Kirves Marja-Liisa PROSESSINKUVAUS KULTTUURIALAN TYÖKALUNA CASE: MIKKELIN NAISVUORITALON ASIAKASPROSESSIN KUVAUS. Opinnäytetyö Kulttuurituotannon Ko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirves Marja-Liisa PROSESSINKUVAUS KULTTUURIALAN TYÖKALUNA CASE: MIKKELIN NAISVUORITALON ASIAKASPROSESSIN KUVAUS. Opinnäytetyö Kulttuurituotannon Ko"

Transkriptio

1 Kirves Marja-Liisa PROSESSINKUVAUS KULTTUURIALAN TYÖKALUNA CASE: MIKKELIN NAISVUORITALON ASIAKASPROSESSIN KUVAUS Opinnäytetyö Kulttuurituotannon Ko Maaliskuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Marja-Liisa Kirves Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuurituotannon koulutusohjelma Nimeke Prosessinkuvaus kulttuurialan työkaluna. Case: Mikkelin Naisvuoritalon asiakasprosessin kuvaus. Tiivistelmä Kulttuuriala on murroksessa: julkisen sektorin työpaikat vähenevät, sekä kulttuuriyrittäjyyttä kannustetaan. Luovaa taloutta ollaan nostamassa uudeksi maamme vientivaltiksi. Alalla toimivien kulttuurituottajien toivotaan yhdistävän luovalla osaamisella sekä bisnestajulla taiteen ja teollisuuden välinen raja. Samalla kuitenkin ammattikorkeakoulusta valmistuneet tuottajat kokevat liiketalouden osaamisensa heikoksi ja kaipaavat koulutukseltaan parempia valmiuksia myös liike-elämän ymmärtämiseen. Prosessinkuvaus on työn kuvaamisen tapa, jonka tarkoitus on edistää laatua toiminnassa sekä organisaation kehittymistä. Opinnäytetyössäni tutkittiin kyseisen menetelmän toimivuutta kulttuurituottajan työkaluna. Lähtökohtina oli selvittää sen käyttökelpoisuus kulttuurialan luovissa organisaatiossa sekä projekteissa. Tavoitteena oli myös selvittää prosessinkuvauksen mahdollisuudet kulttuurituottajan henkilökohtaisena työkaluna sekä kulttuurialan murrokseen vastaavana työmenetelmänä. Prosessinkuvaus tehtiin tilauksesta Mikkelin Naisvuoritalolle, missä koettiin kehitystarpeita asiakkuuksien hoitamisessa. Asiakassuhteiden toiminta koettiin osittain hankalaksi ja siihen kaivattiin muutosta. Prosessinkuvauksen menetelmään päädyttiin, koska ei osattu tarkalleen sanoa, mikä asiakkuuksissa ei toiminut. Menetelmän ideana on kehittää organisaation prosesseja kuvaamalla niitä auki sanalliseen sekä kaavion muotoon, jolloin tunnetaan oman prosessin kulku alusta loppuun sekä huomataan kehittämistä kaipaavat asiat selvemmin. Tarkoituksena oli kuvata Mikkelin Naisvuoritalon asiakasprosessi auki sekä kehittää Mikkelin Naisvuoritalolle työkalu, joka auttaisi asiakkuuksien hallinnoimisessa. Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelminä havainnointia sekä haastattelua. Havainnoinnissa tutkittiin Naisvuoritalon organisaation toimintaa asiakkuuksien kanssa. Haastattelussa selvitettiin henkilökunnan kanssa Mikkelin Naisvuoritaloa organisaationa sekä tutkittiin organisaation prosesseja. Näiden pohjalta tehtiin Mikkelin Naisvuoritalon prosessinkuvaus, jossa yritettiin selvittää Mikkelin Naisvuoritalon asiakasprosessin etenemistä sekä kehittämistarpeita. Ongelmakohtien löydyttyä kehitettiin asiakkuuksia parantava työkalu sekä työn lopullinen tuote, Mikkelin Naisvuoritalon asiakasprosessin paranneltu kuvaus. Asiasanat (avainsanat) Prosessit, työprosessit, kulttuurituotanto, kulttuuriala, organisaatiotutkimus Sivumäärä Kieli URN 54 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä)

3 Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja SPL-Service Oy

4 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Marja-Liisa Kirves Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Cultural Production and Management Process management as a tool for cultural manager. Case: The process between a customer and service provider at the event production service organisation Mikkeli Naisvuoritalo. Abstract The cultural branch in Finland is changing. As the work positions at public sector in culture branch are decreasing, cultural entrepreneurship is rising. Creativity is increasingly respected also in industry. Now creative economy is considered to be the new finnish expertise in future. Cultural managers with the skill to combine business know-how and creativity are needed. However graduated cultural managers find themselves lacking of economy skills and need more tools to handle both creative and business side of production. Process management is a method used mainly in business organisations to develop and represent the work process and also ensure quality. In this bachelor thesis process management method is tested on cultural branch and its creative processes. The basis was to research the possibilities of process management as the new tool for a cultural manager to use in event productions and in the development of creative organisations. The research was done in event production service organisation Mikkeli Naisvuoritalo. They produce events with clients and give advice on event production. They found some problems on their work process with the customer and needed development on that. The goal was to develope a tool to use with customers to ensure that the important process works better for them. Process management was used as a method to do this. Other methods used were observation of the organisation and interview of the employees of the organisation. Based on those two methods, the customer process was presented with a verbal description and also with a chart/ diagram. Based on that representation, the process was improved and the employees of Mikkeli Naisvuoritalo got a tool to handle their customer processes better. Subject headings, (keywords) Process, Process management, Cultural branche, Cultural management Pages Language URN 54 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by SPL- service Oy

