Vahvat. Vahvasti tukien -projektin ( ) loppuraportti. Tammikuu Marko Tapio Marika Chaisuedi Tuula Immonen

Transkriptio

1 Vahvat Vahvasti tukien -projektin ( ) loppuraportti Tammikuu 2013 Marko Tapio Marika Chaisuedi Tuula Immonen

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO TOIMINNAN TARVE Ongelmat tiedettiin ja todennettiin PROJEKTIN TAVOITTEET JA ORGANISOINTI Tavoitteet Organisointi YHTEISTYÖ Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Vankilat Vertaistoimijat Palvelujärjestelmä Muu yhteistyö VAHVAT-TOIMINTAMALLI Muutoksen tukeminen Porrasmalli Arviointi ja orientaatio Intensiivivaihe Työvaihe Itsenäinen asuminen HAASTEITA TOIMINNAN ARVIOINTIA, TULOKSIA JA VAIKUTUKSIA Asiakkaat vahvoissa Asiakkaiden arvioita toimintamallista Yhteistyökumppaneiden palaute Tuloksia ja vaikutuksia Vahvat -toimintamalli on lupaava käytäntö LÄHTEET... 28

3 3 1 JOHDANTO Vahvasti tukien Vahvat -projekti ( ) oli Kalliolan päihdetyön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämis- ja kumppanuushanke. Projektin tarkoituksena oli kehittää päihdekuntoutusta, vertaistukea ja tukiasumista yhdistävä toimintamalli, jota soveltaen voidaan intensiivisesti tukea päihdeongelmaisia, asunnottomia vankeja siirtymässä vankilasta itsenäiseen elämään. Hanke toteutettiin Kalliolan setlementin ja Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) kumppanuusyhteistyönä. Tämä mahdollisti Kalliolan päihdetyön ja Kritsin tukiasumisen osaamisen hyödyntämisen ja yhteen liittämisen. Kumppanuus järjestöjen, vankeinhoidon ja viranomaisten kesken on ollut toiminnan edellytys. Yhteistyötä on auttanut se, että perustavoite on ollut kaikille yhteinen ja tätä kautta on saatu luotua uutta toimintaa. Haluammekin kiittää asiakkaita ja yhteistyöverkostoa saamastamme palautteesta toimintamallin kehittämiseksi sekä Kalliolan kansalaistoiminnan yksikköä tuesta projektin jäsentelyssä ja arvioinnissa. Vankilassa tehdään paljon kuntoutustyötä, mutta sen tulokset jäävät vähäisiksi, jos kuntoutuksella ei ole jatkoa vapaudessa eikä vapautuvalla asuntoa, työtä ja kohtuullista toimeentuloa. Vankilassa oloaika pakottaa kuitenkin pysähtymään ja näin mahdollistaa pohdinnan myös muutostarpeista. Siirtymävaihe vankilasta vapauteen on monella tapaa mutkikas ja on helppo pudota vanhaan elämäntapaan hyvistä päätöksistä huolimatta. Elämänmuutos vaatiikin uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja sekä vangilta että hänen kuntoutukseensa liittyviltä organisaatioilta. Vahvasti tukien -projekti on omalta osaltaan ollut vastaamassa näihin haasteisiin. Marko Tapio ja Marika Chaisuedi

4 4 2 TOIMINNAN TARVE Projektissa tuettiin päihdeongelmaisia, asunnottomia vankeja siirtymässä vankilasta itsenäiseen elämään. Tarve toiminnalle oli eräänlainen itsestään selvyys, sillä vankien vapautumistilanteeseen liittyvistä ongelmista tiedettiin paljon. Samoin oli tietoa vankilan sisällä järjestettyyn päihdekuntoutukseen liittyvistä ongelmista (esim. Tourunen & Perälä 2004) sekä vankien omista näkemyksistä palveluntarpeista yhteiskuntaan sijoittumisessa (Ahonen 2010). 2.1 Ongelmat tiedettiin Vapautuvien vankien tuen tarpeiden suuruus ja omin voimin selviytymisen vaikeus oli tullut esiin monissa tutkimuksissa. Vapautuvat vangit ovat asunnottomien kaikkein huonoosaisin ryhmä (Korhonen 2002, 38-39) kunnallisen vuokra-asunnon järjestymisen näkökulmasta. Pohjimmaisten asuntomarkkinoiden pohjimmaisimmalla tasolla toimivaa yökahvila Kalkkersia koskevassa tutkimuksessa (Laapio 2000, ) kriminalisoituneet narkomaanit määrittyvät yhteiskunnan syvimmin marginalisoituneeksi ihmisryhmäksi. Vankilakierteeseen ajautuneet rikoksenuusijat on määritelty Suomen köyhimmäksi, huono-osaisimmaksi ja sairaimmaksi väestönosaksi (Hypen 2004, 54-57). Asunnottomiksi vapautuvista vangeista monella on akuutti huumeongelma. Huumeriippuvaiset ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat ovat erityisen vaikeasti asutettavia. Kysymys on asiakasryhmästä, jonka elämässä asunnottomuuteen liittyy poikkeuksellisen paljon sellaisia vaikeuksia, jotka tekevät toimivien asumisratkaisujen järjestämisen hankalaksi ja jotka vaativat tuen tarjoajilta monipuolista ja intensiivistä panostusta (Granfelt 2007, 25). Tiedettiin myös, että kyse ei ole vähäisestä ongelmasta: joka toinen vanki vapautuu asunnottomaksi, kaksi kolmesta on eri tavoin päihdeongelmaisia ja yli puolella on todettu vakavia mielenterveysongelmia. Ongelmat ovat erityisen suuria pääkaupunkiseudulla, josta huomattava osa vuosittain vapautuvasta n vangista on kotoisin. Vankilakierteen katkaisemisella nähtiin olevan hyötyjä paitsi vangille itselleen, myös yhteiskunnalle, sillä rikollinen elämäntapa erilaisine omaisuus-, huume- ja väkivaltarikoksineen, onnettomuuksineen ja korvauksineen tulee kalliiksi, samoin vankilassa istuminen. Projektin toteuttajaorganisaatioissa, Kalliolassa ja Kritsissä, oli paljon tietoa vapautuvien vankien tilanteesta ja osaamista projektin toteuttamiseen. Myös projektin työntekijöillä oli kokemusta vankien kanssa työskentelemisestä sekä työssä kertynyttä sisäistä tietoa vankiloiden toiminnasta. Tiedettiin, että päihdekuntoutuksen saatavuus ja taso on vaihtelevaa eivätkä valmiudet vapaudessa selviytymiseen vahvistu vankila-aikana ilman kuntoutuksen jatkumista siviiliin. Erityisen vaikea vapautumistilanne on silloin, kun kyse on asunnottomasta, päihdeongelmaisesta vangista. Vapautuminen asunnottomuuteen, vailla valmiuksia normaaliin elämään ja tietämättömyys siitä, miten ongelmallisessa tilanteessa tulisi toimia johtavat helposti entiseen päihteet, entiset kaverit, rikokset ja vankila.

