, että positiivinen ja empaattinen asenne alkuvaiheessa ehkäisee kroonistumista. Oireita ei vähätellä, mutta kerrotaan selkeästi, että lievistä aivovammoista jää harvoin pysyviä oireita. Pääkaupunkiseudun erikoisuuksia Helsingissä korostuvat muuhun maahan verrattuna esimerkiksi raitiovaunuja bussipysäkeiltä lähtevien vammautumiset. Erityisesti ahtaat pysäkit ovat vaaranpaikkoja. Loukkaantuminen voi sattua bussin tai ratikan kanssa, tai takaa tuleva auto voi kolhaista. Vilkas liikenne näkyy onnettomuustilastoissa siinäkin, että vammautuneiden joukossa on muuta Suomea enemmän punaisia liikennevaloja päin kävelleitä. Helsingissä aivovammaudutaan muuta Suomea yleisimmin pahoinpitelytapauksissa. Urheilussa vammautuneista kärkipäätä pitävät jalkapalloilijat. Helsinkiläinen erikoisuus ovat myös maahanmuuttajat. Osalla heistä on jo kotimaassaan saatuja vanhoja aivovammoja, osalla täällä saatuja, kertoo sosiaalityöntekijä Petra Salovaara. Toiminta on osoittautunut nopeasti tarpeelliseksi. Vuoden 2013 alusta alkaen lähetteitä on tullut yli Ensimmäisen toimintavuoden aikana aivovammapoliklinikan oven on avannut yli aivovamman saanutta henkilöä. Teksti ja kuva: Pia Warvas Aivoitus 4/13 21 aivovammapoliklinikat

22 Kokemuskouluttajat lisäoppia saamassa Aivovammaliiton kokemuskouluttajille järjestettiin syyskuussa jatko- ja täydennyskoulutus Vihdissä, Enä-Sepän kurssikeskuksessa. Paikka oli kaunis, järven rannalla. Päärakennus oli vanha, juhlavasti sisustettu kartano, jolla oli pitkä ja kuuluisa historia. Toisessa, uudemmassa rakennuksessa, oli sekä koulutustila että majoitus. Viihdyimme Enä-Sepässä erinomaisesti, ruoka oli hyvää ja palvelu pelasi! Ensimmäisenä päivä oli jatkokoulutusosuus uusimmille kokemuskouluttajille. Mukana oli kolme kokemuskouluttajaa. Aluksi tutustuttiin ja kyseltiin kuulumisia. Kahdella oli ollut useitakin esiintymisiä vuoden aikana. Jokainen oli saanut ennakkotehtäväksi valmistella lyhyen puheenvuoron annetun aiheen mukaisesti. Esiintymiset onnistuivat todella hyvin ja kaikki pysyivät annetun teeman alla. Tavoite saavutettiin hienosti! Seuraavana päivänä kurssille saapuivat vanhat kokemuskouluttajat eli ne, joiden peruskurssista oli useampi vuosi aikaa. Mukana oli nyt yhteensä 16 kokemuskouluttajaa. Vaihdettiin kuulumiset ja oli ilo kuulla, että kaikilla oli ollut esiintymisiä. Tarpeen mukaan annettiin hyviä neuvoja, miten tarjota itseään keikalle. Päivän luento-osuus aloitettiin puhumalla muistista ja sen ylläpidosta, joka on aivovamman kanssa elävälle varsin tärkeää. Saatiin myös vieraileva luennoitsija, kun Anna-Mari Bruns liitosta tuli kertomaan Aivovaurio.finettisivustosta. Asia tuntui kiinnostavan kaikkia ja tulimme vakuuttuneeksi, että sivustoa voi hyödyntää myös erityisesti useamman tunnin mittaisilla KOkokeikoilla. Viimeisenä kurssipäivänä kerrattiin asioita: puhuttiin esiintymisen valmistelusta, palautteesta ja jännityksestä. Osanottajat olivat hyvin mukana ja käydyt keskustelut olivat opettavaisia. Kurssin päätteeksi käytiin läpi muutamia yleisiä ensiaputilanteita. Palautteista päätellen kurssilaiset olivat tyytyväisiä kurssiin ja saamaansa oppiin. Melkein joka paperissa todettiin, että tätä täytyy saada lisää. Seuraavana vuorossa on Kokemuskoulutuksen peruskurssi, joka järjestetään lokakuussa 2014 Tampereella. Seuraava yhteinen jatkokurssi järjestetään vasta sen jälkeen. Alueellista täydennyskoulutusta Kokemuskouluttajat saavat tarpeen mukaan Aivovammaliitolta sekä Kokemuskoulutuksen alueellisilta ohjausryhmiltä. Aivovammaliitolla on yhteensä 26 Kokemuskouluttajaa. teksti:marjatta Pihlajamaa, Annukka Helander kuva: Annukka Helander kokemuskoulutusta 22 Aivoitus 4/13

23 Hyvää yötä taivasalta! Aivovammaliitto tarjoaa myös harrastustoimintaa jäsenilleen. Elokuun lopussa järjestettiin ensimmäinen eräretki Evon kansallispuistoon. Ajatus eräretkien järjestämisestä syntyi aktiivijäsenen, eräopas Tommi Viitasen korvien välissä. Asiaa lähdettiin työstämään järjestösuunnittelijan kanssa ja tuloksena syntyi kolmen eräretken sarja. Näistä kaksi ensimmäistä peruuntui, mutta syksyllä päästiin matkaan! Eräretkelle saatiin seitsemän osallistujaa. Hieno määrä, kun ryhmän enimmäiskooksi oli asetettu kymmenen henkilöä. Alusta asti tunnelma oli korkealla ja osallistujat olivat selvästi motivoituneita koitokseensa rinkka selässä. Mukana oli niin ensikertalaisia kuin eräjormiakin sekä kunnoltaan monenkirjavaa porukkaa. Kosketus aivovammaan yhdisti. Kuten yksi osallistuja totesi En ole koskaan ollut retkellä. Mutta nyt kun tiesin, että ohjaaja ymmärtää minua ja vammaani, uskalsin lähteä. Retki alkoi Hämeenlinnasta, jossa käytiin yhdessä ruokakaupassa. Kärryihin tippui myös perusmuonasta poikkeavia herkkuja, kuten lampaanpotkaa ja merilohta. Perunatkin ostettiin perunoina, eikä mummonmuusijauheena. Tällä retkellä matkan pituus ei olisi pääasia, vaan muun muassa erätaitoihin