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄT Havainnointi Haastattelu Kvalitatiivinen tutkimus MIKKELIN NAISVUORITALO PROSESSINKUVAUS Prosessi Prosessin asiakas Miksi prosessinkuvaus tehdään? Prosessinkuvauksen eteneminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Mikkelin Naisvuoritalon organisaation esittely Naisvuoritalon toiminnan havainnointi Naisvuoritalon henkilökunnan haastattelu Prosessinkuvauksen eteneminen Naisvuoritalolla TUTKIMUKSEN TULOKSET Naisvuoritalon tapahtumatuotannon prosesseja Naisvuoritalon prosessien luokittelu Prosessikartta Naisvuoritalon asiakasprosessin yleiskuvaus Yksityisasiakkaan asiakasprosessin kuvaus Tilaaja tuottaja asiakkaan asiakasprosessin kuvaus Mikkelin Naisvuoritalon paranneltu asiakasprosessin kuvaus Lopuksi POHDINTAA LÄHTEET... 52

6 LIITTEET... 1 LIITE 1. Mikkelin Naisvuoritalon henkilökunnan haastattelun runko LIITE 2 Mikkelin Naisvuoritalon yksityisasiakkaan prosessikaavio... 4 LIITE 3 Mikkelin Naisvuoritalon tilaaja-tuottaja- asiakasprosessin kaavio LIITE 4. Mikkelin Naisvuoritalon paranneltu prosessi.... 6

7 1 1 JOHDANTO Prosesseja on joka puolella. Aamutoimet, työmatka, oppitunti ja kaupassakäynti ovat kaikki arjen omia prosesseja, joita emme välttämättä ymmärrä prosesseiksi. Niissä on selkeä alku ja loppu, ne ovat toistuvia ja vaikka aina erilaisia, kuitenkin rungoltaan samanlaisia. Näemme nämä prosessit selkeästi osana jokapäiväistä elämää, joten niiden kuvaaminen ja mallintaminen ei välttämättä ole tarpeellista. Ne hoituvat joka kerta niin ettemme koe tarpeen korjata tai kehittää niitä, ja tunnistamme niihin liittyvät ongelmat helposti. Mutta on olemassa prosesseja, jotka tuottavat meille hankaluuksia, varsinkin työelämässä. On joitakin kuvioita, jotka tuntuvat aina vaikeilta, syistä, joita emme osaa selkeästi osoittaa. Usein onkin vaikea nähdä mikä kuviossa menee pieleen ja miten siihen voitaisiin puuttua. Tällaisissa tilanteissa prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen saattaa auttaa. Kun tunnetaan oman organisaation toimintaa, tiedämme miten muut osaalueet pyörivät ja liittyvät omaan toimintaamme, näemme selkeämmin kokonaiskuvan, sekä kehittämistä kaipaavat osat. Kulttuurialan muuttuessa yhä liiketoiminnallisemmaksi ja kilpailun kasvaessa alalla kulttuurituottajalla on oltava entistä paremmat edellytykset pärjätä muullakin kuin luovalla osaamisella sekä toimialatuntemuksella. Vaaditaan toimivia työkaluja, joilla edesautetaan alan kehittymistä, sekä mahdollistetaan tuottajan organisatoorinen toiminta usein luovaksi ja sekavaksi koetulla alalla. Avaamalla kulttuurialan ja tapahtumien prosesseja, kuvaamalla niitä auki kehittämis- sekä mallintamistarkoituksissa, voitaisiin edesauttaa tuottajaa ymmärtämään alan monimuotoisia prosesseja paremmin. Tämä voisi auttaa keskittymään nykyistä paremmin itse tuotannon/ tapahtuman tehokkaaseen toteutukseen sekä työn tallentumiseen ja ymmärtämiseen laatua edistävällä tavalla. Työssäni tutkin Mikkelin Naisvuoritalon monimuotoista ja räätälöityä asiakasprosessia, jonka tiimoilta on koettu toiminnassa ongelmia. Selvitän kuinka tämä liiketalouden organisaatiossa käytetty menetelmä soveltuu kulttuurialan käytännön työkaluksi.

8 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT 2 Mikkelin Naisvuoritalo (myöhempänä myös Naisvuoritalo) on tapahtumatuotantotalo, jossa järjestetään sekä yksityis-, että yleisötapahtumia. Naisvuoritalolla järjestetään myös jonkin verran omia tuotantoja, mutta pääasiallisesti tehdään asiakkaan kanssa yhteistyötä tapahtumatuotannossa. Tällöin asiakassuhteen toimiminen on tärkeää. Olin mukana järjestämässä kahta tapahtumaa Naisvuoritalolle keväällä Toisessa tapahtumassa järjestimme Rock' n Flow -nimisen minifestivaalin Huopa ry (Mikkelin ammattikorkeakoulun humanistisen -ja opetusalan opiskelijat ry) yhdistyksen puitteissa. Toisessa tapahtumassa tuottavana tahona toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun Tapahtuma-akatemian kurssilaiset. Kummankin tapahtuman yhteydessä olimme siis Naisvuoritalon asiakkaita, ja käytimme Naisvuoritaloa tapahtumapaikkana sekä teimme yhteistyötä heidän henkilökuntansa kanssa. Tapahtumat tuotettiin niin, että Naisvuoritalo tilasi tapahtuman ja me tuotimme sen. Tuottavina tahoina koimme asioiden etenevän vaikeasti ja hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkiksi sopimukset kirjoitettiin samana päivänä kuin itse tapahtuma oli, uusia asioita tuotiin esille viime tipassa, sekä viimeiseen päivään asti hinta oli epäselvä. Keskustelimme asiasta Naisvuoritalon toimitusjohtaja Terho Leinosen kanssa ja tämä sai minut pohtimaan, voisiko asialle tehdä jotakin. 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Sain toukokuussa 2008 Mikkelin Naisvuoritalolta toimeksiannon kehittää Naisvuoritalon asiakasprosessia. Tavoitteena oli kehittää asiakassuhteita ammattimaisempaan suuntaan sekä taata tasainen laatu työskentelyssä. Tarkoituksena oli, että tuloksena syntyisi työkalu, mitä henkilökunta voisi tuotannoissa käyttää apuvälineenä. Erityisen tärkeäksi koettiin, että informaatio mikä ennen ei ole kovin helposti asiakkaalle mennyt perille, saataisiin nyt selväksi jo hyvissä ajoin. Tavoitteena oli myös testata prosessin kuvausta kulttuurituottajan työkaluna. Halusin selvittää kuinka tämä liiketalouden organisaatioissa käytetty laadun hallinnan ja kehit-

9 3 tämisen menetelmä soveltuu luovalle alalle, onko se käyttökelpoinen, sekä voisiko siitä tulla uusi alaa systemaattisempaan suuntaan kehittävä työkalu. Prosessinkuvaus on keino mallintaa organisaation toimintaa, jotta sitä voidaan ymmärtää, analysoida ja kehittää. Kuvaus on viestinnän väline. (Laamanen 2001, 75). Aiheesta lisää luvussa kuusi. Henkilökohtaisena tavoitteenani oli ottaa haaste vastaan ja oppia uusi menetelmä. Mikäli opin prosessinkuvauksen menetelmän ja koen sen tarpeelliseksi työkaluksi, minulla on käytössäni menetelmä, joka helpottaa työskentelyä kulttuurikentän moninaisten prosessien kanssa. Menetelmä antaa minulle ammatillisen edun ymmärtää tapahtumien sekä kulttuurilaitosten prosesseja sekä niiden kehittämistarpeita. 4 OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄT Tiedonkeruussa käytin menetelmänä havainnointia sekä haastattelua. Prosessinkuvauksen avulla analysoin keräämääni tietoa. Tutkimukseni eteni seuraavanlaisessa järjestyksessä: 1. PEREHTYMINEN Prosessinkuvauksen teoria Menetelmiin perehtyminen (haastattelu, havainnointi) valmistautuminen Naisvuoritalon toiminnan selvitys. 2. TIEDON KERUU: HAASTATTELU & HAVAINNOINTI Organisaation jäsenten ryhmähaastattelu Organisaation toiminnan havainnointi

10 4 3. TIEDON ANALYSOINTI: PROSESSINKUVAUS Prosessikartan teko, mitkä prosessit linkittyvät mihinkin, avain-, ydin- ja tukiprosessien määrittely prosessien valinta ja kuvaus. Paranneltu prosessikuvaus. 4.1 Havainnointi Havainnoinnin menetelmän valitsin, jotta pääsisin seuraamaan Naisvuoritalon toimintaa ulkopuolisin silmin ja saisin mahdollisimman rehellisen käsityksen Naisvuoritalon sekä sen henkilökunnan toiminnasta. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2003, 199) pitävät havainnointia hyvänä keinona saada tietoa; toimivatko ihmiset niin kuin he sanovat toimivansa, eli mitä oikeasti organisaatiossa tapahtuu. Heidän mukaansa (mts. 199) tieteellinen havainnointi ei ole vain näkemistä, se on tarkkailua. Havainnoin avulla voidaan saada oikeaa tietoa yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden toiminnasta ja käyttäytymisestä sekä päästään luonnollisiin ympäristöihin. (Hirsjärvi ym. 2003, 200). Hirsjärvi ym. (2003, ) jakavat havainnoinnin kahteen menetelmään; systemaattiseen sekä osallistuvaan havainnointiin. Systemaattinen havainnointi on hyvin ennalta suunniteltua toimintaa, joka suoritetaan yleensä rajatuissa tiloissa kuten laboratoriossa. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija pyrkii osallistumaan tutkittavien toimintaan sekä pääsemään ryhmän jäseneksi. Havainnoija seuraa ryhmän toimintaa ja pyrkii luomaan hyviä suhteita, sekä tekee tutkittavilleen kysymyksiä. Havainnointimenetelmässä tutkija on ulkopuolinen tarkkailija, jonka täytyy muistaa pitää omat tulkintansa erillään havainnoista. (Hirsjärvi ym. 2003, ) Naisvuoritalolla tein osallistuvaa havainnointia Kuubalaisessa illassa Illan aikana kirjasin kaikki tapahtumat ylös ja seurasin eritoten Naisvuoritalon henkilökunnan toimintaa, sekä heidän suhdettaan asiakkaaseen, joka oli Mikkelin vähemmistöryhmien tukijärjestö Omega ry. Kyselin Naisvuoritalon eri toimijoilta heidän työpis-

