Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 Sami Laakkonen Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2002 Markkinaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Kertomuksia- ja selvityksiä Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2002 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sami Laakkonen Julkaisuaika Kesäkuu 2002 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset Tiivistelmä Kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosasto on toteuttanut tutkimushankkeen, jossa on kehitetty indikaattoreita matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimiseksi. Painopiste on ollut maakuntien matkailutulon ja -työllisyyden selvittämisessä. Tässä raportissa luodaan teoreettinen katsaus tutkimusaiheeseen sekä esitetään kehitetyt indikaattorit ja tulokset vuodelta Tarkoitus on päivittää tulokset vastaisuudessa vuosittain. Suomen välitön matkailutulo liikevaihdolla mitattuna on 6,9 miljardia euroa vuonna Saman vuoden välitön matkailutyöllisyys on henkilötyövuotta. Matkailutulon osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta on 2,7 %. Matkailutyöllisyyden osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketuista henkilötyövuosista on puolestaan 4,1 %, joten matkailu on vahvasti työvoimavaltainen elinkeinosektori. Ajanjaksolla Suomen välitön matkailutulo on inflaatio huomioiden lisääntynyt 33 %, kun taas matkailutyöllisyys on kasvanut 23 %. Matkailussa työvoiman tuottavuus liikevaihdolla mitattuna on siis kasvanut. Alueellisesti matkailutulo- ja työllisyys keskittyvät maan ydinalueille ja suuriin kaupunkeihin. Väestön määrä on tärkein matkailun kokonaisvolyymia selittävä yksittäinen tekijä. Yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien matkailutulo on peräti 65,3 % koko maan tulosta. Muita maakunnista vain Lappi ja Ahvenanmaa yltävät yli 200 miljoonan euron välittömään matkailutuloon. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on kuitenkin perifeerisissä maakunnissa ja maaseudulla ydinalueita ja suuria kaupunkeja tärkeämpää. Aluetaloudellisesti merkittävintä matkailu on Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Näissä maakunnissa matkailun merkitys tulonmuodostuksessa ja työllisyydessä on muuta maata selvästi suurempi, mikä näkyy myös matkailun asemassa alueellisissa kehittämisohjelmissa. Tietyssä määrin matkailu on keskus-periferia -asetelmien ulkopuolella oleva elinkeino. Siinä missä työmatkailu keskittyy keskuksiin, suuntautuu vapaa-ajan matkailu keskuksista pois. Erityisesti luontoon ja luonnon ympärille rakentuviin aktiviteetteihin pohjautuvalle matkailulle, on luontaiset kehittämisedellytykset syrjäisilläkin seuduilla. Maakunnissa matkailua onkin kehitetty varsin mittavilla julkisen sektorin panostuksilla. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/ylitarkastaja Lea Häyhä puh. (09) Asiasanat matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, matkailutulo, matkailutyöllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 151 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti tutkimushankkeen, jonka tavoitteeksi asetettiin kehittää menetelmiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseen. Tutkimuksen käynnistämisen syynä oli tarve saada luotettavaa, yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa matkailun aluetaloudellisesta merkityksestä alueittain. Vertailukelpoista faktatietoa voidaan käyttää monin tavoin hyväksi paitsi alueellisessa kehittämisessä ja elinkeinopolitiikassa yleensä, niin erityisesti matkailusektoria koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vain luotettavalla ja ajankohtaisella tiedolla voidaan esimerkiksi perustella matkailun asemaa kohdennettaessa alueellisia kehittämisvaroja. Tutkimusaiheen traditio on Suomessakin vuosikymmeniä vanha, joten uraauurtavasta tutkimuksesta ei ole kyse. Kuitenkaan maassamme tehdyt lukuisat tutkimukset eivät ole mahdollistaneet kaikkia maakuntia kattavan luokittelun tekemistä, joten tässä mielessä toteutetun tutkimuksen lähestymistapa tuo traditioon uuden arvokkaan lisän. Tutkimusaihe ei ole missään nimessä helppo ja työ tuleekin nähdä ensimmäisenä haltuunottona kaikki maakunnat kattavan perustiedon tuottamisessa. Käsillä olevassa raportissa esitetty lähestymistapa tarjoaa hyvän lähtökohdan menetelmien edelleen kehittämiseksi, huomioimaan entistä paremmin alueelliset erityispiirteet. Ministeriö ja tutkimuksen tekijä kiittävät kaikkia tutkimuksen toteuttamiseen osallistuneita. Erityisesti haluamme kiittää maakuntia, kaikkia haastateltuja, seminaareihin osallistuneita ja Tilastokeskusta hedelmällisestä yhteistyöstä. Toivomme, että tutkimuksen tulokset vastaavat odotuksiin ja tuovat näin työkaluja matkailun kehittämisen ja suunnittelun parissa työskenteleville. Tutkimuksessa esitetyt tulokset päivitetään vastaisuudessa ministeriön toimesta vuosittain. Helsingissä 15. maaliskuuta 2002 Sami Laakkonen