liittyvät ruoanlaittotaidot! Hämeenlinnasta ajettiin Evolle ja huoltotauon jälkeen päästiin matkaan. Ensimmäisen yön kiintopisteelle, Valkea Mustajärven laavulle, oli noin neljän kilometrin patikka. Matkalla pysähdyttiin tarpeen mukaan juomaan ja kiristämään rinkanhihnoja. Laavu oli odotettua pienempi, mutta onneksi meininki oli sitäkin parempi. Kaikille löytyi makuupaikka, kuka sitten joutuikin puuliiteriin tai taivasalle. Iltapalaksi valmistettiin nuotiolla sanomalehtikalaa, kastiketta ja perunoita. Aamu valkeni kirkkaana. Päivästä tuli vähän edellistä pilvisempi, vaikka lämmin ja kaunis se oli nytkin. Savun haju oli jo tarttunut vaatteisiin, oli aika jatkaa matkaa. Päivämatka vaihteli noin viiden ja kymmenen kilometrin välillä, sillä osallistujilla oli mahdollisuus valita reittinsä pituus. Taukoja pidettiin taas tarpeen mukaan. Lounaaksi paistettiin illalta jääneitä perunoita retkikeittimillä. Yöksi oli varattu Latvatupa-niminen erämaakämppä Latvajärven rannalta. Nyt melkein kaikki saivat nukkua sängyissä ja ihan kaikki sisätiloissakin! Illan kohokohta oli pelastuskoiranäytös, jossa pelastuskoira Ebba näytti taitojaan ohjaajansa Risto Malmisaaren kanssa. Koira löysi metsään piiloutuneet retkeilijät helposti käyttäen hajuaistiaan. Palkkioksi se sai herkkuja, mutta ison annoksen myös rapsutuksia ja leikkihetkiä. Päivän päätteeksi turinoitiin saunan lauteilla ja jokainen osallistuja taisi pulahtaa myös järveen. Illan kuluessa Aivovammaliiton omalle eräretkelle syntyi nimi, Susi-vaellus. Osallistujat pitivät tapahtumaa niin onnistuneena, että sille toivottiin jatkoa joka syksy. Ensi vuonna siis taas. Seuraava Susi-vaellus järjestetään elokuussa Seuraa ilmoittelua! Teksti: Annukka Helander Kuvat: Esa Hämäläinen Aivoitus 4/13 23 Retkeilyä

24 Ruotsinkielinen ryhmätoiminta käynnistyi Turussa Turkulaisen Sosionomi-opiskelijan, Jatta Yli-Alhon tie aivovammatyön pariin alkoi koulun nettisivuille tuodusta ilmoituksesta, jossa etsittiin opiskelijaa ohjaamaan aivovammakuntoutujien ryhmätoimintaa. Rohkeasti Jatta tarttui puhelimeen ja soitti liiton Annukalle ja sai tarvittavaa rohkaisua toiminnan toteuttamiseen. Nyt, noin puoli vuotta myöhemmin, Jatta kertoo ryhmästä, jonka toimintaa ohjasi Turussa. Toiminta rahoitettiin SAMS:n myöntämän avustuksen turvin. Ryhmän tavoitteena oli, että ruotsinkieliset aivovammakuntoutujat saisivat tilaisuuden keskustella itselle tärkeistä asioista vertaisryhmässä omalla äidinkielellään. Samoin ryhmäläisille annettiin mahdollisuus tutustua toisiinsa ja saada uusia ystäviä, joiden kanssa voi jatkaa yhteydenpitoa myöhemminkin. Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksena ja teoriana olivat yhteisöllisyys ja sosiokulttuurinen innostaminen. Ohjaajana tehtävänä oli ajan, paikan ja tilan järjestäminen yhteiselle kohtaamiselle. Olin asioiden mahdollistaja, mutta ryhmätapaamisten aikana sivuroolissa. Keskustelu käytiin ryhmäläisten välillä ja olin aktiivinen vain, kun siihen oli tarvetta. Toimintamuotoina käytimme askartelua; piirsimme puut ja kirjoitimme niihin jokaiselle ainutlaatuisia asioita. Liimasimme puut metsäksi, johon kokosimme asioita, jotka yhdistävät meitä. Ryhmäläiset piirsivät viikkojanan ja yhdessä tarkastelimme, mitä he tekevät kunakin viikonpäivinä. Viikko-ohjelmaan kuuluivat töiden ja harrastusten lisäksi erilaiset terapiat ja ryhmän jäsenet saivat tilaisuuden keskustella kuntoutuksestaan. Aiheina olivat muun muassa oma jaksaminen ja selviytyminen arjesta aivovamman kanssa eläen. Monipuolisia tapaamiskertoja Ensimmäisellä tapaamiskerralla keskustelimme vilkkaasti osallistujien taustoista, aivovammaan johtaneista tapahtumista ja arkielämään kuuluvista aiheista. Aiheena oli myös, miten sairastuminen vaikuttaa läheisiin ja perheisiin. Ryhmäläiset ymmärsivät toisiaan puolesta sanasta, heidän kokemusmaailmassaan oli paljon samanlaisia asioita. Erityisesti jäi mieleen, kun yksi jäsen kertoi, että kuntoutusta tapahtuu vielä viidentoista vuoden päästä vammautumisesta. Tämä toi uutta näkökulmaa nuorempien ryhmäläisten ajatuksiin. Toisella tapaamisella keskustelimme vammautumistilanteista ja sairaalahoitovaiheesta. Saimme luettavaksemme koskettavia artikkeleita yhden ryhmäläisen onnettomuudesta. Kolmannella kerralla pelasimme lautapelejä. Jokainen toi ryhmään omia pelejään, joita pelasimme vuorotellen. Meillä oli hauskaa! Ryhmäläisiltä löytyi yllättäviä vahvuuksia. Ilmapiiri oli innostunut ja kannustava. Yksi jäsen oli voittamaton sananselityspeleissä ja hän kahmi meiltä muilta kortteja. Lopuksi hän pinosi ne kaikki eteensä ja laski voittamansa kortit moneen kertaan. Iloitsimme kaikki hänen voitostaan! Murhamysteeripelissä kaikki ei mennyt ihan nappiin, sillä syyllistä ei saatu kiinni, kaikki on pelissä mahdollista. Viimeisellä kerralla tapasimme Ruusukorttelissa ennen jäsenillan alkua, jotta ruotsinkielinen ryhmä voi integroitua suomenkielisiin järjestöiltoihin. Vaihdoimme kesän kuulumiset. Keskustelimme, siitä mitä suunnitelmia kullakin on syksyksi. Haikeana totesimme, että ryhmä loppuu. Ryhmässä oli kolme aktiivista osallistujaa. Yhdessä koimme tunteita liikutuksesta, onnistumiseen ja iloon. Onnekseni otin haasteen vastaan. Sain etuoikeuden tutustua kolmeen persoonalliseen ihmiseen, joiden sitkeyttä, avoimuutta ja selviytymistä seuraan ihaillen! Jatta Yli-Alho Ryhmätoimintaa 24 Aivoitus 4/13

25 Svenskspråkig gruppverk- samhet inleddes i Åbo Jatta Yli-Alho, socionomstuderande från Åbo, fann vägen till hjärnskadearbetet tack vare en annons på skolans webbsidor där man sökte en studerande för att handleda gruppverksamhet för hjärnskaderehabiliteringsklienter. Jatta fattade modigt telefonen och ringde till Annukka på förbundet och fick behövlig uppmuntran för att ta itu med verksamheten. Nu, cirka ett halvt år senare, berättar Jatta om gruppen som hon handledde i Åbo. Verksamheten finansierades med hjälp av understöd beviljat av SAMS. Gruppens mål var att svenskspråkiga hjärnskaderehabiliteringsklienter skulle ges möjlighet att diskutera frågor som de upplevde som viktiga i en grupp med likställda på sitt eget modersmål. Gruppdeltagarna fick också möjlighet att bekanta sig med varandra och få nya vänner som de också kunde upprätthålla kontakten med. Tanken och teorin bakom gruppverksamheten var gemenskap och sociokulturellt engagemang. Till handledarens uppgifter hörde att ordna med tid, plats och lokal för mötena. Det var jag som gjorde mötena möjliga, men under själva gruppmötena hade jag en biroll. Gruppdeltagarna diskuterade med varandra och jag var aktiv endast då jag behövdes. Som verksamhetsformer använde vi pysslande och knåpande; vi tecknade träd och antecknade på dem saker och ting som vi upplevde unika. Av träden limmade vi ihop en skog, där vi samlade sådant som vi hade gemensamt och som förenade oss. Gruppmedlemmarna ritade ett veckoprogram och tillsammans gick vi igenom vad de sysslar med under veckans olika dagar. Till veckoprogrammen hörde förutom arbete och fritidssysselsättningar även olika slag av terapier. Gruppdeltagarna fick därmed möjligheter att berätta om sin rehabilitering. Teman var bland annat att orka och klara av vardagen med en hjärnskada. Mångsidiga möten Under det första mötet diskuterade vi livligt deltagarnas bakgrund, händelser som hade förorsakat hjärnskadan och sådant som hör till vardagslivet. Vi diskuterade också hur ett insjuknande påverkar närstående och familj. Gruppdeltagarna förstod ofta varandra redan efter en halv mening, i deras erfarenhetsvärld fanns så mycket gemensamt. Särskilt kommer jag ihåg en situation då en gruppmedlem berättade att rehabiliteringen fortgår alltjämt femton år efter hans insjuknande. För de yngre medlemmarna gav detta nya perspektiv. Under det andra mötet diskuterade vi situationen då sjukdomen inträffade och tiden på sjukhuset. Vi fick läsa rörande artiklar om den olycka som en av gruppdeltagarna hade drabbats av. Under det tredje mötet spelade vi brädspel. Alla tog med sig sina egna spel till gruppen som vi sedan spelade turvis. Vi hade verkligt roligt! Gruppmedlemmarna visade sig ha överraskande förmågor. Atmosfären var entusiastisk och uppmuntrande. En medlem var suverän i ordförklaringsspel och han roffade åt sig kort av oss andra. Slutligen staplade han upp alla korten framför sig och räknade dem flera gånger. Vi var alla glada över hans seger! I mordmysteriespelet lyckades det inte lika bra, ingen skyldig blev fast, allt var möjligt i det spelet. På det sista mötet träffades vi före medlemskvällen i servicecentret Rosenkvarteret i syfte att få den svenskspråkiga gruppen att integreras med finskspråkiga organisationskvällar. Vi utbytte nyheter från sommaren och diskuterade våra planer inför hösten. Vemodigt konstaterade vi att gruppen nu slutar. Gruppen bestod av tre aktiva deltagare. Tillsammans blev vi rörda och upplevde känsla av framgång och glädje. Jag är så glad att jag tog jag emot utmaningen. Jag fick privilegiet att bli bekant med tre färgstarka personer, vars seghet, öppenhet och krafter jag följer med beundran! Jatta Yli-Alho Kapuamalla hyväntekeväisyyttä Kapua-hanke kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Vuonna 2012 perustetun Oma Kapua Ararat -tiimin varainkeräys ohjataan Kynnys ry:n kehitysyhteistyöhön Keski-Aasian vammaisten naisten tukemiseksi. Ararat-vuorelle kapuavaan ryhmään haetaan niin omatoimisesti kiipeäviä vammaisia kuin vammattomiakin Kapuajia. Ilmoittautua voi ennen matkaa, mutta mieluiten tammikuuhun mennessä. Kapuajat maksavat omat matkansa, n euroa. Hintaan kuuluu matkat, majoitus ja osan aterioista. Oma Kapua-osallistumismaksu on tämän lisäksi 124 euroa. Matkaohjelma ja lisätietoja mount-ararat-turkin-korkein-vuori/ Ilmoittautuminen Aivoitus 4/13 25 Jutut jatkuvat ilmoitusten jälkeen s.53!