11 5 teidensä toiminnasta; miten työ etenee, mitä ongelmia omassa työssään kokevat sekä ketkä työskentelevät heidän kanssaan samassa prosessissa. Kysyin Naisvuoritalon asiakkaalta heidän mielipiteitään yhteistyöstä Mikkelin Naisvuoritalon kanssa. 4.2 Haastattelu Toiseksi tutkimusmenetelmäksi valitsin haastattelun. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2007, 199) mukaan haastattelu on siinä suhteessa ainutlaatuinen tiedonkeruumenetelmä, että siinä ollaan suorassa vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa, lisäksi etuna pidetään joustavuutta aineistoa kerättäessä. Haastattelu sopi myös prosessinkuvauksen toimintatapoihin, sillä työprosessia mallinnettaessa on tärkeää, että osallistujat saattavat muiden tietoon tietämystään ja kokemuksiaan (Leppänen 2000, 10). Valitsin haastattelun tutkimusmenetelmäksi, koska kyseessä on tuntematon aihe minulle sekä asiakkaalle, ja koska halusin, että aiheesta syntyy keskustelua. Halusin, että Naisvuoritalon henkilökunnalla on vapaus kertoa itse toiminnastaan sekä asioista, joiden haluisivat kehittyvän organisaatiossa. Tiesin myös, että aihe tarvitsisi paljon selventämistä ja minun tarvitsisi esittää jatkokysymyksiä. Tärkeää oli myös nähdä haastateltavan reaktio, jotta pystyisin lukemaan myös sanatonta viestintää. Tein ryhmähaastattelun kolmelle Naisvuoritalon vakituiselle työntekijälle. Valitsin sen, koska se on tehokas sekä tällöin sain organisaation jäsenet virallisesti keskustelemaan työpaikkaansa koskevista aiheista sekä vaihtamaan omia tietoja keskenään. Pelkona oli, että asioita kaunisteltaisiin, koska työkaveri on läsnä. Tiesin entuudestaan Naisvuoritalon henkilökunnan olevan erittäin sitoutunutta talon toimintaan ja uskovan sen menestykseen, tällöin voi olla hankalaa saada haastateltavilta ulos oikeita kehityskohteita pelkkien kehujen sijaan, Hirsjärvi ym. kutsuvat näitä sosiaalisesti hyväksyttäviksi vastauksiksi (2007, 201). Tutkimushaastattelutyyppinä minulla oli teemahaastattelu. Hirsjärven ym. (2007, 203) mukaan on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit eli teema-alueet ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuu. Teemahaastattelua käytetään paljon kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, koska se vastaa hyvin monia kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia (mts. 203). Käytännössä tein haastattelulle run-

12 6 gon, jossa oli tietyt aihealueet, mutta annoin keskustelun ohjautua muihin aihealueisiin välillisesti. Haastattelu oli lähellä avointa keskustelua, mutta minulla oli kuitenkin runko ja kysymyksiä, joihin halusin vastauksen. Nauhoitin ja videoin haastattelun. Haastattelu kesti n. kolme tuntia, nauhalle sain teknisten vaikeuksien vuoksi noin kaksi tuntia. Videointi oli hyödyllistä, sillä siitä pystyin tulkitsemaan liikkeiden, katseiden sekä ilmeiden perusteella enemmän kuin pelkästään äänen. Haastattelun taltiointi oli perusteltua aineiston analysoinnin sekä Naisvuoritalon organisaatioon perehtymisen kannalta, sillä monen kuuntelukerran sekä litteroinnin avulla sieltä oli helpommin nostettavissa kehittämistä kaipaavat asiat sekä asiakasprosessin kulku. 4.3 Kvalitatiivinen tutkimus Hirsjärven ym. (2007, 157) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, sekä siinä on tärkeää todellisen elämän kuvaaminen. Tyypillistä kvalitatiiviselle tutkimukselle on tutkimuksen tekeminen luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Tutkimuksessa käytetään laadullisia metodeja, kuten teema- ja ryhmähaastattelut sekä osallistuvat havainnoinnit (suositaan ihmistä tiedonkeruun välineenä). Tutkimuksessa käytetään induktiivista analyysia eli tutkijan pyrkimyksenä on paljastaa odottamattomia seikkoja. Tärkeää on tarkastella aineistoa monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti, aineiston ehdoilla, ei tutkijan lähtökohdista. Tyypillistä on, että tutkimus muotoutuu ja kypsyy tutkimuksen edetessä, niin että se toteutuu joustavasti ja suunnitelmia muutetaan tilanteen mukaan. (Hirsjärvi yms. 2007, 160 & 222.) Hirsjärvi ym. (2007, 161) painottavat, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa on niin sanotusti vapaat kädet. Hän vertaa sitä väripalettiin. Jokainen tutkija tekee oman tutkimuksensa ja sekoittaa värit omalla, ainutlaatuisella tavallaan. Hän voi myös antaa nimen omalle metodilleen, ja näin metodien kirjo vain kasvaa. Työtapana kvalitatiivinen tutkimus oli itselleni paras ja osuvin, sillä kyseessä oli kokeilu ja aikomuksena on kehittää uusia työskentelymetodeja. Samoin tutkimuksen

13 eteneminen muokkaantui sitä mukaa kun sitä tehtiin. 7 5 MIKKELIN NAISVUORITALO Mikkelin Naisvuoritalo on Mikkelissä sijaitseva tapahtumatuotantotalo, jota hallinnoi SPL-Service Oy. Yritys vuokrasi Naisvuoritalon käyttöönsä Organisaatiossa on kolme vakituista työntekijää: Terho Leinonen (toimitusjohtaja), Anna Tarvainen (tuottaja) sekä Ismo Lappalainen (ravintolavastaava). Naisvuoritalo on historiallinen rakennus (entinen työväentalo) ja sijaitsee Mikkelin keskustan tuntumassa. Naisvuoritalo tarjoaa asiakkailleen asiantuntemusta tapahtumatuotannossa ja tapahtumatekniikassa sekä lisäksi räätälöityjä tapahtumatuotantopalveluita. Naisvuoritalolla asiakas voi järjestää yksityisjuhlat, tuottaa oman tapahtumansa yhteistyössä henkilökunnan kanssa tai osallistua tapahtumaan. Naisvuoritalolla on laaja kirjo erilaisia asiakkaita sekä asiakkuuksia. Yksityisasiakkaat ovat usein yrityksiä tai yksityishenkilöitä, jotka kaipaavat räätälöityä tapahtumaa, jonka Naisvuoritalon henkilökunta tuottaa asiakkaan vaatimusten mukaisesti. Tällöin kaikesta tuotannollisesta puolesta vastaa Naisvuoritalon henkilökunta. Esimerkiksi syntymäpäivät: asiakas tilaa Naisvuoritalolta palvelun, syntymäpäiväjuhlat, jotka henkilökunta toteuttaa asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. Parhaimmillaan asiakkaan tarvitsee vain saapua juhlapäivänä paikalle toteamaan, että kaikki on niin kuin sovittiinkin. Nämä asiakkuudet ovat toimineet yleensä hyvin. Tilaaja-tuottaja -asiakas on yleensä järjestö tai yksityishenkilö, joka haluaa järjestää oman tapahtumansa Naisvuoritalon puitteissa, eli tuottaa Naisvuoritalolle ohjelmaa. Tilaaja-tuottaja -asiakkaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Näissä asiakkuuksissa on koettu ongelmia. Yksityiskohtaisempaa informaatiota Naisvuoritalosta ja sen toiminnasta on luvussa kuusi. Naisvuoritalo on siinä erityislaatuinen organisaatio, ettei se ole perinteinen kauppa tai käsinkosketeltavan tuotteen jälleenmyyjä. Naisvuoritalolle saapuva asiakas odottaa

