Kaupungintalohankkeen pitkä historia Mikäli vanhaan sananlaskuun

Transkriptio

1 Hyvin suunniteltu - ei vielä puoliksikaan valmis Kaupungintalohankkeen pitkä historia Mikäli vanhaan sananlaskuun olisi luottamista, kaupungintalo olisi valmistunut torin tuntumaan jo vuosia, ellei vuosikymmeniä sitten. Hallintorakennussuunnittelua on tehty kaupungissa hartaasti ja uskollisesti jo ainakin 1920-luvulta lähtien. Eikä silloinkaan ollut ihan vaatimattomasta pytingistä kysymys. Kunnanisät pohtivat tuolloin, yli 80 vuotta sitten, samanlaisia kuntaliitosasioita kuin valtuustot seutukunnassa tekivät muutama vuosi sitten. Uskelaa ja Halikkoa kosittiin Salon seuraksi. Kauppalan laajennuksen yhteydessä ajanmukainen kauppalantalo oli luonnollisesti tarpeen. Arkkitehti Väinö Vähäkallio suunnitteli kivilinnan torneineen kauppalan upeaksi hallintorakennukseksi. Taloon oli suunniteltu kokoustilojen lisäksi juhlasali, ravintola, pieni hotelli ja kirjasto. Paitsi kuntaliitos, myös talousasiat olivat yhtä ajankohtaisia kuin tänä päivänäkin. Turun Sanomia Suomen rakennustaiteen museo Salon uuden kaupungintalon havainnekuva. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy myöten pohdittiin rakennuskustannuksien kalleutta. Vähäkallion luonnosteleman kauppalantalon hinta-arvio oli 5 milj. markkaa vuonna Käyttökulujen pienentämiseksi taloon oli tarkoitus rakentaa myös vuokrattavia liikehuoneistoja ja asuntoja. Synergiaetuja etsittiin myös poliisin kanssa. Poliisille oli tarkoitus varata omat palvelutilat rakennuksen suojiin. Arkkitehtuuriltaan kauppalantalo edusti pelkistettyä pohjoismaista klassismia torneineen. Rakentaminen jäi kuitenkin haaveeksi ja kuntaliitos samoin. Osia Halikosta ja Uskelasta liitettiin Saloon vuonna 1932 ja Uskela kokonaisuudessaan Kivikkoinen tie kestävän ratkaisun löytämiseksi 1990-luvulla järjestettiin arkkitehtikilpailu kaupungintalosta. Aika ei vielä ollut kypsä uuden rakennushankkeen aloittamiselle, mutta 2000-luvun alusta lähtien on valtuustossa tehty päätöksiä projektin eteenpäin viemiseksi. Poliittinen ja taloudellinen polku on ollut kivikkoinen. Kuutioita on puristettu pienemmiksi, neliöitä mittailtu uudelleen ja paikkaakin on tarjottu eri kulmilta kaupunkia. Vuokra-asuntoja tai poliisia ei sentään ole ehdotettu otettaviksi mukaan. Nyt rakennustyöt ovat alkaneet. Vanhat rakennukset ovat saaneet väistyä uuden ja näyttävämmän tieltä. Enää ei korttelissa ommella rintaliivejä, ei tanssita eikä kokoonnuta Salpan kerholle. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan suunnittelema uusi kaupungintalo tulee edustamaan nykyarkkitehtuuria, mikä sopii uuden Salon keskustan maamerkiksi. Talo tehdään kestämään. Sen elinkaaresta on suunniteltu pitkä. - Tavallisesti rakennuksen elinikä on vuotta. Tästä talosta on suunniteltu pitkäikäisempää; se voi palvella vielä 100 vuoden kuluttua, toteaa kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo rakennushankkeesta. Talot peilaavat aikaansa Mikäli Vähäkallion rakennus olisi rakennettu lukujen taitteessa, kaupungintalokeskustelu olisi viime vuosikymmenet ollut toisenlaista. Rakennusta olisi saneerattu jo useita kertoja luvulle tultaessa olisi ehkä pohdittu talon soveltuvuutta kaupungintaloksi. Korkea kivinen rakennus torin laidalla olisi ollut maamerkkimme. Uudesta kaupungintalosta tulee uusien sukupolvien Salon tunnuskuva, kuten raatihuoneet ovat olleet kauppakaupungeissa keskiajalta saakka. Rakennukset toistavat aina ajan henkeä, sen luonnetta ja tarkoitusta ja ne heijastavat myös poliittista päätöksentekoa. Vähäkallion kauppalantalo jäi aikoinaan rakentamatta Hannu Jaakkolan rakennetaan. Poliittisia vaikutteita ja arkkitehtuuria voimme tarkastella talon seinistä vielä vuosikymmenien päästä. Leena Liusvaara Eija-Riitta Korhola, Euroopan parlamentin jäsen, pohtii ilmastopolitiikkaa sivulla 3 ja jatkaa aiheesta Salon Kokoomuksen kesäseminaarissa Salitussa 1.7. SISÄLTÖ Merkillistä keskustelua maahanmuutosta Liisa Tuominen s vuotta Mika Hjelt s. 2 Järkevää ilmastopolitiikkaa on syytä pohtia Eija-Riitta Korhola s. 3 Perusopetuslain uudistusta odotellessa Leena Liusvaara s. 3 Tapahtumakalenteri s. 3 Varhaiskasvatuksessa pilotoidaan suoriteperusteista budjetointimallia Siv Ilola s. 4 Toivolle on tilaa Juha Laurila s. 4 Aluetoimikuntatyöstä sanottua jäsenten ajatuksia toiminnasta Jaana Joutsen / Tommi Virtanen Sirpa Lehtonen / Leena Liusvaara Seppo Sällylä / Tatu Johansson Kimmo Kunnia / Rauno Lahti Peppi Laine / Sanna Saarinen s. 5 Torikahville kesällä totta kai! Taina Kirves-Järvinen s. 6 Ihanasti pihalla Kadri Velbri / Liisa Tuominen s. 6 Salon Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat 2011 Pertti Hemmilä Juhani Nummentalo Annika Viitanen s. 7

2 Merkillistä keskustelua maahanmuutosta Matkustaminen ja uusiin maihin ja kulttuureihin tutustuminen on ihanaa. Ajatus siitä, että joskus voisi opiskella, tehdä työtä, asua jossain muualla, kokonaan toisessa maassa, on kutkuttava. Matkalle lähteminen ja uuteen kulttuuriin saapuminen on helpompaa, kun etukäteen ottaa selvää asioista. On kohteliasta opetella maan tavat. Mutta mitä jos vastaanotto onkin epäkohtelias? Mitä jos isäntämaa sanoo, ettei halua maahanmuuttajia on muuton syy sitten mikä hyvänsä. Tai ilmoittaa jo valmiiksi, että tulijoiden on sitten oltava maassa maan tavalla. Tai huolimatta siitä, että työhaluisena ja -kykyisenä, valmiina maksamaan kyseisen yhteiskunnan verot ja veroluonteiset maksut, en saisi hakea töitä, koska kohdemaassa on työttömiä. Olisi vaikea käsittää ja hyväksyä, etten saisi kilvoitella vapaasti vapaista työpaikoista. Valitettavasti kaikki omat työttömämme eivät ole työkykyisiä tai -haluisia. Matalapalkkaisen työn vastaanottaminen vähentää mahdollisia tukia ja saattaa osoittautua taloudellisesti kannattamattomaksi. Kaikki eivät halua uudelleen kouluttautua hoitajiksi tai metallityöntekijöiksi. Yhteiskuntamme ja yrityksemme tarvitsevat työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta, jopa EU:n ulkopuolelta. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisikin reilusti helpottaa ja tänne tulevia auttaa sopeutumaan. Tärkeintä siinä on tarjota kielikoulutusta. Kun puhutaan harmaasta ulkomaisesta työvoimasta, kannattaa huomata, että väärinkäytöksiä tekevät yritykset eivät ihmiset. Rakennustyömaiden tarkastuksia pitää ehdottomasti jatkaa. Työn tilaajan tulee tilaajavastuulain mukaisesti varmistua siitä, että alihankkijat huolehtivat työnantajamaksuista ja muista velvoitteistaan. Suomalaiset ovat lähteneet paremman elintason perässä Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Norjaan, Australiaan ja vieneet mennessään ruokiaan ja tapojaan. Kuten ruisleivän, salmiakin ja saunan. Tänne meille tulevat uudet ihmiset omine tapoineen rikastuttavat ja monipuolistavat rakkaan Suomemme biodiversiteettia. Pakolaisuus taas on inhimillistä auttaa ihmisiä, jotka ovat sodan tai muun levottomuuden tai mullistuksen alta joutuneet hätään tai kodittomaksi. On hienoa, jos voimme auttaa paikan päällä, mutta onko vuosikausien elämä pakolaisleireilläkään hyväksyttävä vaihtoehto? On luonnollista lähteä pakoon tai lähettää ainakin lapset turvaan, kuten Suomestakin aikanaan lähetettiin sotalapsia Ruotsiin. Elintasopakolaisuus ja sosiaaliturvashoppailu ovat täysin eri asia. Järjestelmän hyväksikäyttäjiin tulee suhtautua ankarasti. EU-alueen turvallisista maista tulevat ja turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvat saakin käännyttää jo rajalla. Seurakuntavaalivuoteen sopii erityisen hyvin humaani ajatus: kohtele muita niin kuin haluaisit kohdeltavan itseäsi. Mikä sen paremmin sopisi maahanmuuttokeskusteluunkaan? Otetaan maahanmuuttajat vastaan samalla tavalla, kuin toivoisimme suomalaiset otettavan vastaan muissa maissa. Liisa Tuominen, puheenjohtaja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi puolueensa maahanmuuttopolitiikkaa maaliskuussa kuvaamalla sitä sanonnalla maassa maan tavalla. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma kovensi demarien linjaa työperäisestä maahanmuutosta huhtikuussa. Heinäluoman mukaan työperäistä maahanmuuttoa ei pidä helpottaa niin kauan kuin Suomessa on työttömiä. Helmikuussa Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Wille Rydman otti kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Kärjistetysti sanoen hänestä monikulttuurisuuden korostaminen on väärin ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta pitäisi luopua. Virallisesti Kokoomuksen nykylinja on määritelty kansanedustaja Arto Satosen johdolla vuonna 2009 laaditussa raportissa. Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen -raportin peruslinjauksia ovat työperäisen maahanmuuton tukeminen, kunnollinen kotouttaminen, kansainvälisistä velvoitteista kiinni pitäminen ja se, että vaikka maahanmuuttajilla on oikeus harjoittaa uskontoaan, se ei missään tilanteessa oikeuta Suomen lakien rikkomiseen. Kunnallisjärjestö 30 vuotta Kuluva vuosi on Salon Kokoomuksen juhlavuosi ja takanamme on kolmekymmentä toiminnan täyteistä vuotta. Kunnallisjärjestö sai alkunsa , kun Salo-Uskelan Kansallisseura ry (nyk. Salo-Uskelan Kokoomus) kutsui koolle Salo-Uskelan Kansallisseura ry:n, Salon Kokoomuksen Naiset ry:n (nyk. Salon Kokoomusnaiset) sekä Salon Kokoomuksen Nuoret ry:n johtokunnat koolle. Kokouksen tavoitteena oli pyrkiä perustamaan ja hyväksymään säännöt Salon Kokoomuksen Kunnallisjärjestölle (nyk. Kokoomuksen Salon ). Perustava kokous pidettiin Salo-Uskelan Kansallisseuran huoneistossa Esterinkatu 4 A:ssa ja paikalla oli 14 osallistujaa. Kokouksessa valittiin perustettavan kunnallisjärjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Olavi Laaksonen. Salon Kokoomuksen Kunnallisjärjestö ry merkittiin Oikeusministeriön Yhdistysrekisteriin Kunnallisjärjestön perustamissopimuksen allekirjoittivat Salo-Uskelan Kansallisseuran puheenjohtaja Olavi Laaksonen ja sihteeri Oili Lehtinen, Salon Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja Elsa Halkilahti ja sihteeri Helena Salohonka sekä Salon Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtaja Pekka Porko ja sihteeri Taina Kirjavainen. Kunnallisjärjestön ensimmäiseen hallitukseen vuodeksi 1980 valittiin puheenjohtajan lisäksi yksimielisesti Sauli Niinistö tulossa avaamaan Café Niinistöä Salon Annankadulle. Salo-Uskelan Kansallisseurasta kaksi edustajaa; Keijo Tetri ja Eine Rajalin, Salon Kokoomuksen Naisista kaksi edustajaa; Helena Salohonka ja Senta-Synnöve Salmi sekä Salon Kokoomuksen Nuorista yksi edustaja Pekka Porko. Kokoomuksen valtuustoryhmä sai tässä vaiheessa vielä nimetä hallitukseen viisi edustajaa; Elsa Halkilahden, Markku Kallion, Heikki Leinon, Sauli Niinistön ja Sirkka Tuomisen. Paria vuotta myöhemmin päätettiin sääntöjä muuttaa siten, että hallituksen edustajat valittiin pelkästään jäsenyhdistyksistä. Kunnallisjärjestö sai uusia jäseniä 1980-luvun alkupuolella, kun uudet perustetut salolaiset kokoomusyhdistykset Piritan Kokoomuksen Naiset ry ja Hornin Kokoomus ry liittyivät kunnallisjärjestöön. Eräs merkkipaalu Salon Kokoomuksen historiassa ja toiminnassa oli vuosi 1987, jolloin nykyinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Vuonna 1995 Niinistö olikin sitten valtakunnan ääniharava äänellään, kun hänet valittiin viimeisen kerran salolaisena ja varsinaissuomalaisena kansanedustajana eduskuntaan. Vuonna 1999 kunnallisjärjestö sai oman lipun tunnusmerkikseen. Juhlallinen lipunnaulaustilaisuus järjestettiin yhdistysten syyskokousten yhteydessä. Salon Kokoomus lippuineen on sen jälkeen ollut tuttu näky Uskelan kirkonmäellä itsenäisyyspäivän ja kaatuneitten muistopäivän lippuvartioissa. Uusi vaihe kunnallisjärjestön toiminnan osalta tuli eteen, kun vuoden 2009 alusta Salon seudun kymmenen kuntaa (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo) yhdistyivät ja muodostivat uuden Salon kaupungin. Lakkautettujen kuntien alueilla toimineet viisitoista (15) kokoomusyhdistystä jatkoivat jo v alkanutta uudelleenjärjestäytymistään. Yhdistysten kevätkokouksissa v kaikki perusyhdistykset päättivät uudistaa ja muuttaa yhdistyssääntönsä samansisältöisiksi. Myös Kunnallisjärjestön sääntöjä muutettiin mm. kasvattamalla hallituksen jäsenten määrää. Sääntömuutoksilla mahdollistettiin yhdistysten liittyminen Kunnallisjärjestön jäseniksi loppuvuodesta 2008 sekä taattiin kaikille perusyhdistyksille edustus kunnallisjärjestön hallitukseen ja toimintaan. Uuden Salon kaupungin alueella toimi aiemmin kaksi kunnallisjärjestöä; ja Halikon kunnallisjärjestöt. Kokoomuksen sääntöjen mukaan yhden kaupungin alueella voi toimia ainoastaan yksi kunnallisjärjestö, joten Kokoomuksen Halikon Kunnallisjärjestö päätti lakkauttaa toimintansa ja purkaa sitten myöhemmin yhdistyksen. Perniössä toiminut kunnallisjärjestö oli jo lakkautettu ennen kuntien yhdistymistä. Kunnallisjärjestö ry toimii salolaisten kokoomusyhdistysten kattojärjestönä, joka vastaa puolueen järjestö-, tiedotusja vaalitoiminnasta. Kokoomuksella on Salossa edelleen viisitoista (15) toimivaa ja aktiivista paikallisyhdistystä, joihin kuuluu jäseniä yhteensä lähes 700. Ylintä päätösvaltaa Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestössä käyttävät yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset. Syyskokouksessa valitaan mm. kunnallisjärjestön hallitus seuraavalle toimintavuodelle. Mika Hjelt Kunnallisjärjestön toimintaa on viimeisen 30 vuoden aikana johtanut yhdeksän eri puheenjohtajaa. Kunnallisjärjestön puheenjohtajat Olavi Laaksonen Pekka Porko Pekka Viitanen Pekka Porko Kauko Ihanaranta Marjatta Hyttinen Kauko Ihanaranta Juhani Nummentalo Eino Nygren 2008 Tatu Johansson 2009 Liisa Tuominen

3 Järkevää ilmastopolitiikkaa on syytä pohtia Pari viikkoa sitten kansainvälinen joukko johtavia ilmastotutkijoita julkaisi ns. Hartwell-paperin, joka euron kriisistä, Britannian pääministerivaihdoksesta ja tuhkapilvistä huolimatta sai valtavan mediahuomion maailmalla. Vakavasti otettava joukko tutkijoita väitti pamfletissaan, että koko suuri ja valtavan kallis YK-prosessi päästöjen vähentämiseksi on ollut virhe. Päästöjen rajoittamiseen tähtäävä politiikka päästökauppoineen ei ilmastonmuutoksen ongelmaan tehoa vaan on saattanut jopa pahentaa sitä. Tärkein syy on siinä, että ilmastonmuutosta on koetettu ratkaista yksinkertaisena ongelmana, vaikka se on ongelmakimppu, joka ottaa monia muotoja: jos se yritetään ratkaista yhdeltä kohdin, se pullahtaa toisenlaisena esiin. Kioton sopimus oli kopio kolmesta muusta sopimuksesta, joilla rajoitettiin rikkipäästöjä, freoneita ja ydinaseita. Nämä olivat kuitenkin väärä esikuva, sillä ne olivat luonteeltaan yksiulotteisia ongelmia, joiden rajoittaminen oli selkeää. Toisin on ilmastonmuutoksen kanssa. Tutkijoiden viesti on, että yritys rajoittaa päästöjä suoraan ei globaalissa taloudessa toimi: ne muuttuvat toisenlaisiksi päästöiksi toisaalla. Hiilidioksidia rajoittamalla saatetaan kasvattaa rutkasti jotakin muuta ja lisätä ilmansaasteita, jotka suoraan pilaavat ilmanlaatua ja terveyttä. Siksi ilmastonmuutoksen moniulotteinen ongelma tulisi hajauttaa osiin, ja alkaa ratkaista niitä kohta kohdalta. Metsien katoa erikseen, ilmansaasteita erikseen, eroosiota ja biodiversiteettikatoa erikseen. Köyhyyttä tulisi torjua suoraan, sopeutumistoimia lisätä. Näiden laittaminen yhden ison otsakkeen alle on tuottanut sekavaa ja ei-toivottua tulosta. Itsetarkoituksellinen Kouluväki on odottanut eduskunnalta peruskoululain uudistusta. Asia on ollut eduskunnan käsittelyssä jo jonkin aikaa. Todettava on, että laki tullee olemaan varsin hyvin mietitty, sillä niin kauan ovat keskustelu ja valmistelu vieneet aikaa. Vaikka ihan radikaaleja muutoksia laki ei tuokaan tullessaan, koulun toiminnan kannalta jotain uutta on kuitenkin tulossa. Lakiuudistus kulkee käsi kädessä valtion opetushallinnon koulutuspoliittisen linjauksen kanssa, mikä julkaistiin erityisopetuksen strategian muodossa jo vuonna Opetushallitus on jo useana vuonna osoittanut kunnille valtionapua perusopetuksen kehittämiseksi. Vaikka rahoitus ja sen myötä mahdolliseksi tulleet koulutussessiot, lomakeuudistukset ja pedagoginen keskustelu johtavat juuri erityisopetuksen kehittämisen ytimeen, tarkoituksena on tuoda uudistuksia perusopetukseen kokonaisuudessaan. CO2-päästöjenvähennyspolitiikka pitäisi unohtaa ja keskittyä konkreettisiin ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia suojeleviin toimiin, joiden sivutuotteena päästötkin vähenevät. Radikaalille Hartwell-paperin puheenvuorolle on ainakin yksi vahva oikeutus, epäonnistunut näyttö. Olen itsekin harmitellut jo kauan, että esimerkiksi EU:n itselleen asettama uusiutuvien tavoite uhkaa metsien hiilinieluja Euroopassa, koska se johtaa ylihakkuisiin. Samalla lisääntynyt puunpoltto pilaa hengitysilmaa ja Perusopetuslain uudistusta odotellessa Uudistuksessa on rakennettu oppilaalle annetut tuen muodot selkeästi kolmelle portaalle. Kun aiemmin hyppy yleisopetuksesta erityisopetukseen tehtiin kertarysäyksellä yleensä psykologin lausunnon jälkeen, nyt väliin järjestäytyy tehostetun tuen jakso. Salossakin koulut ovat pohtineet omia tehostetun tuen muotojaan. Tuen antamisen monimuotoisuus, oppilaiden erilaisuuden käsitteleminen ja pedagogisten asiakirjojen täyttäminen tulevat olemaan yhä suurempi osa luokan- ja aineenopettajan arkea. Vaikka uudistusten tarkoitus ei olekaan ajaa alas erityisopetusjärjestelmää, se tullee muuttamaan muotoaan. Tämä taas tarkoittanee yhä haastavampien oppilaiden jäämistä yleisopetuksen opetusryhmiin. Oppilaan tuen tarpeen arvioi opettaja, mikä taas edesauttaa tuen oikea-aikaisuutta. Eduskunnan sivistysvaliokunta sai mietintönsä hallituksen esityksestä valmiiksi Valiokunta korostaa oppimisen kannalta ryhmäkoon merkitystä ja toteaa, että uudistus ei saa johtaa erityisluokkien poistamiseen ja tämän kautta ryhmäkokojen kasvuun. Sosiaalisemotionaaliset ongelmat vaativat pieniä ryhmäkokoja. Integroitaessa erityisopetusta saavia oppilaita yleisopetukseen on välttämätöntä tarkastella yleisopetuksen opetusryhmän kokoa. Valtionhallinnon tulisikin luoda ne selkeät tukitoimet, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi huolehtia ryhmäkokojen kasvun hillitsemisestä. Ministeriön tämänvuotinen jakotuntien lisäämiseen suunnattu tuki oli hyvä alku, mutta lain hengen toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisempaa ja jatkuvampaa rahoitusta. Sarkomaan ja Virkkusen ministerikausien perusopetuksen kehittämiseksi suunnattuja hajanaisia projektirahoituksia tulee miettiä uudessa valossa lain tultua voimaan. lisää ilmakehän nokea, joka kiihdyttää jääpeitteen sulamista. Biopolttoaineiden viljely uhkaa entisestään vahingoittaa maaperän ja vesien laatua. Kummatkin ovat EU:n nimeämiä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja näyttää siltä, että me todella teemme hölmöläisten politiikkaa, jossa ilmastonmuutosta torjuessa kiihdytetään kasvihuoneilmiötä. Suomessakin polttoaineverouudistus vähentää kyllä CO2-päästöjä mutta lisää toisaalta ilmansaasteita ja sitä myöten hiukkaskuolemia. Sitä emme olisi kai toivoneet, mutta yhteen asiaan, ilmastonmuutokseen, tuijottaminen saa sen aikaan. Samalla perusteella ongelmajätteemme ovat räjähtäneet kasvuun: energiansäästölamput säästävät kyllä hieman energiaa ja päästöjä mutta toivat myrkyllisen elohopean takaisin arkeemme. Kaiken kaikkiaan: nykyisen ilmastopolitiikan ongelma on, että päästöt ja saasteet ovat lisääntyneet, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Absoluuttinen päästöjen kasvu on toki ymmärrettävääkin, mutta suhteellinen ei enää ole. Se tarkoittaa, että globaalit päästöt ovat kasvaneet myös tuotantotonnia kohden. Maailma ei siis tee asioita entistä puhtaammin, vaan entistä likaisemmin. Yksi syy on siinä, että ilmastotoimet edesauttavat tuotannon siirtymistä kehitysmaihin, joiden päästöille tähänastiset sopimukset eivät ole laittaneet edes minkäänlaisia laadullisia rajoja. Ei siis pitäisi olla niin kauheaa, jos tiedemiehet tekevät uusia avauksia ja ehdotuksia ilmastopolitiikan uudistamiseksi. Jotenkin se vain silti on: muutamat poliitikot ovat jo ehtineet kauhistella kritiikkiä epätoivottavana. Kai peruste on se, että kun on valtavasti kokousvaivaa nähty, sen ei soisi menevän hukkaan. Rohkaisevat tulokset eivät se syy voi olla. Pikemminkin ajattelu on se, että tuloksesta viis, kunhan jotain poliittisesti näyttävää tehdään. Käyty keskustelu osoittaa sen, että ilmastonmuutos on täysin politisoitunut alue, jossa ei enää kysytä, mikä toimii ja mikä on totta, vaan mikä on oikeaoppista. Toisinajattelijat leimataan motiiveitaan myöten, niin että lopulta tajuaa: siinähän kaikuu menneen maailman askellus. Eija-Riitta Korhola Euroopan parlamentin jäsen Työsarkaa on vielä monella alueella: lahjakkaiden oppilaiden huomioimisessa, palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä sekä opettajien työn kuvissa. Hektinen työ koulussa verottaa opettajan jaksamista. Kokkolan kaupungin koulutoimenjohtaja, KT Peter Johnson on Opetushallituksen keskustelupalstalla esittänyt, että opettajien työvuoden tulisi olla pidempi kuin oppilaiden. Oppilaille 185 koulupäivää ja opettajille 190 työpäivää. Nuo 5 päivää käytettäisiin kouluttautumisen ja yhteissuunnittelun hyväksi. Varteenotettava ajatus. Kouluissa valmistautuminen on jo aloitettu. Salo on toiminut ryhdikkäästi Kelpo-hankkeen etujoukoissa. Kuntaliitos toi aikoinaan sopivan rajakohdan kehittämistyön aloittamiselle. Lehden lähtiessä painoon, eduskunta ottaa lain käsittelyyn pöydältä. Elämme jännittävää odotuksen aikaa. Leena Liusvaara aluerehtori TA PA H T U M A - KALENTERI To Salon Iltatori To 1.7. klo Salon Kokoomuksen kesäseminaari Salon Kokoomuksen perinteinen kesäseminaari pidetään Salitun kulttuurikeskuksessa Suomusjärvellä. Alustajana Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola. Seminaarimaksu 20 euroa sisältää kuljetuksen keskustasta sekä ruokailun. Ilmoittautumiset Liisa Tuomiselle sähköpostitse liisa.tuominen@pp.inet.fi. Ke 7.7. klo Mustion Linnan Kesäteatteri Kuumat linjat Lähtö Salosta Esterinkatu 4 A:n edestä. Musiikilla väritetty näytelmä taksiautoilijasta, joka on kahden vaimon ja perheen koukussa. Kiperiä tilanteita ja nauruhermoja kutkuttavia sattumuksia. Rooleissa mm. Sinikka Sokka, Jaana Saarinen, Oskari Katajisto. Esitys alkaa klo ja päättyy noin klo Retken hinta 37 euroa sis. teatterilipun ja meno-paluukuljetuksen. Maksu 8.6. menn. Nordea Ilm mennessä Anja Mäenpäälle p tai maenpaa.anja@gmail.com. Piritan Kokoomusnaiset ry La Kisko-päivä Kiskon Kokoomus ry La 7.8. Laurin markkinat, Perniö Perniön Kokoomus ry La Meripäivät, Förby Särkisalon Kokoomus ry Ke klo 17:30 Taideasiantuntija fil. tri. Pauliina Laitinen-Laiho Veturitallissa Taidemarkkinoiden tutkija Pauliina Laitinen-Laiho luennoi Salon taidemuseossa taidesijoittamisesta ja taideväärennöksistä. Kuvassa Kotiseutu näyttelyyn tutustuminen. Salaatti-iltapala. Pauliina on myös Kokoomuksen Naisten Liiton vpj, joten kuulemme poliittisiakin kuulumisia. Osallistumismaksu 25 euroa mennessä tilille Nordea Ilm menn. Kaarina Tuloselle p tai kaarinatulonen@gmail.com. Piritan Kokoomusnaiset ry La klo Toivo-tanssit, Vuohensaari Tule laittamaan jalalla koreasti tanssiorkesteri Esterin tahdissa! Liput à 15 e tulevat myyntiin kesäkuussa. La Muurlan Wanhanajan markkinat Muurlan Kokoomus ry To Piritan-päivän vietto Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin, seuraa ilmoittelua nettisivuillamme www. piritankokoomusnaiset.fi. Piritan Kokoomusnaiset ry La Kunnallisjärjestö ry:n 30-vuotisjuhlat, Wiurila Illalliskortit tulevat myyntiin elokuussa.

4 Yhteistä Asfalttipäällysteet Tiet, kadut ja pihat Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Perämiehenkatu Salo Puh Oma auto alle, muotia ylle ja ruokaa pöytään perheelle kaikki S-ryhmästä. S-ryhmä toimii useammalla liiketoiminta-alueella kuin yksikään muu yritys hyvää Suomessa, ja sen palvelutarjonta kattaa koko elämänkaaren. Yli 1500 omaa toimipaikkaa, yhteistyökumppaneiden kanssa yli 2000, merkitsee sitä, että asiakasomistajat voivat kerryttää Bonusta hyvin erilaisista hankinnoista. Koko kotimaassa, Hangosta Ivaloon. w w w. s s o. f i Vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja talouden tasapainottamiseen Varhaiskasvatuksessa pilotoidaan suoriteperusteista budjetointimallia Kevään 2010 kynnyksellä on valtiovarainministeri Jyrki Katainen useaan otteeseen puhunut rohkeiden rakenneratkaisujen tarpeellisuudesta ja vakuuttanut, että uudistuksista voi löytyä vaihtoehto hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelujen purkamiselle. Kuntalehden 6/2010 haastattelussa Katainen sanoo: Uskon vuorenvarmasti siihen, että hyvin monessa suomalaisessa kunnassa on mahdollista käyttää uudistamisen tietä, jottei tarvitse lähteä pysyvästi supistamisen polulle. Julkisen sektorin suurena haasteena lähivuosina on tuottavuuden parantaminen. Toimintatapoja ja prosesseja on kehitettävä ja tuottavuutta on parannettava monin eri tavoin, jotta kokonaiskustannukset saadaan hallintaan. Samalla on kyettävä ylläpitämään kelvollista palvelutasoa ja vielä hyvää työnantajakuvaa. Syksyllä 2009 vuorineuvos, taloustieteen tohtori Kari Neilimo oli puhumassa Salon kaupunginvaltuutetuille uuden Salon strategisista näkökulmista. Kriittisinä menestystekijöinä hän nosti esiin mm. talouden tasapainon, uusien palveluntuotantotapojen käyttöönoton sekä henkilöstön osaamisen ja uudistuskykyisyyden. Samoihin aikoihin Neilimon tilaisuuden kanssa järjesti varhaiskasvatuksen johtaja Vesa Kulmala infotilaisuuden Suoriteperusteisesta budjetoinnista ja siihen liittyvästä kokeilusta. Vertikal Oy: n edustaja Simo Pokki onnistui kuvailemaan tämän uudenlaisen näkökulman budjetointiin niin vakuuttavasti, että Salo lähti mukaan kokeiluun neljän varhaiskasvatusyksikön voimin. Näen tässä pilottihankkeessa omaan työyksikköön vietynä nimenomaan loistavat mahdollisuudet kaupungin strategian jalkauttamiseen, henkilöstön taloushallinnon tietämyksen lisäämiseen, uudenlaisen työorientaation löytämiseen ja jopa työmotivaation syventämiseen. Näillä samoilla seikoilla voidaan parantaa myös Salon kaupungin kilpailukykyisyyttä työnantajana ja erityisesti tasapainottaa kaupungin taloutta. SPB eli suoriteperusteinen budjetointi Vertikal Oy:n mallin mukaan Tavoitteena on, että organisaation jokainen jäsen kokee kokonaistuloksen Seurakuntavaalit ovat jälleen ovella, edellisestä kerrasta Salossa aikaa on kulunut reilu vuosi. Seurakuntarakenteen muutoksen takia Salossa järjestettiin ylimääräiset vaalit vuonna Tällä kertaa kyseessä ovat perinteiset neljän vuoden välein järjestettävät seurakuntavaalit. Vaalit sijoittuvat loppusyksyyn, varsinaisen vaalipäivän ollessa isänpäivänä Salon seurakunta on nyt 1,5-vuotias. Seurakunnan perustoiminnot toimivat normaalisti, mutta tietynlainen uuden seurakunnan ylösajo on parhaillaan menossa. Luottamushenkilön näkökulmasta vaihe on varsin mielenkiintoinen. Rakennemuutos Salossa oli merkittävä, Lähde: Simo Pokki, Vertikal Oy olevan myös hänen vastuullaan. Merkittävin pelimerkki tuottavuuden kannalta on henkilöstöresurssin optimaalinen käyttö, johon juuri tulosyksikkötasolla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa ja johon tämä suoriteperusteinen toimintamalli nimenomaan kannustaa. Yksi reunaehto toimintamallissa on kuitenkin se, että henkilöstön asema säilyy ja palkat on taattu. Mallin avulla siirretään vastuuta tulosyksikkötasolle, annetaan tilaa innovatiivisuudelle ja sitä kautta parannetaan tuottavuutta. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen myös motivoi ja parantaa työhyvinvointia. Salon varhaiskasvatuksen osaston toimintakulut vuonna 2010 ovat 33,3 m ja henkilöstömenojen osuus tästä summasta on 61 %. Lähes 600 työntekijää työskentelee maantieteellisesti koko kaupungin alueella yksikönjohtajien alaisuudessa ja sen vuoksi yksikkötason sitoutuminen ja vastuu muutenkin korostuu. Talouden suunnittelun monenmoiset mallit 30 vuoden ajalta Kun kolme vuosikymmentä sitten aloitin nykyisessä tehtävässäni, laadittiin vuosittainen talousarvio suunnilleen niin, että edellisen vuoden talousarviosummat perusteltiin aina uudelleen eli aukikirjoitettiin, mihin se summa seuraavana vuonna kulutetaan ja sitten lisättiin pieni indeksikorotus. Budjetin toteutumisen seuranta oli sitten puhtaasti loppusummiin perustuvaa. Kaupunkitason säästäminen tapahtui niin, että luottamushenkilöt vetivät punakynällä yli yksittäisiä lakkautettiinhan kymmenen nykyistä seurakuntaa ja perustettiin yksi yhtenäinen seurakunta. Vaaleissa valitaan Salossa 33 kirkkovaltuutettua, näiden lisäksi on tarjolla lukuisa joukko seurakunnan luottamustehtäviä; kirkkoneuvosto sekä työalojen johtokunnat. Kirkkoneuvosto vastaa kuntapuolen organisaatiossa lähinnä kaupunginhallitusta. Politiikan osuus seurakunnassa on pienehkö. Asiat hoituvat yhteistyössä ilman sen suurempia poliittisia intohimoja, itse olen kokenut tämän pelkästään hyvänä asiana. Ehdokaslistat muodostuvat kuitenkin pitkälti erilaisten poliittisten järjestöjen toimesta. Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestö on halunnut eriyttää seurakuntavaalit omaksi selkeäksi alueekseen nimeltään Toivo. Toivon listalle ovat tervetulleita hankintoja ja investointeja, joita eivät pitäneen riittävän tarpeellisina tai riittävän hyvin perusteltuina. 90-luvulla alkoi orastaa strategioiden laadinnan aikakausi ja budjetoinnissa siirryttiin vähitellen siihen, että ensin hyväksyttiin strategiaan perustuvat toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttamista varten myönnettiin sitten määrärahat toiminnan taloudelliset raamit. Säästäminen tässä mallissa on tapahtunut niin, että luottamushenkilöt ovat nipistäneet prosentteja kokonaisraamista ja sen jälkeen viranhaltijat miettineet käytännön toteutusmahdollisuudet suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin. Työntekijät ovat jossain määrin voineet osallistua strategian ja toiminnallisten tavoitteiden laadintaan, kuten myös määrärahojen käyttösuunnitelmien tekemiseen. Nyt ollaan tekemässä seuraavaa suurta harppausta budjetoinnissa, kun suorittavan tason henkilöstö pääsee mukaan vaikuttamaan talousratkaisuihin myös tuloihin - oman työyksikkönsä osalta. Pelimerkeiksi nousevat tässä mallissa palvelutoiminnassa tuotettavat suoritemäärät, päivittäistenkin rutiinien ja toimintatapojen taloudellisuuden arviointi ja kunkin työntekijän oma työpanos. Tässä siis säästöä syntyy myös kaupungille - ilman luottamuselimien punakynää pelkästään työntekijöiden positiivisella työorientaatiolla. Toivolle on tilaa Siv Ilola, kaupunginvaltuutettu, varhaiskasvatusyksikön johtaja kaikki jotka haluavat toimia vireässä ja aktiivisessa porukassa, jäsenkirja ei ole edellytys. Vuoden 2011 alkavalla nelivuotiskaudella suurina haasteina ovat; kirkon jäsenmäärä, talous sekä erityisesti Salossa seurakunnan mittava kiinteistömassa. Kauteen osuvat myös kirkkoherran vaalit, kirkkoherra Pukarin jäädessä eläkkeelle. Kirkkoherran vaalin merkitys Salon kokoisessa seurakunnassa on erityisen tärkeä, haussahan on ikään kuin seurakunnan toimitusjohtaja. Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta Toivon ehdokaslistalla, ole ihmeessä yhteydessä. Juha Laurila Toivon ryhmän vaalivastaava Salon seurakunnan kirkkovaltuuston sekä neuvoston jäsen Puh juha.laurila@seutuposti.fi

5 Aluetoimikuntatyöstä sanottua jäsenten ajatuksia toiminnasta Haastattelutiimimme, johon kuuluivat Tatu Johansson, Rauno Lahti, Leena Liusvaara, Sanna Saarinen ja Tommi Virtanen, jalkautui aluetoimikuntien jäsenten pariin ja kyseli kuulumisia. Aluetoimikuntien toimikausi on ollut käynnissä kohta 1,5 vuotta, joten toimikunnissa vaikuttaville on jo muodostunut ajatuksia siitä, mitä aluetoimikunta työskentely on jo mihin suuntaan sitä tulisi viedä. Gallupimme kysymykset olivat: 1. Millaista hyötyä aluetoimikunnan työstä on alueen asukkaille? 2. Mitä annettavaa aluetoimikuntatyöllä on kuntaliitoksessa? 3. Miten haluaisit kehittää aluetoimikuntien toimintaa? 4. Terveiseni muille aluetoimikunnille! Jaana Joutsen, Kiskontien aluetoimikunta Sirpa Lehtonen, Helsingintien aluetoimikunta 1. Kaupungin organisaatio ei välttämättä ajattele alueellisesti vaan keskittyy omaan toimialaansa. Aluetoimikunta voi rauhassa keskittyä oman alueensa asukkaiden etuihin. Tämä on yksi kanava tuoda esille meidän alueelle tärkeitä asioita. Nykäiskää asukkaat vain hihasta ja kertokaa mistä kenkä puristaa! 2. Salon ydinkeskusta, aluekeskukset ja maaseutu eivät ehkä vielä puhu samaa kieltä. Aluetoimikunnassa on jäseniä keskustan liepeiltä kunnanrajoille asti, ja voimme opetella tätä. Salo on maantieteellisesti niin laaja, että alueellinen näkökulma on todella tarpeen. Eri alueilla on omat vahvuutensa ja tarpeensa, ja ne on hyvä tuoda päätöksentekijöiden tietoon. 3. Toiminta tuntuu hieman irralliselta kaupungin muusta organisaatiosta. Kiinteämpi vuorovaikutus hallinnon ja toimialojen kanssa olisi toivottavaa. Pitäisi suuntautua enemmän asioihin, joita vasta valmistellaan ja jotka vaikuttavat alueisiin tulevaisuudessa. Vaikkapa palveluverkkoselvitys olisi nyt sellainen asia. 4. Tehdään yhteistyötä ja toimitaan yhdessä! Moni asia on meille yhteinen. Nyt kannattaa panostaa ohjelmalliseen yleiskaavaan ja tuoda siihen työhön alueiden näkemyksiä. 1. Käytännön asioita on pyritty parantamaan. Yksittäisen alueen ongelmia on nostettu esille, joskaan koko Helsingintien alueen yhteisiä asioita ei välttämättä ole käsitelty. Paljon on käyty keskustelua lähinnä kunnallisteknisistä asioista, mutta myös muista, paikallisesti tärkeistä asioista. 2. Aluetoimikuntatyöskentely on yksi malli muillekin kuntaliitostilanteessa oleville kunnille, vaikkakin vaikuttamis- ja toteuttamismahdollisuudet ovat budjetin ja päätösvallan puuttuessa vähäiset. 3. Hallintosäännössä voisi olla selkeämpi rooli aluetoimikunnille. Jotkut alueita koskevat asiat olisi hyvä tuoda valmisteluun aluetoimikuntaan ennen lautakunta- tai hallituskäsittelyä. Aluetoimikuntia voisi käyttää apuna päätöksenteossa. Valtuutetun terveiset kaupunginvaltuustosta ovat myös erittäin hyödyllisiä aluetoimikunnan kokouksessa. Aluetoimikunnalla tulisi kaiken kaikkiaan olla selkeämmät tavoitteet ja sen rooli voisi olla yhteisöllisempi ja kulttuurisempi. 4. Tavoitteenasettelua olisi hienoa tehdä yhdessä! Putiikinpitäjä ja galleristi Sirpa Lehtonen Galleria Lillanissa ihastuttavien tavaroiden ympäröimänä. Seppo Sällylä, Perniöntien aluetoimikunta 1. Minusta näin kanta-kaupungin edustajan näkökulmasta hyöty korostuu siinä, että reuna-alueet saavat itsensä kuuluville. Tämä lisää asumis- ja elämismukavuutta ja pitää alueen elinvoimaisena. 2. Näen, että kyllä tässä alkuvaiheessa toiminta on ollut tarpeellista, jotta alueellinen yhteneväisyys sekä tasaisuus on päässyt kehittymään suotuisasta. Toiminta on myös tuonut yhteen nivoutumista alueen sisällä sekä eri aluetoimikuntien välillä. Minusta malli on sellainen, että sillä on annettavaa myös tulevaisuuden kuntaliitoksissa. 3. Tähän kysymykseen on lyhyesti vaikea vastata, mutta ehkä vieläkin enemmän syrjäkulmien ääntä ja luonnon monimuotoisuutta toivoisin tulevan jatkossa esille. 4. Aluetoimikuntien puheenjohtajisto kokoontuu jo nyt aktiivisesti, mutta enemmän yhteistyötä kaivataan ja päällekkäisyydet pois! Seppo Sällylä, luonto- ja saaristoopas, Salo. Kimmo Kunnia, Somerontien aluetoimikunta 1. Aluetoimikunta on yksi uudenlainen väylä kuntalaisten vaikuttamiseen. Aluetoimikunnat olivat aluksi mukana laatimassa Salon kaupungin uutta strategiaa. Aluetoimikunnan kautta on tehty useita aloitteita koskien alueellahavaittuja puutteita ja kehitysehdotuksia. Aluetoimikunnat ovat järjestäneet myös muutamia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ajankohtaisista asioista. 2. Aluetoimikunnat ovat tapa huomioida uuden kaupungin laajat ja erilaiset alueet. Tärkeintä olisi kehittää tiedonvaihtoa kuntalaisten ja kaupungin hallinnon välillä. Iso Peppi Laine, Turuntien aluetoimikunta osa aluetoimikuntatyöstä on ainakin alkuun ollut erilaisten kaupungin hankkeiden ja suunnitelmien esittelyä. Kaupunki voi siis käyttää aluetoimikuntia tiedonvälityskanavana myös asukkaisiin päin. Aluetoimikunnat voisivat mahdollisesti olla myös erilaisten yhteisöjen ja seurojen yhteinen linkki tiedonvälityksessä. 3. Aluetoimikuntien toimintaa ja roolia tulee kuluvana ensimmäisenä toimintakautena seurata huolella ja pohtia tarvitaanko niitä jatkossakin? Aluetoimikuntien tehtäviä ja toimintaa tulee joko kehittää selkeämmäksi ja kuntalaisillekin tutummaksi tai sitten miettiä voidaanko eri alueiden ja niiden asukkaiden tarpeet ja huomioida riittävän hyvin muullakin tavalla? Tärkeää on, että kaupungin päättäjät ja virkamiehet oppisivat tuntemaan ja huomioimaan koko kaupungin. Siihen tarvitaan joka tapauksessa kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta! 4. Aluetoimikuntien puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti ja pitäneet hyvin yhteyttä eri aluetoimikuntien välillä. Tarkoituksena on kuitenkin, että kaikki aluetoimikunnat tapaavat ja yhdessä miettivät toimintaa ja sen kehittämistä. Palautetta varmaan kaivataan. KULJETUSLIIKE RALF HELLSBERG OY Lämpötilasäädellyt elintarvikekuljetukset GSM Alueella asuvat ihmiset voivat tehdä aloitteita aluetoimikunnan kautta. Aluetoimikunta voi myös seurata aloitteiden käsittelemistä. Aluetoimikunnan jäsenille voi tulla juttelemaan mieltä askarruttavista asioista ja viemme niitä eteenpäin. 2. Päättäjät voivat keskittyä isompiin asioihin ja me taas vähän pienempiin, mutta tärkeisiin, alueen asukkaita kiinnostaviin asioihin. 3. Aluetoimikuntien pitää rohkeasti keskustella ja kuunnella ihmisiä sekä viedä heidän tarpeitaan eteenpäin. Toimikunnilla on hyvät suhteet päättäviin elimiin. 4. Yhdessä kaikkien kanssa pystymme rakentamaan entistä paremman ja viihtyisämmän Salon! Somerontien aluetoimikunnan edustaja yrittäjä Kimmo Kunnia. VARATTU Satamakatu 4, Salo, toimisto , päivystys (02) JUHLA- JA PITOPALVELU JUKKAPEKKA Rauhalankatu 16, SALO. Puh. (02) , GSM Laatua, jonka aistit. Palvelua, josta nautit. Makua, johon ihastut. Antti-Teollisuus Oy Koskentie KANUNKI

6 Torikahville kesällä tottakai! Eloisa Salon tori on kaupunkimme sydän. Kesällä monen salolaisen arkipäivän hetkiin kuuluu torikäynti ja torstai-iltaisin Suvisalon iltatori. Nämä hetket pitävät Lindgrenin perheen kiireisenä. Kolmatta vuottaan Leena ja Petri Lindgren ovat pyörittäneet poikiensa Markuksen ja Juhanin kanssa Salon Torikaffea. Oman väen lisäksi tarvitaan eripituisina työjaksoina kaiken kaikkiaan 15 kesätyöntekijää. Meriniityssä toimii yrityksen valmistuskeittiö, jossa tehdään monenlaista syötävää, uutuutena uuniperuna täytteellä. Toinen salolainen maamerkki, uusi kaupungintalo, nousee Salon Torikaffen ja tuuheiden vaahteroiden taustalle. Kaupungintalon rakentaminen ei ole tuonut yrittäjille harmeja, ei edes paalutusten ääni ole kuulunut kahvilaan! Päinvastoin viereinen rakennushanke on tuonut asiakkaita ja vilkkautta torikahvioon. Lindgrenit toivottavat myös uuden kaupungintalon Salo kasvavan henkilöstön tervetulleeksi nauttimaan torimiljööstä. Kaupungintalon rakentamista ja valmistumista seurataan aitiopaikalta tyytyväisin mielin. Normaalitorin ja Suvisalon lisäksi järjestetään Salon torilla kevät- ja syysmarkkinat sekä muun muassa Salon Seiska ja tokokuuta Sekaisin Salosta tapahtuma. Mukana menossa on silloinkin Salon Torikaffe palveluineen. Torikahvioyrittäjiksi ryhtyminen toi Leena ja Petri Lindgrenille ison elämänmuutoksen uusine päivärytmeineen. Molempien vakituiset työpaikat vaihtuivat kesäpainotteiseen yrittäjyyteen ja jo aamuyöstä alkaviin työpäiviin. Talveakaan ei lekotella, vaan silloin tehdään muita töitä. Pieni loma sentään pidetään tammikuussa. Lindgrenit eivät ole katuneet elämänmuutostaan, innostus torielämään on säilynyt. - Mitä enemmän ihmisiä, sen hauskempaa on, tyytyväiset yrittäjät toteavat! Taina Kirves-Järvinen Paimio Toukokuinen hellepäivä Salon Torikaffessa; yrittäjäperhe Markus (vas.), Juhani, Leena ja Petri Lindgren kesätunnelmissa. Selvä trendi vapaa-ajan vietossa on kasvava mielenkiinto puutarhanhoitoon. Aikaa ja rahaa käytetään, televisio-ohjelmat ja erikoislehdet lisäävät entisestään kiinnostusta. Utelimme asiasta Kadri Velbriltä, puutarhasuunnittelun ja dendrologian koulutuksen saaneelta uunituoreelta yrittäjältä. Velbri on saanut koulutuksensa suurimmaksi osaksi Virossa ja lisäkoulutusta Lepaan puutarhaoppilaitoksessa. Vanhassa kotimaassaan hän toimi ensin Tallinnan kaupungin suunnitteluosastolla ja osallistui mm. Kadriorgin puiston entistämisprojektiin. Yrittäjänä hän ehti pyörittää omaa vihersuunnittelu ja -rakennusyritystä 12 vuotta. Suomessa ja Salossa Velbri on ollut nyt viisi vuotta, tutustuen paikallisiin tapoihin ja ihmisiin. Ja lähti rohkeasti taas yrittämään. Ihanasti pihalla Salon Keilahalli Urheilupuisto 9 SALO puh Kokous-, saunatilat ja ravintola. Kaikki palvelut saman katon alta hohtokeilailuineen KIINTEISTÖ LAXELL Hornink. 11 A 3 Puh LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie SALO Puh , fax Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, Salo, Minkälainen on tyypillinen asiakas vai onko sellaista? Tyypillistä asiakasta ei taida ollakaan mutta... näin keväällä: toukokuun puolivälissä havahdutaan siihen, että on joko lakkiais- tai rippijuhlat tulossa. Piha näyttää kuluneelta ja sille halutaan pihasuunnitelma ja myös toteutus... Hyvällä tuurilla suunnittelun ehtii tehdä parissa viikossa, mutta fyysisesti aika ei riitä tekemään muuta kuin istuttamaan kesäkukkaset ruukkuun! Suunnittelu kannattaa siis aloittaa hyvissä ajoin, mieluummin jo edellisenä syksynä. Minkälaiset työt ovat kivoimpia? Haasteelliset, jotain erilaista, ei samanlaista kuin kaikilla naapureilla. On mukava saada asiakkaat innostumaan uusista asioista ja materiaaleista. Välillä voi ottaa mallia vaikka Ruotsin tai Viron puolelta, ja kokeilla jotain uutta. Tyylillisesti mallia voi ottaa muualtakin maailmalta, mutta kasvillisuudessa täytyy huomioida pohjoiset olosuhteet. Mitä pitäisi itse miettiä ensin valmiiksi? Mitä halutaan: Halutaanko enemmän viihtyvyyttä ja toimivuutta vai koristeellisuutta. Kannattaa miettiä mitä pystyy itse tekemään ja mihin tarvitaan ammattitaitoista apua. Joskus riittävät ammattilaisen neuvot, toisinaan taas projekti saattaa vaatia raskaita koneita ja asiantuntevaa asennusta. Varsinkin ensikertalaisen on helpompi käyttää ammattilaisia muurien ja kivetysten rakentamisessa sekä kasvien oikein sijoittelussa. On tärkeää, että istutukset suunnitellaan kasvuolojen mukaisesti. Nousussa olevia trendejä ovat myös ekologisuus ja luonnonmukaisuus; näkyvätkö ne? Mielestäni ekologisuus ei juuri näy. Kanankakka ja hevosenlanta haisevat, kaikki eivät halua niitä käyttää. Kemiallisten kasvinsuojeluaineitten käyttö ei ole vähentynyt, ehkä tarkentunut. Luonnonmukaisuus on tullut näkyvämmäksi metsätonttien myötä. Nuorempien perheiden parissa on nähtävillä suuntaus jättää osa piha-alueesta lähes luonnonmukaisen tilaan, halutaan esimerkiksi metsämustikkaa omalle pihalle. Minkälaisia kasveja suosit? Nykyään on saatavilla monenlaisia kasveja, niin koti- kuin ulkomaalaisia. Saatavana on myös hyvin eksoottisiakin kasveja, mutta neuvoisin käyttämään harkintaa korkean hinnan, hankalan hoidon ja kasvin riskialttiin selviytymisen vuoksi. Kasvien valinta riippuu kohteesta ja asiakkaan toiveista. Kasvien kotimaisuus ei ole enää niin yksiselitteinen asia, esimerkiksi suuri osa havupuulajikkeista on tuontitavaraa, kun taas perennat ja kukat ovat pääsääntöisesti kotimaisia. Liisa Tuominen

7 Salon Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat 2011 Pertti Hemmilä Olen Pertti Hemmilä, 54-vuotias kansanedustaja, poliisi (virkavapaalla), maanviljelijä ja yrittäjä Salon Halikosta. Olen syntynyt Somerolla ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Tarvasjoella. Olen neljän aikuisen lapsen isä. Viime vuosina olen keskittynyt kansanedustajan tehtävän hoitamiseen ja käytän siihen kaiken liikenevän ajan. Varsinkin, kun kansanedustajan tehtäviin liittyen toimin valtiovarainvaliokunnan ja sen liikenne- ja maatalousjaoston jäsenenä ja maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana, sekä tarkastusvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi olen Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen ja Valtiontalouden Tarkastusviraston neuvottelukunnan jäsen ja Kelan tilintarkastaja. Harrastuksiani ovat kaikenlainen luonnossa liikkuminen, reserviläistoiminta sekä lapsi- ja nuorisotyö. Mottoni: Ahkeruus ja työ on avain kaikkeen! Rohkeasti tekoihin Juhani Numppa Nummentalo Olen 50-vuotias Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Koulutukseltani olen ylioppilas ja mielenterveyshoitaja. Nykyinen leipätyöni on Halikon Sairaalan päihdeyksikössä, mitä kautta arjen todellisuus terveydenhoidossa ja sosiaalipuolella ovat minulle tuttua. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Nina sekä tyttäreni Nelly 10 v ja Nora 14 v. Perheen, työn ja politiikan lisäksi minulle tärkeitä ovat luonto, meri, mökki, puutarhan hoito ja kuntoilu. Olen ollut yli 30 vuoden ajan tekemässä ja edesauttamassa kokoomuslaista politiikkaa eri tehtävissä. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, Kuntaliiton valtuuston, Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen sekä Kuntien Eläkevakuutus KEVAn valtuuskunnan jäsenyydet ovat mahdollistaneet laajan yhteistyöverkoston luomisen niin yksityisiin ihmisiin, elinkeinoelämään kuin kaupungin, maakunnan ja valtakunnan toimijoihin. Yhteistyötä ja verkostoja tarvitaan, kun huolehditaan Salon ja yhtäältä Varsinais-Suomen eduista valtakunnan tasolla. Haluan toimia edelläkävijänä uudenlaisen päätöksentekokulttuurin luomisessa kaikkien puolueiden ja viranhaltijoiden kanssa. Yhteistyökykyni on Annika Viitanen Olen 24-vuotias musiikkipedagogi Salosta. Nautin opetustyöni ohella kunnallispoliittisesta vaikuttamisesta ja otan suurella innolla vastaan uusia haasteita. Vahvuuksiani tulevissa eduskuntavaaleissa ovat positiivinen asenteeni ja rohkeuteni. Nautin esiintymis- ja puhetilanteista, mutta osaan myös vuorovaikutuksen toisen puolen. Kuuntelemisen taito on mielestäni yksi eduskuntavaaliehdokkaan tärkeimmistä piirteistä. Tahdon puhua suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen puolesta. Haluan, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Väestörakenteen muutoksen myötä aina ollut vahvuuteni. Toimin mieluummin sillanrakentajana kuin siltojen polttajana siis yhdistävänä tekijänä. Yhteistoiminta kaupungin, yrittäjien ja kauppakamarin kesken on jatkuvan huomioni kohteena, sillä lähden aina siitä, että vain työn ja vahvan yrittäjyyden tukemisen kautta saavutamme taloudellista kehitystä. Salon kaupungilla on huomattavia vetovoimatekijöitä, joita vahvistamalla tulemme entistäkin kilpailukykyisemmäksi talousalueeksi Turun ja pääkaupunkiseudun välissä. Pärjäämme tulevaisuudessakin, jos näemme asiat oikeassa valossa ja keskitämme voimavaramme kehityksellemme tärkeisiin asioihin. Itselleni Salon pitäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena, on keskeisin tavoitteeni. haluan kantaa vastuuta siitä, että seniorimme voivat viettää tulevaisuudessakin arvokkaan vanhuuden. Suomalainen luonto on korvaamaton. Salo on minulle rakas kotipaikka. Sukutaulussamme lukee mielestäni asiasta kauniisti: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Toivon sydämestäni, että saan olla mukana vaikuttamassa salolaisten ja suomalaisten hyvinvointiin yhteistyöllä, empatialla ja rohkeudella. ASIANAJOTOIMISTO Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, Salo, puh (02) RAKENNUSLIIKE T. RAUMAN OY Salo, Turuntie 8 puhelin , fax Salo Rakentajamestarit Oy Eerikinkatu 22 b Turku, puh Asemakatu 7 2. krs SALO Myllyojankatu 4, puh. (02) ma-pe 9 18, kesälauantait SULJETTU Salon Tilipalvelu Oy Turuntie SALO PUH: 02/ Kylmälaitteiden asennus huolto myynti vuokraus Vuokraa siirrettäviä pakaste- ja kylmävarastoja Puh. (02) Kailinniituntie 2, Halikko

8 RAKENNUS-JÄRVI Oy RAKENTAA VARMASTI JA LUOTETTAVASTI Vilhonkatu 8, SALO Puhelin (02) Telefax (02) Avoinna ma-pe 8-20 la 8-18 Ruokala Margit Heinä Pitopalvelu Kiertokatu 2, SALO P. (02) GSM Perille toimitettuna tai noudettuna Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt Jukka Elo Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) Astrum. PALVELEVA AUTO- JA VENETALO Luotettavaa kiinteistövälitystä vuodesta 1986 lähtien. Kiinteistökolmio Oy Lkv on tehokas ja ammattitaitoinen yksityisten ja yrityskiinteistöjen välittäjä. Helsingintie 14, Salo Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh Fax Päätoimittaja: Liisa Tuominen p Ilmoitukset: Eino Nygren, Pertti Vuorio Kokoomuksen Salon Esterinkatu 4 A, Salo Toimitus: Leena Liusvaara Mika Hjelt Tatu Johansson Taina Kirves-Järvinen Rauno Lahti Marja-Leena Ruostesaari Sanna Saarinen Tommi Virtanen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2010 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy Itella Oy