26 Sinustako Aivoitus-lehden ilmoitushankkija? Soita kustantajalle /Timo 26 Aivoitus 4/13

27 Lamituote Oy Teollisuustie 9, Kaavi Puh Maaningan Apteekki Maaningantie 43, Maaninka Puh Kuopion Suutarimestarit Ay Savonkatu 17, Kuopio Puh M & K Hämäläinen Oy NILSIÄ Puh , Lavettikuljetukset PEKKA KARJALAINEN & KUMPP. KY SIILINJÄRVI Puh member of ANDAMENT GROUP Teräskatu 2, Kuopio Varpaisjärven Apteekki Urheilutie 1, Varpaisjärvi Puh Kuljetus Aulis Happonen Kuopio Puh Kuormaus ja Kuljetus Auvinen Ky Kuopio Puh Baari Katriina-Kesti Laituritie 1, Tervo Puh Pertti ja Päivi Savolainen Oy Pekka Halosenkatu 10 A 1, Kuopio Puh Suomen Ortotiikka & Protetiikka Kiekkotie 2, Kuopio Puh Kuopio + ymp. Juha Semberg Oy Siilinjärvi Puh Kuopion Venttiilipaja Ky Kisällinkatu 10, Kuopio Puh Tuoreverkko Oy Kisällinkuja 18, Kuopio Puh Autopurkaamo Tapanilan Auto Puh Karttulan Apteekki Tervon Apteekki Puijon Väri Tehdaskatu 8, Kuopio Puh Nilsiän Maatalouskonekorjaamo Sakari Laakkonen Oy Pirttilammentie 2, Nilsiä Puh , Hinuri Kuljetuspalvelu Kettu Laitinen Oy Kuopio Puh Hyvää Joulua! TORIPIHA OY Oinaskyläntie 2, VESANTO Puh Tuusniemen Apteekki Keskitie 23, Tuusniemi Puh Peten Siivous Oy Seljantie 4, Kuopio Puh Lähivaara Oy Totontie 6, Kuopio Puh Puunkuljetusta Liikenne Korhonen Oy Nilsiä Puh K-Market Vuorela Vänrikintie 6, Vuorela Puh DATA GROUP KUOPIO Maaningan kunta GSM TEBOIL TUUSNIEMI Puh Lounas Icopal Katto Oy Kisällinkuja 12, Kuopio Puh Puhelin ,24 euroa/puh senttiä/ 10 s. + pvm Räisäläntie 11, Siilinjärvi Aivoitus 4/13 27

28 Autoilija Seppo Kivelä Valkeakoski Puh Huhtalan Kukkakauppa Valtatie 18, Akaa Puh Autosuojaus I. Viitasaari Ruosteenestokäsittelyt Kaapelitie 24, Halkivaha Puh Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy Satamatie 37, Akaa Puh Koskiweld Oy Lempääläntie 823, Kärjenniemi Puh Napapiirin Kuljetus Oy Rovaniemi Puh Herajärvi Car Center Oy Alakorkalontie 10, Rovaniemi Puh Hyvää talvea! Seutulanharjun Hoivakoti Ky Seutulankuja 11, Rovaniemi Puh Valkeakoski, Akaa + ymp. Kaivinpari Oy Ritvalanraitti 175, Ritvala Puh Pispantallin Maanrakennus Oy Kaivolankatu 8, Valkeakoski Puh Taksi Ilkka Mikkola Kylmäkoski Puh Kilsa Tools Oy Talttatie 6, Akaa Puh Kuisman Kotituote Pitopalvelu Metsäläntie 6, Viiala Puh , Pitopalvelu Pispantallin Ruokapaikka Tikinmaankatu 14, Valkeakoski Puh URJALAN KUNTA Isännöintipalvelu Eero Lantto Hallituskatu 26, Rovaniemi Puh Keittiökaluste Lappi Oy Sipolantie 3, Rovaniemi Puh Sammutinhuolto AVAP Oy Ahjotie 8, Rovaniemi Puh Insinööritoimisto Heikki Luiro Patosaarentie 16, Rovaniemi Puh Parturi-Kampaamo Muotihius Sääksmäentie 9, Valkeakoski Puh Elematic Oy Ab PL 33, Akaa Puh Sähkö Tesla Oy Palokuja 4, Toijala Puh Automaatiosuunnittelu Ilpo Virolainen PL 59, Valkeakoski Puh Kotisairaanhoito Annikki Salmi toivottaa Hyvää Joulua! MARI Tampereentie 1, Urjala Puh Hoitotiimi Helmi Oy kotisairaanhoito@kotipalvelu Pastellintie 1, Valkeakoski Puh Rovaniemi + ymp. Northdrill Oy/ Lapin Asbesti Oy Hitsaajantie 3, Rovaniemi Puh , Sähköareena Teollisuustie 17 A, Rovaniemi Puh Lapland Safaris Rovaniemi-Levi-Ylläs-Olos- Saariselkä-Luosto Tutustu ja varaa Rovaniemen Fysio ja Lääkäripalvelu ACL Oy Valtakatu 16, Rovaniemi Puh YIT Kalusto Oy Yhteiskouluntie 11, Urjala as Puutyö Koski-set Ky Tikinmaankatu 13, Valkeakoski Akaan Autotyö Oy Koskenkarintie 3, Akaa Puh simo@akaanautotyo.com J. Tavela ja Kumppanit Ky Jussintie 26, Valkeakoski Puh Mahliankatu 9, VALKEAKOSKI Puh , HissiHolm Oy Kihlakangas 15, Rovaniemi Puh Vastuuremontti Oy Lukkatie 7, Rovaniemi Puh Ilkka Marttiini Oy Marttiinintie 3, Rovaniemi Hoivakoti Etelärinne Ky Etelärinne 41, Rovaniemi Puh Sähkö-Keskinen Oy Sepontie 10, Valkeakoski Puh Pirkanmaan Trukkihuolto Pellervontie 21, Valkeakoski Puh Taksiautoilija Jouko Hongisto Valkeakoski Puh Toijalan Tilitoimisto Valtatie 12, Akaa Posio Apteekki Posiontie 44, Posio Puh Kaivinkonepalvelu Lehto Oy Rovaniemi Puh Valmisbetonitoimitus ja Traktoripalvelu Pentti Lohi RANUA Puh , Elkosora Ky Siirtolantie 3, Oikarainen Puh Sirun Kotipalvelu Saarenkylä Puh Koskikatu 27, Rovaniemi Puh puh Koskikatu 26, Rovaniemi Puh Palvelemme ma & ti 23:een ke-su klo 4.30 asti! Varattu 28 Aivoitus 4/13

29 Cafe-Restaurant Wolkoff Kauppakatu 26, Lappeenranta Puh Vainikan Sora Oy Lemi Puh NIIVA Saimaanharju Saimaan Optiikka Oy Kirkkokatu 14, Lappeenranta Puh Etelä-Karjalan Liitto Kauppakatu 40 D, Lappeenranta Tilausliikenne E. Rantanen Oy Haukilahdentie 456, Joutseno Röyskö Oy Asentajantie 2, Joutseno Puh Polarpipe Oy Asentajantie 4, Joutseno Puh Lappeenrannan Automaalaamo Nokkala Oy Yläniitynkatu 12, Lappeenranta Puh Kesämäen Leipomo Karankokatu 3, Lappeenranta Puh SAVITAIPALEEN APTEEKKI LEMIN SIVUAPTEEKKI Luumäen kunta Linnalantie 33, Taavetti Puh Lappeenranta + ymp. Lappeenrannan Pimeäajokoulu Oy Kauppakatu 33, Lappeenranta Rakennusliike Taso-Line Oy Lentokentäntie 33, Lappeenranta LV-Putkiasia Oy Yläniitynkatu 6 B, Lappeenranta Puh , Pyörätuoli ja paarikuljetukset Joutsenon Invataksi Puh Lääkäripalvelu Talonpoika Oy Lappeenranta Puh Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Oy Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh Rautarakenne Leivo Ky Paatsamankatu 8, Lappeenranta Puh. (05) , Kuormaus- ja Kuljetusliike JURVANEN Ky Nieriäntie 7, Savitaipale Puh , " Wanhan ajan kahvilatunnelma " Kahvila Majurska kahvila.majurska@majurska.com Puh Lappeenrannan Ensimmäinen Apteekki Kauppakeskus Prisma, Puhakankatu 9-11, Lappeenranta Puh Kirsi-Kiinteistöt Oy Laakalahdentie 30, Lappeenranta Puh Taksi Ossi Jurvanen Savitaipale Puh Konetyö Jauho Oy Joutseno Puh Koneyhtymä Veljekset Lakkala Joutseno Puh Rakennustyö Kaivola & Ravattinen Joutseno Puh Luumäen apteekki Marttilantie 24, Taavetti Puh Taipalsaaren kunta Kauneinta Suomea Sallila Energia Oy Loimijoentie 65, Alastaro Puh Loimaan Kaukolämpö Oy Linjakatu 1, Loimaa Puh Palvelutoimisto Tarja Tyykilä Kauppalankatu 2, Loimaa Puh Loimaa Satakunnantie 26, Loimaa Puh hotel@loimaanseurahuone.fi KUN HALUAT ENEMMÄN Vuorisen Liikenne Oy Puh , Tilipiste Minna Loimaa Puh Kanta-Loimaan Fysioterapia Oy LOIMAA ORIPÄÄ Ajanvaraus Velj. Taberman Oy Teollisuustie 4, Loimaa Puh Loimaa + ymp. Hyvää Joulua! Hautaustoimisto K.V. Haapasen seur. Veli Reunanen Ky Heimolinnankatu 16, Loimaa Puh Ypäjän Apteekki Kurjenmäentie 2, Ypäjä Puh Loimaan Autokunnostus Ky Leppäkuljunk. 5, Loimaa Puh NOSTOJA YLI KAIKEN Supernostot Oy Korvatie 11, Oripää Puh supernostot.com KATSO PUUTAVARAN TARJOUSERÄT Koneyhtymä Lingvist & Rauhansuu Alastaro Kieku Oy Lamminkatu 46, Loimaa Puh Loimaan Evankelisen Kansanopiston Säätiö Opistontie 4, Loimaa Puh Aivoitus 4/13 29

30 Riihimäki + ymp. Sähköinsinööritoimisto Delta Oy Mutkatie 4, Riihimäki Puh Hyvää Joulua! Rasmix Oy Kultasepänliike Holmroos & kni Hämeenkatu 22, Riihimäki Puh SEO Pullinen M & Kumpp. Ky Keskustie 25, Oitti Puh S1-RYHMÄN URAKOITSIJA - sähkösuunnitelmat - sähköasennukset Jii-Koo Saneeraus Kuruntie 105, Hikiä Puh Vepro Oy Tehtaankatu 21, Riihimäki Puh Auto- ja Huonekaluverhoomo Kohonen Riuttantie 123, Riihimäki Puh Draiv in Golfhalli Suosillantie 1, Hausjärvi Puh VARATTU Kuljetusliike Jouni Mäkinen Riihimäki Puh Riihimäen Kaukolämpö Oy PL 79, Riihimäki Puh Urkurakentamo Martti Porthan Oy Urkupilli 2, Tervakoski Puh Riihimäen Öljypoltinhuolto Oy Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh Autokorjaamo R. Niemi Ky Vaahteratie 2, Oitti Puh Lopen Fysikaalinen Hoitolaitos Linja-autoasema, Loppi Puh , Puh Kartanontie 7, Launonen Puh , auto Lopen kunta Vaahteratie 18, Oitti Puh Hausjärven kunta Neste Loppi H & M Laanola Yhdystie 1, p Ark. 7-19, la 8-17, su 9-17 Hämeenkatu 9-15, Riihimäki Puh Siikalatva + ymp. Siikalatvan Sairaankuljetus Oy Pyhännän Teehoo Oy Leiviskantie 2, Pyhäntä Puh Maustaja Oy Tuotetie 13, Pyhäntä Puh Latvaenergia Oy Myllykoskentie 2 A, Tavastkenkä Puh Keskipisteen Autohuolto Oy Juhannanraitti 16, Leskelä Puh MVM-Kuljetus Oy Rantsila Puh Lasperak Oy Lasi- ja Peltisepänliike Verstastie 10, Pulkkila Puh Siikalatva Pyhännän kunta 30 Aivoitus 4/13

31 Raahe + ymp. Pikalinja Niemi Oy Raahe Puh Rakennus Avant Oy Ruukki Puh Tilitoimisto Tili-si Rapakontie 35, Arkkukari Puh VARATTU PK-Tekniikka Oy Järvitie 8, PATTIJOKI Vilkku-Kipsa Aarnitie 1, Rantsila Puh Optikkoliike Lääkäri- Optiikka Silmäkulma Oy Lappastentie 1, Pattijoki Puh Rautanet Rasinkangas Rakentajankatu 3, Raahe Puh Matelan Sähkölaitehuolto Oy Mestarinkatu 3, Raahe Puh Kuljetus Artomi Oy Halavatie 1, Vihanti Puh , Tapojärvi Oy Raahen Konepajatyö Oy Pajakatu 3, Raahe Puh Fysioterapeutti Sari Mäkilä Härkäsalmenkatu 3 B, Raahe Puh Pattijoen Löytötori Itsepalvelu kirpputori Oksalantie 1, Pattijoki Puh Vuokraus Vesanen Hummastenniemi etunimi.sukunimi@rsa.com RUUKIN EPS OY Styroxia - Kysy rautakauppiaaltasi Kirkkokatu 28, Raahe Puh V. Proto Oy Sarkkilantie 36, Pattijoki Puh Raahen Hieronta ja Virkistys Kalevalaista jäsenkorjausta ja hierontaa HANNES LATVALA Palokunnankatu 5 C Raahe Puh VIHANTI Asematie 6, Vihanti Puh Antinkankaantie 30, Raahe Puh Siikajoki Puh Vihannin Sähkö ja Radio Ky Asematie 3, Vihanti Puh Transportservice Oy Sjövägen Ab NAGU Kemiön Venekeskus Oy Påvalsbynkaari 30, Kemiö Puh , Pizzeria-Kebab Kemiö Arkadiavägen 5, Kemiö Puh./Tel , Pappersboden - Paperipuoti Engelsbyvägen 1, Kimito Tel Nordells Forest Ab Kroggränd 1 B 16, Kimito Tel Ab Strandells El Oy Nybyggarvägen 2, Nivelax Tel Kimito-Pargas, Kemiö-Parainen + ymp. Kimito Färg & Biltillbehör Ab Domaringen 1, Kimito Tel LG-Service Ab Kyrkbacken 2, Nagu Tel Jo-Re Korv-Nakki Domarringen 1, Kimito Tel Dam och Herrfrisering Romaes Elbacken 2, Nagu Tel Grill Cafe Skagen Näsby Gästhamn Houtskär Tel KOMPIS Hertzbölevägen 1, Dalsbruk Puh./Tel Björklund Båtslip Norrby, Iniö Tel./Puh Grävbolaget Joan Jaggasvägen 2, Pärnäs Tel Grandells Verkstad Ernholmsvägen 160, Nagu Tel BIG-Trans Kärravägen 151, Dragsfjärd Tel Korpo kapellförsamling Tallbackavägen 2, Korpo Tel Kampaamo & Parturi Salong Style Engelsby, Kimito Tel Dalsbruks Bruksmuseum Dalsbruk Tel , Rosala Handelsbod Kolabackavägen 1, Dalsbruk Tel Taksi Friba KEMIÖ -KIMITO Puh./Tel Maskinentrepenad Sören Andersson Mjölknäsvägen 7, Korpo Tel Kaj Lindroos Brokärrsvägen 229, Kimito Tel Makko Trailers Pedersåntie 205, Kemiö Puh Leif Funck Ab Virketransporter Uppivivägen 20, Kimito Tel Taxi Dan Sipilä Skogvägen 14, Nagu Tel Lindroos Transport Ab KIMITO - KEMIÖ Tel Maskinentreprenör T. Lindström Ab Skärgårdsvägen 6433, Korpo Tel Aivoitus 4/13 31

32 MNT-Rakennus Ky Valkeala Puh JM Ekoturve Myllykoski Puh Linjapuiston Fysioterapia It. Linjapuisto 11, Kuusankoski Puh Ratapaja Oy Kisällintie 9, Kouvola Puh Myltek Oy TEOLLISUUSPUTKISTOT Hasunkulmantie 13, Myllykoski Puh Kymen Lihatukku Oy Tommolankatu 34 E, Kouvola Puh Lounas-Halli Erholz Kauppamiehenkatu 3, Kouvola Puh Sisusteurakointi Kesänen Oy Elimäki MULLAT JA MURSKEET Kuljetus ja Kuormaus Jarmo Toikka Ky Tilaukset Puh Hyvää Joulua! Kymen Teollisuuskoneistus Oy Moreenitie 3, Kouvola Puh Valkealan Painokarelia Oy Hirsitie 1, Valkeala Puh Porvarin Taksikuljetus Oy Kouvola Puh Arkkitehtitoimisto Pentti Hellen Oy Kouvolankatu 30 B 11, Kouvola Puh Ameko Oy Myllykoski Viherpeukaloiden Puutarhamyymälä Jyrääntie 55, Valkeala Puh Kouvola + ymp. TUULILASIT MYLLYKOSKEN LASI KY Jasperintie 1, MYLLYKOSKI Puh INVATAKSI PALVELUTAKSI Liikanen Kuusankoski Puh Sammutinhuolto Santtu Aitala Ky Urpasentie 19, Kuusankoski Puh VARATTU Tilatuote Kujala Oy Pitkäkuja 90, Raussila Puh TAKSI Vesa Kaarlampi KOUVOLA7JAALA Puh Kivisampo Oy Tehontie 45, Kouvola Puh Elimäen Sähkö ja Radio Vanhamaantie 3-5, Elimäki Puh Aallon Rengas ja Auto Ky Marttilantie 26, Kaipiainen Puh Jalkahoitola Raili Hyväri Tyttilammenkatu 39, Kouvola Puh Kymen Tilitiimi Oy Salpausselänkatu 26, Kouvola Puh Markku Puntti Oy Kausala Puh Kymen Lehmuskoti Oy Notkokuja 8, Valkeala Puh Rakennus P Kolkka Tmi Valkeala Puh MSV Korian Fysio Ky Kyminasemantie 1 A, Koria Puh Autokorjaamo R. Virtanen Koria Puh Kari Rieppola Ky Kouvola Puh RI-PLAN OY Ilmarinkuja 3, Kouvola Puh Matkatoimisto Matka-Majuri Ky Kauppamiehenkatu 3, Kouvola Puh Ilkka Seppänen Ky Kuusankoski Puh Veljekset Kuukka Ky Matonmäentie 5, Ummeljoki Puh , Parturi-Kampaamo Hiustiimi Haimi Minna Myllykoskentie 8, Myllykoski Puh Kuusankosken Ykkösapteekki Kauppakatu 3, Kuusankoski Puh Viihtyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen info@lumon.fi Kouvolankatu 9, Kouvola Puh Kustaa III tie 3, VALKEALA Puh Avoinna arkisin Lauantaisin 9-15 Puh Kuntoutuskoti Kasvun Portaat Oy Kauppakatu 4, Kausala Puh KOSKITUULI Kauppakatu 7, Kuusankoski Puh Valtakatu 38 KSNK p av. ARK , LA KUUSANKOSKEN KESKUSTASSA! EXPERT KUUSANKOSKI Kuusankoski, Keskusaukio 1 puh. (05) ma-pe 9-18, la 9-15 Tehontie 18, Kouvola Puh KYMENLAAKSON JÄTE OY Ekokaari 50, Keltakangas Puh Suunnittelu ja asennusten valvonta SAV OY Savonkatu 21, Kouvola Puh Aivoitus 4/13

33 Rauman Kaivin Oy Kaaro Puh Motoseal Components Oy Rauma Beacon Finland Ltd Oy MN-Huoltotekniikka Oy Eura Puh " Paperi-, grilli-, broileri- ja makkarapussit " TOVEPAK Ky Hitsaajantie 1, Rauma Puh , Autopurkaamo Travo Oy Äyhöntie 329, Rauma Puh Pihapalvelu Oksat Poikki Kairakatu 42 C, Rauma Puh Euran Autotalo Jokinen & Juusela Ratakaari 5, Kauttua Puh Lännen Omavoima Oy Kairakatu 4, Rauma Puh Kuljetusliike Pertti Aaltonen Säkylä Puh Rauman ATK-Antti Oy Isokatu 21 A, Rauma Puh Liha-Rauma Oy Rauma Puh Kollan Teräsrakenne Oy Kollantie 246, Kolla Puh Timantti-Nieminen Oy Monnankatu 10, Rauma Puh , Ammatillinen Perhekoti Meritähti Tuomoniementie 47, Rauma Puh Tilitoimisto Minna Lehtonen Nortamonkatu 14 B 23, Rauma Puh Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy Nortamonkatu 18, Rauma Puh Parturi-Kampaamo Viskari Ky Kalatori 4, Rauma Puh Rauma + ymp. " Hydraulisylinterien valmistus " TOTS-Tuote Oy Linnaintie 7, Eurajoki Puh Rauman Puunkuljetus Oy Simasalontie 30, Lappi Puh Auramaa-Yhtiöt Kauttua Puh Rauman Askarteluohjaus Oy Kauppakatu 19, Rauma Puh Auto- ja Konekorjaus H. Leppänen Aronotkontie 5, Eurajoki Puh Hinauspalvelua 24h Narvi-Auto Oy Kairakatu 9, Rauma Puh Euran Pintakäsittely Oy Eura Puh Jalkaterä Terveys- ja kotipalvelut Varhontie 8 A 6, Rauma Puh Säkylän Sora Pojat Oy Turuntie 133, Säkylä Puh , Mallivaruste Koski Oy Maakunnantie 2, Panelia Puh Pirjon TAKSI Rauma Puh Eupa-Kioski Kauppatie 1, Kauttua Puh Päiväkoti Kulkunen Oy Turuntie 15, Kauttua Puh " Metallityöt ja sorvaus " Farmitek Oy Verkkokarintie 142, Eurajoki Puh Perhekoti Rauhanlinna Ay Rauhankatu 20, Rauma Puh Rauman seudun ammattikuormaautoilijat ry Länsi-Suomen Väripiste Oy Papinhaankatu 3, Rauma - mestarin valinta - Pakkasvakka Oy Vetikontie 30, Säkylä Puh Rauman Pesuhaka Oy Isometsäntie 19, Rauma Puh Kilohuolto Myllytie 140, Eurajoki Puh TAKSI Pauli Teperi Rauma Puh Lännen Tilausliikenne Köyliöntie 22, Kiukainen Puh Liikenteenharjoittaja Mikko Leino Naarjoentie 67, Eura Puh Vuorelan Puutarha Oy Nällimäentie 90, Vasarainen Puh Sofian Kukkapuoti Karvarinkuja 1, Lappi Puh Avoinna: ma-pe 9-17, la 8-14, su tarvittaessa Pyhärannan Kuntoutus Ky Ristentie 15, Pyhäranta Puh Lasikuja 2, Ihode Puh Paneliankosken Voima Oy Mäkiläntie 7, Panelia Puh VISO Satakunnankatu 30, Eura Puh Euran Kunta Sepäntie 3, Lappi Puh K. Elo Koskenkylänraitti 59, HONKILAHTI Puh. (02) Kuopio + ymp. Akaa + ymp. Kuopion Ensimmäinen Apteekki Vuorikatu 22, Kuopio Puh Akaan kaupunki Perusturvatoimi Aivoitus 4/13 33

34 KUHMON LÄÄKÄRIPALVELU Kajaanin Kello ja Silmäoptikko Oy Kauppakatu 1, Kajaani Puh Motorec Honkakuja 4, Paltamo Puh Vuokatin Matkailukeskus Oy Autohuolto ja Tarvike K ja I Määttä Kainuuntie 117, Kuhmo Puh Pääsky Kukka- ja Hautauspalvelu Hossan Luontokeskus Jatkonsalmentie 6, Ruhtinansalmi Sotkamon Hautaustoimisto Rusanen Oy Kainuuntie 19, Sotkamo Puh Hammaslääkäri Arja Manninen Pohjolankatu 12 B 8, Kajaani Puh Fysikaalinen hoitolaitos Axilla Pohjolankatu 21 B, Kajaani Puh VARATTU Kainuun Fysioterapia Oy Lönnrotinkatu 14, Kajaani Puh Värisisustajat Oy Kasarminkatu 12, Kajaani Puh TAKSI Terttu Kinnunen Suolijärvi Puh Paltamon Metalli Oy Käsityöläisentie 4 B, Kontiomäki Puh Käsityöliike Käspaikka Kauppakatu 11, Suomussalmi Puh Kukkakauppa Kukka-Emilia Ky Kainuuntie 88, Kuhmo Puh TERVATORI Puolangante 11, Paltamo Puh LVI INSINÖÖRITOIMISTO A. Mustonen Oy Puh LANKKUKUJA 3 A 8, KAJAANI Kainuu + ymp. Sotkamon Kuntoutus Oy Keskuskatu 8, Sotkamo Puh Tilipalvelu Jouni Korhonen Oy Kuurnantie 7, Kajaani Puh Kuhmon Putkityö Oy Kainuuntie 101, Kuhmo Puh Kotileipomo Herkkusuu Ky Rimpilänniementie 23, Pohjavaara Puh Kainuun Taimi ja Tarvike Timperintie 14, Kajaani Puh Hyvää Joulua! Kotipalvelu Auringolla Oy Sammonkatu 26 A 1, Kajaani Puh Suoussalmen kunta Kajaanin Arvola-koti ry Kajaanin Palvelukotisäätiö Seminaarinkatu 5 B, Kajaani Puh Toukolan Teräsasennus Oy Mustarannantie 425, Jormua Puh Metsäurakointi Jaakko Pulkkinen Oy Puh Kuljetus K. Hämäläinen Oy KAJAANI Puh A. Kyllönen Oy Koulukatu 12, Kuhmo Puh A J Salmela Oy KAJAANI Kuhmon Apteekki Kainuuntie 89, Kuhmo Puh Autohuolto Kaijala & Kuittinen Oy Kettukalliontie 17, Kajaani Puh , Autoalan Ammattilaiset Kainuussa AUTOTALO E. HARTIKAINEN AUTOTALO LAAKKONEN OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY NO-PAN AUTO OY VELJEKSET LAAKKONEN OY WETTERI OY DELTA-AUTO Metsäurakointi Piirainen Oy Teollisuustie 3, Vuokatti Puh Puu Hanski Kuhmon Eko-Kala Oy Järveläntie 135, Kuhmo Puh Fysikaalinen Hoitolaitos Kunnoks Oy Jalonkatu 1, Suomussalmi Puh Invataksi Seppo Moilanen Kalevantie 34, Suomussalmi Puh seppomoi@gmail.com Sotkamon Porakaivo Oy Vuokatti Puh Taksi Anssi Rautiainen Oy SUOMUSSALMI Puh , Kehräämöntie 24, Kajaani Puh Av.: ma-pe 7-19, la Viestitie 2, Kajaani Puh , fax Kajaanin kaupunki Aivoitus 4/13