Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 Sami Laakkonen Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2002 Markkinaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Kertomuksia- ja selvityksiä Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2002 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sami Laakkonen Julkaisuaika Kesäkuu 2002 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset Tiivistelmä Kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosasto on toteuttanut tutkimushankkeen, jossa on kehitetty indikaattoreita matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimiseksi. Painopiste on ollut maakuntien matkailutulon ja -työllisyyden selvittämisessä. Tässä raportissa luodaan teoreettinen katsaus tutkimusaiheeseen sekä esitetään kehitetyt indikaattorit ja tulokset vuodelta Tarkoitus on päivittää tulokset vastaisuudessa vuosittain. Suomen välitön matkailutulo liikevaihdolla mitattuna on 6,9 miljardia euroa vuonna Saman vuoden välitön matkailutyöllisyys on henkilötyövuotta. Matkailutulon osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta on 2,7 %. Matkailutyöllisyyden osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketuista henkilötyövuosista on puolestaan 4,1 %, joten matkailu on vahvasti työvoimavaltainen elinkeinosektori. Ajanjaksolla Suomen välitön matkailutulo on inflaatio huomioiden lisääntynyt 33 %, kun taas matkailutyöllisyys on kasvanut 23 %. Matkailussa työvoiman tuottavuus liikevaihdolla mitattuna on siis kasvanut. Alueellisesti matkailutulo- ja työllisyys keskittyvät maan ydinalueille ja suuriin kaupunkeihin. Väestön määrä on tärkein matkailun kokonaisvolyymia selittävä yksittäinen tekijä. Yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien matkailutulo on peräti 65,3 % koko maan tulosta. Muita maakunnista vain Lappi ja Ahvenanmaa yltävät yli 200 miljoonan euron välittömään matkailutuloon. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on kuitenkin perifeerisissä maakunnissa ja maaseudulla ydinalueita ja suuria kaupunkeja tärkeämpää. Aluetaloudellisesti merkittävintä matkailu on Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Näissä maakunnissa matkailun merkitys tulonmuodostuksessa ja työllisyydessä on muuta maata selvästi suurempi, mikä näkyy myös matkailun asemassa alueellisissa kehittämisohjelmissa. Tietyssä määrin matkailu on keskus-periferia -asetelmien ulkopuolella oleva elinkeino. Siinä missä työmatkailu keskittyy keskuksiin, suuntautuu vapaa-ajan matkailu keskuksista pois. Erityisesti luontoon ja luonnon ympärille rakentuviin aktiviteetteihin pohjautuvalle matkailulle, on luontaiset kehittämisedellytykset syrjäisilläkin seuduilla. Maakunnissa matkailua onkin kehitetty varsin mittavilla julkisen sektorin panostuksilla. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/ylitarkastaja Lea Häyhä puh. (09) Asiasanat matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, matkailutulo, matkailutyöllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 151 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti tutkimushankkeen, jonka tavoitteeksi asetettiin kehittää menetelmiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseen. Tutkimuksen käynnistämisen syynä oli tarve saada luotettavaa, yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa matkailun aluetaloudellisesta merkityksestä alueittain. Vertailukelpoista faktatietoa voidaan käyttää monin tavoin hyväksi paitsi alueellisessa kehittämisessä ja elinkeinopolitiikassa yleensä, niin erityisesti matkailusektoria koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vain luotettavalla ja ajankohtaisella tiedolla voidaan esimerkiksi perustella matkailun asemaa kohdennettaessa alueellisia kehittämisvaroja. Tutkimusaiheen traditio on Suomessakin vuosikymmeniä vanha, joten uraauurtavasta tutkimuksesta ei ole kyse. Kuitenkaan maassamme tehdyt lukuisat tutkimukset eivät ole mahdollistaneet kaikkia maakuntia kattavan luokittelun tekemistä, joten tässä mielessä toteutetun tutkimuksen lähestymistapa tuo traditioon uuden arvokkaan lisän. Tutkimusaihe ei ole missään nimessä helppo ja työ tuleekin nähdä ensimmäisenä haltuunottona kaikki maakunnat kattavan perustiedon tuottamisessa. Käsillä olevassa raportissa esitetty lähestymistapa tarjoaa hyvän lähtökohdan menetelmien edelleen kehittämiseksi, huomioimaan entistä paremmin alueelliset erityispiirteet. Ministeriö ja tutkimuksen tekijä kiittävät kaikkia tutkimuksen toteuttamiseen osallistuneita. Erityisesti haluamme kiittää maakuntia, kaikkia haastateltuja, seminaareihin osallistuneita ja Tilastokeskusta hedelmällisestä yhteistyöstä. Toivomme, että tutkimuksen tulokset vastaavat odotuksiin ja tuovat näin työkaluja matkailun kehittämisen ja suunnittelun parissa työskenteleville. Tutkimuksessa esitetyt tulokset päivitetään vastaisuudessa ministeriön toimesta vuosittain. Helsingissä 15. maaliskuuta 2002 Sami Laakkonen

6

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimushankkeen tausta Tavoitteet Raportin rakenne Matkailu taloudellisena toimintana Matkailusysteemi ja -markkinat Matkailu maailman- ja kansantaloudessa Matkailu aluetalouden intressinä Mittariston kriittiset kysymykset Tietolähteet Mittaamisen aluetaso Matkailuelinkeinon toimialat Toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit Muita kysymyksiä Tietotuotannon kehikko Tietotuotannon periaate - joustava viitekehys Vertailugraafit Vuosittainen päivitys Vuoden 2000 tulokset ja analyysi Yöpymisiin perustuva tarkastelu Matkailutulo- ja työllisyys Yhteenveto, johtopäätökset ja jatkotutkimus Yhteenveto ja johtopäätökset Jatkotutkimusehdotukset... 62

8 Lähteet Liite 1 Henkilökohtaisesti haastatellut henkilöt Liite 2 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Suomessa toimiala-luokitus Liite 3 Matkailun satelliittitilinpito toimialaluokitus Liite 4 Tietotuotannon kehikko Liite 5 Aluekohtaiset laskentataulukot ja vertailugraafit vuodelta Taulukko 1: Ohjeistus Taulukko 2: Ahvenanmaa Taulukko 3: Etelä-Karjala Taulukko 4: Etelä-Pohjanmaa Taulukko 5: Etelä-Savo Taulukko 6: Itä-Uusimaa Taulukko 7: Kainuu Taulukko 8: Kanta-Häme Taulukko 9: Keski-Pohjanmaa Taulukko 10: Keski-Suomi Taulukko 11: Kymenlaakso Taulukko 12: Lappi Taulukko 13: Pirkanmaa Taulukko 14: Pohjanmaa Taulukko 15: Pohjois-Karjala Taulukko 16: Pohjois-Pohjanmaa Taulukko 17: Pohjois-Savo Taulukko 18: Päijät-Häme Taulukko 19: Satakunta Taulukko 20: Uusimaa Taulukko 21: Varsinais-Suomi Taulukko 22: Koko maa Taulukko 23: Yhteenvetotaulukko

9 Taulukko 24: Vertailugraafit Taulukko 24a: Rekisteröidyt yöpymiset maakunnittain Taulukko 24b: Rekisteröidyt yöpymiset per capita maakunnittain Taulukko 24c: Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset maakunnittain Taulukko 24d: Vapaa- ja työajan yöpymiset maakunnittain Taulukko 24e: Ulkomaisten vapaa-ajan yöpymisten osuus rekisteröidyistä yöpymisistä maakunnittain Taulukko 24f: Rekisteröidyt yöpymiset vs. osuus EUosarahoitteisesta julkisesta matkailu-rahoituksesta maakunnittain Taulukko 24g: TOL55 (pl. TOL5551) kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja -työllisyydestä maakunnittain Taulukko 24h: Välitön matkailutulo (liikevaihto) maakunnittain Taulukko 24i: Välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuodet) maakunnittain Taulukko 24j: Välittömän matkailutulon ja -työllisyyden osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja työllisyydestä maakunnittain Taulukko 24k: Suomen välitön matkailutulo (liikevaihto) toimialoittain Taulukko 24l: Suomen välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuotta) toimialoittain

10

11 11 1 Johdanto 1.1 Tutkimushankkeen tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen matkailupolitiikasta 1. Yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi periaatepäätöksessä määritettiin koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen, johon liittyen matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia mittaavien arviointi- ja analysointimallien kehittäminen on koettu tärkeäksi ja ajankohtaiseksi asiaksi. Matkailun satelliittitilinpidon kokeilut vuosina 1998 ja 1999 ovat tuoneet esille matkailuelinkeinon merkityksen kansantaloudessa, minkä lisäksi alueilla on ja lukujen aikana tehty lukuisia erityyppisiä tutkimuksia. Vaikka valtaosa tutkimuksista on pohjautunut yhteiseen metodiikkaan, niin sanottuun pohjoismaiseen malliin, niin tästä huolimatta tietotarpeet suunnittelun ja kehittämisen tueksi eivät ole kaikilta osin täyttyneet. Lähinnä ongelmat ovat liittyneet tulosten vertailtavuuteen, luotettavuuteen ja päivittämiseen. Lisäksi tutkimukset ovat olleet metodisesti varsin raskaita ja kalliita toteuttaa. Tässä raportissa esitetään lähestymistapa matkailuelinkeinon aluetaloudellisten vaikutusten säännölliseen mittaamiseen sekä tulokset vuodelta Esitetyt indikaattorit eivät poista tarvetta alueellisiin erillistutkimuksiin, vaan näillä on jatkossakin paikkansa haluttaessa yksityiskohtaisempaa ja laaja-alaisempaa tietoa. Yhdenmukaiset ja säännöllisesti päivitettävät perustiedot asettavat kuitenkin maakunnat matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia koskevan tiedon osalta samalle viivalle. Kun perustiedot on olemassa, voidaan maakunnissa paremmin fokusoida jatkotutkimustarpeita. Tutkimuksessa on tukeuduttu WTO:n (World Tourism Organisation) matkailumääritelmään, jonka mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, työmatka- tai muussa tarkoituksessa Tavoitteet Tutkimustarpeiden kartoittamiseksi toteutettiin puhelinhaastattelukierros (Liite 1: Henkilökohtaisesti haastatellut henkilöt). Haastatteluissa tutkimusaihe osoittautui ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Viidessä maakunnassa matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista on aivan tuore tutkimus. Pääsääntöisesti tutkimukset ovat kahdesta viiteen vuotta van- 1 Suomen matkailupoliittiset linjaukset. Valtioneuvoston periaatepäätös Recommendations on Tourism Statistics. World Tourism Organisation. Madrid

12 12 hoja. Seitsemässä maakunnassa tutkimuksen tekeminen koetaan ajankohtaiseksi asiaksi ja kolmessa maakunnassa selvityksen tekeminen on matkailun kehittämistoimenpiteiden joukossa kiireellisyysjärjestyksen kärkipäässä. Useissa maakunnissa matkailun aluetaloustutkimuksen tekeminen liittyy läheisesti matkailustrategian laadintaprosessiin. Tutkimuksella haetaan faktatietoa strategian laadintaa varten ja lisäksi tutkimuksen toivotaan antavan työkalut matkailukehityksen seuraamiseen. Ainoastaan yhdessä maakunnassa ei saatujen tietojen mukaan ole tehty minkäänlaista matkailun aluetaloustutkimusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksista on enemmänkin runsaudenpula kuin puute. Huolimatta selvitysten suuresta lukumäärästä, ei kattavan vertailun tekeminen alueellisesti ja ajallisesti ole kuitenkaan ollut mahdollista. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää yhdenmukaistaa menettelyjä perustietojen tuotannossa. Haastateltujen kommenteista valtaosa kohdistui kritiikkinä toteutettuja tutkimuksia kohtaan. Eniten mainintoja kohdistui siihen, että tutkimuksissa ei ole yleensä tehty vertailua muihin alueisiin tai sitten käytetyt menetelmät eivät ylipäätään mahdollista vertailua. Toiseksi eniten kritisoitiin sitä, että tutkimukset eivät ole tarjonneet työkaluja säännölliseen seurantaan. Lisäksi tutkimuksia pidetään liian kalliina ja raskaina toteuttaa, minkä lisäksi käytetyissä menetelmissä ei ole ollut riittävää läpinäkyvyyttä. Huolimatta lukuisista ongelmista, maakunnissa kuitenkin katsotaan tutkimusten olevan välttämättömiä, jotta heterogeenisesta matkailuelinkeinosta ja alan alueellisesta merkityksestä saadaan sen asemaa perustelevaa faktatietoa. Keskushallinnon näkemykset ovat yhdensuuntaisia alueilta saadun palautteen kanssa. Tulosten vertailtavuuden parantaminen sekä jatkuvan seurannan mahdollistaminen ovat kehittämistarpeista ensisijaisia. Myös Matkailun edistämiskeskuksen teettämän tutkimustoiminnan kannalta standardoitu ja säännöllinen seuranta on keskeistä. Tutkimuksen päätavoitteeksi asetettiin: Metodisesti kevyen ja vähän resursseja vaativan seurantamittariston kehittäminen matkailuelinkeinon aluetaloudellisten vaikutusten säännöllistä seurantaa varten. Osatavoitteita ovat: 1 Tulosten sekä alueellinen että ajallinen vertailtavuus. 2 Vertailun mahdollistaminen muihin elinkeinosektoreihin. 3 Kustannus/hyöty -ajattelun kehittäminen.

13 Raportin rakenne Johdannon jälkeen toisessa kappaleessa tarkastellaan matkailua taloudellisena toimintana ja syvennytään alan maailman- ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Tämän jälkeen perehdytään varsin perusteellisesti matkailuun aluetalouden intressinä. Kolmannessa kappaleessa pohditaan mittariston kehittämisen kriittisiä kysymyksiä tietoperustasta, aluetasosta, matkailuelinkeinoon sisällytettävistä toimialoista sekä toimialakohtaisista matkailuosuusprosenteista. Neljännessä kappaleessa esitetään tietotuotannon kehikko. Viides kappale sisältää tulokset ja analyysin vuodelta Kuudennessa ja viimeisessä kappaleessa tehdään yhteenveto ja johtopäätökset sekä pohditaan menetelmien edelleen kehittämistä ja jatkotutkimustarpeita.

14 14 2 Matkailu taloudellisena toimintana 2.1 Matkailusysteemi ja -markkinat Maantieteellinen viitekehys - lähtö- ja kohdealueet Ihminen on matkustanut kautta historian. Yhteistä vapaa-ajan matkailun motiiveille on halu kokea uutta ja erilaista, tarve irrottautua hetkeksi arjen rutiineista ja ympäristöstä. Halutaan elämyksiä. Työmatkailussa matkustamisen motiivit lähtevät työtehtävien hoidosta, tosin trendinä on, että yhä useammin työmatkailuun liittyy myös vapaa-ajan matkailun elementtejä. Matkailusysteemi voidaan nähdä kuvion 1 mukaisena maantieteellisenä viitekehikkona, jonka perusrakenteen muodostavat lähtö- ja kohdealueet sekä näitä yhdistävät matkailureitit ja kulkumuodot 3. Matkailun lähtöalueiden kysyntärakenteet saavat aikaan matkailijoita liikkeelle sysäävää työntövoimaa ja kohdealueiden tarjontarakenteet ilmenevät matkailijoita houkuttelevana vetovoimana. Kysyntä- ja tarjontatekijät linkittyvät toisiinsa maantieteellisesti matkailureittien ja kulkumuotojen välityksellä. Kriittisenä välittävänä elementtinä toimivat etäisyys- ja kustannustekijät sekä matkailuinformaatio ja sen saatavuus. Maantieteellisen kontekstin ohella matkailuilmiölle on elinkeinona luonteenomaista hyvin suuri riippuvuus toimintaympäristössä tapahtuvista sosio-kulttuurisista, taloudellisista, teknologisista, poliittis-hallinnollisista ja fyysisen ympäristön muutoksista. MATKAILU (työmatkailu ja turismi) Työntövoima Kysyntärakenteet LÄHTÖALUE Lähtövalmiudet ja -edellytykset Saavutettavuus Välittävät rakenteet MATKAILUREITIT JA KULKUMUODOT Etäisyys- ja kustannustekijät sekä informaatio Vetovoima Tarjontarakenteet KOHDEALUE Vastaanottovalmiudet ja -edellytykset Kuvio 1. Matkailusysteemin maantieteellinen viitekehys (Vuoristo, 1998) 3 Vuoristo, K-V Matkailun muodot. WSOY. Porvoo.

15 15 Matkailukysyntä ja -tarjonta - näkökulma matkailutulon muodostumiseen Ihmisten halu matkustaa synnyttää kysyntää monipuolisille matkailupalveluille ja -tuotteille. Moderni matkailuelinkeino lukuisine toimialoineen on erikoistunut tyydyttämään tämän kysynnän. Puhuttaessa matkailusta taloudellisena toimintana onkin hedelmällistä nähdä matkailuilmiö nimenomaan eräänä kuluttamisen muotona alalle tyypillisine kysyntä- ja tarjontarakenteineen. Kysyntä synnyttää tarjontaa ja tarjonnalla pyritään paitsi tyydyttämään markkinoiden tarpeet, niin myös vaikuttamaan kokonaiskysynnän määrään ja kysynnän suuntautumiseen matkailupalvelujen ja kohdealueiden välillä. Kuviossa 2 esitetään matkailumarkkinoiden yksinkertaistettu kysyntä/tarjonta -kehikko, jossa tarkastellaan matkailumarkkinoita alueen X kokonaiskysynnän D (Demand) ja kokonaistarjonnan S (Supply) avulla. Vaaka-akselilla on matkailukuluttamisen määrä Q (Quantity), joka kuvaa tehtyjen matkojen kokonaismäärää alueella X. Pystyakselilla on puolestaan matkailukuluttamisen keskimääräinen hinta P (Price) euroina tehtyä matkaa kohden. Kysyntäkäyrä D laskee oikealle ihmisten matkustaessa sitä enemmän, mitä halvempaa matkustaminen on. Tarjontakäyrä S puolestaan nousee oikealle, koska tarjonta lisääntyy hinnan noustessa. Oletetaan, että markkinoilla vallitsee täysin vapaa kilpailu. Tällöin tasapainopisteessä E (Equilibrium) kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja markkinat ovat tasapainossa. Tasapainohinnalla P* matkojen kokonaismäärä alueella X on Q* ja kokonaiskysyntä vastaa -tarjontaa. Tällöin matkailijat kuluttavat rahaa suorakulmion OP*EQ* verran eli P*Q* euroa, mikä on välitön matkailutulo alueella X. Tasapainohintaa P* korkeammalla hintatasolla matkailumarkkinoilla on ylitarjontaa ja alhaisemmalla hintatasolla ylikysyntää. P S S E 1 P 1 E E 2 P* E 3 P 2 D D O Q* Q 1 Q 2 Q 3 Q Kuvio 2. Matkailukysyntä ja -tarjonta

16 16 Matkailu on ylellisyyskuluttamista. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen lisääntyessä matkailun kokonaiskysyntä kasvaa, jolloin jokaisella hintatasolla matkustetaan aikaisempaa enemmän. Kysyntäkäyrä D siirtyy tällöin kokonaisuudessaan oikealle ja tapahtuu siirros D>D. Uusi markkinatasapaino saavutetaan pisteessä E 1, jossa tasapainohinnaksi muodostuu P 1 kysynnän ollessa Q 1. Lyhyellä aikavälillä kustannusrakenteen säilyessä ennallaan matkailuelinkeinon tuottavuus kasvaa ja syntyy liikevoittoja, koska matkoja myydään samalla kustannusrakenteella enemmän ja paremmalla hinnalla. Mikäli pitkälläkin aikavälillä kustannusrakenne pysyy ennallaan, alalle tulee liikevoittojen houkuttelemina uusia toimijoita ja kokonaistarjonta kasvaa, jolloin tarjontakäyrä S siirtyy kokonaisuudessaan oikealle. Tapahtuu siirros S>S ja tasapaino siirtyy pisteeseen E 2. Tällöin tasapainohinnaksi muodostuu alkuperäinen P*, mutta tehtyjen matkojen kokonaismäärä alueella X on nyt Q 3, selvästi alkuperäistä tilannetta Q* enemmän. Kasvu matkailun kokonaiskysynnässä on aiheuttanut kokonaistarjonnan lisäyksen ja kustannusrakenteen säilyessä ennallaan on palattu alkuperäiseen tasapainohintaan P*, jossa alalla vallitsevat periaatteessa nollavoitot. Merkittävää aluetalouden kannalta on kuitenkin se, että alueen X saama välitön matkailutulo on lisääntynyt suorakulmion Q*EE 2 Q 3 verran eli P*(Q 3 -Q*) euroa. Myös matkailutyöllisyys on lisääntynyt, ei tosin välttämättä samassa suhteessa kuin välitön matkailutulo. Matkailu on kuitenkin tuotantopanoksiltaan työvoimaintensiivinen ala, joten kokonaiskysynnän lisäys näkyy alueellisesti myös lisääntyneinä työpaikkoina. Muutoksen suuruus riippuu useista tekijöistä, muun muassa fyysisen kapasiteetin käyttöasteista ja muutoksista työvoiman tuottavuudessa. Matkailu on muutosherkkä ala Matkailu on äärimmäisen herkkä äkillisille makrotoimintaympäristön muutoksille. Oletetaan tasapainotilanteessa E 2 tapahtuvan maailmaa järkyttävä terrori-iskujen aalto. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja matkustamisen turvallisuuden heiketessä matkailun kokonaiskysynnässä alueella X tapahtuu siirros D >D, jolloin uudeksi tasapainotilanteeksi tulee E 3, jossa matkojen kokonaismäärä on Q 2 ja hinta P 2. Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta ei sopeudu voimakkaaseen kysynnän vähentymiseen ja kustannusrakenteen pysyessä ennallaan matkailuyritykset kohtaavat kannattavuusongelmia. Seurauksena voi olla kestämättömiä tappioita, kun kapasiteetti on mitoitettu huomattavasti pienentynyttä kokonaiskysyntää suuremmaksi. Matkailuelinkeinon toimialat sopeutuvat äkillisiin kysynnän muutoksiin toisistaan poiketen. Mitä suurempi on kiinteiden kustannusten osuus tuotannon kokonaiskustannuksista, sitä vaikeampaa ja hitaampaa sopeutuminen on. Juuri tästä johtuivat esimerkiksi lentoyhtiöiden kohtaamat ongelmat loppuvuodesta 2001, vaikka taustalla oli myös muita syitä, kuten alan poikkeuksellisen ankara kilpailutilanne ja kannattavuusongelmat jo ennen terrori-iskujen seurauksia. Lentoyhtiöt eivät kyenneet sopeuttamaan kapasiteettiaan äkilliseen matkailijamäärien laskuun ja seurauksena oli konkursseja.

17 17 Sopeutumisen hitaus vallitsee matkailussa lentoliikenteen lisäksi myös esimerkiksi hotellitoiminnassa, jossa pääomakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on varsin suuri. Sen sijaan esimerkiksi henkilöresurssein toteutettavat ohjelmapalvelut kykenevät säätelemään joustavammin kapasiteettiaan kysynnässä tapahtuvien muutosten mukaan. Heikomman kysynnän aikana yksinkertaisesti palkataan vähemmän väkeä oppaiksi. Sen sijaan lentoliikenteessä ja hotellitoiminnassa kiinteät kustannukset pysyvät ennallaan ja kysynnän laskiessa dramaattisesti seuraukset voivat olla toimialalla katastrofaalisia. Pitkällä aikavälillä tosin kysyntä palautuu yleensä aikaisemmalle kasvu-uralleen, mutta toimialan kannattavuusongelmat ovat saattaneet muuttaa kilpailukentän aivan uudeksi. Markkinadynamiikan ymmärtäminen on tärkeää Oletetaan lähtötilanteeksi kuvion 2 tasapainotilanne E. Kuvitellaan matkailualue X, jossa uskotaan vahvasti kysynnän kasvuun. Kasvunäkymät näyttävät poikkeuksellisen hyviltä ja tämän vuoksi fyysiseen infrastruktuuriin, kuten majoitustarjontaan, investoidaan vahvasti. Investointien lasketaan tulevan kannattaviksi kokonaiskysynnässä tapahtuvan kasvun kautta. Investointien myötä matkailualueen kokonaistarjonta lisääntyy ja tapahtuu siirros S>S. Kuitenkin samaan aikaan matkailun kasvuennusteet osoittautuvat alueella ylioptimistisiksi ja yleinen suhdannekehitys ja kotitalouksien usko omiin kuluttamisen mahdollisuuksiin heikkenee. Matkailusta ylellisyyskuluttamisena ollaan ensimmäisten joukossa valmiita luopumaan. Seurauksena matkailun kokonaiskysynnässä ei tapahdukaan odotettua siirtymää D>D ja päädytään tasapainotilanteeseen E 3. Hinnat markkinoilla laskevat tasolle P 2, jolla myydään määrä Q 2. Kustannusrakenteen pysyessä ennallaan tehdyt investoinnit osoittautuvat kannattamattomiksi ja seurauksena on vakavia taloudellisia ongelmia yrityskentässä. Matkailussa suurten investointien suhteen tulee olla erityisen varovainen. Suomessa riski investointien ylilyöntiin esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa on jatkuvasti ajankohtainen. Tämän vuoksi investoinnit tulee suhteuttaa siten, että riskien realisoituessa seuraukset myös kestetään. Riskien hallinnassa on korostettava kokonaiskysynnän merkitystä. Kun esimerkiksi hiihtokeskukset suhteuttavat investointinsa vahvaan uskoon siitä, että kokonaiskysynnän kasvu suuntautuu juuri omaan hiihtokeskukseen, niin koko alalle syntyy tällöin ylikapasiteettia. Investointeja tulee aina tarkastella kokonaisuutena ja suhteuttaa kokonaistarjonta realistiseen alueelle kohdistuvaan kokonaiskysyntään. Tämä on tärkeää tehtäessä esimerkiksi infrastruktuuria koskevia yritystukipäätöksiä. Julkisen vallan tehtävänä on katsoa kokonaisuutta ja ainakin omalta osaltaan huolehtia, ettei investointien ylilyöntejä pääse syntymään. Sesonkiongelma aiheuttaa kapasiteetin vajaakäyttöä Aluetalouden tehokkuuden kannalta optimaalinen tilanne olisi se, jossa kokonaiskysyntä vastaa -tarjontaa. Matkailuelinkeinossa tämä ei ole kuitenkaan saavutettavissa. Korkein-

18 18 taan sesonkien aikana ala ei kärsi ylikapasiteetista ja ajoittain kysyntä voi tällöin jopa ylittää tarjonnan. Vuonna 2000 Suomen hotellihuoneiden keskimääräinen käyttöaste oli vain 49,3 % 4. Kapasiteetin ylitarjonta ei sinällään ole kuitenkaan ongelma, jos koko vuoden kustannukset kyetään peittämään. Esimerkiksi hotellitoiminnassa kapasiteetin vajaakäytön kustannukset on sisäänrakennettuna hintoihin. Kapasiteettia pidetään yllä sesonkien vuoksi, koska tällöin kannattavuus on niin hyvä, että syntyneillä tuloilla voidaan peittää loppuvuoden vajaakäytöstä aiheutuvat tappiot. Matkailuelinkeinossa sesonkiluonteisuus onkin ehkä suurempi ongelma työvoimalle kuin kannattaville yrityksille itselleen. 2.2 Matkailu maailman- ja kansantaloudessa Matkailu maailmantaloudessa Matkailua pidetään maailmanlaajuisesti nopean kasvun alana (Kuvio 3). Vuonna 2000 kansainvälisiä saapumisia kirjattiin 699 miljoonaa ja WTO:n mukaan maailman matkailu kasvoi 7,4 %. Vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste 4,1 % vuodessa lupaakin matkailulle tasaista kasvua, niin syksyn 2001 terrori-iskujen myötä lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin liittyy epävarmuutta 5. Yleisesti kuitenkin uskotaan matkailukysynnässä tapahtuneen notkahduksen jäävän vain väliaikaiseksi, jolloin ennusteiden mukainen pitkän aikavälin kasvu-ura saavutetaan varsin nopeasti. Alkuvuoden 2002 tiedot tukevat tätä näkemystä. Taloudellisesti matkailua pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä elinkeinosektoreista. Eräiden arvioiden mukaan matkailu olisi jopa yksittäisistä elinkeinoryhmistä maailman laajin, ohittaen näin esimerkiksi raakaöljyn jalostuksen. WTO:n laskelmien mukaan kansainvälisestä matkailusta syntynyt tulo oli vuonna 2000 noin 476 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, josta Euroopan osuus oli noin puolet 6. WTTC:n (World Travel & Tourism Council) tietojen mukaan välittömän matkailutulon osuus maailman bruttokansantuotteesta oli 4,2 % vuonna 2000, mutta kerrannaisvaikutuksineen matkailun osuus nousee peräti 10,7 prosenttiin 7. Vuoteen 2005 mennessä matkailun bruttokansantuoteosuuden ennustetaan kasvavan 11,4 prosenttiin 8. Historiallisesti katsoen maailman matkailutulo on kasvanut yhtä voimakkaasti kuin tehtyjen 4 Matkailutilasto Liikenne ja matkailu 2001:11. Tilastokeskus. 5 Tourism Highlights World Tourism Organisation. (www.world-tourism.org) 6 Tourism Market Trends Edition. Europe. World Tourism Organisation. 7 Year 2001 Tourism Satellite Accounting Research. World. World Travel & Tourism Council. 8 WEFA Global Tourism Monitor Highlights. July (www.wttc.org)

19 19 matkojen lukumäärä. Ennusteiden mukaan matkaa kohti käytetty rahamäärä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kansainväliset matkailusaapumiset (milj. saapumista) Kuvio 3. Kansainväliset matkailusaapumiset (WTO, 2001) Palvelualana matkailu on merkittävä työllistäjä. WTTC on laskenut maailman välittömien matkailutyöpaikkojen olleen vuonna 2000 noin 78 miljoonaa, mikä on 3,1 % maailman kaikista työpaikoista. Kerrannaisvaikutuksineen matkailun aikaansaamien työpaikkojen määräksi on arvioitu peräti 207 miljoonaa, lähes 8,2 % kaikista maailman työpaikoista. Suoran matkailukulutuksen aikaansaamat heijastusvaikutukset ovat siis työllisyyden kannalta erittäin merkittäviä. WTTC ennustaa, että vuonna 2010 matkailu kerrannaisvaikutuksineen pitää yllä 251 miljoonaa työpaikkaa. Tällöin peräti joka 12 työpaikka olisi joko suoraan tai välillisesti kytköksissä matkailuun 9. Jos verrataan koko maailman bruttokansantuotetta kansainvälisiin matkailusaapumisiin, niin vuodesta 1975 vuoteen 2000 keskimääräinen kasvu saapumisissa (4,7 %) ylitti maailman bruttokansantuotteessa tapahtuneen keskimääräisen kasvun (3,5 %). Mielenkiintoista on se, että kun bruttokansantuotteen kasvu on ylittänyt 4 %, niin matkailusaapumisten kasvu on ollut tätä nopeampaa. Sen sijaan bruttokansantuotteen kasvun ollessa alle 2 %, kasvu matkailusaapumisissa on ollut tätä hitaampaa 10. Matkailu reagoi siis melko voimakkaasti makrotaloustilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Suhdanneherkkyys merkitsee sitä, että suotuisassa taloustilanteessa matkailukulutuksen kasvu on keskimääräistä kasvua nopeampaa, kun taas laskusuhdanteessa matkailukulutuksesta ollaan val- 9 Building Human Capital. World Travel & Tourism Council. (www.wttc.org) 10 Tourism Market Trends Edition. World Overwiew & Tourism Topics. World Tourism Organisation.

20 20 miita ensimmäiseksi luopumaan. Ottaen huomioon matkailukysynnän kiistatta tärkeän aseman maailmantaloudessa, ovat matkailukysynnässä tapahtuvat muutokset kaikille tärkeitä. WTTC:n arvioiden mukaan 10 prosentin lasku matkailukysynnässä johtaa 1,7 prosentin laskuun maailman bruttokansantuotteessa, sekä noin 8,8 miljoonan työpaikan menettämiseen. Matkailu kansantaloudessa - Suomi Suomessa rekisteröidyt yöpymiset ovat lisääntyneet vuosikymmenessä 13 miljoonasta 16 miljoonaan vuonna luvun alun laman jälkeen yöpymisten kasvu on ollut tasaista (Kuvio 4). Vuoden 2000 kokonaisyöpymisistä neljäsosa syntyi ulkomaisten matkailijoiden toimesta. Kun vuodesta 1999 vuoteen 2000 majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 3,0 %, niin samalla ajanjaksolla ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 7,7 % 11. Vaikka maamme matkailu onkin yhä kokonaisuutena pitkälti kotimarkkinavetoista, niin ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu kasvaa kotimaan matkailua nopeammin Rekisteröidyt yöpymiset (milj. yöpymistä) Yhteensä Kotimaiset Ulkomaiset Kuvio 4. Rekisteröidyt yöpymiset (Tilastokeskus, 2001) Matkailun satelliittitilinpidon mukaan vuonna 1999 matkailuelinkeinon matkailukysynnästä syntynyt arvonlisäys oli Suomessa 2,47 miljardia euroa, eli 2,4 % bruttokansan- 11 Matkailutilasto Liikenne ja matkailu 2001:11. Tilastokeskus.

21 21 tuotteestamme 12. Kun esimerkiksi koko kemian teollisuuden arvonlisäys oli samana vuonna vain reilun kymmenyksen matkailua suurempi, voidaan matkailun todeta olevan kansantaloudellisesti merkittävä elinkeino. Satelliittitilinpidossa matkailuelinkeinon kokonaistuotokseksi saatiin 8,71 miljardia euroa, josta välituotekäytön osuus on 55 %. Matkailun työllisyysvaikutusten mittaamista ei ole loppuun asti kehitetty eikä kansainvälisesti hyväksyttäviä suosituksia ole esitetty matkailun satelliittitilinpidon mallissa. Eurostat on laatinut omat suosituksensa matkailun työllisyyden syvällisempään analysointiin EU-maissa. Ensimmäinen luonnos Eurostatin manuaalista on valmistunut äskettäin. Vuonna 1999 matkailuelinkeino tarjosi satelliittitilinpidon mukaan työpaikkaa, jossa ovat mukana kaikki matkailuelinkeinon tarjoamat työpaikat, joten matkailukysynnän ylläpitämien työpaikkojen määrä on esitettyä lukua pienempi. Luvussa eivät ole kuitenkaan mukana niin sanottujen epätyypillisten matkailutoimialojen työpaikat, jolloin esimerkiksi vähittäiskaupassa matkailun kautta työllistyvät eivät sisälly lukuun. Kansantalouden kannalta matkailuelinkeino voi olla joko vienti- tai tuontivoittoinen. Matkailutuonti on kansalaisten matkailua ulkomaille ja matkailuvienti ulkomailta maahan suuntautuvaa matkailua. Matkailuviennin ja -tuonnin suhdetta mittaa matkustustase. Matkustustaseen ollessa negatiivinen kansalaisten ulkomaanmatkailu on rahallisesti arvokkaampaa kuin ulkomailta maahan suuntautuva matkailu. Kuvio 5 kuvaa Suomen matkustustaseen kehittymistä ajanjaksolla Maamme matkustustase on ollut säännöllisesti negatiivinen. Maamme kansainväliset matkailutulot ovat siis pienemmät kuin matkailumenot. Sinänsä negatiivinen tase ei ole mikään ongelma, vaan se kertoo, että kansantalous on vauras ja väestöllä on rahaa matkustaa. Ajanjaksolla maamme matkailutulot ja -menot ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa. Matkailumenot ovat lisääntyneet vain aavistuksen matkailutuloja nopeammin. Vuonna 2000 matkustustaseen nettosumma oli -481 miljoonaa euroa. 12 Matkailun satelliittitilinpito Suomessa Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Matkailukehityksen seuranta nopein suhdannetiedoin. Sami Laakkonen

Matkailukehityksen seuranta nopein suhdannetiedoin. Sami Laakkonen Matkailukehityksen seuranta nopein suhdannetiedoin Sami Laakkonen 13.12.2011 HS 7.12.2011 Nopeat suhdannetiedot konsepti, jolla matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia ja niiden kehitystä voidaan seurata

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2011 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisvuorokausien

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot