TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 3/2012 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kasvatusasiain johtokunta

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN N YHTEINEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Aika Keskiviikko kello Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, III kerros, Turku Läsnä Jaana Jaakola varapuheenjohtaja Hannu Isolauri varajäsen Riitta Karjalainen jäsen 51- Kari Kiesiläinen jäsen Mari Korhonen jäsen Laura Langh-Lagerlöf jäsen 51- Jyrki Välimäki jäsen Hannu Hurme sihteeri, yhteisten työmuotojen johtaja Pekka Saarela kirkkoneuvoston edustaja 51- Kutsuttuina Mia Pusa 51 Marja Ruusu Poissa Hannu Kallio hallintojohtaja Antti Koponen puheenjohtaja Liisa Purho varajäsen Heimo Rinne KN:n puheenjohtaja ASIALISTA 3/ Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 47 Pöytäkirjantarkistajien valinta. 48 listan hyväksyminen. 49 LASTENOHJAAJA JOHANNA PIETILÄN HOITOVAPAA-ANOMUS 50 LASTENOHJAAJA MAIJA RAUTJÄRVI-JOROSEN PALKATTOMAN VAPAAN ANO- MUS 51 LAUSUNNON ANTAMINEN KANSAINVÄLISEN VASTUUN TOIMIALAN JÄRJES- TÄMISTÄ TURUN JA KAARINAN SEURAKUNNISSA JA S- SÄ POHTINEEN TOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ 52 LAUSUNNON ANTAMINEN TURUN JA KAARINAN N KIINTEISTÖSTRATEGIASTA 53 TOM BROBERGIN LEIRITOIMINTAA KOSKEVA KIRJE JA SIIHEN ANNETTAVA VASTINE 54 PYÖLINRANNAN LEIRIKESKUKSEN MUUTTAMINEN ALKAEN ITSE- PALVELUPERIAATTEELLA TOIMIVAKSI 55 KIRKON ALAAN LIITTYVIEN SEURAKUNTAHARJOITTELUJAKSOJEN MAHDOL- LISTAMINEN 56 Ilmoitusasiat 57 Muut mahdolliset asiat

2 Seuraavan kokouksen ajankohta 59 Kokouksen päättäminen ja muutoksenhaku 46 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ei oikaisumahdollisuutta. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello todeten sen samalla lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 47 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkistajiksi valitaan Riitta Karjalainen ja Kari Kiesiläinen. Ei oikaisumahdollisuutta. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Kari Kiesiläinen ja Mari Korhonen. 48 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN lista hyväksytään. Ei oikaisumahdollisuutta Esityksen mukaan. 49 LASTENOHJAAJA JOHANNA PIETILÄN HOITOVAPAA-ANOMUS Lastenohjaaja Johanna Pietilä on anonut kirjeellään hoitovapaata ajalle Liite 1 49/2012 Ilmoitus Kasvatusasiain johtokunta päättää myöntää lastenohjaaja Johanna Pietilälle hoitovapaata ajalle Johanna Pietilä, Mirkka Torppa, taloustoimisto. vaatimus mahdollinen. Esityksen mukaan.

3 Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 50 LASTENOHJAAJA MAIJA RAUTJÄRVI-JOROSEN PALKATTOMAN VAPAAN ANOMUS Lastenohjaaja Maija Rautjärvi-Joronen on anonut kirjeellään palkatonta vapaata ajalle Liite 1 50/2012 Ilmoitus Kasvatusasiain johtokunta päättää myöntää palkatonta vapaata lastenohjaaja Maija Rautjärvi-Joroselle ajalle Maija Rautjärvi-Joronen, Mirkka Torppa, taloustoimisto. vaatimus mahdollinen. Esityksen mukaan. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 51 LAUSUNNON ANTAMINEN KANSAINVÄLISEN VASTUUN TOIMIALAN JÄRJESTÄMISTÄ TU- RUN JA KAARINAN SEURAKUNNISSA JA SSÄ POHTINEEN TOIMI- KUNNAN MIETINNÖSTÄ Yhteinen kirkkoneuvosto asetti toimikunnan laatimaan helmikuun loppuun 2012 mennessä suunnitelman lähetys- ja kansainvälisen työn asemaksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja laatimaan konkreettisen suunnitelman sen toteuttamiseksi ja organisoimiseksi. Toimikunta jätti mietintönsä Yhteinen kirkkoneuvosto on nyt pyytänyt mietinnöstä lausunnot mennessä. Liite 1 51/2012 Kasvatusasiain johtokunta katsoo, että mietinnön peruslinja sekalaisen ja sekalaisesti johdetun kansainvälisen työn työalan tiivistämiseksi kirkkoherravetoiseksi yhteistyöksi seurakuntien ja yhteisten työmuotojen kesken, on oikea ja toimintaa ohjaava organisaatio toimiva. Kun seurakuntayhtymän taloudellisen tilanteen heiketessä uusien virkojen perustamiseen ei juurikaan ole mahdollisuuksia, pitää kaikkea toimintaa kehittää olemassa olevia resursseja tehokkaammin hyödyntäen. Samalla kun mietintö turvaa seurakuntien omaleimaisen työn, se haastaa yhteiseen tekemiseen. Kasvatusasiain keskuksen osalta mietinnön keskeisimmät ajatukset liittyvät nykyisen kansainvälisen- ja oppilaitostyön papin työn uudelleen järjestelyihin. Mietinnön ajatusta nykyisen kansainvälisen- ja oppilaitostyön papin viran muuttamista 100% oppilaitostyön papiksi kasvatusasiain johtokunta pitää tärkeänä. Yhdistelmävirka, jossa kummallakin osa-

4 alueella riittää työtä 100% viralle, on sekä työntekijän, että seurakuntalaisten kannalta mahdoton. Järjestää työntekijä työnsä sitten miten tahansa, kokee hän aina tekevänsä liian vähän, yrittää tehdä riittävää työpanosta enemmän ja uupuu. Muutos virkajärjestelyissä on syytä tehdä nyt kun kansainvälisen vastuun sektorilla tapahtunut ja tuleva eläköityminen sen taloudellisesti mahdollistavat. Kirkkoherrajohtoisessa seurakuntien yhteistyössä, jossa diakoniakeskus ja kasvatusasiain keskus tarjoavat tukitoimintoja, on mietinnön ajatus kansainvälisen vastuun papin sijoittamisesta seurakuntaan luontevin. Samalla on kuitenkin muistettava, että uusi virka on luonteeltaan seurakuntaan sijoitettu yhtymän virka eikä kyseisen seurakunnan lisäresurssi. Kasvatusasiain johtokunta pitää itsestään selvänä, että kasvatusasiain keskus tukee seurakuntien kansainvälistä vastuuta omien toimintojensa kautta ja sitoutuu osoittamaan kansainvälisen työn kollegioon yhden lapsityönohjaajan ja yhden oppilaitospapin. Kyseiset virat kuuluvat kuitenkin kasvatusasiain keskuksen organisaatioon ja sen hallinnolliseen ja operatiiviseen johtoon. Ilmoitus Kasvatusasiain johtokunta päättää antaa yhteiselle kirkkoneuvostolle esittelyn mukaisen lausunnon kansainvälisen vastuun toimialan järjestämistä Turun ja Kaarinan seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä pohtineen toimikunnan mietinnöstä. Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi, Mia Pusa 52 LAUSUNNON ANTAMINEN TURUN JA KAARINAN N KIINTEISTÖ- STRATEGIASTA Kiinteistölautakunta on hyväksynyt eteenpäin esitettäväksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian. Yhteinen kirkkoneuvosto on 166/2012 pyytänyt asiakirjasta lausunnot mennessä. Liite 1 52/2012 Hyvin laadittu kiinteistöstrategia liitteineen antaa erinomaisen kuvan yhtymän kiinteistöjen määrästä ja tulevaisuuden haasteista. Tavoitteinaan asiakirja mainitsee mm. siitä huolehtimisen, että seurakunnilla on perustehtäväänsä varten riittävä määrä tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja terveellisiä toimitiloja, joiden käyttökulut ovat kohtuullisia sekä sen linjaamisen, millä kriteereillä ja miten luovutaan vähäkäyttöisistä taikka ei

5 seurakunnallisessa toiminnassa olevista tuottamattomista ja kuluiltaan liian suurista toimitiloista. Strategian mukaan: Rakennusten ja toimitilojen ylläpitokustannuksia ei tulevaisuudessa pystytä alentamaan muulla tavalla kuin tiloja vähentämällä, Leirialueista tehdään erillinen selvitys vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen päätetään, mihin alueisiin panostetaan ja mistä luovutaan, Sisäiset vuokrat ovat käytössä vuonna Kasvatusasiain johtokunnan kannalta merkittäviä strategian kohtia ovat sisäiset vuokrat ja leirikeskusten tulevaisuus. Sisäiset vuokrat kohdistuvat kasvatusasiain keskukseen välillisesti ja suoraan. Välillisesti vuokrat koskevat seurakunnan keskeistä nuorisotyön muotoa, partiotoimintaa. Vaikka lippukunnat ovatkin paikallisseurakuntien toimintaa, on kasvatusasiain keskus lippukuntien rekisteröimisen yhteydessä ollut laatimassa kolmikantasopimusta (lippukunta-seurakuntayhtymä), joka velvoittaa yhtymän osoittamaan lippukunnille niiden tarvitsemat, mieluiten omat, tilat ja osoittamaan lippukuntien käyttöön mahdollista sisäistä vuokraa vastaavan summan. Seurakuntatiloista luopumista suunniteltaessa tulee partiolaisten kanssa tehty sopimus huomioida. Tämä vaikuttaa muun muassa tarkkailulistalla olevan Littoisten seurakuntatalon, jossa on aktiivista partiotoimintaa, tulevaan käyttöön. Suoraan sisäiset vuokrat vaikuttavat kasvatusasiain varhaiskasvatuksen toimintamuotoihin, jotka yhtymän toimintoina toteutetaan paikallisseurakuntien tiloissa. On luonnollista, että jos seurakunnat joutuvat maksamaan sisäistä vuokraa omista toiminnoistaan, ne edellyttävät, että myös alihankkijat suorittavat oman osuutensa vuokramenoista. Nykyisessä budjettirakenteessa ei tällaisiin menoihin olla varauduttu. Sisäisiä vuokria suunniteltaessa tuleekin miettiä myös sitä mekanismia, jolla varhaiskasvatuksen toimintojen jatkuminen sisäisten vuokrien maailmassa on mahdollista. Strategian mukaan leirialueselvitys tehdään vuoden 2012 aikana. Strategian toimenpide-ehdotus-osiossa todetaan kuitenkin Houtskärin erämaa-alueen kohdalla, että seurataan leirien lukumäärän kehitystä ja tarvittaessa luovutaan ja Pyölinrannan kesäkodin kohdalla, seurataan leirialueiden kehitystä ja tarvittaessa luovutaan. Kasvatusasiain keskuksen, kiinteistöosaston ja taloustoimiston yhteisessä leiritoiminnan kehittämistä koskeneessa seminaarissa syksyllä 2011 päädyttiin siihen, että Houtskärin alueesta voidaan luopua osittain. Meren puoleinen osa aluetta kannattaa kuitenkin säilyttää paitsi leiri-

6 paikkana, myös hyvänä satamana partioaluksille näiden ollessa matkalla Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaalta. Pyölinrannan osalta todettiin, että siitä luopuminen on mahdollista. Kasvatusasiainkeskuksen hallinnoimassa leirikeskustarjonnassa on Pyölinrannan tultua osaksi tarjontaa ollut ylikapasiteettia. Tämän seurauksena ympärivuotisissa leirikeskuksissa on tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti eikä toiminnallisesti ole järkevää palkata Pyölinrantaan henkilökuntaa jotta muualla olisi tyhjää. Kasvatusasiainkeskus onkin päättänyt, että vuodesta 2013 alkaen Pyölinrantaan ei palkata henkilökuntaa, mutta sitä voidaan, niin kauan kuin se on yhtymän hallussa, käyttää itsepalveluperiaatteella. Kasvatusasiain johtokunta ei näe estettä Pyölinrannasta luopumiselle. Ilmoitus Käsittely Kasvatusasiain johtokunta päättää antaa yhteiselle kirkkoneuvostolle esittelyn mukaisen lausunnon Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiaehdotuksesta. Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta. Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä johtokunta katsoi, että partiotoiminnan keskeinen asema osana seurakuntien nuorisotyötä tulisi ilmaista valmistelua selkeämmin. Keskustelun perusteella esittelijä muutti esittelyään siten, että lause Välillisesti vuokrat koskevat partiotoimintaa, muutettiin muotoon Välillisesti vuokrat koskevat seurakunnan keskeistä nuorisotyön muotoa, partiotoimintaa. Korjatun esittelyn mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 53 TOM BROBERGIN LEIRITOIMINTAA KOSKEVA KIRJE JA SIIHEN ANNETTAVA VASTINE Tom Broberg on lähestynyt varapuheenjohtaja Jaana Jaakolaa Kunstenniemen leiriolosuhteita koskevalla kirjeellä. Brobergin reklamaation mukaan kasvatusasiainkeskus on Kunstenniemessä tehnyt joukon palvelujen huononnuksia, joista ei käyttäjiä ole riittävästi informoitu: Seikkailutoiminnot, vaijeriliuku ja korikiipeily ovat poissa käytöstä, Kirkkovene on poistettu käytöstä, Melontakalusto aiotaan siirtää Heinänokkaan, Seikkailutoiminnan edellyttämää koulutusta ei varsinkaan partiolaisille järjestetä, Verovaroilla vääristellään kilpailua matkailualalla.

7 Edelleen Broberg kummastelee erilaisten hankkeiden toteuttamisen perusteena käytettyjä käyttäjien toiveita. * * * Seurakuntien leirialueet pyritään pitämään mahdollisimman turvallisina. Seikkailutoiminnan turvamääräykset ovat vaijeriliun rakentamisen jälkeen tiukentuneet. Tänä keväänä suoritetun katselmuksen perusteella todettiin, ettei nykyinen vaijeriliuku enää täytä nykyisiä turvallisuusvaatimuksia ja on nyt sen vuoksi poistettu käytöstä. Mahdollinen uuden, turvallisen, vaijeriliun rakentaminen on niin kallista, että seurakuntien nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se ei ole perusteltua. Korikiipeilyn ongelma on sopivien korien löytäminen. Käytössä olevat korit ovat olleet maitokoreja, joita ei markkinoilla ole saatavana seikkailutoimintojen käyttöön. Uusien korien hankkimista on edelleen hankaloittanut se, että korien sijaan pakkauksiin nykyään käytetään vain korikiipeilyyn sopimattomia pohjia. Mikäli sopivia koreja onnistutaan löytämään, tulee korikiipeily jatkossakin sisältymään Kunstenniemen seikkailupalveluihin. Kirkkoveneenä toiminut vanha valasvene kunnostettiin seurakuntien omana työnä 1990-luvun lopussa ja se sai Alinaksi kastettuna palvella leiriläisiä usean vuoden ajan. Puuveneillä on kuitenkin elinkaarensa, jota ei keinotekoisesti voida pidentää. Alinan kohdalla käyttövuodet tulivat täyteen ja se oli turvallisuussyistä poistettava käytöstä. Kasvatusasiain keskus on yhdessä kiinteistötoimiston kanssa selvittänyt Alinan korvaamista kirkkoveneellä(eillä), mutta hanke on toistaiseksi kaatunut veneiden korkeisiin hintoihin. Leiriläisten kiinnostus erilaisiin harrastetoimintoihin vaihtelee. Melontainnostuksen ollessa suurimmillaan, hankittiin Kunstenniemeen runsaasti melontakalustoa. Hankinnan mahdollisti se, että Kunstenniemen isäntä oli halukas vastaamaan kaluston kunnosta. Heinänokan isännän näkemys melontakalustusvastuuseen oli kielteinen, joten kalustoa ei Heinänokkaan sijoitettu. Heinänokassa melontamahdollisuus järjestettiin Turun NMKY:n kalustoa vuokraamalla. Tällä hetkellä melontainnostus on vähäinen, joten mittava kalusto on pääosin käyttämättä. Jotta sen käyttö tehostuisi, on suunniteltu neljästä kuuteen kanootin siirtämistä Heinänokkaan siten, että Turun NMKY vastaa niiden kunnosta. Tällä tavoin voidaan kumpaankin nuorisoleirien käytössä olevaan leirikeskukseen taata samanlaiset mahdollisuudet melontaan. Koulutustarjontaa on ollut säännöllisesti. Myös partiolaisia on kutsuttu mukaan, mutta osallistujia ei ole ilmaantunut. Seurakuntien leiritoiminta on pääosin tarkoitettu seurakuntien omien tarpeiden tyydyttämiseen. Leirikeskukset, Sinappia lukuun ottamatta, ovat retkeilymajatasoa, joka on pakko huomioida hinnassa alueita ulkopuolisille markkinoitaessa. Se, että leirikeskuksissa on mahdollisuus myös erinäisiin seikkailutoimintoihin, ei ole toiminnan päätarkoitus, vaan bonus, joka asiakkaille on mahdollisuus antaa. Toiminnan hinnoit-

8 teluun seikkailutoiminnoilla ei ole mitään vaikutusta. Leiritoiminnan yleisiä hintoja on hiljalleen pyritty nostamaan lähemmäs markkinahintoja, mutta kun perinteiset yhteistyökumppanit ovat tottuneet edulliseen hintatasoomme, ei ole viisasta karkottaa heitä pois liian nopeilla hinnanmuutoksilla. Leirikeskusten ympärivuotiselle toiminnalle on elintärkeää, että asiakkaita riittää myös seurakuntatyön omien aikojen ulkopuolelle, viikoille ja vuoden hiljaisiin aikoihin. Leirialueiden kehittämisessä asiakkaiden toiveita pyritään kuuntelemaan suurella korvalla. Kunstenniemen majoista Eräkämppä ja Kunstenmaja ovat vuosien mittaan saaneet ankarinta kritiikkiä nykyjohtajien taholta; mahdollisuutta lepoon ja yksityisyyteen ei niissä ole johtajille voitu taata. Eräkämpän uusien johtajahuoneiden avulla Eräkämpän tarjoama mahdollisuus yksityisyyteen on nyt Kunstenniemen huipputasoa. Kunstenmajan osalta vireillä on laajennussuunnitelma, joka toisi Kunstenniemeen Kunstenpään ja Kunstenkarin rinnalle kolmannen erityisen hyvin rippikoulutoimintaan ja ulkopuolisten käyttäjien käyttöön soveltuvan majan. Käyttäjien toiveita kuunnellessa toimenpiteisiin ryhdytään kun ajatuksen takana on laaja käyttäjänäkemys. Yksittäisen käyttäjän kuningasideat sen sijaan jätetään mietintämyssyyn suurempaa kannatusta odottamaan. Tiedotusta pyrimme jatkuvasti kehittämään. Tietoa on saatavilla leirikeskusten sivuilla ja kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti Zookkosen ja siihen linkitettyjen erillistiedostojen sivuilta. Lisäksi on aina mahdollisuus soittaa kasvatusasiain keskukseen ja tiedustella, josko muistikuvien mukaiset toiminnot edelleen ovat käytössä. Samalla on muistettava, että paraskin tiedon jakaminen ei toimi, ellei jaossa olevaa tietoa osata hyödyntää. Tiedonkulku on aina lähettäjän ja vastaanottajan saumatonta yhteistyötä. Ilmoitus Käsittely Kasvatusasiain johtokunta päättää vastata Tom Brobergille esittelyn mukaisella vastineella. Tom Broberg. vaatimus mahdollinen. Esittelijä ja Marja Ruusu kertoivat johtokunnalle, että osassa esittelyssä kerrotuista asioita on listan postittamisen jälkeen tapahtunut edistystä: korikiipeilykoreja on onnistuttu hankkimaan kirkkoneuvoston jäsenen, Maria Puhakan, avustuksella. Isojen, puolentoista litran, korien sijaan tosin oli tyydyttävä pienempiin. Tulevaisuudessa myös ne tulevat häipymään markkinoilta. Toistaiseksi korikiipeily on kuitenkin turvattu. Lisäksi Marja Ruusu on muutaman asiantuntijan kanssa menossa vielä kerran selvittämään, josko ja jos, niin millä tavoin, vaijeriliuku olisi mahdollista järjestää niin turvallisesti, että se voitaisiin uudelleen ottaa käyttöön. Esittelyn mukaan.

9 Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi, Marja Ruusu 54 PYÖLINRANNAN LEIRIKESKUKSEN MUUTTAMINEN ALKAEN ITSEPALVELUPERI- AATTEELLA TOIMIVAKSI Pyölinrannan kesäkoti tuli yhtymän omistukseen Piikkiön seurakunnan liittyessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään vuoden 2009 alusta. Ennen liittymistä Pyölinranta palveli Piikkiön seurakunnan leiritoimintaa, liittymisen jälkeen se avautui myös muille yhtymän seurakunnille. Piikkiöläisten käyttö on hiljalleen vähentynyt siten, että vuonna 2012 ei Pyölinrannassa, lähinnä paikallisten mopopoikien aiheuttamien häiriöiden vuoksi, järjestetä enää lainkaan Piikkiön seurakunnan rippikoululeirejä. Eräänä syynä Pyölinrannan käyttöön on ollut se, että sillä on haluttu korvata epäsuosioon joutuneet vuorot Kunstenniemen Eräkämpässä ja Kunstenmajassa. Pyölinranta on myös tarjonnut mahdollisuuden oman leirin pitoon ilman muiden leirien läsnäoloa. Yksityisyyttä ovat tosin häirinneet edellä mainitut Piikkiön mopopojat. Työympäristön leirialuekyselyssä Pyölinranta kuitenkin on joutunut yhtä lailla ja pitkälti samoista syistä kritiikin kohteeksi kuin Eräkämppä ja Kunstenmajakin. Tällä hetkellä, Eräkämpän johtajahuoneiden valmistuttua, Eräkämppä tarjoaakin johtajille huomattavasti Pyölinrantaa paremmat leiriolosuhteet. Vuosien aikana Pyölinrantaa on jossain määrin kunnostettu. Suurimman uudistuksen on kokenut keittiö. Muut korjaukset ovat tähdänneet lähinnä nykykunnon säilyttämiseen. Strategiseksi ajatukseksi leiritoiminnan kehittämisessä on otettu ympärivuotisten leirikeskusten kehittäminen ja käyttöasteen pitäminen mahdollisimman korkeana. Pyölinrannan myyminen on varteenotettava vaihtoehto. Pyölinrannan käyttö on varsin vähäistä ja kesän kuukausille osuvaa. Tilastollisesta Pyölinrannan leirivuorokaudet ovat noin 2% yhtymän kaikista leirivuorokausista, vuonna 2010 leirivuorokausien määrä oli Vuonna 2012 Pyölinrannassa pidetään kuusi (6) rippikoululeiriä. Henkilöstöpoliittisesti Pyölinranta on ongelmallinen ja kallis. Jotta toiminta kesäkuukausien ajan voidaan pyörittää, pitää Pyölinrantaan palkata kolme kesäkeittäjää, joiden työn johto on sijainnut joko Heinänokassa tai Sinapissa. Sekä työn johto, että sopivien henkilöiden löytäminen, on ollut haastavaa. Vuonna 2011 Pyölinrannan henkilöstökulut olivat yhteensä ,79 euroa. Toimintaan käytössä olevien määrärahojen supistuessa tarvitaan tämäkin summa ympärivuotisten leirikeskusten käyttöön. Nuorten ikäluokkien määrä on laskussa. Rippikoulun suosio näyttäisi tilastojen valossa kääntyneen pysyvästi laskuun. Leiriläisten määrä siis vähenee. Nuorisosihteeri Marja Ruusun mukaan kaikki leiripaikkaa tarvitsevat voidaan sijoittaa ympärivuotisiin leirikeskuksiin. Pyölinrantaa ei

10 kannata pitää auki, jotta muissa leirikeskuksissa olisi tyhjäkäyntiä. Edellä olevan perusteella on vuoden 2013 rippikouluvuorojen jakoperiaatteissa ilmoitettu seurakuntien rippikouluvastaaville, että Pyölinranta ei vuonna 2013 ole käytössä. ei herättänyt vastaväitteitä. Mikäli toiveita Pyölinrannan käyttöön kuitenkin ilmenee, voidaan se osoittaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan käyttöön itsepalveluperiaatteella: Kasvatusasiain keskus luovuttaa leirialueen korvauksetta seurakunnan käyttöön kunhan seurakunta itse vastaa leirin henkilöstöjärjestelyistä kaikkine kuluineen sekä kaikista muistakin leirin aiheuttamista kustannuksista. Ilmoitus Käsittely Kasvatusasiain johtokunta päättää, että alkaen Pyölinrannan kesäkoti muuttuu itsepalveluperiaatteella toimivaksi. Kasvatusasiain keskus luovuttaa kesäkodin korvauksetta sitä toivovan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan käyttöön, kunhan seurakunta itse vastaa leirin henkilöstöjärjestelyistä kaikkine kuluineen sekä kaikista muistakin leirin aiheuttamista kustannuksista. Seurakuntaneuvostot, paikallisseurakuntien kirkkoherrat ja rippikouluvastaavat, Zookkonen. vaatimus mahdollinen. Marja Ruusu selvitteli leirikeskusten varaustilannetta kesällä 2012 ja rippikoululeiritoiminnan vaatimia leirivuoromääriä vuosina Liite 1 54/2012 Selvityksen mukaan kesällä 2012 jää käyttämättä yhteensä 19 rippikoululeirivuoroa, joista 15 on Kunstenniemessä ja Heinänokassa. Pyölinrannassa toteutettavat kuusi (6) leiriä, alkuperäinen varaus kahdeksan (8) leiriä, olisi siis ollut helppo sijoittaa Kunstenniemeen ja Heinänokkaan. Vuonna 2013 rippikoululeirivuorojen maksimimäärätarve on 63 leirivuoroa ja käytössä Kunstenniemessä, Heinänokassa ja Harvassa on yhteensä 70 vuoroa. Kunstenniemeen ja Heinänokkaan jää siis vajaakäyttöä, vaikka kaikki rippikoululeirit sijoitetaan niihin. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi, Marja Ruusu 55 KIRKON ALAAN LIITTYVIEN SEURAKUNTAHARJOITTELUJAKSOJEN MAHDOLLISTAMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto on 356/ päättänyt opintoihin liittyvien teologiharjoittelujaksojen yhden kuukauden mittaisen työssä oppimisjakson palvelussuhteen ehdoista seuraavaa:

11 Tilapäiseen virkasuhteeseen palkattavan harjoittelijan palkka vuonna 2008 on euroa kuukaudessa, Teologiharjoittelijalle korvataan, halvinta kuluneuvoa käyttäen, yksi edestakainen matka asuinpaikkakunnalta Turkuun, Teologiharjoittelijalla on, hänen sitä toivoessaan, oikeus virkatehtäviä suorittaessaan, oman auton käyttöön yhtymän säännösten mukaisesti ja tämän mahdollistamiseksi hänelle tulee määrätä virkapaikka, Seurakuntayhtymä varautuu osoittamaan teologiharjoittelijalle edullisen vuokra-asunnon, jonka kulut harjoittelija maksaa, sekä Teologiharjoittelijalle tulee osoittaa työssäohjaaja ja työnjohdosta vastaavan seurakunnan tulee, ennen tilapäisen virkamääräyksen antamista, laatia harjoittelujaksolle työ- ja vapaaaikasuunnitelma. Käytännössä päätöksen mukainen teologiharjoittelu toteutetaan siten, että kasvatusasiain keskus hoitaa henkilöstöpoliittiset toimenpiteet (työsopimus ja palkkaus) valtuuston myöntämän määrärahan turvin (vuonna 2012: euroa) ja paikallisseurakunta harjoittelujakson operatiivisen työnjohdon ja opintojen ohjaamisen. Harjoitteluajan palkkaus tarkistetaan vuosittain kirkkoneuvoston päätöksellä kesätyöntekijöiden palkkauksesta. Vuoden 2012 palkkaus on 1.746,19 euroa kuukaudessa. Teologien lisäksi harjoittelujaksoja sisältyy myös muihin kirkon alan tutkintoihin: Diakonia-ammattikorkeakoulussa Sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja-koulutusohjelmaan kuuluu kevään seurakuntaharjoittelujakson (7 viikkoa) lisäksi kesäharjoittelu (3 viikkoa), yhteensä 15 op. Diakonia-ammattikorkeakoulussa Diakonisen Sosiaalityön suuntautumisvaihtoehtoon, Sosionomi-diakoni tutkintoon kuuluu seurakuntaharjoittelua 10 viikkoa, yhteensä 15 op. Valtakunnallisia ohjeita tai määräyksiä opiskelijoiden opintojen tukemisesta ei ole olemassa. Kun tulevaisuudessa nykyistä pienempi työntekijäjoukko tulee tekemään kirkon työtä, on tärkeää hoitaa työvoiman rekrytointi hyvin. Riittävän ja laadukkaan hakijamäärän turvaamiseksi tulisi tuleva työpaikka olla tuttu ja tulevalla työnantajalla hyvä maine. Näitä tavoitteita voidaan edistää tarjoamalla valmistuville opiskelijoille mielekkäitä ja taloudellisesti houkuttelevia harjoittelupaikkoja. Kirkkoneuvoston harjoitteluun varaama summa on viime vuosina tullut käytetyksi vain osittain. Vuoden 2010 tilipäätöksen mukaan rahaa kului euroa ja vuonna ,03 euroa. Vuonna 2011 summalla mahdollistettiin seitsemän (7) teologian opiskelijan oppimisjakso. Tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa on siis mahdollisuus laajentaa teologeja koskevaa päätöstä koskemaan myös sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja- (amk) ja sosionomi-diakoni-tutkintoa (amk) suorittaviin opiskelijoihin.

12 Mikäli tukea laajennetaan uusiin opiskelijaryhmiin, nousee esiin eräitä ongelmia: Teologien harjoittelujakso on kuukauden mittainen, amkopiskelijoilla 10 viikkoa (2,5 kuukautta). Mikäli toimitaan kkpalkkaperiaatteella, on amk-opiskelijasta aiheutuva kustannus 2,5-kertainen teologiin verrattuna. Miten amk-opiskelijoiden etuja sovelletaan niiden yhtymän työntekjöiden osalta, jotka suorittavat kyseisiä tutkintoja muuntokoulutuksena. Kysymys eri mittaisten kustannusten jakaantumisesta voidaan hoitaa eri tavoin: Määritellään palkkaus opiskelujaksokohtaisena, jolloin se kaikkien osalta, harjoittelujakson pituudesta riippumatta, voisi vuonna 2013 olla euroa (kaikkine kuluineen noin euroa) Ratkaisu mahdollistaisi mahdollisimman monelle opiskelijalle ( : = 12) harjoittelupaikan. Teologiksi opiskelevien edut pysyisivät nykyisellään, amk-opiskelijoiden palkkaus kuukausipalkaksi muutettuna jäisi huomattavasti pienemmäksi, mutta kattaisi asumisen ja olemisen välttämättömät kulut. Jaetaan, nykyistä kuukausipalkkaa maksuperusteena käyttäen, käytössä oleva määräraha sovitussa suhteessa opintolinjojen kesken. Nykyisen kulutuksen mukaan teologian opiskelijoille pitäisi varata euroa (60 %) ja muille jäisi euroa (40 %) yhteensä euron summasta. Tämä mahdollistaisi noin 7 teologin (kustannusvaikutus noin euroa) ja 2 amkharjoittelijan (kustannusvaikutus noin euroa), yhteensä 9 opiskelijan harjoittelupaikan. Kysymys etujen soveltamisesta muuntokoulutettaviin tulee lähettää koulutustyöryhmän pohdittavaksi. Nykyisten päätösten mukaan etuja ei muuntokoulutettaville todennäköisesti maksettaisi. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää koulutustoimikunnan kautta yhteiselle kirkkoneuvostolle, että teologiharjoittelijoiden pakollisen seurakuntaharjoittelun etuja laajennetaan alkaen koskemaan myös kirkon alan amk-tutkintoja, sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja ja sosionomi-diakoni koskevaksi: Harjoittelusta voidaan kirkkovaltuuston vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa suorittaa harjoittelijalle seuraavat korvaukset: Tilapäiseen virkasuhteeseen palkattavan harjoittelijan harjoitteluajan kokonaispalkka vuonna 2013 on euroa. Harjoittelijalle korvataan, halvinta kuluneuvoa käyttäen, yksi edestakainen matka asuinpaikkakunnalta Turkuun, Harjoittelijalla on, hänen sitä toivoessaan, oikeus virkatehtäviä suorittaessaan, oman auton käyttöön yhtymän säännösten mukaisesti ja tämän mahdollistamiseksi hänelle tulee määrätä virkapaikka,

13 Seurakuntayhtymä varautuu osoittamaan harjoittelijalle edullisen vuokra-asunnon, jonka kulut harjoittelija maksaa, Harjoittelijan vastaanottavan seurakunnan tulee osoittaa harjoittelijalle työssäohjaaja ja työnjohdosta vastaavan seurakunnan tulee, ennen tilapäisen virkamääräyksen antamista, laatia harjoittelujaksolle työ- ja vapaa-aikasuunnitelma, Harjoittelijan sopimusasioista vastaa kasvatusasiain keskus ja Tilapäisen virkamääräyksen harjoittelijalle antaa kasvatustoimen johtaja. Tässä mainitut edut eivät koske niitä yhtymän työntekijöitä, jotka suorittavat pykälän mukaisia tutkintoja muuntokoulutuksena. Ilmoitus Käsittely Koulutustoimikunta Ei oikaisumahdollisuutta. Kari Kiesiläinen esitti mahdollisuutta korvata kokonaispalkka opiskelijalle anomuksesta myönnettävällä stipendillä. Johtokunta piti ajatusta hyvänä ja päätti kirjata sen päätökseen. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää koulutustoimikunnan kautta yhteiselle kirkkoneuvostolle, että teologiharjoittelijoiden pakollisen seurakuntaharjoittelun etuja laajennetaan alkaen koskemaan myös kirkon alan amk-tutkintoja, sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja ja sosionomi-diakoni koskevaksi: Harjoittelusta voidaan kirkkovaltuuston vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa suorittaa harjoittelijalle seuraavat korvaukset: Opiskelijalle suoritetaan harjoitteluajalta kokonaispalkka tai vaihtoehtoisesti hänelle voidaan anomuksesta myöntää stipendi. Tilapäiseen virkasuhteeseen palkattavan harjoittelijan harjoitteluajan kokonaispalkka/ stipendi vuonna 2013 on euroa. Harjoittelijalle korvataan, halvinta kuluneuvoa käyttäen, yksi edestakainen matka asuinpaikkakunnalta Turkuun, Harjoittelijalla on, hänen sitä toivoessaan, oikeus virkatehtäviä suorittaessaan, oman auton käyttöön yhtymän säännösten mukaisesti ja tämän mahdollistamiseksi hänelle tulee määrätä virkapaikka, Seurakuntayhtymä varautuu osoittamaan harjoittelijalle edullisen vuokra-asunnon, jonka kulut harjoittelija maksaa, Harjoittelijan vastaanottavan seurakunnan tulee osoittaa harjoittelijalle työssäohjaaja ja työnjohdosta vastaavan seurakunnan tulee, ennen tilapäisen virkamääräyksen antamista, laatia harjoittelujaksolle työ- ja vapaa-aikasuunnitelma, Harjoittelijan sopimusasioista vastaa kasvatusasiain keskus ja Tilapäisen virkamääräyksen harjoittelijalle antaa kasvatustoimen johtaja. Tässä mainitut edut eivät koske niitä yhtymän työntekijöitä, jotka suorittavat pykälän mukaisia tutkintoja muuntokoulutuksena.

14 ILMOITUSASIAT Kirkkoneuvosto Valmistelija Hannu Hurme , Marja Ruusu. 579/ Toimenpiteet työilmapiiritutkimuksen johdosta. Kirkkoneuvosto päätti pyytää mennessä ilmoituksen siitä, mitkä 1-3 asiaa yksikkö ottaa kehityskohteiksi ja mennessä raportin siitä, miten kehittämistoimenpiteet ovat edenneet. Kasvatusasiain keskus on ilmoittanut kehityskohteikseen: 1) häiritsevät ristiriidat työkavereiden välillä, 2) tiedonkulun parantaminen työyhteisössä ja 3) töiden suunnittelun hallinta. 93/ Lapsityön johtaja Mirkka Torpan sivutoimilupa-anomus. Kirkkoneuvosto merkitsi tiedoksi lapsityön johtaja Mirkka Torpan ilmoituksen sivutoimisesta elinkeinoharjoittajana toimimisesta. Torpalle ilmoitetaan, että toiminnan tulee tapahtua vapaa-ajalla, se ei saa haitata Torpan toimintaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lapsityön johtajana eikä vaarantaa luottamusta Torpan tasapuolisuuteen viranhoidossa. Mirkka Torppa ei myöskään saa tulla sivutoimen harjoittamisen johdosta virassaan esteelliseksi. 97/ Kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruohon virkavapaus. Kirkkoneuvosto päätti myöntää kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen- Ruoholle osittaista hoitovapaata ajalle siten, että työvelvoite on 35 tuntia viikossa ja palkka 92% täyden työajan palkasta. 108/ Kansaneläkelaitoksen kirje työterveyshuollon korvaamisen muutoksista. Kirjeessä todetaan, että tilikauden 2012 korvaustaso on 60 % korvausluokassa I, jos työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö on käytettävissä mennessä. Yhtymässä kirjeen edellyttämiin toimenpiteisiin on ryhdytty. 128/ Suomen Partiomuseo 50 vuotta. Suomen Partiomuseolle lahjoitetaan 500 euroa yhtenä eränä siten, että kasvatusasiainkeskukselle jyvitetään suosituksesta 50 euroa ja jokaiselle paikallisseurakunnalle 45 euroa. Suomen Partiomuseolle ilmoitetaan, että tukipylvääseen kiinnitettävään laattaan merkitään lahjoittajaksi Turun ja Kaarinan seurakunnat suomeksi ja ruotsiksi. 133/ Lausunnon pyytäminen kansainvälisen vastuun toimialan järjestämisestä Turun ja Kaarinan seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä pohtineen toimikunnan mietinnöstä. Lausuntoa pyydetään mennessä. Kasvatusasiain johtokunnan lausunto käsitellään tässä kokouksessa. 146/ Kirkkohallituksen yleiskirje nro 6/2012. Aiheina 1) Seurakunnan asiakirjojen tallettaminen arkistolaitokseen ja 2) Ohje seurakunnan asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa.

15 / Kannettavien tietokoneiden verkkokäyttö. Kirkkoneuvosto päättää, että jatkossa on sallittua käyttää kirkkoverkkoon liitettyjä kannettavia julkisessa verkossa esim. 3G-liittymien kautta. Samalla todetaan, että kirkkoverkkoon ja it-alueen ylläpitoon otetaan jatkossakin vain sellaisia laitteita, joiden hankinnasta ja asennuksesta it-aluekeskus on vastannut. 155/ IT-laitteiden hankinnat. Kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi tietohallintopäällikön ilmoituksen siitä, että yhteisistä varoista tehtäviä tietokonehankintoja rajoitetaan siten, että tietokoneiden määrää jatkossa kasvatetaan vain erityisistä syistä. Tällaisia syitä ovat mm. yksikön työntekijöiden tai työhuoneiden määrän kasvu. Tarvittaessa käytössä olevia pöytäkoneita vaihdetaan kannettaviksi tai päinvastoin määrää kasvattamatta. 159/ Kasvatuksen teologi Kari Kanalan valinnan vahvistaminen. Kirkkoneuvosto vahvisti Kari Kanalan valinnan kasvatuksen teologin virkaan alkaen. Viran täyttään sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Päätetään pyytää Kanalalle virkamääräys Turun tuomiokapitulilta. 166/ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedokseen valmistuneen kiinteistöstrategian ja päättää pyytää siitä lausunnot seurakunnilta ja seurakuntayhtymän yksiköiltä mennessä. Kasvatusasiain johtokunnan lausunto käsitellään tässä kokouksessa. 167/ Kasvatusasiainkeskuksen järjestämän varhaiskasvatuksen kesätoiminnan hinnasto Kirkkoneuvosto vahvisti kasvatusasiain keskuksen järjestämän varhaiskasvatuksen kesätoiminnan hinnaston kesällä 2012 seuraavasti: 1) kesäkerho 3h 14 päivää 25, 2) kesäkerho 3h 22 päivää 35, 3) kesäkerho 6h 14 päivää 50 ja 4) kesäkerho 6 h 24 päivää 85. Maksuttomia kesäkerhoja ovat alle 10 kertaa kokoontuvat kesäkerhot: 1) kesäkerho 3h/päivä, 6 kokoontumiskertaa ja 2)kesäkerho 3h/päivä, 9 kokoontumiskertaa. Maksuttomia kesätoimintoja toimintakaudella 2012 ovat: perhekahvilat, muskari, Raamattua ja taidetta kirkossa, nukketeatteriesitykset Turun ja Kaarinan rippikouluissa. 168/ Kasvatusasiain keskuksen toimiston pitäminen suljettuna Kirkkoneuvosto päätti, että kasvatusasiain keskuksen toimisto pidetään kesäisin suljettuna kaksi viikkoa vuodessa viikkojen aikana. Vuonna 2012 kiinniolo sijoittuu ajalle Juoksevien asioiden hoitajina ja kasvatustoimen johtajan sijaisina toimivat kiinniolon aikana 9.7. Marja Ruusu ja Peter Gustavson. 178/ Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/ Kirjeen aiheena Kirkkohallituksen ja Kopiosto ry:n välillä tehty tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten kopiointia koskeva sopimus vuosille Merkittiin tiedoksi ja ilmoitettiin, että ohje on tallennettu Naakkanettiin Henkilöstöasiat/ Sävelteosten kopiointi kohtaan.

16 / Lapsityönohjaaja Hanna Rajalinin virkavapaus. Kirkkoneuvosto muutti 321/ tekemäänsä päätöstä siten, että Rajalinin työaika ajalla on 30 tuntia viikossa ja palkka 83 prosenttia täyden työajan palkasta ja että hän palaa täysiaikaiseen työhön alkaen. Taloustoimisto Nro 13/ Testamenttien ja vapaiden varojen tilitykset. Vapaiden varojen tileillä on kasvatusasiain keskuksen toimintoihin liittyen varoja seuraavasti: 1) yhteisen nuorisotyön rahasto 155,74, 2) Yhteinen lapsityö 407,33 ja 3) kansainvälisen seurakuntatyön rahasto 562,20. Koulutustoimikunta 15/ Toimistonhoitaja Johanna Hoppelan koulutusanomus. Koulutustoimikunta päätti myöntää Johanna Hoppelalle palkallista virkavapautta ja Adobe Indesign C53-koulutukseen osallistumista varten Raision Timalissa. Osallistumismaksu 250 euroa ja matkakulut maksetaan kustannuspaikalta / Toimistonhoitaja Johanna Hoppelan koulutusanomus. Koulutustoimikunta päätti myöntää Johanna Hoppelalle palkallista virkavapautta Timalin järjestämään koulutukseen osallistumista varten Raisiossa. Osallistumismaksu 150 euroa ja matkakulut maksetaan kustannuspaikalta Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto 10/ Lapsityöntekijä Maria Rosenlund-Laihon työsopimuksen jatkaminen. Jatkettiin toukokuun 2012 loppuun. Yhteistyötahot Turun Sinikotkat ry Koulutusalusprojektin loppuraportti. Kasvatusasiainkeskus Työlista 2/2012: touko-elokuu. Liite 1 56/2012. Taitaja SM-kisojen Turun joukkueen esite. Nähtävillä kokouksessa. pöytäkirjat Kasvatustoimen johtaja 26/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Maija Pursiainen on anonut palkatonta vapaata klo Myönnetään.

17 / Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Pia Tuominen on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 28/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Kirsi Koskinen on anonut palkatonta vapaata ajalle Myönnetään. 29/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Tuulikki Kaarto on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 30/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Minna Reijo on anonut palkatonta vapaata ajalle Myönnetään. 31/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Salla Haapala on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 32/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Merja Forsman on anonut palkatonta vapaata yhden tunnin. Myönnetään. 33/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Marianne Aalto on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 34/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Heidi Muhonen on anonut palkatonta vapaata ajalle Myönnetään. 35/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Johanna Yllikäinen on anonut palkatonta vapaata klo Myönnetään. 31/ MUUTOS. Perutaan Salla Haapalalle myönnetty palkatonta vapaa / Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Marjo Viljanen on anonut palkatonta vapaata ajalle Myönnetään. Kasvatustoimen johtaja on allekirjoittanut seuraavat työsopimukset: Mattila Jenna keittäjä/sinappi , Suominen Virpi keittäjä/sinappi Grönroos Minna keittäjä/heinänokka/pyölinranta , Sinervo Wilma keittiöapulainen/heinänokka , Knuutila Marika keittäjä/heinänokka , Penttilä Mira keittäjä/heinänokka Junkkala Salla-Maria keittäjä/heinänokka Ahlroos Salla keittiöapulainen/heinänokka Virta Anna-Maria siistijä/heinäkokka Lindgren Outi keittäjä/heinänokka Tolonen Iiris keittiöapulainen/heinänokka Kutsutaan tarvittaessa lastenohjaajan sijaisiksi ovat lupautuneet: Louhi Linnea, Outinen Sari, Milla Järvinen, Peltomäki Meri

18 Tehty sopimus lyhennetystä työajasta: Lindstedt Tiina lastenohjaaja h/vk Ilmoitus Kasvatusasiain johtokunta merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Ei ilmoitusta. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , 57 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 58 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Kasvatusasiain johtokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona kello kirkkoneuvoston kokoushuoneessa, Eerikinkatu 3 A, III kerros. Syyskauden kokousajat on myös syytä varata. Sihteerin esitys syyskauden kokousajoiksi on: ke kello 17.30, ke kello 17.30, ke kello 17.30, ke kello (jouluateria). Ilmoitus Johtokunta merkitsee toukokuun kokousajan tietoonsa saatetuksi ja päättää syyskauden 2012 kokousajat. Johtokunnan kokoukseen osallistuvat. Ei oikaisumahdollisuutta. Johtokunnan toukokuun kokous päätettiin esittelystä poiketen pitää Heinänokan leirikeskuksessa siten, että lähtö kokoukseen tapahtuu Eerikinkadulta kello 17, päivällinen nautitaan Heinänokassa kello ja kokous alkaa päivällisen jälkeen. Syyskauden kokouskalenterista korjattiin kirjoitusvirhe, pitää olla Muilta osin kalenteri vahvistettiin. Laura Langh-Lagerlöf ilmoitti olevansa esteellinen Sihteeri kutsui hänen tilalleen Hannu Isolaurin. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 59 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA MUUTOKSENHAKU Puheenjohtaja päätti kokouksen kello

19 Muutoksenhaku liitteenä 1 59/2012. Kokouksen puolesta: Jaana Jaakola varapuheenjohtaja Hannu Hurme sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytään: Kari Kiesiläinen Mari Korhonen Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntayhtymän Kasvatusasiain keskuksessa 5. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A, klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla klo Hannu Hurme

20 Liite 1 54/2012 Rippikoululeirien vuorot leirikeskuksittain kesällä 2012 Rippikouluissa toteutuu 60 seurakuntien järjestämää rippikoululeiriä (joista kolme koulujen talvilomalla 57 leiriä koulujen kesälomalla, joista kaksi järjestetään, sopimuksen mukaan, NMKY:n omistuksessa olevalla Harvan saarella). KESÄKUU vuoroja jaossa vuorojen toteutuma HEINÄKUU vuoroja jaossa vuorojen toteutuma ELOKUU vuoroja jaossa KUNSTENNIEMI Kunstenkari Kunstenpää Kunstenmaja Eräkämppä HEINÄNOKKA Mänty Kallio Eriksgården Pyölinranta YHTEENSÄ Jos lasketaan kaikki jaossa olevat vuorot, käyttämättä jäi 19 leirivuoroa, joista 15 on Kunstenniemessä ja Heinänokassa vuorojen toteutuma Rippikoululeirivuorot Seurakunta määrä 2013 määrä 2012 RIPPIKOULULEIRIEN TARVE 2013 Maaria TAI 12 Kaarina TAI 11 Martti Henrik Mikael Katariina Piikkiö Åbo svenska TAI 4 Tuomiokirkko Paattinen Yhteensä TAI 63 LEIRIVUOROA KESÄLLÄ HUOMAA rippikoululaisten määrä! Leireille ilmoittautuneita rippikoululaisia on noin 1552 henkilöä. Summa ei pidä sisällään partion eikä NMKY:n järjestämiä leirejä.

21 Liite 1 54/2012 Leirikesä 2013 Rippikoululaisia on 2013 lähtökohtaisesti 128 henkilöä vähemmän kuin vuonna Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kaikki rippikoululaiset kävisivät rippikoulunsa leirimuotoisena, tarvittaisiin leirivuoroa. Suunnitellen kesää 2013, riittää kun rippikoululeireille on osoitettuna maksimissaan tuo vuoroa. (Summaan ei ole laskettu partiorippikoululeiriä eikä NMKY:n pitämiä leirejä, yhteensä kolme leiriä) JAOSSA OLEVAT LEIRIVUOROT - 6 vuoroa koulujen talviloma - 62 vuoroa kesään 2013 Kunstenniemessä ja Heinänokassa sekä 3 vuoroa Harvan saaressa, yhteensä 64 vuoroa. yhteensä 70 vuoroa, tarve vuoroa LASKELMIEN JOHTOPÄÄTÖS Rippikoululeirivuoroja kyetään antamaan riittävä määrä Heinänokan ja Kunstenniemen leirikeskuksiin. Muuta rippikoululeirivuorojen jaoista LEIRIEN KESTO: - on toivottu, että leirien kesto olisi 7 vuorokautta. Toivottua rippikoululeiriaikaa on kesäkuu. Jotta saamme kesäkuulle (juhannukseen asti) mahtumaan mahdollisimman monta leirivuoroa, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että kaikkien alkukesän leirien kestot ovat 6 vuorokautta (kesällä 2012 ne ovat 5-7 vrk). Sunnuntai ei voi olla leirien vaihtopäivä leirikeskushenkilökunnan työjärjestelyjen vuoksi. Mikäli leirien rytmitystä juhannuksen jälkeisen viikon jälkeen muutetaan rytmiin lauantaista lauantaihin (nykyään perjantaista perjantaihin) tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että juhannuksen jälkeinen vuoro, joka aiemmin on ollut 4 vuorokautta, saataisiin toteutettua 5 vuorokauden mittaisena.