5 Vankien vapautumisprosessi koevapauksineen ja ehdonalaisine tuomioineen rikkoo hallinnollisia rajoja kuntien ja valtion kesken. Tällöin vapautuvat vangit jäävät helposti tarvitsemiensa yleisten sosiaalipalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden ulkopuolelle, sillä tiedot palveluista ja valmiudet toimia palvelujärjestelmän vaatimalla tavalla ovat heikot. Myös vankilassa mahdollisesti aloitettu päihdekuntoutus katkeaa ja tulokset ovat vaarassa mennä hukkaan. Juuri vapautumisvaiheeseen suunnattu tuki nähtiin tärkeäksi, koska avun tarve on suurimmillaan. Apu päihdeongelmiin, tuettu asuminen yhteisössä, vertaistuki sekä elämäntilanteen selvittely ja normaalielämän opettelu oletettiin asioiksi, jotka vahvistavat potentiaalista halua elämäntavan muutoksiin ja todennettiin Projektissa kertyneet tiedot ja kokemukset vahvistavat edellä esiin nostetut projektin kohderyhmän ongelmat, jotka kiteytyvät vankilakierteeseen. Asunnottomuuden ja päihdeongelmien ohella kyse on monenlaisten ongelmien vyyhteytymisestä (vuokrarästit ja muut velat, neurologiset ja mielenterveysongelmat, yksinäisyys, ihmissuhdeongelmat, häpeän ja voimattomuuden tunteet, hyväksikäyttöä ja muut traumat jne.). Asiakkaiden tilanteissa oli usein kyse vaikeasti ratkaistavista, ns. ilkeistä ongelmista (wicked problems) (esim. Murto 2006). Asiakkaiden tiedot sosiaali- ym. palveluista ja etuuksista olivat vähäiset eikä juuri kenelläkään ollut kontaktia oman kunnan sosiaalityöntekijään, päihdehuoltoon, terveydenhuoltoon eikä työvoimatoimistoon. Tälle ryhmälle ei ole tarjolla kunnallisia palveluita, joissa huomioitaisiin vapautuvan päihdeongelmaisen asunnottoman vangin elämäntilanne ja rajallinen kyky palveluissa asioimiseen. Projektin kokemukset vahvistavat myös sen, että juuri siirtymäkohdassa vankilasta vapauteen tuen tarve on suuri ja asioihin vaikuttamiselle avautuu mahdollisuuksia.

6 6 3 PROJEKTIN TAVOITTEET JA ORGANISOINTI 3.1 Tavoitteet Alkuperäisessä rahoitushakemuksessa (Ray, projektiseloste ) projektin päämääräksi asetettiin vapautuvien asunnottomien päihdeongelmaisten vankien syrjäytymiskierteen katkaiseminen. Tavoitteena oli kehittää päihdekuntoutusta, tukiasumista ja vertaistukea yhdistävä toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea kohderyhmään kuuluvia vankeja siirtymävaiheessa vankilasta normaalielämään. Seuraava tehtävän asettelu konkretisoi, minkä tyyppisistä asioista kehittämistoiminnassa oli kyse: Tavoitteena on tukea päihteetöntä ja rikoksetonta elämäntapaa, vahvistaa arkielämän taitoja, harjoitella itsenäistä elämää ja asumista sekä valmistella jatkosuunnitelma itsenäisen elämän tueksi. (Vahvat projektiseloste, Ray:n projektiselosteen liite 0910). 3.2 Organisointi Kalliolan setlementti ja Kriminaalihuollon tukisäätiö sopivat Vahvasti tukien -projektin toteutusyhteistyöstä kumppanuussopimuksella. Kalliola Kalliolan päihdetyö hallinnoi hanketta. Projektiin palkattiin kaksi päätoimista työntekijää. Heidän tehtävänään oli vastata projektin käytännön toteuttamisesta, asiakastyöstä kuntoutusohjelmassa, verkostoyhteistyöstä Kriminaalihuollon tukisäätiön työntekijöiden kanssa sekä yhteistyöstä vankiloiden päihdekuntoutusohjelmien kanssa. Työntekijät vastasivat osaltaan hankkeen itsearvioinnista, väli- ja loppuraportin tekemisestä sekä mallien kirjaamisesta. Kalliolan päihdetyön johtajan vastuulla oli hankeen johtaminen ja työntekijöiden esimiehenä toimiminen. Talousasioista vastasi Kalliolan talouspäällikkö ja taloustoimisto. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija tukivat hanketoteutusta erityisesti jäsennyksen, arvioinnin ja raportoinnin osalta. Projekti toteutettiin Kalliolan päihdetyön avo- ja jatkohoitoyksikön tiloissa. Kriminaalihuollon tukisäätiö Kriminaalihuollon tukisäätiö varasi hankkeen käyttöön oman asumisyksikön ja tukiasuntoja. Kritsin tehtävänä oli tuottaa tukiasumista vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille ja osallistua projektin käytännön toteutukseen hankesuunnitelman puitteissa. Kritsin asumisohjaajat ja Kalliolan projektityöntekijät muodostavat nelihenkisen ruohonjuuritason työryhmän (Ruta).

7 Ohjausryhmä Vahvasti tukien -hankkeen ohjausryhmän tarkoituksena oli antaa asiantuntija-apua kehittämisprojektin suunnitteluun ja toteutukseen, toimia projektin työntekijöiden tukena sekä eri organisaatioiden yhteistyö- ja keskustelufoorumina. Ohjausryhmään kutsuttiin Kritsin, Kalliolan, rikosseuraamuslaitoksen, sosiaalitoimen ja oppilaitosten asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontui projektin ensimmäisen puolentoista vuoden ajan. Projektin työntekijät pitivät tärkeänä palautteen saamista siitä, mikä projektissa toimii, mikä ei. Lisäksi toivottiin ryhmän jäsenten tekevän projektin toimintaa tunnetuksi omissa verkostoissaan. Ryhmässä työstettiin seuraavia asioita: vankilan näkemykset koevapauden sisällöistä ja kontrollista (mm. koevapausvankien yhteydenotot vankiloihin ja muu kontrolli). Keskusteluja käytiin mm. Vahvojen omasta asumisyhteisöstä sekä asiakkaiden yhteydenpidosta sosiaalitoimeen ja valvojiin. Vahvasti tukien -ohjelman läpikäynyt asiakas kävi kertomassa ohjausryhmälle kokemuksiaan kuntoutusmallista 7 Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tehtävänä oli toimia projektin tukena ohjaamalla ja arvioimalla toimintaa (projektin seuranta, toimintaperiaatteista päättäminen, raporttien hyväksyminen sekä mahdollisten ongelmakysymysten käsitteleminen). Yhteistyöryhmään kuuluivat Kalliolan päihdetyönjohtaja, Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikön johtaja, Kriminaalihuollon tukisäätiön kehittämispäällikkö ja asumispalvelupäällikkö. Yhteistyöryhmän toiminta jäi ohueksi, osittain henkilöstömuutostenkin takia. 1 1 Ohjausryhmässä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Krits:n asumispalvelupäällikkö Katja Aareskoski, kehittämispäällikkö Maarit Suomela, asumispalvelukoordinaattori Jorma Uhtakari, Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä Titti Sourander, sosiaalityöntekijä Otto Leppä, Keravan vankilan vankeinhoidon esimies Outi Matinaro, Helsingin Diakoniopiston koulutuspäällikkö Anne Salmela, Helsingin avovankilan erityisohjaaja Elisa Bergman, rikosseuraamusviraston erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikön johtaja Marjo Mutanen, Kalliola päihdetyön johtaja Liisa Kallio ja kehittämispäällikkö Sami Ylitalo, Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön johtaja Matti Rajamäki sekä projektityöntekijät Sointu Tulkki ja Marko Tapio. Yhteistyöryhmän jäseniä toiminnan eri vaiheissa ovat olleet: Kalliolan päihdetyönjohtaja Liisa Kallio ja kehittämispäällikkö Sami Ylitalo, Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikön johtaja Marjo Mutanen, kehittämispäällikkö Liisa Uusitalo, Kriminaalihuollon tukisäätiön kehittämispäällikkö Maarit Suomela ja asumispalvelupäällikkö Katja Aareskoski sekä asumispalvelupäällikkö Jussi Lehto.

8 8 4 YHTEISTYÖ Kriminaalihuollon tukisäätiön ja Kalliolan välinen kumppanuus mahdollisti päihdetyöhön ja tuettuun asumiseen liittyvän ammattitaidon yhteen kytkemisen. Yhteistyö vankeinhoidon kanssa loi puolestaan jatkumon siirtymälle vankilasta siviiliin. Asiakkaille kuuluvien etuuksien ja palveluiden saaminen edellytti yhteistyötä palvelujärjestelmän kanssa ja kehitti asiakkaiden palveluissa toimimisen kykyjä. Vertaistukiorganisaatiot olivat tärkeä osa projektia, ne tarjosivat toimintaa ja tukea. Moniammatillisissa työryhmissä kehitettiin toimintaa jakamalla tietoa ja kokemusta. Verkostoituminen viranomaisten, vankilan ja vertaisorganisaatioiden kanssa oli välttämätön edellytys toimintamallin kehittämiselle. 4.1 Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Yhteistyö Kritsin ja Kalliolan välillä oli molemmille toimijoille uutta, joten alusta asti tiedettiin, että sujuvan yhteistyön ja kumppanuuden eteen täytyi tehdä systemaattisesti töitä. Kalliolan päihdetyö on perinteisesti ollut pitkäkestoista, kokonaisvaltaista päihdekuntoutusta, joka tähtää elämäntapamuutokseen. Kriminaalihuollon tukisäätiön tehtävänä on asumispalvelujen tuottaminen ja onnistuneen asumisen turvaaminen vapautuvien selviytymistä ja elämänhallintaa tukemalla. Käytännössä monin paikoin samaan tähtäävät toimijat osoittautuivat toimintakulttuureiltaan erilaisiksi. Kalliolan päihdetyön yhtenä johtoajatuksena on se, että kuntoutus ei voi tapahtua yksin, vaan muutokseen tarvitaan muiden ihmisten tukea ja ohjausta. Kriminaalihuollon tukisäätiössä korostuu ihmisen yksityisyys sekä yksilötyö. Karkeasti jaoteltuna Kalliolan päihdetyössä työskennellään enemmän yhteisöpohjaisesti, kun taas Kriminaalihuollon tukisäätiö keskittyy yksilötyöhön asiakkaan niin halutessa. Ajattelutapojen erilaisuuden vuoksi tarvittiin paljon avoimia keskusteluja yhteisistä linjoista. Kumppanuuden edistämiseksi listattiin konkreettisia asioita ja perustettiin erillinen yhteistyöryhmä hallintoon ja kumppanuuteen liittyviä asioita varten. Yhteistyön kannalta keskeisimpiä asioita oli ruohonjuuritason ryhmän perustaminen (Ruta). Ruta työryhmään kuuluivat projektityöntekijät ja Kritsin asumisohjaajat. Viikoittaisissa palavereissa sovittiin tulevien asiakkaiden arvioinneista, luotiin Vahvat - yhteisö Kritsin asumisyhteisöön sekä tehtiin työjakoa. Työntekijät tutustuivat toistensa töihin ja toimipaikkoihin ns. kenttäharjoitteluissa. Lisäksi on ollut yhteisiä koulutuspäiviä. Vahvat -hankeen väliarvioinnissa (Tapio ym. 2011) todettiin, että projektin onnistumisen kannalta yhteistyön tietoinen kehittäminen (kuten avoimet keskustelut ja kenttäharjoittelu) oli merkittävää. Yhteistyö työntekijätasolla sujui hyvin, vaikka asioita jouduttiinkin kertaamaan Kritsin työntekijävaihdosten vuoksi. Yhteistyön rakentaminen oli prosessi, jonka kuluessa käytännöt saivat sisältönsä ja täsmentyivät ja yhteinen ymmärrys syventyi. Kriminaalihuollon tukisäätiön ylläpitämä päihteetön kohtaamispaikka Redis vapautuville vangeille, on ollut yksi tärkeimmistä vertaisuutta tukevista paikoista projektin aikana. Vahvasti Tukien asiakkaat ovat käyneet säännöllisesti alusta saakka viikko-ohjelman

9 mukaisesti osallistumassa Rediksen lauantain ruokaryhmään. Tämän lisäksi monet osallistuvat aktiivisesti muuhunkin Redis toimintaan. Redikseltä saadun palautteen mukaan myös heidän toimintansa on hyötynyt, sillä Vahvoista on tullut useita hyvin kuntoutuneita asiakkaita, jotka ovat olleet myös esimerkkinä Rediksen muille asiakkaille Vankilat Yhteistyön luominen vankiloiden kanssa oli aikaa vievä, mutta projektin toteutuksen kannalta oleellinen prosessi. Syksyllä 2009 sovittiin ensimmäiset tapaamiset vankiloiden kanssa tavoitteena toimivan yhteistyön aloittaminen. Tapaamisissa pohdittiin, miten asiakkaat löytäisivät Vahvasti tukien -projektiin sekä kenelle projekti ylipäätään sopii. Seuraavaksi tavattiin aluevankilan ja sijoittajayksikön henkilökuntaa. Tapaamisen aiheina olivat koevapausasiat, asuminen Kritsin asumisyhteisöissä ja tukiasunnoissa sekä Vahvasti tukien -projektin esittely. Yhteisesti pohdittiin, ketkä vangeista hyötyisivät projektin toiminnasta. Päädyttiin siihen, että alustava arviointi tapahtuisi jo vankilassa, vankilan henkilökunnan toimesta. Tämän lisäksi sovittiin, että suljetusta vankilasta siirryttäisiin avovankilaan ja sitä kautta Vahvasti tukien -projektiin. Sovittiin, että sijoittajayksikkö voi kirjata vaihtoehdoksi Vahvasti tukien -projektin jo vangin rangaistusajan suunnitelmiin. Käytännössä kuitenkin vankila itse tekee ja valmistelee koko prosessin ja laittaa hakemuksen sijoittajayksikköön eli tulevaan arviointiyksikköön. Tämän lisäksi sovittiin infotilaisuuksista kivivankiloihin, koska koevapauksien työstäminen täytyy aloittaa jo suljetuista vankiloista, jotta hakeutuminen avoyksikköön mahdollistuisi. Sovittiin, että pilottiryhmään otetaan koevapausvankeja. Käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että projektille oli tarvetta. Vankiloiden kanssa työstettyjen käytäntöjen mukaan siirtymä Vahvat -projektiin tapahtui seuraavasti: Projektiin voi hakea mistä tahansa vankilasta suoraan lähettämällä täytetyn hakulomakkeen. Hakeminen olisi syytä tehdä jo 9 kuukautta ennen vapautumispäivää, jotta aikaa jää koevapauden valmistelulle ja mahdollisimman pitkälle koevapausajalle. Vahvasti tukien -ohjelmassa käynnin voi aloittaa jo vankilasta käsin. Koevapauteen siirtymisen jälkeen kuntoutusohjelma toimii koevapauden sisältönä ja viikko-ohjelmat lähetetään vankiloihin aina edellisellä viikolla. Ongelmatilanteissa ollaan suoraan yhteydessä vankiloiden yhteyshenkilöihin. Projektin viimeisenä vuonna yhteistyö vankiloiden kanssa oli laajentunut niin, että sitä tehtiin kaikkien Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen laitosten kanssa, sekä myös Länsi- Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueiden kanssa naisvankeihin liittyvissä asioissa. Projektissa tehtiin työtä yhteensä 10 eri vankilan kanssa. Yhteistyön rakentaminen vei aikaa, mutta projektin toimivuus lisääntyi käytäntöjen vakiintuessa ja projektin loppuessa polutukselle vankilasta projektiin oli luotu hyvä perusta.

10 Vertaistoimijat Tärkeänä osana Vahvasti tukien -toimintaa oli yhteistyö vertaistoimijoiden kanssa. Uusien asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa vertaistoimijoihin. Kriminaalihuollon tukisäätiön Redis -toiminnan lisäksi tutustuttiin Stop huumeille ry:n päihteettömään tapaamispaikkaan. Suojatie ry:stä Harjulasta kävi raitistuneita kavereita pitämässä infoa Vahvojen asiakkaille. Vuonna 2011 avattu KRIS-Helsinki on ollut tärkeä yhteistyökumppani sekä vertaistoiminnassa, että VST-hankkeen kautta työvoimaneuvonnassa. Vertaistoimijoiden kautta asiakkaat ovat löytäneet päihteettömiä harrastustoimintoja ja lisäksi asiakkaita on työllistynyt näihin toimintoihin. AA ja NA -ryhmät ovat olleet kiinteä osa toimintaa. 4.4 Palvelujärjestelmä Oleellinen osa Vahvat -toimintaa oli palvelujärjestelmään perehtyminen ja asiointikäytäntöjen oppiminen. Koevapauden alkaessa asiakkaiden on luotava suhteet viranomaistahoihin mm. toimeentuloon, kuntoutukseen ja terveyteen, lupa-asioihin, lastensuojeluun ja ehdonalaisvalvontaan liittyen. Yhteydenpito oppilaitoksiin ja työvoimatoimistoihin ajoittui Vahvasti tukien -ohjelman loppupuolelle. Yhteistyötä tehtiin Helsingin kaupungin jälkikuntoutusyksikön sekä KRIS:n työvoimaohjaajan (VST-hanke) kanssa. Hakemuksia ja puheluita oppilaitoksiin tai työharjoittelupaikkoihin, kuten Helsingin Diakoniaopistolle tai kierrätyskeskukseen tehtiin asiakkaiden tukena myös projektissa. Projektin loppuvaiheessa käytiin keskusteluja yhteistyöstä myös TTS:n (työtehoseura) kanssa. 4.5 Muu yhteistyö Vahvasti tukien -projektin työntekijät olivat mukana useissa moniammatillisissä työryhmissä kehittämässä palvelukenttää ja tiedottamassa toiminnastaan. Tällaisia ovat mm. Tuettu vankien asuminen -verkosto (Tupa), Yhdessä rikoksettomaan elämään (YRE), nuorten asunnottomuuden ennalta ehkäisyhanke (NAL), Asunto ensin ja Kohaustutkimus -hanke. Tämän lisäksi osallistuttiin mm. Valtakunnallisille mielenterveys- ja päihdepäiville, yhteisöhoitopäiville, sekä Huumetyöläisten neuvottelupäiville. Tämän lisäksi projektityöntekijät osallistuivat kognitiiviseen koulutusohjelmaan, tietoisuustaitokoulutukseen, transaktioanalyyttiseen koulutukseen sekä työryhmän yhteiseen työnohjaukseen

11 11 5 VAHVAT-TOIMINTAMALLI Vahvasti tukien projektin tärkein tuotos on 4-8 kk kestävä portaittain etenevä avokuntoutusohjelma vapautuville, asunnottomille ja päihdeongelmaisille vangeille. Toimintamallin kehittämisessä on sovellettu Kiskon yhteisöhoitomallia, kognitiivista lyhytterapiaa sekä Kalliolan päihdetyössä ja Kritsissä hyviksi todettuja työmenetelmiä. Kuntoutus alkaa jo vankilassa, jatkuen koevapauteen (asumisyhteisö) ja sen jälkeen omaan kotiin (tukiasunto). Päihdekuntoutusta, tuettua asumista ja elämänhallintataitojen oppimista yhdistämällä voidaan vaikuttaa asiakkaan koko elämäntilanteeseen. Kuntoutuksessa tuetaan asiakkaan muutosta päihteettömään ja rikoksettomaan elämään konkreettisten yksilöllisten viikko-ohjelmien sekä yhteisöllisten menetelmien avulla. Oleellista on siirtymävaiheissa annettava yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki. Saatujen kokemusten mukaan toimintamallissa on onnistuttu hyödyntämään avo- ja laitoskuntoutuksen parhaita käytäntöjä, joilla voidaan edistää yhteiskuntaan integroitumista ja arjessa pärjäämistä. Tavoitteet: Päihteetön ja rikokseton elämäntapa. Arkielämän taitojen vahvistuminen. Itsenäisen elämän ja asumisen oppiminen. Valmistella jatkosuunnitelma itsenäisen elämän tueksi ja aloittaa jatkosuunnitelman toteutus portaittain kuntoutuksen loppuvaiheessa 5.1 Muutoksen tukeminen Vahvasti tukien toimintamallissa käytettiin muutoksen tukena seuraavanlaisia menetelmiä. Tuettu asuminen / itsenäisen elämän harjoittelu: Vahvat -asumisyhteisössä ja tukiasunnoissa on käytettävissä asumisohjaajien tuki. Kerran viikossa yhteisössä on asukaspalaveri, jossa käydään läpi viikko-ohjelma sekä jaetaan ja sovitaan yhteisöön liittyviä asioita. Kuntoutuksen intensiivivaiheeseen sisältyy lauantaisin ruokaryhmä, jossa opetellaan ruuanlaittoa. Asiakkaiden päihteettömyyttä tuetaan ottamalla päihdeseuloja. Asiakkaat huolehtivat oman yhteisönsä kotitöistä. Asiakkaat hoitavat virastoasioita sovitun suunnitelman mukaisesti, tarvittaessa tuetusti. Yhteisöhoidolliset menetelmät: Kuntoutuksessa yhteisöhoidollisia menetelmiä ovat vastuuroolit ja vastuutehtävät (mm. isännän rooli) sekä selkeät näkyvät rakenteet mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Toimintatavoista sovitaan yhdessä ja jokainen sitoutuu tähän ryhmäsopimukseen allekirjoituksella. Tämän lisäksi asiakasjohtoisissa yhteisökokouksissa sovitaan yhteisön asioista (palaveri, asukaskokous). Yhteisöhoidolliset menetelmät ovat käytössä Vahvat - asumisyhteisössä ja ryhmätoiminnassa. Hoitosopimusrikkeet esim. tehtävien laiminlyönnit tai ristiriidat käsitellään ryhmässä. Kuntoutusohjelmatyöskentely tapahtuu pääsääntöisesti ryhmässä. Kuntoutusohjelmaan kuuluvat myös luennot ja toiminnalliset

12 osiot. Ryhmässä työskentely mahdollistaa omien asioiden käsittelyn myös muiden työskentelyn aikana sekä jatkuvan palautteen ja vertaistuen saamisen kuntoutuksessa. Vertaistuki: Vertaistuen merkitys kuntoutusohjelmassa on keskeinen. Muiden selviytymiskokemukset ovat tärkeä osa omaa toipumisprosessia. Pääsääntöinen vertaistuki Vahvat -kuntoutusohjelmassa tulee Vahvat -yhteisöstä. Asiakkaat asuvat ja työskentelevät yhdessä tiiviisti, jokainen valitsee itselleen tukihenkilön yhteisön ulkopuolelta. Intensiivivaiheessa Vahvat -ohjelmassa oli velvoite käydä itseapuryhmissä AA:ssa tai NA:ssa vähintään kerran viikossa kuuden viikon ajan. Tämän jälkeenkin ryhmiin osallistumista tuettiin vahvasti. Kokemuksen mukaan asiakkaat hyötyvät itseapuryhmistä ja niiden kautta luoduista ihmissuhteista. Yksilötyö: Yksilötyö painottuu hoidon alkuvaiheeseen ja eri kuntoutusvaiheiden siirtymiin. Asiakkaat tekevät oman viikkosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Viikkosuunnitelman tarkoitus on konkreettisesti rakentaa toimivaa oman näköistä arkea ja antaa asiakkaalle vastuuta, tarjoamatta valmista toimintaa arkeen. Yksilötyönmenetelmät tukevat luottamussuhteen syntymistä. Kuntoutussuunnitelma kohdentuu yksilöllisiin muuttuviin riskitekijöihin ja tavoitteisiin. Asiakkailla on mahdollisuus kognitiiviseen lyhytterapiatyöskentelyyn ja yksilöaikojen puitteissa on mahdollista keskustella esim. toipumiseen liittyvistä ja muista arkaluontoisiksi koetuista asioista. Strukturoitu, portaittain etenevä ja yksilöllinen avokuntoutusohjelma: Kuntoutusohjelma rakentuu kuntoutusviikoista ja -vaiheista, jolloin kuntoutuksen arviointi ja eteneminen on selkeää. Keskeisin työväline on henkilökohtaisen toipumissuunnitelman (hts) tekeminen ja sen jatkuva arviointi. Asiakkaan muutostyöskentely perustuu ns. sopimustyöskentelyyn, jossa määritellään sen hetkisen kuntoutuksen pääpainopiste, työskentelytavat ja tavoite. Asiakkaat saavat joka viikko kotitehtäviä. Asiakkailla on käytettävissä asiakaskansio, joka sisältää tehtävät, hoitosopimukset ja perustiedot kuntoutuksen etenemisestä. Ryhmähuoneessa on hoidollinen taulu, josta näkee oman ja ryhmän etenemisen hoitoviikoittain. Kuntoutuksen loppuvaiheessa jokainen asiakas tekee jatkosuunnitelman kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jossa asiakas valmistelee kolmeksi kuukaudeksi oman uran ja itsenäisen elämisen suunnitelman. Verkostotyö: Asiakkaalle rakennetaan tiivis verkosto uuden elämäntavan vahvistamiseksi ja tueksi ohjelmaan osallistumisen jälkeiseen elämään Porrasmalli Kuntoutuksen aikana asiakas voi asua vankilassa, Vahvat -asumisyhteisössä Kritsissä, tukiasunnossa tai myöhemmin myös omassa kodissa. Kuntoutusviikko rakentuu Kalliolassa tehtävistä harjoituksista ja tehtävistä, Kritsissä tuetun asumisen harjoittelusta ja muista asioiden hoidosta ja tehtävistä toipumissuunnitelman mukaisesti. Seuraavassa kerrotaan tarkemmin porrasmallin mukaisesta kuntoutuksen etenemisestä.

13 13 Vahvasti edeten 4.Oma koti 3.Asumisyhteisö/ Tukiasunto Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-) Siirtyminen omaan kotiin, Jatkosuunnitelman toteutus, oma ura Hoitoonohjaus / neuvonta, mahdollisuus osallistua tiiviimminkin vahvasti tukien kuntoutukseen arvioidusti Oman jatkosuunnitelman toteuttaminen, päivystys ja seurantakäynnit (1kk, 6kk) Työvaihe (8-16vko) Arkielämäntaitojen ja elämänhallintataitojen syventäminen. Vertaistukeen kiinnittyminen. Jatkosuunnitelman valmistelu 2.Vankila/Asumis yhteisö Intensiivivaihe (8vko) -Koevapauteen ja Vahvat yhteisöön siirtyminen, Päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen, elämänhallinnan vahvistaminen, itsenäisen elämän harjoittelu. Arkielämäntaitojen vahvistaminen. 1.Vankila Arviointi ja orientaatio -Valintaprosessi ja tilanteen kartoitus (hakija, Krits, Vankila, Kalliola, muut) -Henkilökohtainen toipumissuunnitelma, osallistuminen ryhmiin ja yksilöajoille vankiloista. Siirtyminen avovankilaan ja koevapauden valmistelu.

14 Arviointi ja orientaatio Vahvasti tukien -ohjelmaan voi hakea mistä tahansa Suomen vankilasta. Hakeutuminen Vahvoihin tapahtuu vankiloista 4-12 kuukautta ennen vapautumisajankohtaa. Vahvasti tukien -ohjelma on suunnattu pääsääntöisesti pääkaupunkiseutulaisille asunnottomille, päihdeongelmaisille vangeille. Muualta Suomesta hakeville asiakkaille täytyy sopia ennen valintapäätöstä kotikunnan kanssa kuntoutuksen jälkeinen asuminen kotipaikkakunnalla. Vankiloiden yhteyshenkilöt valikoivat alustavasti Vahvasti tukien -ohjelmaan sopivia vankeja ja sen jälkeen lähettävät yhdessä vankilasta hakemuksen. Tämän jälkeen kuntoutuksesta ja asumisesta vastaavat työntekijät haastattelevat yhdessä kaikki hakemuksen lähettäneet yleensä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kartoitetaan tarkemmin hakijan tilanne ja soveltuvuus Vahvasti tukien -ohjelmaan ja toisella arviointikerralla asiakas tutustuu Kalliolan avohoitoyksikköön, asumisjärjestelyihin ja hakijoille pyritään järjestämään ns. asiakasinfo. Arviointikertojen välissä ollaan yhteydessä kotikuntaan ja muihin tarvittaviin yhteistyötahoihin. Arviointi suoritetaan hakijan, vankilantyöntekijän sekä asumisen ja kuntoutuksen työntekijöiden yhteistyönä. Arvioinnista lähetetään kirjallinen päätös hakijalle. Keskeiset valintakriteerit ovat: - Vankilassa aloitettu kuntoutus ja jatkokuntoutuksen tarve. - Hakija itse haluaa osallistua ja pystyy hyötymään yhteisömuotoisesta kuntoutuksesta. - Asunnottomuus, tuomiotilanne ja mahdollisuus päästä koevapauteen. - Asumispolkumahdollisuus kotikunnan puolesta. Valinnan jälkeen asiakkaat siirtyvät viimeistään tässä vaiheessa avolaitokseen ja aloittavat Vahvat -kuntoutusohjelmassa. Vankiloissa aloitetaan koevapausvalmistelu, jossa toimintavelvoitteena on Vahvasti tukien -ohjelma. Tuettua polkua vapauteen -selvityksessä nostetaan esiin kysymys, voisiko yhteistyösuhteen luominen tuleviin asiakkaisiin jo vankeusaikana vahvistaa työntekijöiden edellytyksiä tukea asiakasta vapautumiskriisissä (Granfelt 2007). Vahvasti tukien - toimintamallissa lähdetään oletuksesta, että kiinnittyminen työntekijöihin ja hoidolliseen ryhmään jo ennen koevapauteen siirtymistä tukee asiakkaan mahdollisuutta pärjätä jatkossakin. Naisasiakkaiden kuntoutus alkaa arvioinnin jälkeen suoraan koevapaudessa, koska heidän vankilasijoituspaikkansa sijaitsevat fyysisesti kaukana. Heidän hoitoon kiinnittymisensä tueksi on sovittu alkuvaiheessa päivittäisiä yksilöaikoja.

15 Intensiivivaihe Kuntoutuksen ensimmäiset 8 viikkoa on nimetty intensiivivaiheeksi. Tässä vaiheessa keskitytään oman päihteidenkäytön ja rikollisen elämäntavan arviointiin ja työstämiseen. Intensiivivaiheen aluksi jokaiselle rakennetaan henkilökohtainen toipumissuunnitelma (Hts), johon kerätään perustiedot ja alkukuntoutuksen tavoitteet. Tavoite on Vahvasti tukien -ohjelmaan kiinnittyminen ja koevapausasioiden selvittely. Yleensä tähän vaiheeseen sisältyy paljon erilaisia virastoasioita. Usein asiakkaat siirtyvät vankilasta koevapauteen intensiivivaiheen aikana ja muuttavat Kriminaalihuollon tukisäätiön Vahvat - yhteisöön. Intensiivivaiheeseen kuuluvat yksilöajat, ryhmät tehtävineen ja toimintoineen, vertaistukeen kiinnittyminen, ruokaryhmä, asumisyhteisön palaveri sekä koevapauden tuomien velvoitteiden suorittaminen. Intensiivivaiheessa asiakkaalle on tyypillistä hätäily asioiden hoidossa ja monien akuuttien asioiden keskeneräisyys mm. lääkitys, toimeentulo. Totuttautuminen uusiin rutiineihin ja arjen pyörittämiseen ovat intensiivivaiheessa oleellisia. Keskeistä on luoda yhteistyössä vankilan, asiakkaan ja muun verkoston kanssa toimiva koevapausarki. Intensiivivaihe päättyy kehittämiskeskusteluun, jossa kartoitetaan laajemmin asiakkaan tuen tarve ja kokemukset kuntoutuksesta. Tässä tilanteessa arvioidaan onko mahdollisuutta siirtyä kuntoutusohjelman seuraavaan vaiheeseen Työvaihe Seuraavat kuntoutuksen vaihe on nimetty työvaiheeksi, ja se on kestoltaan 8-16 viikkoa. Työvaiheessa asiakas on kiinnittynyt ryhmään ja rutiinit sujuvat. Kuntoutus painottuu enemmän arkielämäntaitojen ja itsenäisen elämisen harjoitteluun. Tässä vaiheessa työskennellään omien elämänhallinnan keinojen parantamiseksi ja parhaimmillaan tehdään oivalluksia asioiden syistä ja seurauksista sekä opitaan uusia ratkaisumalleja, jotka auttavat tasapainoisempaan elämään. Arkielämäntaitoja ja itsenäistä asumista harjoitellaan Vahvasti tukien -asumisyhteisössä. Tässä hoitovaiheessa on mahdollisuus aloittaa myös kognitiivinen yksilöterapiatyöskentely. Työvaihe päättyy rikoksettoman ja päihteettömän elämisen tehtävään, jossa arvioidaan laajemmin omia arjessa selviytymisen ja asumisen taitoja. Työvaiheessa aloitetaan oman jatkosuunnitelman/uran valmistelu. Jatkosuunnitelma on yksilöllinen, ja siihen liittyvät mahdollinen jatkokuntoutus, työkokeilut, opiskelu ja työ sekä muu tarvittavan tuki. Mikäli kuntoutus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja on edellytyksiä siirtyä omaan vuokraasuntoon, niin muuttoa aletaan valmistella Itsenäinen asuminen Kuntoutuksen viimeinen vaihe aloitetaan jo ennen muuttoa omaan kotiin. Kuntoutus jatkuu omaan asuntoon muuttamisen jälkeen vähintään kaksi viikkoa. Tänä aikana tarkennetaan omia tavoitteita itsenäisestä asumisesta saadun kokemuksen myötä. Kuntoutus on tässä vaiheessa portaittain jo siirtynyt jatkosuunnitelman mukaiseen toimintaan. Kuntoutuksen

16 päätösjuhlat pidetään sovitusti ja asiakas saa kutsua juhliinsa itselleen tärkeitä henkilöitä. Päätösjuhlissa asiakas lukee jatkosuunnitelmansa, kertoo kokemuksensa kuntoutuksesta ja saa palautetta. Tämän jälkeen on vielä seurantakäynnit 1 kk:n ja 6 kk:n jälkeen tai tarpeen mukaan useamminkin. Osa asiakkaista käy yksilötapaamisissa lopettamisen jälkeen säännöllisesti arvioimassa tilannetta ja saamassa tukea. Alla oleva siirtymävaihekaavio kuvaa asiakkaan kohtaamia muutoksia vankilasta vapautuessaan. Vahvat -toimintamallissa asiakasta tuetaan erityisesti siirtymävaiheissa. Projektin kokemukset vahvistavat, että juuri siirtymäkohdassa vankilasta vapauteen tuen tarve on suuri ja asioihin vaikuttamiselle avautuu mahdollisuuksia. 16 VAHVAT SIIRTYMÄVAIHEKAAVIO (siirtymät ) ASUMINEN: Vankila Tuettu soluasuminen Tukiasuminen Oma koti OIKEUDELLISET ASIAT: Vankeustuomio Koevapaus, Valvonta Vapautuminen KUNTOUTUS: Arviointi Kuntoutus Jatkosuunnitelmat, oma ura ROOLI: Syrjäytyminen, rikokset,päihteet Harjoittelu, opettelu Osallisuus, itsenäistyminen asunnottomuus, laitostuminen kuntoutus elämänhallinta MAKSAJA: Valtio Kunta, kaupunki, 3. sektori Itsenäinen toimija, yhteiskunnan tarvittava tuki

17 VIIKKO-OHJELMA 17 Paikka Kalliola Hts Kalliola Krits / Hts Kalliola Redis Hts Aika Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 9-10 Yksilöajat Oma yksilöllinen suunnitelma RYHMÄ Olokierros, viikonlopun läpikäynti, tehtävät Krits,Kris, Redis, Stop, Oppiva, AA/ NA Velat Kalliola Yksilöajat / päivystys RYHMÄ Luento, alustus tehtävä Asumisyhteisön palaveri / Krits Oma yksilöllinen suunnitelma Yksilöajat / päivystys RYHMÄ Tulevan viikonlopun läpikäyminen, seuraavan viikkoohjelman rakentaminen Oma yksilöllinen suunnitelma Itseapuryhmät, harrastus, kodinhoito tehtävien teko, ihmissuhteet Tehtävien teko & purku Tehtävien teko & purku Tehtävien teko & purku Hts:n mukaista asioiden hoitoa Siivous, ruuanlaitto Harrasteet, tehtävien teko Tehtävien teko & purku Toiminnallinen ryhmä Toiminnallinen ryhmä Siivous, ruuanlaitto Harrasteet, ihmissuhteet, vertaistuki Viikko-ohjelman lähetys vankilaan, muut asiat Yhteinen viikkosiivous asumisyhteisössä Harrasteet, ihmissuhteet, Ruokaryhmä Redis Ruokaryhmä Redis Ruokaryhmä Redis vertaistuki Ruokaryhmä Redis Hts:n toteutus Hts:n toteutus Hts:n toteutus Hts:n toteutus Hts:n toteutus Hts:n toteutus Hts:n toteutus 15h ryhmä (Kalliola, Redis, Krits) + yksilöajat + henkilökohtaisen hoitosuunnitelman mukainen toiminta + tuettu asuminen

18 18 6 HAASTEITA Projektin toiminnan onnistuminen perustui suureksi osaksi siihen, miten yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa saadaan toimimaan. Tämän perustan rakentaminen vaati aikaa ja kärsivällisyyttäkin. Asumisasioista projektissa vastannut Kriminaalihuollon tukisäätiö poikkesi toimintakäytännöiltään Kalliolasta, joten sekä yhteistä ajattelu- että käytäntöperustaa kehitettiin koko projektin ajan, näin etenkin, koska työntekijävaihtuvuus asumispuolella oli melko suurta. Eniten keskustelua herättivät työnjaolliset asiat, Vahvat -yhteisön perustaminen, naisten mukaan ottaminen ja seka-asuminen yhteisössä sekä asumispolkujen sujuvoittaminen. Hyväksi menetelmäksi osoittautui mm. projektin työntekijöiden tekemät kenttäharjoittelut eli jalkautuminen asumisyksikköön joksikin aikaa. Projekti- ja asumistyöntekijöillä oli myös oma, säännöllisesti kokoontunut Rutaryhmä ja loppuarvioina voidaan sanoa, että ruohonjuuritason yhteistyö toimi hyvin. Kritsiläisten antaman palautteen mukaan yhteistyö on toiminut: Alusta asti keskusteleminen on ollut helppoa ja tieto on kulkenut erittäin hyvin. Päätöksistä yhteisten asiakkaiden kohdalla on keskusteltu ja muiden näkemykset on otettu hienosti huomioon puolin ja toisin. Vankilayhteistyön rakentaminen oli aikaa vaativa prosessi. Se alkoi projektin esittelyllä ja pohdinnalla, kenelle toiminta sopii ja miten asiakkaat löytäisivät projektiin; näitä keskusteluja käytiin useissa, toimintatavoiltaan erilaisissa vankiloissa. Lopulta yhteistyössä olivat kaikki Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen laitokset sekä Länsi-, Itäja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueiden laitokset. Suhteet vankiloiden yhteyshenkilöihin olivat tärkeitä; niihin panostamalla asiat sujuivat mutkattomasti. Loppua kohti toiminta sujuvoitui, mutta ongelmana olivat koko ajan meneillään ja odotettavissa olevat organisaatiomuutokset sekä muutoksiin liittynyt henkilöstön vaihtuvuus. Alussa koevapauksien täytäntöönpanot kestivät useita kuukausia, minkä seurauksena yli puolet valituista asiakkaista ei ehtinyt koskaan aloittaa koevapautta Vahvat -ohjelmassa. Yhteistyön rakentaminen vaati työntekijöiltä aktiivista suhteiden ylläpitoa. Vankiloista saadun palautteen mukaan yhteistyö projektin kanssa sujui hyvin. Vielä jäi kuitenkin kehitettävää: Mm. koevapauskäytäntöjen erilaisuus toi haastetta perustyöhön, käytäntöjä tulisi yhdenmukaistaa. Tämän lisäksi olisi tarpeellista pohtia, miten suljetuista vankiloista mukaan tuloa vankilan ulkopuoliseen kuntoutusohjelmaan voisi helpottaa erityisesti naisten osalta. Myös koevapausajan sopiva pituus herätti paljon keskustelua. Projektin aikana pohdintaa herätti myös kysymys siitä, miten mahdollisia koevapauden keskeytyksiä voitaisiin paremmin huomioida lopputuomion tai kuntoutuksen aikana. Keskeytyksistä oli kysymys yhteistyökumppaneille lähetetyssä palautelomakkeessa ja vastaajat olivat huomattavan yksimielisiä siitä, että koevapauden keskeytymisen syyt tulisi tuntea sekä yleisesti että yksilökohtaisesti nykyistä paremmin. Tämä on luonnollisesti tarpeellista, jotta asialle voitaisiin tehdä jotakin ja vältyttäisiin samantyyppisten tapahtumien ja tapahtumaketjujen toistumiselta. Oletettavaa on, että panostaminen

19 19 näiden asioiden selvittämiseen ja toiminnan muokkaamisen kertyneen tiedon pohjalta säästäisi jatkossa rikosseuraamuslaitoksen resursseja. Helsingin kaupungin organisaatiomuutoksen seurauksena asiakkaiden asioiden joustava hoitaminen vaikeutui, kun asunnottomien sosiaalipalvelut (Asso) lakkautettiin. Ennen kuin uudet käytännöt muotoutuivat, oli ajoittain sekaannuksia asiakkaiden asioiden etenemisessä. Asiakkaille muutos merkitsi palvelujärjestelmän muuttumista aiempaa hankalammin lähestyttäväksi. Myös projektin aikana käynnistynyt Helsingin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen aiheuttama epätietoisuus palveluiden muotoutumisesta ja henkilöstön sijainnista / asemasta vaikutti toimintaan. Kuntoutuksen näkökulmasta vapautuvat, asunnottomat, päihdeongelmaiset vangit ovat haastava ryhmä, jolle on ominaista monien ongelmien yhteen kietoutuminen, syrjäytyneisyys ja vähäinen luottamus itseen, toisiin ja yhteiskunnan instituutioihin. Vapautumistilanne on kaivattu ja emotionaalinen hetki, johon kasautuu paljon odotuksia. Projektin toiminnassa tämä näkyi esim. epävarmuutena ja ristiriitaisina tunteina, kun vanhasta elämäntyylistä oltiin luopumassa vailla tietoa, mitä uusi toisi tullessaan. Tyypillistä alkuvaiheessa oli kiire ja hätäily asioiden järjestelyissä, mutta samalla vastuun ottaminen omasta elämästä tuntui hankalalta. Vankilassa oli tapahtunut jo laitostumista ja monet kokivat, että pääsisi koevapautta helpommalla, jos lusisi vapautumiseen asti. Uudenlaisia erityspiirteitä toivat naisten ja maahanmuuttajien mukaan tuleminen Vahvoihin ja heidän osaltaan työn kehittäminen jäi kesken.

20 20 7 TOIMINNAN ARVIOINTIA, TULOKSIA JA VAIKUTUKSIA Tietoja projektin toimivuudesta sekä tuloksista, vaikutuksista ja hyödyistä on kerätty asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Asiakkaat ovat antaneet palautetta suoraan työntekijöille projektin eri vaiheissa. Lisäksi työntekijät ovat tehneet sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja. Yhteistyökumppaneille lähetettiin palautekysely sähköisesti vuoden 2012 lopulla. Vastauksia saatiin kaikista yhteistyökumppaniryhmistä, vastausprosentti oli 27; toimivuudesta ja hyödyistä vastaajat kertoivat hyvinkin samansuuntaisesti. 7.1 Asiakkaat vahvoissa Projektissa tavoitettiin juuri ne ihmiset kuin oli tarkoituskin. Yhteensä työskenneltiin reilun 100 vangin kanssa (infot, puhelut, yhteydenotot). Vahvat -toimintaan laittoi hakemuksen 76 vankia, joista haastateltiin 70. Kuuden vangin tuomio- tai vankeinhoidollinen tilanne muuttui hakemuksen lähettämisen jälkeen niin, ettei toimintaan ollut mahdollista osallistua (mm. rikkeet vankilassa). Toiminnassa on ollut mukana 36 asiakasta joista miehiä 33 ja naisia 3. Keskimääräiset tuomiot olivat ennen ohjelmaan tuloa 3 5 vuotta; viimeisin tuomio oli keskimäärin viides. Yleisimmät rikokset olivat varkaudet ja ryöstöt, huumausaine- tai väkivaltarikokset. Kaikilla oli vakava päihdeongelma, he olivat asunnottomia, työttömiä ja toimeentulona oli toimeentulotuki tai sairauseläke. Lähes jokaisella on tämän lisäksi diagnostisoitu psyykkinen tai fyysinen sairaus, joka hankaloittaa kuntoutumista. Valtaosa heistä on ylivelkaantuneita. Suurimmalla osalla vangeista ei ollut aiempia hoitokokemuksia vankilan ulkopuolelta. 7.2 Asiakkaiden arvioita toimintamallista Asiakkaiden antamien palautteiden perusteella projekti saavutti tavoitteensa: onnistuttiin luomaan toimiva, ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioiva kuntoutus- ja asumismalli, jossa yhdistyvät toisiaan tukevalla tavalla ryhmässä toimiminen / vertaistuki ja yksilöllisen tuen saaminen työntekijöiltä. Yksilöllisyys ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus saivat kiitosta: ei pelkkää perinteistä päihdekuntoutusta, vaan koko elämän remontti: Parasta aikaa elämässäni, ainakin 10 vuoteen. Ihmiset kokivat, että he saivat hoidettua paljon asioitaan kuntoon hoidon aikana, elämään tuli uutta sisältöä ja että he saivat toimivia välineitä / keinoja raittiuden ylläpitämiseen. Apua oli saatavissa tarvittaessa. Omaan elämään liittyvien asioiden käsittely koettiin tärkeäksi ja sitä kautta avautui myös perspektiiviä tulevaisuuteen. Ja sitte se, et täält saa apua jos haluaa, et se on mulle niinku hyvin tärkeetä. mä pystyn soittamaan [työntekijöille] varmaan tänne jos mä haluan, ja tota ni puhumaan kaikista asioista.

21 21 Viikkotehtävät on kumminki ollu semmosii, mitkä pistää sitte ajattelee sitä mennytta ja tulevaa... ne pistää kumminki silleen miettii, et missä mennään ja missä ollaan oltu ja minne päin tähdätään. No kyllähän täst projektist mä oon saanu tukee hirveesti, ja oppinut tästä asioita mitä en oo ehkä aikaisemmin ajatellu No just tää rikollinen ajatustapa niin sanotusti, päihteetön elämä, ja kaikki se että mitä sen eteen pitää tehdä aikasemmin ei oo ollu mitään ajatuksia siitä, et mitä sen eteen pitäis tehdä että pysyy raittiina raitishan voi olla päivän kaks, mut olla sitä tulevaisuudessakin. Ni kyl siihen vaaditaan tukea ja itseopiskeluu ja sitä mä oon saanu tältä projektilta. Ryhmäasumista Vahvat -yhteisössä pidettiin hyvänä juttuna. Oli tuttuja kavereita, mutta oma rauha tarvittaessa. Yhteisasuminen toimii, kun kaikilla on samat säännöt ja lähtökohdat. Vaarana vain se, että jos jollakulla alkaa mennä huonosti, niin vetää toisetkin mukaan. Verrattaessa projektin toimintaa vankilassa toteutettuun päihdekuntoutukseen erona on ensinnäkin projektitoiminnan laaja-alaisuus suhteessa vankilan traditionaalisempaan päihdekuntoutukseen. Mielenkiintoista on se, että Vahvoilla vankilan ulkopuolella toteutettuna toimintana näyttää olevan luottamusta aikaan saava vaikutus. Tourusen & Perälän (2004) mukaan vangit toivat hyvin vahvasti esiin sen, että omista asioista ei pystytä puhumaan vankilaryhmissä avoimesti toisten vankien kanssa. Omista asioista ei ylipäänsä ole totuttu puhumaan toisille ja erityisesti vankilassa on vaikea luottaa toisiin vankeihin sen paremmin kuin henkilökunnan ammattitaitoon tai kykyyn auttaa (emt., 50). Luottamuksen kasvun ohella on myös ryhmään kuulumisen tunteita; kiitosta saavat sekä ryhmä että työntekijät: Ryhmä antaa mulle voimaa ja mä saan paljon apua tässä. Että ei mun tarvii mietiskellä asiaa. Jos mulle jotain tulee ongelmaa, niinku on kiva olla täällä ja puhua mikä mua ahdistaa ja kaikkee. Kyl mul on niinku erittäin luottavainen tunne tähän ryhmään, ja sen huomaa kuinka niiku porukka niinku tiivistyy. Ja pystyy luottaa siihen et tääl pystyy oikeesti melkeen puhuu iha mistä vaan tänne on niinku hyvä tulla joka kerta. Ja ei oo kertaakaan ahdistanu aamulla, et voi että ku tarvii mennä sinne. Et kyl tänne on niinku tullu ihan mielellään... hyvä fiilis! 7.3 Yhteistyökumppaneiden palaute Yhteistyö sujuvoitui Yhteistyötä tehtiin kaikkien Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen laitosten kanssa, sekä myös Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueiden kanssa naisvankeihin liittyvissä asioissa. Yhteistyön rakentaminen vei aikaa, mutta projektin loppuessa polutukselle vankilasta projektiin oli luotu hyvä perusta ja koko projektin

22 22 toimivuus lisääntyi; kehittämistä on edelleen. Vankilayhteistyökumppaneiden mukaan (14 vastaajaa) yhteistyö projektin kanssa on sujunut hyvin, se on ollut joustavaa, luotettavaa ja myös vankien kannalta asiantuntevaa. Myös tietojen saamiseen oltiin tyytyväisiä: Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Tieto kulkee Vahvojen aikataulusta sovitusti ja yhteistyö on muutoinkin toiminut moitteettomasti. Vankiloiden lisäksi myös muiden organisaatioiden palaute yhteistyön laadusta oli kiittävä, Toiminta on tarpeellista ja antoisaa Kaikkien yhteistyökumppaneiden näkemys oli, että Vahvat toiminta on tarpeellista ja sen tulee jatkua. Hyvin mietittyä ja osaavien työntekijöiden toteuttamaa laajassa mielessä kuntouttavaa sisältöä on kohderyhmälle tarjolla hyvin vähän. Kaikkien niiden vastaajien mukaan, joiden kanssa projekti teki asiakasyhteistyötä, eniten toiminnasta ovat hyötyneet yhteiset asiakkaat. Myös palvelujärjestelmän katsotaan hyötyneen (53 % vastaajista), samoin oma työ ja organisaatio ovat olleet hyötyjiä lähes 40 %:n mielestä. Avovankilan näkökulmasta ollut hyvä kuntouttava toiminta ja ohjaaja on myös saanut arvokasta tukea projektissa työskennelleiltä henkilöiltä. Kyselylomakkeen vastausten ja kertyneiden kokemusten perusteella Vahvat -toimintamalli on hyödyttänyt vankilan toimintaa ja arkea monella tapaa. Vahvat on mahdollistanut lisääntyneen tuen perusteella vankien siirtymisen suljetusta vankilasta avovankilaan sekä luonut uudenlaista koevapauden toimintasisältöä vaikeimmassa asemassa oleville vangeille. Erityisesti asumisen, arjen ja päihteettömyyden tuen tiivis paketti sekä tähän liittyvä kokonaisvaltainen tuki on koettu tärkeäksi. Toimintamallin rakenne ja antoisa sisältö vaikuttaa sopivan suurimmalle osalle asiakkaita. Asumisen järjestyminen toimintamallin kautta on erityisen tärkeä asia. Vertaistukiorganisaatioiden mukaan toiminta on tukenut siirtymää siviilielämään sekä luonut yhteyksiä vertaistukipaikkoihin. Projektin aikana heillä on loistava mahdollisuus luoda uusia päihteettömiä ja rikoksettomia ihmissuhteita, löytää uusia harrastuksia ja ennen kaikkea vahvalla tuella siirtyä vapauteen. Toiminnan onnistumisesta kertoo se, että jatkopoluilla on paljon projektilaisia, joten mitä ilmeisimmin se on tarjonnut eväitä selviytymiseen keskimääräistä paremmin. Sosiaalitoimen edustajan näkemyksen mukaan tämä on osoittautunut vapautuville asunnottomille vangeille hyväksi tavaksi yrittää muuttaa elämäntapoja. Koevapaudessa olevat asunnottomat vangit ovat saaneet "harjoitella" raitista asumista tukiasunnossa. Lisäksi säännöllinen ohjelma auttaa integroitumaan yhteiskuntaan ja säännölliseen rytmiin. Saaneet tukea raittiuteen ja vankilasta normaaliyhteiskuntaan siirtymiseen.

23 23 Asiakkaiden kertomaa Joo mä oon kyllä ihan ku kotonani täs porukassa. Ja niinku.. täällä ryhmätilanteissa ja sitte jos käy tuolla asumisyhteisössä, ni ihan samanlail sielläki täs on ihan hyvä meininki. Ja.. voi tehä tehtävänsä silleen, että kun niit tekee kotona ni ei tarvii miettii sitä, et pystynks mä sanoo jotain. Kun mä katselen ympärilleni ni mä tunnen Mä oon vähän erikoisasemassa, et nää on hyvii ihmisii mitkä on mun ympärillä ja ei mun tarvii hävetä täs mitään. Ja mä pystyn puhumaan tääl kaikista asioista. Ei oo semmosta asiaa oikeesti mistä ei pystyis puhumaan. Mulla on ainaki hyvä olo tässä. Ja ja koen kuuluvani. Kuulun tänne. Sitte nää ryhmäjutut, että kimpassa puretaan, ne on ollu ihan hyviä. Mitä aiemmin on tapahtunut vapautumisen jälkeen? No kyllä se oli niin että, mä lähin suoraan lipan alle niin sanotusti. Elikkä asunnoton. Elikkä. Ryyppäämään. Siltä seisomalta. No se vapautuminenhan on ollut uus vuos tai vappu, elikkä samanlainen meininki on jatkunu ku mihin se on loppunu ennen linnareissua. Yhteistyökumppanit: vapauttamista tukevaa toimintaa Koevapausvangit eivät olisi muualta saaneet yhtä tiivistä tukea kuin projektinne on heille tarjonnut. Tällä hetkellä liki parasta kuntouttavaa toimintaa, mitä vapautuville vangeille on tarjota siviilissä. Joidenkin vankien kohdalla projekti on ylipäätään mahdollistanut koevapauden luomalla kuntoutuksellisen sisällön, johon heidän on helppo kiinnittyä vankilasta käsin ja jatkaa koevapaudessa ja vapaudessa. Toiminnan jatkuminen on tulevien koevapauksien mahdollistumisten kannalta hyvin tärkeää. On hyvin tärkeää, että vangin tukeminen alkaa jo vankilassa. Tyhjän päälle vapautuminen on turmiollista. Uhkakuvana on tämän tietotaidon katoaminen ja asiakkaiden jääminen ilman täsmäpalvelua. Ainutlaatuista toimintaa: Työntekijäparin vetämää kokonaisvaltaista kuntoutusta ja tukea yhdistettynä Kritsin asumispalveluihin sekä kritsiläisten antamaan ohjaukseen ja tukemiseen. Yhteiskuntaan uudelleen kiinnittyminen vankeustuomion jälkeen on niin iso asia, että kaikki kuntouttava ja ennakoiva työskentely kiinnittymismahdollisuuksien lisäämiseksi hyödyttää koevapausvankeja. Uskon, että työelämään ja opiskeluun tähtäämiseen satsaaminen on kannattavaa. Toisaalta olisi tärkeää työskennellä myös terapeuttisesti, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus oppia rakentavampia ajatus/toimintatapoja tulevaisuutta varten.