6

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimushankkeen tausta Tavoitteet Raportin rakenne Matkailu taloudellisena toimintana Matkailusysteemi ja -markkinat Matkailu maailman- ja kansantaloudessa Matkailu aluetalouden intressinä Mittariston kriittiset kysymykset Tietolähteet Mittaamisen aluetaso Matkailuelinkeinon toimialat Toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit Muita kysymyksiä Tietotuotannon kehikko Tietotuotannon periaate - joustava viitekehys Vertailugraafit Vuosittainen päivitys Vuoden 2000 tulokset ja analyysi Yöpymisiin perustuva tarkastelu Matkailutulo- ja työllisyys Yhteenveto, johtopäätökset ja jatkotutkimus Yhteenveto ja johtopäätökset Jatkotutkimusehdotukset... 62

8 Lähteet Liite 1 Henkilökohtaisesti haastatellut henkilöt Liite 2 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Suomessa toimiala-luokitus Liite 3 Matkailun satelliittitilinpito toimialaluokitus Liite 4 Tietotuotannon kehikko Liite 5 Aluekohtaiset laskentataulukot ja vertailugraafit vuodelta Taulukko 1: Ohjeistus Taulukko 2: Ahvenanmaa Taulukko 3: Etelä-Karjala Taulukko 4: Etelä-Pohjanmaa Taulukko 5: Etelä-Savo Taulukko 6: Itä-Uusimaa Taulukko 7: Kainuu Taulukko 8: Kanta-Häme Taulukko 9: Keski-Pohjanmaa Taulukko 10: Keski-Suomi Taulukko 11: Kymenlaakso Taulukko 12: Lappi Taulukko 13: Pirkanmaa Taulukko 14: Pohjanmaa Taulukko 15: Pohjois-Karjala Taulukko 16: Pohjois-Pohjanmaa Taulukko 17: Pohjois-Savo Taulukko 18: Päijät-Häme Taulukko 19: Satakunta Taulukko 20: Uusimaa Taulukko 21: Varsinais-Suomi Taulukko 22: Koko maa Taulukko 23: Yhteenvetotaulukko

9 Taulukko 24: Vertailugraafit Taulukko 24a: Rekisteröidyt yöpymiset maakunnittain Taulukko 24b: Rekisteröidyt yöpymiset per capita maakunnittain Taulukko 24c: Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset maakunnittain Taulukko 24d: Vapaa- ja työajan yöpymiset maakunnittain Taulukko 24e: Ulkomaisten vapaa-ajan yöpymisten osuus rekisteröidyistä yöpymisistä maakunnittain Taulukko 24f: Rekisteröidyt yöpymiset vs. osuus EUosarahoitteisesta julkisesta matkailu-rahoituksesta maakunnittain Taulukko 24g: TOL55 (pl. TOL5551) kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja -työllisyydestä maakunnittain Taulukko 24h: Välitön matkailutulo (liikevaihto) maakunnittain Taulukko 24i: Välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuodet) maakunnittain Taulukko 24j: Välittömän matkailutulon ja -työllisyyden osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja työllisyydestä maakunnittain Taulukko 24k: Suomen välitön matkailutulo (liikevaihto) toimialoittain Taulukko 24l: Suomen välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuotta) toimialoittain

10

11 11 1 Johdanto 1.1 Tutkimushankkeen tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen matkailupolitiikasta 1. Yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi periaatepäätöksessä määritettiin koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen, johon liittyen matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia mittaavien arviointi- ja analysointimallien kehittäminen on koettu tärkeäksi ja ajankohtaiseksi asiaksi. Matkailun satelliittitilinpidon kokeilut vuosina 1998 ja 1999 ovat tuoneet esille matkailuelinkeinon merkityksen kansantaloudessa, minkä lisäksi alueilla on ja lukujen aikana tehty lukuisia erityyppisiä tutkimuksia. Vaikka valtaosa tutkimuksista on pohjautunut yhteiseen metodiikkaan, niin sanottuun pohjoismaiseen malliin, niin tästä huolimatta tietotarpeet suunnittelun ja kehittämisen tueksi eivät ole kaikilta osin täyttyneet. Lähinnä ongelmat ovat liittyneet tulosten vertailtavuuteen, luotettavuuteen ja päivittämiseen. Lisäksi tutkimukset ovat olleet metodisesti varsin raskaita ja kalliita toteuttaa. Tässä raportissa esitetään lähestymistapa matkailuelinkeinon aluetaloudellisten vaikutusten säännölliseen mittaamiseen sekä tulokset vuodelta Esitetyt indikaattorit eivät poista tarvetta alueellisiin erillistutkimuksiin, vaan näillä on jatkossakin paikkansa haluttaessa yksityiskohtaisempaa ja laaja-alaisempaa tietoa. Yhdenmukaiset ja säännöllisesti päivitettävät perustiedot asettavat kuitenkin maakunnat matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia koskevan tiedon osalta samalle viivalle. Kun perustiedot on olemassa, voidaan maakunnissa paremmin fokusoida jatkotutkimustarpeita. Tutkimuksessa on tukeuduttu WTO:n (World Tourism Organisation) matkailumääritelmään, jonka mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, työmatka- tai muussa tarkoituksessa Tavoitteet Tutkimustarpeiden kartoittamiseksi toteutettiin puhelinhaastattelukierros (Liite 1: Henkilökohtaisesti haastatellut henkilöt). Haastatteluissa tutkimusaihe osoittautui ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Viidessä maakunnassa matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista on aivan tuore tutkimus. Pääsääntöisesti tutkimukset ovat kahdesta viiteen vuotta van- 1 Suomen matkailupoliittiset linjaukset. Valtioneuvoston periaatepäätös Recommendations on Tourism Statistics. World Tourism Organisation. Madrid

12 12 hoja. Seitsemässä maakunnassa tutkimuksen tekeminen koetaan ajankohtaiseksi asiaksi ja kolmessa maakunnassa selvityksen tekeminen on matkailun kehittämistoimenpiteiden joukossa kiireellisyysjärjestyksen kärkipäässä. Useissa maakunnissa matkailun aluetaloustutkimuksen tekeminen liittyy läheisesti matkailustrategian laadintaprosessiin. Tutkimuksella haetaan faktatietoa strategian laadintaa varten ja lisäksi tutkimuksen toivotaan antavan työkalut matkailukehityksen seuraamiseen. Ainoastaan yhdessä maakunnassa ei saatujen tietojen mukaan ole tehty minkäänlaista matkailun aluetaloustutkimusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksista on enemmänkin runsaudenpula kuin puute. Huolimatta selvitysten suuresta lukumäärästä, ei kattavan vertailun tekeminen alueellisesti ja ajallisesti ole kuitenkaan ollut mahdollista. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää yhdenmukaistaa menettelyjä perustietojen tuotannossa. Haastateltujen kommenteista valtaosa kohdistui kritiikkinä toteutettuja tutkimuksia kohtaan. Eniten mainintoja kohdistui siihen, että tutkimuksissa ei ole yleensä tehty vertailua muihin alueisiin tai sitten käytetyt menetelmät eivät ylipäätään mahdollista vertailua. Toiseksi eniten kritisoitiin sitä, että tutkimukset eivät ole tarjonneet työkaluja säännölliseen seurantaan. Lisäksi tutkimuksia pidetään liian kalliina ja raskaina toteuttaa, minkä lisäksi käytetyissä menetelmissä ei ole ollut riittävää läpinäkyvyyttä. Huolimatta lukuisista ongelmista, maakunnissa kuitenkin katsotaan tutkimusten olevan välttämättömiä, jotta heterogeenisesta matkailuelinkeinosta ja alan alueellisesta merkityksestä saadaan sen asemaa perustelevaa faktatietoa. Keskushallinnon näkemykset ovat yhdensuuntaisia alueilta saadun palautteen kanssa. Tulosten vertailtavuuden parantaminen sekä jatkuvan seurannan mahdollistaminen ovat kehittämistarpeista ensisijaisia. Myös Matkailun edistämiskeskuksen teettämän tutkimustoiminnan kannalta standardoitu ja säännöllinen seuranta on keskeistä. Tutkimuksen päätavoitteeksi asetettiin: Metodisesti kevyen ja vähän resursseja vaativan seurantamittariston kehittäminen matkailuelinkeinon aluetaloudellisten vaikutusten säännöllistä seurantaa varten. Osatavoitteita ovat: 1 Tulosten sekä alueellinen että ajallinen vertailtavuus. 2 Vertailun mahdollistaminen muihin elinkeinosektoreihin. 3 Kustannus/hyöty -ajattelun kehittäminen.

13 Raportin rakenne Johdannon jälkeen toisessa kappaleessa tarkastellaan matkailua taloudellisena toimintana ja syvennytään alan maailman- ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Tämän jälkeen perehdytään varsin perusteellisesti matkailuun aluetalouden intressinä. Kolmannessa kappaleessa pohditaan mittariston kehittämisen kriittisiä kysymyksiä tietoperustasta, aluetasosta, matkailuelinkeinoon sisällytettävistä toimialoista sekä toimialakohtaisista matkailuosuusprosenteista. Neljännessä kappaleessa esitetään tietotuotannon kehikko. Viides kappale sisältää tulokset ja analyysin vuodelta Kuudennessa ja viimeisessä kappaleessa tehdään yhteenveto ja johtopäätökset sekä pohditaan menetelmien edelleen kehittämistä ja jatkotutkimustarpeita.

14 14 2 Matkailu taloudellisena toimintana 2.1 Matkailusysteemi ja -markkinat Maantieteellinen viitekehys - lähtö- ja kohdealueet Ihminen on matkustanut kautta historian. Yhteistä vapaa-ajan matkailun motiiveille on halu kokea uutta ja erilaista, tarve irrottautua hetkeksi arjen rutiineista ja ympäristöstä. Halutaan elämyksiä. Työmatkailussa matkustamisen motiivit lähtevät työtehtävien hoidosta, tosin trendinä on, että yhä useammin työmatkailuun liittyy myös vapaa-ajan matkailun elementtejä. Matkailusysteemi voidaan nähdä kuvion 1 mukaisena maantieteellisenä viitekehikkona, jonka perusrakenteen muodostavat lähtö- ja kohdealueet sekä näitä yhdistävät matkailureitit ja kulkumuodot 3. Matkailun lähtöalueiden kysyntärakenteet saavat aikaan matkailijoita liikkeelle sysäävää työntövoimaa ja kohdealueiden tarjontarakenteet ilmenevät matkailijoita houkuttelevana vetovoimana. Kysyntä- ja tarjontatekijät linkittyvät toisiinsa maantieteellisesti matkailureittien ja kulkumuotojen välityksellä. Kriittisenä välittävänä elementtinä toimivat etäisyys- ja kustannustekijät sekä matkailuinformaatio ja sen saatavuus. Maantieteellisen kontekstin ohella matkailuilmiölle on elinkeinona luonteenomaista hyvin suuri riippuvuus toimintaympäristössä tapahtuvista sosio-kulttuurisista, taloudellisista, teknologisista, poliittis-hallinnollisista ja fyysisen ympäristön muutoksista. MATKAILU (työmatkailu ja turismi) Työntövoima Kysyntärakenteet LÄHTÖALUE Lähtövalmiudet ja -edellytykset Saavutettavuus Välittävät rakenteet MATKAILUREITIT JA KULKUMUODOT Etäisyys- ja kustannustekijät sekä informaatio Vetovoima Tarjontarakenteet KOHDEALUE Vastaanottovalmiudet ja -edellytykset Kuvio 1. Matkailusysteemin maantieteellinen viitekehys (Vuoristo, 1998) 3 Vuoristo, K-V Matkailun muodot. WSOY. Porvoo.

15 15 Matkailukysyntä ja -tarjonta - näkökulma matkailutulon muodostumiseen Ihmisten halu matkustaa synnyttää kysyntää monipuolisille matkailupalveluille ja -tuotteille. Moderni matkailuelinkeino lukuisine toimialoineen on erikoistunut tyydyttämään tämän kysynnän. Puhuttaessa matkailusta taloudellisena toimintana onkin hedelmällistä nähdä matkailuilmiö nimenomaan eräänä kuluttamisen muotona alalle tyypillisine kysyntä- ja tarjontarakenteineen. Kysyntä synnyttää tarjontaa ja tarjonnalla pyritään paitsi tyydyttämään markkinoiden tarpeet, niin myös vaikuttamaan kokonaiskysynnän määrään ja kysynnän suuntautumiseen matkailupalvelujen ja kohdealueiden välillä. Kuviossa 2 esitetään matkailumarkkinoiden yksinkertaistettu kysyntä/tarjonta -kehikko, jossa tarkastellaan matkailumarkkinoita alueen X kokonaiskysynnän D (Demand) ja kokonaistarjonnan S (Supply) avulla. Vaaka-akselilla on matkailukuluttamisen määrä Q (Quantity), joka kuvaa tehtyjen matkojen kokonaismäärää alueella X. Pystyakselilla on puolestaan matkailukuluttamisen keskimääräinen hinta P (Price) euroina tehtyä matkaa kohden. Kysyntäkäyrä D laskee oikealle ihmisten matkustaessa sitä enemmän, mitä halvempaa matkustaminen on. Tarjontakäyrä S puolestaan nousee oikealle, koska tarjonta lisääntyy hinnan noustessa. Oletetaan, että markkinoilla vallitsee täysin vapaa kilpailu. Tällöin tasapainopisteessä E (Equilibrium) kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja markkinat ovat tasapainossa. Tasapainohinnalla P* matkojen kokonaismäärä alueella X on Q* ja kokonaiskysyntä vastaa -tarjontaa. Tällöin matkailijat kuluttavat rahaa suorakulmion OP*EQ* verran eli P*Q* euroa, mikä on välitön matkailutulo alueella X. Tasapainohintaa P* korkeammalla hintatasolla matkailumarkkinoilla on ylitarjontaa ja alhaisemmalla hintatasolla ylikysyntää. P S S E 1 P 1 E E 2 P* E 3 P 2 D D O Q* Q 1 Q 2 Q 3 Q Kuvio 2. Matkailukysyntä ja -tarjonta

16 16 Matkailu on ylellisyyskuluttamista. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen lisääntyessä matkailun kokonaiskysyntä kasvaa, jolloin jokaisella hintatasolla matkustetaan aikaisempaa enemmän. Kysyntäkäyrä D siirtyy tällöin kokonaisuudessaan oikealle ja tapahtuu siirros D>D. Uusi markkinatasapaino saavutetaan pisteessä E 1, jossa tasapainohinnaksi muodostuu P 1 kysynnän ollessa Q 1. Lyhyellä aikavälillä kustannusrakenteen säilyessä ennallaan matkailuelinkeinon tuottavuus kasvaa ja syntyy liikevoittoja, koska matkoja myydään samalla kustannusrakenteella enemmän ja paremmalla hinnalla. Mikäli pitkälläkin aikavälillä kustannusrakenne pysyy ennallaan, alalle tulee liikevoittojen houkuttelemina uusia toimijoita ja kokonaistarjonta kasvaa, jolloin tarjontakäyrä S siirtyy kokonaisuudessaan oikealle. Tapahtuu siirros S>S ja tasapaino siirtyy pisteeseen E 2. Tällöin tasapainohinnaksi muodostuu alkuperäinen P*, mutta tehtyjen matkojen kokonaismäärä alueella X on nyt Q 3, selvästi alkuperäistä tilannetta Q* enemmän. Kasvu matkailun kokonaiskysynnässä on aiheuttanut kokonaistarjonnan lisäyksen ja kustannusrakenteen säilyessä ennallaan on palattu alkuperäiseen tasapainohintaan P*, jossa alalla vallitsevat periaatteessa nollavoitot. Merkittävää aluetalouden kannalta on kuitenkin se, että alueen X saama välitön matkailutulo on lisääntynyt suorakulmion Q*EE 2 Q 3 verran eli P*(Q 3 -Q*) euroa. Myös matkailutyöllisyys on lisääntynyt, ei tosin välttämättä samassa suhteessa kuin välitön matkailutulo. Matkailu on kuitenkin tuotantopanoksiltaan työvoimaintensiivinen ala, joten kokonaiskysynnän lisäys näkyy alueellisesti myös lisääntyneinä työpaikkoina. Muutoksen suuruus riippuu useista tekijöistä, muun muassa fyysisen kapasiteetin käyttöasteista ja muutoksista työvoiman tuottavuudessa. Matkailu on muutosherkkä ala Matkailu on äärimmäisen herkkä äkillisille makrotoimintaympäristön muutoksille. Oletetaan tasapainotilanteessa E 2 tapahtuvan maailmaa järkyttävä terrori-iskujen aalto. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja matkustamisen turvallisuuden heiketessä matkailun kokonaiskysynnässä alueella X tapahtuu siirros D >D, jolloin uudeksi tasapainotilanteeksi tulee E 3, jossa matkojen kokonaismäärä on Q 2 ja hinta P 2. Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta ei sopeudu voimakkaaseen kysynnän vähentymiseen ja kustannusrakenteen pysyessä ennallaan matkailuyritykset kohtaavat kannattavuusongelmia. Seurauksena voi olla kestämättömiä tappioita, kun kapasiteetti on mitoitettu huomattavasti pienentynyttä kokonaiskysyntää suuremmaksi. Matkailuelinkeinon toimialat sopeutuvat äkillisiin kysynnän muutoksiin toisistaan poiketen. Mitä suurempi on kiinteiden kustannusten osuus tuotannon kokonaiskustannuksista, sitä vaikeampaa ja hitaampaa sopeutuminen on. Juuri tästä johtuivat esimerkiksi lentoyhtiöiden kohtaamat ongelmat loppuvuodesta 2001, vaikka taustalla oli myös muita syitä, kuten alan poikkeuksellisen ankara kilpailutilanne ja kannattavuusongelmat jo ennen terrori-iskujen seurauksia. Lentoyhtiöt eivät kyenneet sopeuttamaan kapasiteettiaan äkilliseen matkailijamäärien laskuun ja seurauksena oli konkursseja.

17 17 Sopeutumisen hitaus vallitsee matkailussa lentoliikenteen lisäksi myös esimerkiksi hotellitoiminnassa, jossa pääomakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on varsin suuri. Sen sijaan esimerkiksi henkilöresurssein toteutettavat ohjelmapalvelut kykenevät säätelemään joustavammin kapasiteettiaan kysynnässä tapahtuvien muutosten mukaan. Heikomman kysynnän aikana yksinkertaisesti palkataan vähemmän väkeä oppaiksi. Sen sijaan lentoliikenteessä ja hotellitoiminnassa kiinteät kustannukset pysyvät ennallaan ja kysynnän laskiessa dramaattisesti seuraukset voivat olla toimialalla katastrofaalisia. Pitkällä aikavälillä tosin kysyntä palautuu yleensä aikaisemmalle kasvu-uralleen, mutta toimialan kannattavuusongelmat ovat saattaneet muuttaa kilpailukentän aivan uudeksi. Markkinadynamiikan ymmärtäminen on tärkeää Oletetaan lähtötilanteeksi kuvion 2 tasapainotilanne E. Kuvitellaan matkailualue X, jossa uskotaan vahvasti kysynnän kasvuun. Kasvunäkymät näyttävät poikkeuksellisen hyviltä ja tämän vuoksi fyysiseen infrastruktuuriin, kuten majoitustarjontaan, investoidaan vahvasti. Investointien lasketaan tulevan kannattaviksi kokonaiskysynnässä tapahtuvan kasvun kautta. Investointien myötä matkailualueen kokonaistarjonta lisääntyy ja tapahtuu siirros S>S. Kuitenkin samaan aikaan matkailun kasvuennusteet osoittautuvat alueella ylioptimistisiksi ja yleinen suhdannekehitys ja kotitalouksien usko omiin kuluttamisen mahdollisuuksiin heikkenee. Matkailusta ylellisyyskuluttamisena ollaan ensimmäisten joukossa valmiita luopumaan. Seurauksena matkailun kokonaiskysynnässä ei tapahdukaan odotettua siirtymää D>D ja päädytään tasapainotilanteeseen E 3. Hinnat markkinoilla laskevat tasolle P 2, jolla myydään määrä Q 2. Kustannusrakenteen pysyessä ennallaan tehdyt investoinnit osoittautuvat kannattamattomiksi ja seurauksena on vakavia taloudellisia ongelmia yrityskentässä. Matkailussa suurten investointien suhteen tulee olla erityisen varovainen. Suomessa riski investointien ylilyöntiin esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa on jatkuvasti ajankohtainen. Tämän vuoksi investoinnit tulee suhteuttaa siten, että riskien realisoituessa seuraukset myös kestetään. Riskien hallinnassa on korostettava kokonaiskysynnän merkitystä. Kun esimerkiksi hiihtokeskukset suhteuttavat investointinsa vahvaan uskoon siitä, että kokonaiskysynnän kasvu suuntautuu juuri omaan hiihtokeskukseen, niin koko alalle syntyy tällöin ylikapasiteettia. Investointeja tulee aina tarkastella kokonaisuutena ja suhteuttaa kokonaistarjonta realistiseen alueelle kohdistuvaan kokonaiskysyntään. Tämä on tärkeää tehtäessä esimerkiksi infrastruktuuria koskevia yritystukipäätöksiä. Julkisen vallan tehtävänä on katsoa kokonaisuutta ja ainakin omalta osaltaan huolehtia, ettei investointien ylilyöntejä pääse syntymään. Sesonkiongelma aiheuttaa kapasiteetin vajaakäyttöä Aluetalouden tehokkuuden kannalta optimaalinen tilanne olisi se, jossa kokonaiskysyntä vastaa -tarjontaa. Matkailuelinkeinossa tämä ei ole kuitenkaan saavutettavissa. Korkein-

18 18 taan sesonkien aikana ala ei kärsi ylikapasiteetista ja ajoittain kysyntä voi tällöin jopa ylittää tarjonnan. Vuonna 2000 Suomen hotellihuoneiden keskimääräinen käyttöaste oli vain 49,3 % 4. Kapasiteetin ylitarjonta ei sinällään ole kuitenkaan ongelma, jos koko vuoden kustannukset kyetään peittämään. Esimerkiksi hotellitoiminnassa kapasiteetin vajaakäytön kustannukset on sisäänrakennettuna hintoihin. Kapasiteettia pidetään yllä sesonkien vuoksi, koska tällöin kannattavuus on niin hyvä, että syntyneillä tuloilla voidaan peittää loppuvuoden vajaakäytöstä aiheutuvat tappiot. Matkailuelinkeinossa sesonkiluonteisuus onkin ehkä suurempi ongelma työvoimalle kuin kannattaville yrityksille itselleen. 2.2 Matkailu maailman- ja kansantaloudessa Matkailu maailmantaloudessa Matkailua pidetään maailmanlaajuisesti nopean kasvun alana (Kuvio 3). Vuonna 2000 kansainvälisiä saapumisia kirjattiin 699 miljoonaa ja WTO:n mukaan maailman matkailu kasvoi 7,4 %. Vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste 4,1 % vuodessa lupaakin matkailulle tasaista kasvua, niin syksyn 2001 terrori-iskujen myötä lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin liittyy epävarmuutta 5. Yleisesti kuitenkin uskotaan matkailukysynnässä tapahtuneen notkahduksen jäävän vain väliaikaiseksi, jolloin ennusteiden mukainen pitkän aikavälin kasvu-ura saavutetaan varsin nopeasti. Alkuvuoden 2002 tiedot tukevat tätä näkemystä. Taloudellisesti matkailua pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä elinkeinosektoreista. Eräiden arvioiden mukaan matkailu olisi jopa yksittäisistä elinkeinoryhmistä maailman laajin, ohittaen näin esimerkiksi raakaöljyn jalostuksen. WTO:n laskelmien mukaan kansainvälisestä matkailusta syntynyt tulo oli vuonna 2000 noin 476 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, josta Euroopan osuus oli noin puolet 6. WTTC:n (World Travel & Tourism Council) tietojen mukaan välittömän matkailutulon osuus maailman bruttokansantuotteesta oli 4,2 % vuonna 2000, mutta kerrannaisvaikutuksineen matkailun osuus nousee peräti 10,7 prosenttiin 7. Vuoteen 2005 mennessä matkailun bruttokansantuoteosuuden ennustetaan kasvavan 11,4 prosenttiin 8. Historiallisesti katsoen maailman matkailutulo on kasvanut yhtä voimakkaasti kuin tehtyjen 4 Matkailutilasto Liikenne ja matkailu 2001:11. Tilastokeskus. 5 Tourism Highlights World Tourism Organisation. (www.world-tourism.org) 6 Tourism Market Trends Edition. Europe. World Tourism Organisation. 7 Year 2001 Tourism Satellite Accounting Research. World. World Travel & Tourism Council. 8 WEFA Global Tourism Monitor Highlights. July (www.wttc.org)

19 19 matkojen lukumäärä. Ennusteiden mukaan matkaa kohti käytetty rahamäärä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kansainväliset matkailusaapumiset (milj. saapumista) Kuvio 3. Kansainväliset matkailusaapumiset (WTO, 2001) Palvelualana matkailu on merkittävä työllistäjä. WTTC on laskenut maailman välittömien matkailutyöpaikkojen olleen vuonna 2000 noin 78 miljoonaa, mikä on 3,1 % maailman kaikista työpaikoista. Kerrannaisvaikutuksineen matkailun aikaansaamien työpaikkojen määräksi on arvioitu peräti 207 miljoonaa, lähes 8,2 % kaikista maailman työpaikoista. Suoran matkailukulutuksen aikaansaamat heijastusvaikutukset ovat siis työllisyyden kannalta erittäin merkittäviä. WTTC ennustaa, että vuonna 2010 matkailu kerrannaisvaikutuksineen pitää yllä 251 miljoonaa työpaikkaa. Tällöin peräti joka 12 työpaikka olisi joko suoraan tai välillisesti kytköksissä matkailuun 9. Jos verrataan koko maailman bruttokansantuotetta kansainvälisiin matkailusaapumisiin, niin vuodesta 1975 vuoteen 2000 keskimääräinen kasvu saapumisissa (4,7 %) ylitti maailman bruttokansantuotteessa tapahtuneen keskimääräisen kasvun (3,5 %). Mielenkiintoista on se, että kun bruttokansantuotteen kasvu on ylittänyt 4 %, niin matkailusaapumisten kasvu on ollut tätä nopeampaa. Sen sijaan bruttokansantuotteen kasvun ollessa alle 2 %, kasvu matkailusaapumisissa on ollut tätä hitaampaa 10. Matkailu reagoi siis melko voimakkaasti makrotaloustilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Suhdanneherkkyys merkitsee sitä, että suotuisassa taloustilanteessa matkailukulutuksen kasvu on keskimääräistä kasvua nopeampaa, kun taas laskusuhdanteessa matkailukulutuksesta ollaan val- 9 Building Human Capital. World Travel & Tourism Council. (www.wttc.org) 10 Tourism Market Trends Edition. World Overwiew & Tourism Topics. World Tourism Organisation.

20 20 miita ensimmäiseksi luopumaan. Ottaen huomioon matkailukysynnän kiistatta tärkeän aseman maailmantaloudessa, ovat matkailukysynnässä tapahtuvat muutokset kaikille tärkeitä. WTTC:n arvioiden mukaan 10 prosentin lasku matkailukysynnässä johtaa 1,7 prosentin laskuun maailman bruttokansantuotteessa, sekä noin 8,8 miljoonan työpaikan menettämiseen. Matkailu kansantaloudessa - Suomi Suomessa rekisteröidyt yöpymiset ovat lisääntyneet vuosikymmenessä 13 miljoonasta 16 miljoonaan vuonna luvun alun laman jälkeen yöpymisten kasvu on ollut tasaista (Kuvio 4). Vuoden 2000 kokonaisyöpymisistä neljäsosa syntyi ulkomaisten matkailijoiden toimesta. Kun vuodesta 1999 vuoteen 2000 majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 3,0 %, niin samalla ajanjaksolla ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 7,7 % 11. Vaikka maamme matkailu onkin yhä kokonaisuutena pitkälti kotimarkkinavetoista, niin ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu kasvaa kotimaan matkailua nopeammin Rekisteröidyt yöpymiset (milj. yöpymistä) Yhteensä Kotimaiset Ulkomaiset Kuvio 4. Rekisteröidyt yöpymiset (Tilastokeskus, 2001) Matkailun satelliittitilinpidon mukaan vuonna 1999 matkailuelinkeinon matkailukysynnästä syntynyt arvonlisäys oli Suomessa 2,47 miljardia euroa, eli 2,4 % bruttokansan- 11 Matkailutilasto Liikenne ja matkailu 2001:11. Tilastokeskus.

21 21 tuotteestamme 12. Kun esimerkiksi koko kemian teollisuuden arvonlisäys oli samana vuonna vain reilun kymmenyksen matkailua suurempi, voidaan matkailun todeta olevan kansantaloudellisesti merkittävä elinkeino. Satelliittitilinpidossa matkailuelinkeinon kokonaistuotokseksi saatiin 8,71 miljardia euroa, josta välituotekäytön osuus on 55 %. Matkailun työllisyysvaikutusten mittaamista ei ole loppuun asti kehitetty eikä kansainvälisesti hyväksyttäviä suosituksia ole esitetty matkailun satelliittitilinpidon mallissa. Eurostat on laatinut omat suosituksensa matkailun työllisyyden syvällisempään analysointiin EU-maissa. Ensimmäinen luonnos Eurostatin manuaalista on valmistunut äskettäin. Vuonna 1999 matkailuelinkeino tarjosi satelliittitilinpidon mukaan työpaikkaa, jossa ovat mukana kaikki matkailuelinkeinon tarjoamat työpaikat, joten matkailukysynnän ylläpitämien työpaikkojen määrä on esitettyä lukua pienempi. Luvussa eivät ole kuitenkaan mukana niin sanottujen epätyypillisten matkailutoimialojen työpaikat, jolloin esimerkiksi vähittäiskaupassa matkailun kautta työllistyvät eivät sisälly lukuun. Kansantalouden kannalta matkailuelinkeino voi olla joko vienti- tai tuontivoittoinen. Matkailutuonti on kansalaisten matkailua ulkomaille ja matkailuvienti ulkomailta maahan suuntautuvaa matkailua. Matkailuviennin ja -tuonnin suhdetta mittaa matkustustase. Matkustustaseen ollessa negatiivinen kansalaisten ulkomaanmatkailu on rahallisesti arvokkaampaa kuin ulkomailta maahan suuntautuva matkailu. Kuvio 5 kuvaa Suomen matkustustaseen kehittymistä ajanjaksolla Maamme matkustustase on ollut säännöllisesti negatiivinen. Maamme kansainväliset matkailutulot ovat siis pienemmät kuin matkailumenot. Sinänsä negatiivinen tase ei ole mikään ongelma, vaan se kertoo, että kansantalous on vauras ja väestöllä on rahaa matkustaa. Ajanjaksolla maamme matkailutulot ja -menot ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa. Matkailumenot ovat lisääntyneet vain aavistuksen matkailutuloja nopeammin. Vuonna 2000 matkustustaseen nettosumma oli -481 miljoonaa euroa. 12 Matkailun satelliittitilinpito Suomessa Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2011 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisvuorokausien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot