TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin johdolla. sivu sivulla KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 Miten Helsinki pärjäsi Lumisodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI sivu 6

2 2011 Vesihuollon osto-oppaan 2011 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen versio lehti.kuntatekniikka.fi NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksyllä sekä muun muassa Kuntamarkkinoilla Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 3/ toukokuuta 44 Espoon Suurpellossa asuva Meri Laine vie talousjätteensä syöttöpisteeseen, josta alipaineella toimiva putkisto kuljettaa ne jäteasemalle. Lokakuussa käyttöönotettu imujätejärjestelmä saa kiitosta asukkailta. 13 Kuntien ilmastotyö on vauhdittunut kymmenessä vuodessa. Yksi vauhdittajista on YTK:n ilmastodemokratiaan kannustava hanke. 20 Raideliikenne kiinnostaa kaupunkeja. Turku tahtoo ratikat takaisin, ja Tampere piirtää vaihtoehtoisia raitiotiereittejä keskustaan. 57 Espoon Katu- ja vihertuotanto on nyt liikelaitos. Mauri Suuperkon mukaan tämä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. YHDYSKUNTA Historia ja kulttuuri tekivät Turusta Euroopan puiden pääkaupungin 6 Turku selvittää historiallisten puistojensa arvoja 10 Lukuisat hankkeet ovat antaneet vauhtia kuntien ilmastotyölle 13 VÄYLÄT JA LIIKENNE Uusi Myllyn teräs vie Aurajoen yli ensi syksynä 16 Tampere suunnittelee raitiotieliikenteen aloittamista Ratikkabuumi myös Helsingissä, Oulussa ja Turussa 22 Helsinki selvisi ankarasta lumitalvesta erityisjärjestelyin 24 Tie- ja katuverkko on kattavasti Digiroad-tietojärjestelmässä 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 34 VESIHUOLTO Tallinna tehostaa jätevesien typenpoistoa 36 AS Tallinna Vesi tekee hyvää vettä ja tulosta 40 Turun seudun tekopohjavesijärjestelmä on valmistumassa 42 JÄTEHUOLTO Espoon Suurpellossa imetään jätteet terminaaliin 44 Uusi laki voimaan 2012, kuntien jätehuolto lähes ennallaan 48 Jätehuollon on toimittava kriisioloissakin 52 TEKNISET PALVELUT Turku yhtiöittää teknisiä palvelujaan 2012 alussa 55 Espoon Katu- ja vihertuotanto liikelaitokseen 57 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Festina lente 15 Pakina/Eero Hiltunen: Lämpimästi maasta 51 Uutisia 60 Tuoteuutisia 63 Henkilöuutisia 64 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 3/2011 3

4 Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen

5 KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä sivu 6 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin johdolla. sivu sivulla Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 Miten Helsinki pärjäsi Lumisodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI Kannen kuva: Robert Seger TOIMITUS TUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Yhteishyvää yhtiöillä? Kuntien palvelujen organisointikeskustelu lämpenee kesän myötä. Eräänä syynä on syksyllä eduskuntakäsittelyyn tuleva kuntalain muutos, joka edellyttää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä. Velvoite kohdistuu markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin eli niihin, jotka myyvät palveluja emokuntansa ulkopuolisille asiakkaille. Aika ajoin keskustelu liikelaitosten asemasta on ylikuumentunut. Yksityissektorin edustajat ovat pitäneet liikelaitosta epäkelpona mutanttina, josta olisi hyvä päästä nopeasti kokonaan eroon. On puhuttu kilpailuvääristymistä, vaikka valtaosa kuntien liikelaitoksista ei toimi markkinoilla lainkaan. On selvää, että avoimilla markkinoilla toimittaessa osakeyhtiö on hyvä organisaatiomuoto myös kuntaomisteisessa liiketoiminnassa. Kunnilla on ollut vapaus valita omia ja asukkaidensa tarpeita palvelevien tuotantoyksikköjensä organisaatiomuoto. Näin tulee ollakin. Kun lisäksi otetaan huomioon yksityissektorin palvelujen usein huono saatavuus maan syrjäisemmissä osissa, ei yltiöpuhdasoppinen laintulkinta kuntien liiketoiminnan rajauksista ole kenenkään etu jatkossakaan. Osakeyhtiöitä perustetaan tasaiseen tahtiin myös teknisten palvelujen tuotantoon. On syytä korostaa, että tätä ei jatkossakaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tehdä lain velvoittamana tai sen vuoksi, että tämän alan kunnalliset liikelaitokset olisivat vääristäneet kilpailua. Yhtiöittäminen on muista syistä nähty aiheelliseksi. Tässä lehdessä kerromme Turun teknisten palvelujen yhtiöittämisratkaisuista. Samalla kun liikelaitoksia yhtiöitetään, syntyy toisaalla uusia. Kerromme myös kuulumiset Espoon uuden katu- ja viherliikelaitoksen alkuvaiheista. Kesä on keskellämme tuossa tuokiossa. Sitä ennen on hyvä vaihtaa kuulumiset kuntatekniikan kollegojen kanssa YT-näyttelyssä ja Kuntatekniikan päivillä Tavataan Turuus jommal kummal pual jokke! Keskustakehittämisestä perusväylänpitoon Huhtikuun vaaleissa eduskunnan paikkajakoon tuli suuria muutoksia. Muilla puolueilla tuskin on yhteiskunnassamme niin paljon nimikkotoimintaa kuin nykyeduskunnan kolmanneksi suurimmalla ryhmällä, perussuomalaisilla. Meillä on perusoikeudet, peruskoulu, perusterveydenhuolto ja perusväylänpito. Vuosikymmenet on puhuttu myös perusvoimasta, joka on laajasti ymmärretty ydinvoimaksi. Jokunen vuosi sitten puhuttiin vielä peruspäivärahastakin. Edellisen pääministeripuolueen oli tyytyminen lähinnä keskustakehittämiseen, ja sekin kompastui kehittyvien maakuntien tukeen. Muilla puolueilla ei tässä mielessä ole juuri mitään omaa ollutkaan ehkä vihreiden viherrakentamista ja kokoomuksen kokoontumisvapautta lukuun ottamatta. Perusväylänpidosta soisi nimikkopuolueen edustajien osaltaan pitävän uudessa eduskunnassa hyvää huolta. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Turku tarjoaa talkoita, tapahtumia ja muisteluita Kulttuurin oksat versoivat puiden pääkaupungiksi Historia ja kulttuuri siivittivät Turun Euroopan puiden pääkaupungiksi, mutta siihen tarvittiin myös hyvin hoidettuja viheralueita, nykyaikaista tekniikkaa ja kaupunkilaisten istuttamia kirsikkapuita. Uutta kantavaa kansitekniikkaa sovelletaan Suomessa ensimmäisenä Turussa. TEKSTI Sari Järvinen Turkulaisille 1800-luvun alkupuoli oli synkkää aikaa. Vuonna 1812 venäläiset siirsivät autonomisen Suomen pääkaupungin Turusta noin asukkaan Helsinkiin. 15 vuotta myöhemmin Turku paloi. Tuomiokirkon mukana roihusivat Suomen vanhimmat kirjat paitsi osa niistä, jotka olivat lainassa. Uuden asemakaavan suunnittelija Carl Ludvig Engel halusi varmistaa, ettei vastaavaa kokkoa enää synny. Hän päätti sijoittaa kaupunkiin puita, jotka ehkäisevät palon leviämistä. Tiiviin rakentamisen sijaan tonttien pinta-alasta noin kolmannes määrättiin puutarhoiksi ja katujen varsille istutettiin palokujannepuita. Turun kaupungin puuasiantuntijan Aki Männistön työnä on säilyttää takana näkyvän Pehr Kalmin muistoksi istutetun tammen kaltaiset puut kaupunkiympäristössä. 6 Kuntatekniikka 3/2011

7 YHDYSKUNTA Kuva Robert Seger KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA Kuntatekniikka 3/2011 7

8 YHDYSKUNTA Kuvat Anna-Kaisa Kaukola Kaupunki sai lahjoituksena 222 kirsikkapuuta Lääkäriasema Pulssilta ja Hartelalta. Aki Männistö toteaa rusokirsikan selvinneen ensimmäisestä talvestaan kirjaston edessä hyvin. Robert Seger Turun kaupunginarkkitehti Per Johan Gylich piirsi Brahenpuiston, Porthaninpuiston ja Tuomiokirkkopuiston, kolme historiallista puistoa. Syntyi Suomen suurin vihreä ruutukaavaalue. Niin vihreä, että sen arvostus on ehkä nyt korkeammalla kuin koskaan historian aikana. Puiden osalta Turku on saanut tänä vuonna pääkaupunkinsa takaisin. Euroopan puidenhoitojärjestö (European Arboricultural Council) nimesi sen Euroopan puiden kaupungiksi (European City of the Trees, turkulaisena suomennoksena Puupääkaupunki) samaan aikaan, kun kaupungissa juhlitaan kulttuuripääkaupunkivuotta. Puisto uusitaan vaiheittain Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö kommentoi voittoa varsinaissuomalaisittain turhia leveilemättä. Suomessa ei viheralalla tunneta Puupääkaupungin titteliä kovin hyvin. Me vain olimme aikaisin liikkeellä hakemuksen kanssa, Männistö toteaa. Kanssakilpailijoista toiseksi jäi erittäin kovatasoisena vihermaana tunnettu Alankomaat sekä Puola. Hollantilaisten Männistö veikkaa olevan vahvoilla ensi vuoden voittajaksi. Turkulaisille nimitykseen vaikuttivat useat kaupunkipuiden kehittämiseen tähtäävät projektit. Yksi niistä on Tuomiokirkontorin ja Vanhan Suurtorin välisen historiallisen alueen puiden uusiminen. Jalavat kärsivät sienitaudista, josta on tullut ongelma Porista Baltian maiden rannikolle asti. Tauti tuhoaa puuta ylhäältä alaspäin, Männistö kertoo. Sen sijaan, että kaikki puut olisi kaadettu kerralla, päädyttiin säilyttämään hyväkuntoisimmat mahdollisimman pitkään. Samaan aikaan istutettiin uusia, palautettiin puiston vanha kaarimuoto ja laajennettiin puulajivalikoimaa ekologisen kestävyyden vuoksi. Kaupunkilaiset tarinoivat ja lapioivat Turun vanhoissa puissa on arvokas omaisuus. Ihmisillä on niihin suhde ja tunteita, Kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja Anna-Kaisa Kaukola kertoo. Se kävi viimeistään ilmi, kun kaupunkilaisia pyydettiin kirjoittamaan muistoja puista. Yksi Puupääkaupungin tavoitteista on herättää ihmisiä ajattelemaan vaikka tammia, joiden auringon lämmittämään kaarnaan on nojaillut moni rakastunut pari, tai Aurajokirannan lehmuksia ja jalavia, jotka apteekkarin rouva istutti 1830-luvun puolivälissä. Muutakin toimintaa riittää. Puuretkillä tutustutaan kaupunkipuiden historiaan ja lajistoon. Puistoguru Schwartzin ympäristötaidepuisto jokirantaan Keväällä 2012 turkulaiset lapset saattavat temmeltää aivan uudenlaisella leikkialueella Aurajoen rannalla. Se on osa yhdysvaltalaisen maisema-arkkitehdin Martha Schwartzin koko Barkerin puiston käsittävää kunnostussuunnitelmaa. Hän tulee luennoitsijaksi Urban Nature -seminaariin Turkuun syyskuussa. Siitä lähti ajatus pyytää häneltä myös puistosuunnitelma. Sen toteutuessa sellaisenaan Turun kaupunki saa merkittävän uuden ja toiminnallisen kaupunkitilan, Kiinteistölaitoksen vastaavaa rakennuttaja Satu Alajärvi kertoo. Rohkea lopputulos Martha Schwartz on suunnitellut kaupunkimaiseen miljööseen sijoittuvia ympäristökohteita Irlannin Dublinista Qatarin Dohaan Barkerin puiston yleissuunnitelma/martha Schwartz Partners Ltd 8 Kuntatekniikka 3/2011

9 Historialliset puistot tarjoavat maalauksellisia leikkipaikkoja. Puissa kiipeilyn SM-kisat ovat puunhoidon ammattilaisten mittelö. Juhlavuosi huipentuu syksyllä järjestettävään puiden juhlaan. Kaupunkilaiset innostuivat. Lääkäriasema Pulssi ja rakennusyhtiö Hartela lahjoittivat kaupungille 222 kirsikkapuuta. Turun kaupunki päätti istuttaa osan niistä talkoovoimin Aurajoen rantaan toukokuussa Turku säätiö laittoi sanan talkoista liikkeelle. Väkeä tarvittaisiin huikeat 200 henkeä. Heitä tuli hieman enemmän. Kulttuuripääkaupunki tiedotti asiasta mukavasti. Teimme etukäteen koneellisen kaivuun. Kaupunkilaiset saivat opastusta puiden istutuksesta ja heidät jaettiin ryhmiin, Männistö kertoo. Lapiot upposivat multaan. Juuret käsiteltiin, kuorikate levitettiin maahan ja tukisidokset nousivat taimien suojaksi. Jälkeenpäin ihmiset ovat kyselleet, kuinka se minun kirsikkapuuni voi. Istutustekniikan pilotti Vuonna 2008 Männistölle esitettiin haastava tehtävä. Turun kaupungin yli satavuotiaan hollantilaista myöhäisrenessanssia edustavan kirjaston edusta aiottiin uusia. Autoliikenne ohjattaisiin pois. Tilasta tulisi vanhojen arvopuiden ja kauniiden rakennusten ympäröimä plaza. Sinne Männistön piti istuttaa puita. Hänen tilansa oli kadun varrella, noin metrin päässä autoliikenteestä. Katukivetyksen alle piti mahtua puunjuurien ohella roima määrä kunnallistekniikkaa ja miehen kokoinen putki. Tila oli niin rajattu, ettei standardi kantava kasvualusta olisi käynyt istutukseen. Lisäk- asti. Lukuisia palkintoja saanut arkkitehti on tunnettu satumaisista leikkipuistoista, tilan yllättävästä käytöstä ja ennakkoluulottomasta muotokielestä. Schwartzin ryhmä teki hyvin tarkan esivalmistelun. He haastattelivat kaupungin työntekijöitä ja ottivat kuvia. Heillä ei ollut kytköstä Suomeen, joten suunnittelu lähti puhtaalta pöydältä. Lopputulosta vastaava rakennuttaja kuvailee rohkeaksi. Ei Martha Schwartzia ole turhaan nostettu guruksi. Puisto itsessään on taideteos. Alajärvi ei halua vielä arvioida puiston kustannuksia, sillä rakennesuunnittelu on kesken. Kulttuuripääkaupunki maksoi yleissuunnitelman. Kuntatekniikka 3/2011 9

10 Watershell Atlantiksen kasvualusta rakentuu holvimaisista, jalallisista osista. Rakennuttaja Turun Kiinteistölaitos tilasi kaivurin täyttämään onton osan mullalla Aki Männistö si haluttiin joku tavallista prameampi puu, sillä kirjasto on sen takana, Männistö sanoo. Juhlalliseen tehtävään valittiin punakukkainen kirsikkapuu. Kauneus vaatii veronsa, sillä rusokirsikka on lehmusta vaativampi. Riskinä oli, ettei kirsikan juurten energia riitä kantavaan kasvualustaan. Paikka oli sellainen, ettei puun kasvua voi riskeerata. Kirjaston rakennustyylin tapaan apu löytyi nytkin Alankomaista. Turusta tuli ensimmäinen ulkomainen kohde, jossa sovelletaan Waterblock B.V.:n kehittämää Watershell Atlantis -kasvutekniikkaa. Juurien tarvitsema alue peitettiin noin 80 senttimetriä korkeilla ja noin 50 senttimetriä halkaisijaltaan olevilla nelijalkaisilla holvikaarilla. Niiden alle tuli 90 prosenttia tiivistyvää multaa. Loput 10 prosenttia jätettiin tyhjäksi hapen kulkua varten, jota juuret tarvitsevat. Ontot pvc-muovit eli holvikaarien jalat valettiin täyteen betonia. Rakenteesta tuli niin vahva, että kirsikkapuun taimen vierestä voisi ajaa 40 tonnia painavalla taistelupanssarivaunulla puun kärsimättä. Tavallisessa kantavassa kannessa kivet vievät tilaa, mutta tässä sitä ei vie kuin pvc-muovi. Puu istutettiin vuosi sitten, joten vasta usean vuoden päästä näkee, miten kasvu onnistuu, Männistö sanoo. Puuasiantuntija toivoo kollegoja Aki Männistö toivoo saavansa Suomeen lisää puuasiantuntijoita, sillä hänen lisäkseen varsinainen kollega löytyy vain Helsingistä. Tarvetta on kaikissa suurissa kaupungeissa. Puuasiat jakautuvat moneen hallintokuntaan: kunnallistekniikkaan, katurakentamiseen, kaupunkisuunnit- Turku selvittää historiallisten puistojensa arvoja, tavoitteena Turun kaupunki käynnisti vuoden alussa hankkeen, jossa selvitetään monialaisesti Turun merkittävimpien historiallisten puistojen arvoja. Tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva kaupungin vanhimmasta, olemassaolevasta puistokerrostumasta sekä luoda malli, jonka avulla yksittäisten puistokohteiden arvot voidaan määrittää. Arvottamisselvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää puistojen tulevaisuuden suunnittelussa ja ylläpidossa. Selvitys valmistuu syksyllä. Essi Lindberg, FM Kirjoittaja tekee selvitystä Turun historiallisten puistojen arvoista Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen katu- ja viherosastolla sekä toimii projektitutkijana Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Historialliset puutarhat ja puistot ovat osa rakennusperintöämme, ja ne kuuluvat rakennussuojelun piiriin. Kaikilla puutarhakohteilla on historiansa, mutta jotkut niistä vaativat erityistä suojelua. Historiallisiin rakennuksiin verrattuna puistojen arvotekijät voivat hävitä nopeimmillaan muutamassa vuodessa ilman hoitoa. Toisin kuin rakennukset puutarhat perustuvat osaksi luonnollisiin prosesseihin, ja muutos kuuluu niiden luonteeseen. Siksi niiden suojelunkin pitää perustua pitkän aikavälin suunnitelmiin, joilla muutosta ohjataan. Historiallisten puutarhojen ja puistojen arvottaminen on viime vuosina ollut kansainvälisestikin esillä. Turun kanssa samaan aikaan viheralueitaan arvottaa ja tyypittelee muun muassa Tukholma. Suomen kaupungeista historiallisia puistoja ja puukujanteitakin sisältäneen arvoympäristöselvityksen on teettänyt Helsinki. Arvottamisen malli tekeillä Haasteellisen historiallisten puistojen ja puutarhojen arvottamistyöstä tekee selkeiden standardien puuttuminen, selvitysten ja niissä käytettävien kriteerien yhteismitattomuus sekä arvottamisprosessin monialaisuus. Puuttuu ohjeisto, joka avaisi laajemmin sitä, mistä eri tekijöistä historiallisen puutarhan ja puiston arvot rakentuvat ja miten näitä arvoja voidaan tul- 10 Kuntatekniikka 3/2011

11 YHDYSKUNTA teluun ja viherpuolelle. Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi paitsi puita myös muita viheralueita on laitettu Turussa paraatikuntoon lisäämällä mm. kesäkukkia, penkkejä ja roskiksia. Aiemmin pelättiin, että keskustan siistiminen tapahtuisi lähiöiden kustannuksella. Niin ei käynyt. Saimme ylläpitoon ylimääräistä rahaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden takia keskustaan ei rakenneta kuin aivan välttämättömimmät, joten investointikohteita pystytään toteuttamaan paremminkin lähiöissä, Anna- Kaisa Kaukola kertoo. Lisäksi krookuksia istutettiin asukastalkoilla ja Kulttuuripääkaupunki sai oman oranssina leiskuvan Turkutulppaanilajikkeen. Kulttuuripääkaupunki on tuonut positiivisuutta työntekoon, Kaukola sanoo. PUUPÄÄKAUPUNKI Euroopan puidenhoitojärjestö EAC (European Arboricultural Council) on valinnut Turun tämän vuoden Euroopan puiden pääkaupungiksi. Valintaperusteluja olivat uusiminen, suunnitelma, kehittäminen, puuistutukset, hittäminen sekä kivuosi. Puupääkaupunkivuoden tapahtumia: SM-puukiipeilykilpailut , Kaupunkipuiden historia ja puut kaupunkitilassa 15.6., Kaupunkipuiden lajisto ja hoito 16.8., Ruissalon luonnonhoito ja Puunpäivän juhla Minna Arven suhde puihin Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Puupääkaupunkitittelin innoittamana kaupunki kerää elokuun loppuun asti turkulaisten/turkulaisia puumuistoja. Kaikki osallistujat saavat kutsun järjestettävään Puunpäivän juhlaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve on jo kirjoittanut oman muistonsa: Vanhemmillani on mökki Robert Seger Hiittisten saaristossa ja siellä olen viettänyt paljon aikaa lapsena. Rakastin kiipeillä puihin! Vieläkin huomaan välillä arvioivani puita sen perusteella, olisiko se hyvä kiipeilypuu. Ruissalossa niitä on erityisen paljon, mutta enää ei tule toteutettua tuota mukavaa kiipeilyharrastusta. Olin ehkä noin 10-vuotias, kun kiipesin jälleen kerran mökkimme edustalla olevaan mäntyyn. Pääsin aivan latvaan asti, se oli todella hyvä kiipeilypuu. Alaspäin tuleminen oli joskus kiipeämistä haasteellisempaa, ja tuolloin sitten kävikin niin, että alimman oksan kohdalla joko ote lipesi tai askel harhautui ja tipahdin. Pudotus ei ollut kovin korkea, mutta alimmassa oksassa oli oksantynkä, josta sain mahaani aika pitkän haavan. Sen jälkeen kutsuin puuta herra haavanoksanpuuksi. Enkä lopettanut kiipeilyä siihen. kokonaiskuva kohteista 1920-luvun tunnelmaa Porthaninpuistossa (kuva vasemmalla/turun kaupunki YKV kuva-arkisto) ja Porthaninpuistoa 2000-luvulla (kuva yllä/anna-kaisa Kaukola). kita, koota ja soveltaa käytännön suunnittelu- ja ylläpitotyössä. Turun kaupungin pilotissa luodaan yhdenlainen arvottamisen malli. Arvotekijöiden selvittäminen, arvotus ja suojelu vaativat monen alan asiantuntemusta: muun muassa historian, puutarha- ja maisemasuunnittelun, lajiston ja hoidon, usein ympäristöalankin. Hoitotavoitteet pitäisi asettaa monialaisen keskustelun pohjalta, ettei joitakin arvotekijöitä suojella muiden kustannuksella. Myös asukkaiden ja käyttäjien puutarhoille ja puistoille antamilla merkityksillä on väliä. Puistojen arvottamisen vaiheet Turun arvottamisselvityksen perustaksi hahmoteltiin historiallisten puistojen arvottamismalli ja -kriteeristö, jota varten tutustuttiin kansainvälisiin esimerkkeihin muun muassa Britanniasta, USA:sta, Kanadasta, Ranskasta ja Ruotsista. Selvitykseen valittiin 49 puistokohdetta ja koottiin niistä monialainen tausta-aineisto. Sen pohjalta tuotettiin kohteiden tiiviit historiakuvaukset ja kartoitettiin perustiedot niiden nykytilanteesta. Selvitysprojekti jatkuu kohteiden maastokatselmoinnilla, jossa arvioidaan ja dokumentoidaan kohteiden nykytilanne sekä luonnehditaan kunkin historiallisen kohteen maisemalliset erityispiirteet. Tausta-aineiston ja katselmoinnin perusteella tehdään puistojen lopullinen arvottaminen. Ylläpidolle uusia haasteita Vaikka kunnianhimoisena tavoitteena olisikin historiallisten puistoympäristöjen hoito tasapuolisesti kaikki arvonäkökohdat huomioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kompromisseja joudutaan tekemään. Olennaista on valintojen perusteiden ja niiden vaikutusten tiedostaminen ja hallinta, mihin arvottaminen ensi sijassa tähtää. Se myös asettaa ylläpidon suunnittelulle positiivisen haasteen. Miten arvoja voidaan vaalia niin, että kohteet kestävät myös nykypäivän käytön ja kulutuksen? Miten löytää nykytekniikoin ja -resurssein taloudellisesti ja hoidollisesti kestävät käytännöt ja tavat historiallisten puistojen ylläpitoon? Jotta kysymyksiin voitaisiin vastata, tarvitaan poikkihallinnollista keskustelua, halua kehittää ylläpitojärjestelmiä, aitoa yhteistyötä sekä tietysti rahaa ja resursseja. Koska jokainen puutarha ja puisto on yksilö ja jokaisella kaupunginosalla sekä kaupungilla omat erityispiirteensä, mitään laadullista arvottamismallia, -kriteeristöä tai tyypittelyä ei voida suoraan monistaa kaupungista toiseen. Arvottamismenetelmän soveltaminen ja käyttöönotto laajemmin olisi puolestaan enemmän kuin suositeltavaa. Toivottavasti mahdollisimman monissa kaupungeissa tiedostetaan historiallisten puutarhojen ja puistojen merkitys ja lähdetään rohkeasti selvittämään niiden arvoja. Kuntatekniikka 3/

12

13 YHDYSKUNTA Uusia työkaluja kehitteillä, lisää tietoa luvassa KUNTIEN ILMASTOTYÖ vauhdittunut kymmenessä vuodessa Kuntien ilmastotyö on vauhdittunut kymmenessä vuodessa. Tukea sille antavat useat eri toimijoiden ilmastohankkeet. Hankkeissa pohditaan, miten ilmastotieto parhaiten hyödyttäisi kuntia. Niissä kehitetään kunnille myös ohjeistuksia ja työkaluja ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Anu Kerkkänen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto 2000-luvun alkuvuosina useat Suomen kunnat aloittelivat ilmastotyötään. Vuoteen 2004 mennessä lähes 30 kuntaa oli kartoittanut kasvihuonekaasupäästönsä ja monissa kunnissa oli valmisteilla myös ilmastostrategia. Tukenaan kunnilla oli Suomen Kuntaliiton 1997 käynnistämä kuntien ilmastokampanja. Valtiotason ilmastopolitiikassa kuntien merkitys ei vielä 2000-luvun alkuvuosina juuri näkynyt. Esimerkiksi 2001 laaditussa Suomen ensimmäisessä kansallisessa ilmastostrategiassa pääpaino oli kansallisen tason energiantuotantoratkaisuilla. Kuntia ei vielä mielletty merkittäviksi ilmastopolitiikan toimijoiksi. Ilmastokysymys oli pitkään ympäristötoimen vastuulla Vaikka monet kunnat olivat 2000-luvun alussa ryhtyneet ilmastotyöhön, ilmastokysymys ei vielä herättänyt laajempaa kiinnostusta kunnissa. Vastuu ilmastokysymyksestä oli pitkälti ympäristöhallinnon virkamiehillä, ei- kä ilmastoasiasta juuri innostuttu muissa hallintokunnissa. Ympäristöhallinnon virkamiehet kokivat tilanteen hankalana, koska merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä toimista kuuluu muiden hallinnonalojen toimivaltaan. Kaikkien hallintokuntien mukaantulo ilmastotyöhön nähtiin siten edellytyksenä ilmastotavoitteiden toteutumiselle luvun alkuvuosina ilmastokysymys ei vielä ollut saanut vahvaa jalansijaa kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kasvihuonekaasupäästöt nousivatkin kunnissa esille lähinnä satunnaisesti. Eräässä kunnassa seutulippu oli hyväksytty ilmastokysymykseen vedoten, muutamassa kunnassa kasvihuonekaasupäästöistä oli puhuttu myös energiantuotannon polttoainevalintojen yhteydessä. Jos ilmastotavoitteet tukivat muita tärkeiksi koettuja tavoitteita, niillä oli mahdollisuus toteutua. Omaa painoarvoa ilmastoasialla ei kuitenkaan päätöksentekotilanteissa vielä ollut. Energiansäästö toi konkretiaa Valtiotasolla ilmastokysymys miellettiin 2000-luvun alussa pitkälti suuren mittakaavan energiantuotantoratkaisuja koskevaksi kysymykseksi. Myös kunnis- Syyskuussa avautuva Ilmasto-opas.fi -sivusto tuottaa ilmastotietoa yhdestä osoitteesta kuntien käyttöön. Sivusto on syntynyt Ilmatieteen laitoksen, SYKEn ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteisenä LIFE+-hankkeena. Ilmastoallianssi tukemaan kuntia Kuntien ilmastotyö saa potkua, kun Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Motiva Oy, Ilmatieteen laitos ja Itämeren kaupunkien liitto UBC muodostavat kuntien ilmastotyötä tukevan ilmastoallianssin. Kuntien ilmastotyötä tuetaan muun muassa tiedottamalla, koulutuksilla, seminaareilla ja tapaamisilla, kuntien ilmastokonferensseilla sekä aloitteiden ja esitysten avulla. Allianssin tavoitteena on kehittää kuntien ilmastotyötä hyödyttäviä menetelmiä ja edistää niiden jalkauttamista kuntiin. Ilmastoallianssi toivoo valtiolta vahvaa panosta kuntien ilmastotyöhön. Kuntien päästövähennyksiä voidaan tukea esimerkiksi budjettirahoituksella tai ilmasto- ja energiarahastolla. Myös EU:n huutokauppaamien päästöoikeuksien tuottoja voidaan osoittaa paikallisiin päästövähennystoimiin. sa energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähtiin tärkeimpänä ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinona. Valtiotasoa vahvemmin kunnissa korostettiin muiden ratkaisujen merkitystä ilmastotavoitteiden toteutuksessa. Esille nousivat etenkin maankäytön ratkaisut, joita pidettiin tärkeimpänä kuntien omissa käsissä olevana ja pitkällä aikavälillä erittäin vaikuttavana päästövähennyskeinona. Kunnissa korostui myös energiansäästön merkitys. Monessa kunnassa ilmastokysymys olikin nostettu esille ensisijaisesti energiansäästön kautta ja myös markkinoitu energiansäästökysymyksenä kunnan eri toimijoille. Tällä koettiin saatavan ilmastokysymykselle lisää hyväksyttävyyttä, koska energiansäästö tuo kunnalle myös kustannussäästöjä. Jo 2000-luvun alussa kunnissa oli törmätty moniin ristiriitatilanteisiin ilmastotavoitteiden edistämisessä. Ilmastonäkökulmasta tärkeä yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoite törmäsi kuntapoliitikkojen laajalti kannattamaan hajauttavaan maankäyttöpolitiikkaan. Tuulivoimahankkeita vastustettiin maisema- ja melutekijöihin vedoten. Eräässä kunnassa energiansäästösuunnitelmia vastustettiin kunnan kiinteistöjen homeongelmiin vedoten. Olennaista tietoa puuttui Vuosituhannen alussa kuntien ilmastotyön kiusana oli myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvän tiedon puute. Kyse ei ollut niinkään yleisen ilmastotiedon puutteesta, vaan ongelmana oli nimenomaan paikallisiin olosuhteisiin sidoksissa olevan, ilmastotavoitteiden käytännön toteutusta tukevan tiedon puute. Kunnissa kaivattiin esi- Kuntatekniikka 3/

14 YHDYSKUNTA merkiksi tietoa toimenpiteiden todellisesta vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöihin. Kuntien ilmastotyön käynnistymisen ja etenemisen kannalta tärkeitä olivatkin toimijat, jotka muokkasivat ilmastotietoa käyttökelpoiseen muotoon. Esimerkiksi energiatoimistojen ja erilaisten paikallistasolle kohdentuneiden hankkeiden tuki kuntien ilmastotyölle oli tärkeä luvun alussa kunnat hakivat oppia ilmastotyöhönsä myös 1990-luvun lopulla käynnissä olleista paikallisagendaprosesseista. Monessa kunnassa paikallisagenda muodostikin pohjan ilmastostrategian laatimiselle. Ilmastomyönteisten päätösten tekeminen voi myös tuottaa taloudellisia hyötyjä nopeastikin. Kymmenessä vuodessa suuri muutos 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ilmastokysymyksen painoarvo on kasvanut voimakkaasti. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on noussut tärkeäksi keskustelunaiheeksi myös valtiotasolla, samoin 2000-luvun alussa vielä lähes näkymättömiksi jääneet kysymykset ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Lisäksi kuntien tärkeä rooli ilmastotavoitteiden toteutuksessa ymmärretään nykyisin laajalti. Viime vuosina myös kuntien oma ilmastotyö on aktivoitunut. Kunnat ovat ryhtyneet kilvan laatimaan omia ilmastostrategioitaan, ja monet ovat asettaneet itselleen varsin kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Ilmastokysymys on myös alettu ymmärtää ympäristöhallintoa laajempana, kunnan eri toimialoja koskevana kysymyksenä. Muutamissa kunnissa kunnan johdolla onkin jo näkyvä rooli ilmastotyössä. Ilmastotyö vaatii aktiivisuutta Ilmastokysymyksen poliittisen painoarvon noususta huolimatta ilmastotavoitteiden toteutuminen ei edelleenkään ole itsestäänselvää. Niin valtion kuin kuntienkin päätöksenteossa joudutaan huomioimaan ilmastotavoitteiden lisäksi monia muita tavoitteita, jotka voivat olla ilmastotavoitteiden kanssa ristiriidassa. Ilmastomyönteisen puheen siirtäminen konkreettisiksi teoiksi ei ole helppoa. Ilmastotavoitteiden edistämistä tukee kuitenkin se, että etenkin pitkän tähtäimen tarkasteluissa ilmastotavoitteet ovat useimmiten yhdenmukaisia muiden hyvinvointitavoitteiden kanssa. Ilmastomyönteisten päätösten tekeminen voi myös tuottaa taloudellisia hyötyjä nopeastikin. Ilmastotyön tuomista uusista mahdollisuuksista löytyy hyviä esimerkkejä niin Suomesta kuin maailmaltakin. Artikkeli perustuu kirjoittajan marraskuussa 2010 Tampereen yliopistossa hyväksyttyyn väitöskirjaan Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa, joka on ladattavissa os. tai sanahaulla YTK:n hanke kannustaa paikalliseen ilmastodemokratiaan Lasse Peltonen vs. tutkimuspäällikkö Aalto-yliopisto YTK Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) hanke Ilmastonmuutos ja kansalaisosallistuminen on kartoittanut ilmastonmuutoksen ja kansalaisosallistumisen ulottuvuuksia kunta- ja seutukuntatasolla. Hankkeessa tarkasteltiin sekä Tampereen seudun ilmastostrategian luomista että tamperelaisille suunnattua ILMANKOS-kampanjaa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin kansalaislähtöisen arviointiosallisuuden menetelmiä omana osallistumisen muotonaan ja kartoitettiin haasteita, joita taloyhtiöiden ja arkielämän tasolla kohdataan ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Sitran ja Tampereen kaupungin rahoittama hanke toteutettiin Hanke tunnisti tarpeen kehittää paikallista ilmastodemokratiaa. Se määriteltiin toimiksi, jotka lisäävät paikallista vastuunottoa globaalin ilmastonmuutoksen ratkaisemisesta ja parantavat kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen hillintään niin osana poliittista päätöksentekoprosessia kuin omassa toiminnassaankin. Tampere suunnannäyttäjänä Tampereen seudun ilmastostrategia ja ILMANKOS-kampanja tarjosivat tärkeitä kokemuksia paikallisen ilmastodemokratian käytännön kehittämisestä. Kampanja tuki kuntalaisten ilmastotietoisuutta ja kehitti uudenlaisia osallistumisen muotoja. Innostaviksi toimintamuodoiksi osoittautuivat mm. ilmastoperheet, jotka esittelivät julkisuudessa omia arjen ilmastotekojaan sekä Tampereen ilmastorahasto, josta tuettiin paikallisten yhdistysten ja taloyhtiöiden hankkeita mm. lähiruokaan, työmatkapyöräilyyn ja energiansäästöön liittyen. ILMANKOS saa Tampereella jatkoa uuden ECO 2 -hankkeen yhteydessä. Kuntalaisten osallistuminen Tampereen seudulliseen ilmastostrategiaan osoittautui vaikeammaksi kuin kuntatason aktivointikampanja. Haasteena olivat asiantuntijavetoisen strategian moniulotteisuus ja se, ettei seudullisten prosessien toimivia osallisuuden kanavia ole. Kunnan neljä roolia Hankkeessa nimettiin kunnan neljä roolia paikallisen ilmastodemokratian tukemisessa: Kunta toimii esimerkkinä, kun se sitoutuu omassa toiminnassaan vastuulliseen ilmastopolitiikkaan. Kunta toimii tiedon jakajana, kun se jakaa tietoa ilmastonmuutoksen perusteista, hillinnästä ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyistä poliittisista sitoumuksista. Kunta toimii mahdollisuuksien tarjoajana ja varmistaa palvelutuotannossaan, että kuntalaisilla on mahdollisuus elää ilmastoystävällisesti ja osallistua ilmastotyöhön. Kunta voi myös osoittaa kuntalaisten ilmastonmuutoksen hillintätyöhön varoja esimerkiksi ilmastorahaston kautta. Kunta toimii päättäjänä, joka voi osallistaa kuntalaisia ilmastonmuutokseen vaikuttavien päätösten valmisteluun ja arviointiin. Hanke suosittaa, että ilmastodemokratian kehittäminen nostetaan näkyväksi osaksi kansallista ja paikallista ilmastopolitiikkaa ja että kansalaisten osallistuminen sisällytetään kaikkiin paikallisiin ja alueellisiin ilmastostrategiaprosesseihin. Raportissa on myös vinkkejä osallistumisen järjestämisestä paikallisessa ilmastotyössä. hankkeet/ilmankos/ilmankos.htm Esite Kuntalaiset mukaan Kohti paikallista ilmastotyötä kokoaa keskeisimmät löydökset verkkojulkaisuna ilmestyneestä selvityksestä Ilmastonmuutos ja kansalaisosallistuminen. Esite ja selvitys ovat vapaasti ladattavissa pdf-tiedostona os. > Julkaisut. Esite jaetaan kaikkiin Suomen kuntiin. 14 Kuntatekniikka 3/2011

15 Festina lente Eero Paloheimon ikivihreisiin ajatuksiin kuuluu toteamus, että jos suunta on aivan väärä, vauhti on vain pahasta. Ihmiskunta tuntuu olevan samaa mieltä, koska hidas elämä eri muodoissaan valtaa alaa. Tässä esittelemme muutaman pääajatuksen 4.3. Tieteiden talossa pidetystä Etäisyyksien hallinta -seminaarista, jonka järjestivät Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja LSS. Lue lisää tutun kotisivulta Hidas elämä Hitaan elämän liike alkoi Rooman espanjalaisilla portailla 1980-luvun puolivälissä, kertoi Sirkka Heinonen. Joukko pikaruokaan kyllästyneitä kääntyi hitaalle kurssille. Siihen kuuluvat ruoka-aineiden itsehankinta mieluummin läheltä, ruuan valmistus yhdessä ja verkkainen nauttiminen. Kuinkahan kauan ateria kestää tällä konseptilla? Mahtaako 4 tuntia riittää? Muutospolulla seuraava askel on hidas asuminen. Runoilija Heli Laaksonen kertoi jokunen vuosi sitten joulunviettotavoistaan, joiden ydin on loikoilu lattialle levitetyllä suurella patjalla pyhien yli. Liekö sopiva kokeiluaika Tuomaasta Nuuttiin vai riittäisikö lyhyempikin? Hidas muotoilu eli slow design on seuraava askel polulla. Tällä palstalla on kehuttu Citroen 2 CV -autoa, ja samantyyppisiä hybridejä on jo alkanut ilmaantua. Kahdeksan hevosvoimaa riittää antamaan myötätuulessa 70 km/h:n ajonopeuden. Paras liikennemuoto on kuumailmapallolento. Siinä pelkästään startti vie kymmeniä minuutteja. Arvostettua on myös päämäärätön samoilu kaupunkirakenteessa tai luonnossa. Hidas kaupunki on kehityksen ylväin tavoite. Siinä on Sirkan mukaan kysymys ajallisten ja maantieteellisten etäisyyksien tarkoituksenmukaisesta yhteenkuromisesta. Tunnuslauluksi sopii vaikka Kolmatta linjaa takaisin. Mikään ei taatusti edisty. Hitailla kaupungeilla on 1999 perustettu Cittaslow-verkosto, johon Suomesta pääsi ensimmäisenä Kristiinankaupunki, purjelaivakauden mahtisatama. Hidas liikenne Jorma Mäntynen kertoi megatrendit liikkuvuudesta ja logistiikasta. Keskiajalla toimintasäde oli 5 km, nykyään maapallon jokainen kolkka tavoitetaan reaaliajassa tai ainakin 24 tunnissa. Etäisyysporrastus on km, ja kuhunkin käytetään omaa tekniikkaansa. Liikkuvuuden perustarpeita on vähän, mutta lisätarpeita loputtomasti. Vesiliikenne on ikivanhaa ja hallitsee maailmankauppaa. Muissa liikennemuodoissa ovat vastakkain nopeus kontra energiankulutus ja ympäristön kuormittuminen. Jorma ei ehdota paluuta kivikauteen, vaikka osa tarpeista voidaankin tyydyttää pienemmällä toimintasäteellä. Pitkä matka-aika voidaan taltuttaa antamalla siihen sisältöä opiskelulla, käsitöillä tai lepäämisellä. Seminaarin puheenjohtaja Matti Leskinen ilahdutti tiedeuutisella, jonka mukaan Märsk-varustamon jättialukset, jotka vievät Euroopasta Kiinan Guangdongiin kerralla jopa konttia, ovat pudottaneet matkanopeuden solmusta puoleen eli 12 solmuun. Matka-aika Afrikan ympäri venyi viikolla runsaaseen kuukauteen, mutta polttoainekulut laskivat 30 prosenttia ja purjehdus muuttui leppoisammaksi. Hyvä tiedonhallinta auttaa lieventämään konttien odottajien kärsimättömyyttä. Merenkulussa on tullut yleisemminkin käyttöön kolme rahtilaivojen nopeustasoa: standard 25, slow 20 ja super slow steaming 12 solmua. Kiinan malli Osmo Kuusi valaisi globaaleja kuvioita, joihin kuuluu Kiinan mahdikas nousu maailman ykkösmaaksi ainakin taloudellisessa mielessä. Kasvu jatkuu 10 prosentin vuosivauhdilla, kun talouskasvu on Intiassa vajaat 8, Brasiliassa 5, Venäjällä 3,5, Japanissa 1,5 ja EU-maissa noin 1. Osmo esitti myös taulukon suurista työnantajista. Kolme kärjessä ovat Wal-Mart Retailing 2,1, China Electricity 1,5 ja Siemens 0,48 miljoonaa työtekijää. Nokia on sijalla 61 (0,06). Vuonna 2050 ihmiskuntaa (9 miljardia henkeä) odottaa Kuusen mukaan neljä eri maailmaa: I Vauraat teollisuusmaat 1 mrd. II Voimakkaasti kehittyvät alueet 3 mrd. III Vähitellen kehittyvät alueet 3 mrd. IV Epätoivon alueet 2 mrd. Suomi varmaan pysyttelee ykkösluokassa, johon riittää hitaampikin, se yhden prosentin kasvuvauhti. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Buddy Bears -näyttely sopii hitaan elämän symboliksi. Se oli Helsingin Senaatintorilla syys-lokakuun Suomen valokuvauskilpailun voitti Piia Kyntäjä. Karhuja seisoo piirissä 142. Ne ovat kiertäneet maailmaa UNICEFin hyväksi vuodesta Eva ja Klaus Herlitzin idea on lähtenyt matkaan Berliinistä. Schenker hoitaa logistiikan. Kuntatekniikka 3/

16 Myllyn teräs on ruostumattomalla teräksellä verhoiltu moderni kaupunkisilta, joka on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta. Sen jännevälit ovat metriä. Uusi Myllyn teräs valmistuu liikenteelle ensi syksynä MYLLYSILLAN NOTKAHDUS, Turun Aurajoen yli 1975 valmistunut Myllysilta notkahti maaliskuussa Valtuusto päätti purkaa sillan. Purkutyö oli tehty Uuden rakentaminen alkoi Uusi silta Myllyn teräs avautuu liikenteelle ensi syksynä. Uuden sillan urakkahinta on 5,4 miljoonaa euroa. Myllysilta on myös viestinällinen haaste. Median ja turkulaisten tiedonjano on edelleen ehtymätön. tiin liikenteeltä saman tien. Painuma sillan keskellä klo 13 oli kaupungin mittausten perusteella 912 mm. Painumanopeus tasaantui sittemmin 4 millimetriin vuorokaudessa. Klo pidettiin ensimmäinen kriisikokous, jossa olivat mukana kaupungin edustajat, poliisi ja pelastusviranomaiset. Sillan sulkemisen jälkeen alkoivat tutkimukset sillan vaurioitumisen syyn selvittämiseksi sekä päivittäiset seurantamittaukset. Uuden sillan alustavan yleispiirustuksen laatiminen aloitettiin ympäristöluvan hakemiseksi ja kustannusten arvioimiseksi. Samalla laadittiin alustavaa kor- TEKSTI Anri Niskala, tiedottaja Turun Kiinteistöliikelaitos KUVAT Turun Kiinteistöliikelaitos ja Pohjolan Purkutyö PPT Oy, havainnekuvat WSP Finland Oy Turun Aurajoen ylittävän, 1975 valmistuneen Myllysillan huomattiin notkahtaneen ohikulkijan ilmoitettua havainnostaan hätäkeskukseen klo Myllysilta suljet- Aurajoen ylittävän Myllysillan huomattiin notkahtaneen ohikulkijan ilmoitettua havainnostaan hätäkeskukseen klo Kuntatekniikka 3/2011

17 VÄYLÄT JA LIIKENNE KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA PURKU JA UUSI NOUSU jaussuunnitelmaa sekä tukemisja purkusuunnitelmia. Myös halukkaita purku-urakoitsijoita kartoitettiin. Eri tahoille kaupungille, lehdistölle ja asiaan liittymättömille siltasuunnittelijoille virtasi lukemattomia korjausehdotuksia. Niistä esimerkkeinä voisi mainita silta nousee, kun jää poistetaan, silta voidaan asettaa ponttonille ja kuljettaa pois paikalta, silta voidaan nostaa paikoiltaan nosturikalustolla, keskiaukko voidaan nostaa asettamalla kannen päähän lisäpaino Sillan sulkemisen jälkeen alkoivat tutkimukset sillan vaurioitumisen syyn selvittämiseksi sekä päivittäiset seurantamittaukset. Kuntatekniikka 3/

18 Painuma sillan keskellä klo 13 oli kaupungin mittausten perusteella 912 mm. Tiedonjano on Myllysillan suhteen ehtymätön. Sillan palasia on saanut ostaa muistoksi ja niitä on viety lahjoina kuntavierailuille. ja asettamalla etupaalut takaisin omille paikoilleen ja silta voidaan muuttaa yksipyloniseksi riippusillaksi Nopeita päätöksiä Ikävää asiaa ei jääty murehtimaan, vaan kaupungissa alettiin saman tien miettiä, miten tästä eteenpäin. Tärkeällä paikalla, vilkkaassa liikenteen solmukohdassa sijaitseva silta haluttiin saada käyttöön mahdollisimman pian. Myllysillan tilanteesta laadittiin raportti, jossa todettiin sekä vanhan sillan korjaamisen että uuden sillan rakentamisen maksavan 6 8 miljoonaa euroa. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päätti 7.4. esittää siltaa purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi uusi silta. Alustava yleispiirustus laadittiin 3-aukkoisesta sillasta vesioikeuden lupaa varten. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi silta. Kaupunginvaltuusto päätti 19.4., että vaurioitunut silta puretaan. Purku-urakka päätettiin hankkia suorahankintamenettelyllä. Uuden sillan suunnittelu ja rakentaminen päätettiin kilpailuttaa. Kireä purkuaikataulu Purku-urakka toteutettiin suorahankintana eli julkaisematta hankintailmoitusta. Kiinteistöliikelaitos valitsi menettelyyn toimijoita, joille tarjouspyynnöt lähetettiin. Määräaikaan mennessä saatiin kahdeksan osallistumishakemusta, joista kuudelle lähetettiin tarjouspyynnöt. Pohjolan Purkutyö Oy valittiin 92,70 metriä pitkän ja 20 metriä leveän sillan purkutyön tekijäksi. Purkuaikataulu oli kireä: Urakan osallistumishakemukset lähetettiin Osallistumishakemukset sisään Päätös tiedotustilaisuuteen kutsuttavista ehdokkaista Tiedotustilaisuus Urakkatarjouspyyntöaineisto Urakkatarjoukset sisään Esitys valittavasta urakoitsijasta Urakan sopimuskatselmus ja urakkasopimuksen allekirjoitus Urakka-aika Urakka valmistui Vanha silta sai arvoisensa muistojuhlan Vanha Myllysilta sai arvoisensa muistojuhlan, kun se räjäytettiin valo- ja tuliefekteillä Yleisötapahtuman toteutti Hype Productions. Sittemmin sillan palasia sai ostaa muistoksi, ja niitä on myös viety lahjoina kuntavierailuille. Aikataulu kertoo kyvystä innovatiivisiin ratkaisuihin. Silta notkahti 6. maaliskuuta. 30. heinäkuuta silta oli purettu ja uuden suunnittelu täydessä käynnissä. Siltapaikan pohja tutkittiin tarkoin Siltapaikan pohjatutkimuksina on tehty porakone-, paino- ja siipikairauksia. Lisäksi on otettu näytteitä sillan molemmista tulopenkereistä. Savikerroksen paksuus vaihtelee 8,3:sta 48 metriin. Paksuimmillaan savipehmeikkö on joen uoman keskivaiheilla. Peruskallion pinta on sillan alueella 31 ja 56 metrin syvyydessä. Uusi silta alkaa hahmottua Turun ympäristö- ja kaavoitusvirasto järjesti uuden sillan rakentamiseksi suunnittelukilpailun, johon saatiin 16 ehdotusta. Ehdotuksia arvioitiin siten, että ulkomuodon ja teknistaloudellisen toteutettavuuden painoar- Purettavan Myllysillan tukitelineiden ylävirran puoleiset vesistöpaalut saatiin lyötyä mennessä. Tukitelineiden palkkitarvikkeiden esityöstöt ovat hyvässä vauhdissa. 18 Kuntatekniikka 3/2011

19 VÄYLÄT JA LIIKENNE Uuden sillan pelkistetty muotokieli sopii kaupunkikuvaan. Sillan kannen muotoa on pelkistetty verhoilulla, joka muistuttaa lentokoneen siipeä. Virtapilarien muotoilu toistaa kannen kaarevia muotoja. vo oli 80 prosenttia ja rakennussuunnittelutyön 20 prosenttia. Kilpailun voitti WSP Finland Oy nimimerkillä Myllyn teräs. Uuden sillan rakentamisurakan voitti insinööritoimisto Seppo Rantala Oy 5,4 miljoonan euron urakkahinnalla. Sillan rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2010 työsillan rakentamisella. Sillan tukien paaluperustuksien rakentaminen on tehty talvella Varsinaista sillan teräsrakennetta päästään asentamaan alkukesästä Sillan haasteelliset perustamisolosuhteet vanhoine rakenteineen, siltapaikan sijainti kaupungin keskustassa, katuverkon liikennejärjestelyt sekä siltatyömaan lähinaapureiden huoli omaisuutensa kunnosta edellyttävät saumatonta yhteistyötä rakennuttajan, suunnittelijoiden, urakoitsijan ja rakennustyön valvojien välillä. Myllyn teräs on moderni kaupunkisilta Ruostumattomalla teräksellä verhoiltu moderni kaupunkisilta on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta, jonka jännevälit ovat metriä. Se on suunniteltu nimenomaan ajoneuvoliikenteelle, joten sillan kuormaa kantavien rakenteiden ratkaisut ovat toiminnoiltaan varmoja ja koeteltuja. Myllyn teräksen tuet on perustettu teräsputkipaaluille kallion varaan. Kannen hyötyleveys on 20 metriä. Uuden sillan pelkistetty muotokieli sopii kaupunkikuvaan. Sillan kannen muotoa on pelkistetty verhoilulla, joka muistuttaa lentokoneen siipeä. Virtapilarien muotoilu toistaa kannen kaarevia muotoja. Rakennussuunnitteluun sisältyy lisäksi siltapaikan rakenteiden, rantalaiturien ja portaiden sekä katu- ja puistoalueiden suunnittelua. Valmisteilla on dokumentti uuden Myllysillan rakennusvaiheista sillan paalutuksesta valmistumiseen asti. Sen tuottaa Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia. Tekijöinä on kaksi Diakin viestinnän koulutusohjelman opiskelijaa. Viestinnällinen haaste Myllysilta oli ja on myös valtava viestinnällinen haaste ja oppimisprosessi. Lähtökohtana oli heti alusta alkaen, että viestintä on avointa ja jatkuvaa. Median ja turkulaisten tiedonjano on Myllysillan suhteen ehtymätön. Median ja yleisön mielenkiintoa ruokitaan säännöllisesti ja jopa ennakoivasti. Näin huhuille ja negatiivisuudelle jää häviävän vähän tilaa niin lehtien palstoilla kuin internetin keskustelupalstoilla. Myllysillasta on tekeillä Turun yliopiston mediatutkimuksen lai- toksen lopputyö, jossa analysoidaan siltaa koskevaa uutisointia väliseltä ajalta. Uusi Myllysilta avautuu liikenteelle syksyllä MYLLYSILTA Suljettiin yleiseltä liikenteeltä. Vanha silta purettiin , purkukustannukset (alv 0). Rakennuttaja on Turun Kiinteistöliikelaitos. Työssä ovat mukana Ramboll Finland Oy, Laatukonsultit Oy, Turun Vesiliikelaitos, Turku Energia ja WSP Finland Oy. Myllyn teräs -suunnitelma voitti suunnittelukilpailun. Rakentaminen alkoi , urakoitsija on insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Uuden sillan urakkahinta 5,4 milj.. Uuden sillan liikenteelle avaamisen tavoite on syksy Sillan poissaolo on aiheuttanut mittavat työnaikaiset liikennejärjestelyt, joiden suunnittelusta on vastannut Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto ja toteutuksesta Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos. Paalutustyöt ovat valmiit, ja kone ajetaan pois lautalta. Purkutyö on käynnissä. Purettava materiaali kerättiin suoraan lautalle. Uuden Myllysillan massamääriä: betoni m³ betoniteräs kg säänkestävä teräs kg teräsputkiporapaalut m ruostumaton teräsverhous m 2 Kuntatekniikka 3/

20 Alustava yleissuunnitelma, vertailu bussiliikenteeseen MODERNI KAUPUNKIRAIT Raitiovaunut saattavat vielä tämän vuosikymmenen aikana kolistella pitkin Tampereen ydinkeskustan valtaväylää, Hämeenkatua. Kaupunki on käynnistänyt alustavan suunnittelun, joka tähtää raitiotieliikenteen aloittamiseen ehkä jo TEKSTI Esa Tuominen Suunnittelijoiden pöydällä on nyt raitiotie Hervannasta keskustaan ja edelleen Lielahteen. Myöhemmin raitiotiehen on tarkoitus liittää laaja Vuoreksen asuntoalue, jota on äskettäin alettu rakentaa. Poliitikot ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että raitiotien rakentaminen kannattaa ainakin selvittää. Lopullisten päätösten teko tapahtuu vasta sitten, kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina, sanoo hankkeessa tiiviisti mukana oleva suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä. Ei ensimmäistä kertaa Tampereen kaduilla eivät koskaan ole liikkuneet raitiovaunut, mutta sellaisia on kaupunkiin kyllä suunniteltu. Jo 1907 kaupunkiin puuhattiin raitiotietä. Suunnitelmasta luovuttiin kuitenkin 1920-luvulla, kunnes siihen on nyt jälleen palattu. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on tässä taustalla yhtenä tekijänä. Haluamme myös luoda tehokkaan ja vetovoimaisen joukkoliikennevälineen, jollainen raitiovaunusta voi hyvinkin muodostua, Vandell kertoo. Jo muutama vuosi sitten Tampereella oli esillä ajatus pikaratikasta. Se ei vielä tuolloin saavuttanut poliittisten päättäjien kannatusta, koska hanketta pidettiin liian kalliina. Nyt esillä on vaihtoehto, jota Vandell kutsuu moderniksi kaupunkiraitiotieksi. Se sijoittuu jonnekin pikaratikan ja tavallisen raitiotieliikenteen välille. Pikaratikka on nopeampi kuin tavallinen ratikka. Se kul- Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on tässä taustalla yhtenä tekijänä. suunnittelupäällikkö Ari Vandell sanoo. kee yleensä omia väyliään, ei siis muun liikenteen seassa, ja siinä on vähemmän pysäkkejä kuin tavallisessa, Vandell määrittelee. Tampereella lähdetään siitä, että raitiotie kulkisi pääosin ka- Esa Tuominen 20 Kuntatekniikka 3/2011

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Viestintä kriisitilanteessa Case Myllysilta

Viestintä kriisitilanteessa Case Myllysilta Viestintä kriisitilanteessa Case Myllysilta Jouko Turto, 20.10.2014 Myllysilta kiinnostuksen kohteena Ekan Myllysillan rakentaminen Kiinnostus jatkuu koekuormitus, merkkivirhe, oikeudenkäynnit, korjaukset

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Myllysilta Kuntatekniikka kiinnostaa Jouko Turto 20.05.2011

Myllysilta Kuntatekniikka kiinnostaa Jouko Turto 20.05.2011 Myllysilta Kuntatekniikka kiinnostaa Jouko Turto 20.05.2011 Myllysilta kiinnostuksen kohteena Ekan Myllysillan rakentaminen Kiinnostus jatkuu koekuormitus, merkivirhe, oikeudenkäynnit, korjaukset 6.3.2010

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Liikennesuunnittelu, referenssejä

Liikennesuunnittelu, referenssejä 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus

Lisätiedot