14 8 saavansa elämyksen tai apua tapahtumansa järjestämiseen. Hän tilaa aineettoman palvelun, joka joko tuotetaan hänelle talon puolesta tai hänelle tarjotaan asiantuntijuutta tapahtuman järjestämisen avuksi. Pesonen (2007, 19-20) jakaa organisaatiot karkeasti kahtia tavaran ja palveluiden tekijöihin. Palveluista hän vielä erottelee kaksi suuntausta; asiantuntijapalvelut sekä muut palvelut. Pesosen (2007, 24-30) mukaan erikoisuutena asiantuntijaorganisaatioissa on vielä se, että ratkaisut tuotetaan asiakkaan tarpeisiin ja asiakas luottaa saavansa asiantuntijalta parhaan mahdollisen ratkaisun tilanteeseensa asiantuntijuuden pohjalta. Tyypillistä on tehtävän suorituksen ainutkertaisuus vaikeasti hallittavalla alueella. Pesosen (2007, 24-30) mukaan siinä asiantuntija joutuu panemaan itsensä erityisesti likoon, tilanteet ovat usein ennalta arvaamattomia ja vaativia. Näissä organisaatiossa tarjotaan vuosikymmenien kokemuksen tai tavallista korkeamman koulutuksen pohjalta asiakkaille ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin tai ongelmiin. Asiantuntijaorganisaatioiden toiminnassa osa palveluista on kertaluonteisia, luovuutta vaativia tehtäviä, osa tuotteista taas on pyritty tietoisesti tuotteistamaan. Mikkelin Naisvuoritalolla on vuosien asiantuntijuus tapahtumatekniikasta sekä tapahtumista toimitusjohtaja Terho Leinosen kautta, vaikka organisaatio tässä muodossaan onkin melko uusi. Tuottaja Anna Tarvainen on työssään toista vuotta Naisvuoritalolla, mutta hänellä on alan korkeakoulututkinto sekä kokemusta kulttuurituotannosta mm. Mikkelin kaupungin kulttuuritoimella. Talolla tuotetaan räätälöityjä palveluita asiakkaan tarpeeseen, työ vaatii osaamista luovalla alalla, eikä sitä voi kuka tahansa kokematon ja alaa ymmärtämätön astua tekemään. Hinnat lasketaan aina asiakkaan tarpeiden ja henkilökunnan resurssien mukaan. Jotkut hinnat, kuten saunavuokra, ovat vakio. Tuottaja pistää itsensä likoon työssään joka kerta ja tuottaa luovia ratkaisuja erittäin räätälöidyissä palveluissa. 6 PROSESSINKUVAUS Valitsin prosessinkuvauksen menetelmäksi tutkimukseeni, koska koin sen olevan mahdollinen ratkaisu tutkimusongelmaani, eli kuinka kehittää Mikkelin Naisvuorita-

15 9 lon asiakkuuksia ja millä työkalulla. Prosessin aukaiseminen oli tarpeellista, koska lähtiessäni miettimään, miten asiakkuuksia voitaisiin parantaa, en tiennyt mikä siinä tarkalleen ei toiminut, tai miten se edes etenee. Lähtiessäni tutkimaan prosessinkuvausta, aihe ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Hain tietoa useista alan oppaista ja kirjallisuudesta. Määritelmiä löytyy siis useita lähteistä. Törmäsin myös kahteen eri termiin, prosessinkuvaus sekä mallintaminen. Huomasin, että nämä kaksi olivat hyvin lähellä toisiaan, mutta päätin valita termikseni prosessinkuvauksen, sillä se on selkeästi organisaatioon liittyvä kehittämistapa. Tekstissäni saatan kuitenkin puhua sekä mallintamisesta, että prosessinkuvauksesta, tarkoitan näillä kummallakin termillä kuitenkin samaa asiaa. Mitä on prosessinkuvaus? Alla muutama määritelmä, jonka olen ottanut alan kirjallisuudesta. Työprosessin mallintaminen on työn kuvaamisen tapa. Se on työprosessin tavoitteiden, kohteen, käytettyjen raaka-aineiden tai tarvikkeiden, tuotantovälineiden, työmenetelmien sekä ihmisen toiminnan kuvaamista. Kuten tehtäväkuvauksetkin, työprosessien mallit ovat toiminnan sanallisia kuvauksia. (Työterveyslaitos 2000, 9.) Prosessikeskeisessä kehittämisessä siirrytään konkreetista abstraktiin, tämän päivän arjesta eilisen kokemuksen turvin huomiseen (Murto 1995, 42). Prosessinkuvaus on keino mallintaa organisaation toimintaa, jotta sitä voidaan ymmärtää, analysoida ja kehittää. Kuvaus on viestinnän väline. (Laamanen 2001, 75.) Laamasen (2001, 75) kuvaus on kaiken kattava ja tiivistävä. Prosessin kuvauksella pyritään selventämään organisaation eri prosesseja, jotta toiminta olisi laadukkaampaa. Tiivistettynä voidaan sanoa, että prosessinkuvauksella pyritään mallintamaan organisaation toimintaa sen kehittämiseksi. Se parantaa toiminnan laatua, johtamista sekä asiakkuuksia.

16 6.1 Prosessi 10 Kuten jo johdannossa ilmaisin, maailma on täynnä arjen omia prosesseja. Laamasen (2001, 19) mukaan prosessi-sanaa käytetään useissa eri merkityksissä: mikä tahansa muutos voidaan ymmärtää prosessina (esim. kehitys-, oppimis-, ymmärtämis-, tai kasvuprosessi), samoin mitä tahansa toimintaa voidaan kutsua prosessiksi (esim. kaupassakäynti-, neuvottelu-, tai syömisprosessi). Näin ajateltuna mikä tahansa toiminto siis voi olla prosessi. Kun puhun prosessin käsitteestä tässä yhteydessä, tarkoitan kuitenkin liiketoimintaprosessia. Laamanen (2001) suosittelee seuraavaa määritelmää prosessille, koska se sisältää toiminnan lisäksi toteuttajat ja lopputulokset: Toimintaprosessi on joukko loogisesti toisiinsa liittyviä toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset. (Laamanen 2001,19). ( Kuvio 1.) TOIMITTAJA SYÖTE INPUT PROSESSI PALVELU OUTPUT TUOTE ASIAKAS KUVIO 1. Prosessi on sarja toimenpiteitä ja resurssit (Laamanen 2001, 20). Toisin kuin selkeästi alkava ja loppuva ainutkertainen projekti, prosessi on toistuva sarja tehtäviä, jotka voidaan määritellä ja mitata. Esimerkiksi tietyn sillan rakentaminen tapahtuu projektina (alku, keskikohta, loppu) kun taas sillanrakennusprosessi sisältää ne tehtävät, jotka kuuluvat minkä tahansa sillan rakentamiseen. (Lecklin 1999,

17 133.) Samoin vaikka festivaali olisikin ainutkertainen projekti, festivaalin prosessi sisältää tehtäviä, jotka kuuluvat minkä tahansa festivaalin tuottamiseen. 11 Prosessiajattelun idea on Laamasen mukaan (2001, 20) hyvin yksinkertainen: ensin arvioidaan asiakkaan tarpeet, sitten mietitään millaisilla tuotteilla ja palveluilla (output) se voidaan tyydyttää. Suunnitellaan prosessi (toimenpiteet ja resurssit), joilla saadaan aikaan halutut palvelut. Selvitetään mitä syötteitä (input, tietoja ja materiaalia) tarvitaan sen toteuttamiseen ja mistä ne hankitaan (toimittajat). (Laamanen 2001, 20) 6.2 Prosessin asiakas Prosessiajattelussa asiakas on toiminnan perusta, asiakastarpeet määrittävät prosessin eri vaiheissa tehtävän työn ja sen etenemisen. Prosessi voidaankin määritellä toimintoketjuksi, jonka avulla yritys muuttaa panoksensa hyödyksi asiakkaalle. (Lecklin 1999, 133; Kvist 1995, 9; Kiiskinen, Linkoaho & Santala 2002, 28) Ulkoinen asiakas on yrityksen ulkopuolinen joko suora tai epäsuora asiakas. Hän on asiakas isolla A:lla, toiminnan lopullinen rahoittaja, hänelle prosessi tehdään. (Lecklin 1999, 89). Pesonen (2007, 130) kuvaa ulkoista asiakasta organisaation oikeaksi asiakkaaksi. Sisäisellä asiakkuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tavara tai palvelu siirtyy organisaation sisällä henkilöltä toiselle. Tällöin kyseessä on organisaation sisäinen prosessi, jonka asiakkaana on yrityksen toinen taso tai tuotteen seuraavan vaiheen henkilö. (Pesonen 2001, 130 & 232) Tärkeää asiakkaan kanssa toimiessa on huomata mitkä asiat ovat asiakkaalle näkyviä ja mihin näin ollen tulisi organisaatiossa panostaa. Naisvuoritalolla asiakkaan kohtaaminen on tärkeä vaihe, se määrittää miten yhteistyö tulee jatkumaan ja millainen olo asiakkaalle jää Naisvuoritalosta palvelun tarjoajana. Näitä tilanteita kutsutaan totuuden hetkiksi. Pesosen (2007, 26) mukaan niillä tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas ja palvelun tekijä kohtaavat aidosti, kasvotusten tai laitteiden välityksellä. Tällöin

18 12 asiakas tekee positiivisia sekä negatiivisia havaintoja palveluntarjoajasta. Hänen mukaansa (mts. 26) Totuuden hetkeä ei voi perua, se mitä on tapahtunut vaikuttaa asiakkaan mielipiteeseen palvelusta ja sen tarjoajasta. Palveluita tarjoavien organisaatioiden prosessit ovat monimuotoisia ja vaihtelevia, ja niiden keskeisessä osassa ovat asiakkaan toiminnot. Laamasen (2001, 21) mukaan asiakkaiden ennalta arvaamaton toiminta vaikuttaa prosessin kulkuun. Tällöin prosessi ei enää toteudukaan suunnitellusti peräkkäisinä vaiheina. Haasteena on saada palvelutilanne toimimaan niin (myös yllättävissä tilanteissa), että asiakkaalle jää organisaatiosta positiivinen tunne ja hän kokee saavansa hyvää palvelua. Prosessin vaiheista tai onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä voidaan sanoa jotakin hyvin karkealla tasolla, mutta miten asiat käytännössä tapahtuvat, jää asiantuntijan tilannekohtaisen arvioinnin varaan. Laamasen mukaan (2001, 21) omat erityispiirteensä palveluprosesseihin tuo se, jos palvelu vaatii paljon asiantuntemusta ja luovaa toimintaa. Palveluprosesseissa asiakkaan ymmärtäminen on tärkeää: on hyvä tunnistaa asiakastyytyväisyyden lisäksi asiakkaan arvostamat asiat. (Ala-Mutka 2004, 63). 6.3 Miksi prosessinkuvaus tehdään? Laamasen (2001, 22-23) mukaan prosessiajattelun hyötyjä on organisaatioissa toimivien ihmisten kyky ymmärtää kokonaisuutta sekä sitä, miten lisäarvo tuotetaan läpi organisaation ja siitä vielä asiakkaalle. Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuutta sekä mahdollistavat työn kehittämisen ja mielekkyyden (mts ). Kun prosessinkuvaus on tehty, sitä voidaan käyttää pohjana perehdytykseen, apuna toistuvien prosessien hahmottamiseen sekä kokonaiskuvan hahmottamiseen. Tarkoituksena on siis pitää se työelämässä mukana aktiivisesti. Karimaan (2002, 3) mukaan prosessien kuvaukset eivät ole vain yhtä käyttökertaa varten: Prosessien kuvaukset ovat prosessien hallinnan, arvioinnin ja parantamisen välineitä. Lecklinin (1999, ) mukaan organisaatioita tulisi johtaa prosessien avulla, perinteisten funktionaalisten rajojen ylitse. Kvist yms. (1995, 13) käyttävät funktio-

19 13 naalisesta johtamisesta termiä pystysuuntainen johtaminen. Tämä tarkoittaa että kukin yksikkö kantaa huolta ainoastaan omasta tuloksestaan, ei asiakkaiden ja yrityksen kokonaisedusta. Pahimmillaan toiset osastot ja yksiköt sekä niiden keskeiset henkilöt koetaan oman osaston kilpailijoina. (Laamanen 2001, 15-17; Lecklin 1999, 135.) Puhdas prosessijohtaminen merkitsee funktionaalisesta organisaatiosta luopumista, jolloin yrityksen johto muodostuu tärkeimpien prosessien omistajista ja koko toiminta nähdään hierarkisena prosessirakennelmana, jossa prosessit liittyvät verkkomaisesti toisiinsa. (Lecklin 1999, ). Yksiköiden lisäksi johdetaan myös prosesseja, jotka kulkevat näiden yksikkörajojen yli. Valtaa ja vastuuta siirretään organisaation johdolta sinne, missä varsinainen työ tehdään. Osastojen tai muiden yksiköiden välillä olevia raja-aitoja poistetaan esimerkiksi sisäinen asiakkuus -periaatteen mukaisesti: seuraava osasto tai työvaihe on edellisen osaston tai työvaiheen asiakas. (Kvist yms. 1995, 14). 6.4 Prosessinkuvauksen eteneminen Prosessinkuvauksen käyttöönottamista organisaatiossa Laamanen (2001, 50) on kuvannut neljällä eri vaiheella. 1. Ensin prosessit on tunnistettava (luo perustan organisaation kehittämiselle), sitten 2. organisoidaan kehitystyö ja kuvataan muutama prosessi. Seuraava ja Laamasen (mts. 50) mukaan usein hankalin vaihe on 3. ottaa askel kuvauksista käytännön toimintaan (prosessikuvausten analysointia, viestintää, mittaamista, tiimien ja verkostojen perustamista yms.). 4. jatkuvaan parantamiseen liittyy prosessien kehittäminen, strateginen suunnittelu ja muutosten aikaansaaminen. (Kuvio 2.)

20 14 1. Avainprosessien tunnistaminen 2. Prosessien kuvaaminen 3. Toiminnan organisointi prosessien mukaiseksi 4. Prosessien jatkuva parantaminen KUVIO 2. Prosessin mukaisen toiminnan kehittämisen vaiheet. (Laamanen 2001, 50) Laamasen (2001, 76) mukaan hyvän kuvauksen tulee: Sisältää prosessin kannalta kriittiset asiat. Esittää asioiden välisiä riippuvuuksia auttaa ymmärtämään sekä kokonaisuutta että omaa roolia tavoitteiden saavuttamisessa edistää prosessissa toimivien ihmisten yhteistyötä antaa mahdollisuus toimia joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan Toisin sanoen siinä tulee tulla esiin työn tekijät, tarvittavat resurssit, työn tekemiseen tarvittu aika, työtehtävät sekä tietojärjestelmät, mihin saatu tieto tallennetaan sekä vaiheet ja toiminnot. Nämä kirjoitetaan kaavion lisäksi tekstimuotoon. Lisäksi kaavion täytyy olla muokattavissa kehitysmuutosten mukaan helposti, sekä tarpeeksi yleispätevä toiminnan joustavan toteutuksen edistämiseksi. Prosessien tunnistaminen, määrittely & rajaaminen Organisaatiossa täytyy ensin tunnistaa ja määrittää prosessit. Toisin sanoen tulee määrittää mistä prosessi alkaa ja mihin se päättyy. Samalla tarkastellaan myös mitkä ovat

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

S-RYHMÄN DIGIVIESTIJÄN

S-RYHMÄN DIGIVIESTIJÄN S-RYHMÄN DIGIVIESTIJÄN valmennusohjelma 2017 Valmennusohjelma rakentuu kahdeksasta ajankohtaisesta sosiaalisen median teemasta. Ota some haltuun helposti yhdessä muiden s-ryhmäläisten kanssa! S-RYHMÄN

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opetussisältöjen kehittäminen Kirsti Sorama Projektipäällikkö PROJEKTIN TARKOITUS Projektin tarkoituksena

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Esityksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot