Välittäminen on valinta, s. 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välittäminen on valinta, s. 18"

Transkriptio

1 6/2008 ADHD-liiton jäsenlehti Tepolta vanhemmille, s. 14 Välittäminen on valinta, s. 18 ADHD ja kulttuurit kohtaavat, s /2008

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa Liitto edistää ja tukee ADHD-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , liisa.lahermaa@adhd-liitto.fi Tiedottaja Silva Lehtinen Puh. (09) , silva.lehtinen@adhd-liitto.fi Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , mirja.heikkila@adhd-liitto.fi Kuntoutus- ja koulutussihteeri Tanja Arffman Puh. (09) , tanja.arffman@adhd-liitto.fi Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) toimisto@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja: Kuka saa onnistua? 5 Kolumni: Lomatunnelmia 6 Mitä kuuluu isä? 8 Terveisiä Mikkelistä 10 Kuntakampanja 2008: Näkymätön näkyväksi 14 Tepolta vanhemmille sydämestä sydämeen 18 Välittäminen on valinta 20 Isien ja poikien yhteistä aikaa 22 Kättä elämälle oma elämä haltuun 26 ADHD ja kulttuurit kohtaavat koulutuspäivä Jyväskylässä 31 Lukuvinkit 32 Jäsenyhdistysten toimintakalenteri s. 18 ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi s. 20 Kuntoutuspäällikön puhelinohjaus- ja neuvonta-aika on joulu-tammikuussa poikkeuksellisesti tiistaisin klo Muina päivinä kuntoutuksen puheluihin vastaa Tanja Arffman. s /2008 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Marraskuun puolivälissä pidimme liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokouksen. Tällä kertaa kokoonnuimme Etelä-Savossa Mikkelissä. Viikonlopun tapahtumiin osallistui noin 40 yhdistysaktiivia. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä paneuduttiin järjestötoiminnan ytimeen. Työskentelyä johdatteli Kari Loimu, jolle yhdistysväki esitti omaan toimintaansa liittyviä monenmoisia kysymyksiä. Päivään sisältyi osio, jossa jäsenyhdistykset esittelivät omaa toimintaansa toisilleen. Voimme kaikki olla iloisia ja ylpeitä siitä, kuinka paljon hyvää ja innovatiivista toimintaa jäsenyhdistyksillämme on eri puolilla maata. Vaikka jäsenmäärät ovat pääosassa yhdistyksiä kasvussa, oli yhteisenä huolena yhdistystoimintaan osallistuvien aktiivisten jäsenten väheneminen. Haasteenamme on saada myös uudet jäsenet liittymään toimintaan. Perinteikkääseen iltatilaisuuteen osallistujat saivat opastusta fyysisen kunnon huolenpidosta. Huolellisesti valmistellun ohjauksen toteutti paikallinen julkkisryhmä Sairilan mieswoimistelijat, jonka esitys lienee ollut päivän naurettavin osuus. Sunnuntaina pidettiin liiton sääntömääräinen kokous, josta kerrotaan laajemmin toisaalla tässä lehdessä. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivien ohjelmasta saimme kiitosta. Osallistujat toivoivat, että myöhemmin jatkettaisiin samojen teemojen äärellä. Toivottavasti viikonlopun aikana syntyneet uudet ideat näkyvät yhdistysten ensi vuoden toiminnoissa. Liiton yksi perustehtävä on yhdistystoiminnan tukeminen, ja työntekijät käyvät Hyvät lukijat myös pitkin vuotta tapaamassa yhdistysten väkeä. Yhteistyö rakentuu muun muassa erilaisten tapahtumien yhteyteen. Kuntakampanja-tilaisuudet järjestettiin Vantaalla, Kuopiossa ja Tampereella marraskuun ensimmäisellä viikolla jo viidennen kerran yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Näistä tapahtumista on artikkeli tässä lehdessä. Neurologiset vammaisjärjestöt on yksi yhteistyöfoorumi, johon ADHDliitto kuuluu. Yhteistyössä järjestettiin NeuroExpo-messut Turussa syyskuun loppupuolella. Niiden teemana oli Asiallinen aivoriihi. Osa ohjelmasta oli suunnattu alan ammattilaisille ja osa järjestöjen jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tietoa sai erilaisista neurologisista sairauksista sekä järjestöjen projekteista. Messutapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran. ADHD-liitto järjesti yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön kanssa Koulu erityisoppilaan tukena -seminaarin Finlandiatalolla lokakuun alkupuolella. Seminaarin yhteydessä julkistettiin yhteinen kannanotto, joka on luettavissa liiton www-sivustolla. Joulu lähestyy, ja on aika rauhoittua työn ja arjen touhuista. Vuosi 2009 on juhlavuosi. ADHD-liitto täyttää 20 vuotta, mutta sitä ennen toivotan kaikille oikein hyvää joulun aikaa ja onnellista alkavaa vuotta Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. (09) Toimitussihteeri Silva Lehtinen puh. (09) Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen Ilmoitukset, tilaukset ja laskutus ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat vuonna 2009 Aineistot Ilmestyy Kuntoutusnro viikko 3 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 Juhlalehti viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Tilaushinnat Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2008

4 p u h e e n j o h t a j a Kuka saa onnistua? Tyttöduo PMMP miettii laulussaan, kuka päättää, ketkä saa onnistua. Samaan kysymykseen miettii vastausta varmasti moni ADHD-oireinenkin arjen haasteiden edessä, kun omat ponnistelut eivät aina tahdo riittää. Voisiko olla mahdollista, että jo etukäteen meille olisi annettu tietyt tehtävät, joissa onnistumme, ja toisaalta tehtävät, joissa emme tule koskaan onnistumaan? En usko, että näin on tapahtunut, vaan olemme usein liian rajoittuneita omissa käsityksissämme siitä, mitä onnistuminen pohjimmiltaan tarkoittaa. Sitä kun ei voi mitata millään desi- tai senttimitalla, vaan onnistuminen perustuu pitkälti siihen, millaisia tavoitteita olemme itsellemme asettaneet ja kuinka hyvin pystymme tavoitteemme täyttämään. Jokaisen meistä ei tarvitsekaan asettaa itselleen samanlaisia tavoitteita, vaan vähempikin riittää, ainakin aluksi. Kun valmiudet lisääntyvät, voivat tavoitteetkin kasvaa. Pienemmistä tavoitteista selviäminen kunnialla loppuun antaa voimia ja rohkeutta yrittää yhä haastavampia asioita, ja eräänä päivänä olemme saaneet omat tavoitteemme täytettyä. Kukaan ei käske meitä vertailemaan omia tavoitteitamme toisten kanssa, vaan voimme jokainen edetä omalla tavoitekartallamme kohti maalia. Millaisia tavoitteita itselleen asettivat Michael Phelps ja Lewis Hamilton aloittaessaan omaa uraansa urheilumaailmassa? Kumpikaan heistä tuskin tiesi uransa alussa, että he tulevat eräänä päivänä olemaan suuria nimiä olympiavoittajien tai Formula-tähtien joukossa. Kukaan tuskin kertoi heille, milloin ja missä he tulevat olemaan kaiken maailman suosion kohteina, voittajina, sankareina. He tiesivät itse, että uuras työ ja usko omiin kykyihin voi kantaa pitkälle takaiskuista huolimatta. Michael Phelps voitti viime kesäolympialaisissa Pekingissä ennätykselliset kahdeksan kultamitalia uinnissa, ja Lewis Hamilton ajoi Formula 1 -maailmanmestariksi nyt päättyneellä Formula-kaudella. Näitä nuoria miehiä yhdistävät varmasti monet asiat, mutta yksi tärkeä yhdistävä tekijä on se, että heillä molemmilla on ADHD. He ovat saaneet ylimääräistä ADHD-energiaverta, jonka he ovat ottaneet hyötykäyttöön pyrkiessään päivä päivältä parempiin tuloksiin, tasavertaisina niiden kanssa, joilla ei virtaa ADHD-veri suonissaan. He päättivät itse, että saavat onnistua. Tee sinäkin oma onnistumispäätöksesi, muista riippumatta, omiin kykyihisi luottaen. ADHD-liiton hallituksen puolesta kiitän kaikkia liiton jäseniä ja lehden lukijoita yhteisestä onnistumisten vuodesta ja toivotan teille kaikille tavoitteellista ja menestyksellistä Liittokiitoa ADHD-liiton juhlavuonna 2009! Teija Jalanne puheenjohtaja ADHD-liitto ry 6 /2008 4

5 k o l u m n i Lomatunnelmia Minusta lomat ovat vaikeita juttuja. Koululaisilla on kaikenlaisia lomia, joiden pitämiseen vanhemmilla, ainakaan näinä epätyypillisten työsuhteiden kulta-aikoina, ei juurikaan ole mahdollisuutta paitsi lomautettuina, mutta lomatunnelma ei ole ehkä silloin ihan parhaimmillaan. Lisäksi lomille tunnutaan asetettavan jotenkin epätodellisia odotuksia. Kun palataan lomalta, ollaan kauniita, laatuaikaa läheisten kanssa tasapuolisesti viettäneitä, turvallisesti ruskettuneita, hyvin levänneitä, kulttuuria harrastaneita ja uusia elämyksiä kokeneita. Onnellisia ja autuaita. Ja sitten takaisin todellisuuteen. Mitähän ipanat tekivätkään kotona itsekseen syyslomalla? Jotain leirejä kai oli, vaan eivät sellaisille menneet, ei kiinnostanut, oltiin vain ja pelattiin pleikkaria tai datattiin, töllättiin telkkua, nukuttiin pitkään. Kun vanhempia saapui tipoitellen töistä, syötiin jotain ja jatkettiin taas. Näillä keleillä ei ulkoilukaan juuri innostanut. Nuljuttiin sisällä. Jaksettiin juuri ja juuri vähän kiukutella. Muutaman lomapäivän jälkeen herääminen kouluaamuun oli taas vaikeaa. Joululomaa pitävät sentään vanhemmatkin, ja puuhaa riittää koko porukalle, valmisteluja ja odottamista. Kiukuttelun sietokykykin kasvaa kohisten heti loman alkumetreillä: nythän tähänkin on aikaa. Periaatepäätöksenämme on muutenkin ollut pysyä jouluisin omissa nurkissa. Sukulaisissa rymyämisessä on puolensa, mutta joulurauhaa jonka saamiseksi on toisinaan pidettävä vähän jumalatonta mekkalaa saa vain kotona. Samoin kuin spagettia ja lihapullia, joka on ollut lasten ykkösjouluruokatoive jo aika kauan. Leirejä ei taida juuri olla, mikä sinänsä on ihan yksi lysti eivät ne kumminkaan kiinnostaisi. Joulupukki sentään ymmärtää yleensä tuoda edes yhden uuden pleikkapelin. Koululaisten kesäloma on pituudeltaan jo melkein pelottava, ja etenkin viime kesän kaltaiset sääolot voivat tehdä siitä myös ylen tuskaisen. Jotain leirejä kai olisi, vaan kun eivät ne oikein kiinnosta. Kaverit ovat kuka missäkin, melkoiseksi nuljuamiseksi menee tämäkin loma. Jos sää sallii, ollaan sentään vähän ulkonakin ja käydään silloin tällöin jopa uimassa. Tehdään muutama varovainen reissu sukulaisiin ja tuttaviin, todennäköisesti. Ja ainahan on pleikkari. Näin pohdiskeltuna eiväthän meidän lomamme tosiaan erityisen jännittäviä ole. Ulkomaille asti tuskin lähdetään koskaan, ja naapurikaupunkiinkin harvoin. Kovin ihmeellisiä tapahtumia ei kehitellä eikä sellaisiin ruveta kaikki moiseen vaadittava, yhteistyönä toteutettava suunnittelu ja toteutuksesta vaivan palkaksi saatava kiukuttelu, marmatus ja rähinä kun eivät oikein kohtaa. Pitkä kokemus sanelee, että kotona oleiluhan näiden kanssa mukavinta on. Yksi poikkeus sentään löytyy: jokunen vuosi sitten hyvässä seurassa nautiskeltu ADHD-liiton viikon mittainen sopeutumisvalmennus. Vastaavaan kun pääsisikin jälkikasvunsa kanssa jokaisella lomallaan, viikoksi tai pariksikin, ei rusketuksen puuttuminen haittaisi yhtään. Mutta on tässä meidänkin systeemissämme yksi hyvä puoli: kouluun palaaminen on kivaa. Tiia Suomivuori Kirjoittaja on kahden pojan äiti. Pian 12-vuotias esikoinen sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä. Kymmentä vuotta lähestyvän pikkuveljen kohdalla ei ole ollut aihetta tutkimuksiin. Virtaa molemmissa riittää kiitettävästi äidissä vähemmän. 5 6/2008

6 Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti avoimen, alle 18-vuotiaiden lasten isille suunnatun nettikyselyn Kyselyn vastaukset kertovat isien arkipäivästä, ajatuksista ja tuen tarpeista. Kyselyn käytännön toteutuksesta, analysoinnista ja raportoinnista vastasi Sosiaalikehitys Oy ja siellä tutkija Maija Säkäjärvi. Kysely on luettavissa kokonaisuudessaan MLL:n sivuilla osoitteessa liitteessä Isäkysely. Isäkyselyn avulla haluttiin saada tietoa suoraan isiltä siitä, millainen toiminta kiinnostaa isiä, miten tavallinen arkipäivä rakentuu, millä tavoin isät haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, miten heidät on vanhempana otettu huomioon lastenneuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Kyselyllä kartoitettiin myös isien ajatuksia isyydestä sekä siitä, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä lapsiperhettä. Näistä 80 prosenttia oli perheitä, joihin kuului aviopari tai avopari ja lapsia. Yksinhuoltajaäitien perheitä oli 18 prosenttia ja yksinhuoltajaisien perheitä alle kolme prosenttia. Uusperheiden osuus lapsiperheistä on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia. Kyselyyn vastasi 928 isää, joilla on yhteensä lasta, ja useimpien isien perheessä on kaksi alle 18-vuotiasta lasta. Suurin osa vastanneista isistä on vuotiaita. Isät ovat kyselyn perusteella suhteellisen hyvin koulutettuja ja jakautuvat asuinalueensa mukaan varsin tasaisesti eri puolille Suomea suhteessa alueellisiin väestömääriin. Lähes kaikki vastanneet olivat suomenkielisiä (97 prosenttia); kahdella prosentilla vastaajista oli äidinkielenä ruotsi ja lopuilla vastaajista jokin muu. Otetaanko isät huomioon? Kyselylomaketta luotaessa pidettiin tavoiteltavana, että isät otettaisiin aina huomioon tasavertaisina vanhempina äitien kanssa. Isät kokivat neuvolan keskittyvän varsin vahvasti äiteihin. Osa isistä oli sitä mieltä, että näin kuuluukin olla, koska äideillä on suurempi rooli etenkin raskausaikana. Isien mukaan heidän tulee tuoda itsensä aktiivisesti esille halutessaan huomiota, ja isän ilmaantuminen neuvolaan ilman äitiä on koettu neuvolassa haasteelliseksi tilanteeksi. Isät ovat saaneet läsnäolostaan arvostusta lähinnä muilta äideiltä. Yli puolet vastanneista isistä kertoi myös, että isän hyvinvointiin liittyviä asioita ei ole koskaan kysytty neuvolassa. Isien kommentit päiväkotien suhteen ovat varsin myönteisiä. Osin äideille koetaan kuitenkin kerrottavan enemmän lapseen liittyviä asioita. Isien mukaan kouluissa näyttää olevan oletus, että äiti huolehtii kodin ja koulun yhteistyöstä, koska heihin otetaan ensisijaisesti yhteyttä lapsen koulunkäyntiä koskevissa asioissa. Tasapuolisimmin isät otetaan huomioon lasten harrastuksissa. Puistoissa ja kerhoissa, joissa vietetään aikaa lapsen kanssa, suhtaudutaan iseihin jonkin verran asenteellisesti. Joidenkin avokysymysten perusteella voidaan sanoa, että muutamilla isillä on varsin kielteisiä kokemuksia kuntien lastensuojelusta. Isät ovat joutuneet yksin puolustamaan oikeuksiaan äitiä ja usein naispuolista sosiaalityöntekijää vastaan. Vanhemmuus ja parisuhde Isät keskustelevat vanhemmuudesta useimmiten oman puolisonsa tai kumppaninsa, ystäviensä, työtoveriensa ja sukulaistensa kanssa. Vanhemmuudesta keskustellaan myös neuvolan työntekijöiden, lapsen opettajan ja perheneuvolan työntekijän kanssa. Jotkut isät kertovat osallistuvansa keskusteluun vanhemmuudesta internetissä. Tutkimukseen osallistuneista isistä kahdella prosentilla ei ole vastausten perusteella ketään, kenen kanssa puhua. Isät kokevat kuitenkin tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tutkimuksen mukaan perhe on isille hyvin tärkeä asia, ja perheeseen ollaan valmiita panostamaan. Yleisesti vanhemmuuden nähtiin joko syventäneen tai lujittaneen parisuhdetta tai heikentäneen sitä. Kaikista vastauksista kävi ilmi, että puolisoiden yhteinen aika on vähentynyt lasten syntymän jälkeen ja yhteistä aikaa on liian vähän. Puolisoiden yhteinen aika vähenee, mutta myös vanhempien oma aika jää monissa lapsiperheissä hyvin vähäiseksi. Tilanne muodostuu ongelmalliseksi, mikäli toinen puoliso kokee toisen ottavan itselleen yksipuolisesti vapaata. Onnellista parisuhdetta kuvaa tasapuolinen vastuunotto perheen arjesta ja kyky keskustella arkeen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Isien vastausten mukaan lasten sairaudet tai vammaisuus ovat voineet lujittaa parisuhdetta arjen rankkuudesta huolimatta. Perheen yhteisten harrastusten koettiin myös lisäävän yhteenkuuluvuudentunnetta. Joissain perheissä lapset ovat olleet myös perheen koossapitävä voima. Vanhemmat ovat lykänneet avioeroaan lasten tähden. Isyys laittaa pohtimaan Kyselyn mukaan isiä pohdituttaa eniten se, ovatko he riittävän hyviä isiä. He pohtivat myös kasvatukseen liittyviä asioita: kuinka antaa riittävät eväät omille lapsilleen elämää varten. Lasten 6 /2008 6

7 toivotaan saavan riittävän hyvän itsetunnon ja kyllin hyvät valmiudet yhä haastavammassa yhteiskunnassa sekä kasvavan vastuuta kantaviksi aikuisiksi. Isät kokevat myös, että heillä on vastuu lasten hyvinvoinnista. Isät ovat huolissaan ajankäytöstään. He kokevat, että heidän tulisi jakaa aikansa tasapuolisesti työn, perheen ja oman ajan kesken. Isien huolena on se, kuinka antaa lapsille tarpeeksi aikaa. Heillä on monia päällekkäisiä rooleja puolisona, isänä, työntekijänä sekä vapaa-aikana, ja näiden roolien yhteensovittaminen vaatii tasapainoilua arjessa. Isät miettivät myös, millaisen mallin he omille lapsilleen antavat eri rooleissaan. Tyttöjen isät miettivät, millaisen miehen mallin tyttärilleen antavat, ja eroisät miettivät poikiensa saamaa miehen mallia. Murrosikä saa isät miettimään myös riittävien rajojen merkitystä, ja etenkin tyttöjen pärjääminen yhteiskunnassa mietityttää isiä. Isillä on halu olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia lapsilleen. He ovat kuitenkin sitä mieltä, että vanhimmat lapset saattavat jäädä vähemmälle huomiolle nuorempien vaatiessa enemmän perushoivaa. Isät toivovat, että he pystyisivät antamaan lastensa kasvaa omilla ehdoillaan ja omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan ilman että isät pyrkisivät siirtämään heille omia haaveitaan ja mielenkiinnon kohteitaan. Isät pohtivat myös suhdettaan omaan isäänsä ja sen vaikutusta isä-lapsisuhteeseen. Hyväksi koettu isäsuhde pyritään siirtämään edelleen omille lapsille. Varsinaista katkeruutta oman isäsuhteen vuoksi ei koettu, vaan isät halusivat arvostaa sitä, että oma isä on jaksanut ottaa isovanhempana aktiivisemman roolin kuin aikanaan isän roolissa. Isien ilonaiheita Lapsista huokuva ilo ja onnellisuus sekä hymy kantaa isiä pitkälle. Isät seuraavat iloiten lasten kasvua ja kehitystä, kaverisuhteiden luomista, koulussa pärjäämistä, lapsen oman paikan etsintää ja löytämistä sekä seurustelukumppanin löytämistä. Isien mielestä ilo ja onni löytyvät arjesta, pienistä asioista. Isät osaavat myös arvostaa lasten terveyttä. Lapset opettavat isilleen myös paljon asioita. Iloa isille tuottaa myös luottamuksellinen vuorovaikutussuhde lapsiin ja läheisyys lasten kanssa. Isien mielestä on tärkeää, että heillä olisi hyvät ja läheiset välit aikuisiin lapsiinsakin. Eroisät korostavat sitä, että suhde isän ja lasten välillä säilyisi läheisenä erosta huolimatta. Sisarusten keskinäiset hyvät välit ovat myös tärkeä asia isille. Vastausten perusteella isyys koetaan yhdeksi elämän tärkeimmistä asioista. Isät ovat ylpeitä isyydestään ja omasta lapsestaan vanhemmuuden kaikkien ilojen ja surujen keskellä. Jaksaminen ja tuen tarve Tutkimuksen mukaan isät jaksavat suhteellisen hyvin. He toivoisivat kuitenkin, että isien jaksamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Eniten isien jaksamiseen vaikuttaa parisuhteen tila, puolisoiden läheisyyden puute. Muina jaksamiseen vaikuttavina seikkoina isät mainitsivat muun muassa suhteen lapsiin, ystävien ja sukulaisten tuen, perheen sisäisen työnjaon, työn ja perheen yhteensovittamisen, oman ajan, fyysisen kunnon, riittävän unen sekä perheen taloudellisen tilanteen. Yli puolet vastanneista isistä ei koe tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen juuri koskaan. Tuen tarpeestaan kertoneet isät mainitsevat seuraavia asioita, joissa he tuntevat tuen tarvetta usein tai satunnaisesti: kodinhoitoapu, tilapäinen lastenhoito, vertaistuki toisilta isiltä, neuvot lasten kasvatukseen ja hoitoon, taloudellinen apu sekä ammattiauttajien apu. Isien ajankäyttö Ulkoileminen, lasten kanssa leikkiminen ja puuhaaminen, lasten harrastuksiin kuljettaminen tai niihin osallistuminen, pelien pelaaminen, television katseleminen lasten kanssa sekä ylipäätään kotona oleminen ovat isien kertoman mukaan mieluisimpia tapoja olla yhdessä lasten kanssa. Mukavia asioita ovat myös saunominen, lasten kanssa matkustaminen, perusarkeen kuuluvien askareitten tekeminen sekä lasten kanssa jutteleminen ja uusien asioiden kertominen lapsille. Tutkimukseen vastanneista isistä yli puolet oli sitä mieltä, että he käyttävät riittävästi aikaa lastensa kanssa. Ne isät, jotka eivät koe käyttävänsä riittävästi aikaa lastensa kanssa, kokevat siitä huonoa omatuntoa. Isätoiminta Tutkimuksella kartoitettiin myös isien toiveita ja odotuksia, jotka liittyvät nimenomaan isille suunnattuun toimintaan. Reilu viidesosa isistä kertoi osallistuvansa isätoimintaan. Isät ovat useimmiten olleet mukana erilaisissa lasten ja isien yhteisissä kerhoissa, retkillä ja leireillä. Osa isistä kertoo osallistuneensa muiden vanhempien tapaamisiin ja keskusteluihin, myös internetissä. Isätoiminta on koettu mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä lasten kanssa, ja osallistumalla saa tekemistä, uusia ystäviä ja tukea. Äidit saavat omaa aikaa isien osallistuessa isätoimintaan. Isätoimintaan ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Kielteiseksi koetaan se, että naisten suunnittelema toiminta ei välttämättä tavoita isien tarpeita tai että isätoiminnan vetäjän taidot ovat puutteelliset sekä resurssit ovat vähäiset. Toiminta ja keskustelu sopivasti yhdistettynä miellyttää isiä eniten. Isät eivät halua vain keskustella, vaan he haluavat myös toiminnallista tekemistä, jolla on jatkuvuutta. Erityislasten isät toivoivat omaa toimintaa. Ne isät, jotka ovat jo osallistuneet isätoimintaan, ovat kiinnostuneita osallistumaan isätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen jatkossa. Vastapainona äideille järjestettäville hemmotteluilloille toivottiin, että isillekin järjestettäisiin vastaavia tapahtumia. Kyselyyn perehtyessään saa vaikutelman, että isät ovat enimmäkseen aktiivisesti perheen arkeen osallistuvia ja perheeseen sitoutuneita. Isät iloitsevat pienistä arkisista asioista ja kantavat huolta siitä, ovatko he riittävän hyviä omassa roolissaan, myös eroperheissä. Isyys on ihanaa ja välillä vaikea; paljon se ottaa, mutta enemmän antaa. Toivottavasti riitän, riitänhän? Teija Jalanne 7 6/2008

8 Terveisiä Mikkelistä Jäsenyhdistysten edustajat ja hallituksen jäsenet kokoontuivat marraskuiseen Mikkeliin pohtimaan yhteisiä asioita ja tekemään päätöksiä liiton toiminnasta. ADHD-liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivä pidettiin ja sääntömääräinen syyskokous Harmaa ja sateinen sää ei meitä haitannut, kun aloitimme liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivän Hotelli Cumuluksessa. Hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti koko joukon tervetulleeksi Mikkeliin ja kiitteli paikallisyhdistystä järjestelyistä. Etelä-Savon yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Veijanen nimensä mukaisesti aika veijari jakoi meille tuoksuvat tervetuliaispussit, joiden sisältä löytyi kilon painoinen jälkiuunilimppu. Siinäpä oli tuhti tuliainen kotiin vietäväksi! Päivän teema oli jäsenyhdistykseltä jäsenyhdistykselle. Osallistujat kertoivat oman yhdistyksensä toiminnasta ja siihen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista. Yhteinen huolenaihe tuntui olevan se, että yhdistyksissä on liian vähän aktiivisia toimijoita. Kun kaikki työ jää muutaman ihmisen tehtäväksi, he helposti uupuvat taakkansa alle. Ryhmiin ja tapahtumiin tullaan mielellään mukaan, mutta innokkaista organisoijista on puutetta. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä monissa erityislasten perheissä pelkkä arjen pyörittäminen uuvuttaa vanhemmat. Yhdeksi ratkaisuksi keksittiin yhdistysten vertaistuki. Yhdistykset voisivat pitää yhteyttä keskenään ja jakaa tietoa onnistuneista toimintatavoista. Yhdistystoiminnan juridiikkaa ja käytäntöä Konsultti Kari Loimu antoi meille yhdistystoiminnan koulutusta. Hän kertoi hallituksen tehtävistä, yhdistyksen luottamushenkilöiden vastuusta ja jääviyskysymyksistä. Loimu piirsi organisaatiokaavion niin päin, että yhdistysten jäsenet ovat ylimpänä. Sen jälkeen tulee etulinja, joka on suoraan tekemisissä jäsenten kanssa. ADHD-liitossa etulinjan muodostavat muun muassa tukihenkilöt, sopeutumisvalmennuskurssien kouluttajat ja yhdistysten aktiivit. Seuraavana ovat hallitus ja liitto, jotka tukevat heitä. Kari Loimu painotti etulinjan merkitystä: Etulinjan toiminnasta riippuu, miten hyvin yhdistys pystyy palvelemaan jäseniään. Hallitus voi omalta osaltaan parantaa heidän edellytyksiään toimia tehtävissään tarjoamalla heille tukea. Tämä tuki voi olla tietotukea tai tunnetukea. Tietotuki tähtää heidän tiedon tasonsa nostamiseen, ja tunnetuen avulla pyritään pitämään huolta heidän motivaatiostaan ja jaksamisestaan. Loimu lopetti kiinnostavan esityksensä sanoihin: Arvostan sitä työtä, jota teette se on äärimmäisen tärkeää. Toivottavasti jaksatte, jotta ihmiset jaksaisivat. Illalla juhlittiin Puheenjohtaja Teija Jalanne esitteli tuloksia jo perinteeksi muodostuneesta jäsenkyselystä ADHD-liitto yhdistysten silmin. Iltaohjelma aloitettiin maukkaan ruoan äärellä. Sen jälkeen Sairilan Mieswoimistelijat viihdyttivät juhlijoita omaperäisellä ohjelmanumerollaan. Liiton työntekijät kertoivat vanhoista jouluperinteistä, ja hallitus lausui Uppo-Nallen joulurunon. Musiikillisesta annista vastasivat omat karaokelaulajamme. Syyskokous sunnuntaina Sääntömääräisen syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tapani Salonen ja sihteeriksi Tanja Arffman. ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli vuoden 2009 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liiton 20-vuotisjuhlavuoden teemana on Liittokiitoa. Juhlan kunniaksi järjestetään jäsenyhdistysten kanssa tilaisuuksia Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Oulussa. Liiton puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Teija Jalanne. Hän kiitti kokousta luottamuksesta lausumalla kauniin runon. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin uudelleen Tuula Palomäki- Jägerroos Helsingistä ja Pekka Räisänen Vaasasta. Varajäseniksi valittiin uudelleen Raija Kostia ja uutena Merja Saartila. Puheenjohtaja piti langat käsissään, niin että kokous saatiin päätökseen ennen lounasta. Sateisessa säässä saimme kuljetuksen asemalle ja pääsimme kotimatkalle. Kiitokset mikkeliläisille hyvistä järjestelyistä! Teksti ja kuvat: Silva Lehtinen 6 /2008 8

9 j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva sai Valmentajan käsikirjan Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistyksen puheenjohtajalta Rauno Veijaselta. Teija Jalanne valittiin jatkokaudelle ADHD-liiton puheenjohtajaksi. Kari Loimu painotti etulinjan merkitystä. Siitä riippuu, miten hyvin yhdistys pystyy palvelemaan jäseniään. Jäsenyhdistysten edustajat esittelivät oman yhdistyksensä toimintaa. Kuvassa Ritva Kohijoki Suomen ADHD-aikuiset ry:stä. Uusi hallitus varajäsenineen potretissa. Takarivissä Riitta Virtanen, Merja Saartila, Marjatta Sievers, Raija Kostia, Keijo Häkkinen, Minna-Maria Utriainen-Lyabandi, Rauno Veijanen ja Tuula Palomäki-Jägerroos, eturivissä Susanna Westerlund, Teija Jalanne ja Arja Havilo. Kuvasta puuttuvat Mikko Laine ja Pekka Räisänen. 9 6/2008

10 Kuntakampanja 2008: Näkymätön näkyväksi ADHD-liitto ry:n, Aivohalvausja dysfasialiitto ry:n ja Autismija Aspergerliitto ry:n yhteinen kampanja järjestettiin jo viidettä kertaa. Alueelliset tilaisuudet pidettiin Vantaalla 4.11., Kuopiossa ja Tampereella Viesti suunnattiin kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille, kuntien päättäjille sekä viestintävälineiden ja jäsenyhdistysten edustajille. Vuoden 2008 kampanjateemana oli nuorten työllistyminen ja siihen liittyvät haasteet erityisryhmien kohdalla. Työ on kaikkien ihmisten perusoikeus. Se luo taloudellista turvaa ja tuo struktuuria arkeen sekä parantaa itsetuntoa yhteisöllisen osallistumisen kautta. Tehokas työllistyminen ehkäisee syrjäytymistä ja tuo kustannussäästöjä. Monimuotoinen työyhteisö, jossa vajaakuntoinen nähdään osatyökykyisenä, voi tuoda jopa kilpailuetua työnantajalle. Osatyökykyisten potentiaalinen työvoimareservi voi osaltaan vastata myös tulevaisuuden työvoimapulaan. Toimintarajoite ei saa olla este työhaluisen ja työhön kykenevän henkilön työllistymiselle. Työkyvyn arvioinnissa tulee huomioida työnhakijan vahvuudet, joilla toimintarajoitetta voidaan kompensoida. Vantaa Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Henrietta Gyllenbögel avasi vuoden 2008 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan ensimmäisen tilaisuuden Vantaalla, Vantaan kaupungin valtuustosalissa tiistaina Paikalle oli saapunut yli 50 kuulijaa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen toi puheessaan esille Suomen kaupunkien ja kuntien taloudellisen tilanteen, joka on Vantaallakin tiukempi kuin koskaan aiemmin. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta työntekijöillä on tahtoa ja asennetta tehdä työtä kaupunkilaisten hyväksi. Koulut ja päivähoito ovat kuormittuneet. Koulu- ja muulla perusterveydenhuollolla ei ole tarpeeksi resursseja eikä tietämystä neurologisista oireyhtymistä. Päätösten tekemistä ja hoitoon pääsyä ei pystytä tällä hetkellä hoitamaan mallikkaasti ongelma koskee koko maata. Syrjäytymisen kannalta ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä. Vantaalla neurologisten oireyhtymien hoito onkin yksi kehittämiskohde. Kuntatalous asettaa tehokkuusvaatimukset työntekijöille; sisäistä viestintää parannetaan ja tarvitaan yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa. Neurologisissa oireyhtymissä moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, ja Vantaalla onkin Jukka T. Salmisen mu- 6 /

11 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt luennoi neurologisista oireyhtymistä. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen painotti moniammatillisen yhteistyön merkitystä. kaan siitä pitkä perinne. Apulaiskaupunginjohtaja toivoisi vielä enemmän yhteistyötä kaupungin ja järjestöjen välille. Näkyvyyden lisääntyessä saadaan lisää tietoa, ongelmien tunnistaminen paranee ja suhtautuminen muuttuu. Vantaalla on useita vammaistyön palveluohjaajia. Yksi heistä antaa ohjausta ja neuvontaa autismin kirjosta. Vantaalla on palvelujen piirissä sata autismin kirjoon kuuluvaa asiakasta. Asumispalveluita ja työ- ja päivätoimintaa on tarjolla muun muassa Autismisäätiön, Rinnekodin ja Uudenmaan erityishuoltopiirin kautta. Vantaan palveluista ostetaan noin puolet ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Erityisryhmien työllisyyden hoidon keskittämistä edistää Vantaalle perustettu vapaa-ajan- ja asukaspalveluiden toimiala. Neurologiset ryhmät ovat pieniä mutta tärkeitä, eivätkä niiden asiat saa jäädä hoitamatta säästöjen takia. Tavoitteena on, että kaikki palvelut ovat tarjolla, kun niitä tarvitaan! Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt piti kiitellyn luennon neurologisista oireyhtymistä. Yleisöpalautteen mukaan asiantuntijaa olisi kuunneltu mielellään pitempäänkin, sillä asia koettiin kiinnostavaksi ja tärkeäksi. Neuropsykiatristen tilojen päällekkäisyys ja oireyhtymien piirteet käsiteltiin niin kattavasti kuin tunnin luennossa oli mahdollista. Nieminen-von Wendt korosti varhaista puuttumista, jotta voidaan järjestää kuntoutukseen tarvittavat tukitoimet. Oireyhtymien päällekkäisyys on haaste lääkärille diagnoosia tehtäessä, sillä lopullinen diagnoosi vaikuttaa siihen, minkä lain mukaan asiakkaalla on oikeus palveluihin ja kuntoutukseen. Lääkäriluennon lisäksi Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Henrietta Gyllenbögel piti lyhyen puheenvuoron työllistymisestä. Yhteiskunta saa kustannussäästöjä, kun ongelmiin puututaan ajoissa ja esimerkiksi nuori saadaan työllistettyä sen sijaan, että tämä syrjäytyisi. Asiantuntija Taina Nieminen-von Wendt oli vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Keskustelussa nousi esille muun muassa, miten motivoida nuori suostumaan tarpeelliseen hoitoon. Taina Nieminen-von Wendt kehotti keskustelemaan nuoren kanssa perusteellisesti esimerkiksi lääkityksen eduista ja haitoista sekä korostamaan yksilön hyviä ominaisuuksia ja onnistumisen tunteita arjessa; tässä coaching voi olla hyvä apu. Hän kehotti selvittämään, mikä on perimmäinen ongelma, miksi nuori ei halua lääkitystä. Osallistujia puhuttivat myös diagnoosin saamisen vaikeus etenkin aikuisiällä sekä kunnalliset jonot, tiedon saaminen, moniammatillinen yhteistyö ja ongelmiin ajoissa puuttuminen. Neuvolan ja perusterveydenhoidon rooli on äärimmäisen tärkeä ennaltaehkäisyssä, jotta oireet tunnistetaan ajoissa ja huomataan myös viitteelliset merkit. Vantaan tilaisuuden jälkeen ilmoittautuneille lähetettiin palautekysely Kuntakampanjan onnistumisesta. Vastausprosentti oli liki 60. Palautteet olivat enimmäkseen positiivisia, ja osallistujat olivat yksimielisiä Näkymätön näkyväksi -kampanjan tarpeellisuudesta. He kiittelivät Taina Nieminen-von Wendtin luentoa, ja enemmistö piti tilaisuuden sisältöä erittäin kiinnostavana. Tietoa toivottiin lisää muun muassa alalla ilmestyvästä kirjallisuudesta, tutkimuksesta, kuntoutuksesta ja onnistuneista interventioista realistista tietoa kaikille, myös päättäjätahoille ja työnantajajärjestöille, jotta asiakastyötä tekeviin ei kohdistuisi ylisuuria vaateita. Toivottiin, että liittojen oman tiedotuksen lisäksi myös media, lehdet ja nimenomaan päivälehdet kertoisivat enemmän neurologisista oireyhtymistä. Julkisuuteen tarvitaan oikeanlaista ja asiallista tietoa. Tietoa kaivataan kipeästi lisää. Kiitokset kaikille Kuntakampanjan puhujille, osallistujille ja järjestäjille! Kuvat ja teksti: Katariina Mäkelä tiedottaja Autismi- ja Aspergerliitto ry Kuopio Kuopion Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjatilaisuus pidettiin kauniina aurinkoisena syyspäivänä. Torin laidalla sijaitseva kaupungintalo suorastaan kylpi valossa. Tilaisuutemme pidettiin kaupungintalon juhlasalissa. Väkeä paikalle tuli reilu kymmenen, joten tilaisuus oli keskusteleva. Iloksemme mukana oli järjestäjätahojen edustajien lisäksi kutsun saaneita valtuutettuja sekä paikallisyhdistyksemme Ejsveikeiden edustajia. Avauspuheenvuoron ja Kuopion kaupungin tervehdyksen toi sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, erityisopettaja Esa Pitkänen. Puheenvuorossaan hän käsitteli muun muassa vammaispalvelulain uudistamista ja totesi, että vammaispalvelut toimivat Kuopiossa kohtalaisesti. Tilaisuuden teemana oli nuorten työllistyminen. Esa Pitkänen korosti erityisryhmien tuen tarvetta opintojen ja työn nivelvaiheessa: nuoria on saattaen vaihdettava esimerkiksi Esa Pitkänen korosti erityisryhmien tuen tarvetta opintojen ja työn nivelvaiheessa. Kuva: Anu Kippola-Pääkkönen. 11 6/2008

12 jatko-opintoihin. Pitkänen toivoi lisää seurantaa siitä, mihin nuoret sijoittuvat koulutuksen jälkeen ja kuinka moni työllistyy tuetusti. Asiantuntijaluennon piti kuopiolainen lastenneurologian erikoislääkäri, lastenpsykiatriaan erikoistuva Virpi Vauhkonen. Hän esitteli neurologiseen kirjoon kuuluvat oireyhtymät ADHD:n, autismin, Aspergerin oireyhtymän sekä dysfasian. Virpi Vauhkonen totesi, että samalla henkilöllä voi olla usean oireyhtymän piirteitä samanaikaisesti. Lisäksi hän toi esille sen postitiivisen asian, että kun neurologiseen kirjoon kuuluvalle henkilölle löytyy taitoihin sopiva työpaikka, hän voi olla todella hyvä työntekijä. Järjestöjen edustajan puheenvuoron käytti ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva, joka toimi myös tilaisuuden puheenjohtajana. Puheenvuorossaan hän korosti oikea-aikaisen tuen merkitystä. Virpi Dufva esitteli lyhyesti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ota työ elämääsi -hanketta. Kehitettyjen Imba- ja Melba-menetelmien avulla voidaan selvittää työntekijän kyvyt ja taidot sekä työn vaatimukset. Näin voidaan etsiä ja löytää työntekijälle sopivan haasteellinen työ tai työhön sopiva henkilö. Näkymätön näkyväksi -tilaisuuden tavoitteena oli viedä tietoa vähemmän tunnetuista neurologisen kirjon häiriöistä (ADHD, autismi, Aspergerin oireyhtymä ja dysfasia) kuntien päättäville tahoille sekä suurelle yleisölle. Kuopiossa yleisömäärä ei ollut suuren suuri, mutta tilaisuuden puheenvuorot ja keskustelu olivat hyviä ja mielenkiintoisia. Tilaisuudessa jaettiin järjestäjätahojen esitteitä ja lehtiä. Läsnä olleet valtuutetut ottivat esitteitä mukaansa myös eteenpäin jaettaviksi niille valtuutetuille, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto Tampere Aivohalvaus- ja dysfasialiitto järjesti kuntakampanjaan liittyvän tilaisuuden Tampereella liiton aluetoimistossa, jonne oli saapunut noin 20 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Osallistujat saivat tilaisuuden alustuksista paljon hyödyllistä tietoa sekä mahdollisuuden vuoropuheluun ja verkostoitumiseen. Keskustelu olikin vilkasta niin tilaisuudessa kuin sen jälkeenkin. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Riitta Ollila. Hän kiitti järjestöjen tekemästä tärkeästä työstä ja korosti järjestöjen tärkeyttä myös kaupungin kannalta. Riitta Ollila kannusti järjestöjä aktiiviseen työhön ja yhteistyöhön niin kaupungin kanssa kuin keskenäänkin. Hän kertoi kaupungin johdon saavan paljon aloitteita sekä yksityisiltä henkilöiltä että järjestöiltä. Kuuntelemme saamiamme viestejä herkällä korvalla. Aloitteet eivät välttämättä toteudu heti, mutta poimimme niistä kultajyviä toteutettavaksi. Asiantuntijana luennoi erikoislääkäri Minna Hirvelä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Hän käsitteli luennossaan nuorten neuropsykiatrisia tai kehityksellisiä oireyhtymiä ja nuoruusiän haasteita. Neuropsykiatrisissa häiriöissä aivojen toiminnan poikkeavuuteen liittyy psyykkisiä oireita. Poikkeavuutta ei voi poistaa, mutta toimintakykyyn ja oireisiin voi vaikuttaa kuntoutuksella ja hoidolla. Minna Hirvelä kertoi ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä, Aspergerin oireyhtymästä ja dysfasiasta. Näihin ryhmiin kuuluvien nuorten kehityksessä nuoruusvuosiin liittyvät haasteet liittyvät muiden nuorten tavoin kaverisuhteisiin, itsenäistymiseen, koulunkäyntiin, ammatin löytymiseen ja työllistymiseen. Erityisnuorille nuoruusikä on usein haastavampaa kuin ikätovereille. Kehitystehtävät ovat samat, mutta niistä selviytyminen on vaikeampaa ja kehitysaikataulu viivästyy usein. Nuoruusiän haasteissa erityisnuorta auttaa, mikäli hän oppii tunnistamaan Erikoislääkäri Minna Hirvelä kertoi, että erityisnuorille nuoruusikä on usein haastavampi kuin ikätovereille. ja löytämään omat vahvuutensa sekä vähentämään ja kompensoimaan heikkouksiaan. Vahvuuksina voivat olla esimerkiksi poikkeuksellinen lahjakkuus jollain alueella, sinnikkyys omissa kiinnostuksen kohteissa, kyky löytää poikkeuksellisia ratkaisuja, innostuneisuus, pikkutarkkuus, energisyys, innovatiivisuus ja luovuus. Erityisnuori tarvitsee ympäristöltään myös nuoruusiän kehityksen tukemista. Millaisia konkreettisia toimia tarvitaan hänen auttamisekseen? Minna Hirvelän mukaan tarvitaan valmentajia, tuettuja asumispalveluyksiköitä, tuettua työllistämistä, työhönvalmentajia, oppisopimuskoulutusta, riittävästi valmentavia koulutuksia, lisää tukihenkilöitä, sopeutumisvalmennuskursseja aikuistuville ja itsenäistyville nuorille sekä lisää resursseja hoitoon ja kuntoutukseen. Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta toi järjestön terveiset. Hän korosti puheenvuorossaan yhteistyön ja oikea-aikaisen tuen merkitystä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Tiina Viljasen mukaan nuorten integroituminen yhteiskuntaan on erittäin tärkeää. Parhaiten se onnistuu työhön sijoittumisen kautta. Työ on kaikkien ihmisten perusoikeus. Se luo taloudellista turvaa ja tuo struktuuria arkeen sekä parantaa 6 /

13 itsetuntoa yhteisöllisen osallistumisen kautta. Tehokas työllistyminen ehkäisee syrjäytymistä ja tuo kustannussäästöjä. Eräiden laskelmien mukaan sosiaalisesti huonoille urille ohjautuneesta ja työmarkkinoilta pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Nuorten yhteiskuntaan integroitumista edistää koulutus- ja urasuunnitelmien löytäminen ja niihin sitoutuminen, henkilön sosiaalisen pääoman ja verkostojen etsiminen sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen miettiminen. Välivaiheena voi olla esimerkiksi kymppiluokka, työpaja tai kuntoutusympäristö. Oppilaanohjaus ja ammatinvalinnanohjaus voivat olla myös suureksi tueksi, Tiina Viljanen totesi. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden elämää koskettaa jokin neurologinen oireyhtymä, vamma tai sairaus, kuten ADHD, autismi, Aspergerin oireyhtymä tai kielelliset erityisvaikeudet (dysfasia). Monesti häiriöt johtuvat neurobiologisista syistä. ADHD:ssä henkilö ei pysty riittävästi keskittymään normaaleihin arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä aiheuttavat toimintarajoitteen erityisesti kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Dysfasia on kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee esimerkiksi vaikeutena tuottaa ja ymmärtää puhetta. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, AD- HD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tehtävänä nuorten asioiden edistämisessä ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Kuva ja teksti: Päivi Seppä-Lassila viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ADHD-liiton väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa lukijoille rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2009! 13 6/2008

14 Tepolta vanhemmille sydämestä sydämeen Yksi Runnin kesäkuun perheloman kohokohdista oli varmasti ylimääräinen vanhempainilta, jolloin perhelomalla mukana ollut nuori lupautui kertomaan tuntemuksistaan ja kokemuksistaan ADHD-nuorena. Lapsuudesta mutkaiselle koulutielle Teppo on 16-vuotias reipas nuori mies pienestä eteläisen Suomen kaupungista. Tepon vanhemmat erosivat pojan ollessa pieni, mutta äiti löysi rinnalleen miehen, jonka kanssa vanhemmuus on jaettu niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Tepon äidin mukaan rakkaus on ollut usein koetuksella, mutta kaiken se on tähän saakka kestänyt. Perheessä on vanhempien ja Tepon lisäksi kaksi murrosikäistä poikaa, joten vauhtia ja vaaratilanteita riittää. Tepon lapsuus kului pää kolmantena jalkana kiitäen pitkin pihoja ja kujia. Lapsen uteliaisuudella hän hankki paljon tietoa eri asioista, yhdisteli asioita omalla tavallaan ja teki päätelmiä, jotka eivät yleensä olleet oikeita. Teppo kertoo olleensa esikouluiässä ja ensimmäisenä kouluvuonna hyvin avoin ja rohkea. Hän ei arastellut uusia ihmisiä eikä uusia tilanteita vaan oli aina valmiina uusiin jännittäviin seikkailuihin. Teppoa ei otettu todesta hänen saadessaan ADHD-diagnoosin oman muistikuvansa mukaan alakoulun toisen tai kolmannen luokan aikana. Opettajat olettivat, että Teppo pystyy samaan kuin kaikki muutkin ikätoverit. Hyvin pian hän otti häirikön tai koomikon roolin oppitunneilla, sillä tämä oli hänen ainoa tapansa saada kaivattua huomiota osakseen. Teppo kertoo, että hänellä oli koulussa valikoiva ymmärrys: hän halusi ymmärtää niitä asioita, joista oli aidosti kiinnostunut. Opiskelumenestys yleisopetuksen normaalikokoisessa luokassa oli heikkoa. Suurimpina kompastuskivinään Teppo mainitsee kielten ja matematiikan opiskelun; erityismaininnan saa käsialakirjoittamisen opiskelu. Alakouluvuosien aikana Teppo sai vielä Asperger-diagnoosinkin, mikä lisäsi entisestään häpean tunnetta. Häntä kiusasivat niin oppilastoverit kuin opettajatkin. Tepon kuvaus siitä, mitä oli olla väärin ymmärretty, nälvitty, syrjitty ja fyysisesti kiusattu luokan silmätikku, sai jokaisen paikalla olleen vanhemman vakavan mietteliääksi. Heikot akateemiset taidot, synnynnäiseksi syntipukiksi leimaaminen, heikko itsetunto ja kaveripiirin ulkopuolelle jättäminen johti lopulta siihen, että Teppo sairastui masennukseen ja joutui sen tähden sairaalahoitoon. Yläkouluvuosien aikana Tepon ongelmat pahenivat entisestään hänen paettuaan yksinäisyyttään huonoihin porukoihin, kiehtoviin mutta äärimmäisen vaarallisiin kokeiluihin, jotka johtivat hänet jopa itsetuhoisiin yrityksiin. Ammattihaaveita Peruskoulun jälkeen Teppo aloitti ammatillisen kouluttautumisen ammattistartin kautta, mutta tämä jäi pelkäksi kahden viikon kokeiluksi. Kertomansa mukaan hän häpesi omaa diagnoosiaan ja peitteli sitä kaikin keinoin. Teppo kertoo, että hänellä oli ulkopuolinen olo opiskeluryhmässään, jossa hän oli opiskelutovereitaan lahjakkaampi. Hän olisi halunnut opiskella ripeämpään tahtiin ja omien edellytystensä mukaisesti. Jo kahden viikon opiskelujen jälkeen Teppo tiesi haluavansa kokiksi, mutta vaihto tälle opiskelulinjalle ei ollut enää mahdollinen. Siksi Teppo jäi toimettomana ja turhautuneena kotiin odottelemaan seuraavaa kevättä ja yhteishakua, jotta voisi pyrkiä toivomalleen opintolinjalle. Harrastukset ovat tärkeitä Teppo kertoo myös harrastusten merkityksestä omalle kasvulleen ja kehitykselleen. Teppo on taitava saksofonisti, ja liikunnallisia harrastuksia hänellä on useita. Hän harrastaa uintia, judoa ja muita kontakti- ja itsepuolustuslajeja. Teppo onkin sitä mieltä, että liikunta mahdollistaa ylimääräisen energian purkamisen hyväksyttävällä tavalla ja itsepuolustuslajien kautta hän on pystynyt myös kehittämään paljon ajoittain heikkoa itsetuntoaan. Tepon itsetuntoa on kohottanut myös se, että hän on humoristinen ryhmäsielu, joka sopeutuu erilaisiin porukoihin ja haluaa ymmärtää kavereitaan silloinkin, kun muiden ymmärrystä ei enää löydy. Tepolla on ollut tietynlainen sosiaalinen kaveria ei jätetä -periaate, mika ei ole ollut hänelle itselleen aina hyväksi. Tukea nuoren elämään Teppo kertoo, että hänellä on aina ollut halu tarvita äitiä. Lisäksi Teppo korostaa omien isovanhempiensa roolia kasvun tukijoina. Isovanhemmilla on ollut aikaa ja halua keskustella nuoren kanssa aivan tavallisista asioista taval- 6 /

15 listen ihmisten tyylillä, karttuneen iän ja elämänkokemuksen antamalla asiantuntemuksella. Tepon mielestä vanhempien pitää säilyttää puhe- ja keskusteluyhteys lapseensa kaikissa tilanteissa. On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa tekemisistä ja ajatuksista aidosti aikuisina. Teppo uskoo, että jokainen lapsi hyötyy tietyistä perheen omista säännöistä, joista myös pidetään kiinni. Esimerkiksi kotiintuloaika oli hänelle hyvä syy irtaantua illalla myöhään kaveripiiristä, lähteä kotiin ja välttyä hankaluuksilta. Teppo korostaa vanhempien roolia myös silloin, kun asiat eivät suju toivotulla tavalla. Erilaiset kokeilut, näpistykset ja muu ei-toivottava käytös saa varmasti jokaisen äidin ja isän suuttumaan ja kiivastumaan, mikä onkin aivan ymmärrettävää. Teppo arvostaa kovasti sitä, että hänen perheessään kamalimmankin tapahtuman jälkeen savun on ensin annettu laskeutua; on nukuttu yön yli ja selvitetty asia sitten perin juurin. On myös erittäin tärkeää, että vanhemmat eivät kaunistele tai kauhistele tapahtunutta, vaan pysyvät asialinjalla aikuisen elämänkokemuksen ja ymmärryksen turvin. Tepon mielestä vanhemmat ovat myös erittäin taitavia vaikeuttamaan nuoren ei-toivottuja kokeiluja olemalla aktiivisesti mukana nuoren arjessa. Toisaalta vanhempien tulisi antaa lapselle ja nuorelle elintilaa, vastuuta siinä määrin kuin uskovat oman lapsensa kykenevän kantamaan. Omat vanhemmat ovat lapsen parhaat itsenäisyyskasvattajat, kun vain suostuvat tähänkin vaativaan tehtävään. Kiitos Teppo Teppo oli meille kaikille vanhemmille illan tai oikeastaan koko loppuviikon tähti. Hän halusi tulla puhumaan kanssamme niistä asioista, jotka askarruttavat kaikkia vanhempia riippumatta siitä, onko perheessä erityislasta tai ei. Erityislapsen perheessä sattuu ja tapahtuu vain tavallista enemmän ja vinkkilistaa joutuu päivittämään alinomaa. Sinä Teppo, lukiessasi tätä, saat vielä kerran meidän kaikkien mukana olleiden vanhempien kiitoksen siitä, että olet olemassa. PS Teppo pääsi syksyllä opiskelemaan ei vielä(kään) kokiksi, mutta hänelle mieluisaan paikkaan. Motivaatiota on riittänyt, palaute on ollut kannustavaa, ja hän miettii vielä, lähteekö ensi keväänä pyrkimään kokkiopintoihin. Teija Jalanne 15 6/2008

16 Piikkiön Osuuspankki Hadvalantie 10, Piikkiö Puh Kemiön Puhelinosakeyhtiö Puh Rakennussaneeraus Reino Setälä Vaihdekuja 1, Kuusankoski Puh Merikarvian Apteekki Kauppatie 47 C, Merikarvia Puh Läänin Kuljetus Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh Länsi- Rannikon Asennuspalvelu Kanervakatu 10 as 2, Kankaanpää Puh TIISTENJOEN OSUUSPANKKI Rent Lift Finland Oy Kokontie 19, Tampere Puh Kokkolan seudun Terveyskeskus Kuntayhtymä Mariankatu 28, Kokkola Puh RSM SANEERAUS Räikänkatu 23, Harjavalta Puh Rovaniemen Kiinteistötyö Pasmat Oy Kairatie 62, Rovaniemi Puh Hausjärven Kunta Keskustie 2-4, Oitti Puh Remraksa Näsiänkuja 5 B 13, Kangasala Puh RANUAN KUNTA TAKSI Vesa-Matti Aalto Pähkinämetsäntie 64, Vartsala Puh Maalaustyö E. Latvanen Oy Solatie 9, Kuusankoski Puh Harjavallan Valu Sepänkatu 5, Harjavalta Puh Rakennus ja Saneeraus S. Halme Ky Tuulihaukantie 21, Siltakylä Puh Sammonlahden Seurakunta Hietakallionkatu 7, Lappeenranta Puh Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Merikatu 2, Raahe Puh Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy Tammelantie 8, Karkkila Puh Sähköasennus Risto Nurminen Hakapolku 2, Padasjoki Puh Sähkösuunnittelu Guy Nyberg Papinmäentie 50, Mustio Puh Sähkönauha Postiljooninkatu 10, Hyvinkää Puh Sähköpalvelu H. Åkerman Ky Näkinkatu 10, Kemi Puh Tmi Ahti Summanen Palostentie 150, Sääksjärvi Puh Sähköinsinööritoimisto Raimo Vainionpää Hatanpään Valtatie 34 A, Tampere Puh Turun Hovirakennus Turku Puh TP-Asennus Oy Lapinniementie 16, Porvoo Puh Japira Rakennuspalvelu Oy Lepikönrinne 13, Hämeenlinna Puh Automation Assistant Oy Metsätie 7 A 2, Kuusisto Puh DRAGONTRANS Taaplaajankatu 7 A, Sunila Puh Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy Kallionlaki 3, Kotka Puh Koti- ja Pitopalvelu Heini Palostentie 15, Myrskylä Puh Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh WHAM-BAM LTD OY Isonvillasaarentie 3, Helsinki Puh JHK Palvelu Saviontie, Vihtavuori Puh Inkoon Seurakunta Puh JMM-Rakennus Oy Marjatie 7, Lemu Puh JMS-Kaivuu Fatinporintie 18, Kaasmarkku Puh A-V TRANS OY Kuljetusliike Hakonen Oy Tikkurilantie 141, Vantaa Puh Kuljetus Frisk Kypäräkuja 7 B, Espoo Puh seppo.frisk@kolumbus.fi Kuljetus Kalle Rahikainen Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh LESEC OY Rakentajaintie 10 E 120, Helsinki Puh Hotelli Koskenniska Turuntie 1, Forssa Puh Kausalan Autotarvike Oy Rautatienkatu 17, Kausala Puh SÄHKÖOKU Kaavintie 134 A, Outokumpu Puh TH-Putkiasennus Sorsantie 10 C 23, Vaasa Puh SALO-USKELAN SEURAKUNTA Torikatu 6, Salo Puh Salon Kuljetuspalvelu Oy Ketomäenkatu 3 A 12, Salo Puh Naantalin Energia Oy Puh MA-VE Tiilitie 21, Kiikala Puh Putsiini Oy Mannerheimintie 19 A, Helsinki Puh Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh Tietotarha Oy Jaavantie 4, Helsinki Puh THINKFLOW OY Savirunninkatu 2, Kerava Vartiokylän Seurakunta Helsinki Kirvestyö Ylihonko Peiponkuja 4, Paimio Puh Lohtajan ev. lut. seurakunta Alaviirteentie 105, Lohtaja Puh Tmi Jartan Pasilan puistotie 8 A 27, Helsinki Puh Tmi H. K Härkönen Touhustie 19 C, Helsinki Puh Traktoriurakointi Eino Markula Haverintie 152, Yläne Puh Rakennusliike Halonen Oy Akkoniementie 4, Sotkamo Puh HAVETEK Airikkalantie 179, Vahto Puh Tmi Klemettilä Jaakko Arorannantie 25, Lapua Puh Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh Sahalahden Auto & Konekorjaamo Oy Tursolantie 87, Sahalahti Puh MAVOR OY Kuormatie 3, Nummela Puh U & S Rakennuspalvelut Oy Pasantie 16 as 1, Raisio Puh OWEL-RAKENNUS- KONSULTIT OY Immolantie 10 a B, Helsinki Puh OJS-NOSTO Tiilipuuntie 32, Haarajoki Puh Oiva-Monitoimi Korpelantie 95 B, Anjalankoski Puh JUSAPLAST OY Veivikatu 14, Lahti Puh CIAT FINLAND Kirstinkuja 9, Vantaa Puh Kortesjärven Apteekki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh Lieksan Viherkeskus Oy Simo Hurtan katu 10, Lieksa Puh Henno-Invest Ltd Oy Vaakamestarintie 3 B 7, Helsinki Puh Hievanen Jukka Tmi Hallitie 3, Huittinen Puh Huoltamo Teppo Timonen Katajaharjuntie 2, Kuusankoski Puh Tmi Juha Hupponen Suokummuntie 151, Nummela Puh J-FORM TMI Herttuantie 4 C 40, Vantaa Puh JS-KATTOTYÖ KY Länsi-Päijänteentie 14, Jyväskylä Puh Kaivu- ja Pihatyö Mikko Häkkinen Ky Kumismäentie 9, Myrskylä Puh Tmi Pekka Lepistö Aijalantie 122-3, Aijala Puh Lautta-Sähkö Ky Metsäpirtintie 14, Veikkola Puh MER-YHTIÖT OY Alhotie 14, Järvenpää Puh Betonipumppaus Oy Kuusan Asematie 13, Kuusa Puh Tapion Jakelu Tmi Oravanpolku 4 A 4, Oulainen Puh Espoon Sähköasennus Ky Laaksolahdentie 29, Espoo Puh Esmer-Saneeraus Kirkkokatu 9 as 15, Kyröskoski Puh EJH-RAKENNUS OY Innalantie 10 C 26, Valkeakoski Puh Tmi Mikko Hakola Sotkantie 99, Kauhajoki Puh Julkisivupinnoitus Keränen Oy Kivimäentie 40, Lahti Puh Heti-Sähkö Oy Oravatie 2, Kirkkonummi Puh KULJETUS SEPPO PRYHT Ahvenaistentie 6, Arrekoski Puh Hydrauliikka Virtanen Tmi Sammon Valtatie 70, Tampere Puh Kuljetus Höström Oy Suntianmäki 38, Myrskylä Puh HYVÄÄ JOULUA! 6 /

17 Tampereen Rakennus ja Vartiointi Oy Mustalahdentie 41, Ylinen Puh Törötimpurit Oy Rajankulma 231, Hautjärvi Puh TMI MRT. TURUNEN Vuorikatu 8 as 22, Lahti Puh Rautarakenne S. Lipponen Teollisuustie 9, Kalanti Puh Sähkö- ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Ristipellontie 17, Helsinki SYD-HUS OY AB Gammelbodentie 5, Tammisaari Puh Kontulan Apteekki Ostostie 4, Helsinki Puh Pohjanmaan Remonttipalvelu Ky Teorantie 11 B 10, Lapua Puh Rakennusliike T. Kostiainen Kraatarintie 6 B, Helsinki Puh Pekka Tapani Outinen Tmi Kyröntie 179, Mäntyharju Puh Palvelu Makasiini Ky Tulolantie 21, Ylivieska Nosto ja Kuljetus Jani Rantanen Vaihdetie 8, Lempäälä Puh Tmi O. Väyrynen Neitsytpolku 4 B 9, Helsinki Puh VA-KONSULTOINTI Haapakaarto 4 E 6, Haukipudas Puh Iloisten Selviytyjien Tuki Kasarmikatu 10, Mikkeli Puh Kuljetus Raimo Suihku Laitalehdontie 2, Niittylahti Puh Kukkakauppa Nummen Narsissi Vanha Hämeentie 29, Turku Puh Maja-Apu Hangontie 37 F 27, Hyvinkää Puh Tmi Teuvo Kylmäniemi Suorannantie 138, Perttula Puh Kemi Torniolaakson Koulukuntayhtymä LAPPI Urheilukatu 6, Tornio Puh Putkityö P. Lampi Oy Kirkkomäentie 196, Porvoo Puh Parkettiliike Witick Vanha Nurmijärventie 116, Vantaa Puh Paltamon Apteekki Puolangantie 9, Paltamo Puh KANMANCO OY Lepolantie 16, Helsinki Puh ML-CONTROL OY Maantiekatu 12, Pori Puh Metsäkoneyhtymä M & M Kolin Ay Annulantie 12 A, Pyhtää Puh Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh Metsäpalvelu Metsätimo Tmi Orimattilantie 106, Pukkila Puh Kyrön Seudun Osuuspankki KUMILA, RAHKIO, RIIHIKOSKI Puh Tmi Eino Marttila Suokuja 15, Jääli Puh MARATEK OY Nallenpiha 1, Salo Puh Saneerauspalvelu Heinonen Raatalantie 275, Raatala Puh Maalausliike Mika Aaltonen Oy Kurittulantie 107, Masku Puh Lapväärtin Apteekki Lapväärtintie 729, Lapväärtti Puh Vantaankosken Seurakunta Puh Jyvässeudun Johtokartoitus Tikkutehtaantie 1, Vaajakoski Puh Vuola-Yhtiöt Voivalantie 28, Kaarina Puh FAITH AND HOPE OY Myllärinkatu 27 A, Lohja Puh Espoon Pesupalvelu Ky Säflaksintie 77, Kirkkonummi Puh NORDELLS FOREST AB Kroggränd 1 B 16, Kimito Puh BUILDING AUTOMATION GROUP OY Tulvaniityntie 18, Vantaa Puh DELUXE PRODUCTIONS Simonkatu 12 A 1, Helsinki Puh IH-ENGINEERING OY TIBO-TRADING OY Teollisuuskatu 22, Parainen Puh Tmi Heikki Kastari Kranaatinmäentie 49, Pirkkala Puh Teuvan Rakennuspalvelu Majaloukontie 175, Norinkylä Puh ILV-ASENNUS OY Ahotie 3, Vantaa Puh Dinoper Oy Tertuntie 5, Vantaa Puh Iitan Seurakunta Eerolantie 1, Kausala Puh JH-PALVELUT JUANKOSKI Koivukoskentie 4, Juankoski Puh Japera Ay Koivutie 7 as 14, Hyvinkää Puh Tmi Heimo Kosola Kokkokallionkatu 1 A 30, Lahti Puh Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Koskenpää Puh Konepalvelu Lammi Ky Rataskatu 18, Seinäjoki Puh Kuljetus Ari Marttila Rytintie 19, Kempele Puh Kuljetus Arto Korpela Oy Junnolantie 25, Ojakkala Puh Ilmari Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh Verhoomo Todo Mundo Merimiehenkatu 12, Helsinki Puh Kotkan Mervax Oy Rastaantie 22, Kotka Puh BICOLLA OY Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh Arkkitehtitoimisto Kimmo Lehtola Lohjantie 23, Nummela Puh Tmi Kari Kauvo Husulantie 14 D, Ingermanninkylä Keski-Suomen Hela-Rakennus Oy Tavintie 9 L 114, Jyväskylä Puh Kiinteistökorjaus Virtanen Mauri Tammelantie 211, Forssa Puh Kiinteistökorjaus Virtanen Mauri Tammelantie 211, Forssa Puh Romunkeräys Pulkkinen Oy Käpykatu 1, Suonenjoki Puh Tmi V. Keskitalo Potkusaarentie 33, Keminmaa Puh Hasa Yhtymä Hiljalankatu 7, Haapajärvi Puh Huoltopalvelu Harju & Vuoristo Oy Värjärinkatu 16, Karkkila Puh Punkalaitumen seurakunta Puh Autoilija Sami Valtonen Hokkikuja 3, Kouvola Puh REISSULEO Raatetie 9 A, Helsinki Puh Annikin Kotiapu Lehtopolku 1, Parikkala Puh Automaalaamo Värikaksikko Oy Tarrankaari 1, Lohja Puh A & A Travels Oy Rättälintie 3, Muurame Puh AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh Autoilija Sakari Rönni Leppimäentie 181, Riitiala Puh Tilitoimisto Keijo Lindström Ky Järvihaantie 4, Klaukkala Puh ANNACOM OY KERAVA Puh Maansiirto Kohvakka Ky Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh Maalaus Riha Ay Keijontie 16 a B, Vantaa Puh RAMIAIR Kokkokalliontie 5 R 164, Helsinki Puh Raksa-Matti Atrainkuja 5 D 16, Kuopio Puh Mäntsälän Uunimaakari Kaanaantie 349, Sälinkää Puh Muuraus M. Jämsä Ky Patotie 3, Oksava Puh GMR-Rakennus Uitsolantie 94, Puntala Puh Muuramen Seurakunta Puh PRIMACA PARTNERS Etelä Esplanadi 22 A, Helsinki Puh JK-Konevälitys Oy Kielistöntie 6, Kaarto Puh Taksi Jorma Klami Koppelonkuja 1, Heinola Puh Kauhavan Seurakunta Puh Lattiatyö ja Remontti J. Forsell Hongistontie 18 J, Kouvola Puh Sähköasennukset Seawatt KIRKKONUMMI Puh Asianajotoimisto Kämäräinen & Korvenkontio Ky Porokylänkatu 18, Nurmes Puh Laattatyö Wikman Oy Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh Laskentavalio Ky Linnankatu 5, Mikkeli Puh Kuljetusliike Kari Nohkola Apotintie 12, Littoinen Puh Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Vakkosalmenkatu 8, Joensuu Puh Kuljetusliike Jouko Jokinen Ky Petäjävesi Puh Rakennus- ja Vuokrauspalvelu Virta Oy Läksyrinne F 1, Helsinki Puh /2008

18 On aikuisen vastuulla, että lapsi tietää aikuisten välittävän hänestä ei hänen taitojensa, ominaisuuksiensa tai suoritustensa vuoksi, vaan siksi että hän on juuri hän. Välittäminen on valinta Ekaluokkalainen tuli koulusta ja ryhtyi touhukkaana purkamaan reppuaan täyttääkseen iltapäivän tärkeän velvollisuutensa läksyjen lukemisen. Äiti kuuli ekaluokkalaisen hätääntyneen kiljahduksen olohuoneeseen asti: Aapinen on jäänyt kouluun! Ja sitten tuli itku. Lapsi on osannut lukea viisivuotiaasta asti, joten äiti olisi voinut sanoa, ettei kirjan unohdusta kannata surra. Onhan lapsi jo lukenut aapisen kannesta kanteen parin ensimmäisen viikon aikana ja muistaa takuuvarmasti myös sen nimenomaisen kirjaimen, joka huomiseksi pitäisi opetella tuntemaan ja muistamaan. Mutta äiti valitsikin välittämisen. Hän ehdotti lapselle, että tämä soittaisi kouluun ja kysyisi, voisiko joku aikuinen tulla avaamaan lukossa olevan luokan oven, jotta hän pääsisi hakemaan aapisensa. Sanottu ja tehty. Etsittiin opettajainhuoneen numero ja pieni koululainen valmistautui soittamaan kouluun ensimmäistä kertaa elämässään, esittelemään itsensä ja kertomaan asiansa. Jännittävää! Puhelimeen vastannut iltapäiväkerhon ohjaaja sanoi lapselle, ettei ekaluokkalaisen unohdus haittaa mitään, ja lopetti puhelun. Tyttö jäi hämmästyneenä tuijottamaan lyhyeksi jääneen puhelun jälkeen mykistynyttä kännykkää. Nyt viimeistään äiti olisi voinut antaa asian olla vapauttihan koulunpidon ammattilainenkin lapsen huolestaan. Pienen koululaisen hätä velvollisuuden laiminlyömisestä ei ollut kuitenkaan poistunut. Äiti valitsi jälleen välittämisen. Yhdessä lähdettiin koululle hakemaan kirjaa. Kotona sitten ekaluokkalainen avasi kirjan läksykohdasta ja totesi tyytyväisenä: Tuttu kirjain! Nyt on läksyt tehty! Seuraavana päivänä ekaluokkalainen tunnusti unohduksen opettajallekin. Ei olisi tarvinnut hakea, oli opettaja todennut. Eivätkö kaikki aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattikasvattajatkin, olisi voineet käyttää aapisen unohtamista hyväksi pedagogisena tilanteena? Kouluun soittavalle ekaluokkalaiselle olisi annettu palautetta, kuinka hienosti hän osaa esitellä itsensä ja esittää asiansa. Olisi sanottu, että onpa hienoa, kun hän on noin vastuuntuntoinen, ja luvattu sitten ilman muuta auttaa ja avata ovi. Opettaja olisi todennut seuraavana päivänä saman ja kertonut koko luokalle esimerkillisestä toiminnasta. Olisipa voitu harjoitellakin yhdessä pienten 6 /

19 asioiden hoitamista puhelimitse, draaman keinoin. Tehokkain lääke Välittäminen on aivan erityinen tapa käyttäytyä toista ihmistä kohtaan. Eri kasvattajat osoittavat välittämistä eri tavoin, ja hyvä niin, sillä erilaiset lapset tarvitsevatkin erilaista välittämistä. Kyse onkin lähinnä asenteesta tai ajattelutavasta. Yhteistä eri tavoin ilmenevälle välittämiselle on halu tehdä toiselle hyvää kuuntelemalla, osoittamalla empaattisuutta ja vastuuntuntoa sekä kiinnittämällä huomiota toiseen ihmiseen. Välittäminen edellyttää aikuisilta kasvatustietoisuutta ja oman valtansa ja vastuunsa tiedostamista ja huomioon ottamista. Välittämiseen liittyy sekä eettinen että emotionaalinen aspekti. Kasvatus ja opetus eivät voi olla pelkästään tiettyjen oppiaineiden tai akateemisen tietojen opettamista, vaan niiden tulee sisältää myös tunnekokemuksia. Lapsi, joka saa kotona, päivähoidossa ja koulussa kokea yhdessä tekemistä, toisen auttamista ja toisaalta auttamisen kohteena olemista, toisen hyväksi toimimista, yhteisestä onnistumisesta iloitsemista ja toisen vastoinkäymisten tai surun jakamista, oppii saamansa esimerkin mukaan välittämään itsestään ja muista, luonnosta ja muista ihmisistä sekä elämänpiirin laajentuessa globaalimmistakin asioista. Viime aikoina on paljon peräänkuulutettu lisää terveydenhuollon ammattilaisia kouluihin ja pohdittu keinoja lasten ja nuorten pahoinvoinnin parantamiseksi. Tehokkain lääke olisi välittäminen. Tänä syksynä ilmestynyttä Välittämisen pedagogiikka -kirjaa varten haastateltiin lapsia ja nuoria. Heiltä kysyttiin muun muassa, mitä heidän mielestään on välittäminen. Vastausten mukaan lapset ja nuoret kaipaavat meiltä aikuisilta konkreettisia tekoja: vanhemmilta työnteon vähentämistä, läsnäoloa, yhdessä tekemistä tai vain olemista, jotkut myös tupakanpolton ja alkoholinkäytön lopettamista; opettajilta kaivataan kiinnostumista lapsista eikä vain oppiaineista ja hyvistä suorituksista sekä kiusaamiseen puuttumista. Toisin kuin me aikuiset usein uskomme, nuoret kaipaavat myös rajojen asettamista niin vanhemmilta kuin opettajilta ja muilta aikuisilta, vaikka heidän käyttäytymisensä viestittäisikin lähinnä rajoja vastaan kapinoimista. Rajojen asettaminen, varsinkin muille kuin omille ja alle murrosikäisille lapsille, vaatii paljon uskallusta, monesti liikaa. Usein me aikuiset annammekin lasten ja nuorten käyttäytyä tavalla, jota useimmat meistä eivät hyväksy. Aikuiset eivät tee mitään asiantilan muuttamiseksi, tyytyvät vain kauhistelemaan. Esimerkiksi kielenkäyttö yläasteilla ja monissa ammatillisissa oppilaitoksissa muissa kuin luokkatilanteissa saattaa olla ala-arvoista, mutta opettajat näyttävät vain harvoin puuttuvan siihen. Keitä ne on ne sankarit, elokuvan sankarimiehet, jotka heikompansa tieltä kumoaa, keitä ne on ne sankarit, sellaiset sankarinaiset, jotka tosipaikan tullen pelkäävät? kysyy J. Karjalainen laulussaan. Tämä aika tarvitsee sankareita. Rohkeita miehiä ja naisia, vanhempia, isovanhempia, kummeja ja muita sukulaisia, naapureita ja ystäviä, varhaiskasvattajia, opettajia ja muita koulunpidon ammattilaisia, kuten iltapäiväkerhon ohjaajia ja koulunkäyntiavustajia, harrastustoiminnan ohjaajia ja nuorisotyöntekijöitä aikuisia, jotka ottavat kokonaisvaltaista vastuuta kaikkien lasten hyvinvoinnista. Se vaatii meiltä aikuisilta vaivannäköä, omista tarpeista ja mielihyvästä tinkimistä, paljon viitsimistä ja välittämistä. Varhaiskasvatuksen ja koulunpidon yhteistyöklausuulit velvoittavat ammattilaisia pitämään ohjenuorana lapsen hyvää ja tasapainoista kasvua ja kehitystä kunnon kansalaiseksi. Ei siis riitä, että selviää tästä päivästä tai tästä vuodesta. On katsottava lapsen elämää kahdenkymmenen vuoden päähän ja pidettävä kasvatuksen tavoitteena sitä, millainen aikuinen hänestä tulee. Jokainen lapsi on erilainen omine rajattomine mahdollisuuksineen ja toisaalta omine erityistarpeineen. Yhteistä kaikille on rakastetuksi ja huomioon otetuksi tulemisen tarve. Välittäminen ei ole resurssikysymys, ei tila-, väline- tai edes aikakysymys. Se on tahtokysymys. Erityislapsesta välittäminen Kuusivuotiaalta tiedusteltiin, mistä hän tietää, että päiväkodin aikuiset välittävät hänestä. Pitkän pohdinnan jälkeen lapsi sanoi: Siitä, kun ne sanoo mua kiltiksi. Tämän pitäisi pysäyttää jokainen kasvattaja ja saada hänet katsomaan peiliin. Entä lapsi, joka ei ole aikuisen näkökulmasta kiltti, mitä se sitten lieneekään? Entäpä jos lapsi ei olekaan mukautuvainen ja sopeutuvainen, sosiaalinen ja rauhallinen. Miten käy lasten, jotka ovat temperamentiltaan haasteellisempia? Mistä esimerkiksi aggressiivinen, impulsiivinen, lyhytjännitteinen tai arka, hidas, vetäytyvä pohdiskelija, hiljainen tai pelokas lapsi voi päätellä, että aikuiset välittävät hänestä? On aikuisen vastuulla, että lapsi tietää takuuvarmasti aikuisten välittävän hänestä siksi että hän on juuri hän. Ei hänen taitojensa, ominaisuuksiensa tai suoritustensa vuoksi, vaan siksi että hän on HÄN. Välittämällä sanojen ja tekojen kautta arjessa jokaisesta lapsesta ja nuoresta toteutamme J. Karjalaisen visiota: Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen. Seija Strömberg kasvatustieteen maisteri Välittämisen pedagogiikka Ulla Piironen-Malmi, Seija Strömberg Tammi /2008

20 Isien ja poikien yhteistä aikaa ODL Terveys Oy toteuttaa Oulussa Kelan kustantamaa Sosiaalisen vuorovaikutuksen ryhmäkuntoutusta, joka on tarkoitettu 5 15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten Aspergerin oireyhtymä tai ADHD. Kuntoutusmallin kehittäminen ja toteutus on aloitettu vuonna Kuntoutus on monimuotoista ja perhekeskeistä. Sen keskeisin toimintamuoto on lasten ryhmät. Lisäksi toteutetaan yksilökäyntejä, koulukäyntejä, vanhempien ryhmiä sekä perhepäiviä. Kuntoutus kestää keskimäärin kaksi vuotta. Kuntoutuksen näkökulmasta useissa perheissä äidit ovat puuhanaisia ja järjestelijöitä, jotka pitävät perheen arjen hyppysissään. Tämä ei tarkoita, etteivät isätkin haluaisi olla mukana lastensa kuntoutuksessa. Koska asiakkaistamme suurin osa on poikia, olemme pyrkineet tukemaan myös isien roolia lasten kanssa toimimisessa. Yhtenä keinona olemme käyttäneet isien ja poikien yhteisiä toiminnallisia iltoja. Illat ovat saaneet innostuneen vastaanoton, ja osallistujia on ollut aina paljon. Isät ja pojat ovat päässeet kokeilemaan yhdessä keilaamista ja jousiammuntaa. Keilailloista onkin tullut jo perinne ja odotettu osa kuntoutusta. Iltaan ovat tervetulleita kaikki perheen miehet onpa mukana ollut pari pappaakin. Keilaus on osoittautunut mukavaksi lajiksi kaikenikäisille ja -tasoisille. Jokainen voi keilata omaksi ilokseen, ja illan aikana tunneskaalaakin käydään läpi laidasta laitaan: tulee opeteltua pettymysten sietämistä, ja vastapainona on rutkasti onnistumisen riemua. Parhaimmillaan keilaus jää perheen miesten yhteiseksi harrastukseksi vuosiksi eteenpäin. Yhteisten kokemusten kautta isät ja pojat oppivat tuntemaan paremmin toisiaan ja pääsevät tutustumaan muihin kuntoutuksessa käyviin perheisiin. Marraskuisessa keilausillassa ensikertalaisina olivat mukana kesällä kuntoutuksen aloittanut yhdeksänvuotias Aleksi ja hänen isänsä. Isä poikatoiminnassa he olivat jo kesällä osallistuneet jousiammuntailtaan. Aleksi ja isä kertovat, että he ovat kotona paljon koko perheen kesken. Kotona kaikilla on kuitenkin usein omat puuhansa ja vanhempia velvoittavat myös arkiset askareet. Aleksi ja isä pitävätkin keilausta mukavana juuri siksi, että silloin heillä on kahdenkeskistä miesten aikaa ja he saavat keskittyä kahdestaan olemiseen. Isän mukaan yhteisen toiminnan lomassa tulee juteltua niitä näitä ja vaihdettua fiilinkejä. Aleksi ja isä järjestävät miesten aikaa säännöllisesti muutenkin. He kertovat käyvänsä yhdessä autoliikkeissä, rautakaupassa ja syömässä. Myös englannin kielen harjoittelusta Aleksi ja isä ovat ideoineet mukavan yhteisen hetken. Kumpaakin miestä kiinnostaa kalastus, elokuvat ja liikkuminen yleensä. Tulevaisuudensuunnitelmissa heillä on kalastus- ja patikkaretkiä. Päivi Bogdanoff puheterapeutti Miia Herva puheterapeutti Eila Karppinen neuropsykologi Maria Rinne psykologi 6 /

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa 26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta

Lisätiedot