Tutkielma ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkielma ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Selvitys vuosina 1995 ja 1996 tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista maatalousyrittäjistä Arja Vuoristo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen julkaisuja x/2001

2 ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Selvitys vuosina 1995 ja 1996 tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista maatalousyrittäjistä Arja Vuoristo Helsingin yliopisto Kuntoutuksen täydennyskoulutus 25 ov Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2001 ISBN X Mela helmikuu 2001

3 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIELMAN TARKOITUS 3 3 TUTKIELMAN AINEISTO 3 4 KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET JA KEINOT 4 5 TULOKSET Taustatiedot Tilakoko Tuotantosuunta Sijaintikunta Kuntoutuksen kesto Koulutusalat Viive kuntoutuspäätökseen Työllistyminen 11 6 KUSTANNUKSET 12 7 KUNTOUTUSPROSESSIN KUVAUS 13 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LIITE 17 LÄHTEET 18

4 JOHDANTO Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoittaa maatilataloutta vähintään viisi hehtaaria maatalousmaata käsittävällä viljelmällä; joka tekee edellä mainittua työtä perheyrityksen jäsenenä ja henkilöä, joka jatkuvasti elää edellä tarkoitetun yrittäjän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (Maatalousyrittäjien eläkelaki 467/1969). Maatila on useimmiten kahden henkilön, isännän ja emännän, työpaikka, yritys. Perinteisen maatilatalouden tuotanto on muodostunut liha- ja lypsykarjataloudesta, sikataloudesta, kanataloudesta, kasvinviljelystä ja vihanneskasviviljelystä sekä metsätaloudesta. Näitä on voitu yhdistellä tai erikoistua johonkin tuotantosuuntaan erityisesti. Maatilan moninaisissa töissä isännän ja emännän työt ovat eriytyneet aikojen kuluessa niin, että on selkeästi isännän töitä ja emännän töitä sekä yhteisesti hoidettavia tehtäviä. Isännän rooli on ollut eriytyneempi kuin emännän. Isäntä on erikoistunut peltoviljelyyn, metsänhoitoon sekä koneiden kunnossapitoon, ja hänellä on ollut päävastuu tilaa koskevista päätöksistä. Yhteisiä töitä ovat olleet karjataloustyöt. Emännät ovat perinteisesti vastanneet kotitaloustöistä ja lastenhoidosta. Isännät ovat siirtyneet yhä enemmän karjataloustöihin niiden koneellistumisen myötä. Yrittäjäkumppanuudesta voidaan puhua silloin, kun maatilalla on työnjakomalli, jossa molemmat tekevät tasavertaisesti tilaa koskevia päätöksiä. Näin nuorempien ja koulutettujen maatalousyrittäjien kohdalla nykyään onkin (Siiskonen 1990). Suuri muutos maataloudessa tapahtui 1990-luvun puolivälissä, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Uudenlainen maatalouspolitiikka toi taloudellisia vaikeuksia monille maatiloille tuotteiden alemman hintatason vuoksi. Epävarmuus tilojen jatkamiskelpoisuudesta toi monenlaisia paineita maatalousyrittäjille (Pråhl-Ollila 1995a, 1995b). Maatalousyrittäjien työtä, työoloja ja terveyttä on tutkittu monissa tutkimuksissa vuodesta 1979 lähtien, jolloin tuli voimaan työterveyslaki (Vohlonen ym 1982, Notkola ym ja Susitaival ym 1994). Työterveyshuollon keinoin pyritään ehkäisemään maatalousyrittäjien sairastumista työperäisiin sairauksiin ja toisaalta ylläpitämään työkykyä. Haastattelututkimuksen mukaan jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus on yleisin työkykyä haittaava tekijä maatalousyrittäjillä etenkin naisilla ( Notkola ym 1992).

5 Tutkimusten mukaan maatalousyrittäjien työ on edelleen fyysisesti raskasta, vaikka useat työt tehdään koneilla. Hankalat työasennot, nostot ja kantamiset kuuluvat kuitenkin yhä maataloustyöhön ja ne koetaan haitallisina sekä kuormittavina. Yrittäjät joutuvat alttiiksi myös monenlaisille pölyille. Heinän, kuivikkeiden ja rehuviljan käsittelyssä vapautuu runsaasti pölyä ja eläinten ihosta irtoaa hilsettä, epiteeliä, mikä aiheuttaa iho- ja hengitystieallergioita (Louhelainen ym 1994, Hanhela 1999). Työympäristössä voi esiintyä myös homepölyä, jolla tarkoitetaan home- ja sädesienten itiöitä ja rihmaston osia. Hometta syntyy eloperäisessä materiaalissa kosteuden, lämmön, hapen ja ravinteiden vaikutuksesta (Louhelainen ym 1995). Homepöly voi aiheuttaa terveyshaittoja mm homepölykeuhkosairautta, joka on yleinen hengityselinsairaus ja ammattitauti maatalousyrittäjillä (Melan rekisteritieto 1999, Karjalainen ym 2000). Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä (Ammattitautilaki 1343/1988). Hengityselinsairauksista allerginen nuha, homepölykeuhkosairaus ja astma ovat yleisimmät ammattitaudit maatalousyrittäjillä. Vuosittain näitä uusia ammattitauteja ilmenee yhteensä noin 300 (Melan rekisteritieto 1999). Myös tapaturmavaara on ilmeinen maataloustöissä. Noin tapaturmaa sattuu vuosittain maatalousyrittäjille (Melan rekisteritieto 1999). Lähes neljäsosa tapaturmista johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen ja sairauslomaan (Taattola ym 1994). Maatilayrityksen menestymiselle on erittäin tärkeää, että molemmat yrittäjät ovat työkykyisiä. Ammattitaudin ilmetessä tai tapaturman sattuessa työkyvyttömyysjaksot merkitsevät yrittäjän työpanoksen vähenemistä tai kokonaan poisjäämistä maatilayrityksestä. Kuntoutuksella pyritään edistämään ja tukemaan sairastuneen henkilön työhön paluuta, ehkäisemään ja vähentämään henkilön työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpitämään itsenäistä suoriutumiskykyä (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991).

6 Tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava kuntoutus määritellään sekä lääkinnälliseksi toimintakyvyn palauttamiseen tähtääväksi että ammatilliseksi eli työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden kokonaisuudeksi. 2 TUTKIELMAN TARKOITUS Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista valittiin uudelleenkoulutuksen, ammattikurssien ja työkokeilujen kuntoutuspolut. Tarkastelun kohteeksi otettiin ne maatalousyrittäjät, joilla joko tapaturma tai ammattitauti oli tehnyt entisessä työssä jatkamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi ja ammatillinen kuntoutus oli tullut mahdolliseksi vaihtoehdoksi. n tarkoituksena on kartoittaa niitä tekijöitä, jotka voivat myötävaikuttaa ammatillisen kuntoutusprosessin onnistumiseen. Selvityksen kohteena ovat sellaiset seikat kuin 1) onko iällä tai sukupuolella merkitystä 2) onko maatilan/asuinkunnan sijainnilla merkitystä 3) onko maatilan koolla tai tuotantosuunnalla merkitystä 4) onko koulutuksen pituudella merkitystä työllistymiseen 5) onko ammatillinen kuntoutus johtanut työllistymiseen uuteen ammattiin 6) miten pitkä viive on ammattitaudin ilmenemisestä tai tapaturman sattumisesta kuntoutuspäätökseen 7) millainen on kuntoutuksesta koituva kustannus verrattuna eläkevastuuseen. 3 TUTKIELMAN AINEISTO n aineisto kerättiin Melan rekisteri- ja asiakirjatiedoista. Mukaan valittiin ne maatalousyrittäjät, joilla tapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman työkyvyn rajoitteiden vuoksi oli vuosina 1995 ja 1996 tehty kuntoutussuunnitelma ja annettu myönteinen korvauspäätös ammatillisesta kuntoutuksesta. Tällä tavoin kerättyyn aineistoon tuli vuodelta maatalousyrittäjää ja vuodelta maatalousyrittäjää, yhteensä 52 maatalousyrittäjää.

7 Allergisperäinen ammattitauti oli kaikilla tutkimusjoukkoon valituilla paitsi kahdella, joilla oli työtapaturman aiheuttaman vamman tuoma työkyvyn rajoite. Ammattitautina allerginen astma oli 85 prosentilla vuoden 1995 aineistossa ja 75 prosentilla vuoden 1996 aineistossa. Muilla oli homepölykeuhkosairaus tai allerginen työperäinen ihottuma työkykyä rajoittavavana tekijänä. Aineisto käsittää kaikki vuosina 1995 ja 1996 myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneet ja ammatillisen kuntoutuksen aloittaneet perusteena maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukainen kuntoutus. 4 KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET JA KEINOT Tapaturmavakuutuslain mukainen kuntoutus määritellään sellaisten toimenpiteiden kokonaisuudeksi, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhön paluuta ja työstä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään. Kuntoutusta korvataan henkilölle, jonka työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi heikentyneet. Kuntoutusta korvataan myös, jos on todennäköistä, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet voisivat sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin vuoksi myöhemmin olennaisesti heikentyä (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991). Kuntoutusta koskevassa laissa luetellaan suuri joukko korvattavia toimenpiteitä, joilla työ- ja toimintakyvyn edistämistä voidaan tehdä. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat työ- ja ansiokyvyn edistämiseen ja palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niistä erityisesti ammatillinen uudelleenkoulutus. Kuntoutus onnistuu parhaiten silloin, kun yksilön kokema kuntoutustarve ja yhteisön toiminta ovat samansuuntaiset ja samanaikaiset (Järvikoski 1995). Ihmisen psyykkisistä voimavaroista (koherenssi) riippuu, kuinka paljon hän luottaa omiin kykyihinsä selviytyä vaikeista elämäntilanteista, ja kuinka valmis hän on toisaalta hakemaan ja toisaalta ottamaan vastaan apua muilta ihmisiltä (Antonovsky 1979).

8 Maatalousyrittäjän, jolla on ammattitaudin tai tapaturmavamman tuomia työkyvyn rajoitteita, on usein hyvin vaikea motivoitua lähtemään tilansa ulkopuoliseen koulutukseen. Maatila on monasti kahden henkilön työpaikka ja toisen työtaakka saattaa muodostua kohtuuttoman suureksi, jos toinen yrittäjistä lähtee kokopäiväiseen koulutukseen. Sitoutuneisuus sukupolvien työn jatkamiseen voi muodostua esteeksi ammatillisen kuntoutuksen toteutumiselle. Eri kuntoutustahojen, lähtien ensi vaiheen terveydenhuollon toimipisteestä lukien, tuki ammatilliseen kuntoutukseen motivoinnissa on ensiarvoisen tärkeää. Oikeaan aikaan herätetty motiivi ja kannustus kuntoutuksen aikana takaavat yleensä onnistumista kuntoutusprosessissa. Kuntoutujan oman, yksilöllisen tilanteen huomioon ottaminen on kuntoutuksen onnistumiselle erittäin tärkeää. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja on hyvin paljon ja erilaisia. Niistä sopivimman löytäminen saattaa edellyttää useita tutkimuksia ja pohdintoja. Kuntoutuja joutuu tekemään vertailuja eri kuntoutusvaihtoehtojen välillä ja tekemään ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on joko entisessä työssä jatkamisen mahdollistaminen tai uuteen ammattiin valmistaminen esimerkiksi opiskelemalla. Konkreettisia asioita koulutusvalintoja ratkaistaessa ovat mm koulutuspaikkojen läheisyys, opintoalan valinta työllistymisen kannalta, toimeentulon varmistaminen opintojen aikana, lastenhoito ja maatilalla tuotannon jatkamiskysymykset. Kuntoutujan ikä on osoittautunut myös merkittäväksi tekijäksi kuntoutusprosessin onnistumisessa etenkin työllistymisen kannalta. Jo yli 45-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kuntou-tusasiakkailla on ongelmia kuntoutuksen jälkeen työllistymisessä (Karjalainen 2000). Kuntoutusprosessin aikana kuntoutujan omat psyykkiset voimavarat ratkaisevat paljolti prosessin onnistumisen. Lisäksi kuntoutujan lähiympäristön ja kuntoutuksen palveluohjaajien tuki prosessin eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä.

9 TULOKSET 5.1 Taustatiedot ssa oli mukana vuosina 1995 ja 1996 ammatillisen kuntoutuksen aloittaneet maatalousyrittäjät, joiden kuntoutus oli korvattu tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen perustuen. Tarkastelun kohteena olivat vuodelta 1995 yhteensä 20 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 65 prosenttia ja miehiä 35 prosenttia sekä vuodelta 1996 yhteensä 32 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Koko aineistossa naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Melan vakuutusrekisterin mukaan naisia on vakuutetuista maatalousyrittäjistä on 38 prosenttia ja miehiä 62 prosenttia (Melan rekisteritieto 1999). Sukupuolten suhteen eivät erot ole kovin suuret koulutuksen lähtijöiden kesken. Maataloudessa naisilla (emännillä) näyttäisi kuitenkin olevan enemmän mahdollisuuksia lähteä tilan ulkopuoliseen koulutukseen ja sitä kautta töihin maatilan ulkopuolelle. Kuva 1. Sukupuolijakauma

10 Ikäjakauma tutkimusjoukossa oli miesten osalta koulutuksen alkaessa keskimäärin 37,5 vuotta ja naisten 36,8 vuotta. Melan vakuutusrekisterin mukaan vakuutettujen naisten keskimääräinen ikä on 46,8 vuotta ja miesten 46,8 vuotta (Melan rekisteritieto 2000). Koulutukseen lähteneiden ikä on suhteellisen korkea, keskimäärin 37,1 vuotta. Kun tiedetään, että uuteen ammattiin kouluttautuminen kestää 2-4 vuotta, on työsuhteen alkaessa ikä jo noin 40 vuotta. Kuva 2. Ikäjakauma 5.2 Tilakoko ssa tarkasteltiin koulutuksen aloittaneiden maatalousyrittäjien maatilojen kokoa pelto- ja metsäpinta-alojen suhteen. Vuonna 1995 aloittaneiden maatalousyrittäjien maatilojen keskimääräinen peltoala oli 21,5 hehtaaria vaihdellen 5 hehtaarista 45 hehtaariin. Vuonna 1996 aloittaneiden keskimääräinen peltoala oli 23,5 hehtaaria vaihdellen 8 hehtaarista 65 hehtaariin. Yhdellä koulutukseen lähtijöistä oli metsätila. Aktiiviviljelijöiden, Melan vakuutusrekisterissä olevien vakuutettujen viljelijöiden maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli vuonna hehtaaria ja vuonna

11 hehtaaria vaihdellen runsaasti eri puolilla maata johtuen Suomessa vallitsevien viljelyolosuhteiden suuresta vaihtelusta. Maatalouden rakennemuutoksesta johtuen keskimääräinen peltoala on yhä kasvamassa niin, että vuonna 1999 se oli keskimäärin 26 hehtaaria. (Melan rekisteri 1999). Koulutuksen aloittaneiden viljelijöiden maatilojen peltopinta-alojen koossa ei ole merkittävää eroa aktiiviviljelijöiden maatilojen peltoaloihin nähden. Metsäpinta-alojen jakauma koulutuksen aloittaneilla oli vuonna 1995 keskimäärin 64,5 hehtaaria ja vuonna ,5 hehtaaria. Vaihteluväli oli vuonna hehtaarista 240 hehtaariin ja vuonna hehtaarista 171 hehtaariin. Tässäkään suhteessa ei ole poikkeamaa aktiiviviljelijöiden, Melan vakuutusrekisterissä olevien viljelijöiden maatilojen metsäpinta-aloihin nähden. Vuonna 1999 keskimääräinen metsäala oli nimittäin 52 hehtaaria. ( Melan tilastorekisteri 1999). 5.3 Tuotantosuunta Tarkastelun kohteena olleilla maatalousyrittäjillä oli sekä vuoden 1995 että vuoden 1996 aineiston mukaan pääasiallisin tuotantosuunta lypsykarjatalous. Vuonna 1995 aloittaneista 75 prosentilla oli lypsykarjatalous päätuotantona, yhdellä yrittäjällä oli sikatalous, yhdellä kanatalous ja yhdellä oli porotalous. Vuonna 1996 aloittaneista 78 prosentilla oli päätuotantosuuntana lypsykarjatalous, sikatalous oli kahdella yrittäjällä, mehiläisiä yhdellä ja neljällä yrittäjällä oli lihakarjatuotanto. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen rekisteritietojen mukaan lypsykarjatalous on yleisin tuotantosuunta aktiiviviljelijöillä, 32 prosentilla ja lihakarjatalous 8 prosentilla sekä sikatalous 6 prosentilla vuonna 1997 (MTTL 2000). Merkitsevää poikkeamaa ei ole tutkielman joukossa myöskään tuotantosuunnan mukaan tarkasteltuna. Tosin lypsykarjatalous oli valtaosalla päätuotantosuuntana. Tämän selittää tutkimusjoukossa olevien hengityselinsairauksiin perustuvien ammattitautitapausten yleisyys. Hengityselinsairaudet taas ovat yleisimpiä ammattitauteja karjataloudessa työskentelevillä maatalousyrittäjillä.

12 Sijaintikunta Alueellisesti tarkasteltuna tutkittiin sitä, onko maatilan sijaintikunnalla merkitystä siihen, miten koulutukseen on ollut mahdollisuutta lähteä eli onko lähistöllä koulutuspaikkoja ja onko tämän suhteen suuria eroja eri puolilla maata. Tuloksien perusteella ei suurta vaihtelua eri puolilla maata ole nähtävissä ammatilliseen kuntoutukseen lähtijöiden asuinkunnan suhteen, ainoastaan Lounais-Suomesta ei tutkimuksen aineistossa ollut yhtään kuntoutujaa. Muutoin ns väli-suomeen on keskittynyt kuntoutukseen lähteneet tämän aineiston mukaan. Tämä johtuu siitä, että aineistoon kuuluvilla kahta lukuun ottamatta oli allergisperäinen ja useimmiten karjataloudesta johtuva ammattitauti. Tälle taas on selityksenä se, että nimenomaan väli-suomessa on karjatalous pääasiallisin tuotantosuunta maataloudessa ja Lounais-Suomessa kasvinviljely- ja erikoistuotantomuodot yleisimpiä. Tämän vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tarve on suurempaa karjatalousvaltaisessa väli-suomessa kuin kasvinviljelyyn erikoistuneilla Lounais-Suomen alueilla. Karttakuvaa tarkasteltaessa yliopistokaupunkien Oulun, Joensuun, Jyväskylän ja Rovaniemen läheisyys koulutuspaikkojen tarjonnan ja sitä kautta myös työpaikkojen tarjonnan suhteen näyttäisi olevan imukykyisyydeltään muita paikkakuntia merkityksellisempi koulutukseen lähteneiden suhteen (Liite 1. Karttakuva). 5.5 Kuntoutuksen kesto Ammatillisen kuntoutuksen pituus vaihteli melko paljon keskimääräisen koulutusajan pituuden ollessa vuonna 1995 aloittaneilla 1,4 vuotta ja vuonna 1996 aloittaneilla 1,9 vuotta. Koulutuksen pituus sinänsä ei ole kovin pitkä, sillä ammattitutkinnon saavuttaminen keskiasteellakin edellyttää yleensä kahdesta neljään vuoteen opiskelua. Vaihteluväli koulutuksen pituudessa oli vuonna 1995 aloittaneilla kahden kuukauden työkokeilusta kolmen vuoden ammattiopintoihin. Vuonna 1996 aloittaneilla koulutuksen pituus vaihteli samoin kahdesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Nykyään ammattiopintojen koulutusajat ovat yhä pitenemässä. Opinto-ohjelmat rakennetaan yksilöllisesti opiskelijan suuntautuneisuuden mukaisesti. Osa opiskelusta voi tapahtua etäopiskeluna ja vain osa on lähiopiskelua eli varsinaista kurssimuotoista oppi-

13 laitoksessa opiskelemista. Opinnoista suuri osa vaatii opiskelijalta itsenäistä tiedonhakua ja -soveltamista. Tällä tavoin opintojen valmistumisajat ovat hyvin yksilöllisiä. 5.6 Koulutusalat Tarkasteltaessa koulutusaloja ei mikään yksittäinen ala noussut eniten suosituksi, vaan hyvin erilaisille aloille maatalousyrittäjät kouluttautuivat. Naisilla kuitenkin hoitoalalle lähteminen oli tyypillisintä sekä vuonna 1995 että 1996, miehillä taas sähkötekniikka ja metsäkoneala olivat yleisimmät. Muutoin koulutusaloista löytyi esimerkiksi nuorisoohjaaja, artesaani, agrologi, maidonkäsittelijä ja hieroja sekä tietotekniikka-alojen ammatit. Koulutukseen lähtijöillä sekä vuonna 1995 että 1996 kahta lukuun ottamatta oli allergisperäinen ammattitauti (astma, nuha tai ihottuma). Tästä johtuen uuden ammattialan sopivuus myös allergioiden suhteen on merkityksellinen asia uutta ammattia ja koulutusta harkittaessa. 5.7 Viive kuntoutuspäätökseen Viiveellä kuntoutuspäätökseen tarkoitetaan sitä aikaa, joka on kulunut ammattitaudin ilmenemisvuodesta tai tapaturman sattumisvuodesta ammatillisen kuntoutuspäätöksen antamisvuoteen. Vuonna 1995 aloittaneilla tämä viive oli keskimäärin 4,2 vuotta ja vuonna 1996 aloittaneilla 3,1 vuotta. Näyttäisi siltä, että koulutuspäätökseen päästäisiin yhä nopeammin, viive on lyhentynyt hieman yli vuodella. Kuntoutujan kannalta tämä on hyvä asia; ammattitaudille altistavasta työstä poispääsy nopeutuu ja sitä kautta myös terveydentila kohenee ja työkyky paranee. Viive kuitenkin vaihteli suuresti aina neljästä kuukaudesta kahdeksaan vuoteen vuonna 1995 aloittaneilla ja kahdesta kuukaudesta yhdeksään vuoteen vuonna 1996 aloittaneilla. Molempina vuosina tuo maksimi aika oli tapaturman sattumisen vuoksi työkyvyn palauttamiseksi aloitettujen koulutusten tapaukset. Ammattitautien vuoksi kuntoutuspäätösten aikaansaamisen viive ilmenemisestä lukien vaihteli pisimmillään kuuteen ja seitsemään vuoteen. Näissäkin tapauksissa ammattitautiin sairastuneet yrittivät ensin jatkaa maatilalla entisen työn jatkamista suojautuneena ja

14 vasta myöhemmin sairausoireiden pahetessa päätös ammatilliseen kuntoutukseen lähtemisestä kypsyi. Viiveellä kuntoutuksen aloittamiseen ei sinänsä näyttäisi olevan merkitystä koulutuksen läpiviemiseen eikä työllistymiseenkään. Ainoastaan sitä kautta työllistyminen voi olla vaikeampaa koulutuksen päätyttyä, että ikä on korkeampi, koska vuosia on kulunut jo ennen koulutuksen aloittamista enemmän. 5.8 Työllistyminen Ammatillisen kuntoutuksen aloittaneiden sijoittumista työhön joko maatilalle uuden yrityksen myötä tai maatilan ulkopuoliseen työsuhteeseen tarkasteltiin Melassa käytössä olevien rekisteri- ja asiakirjatietojen perusteella. Tarkastelu ulottuu noin vuoden päähän koulutuksen päättymisestä. Vuonna 1995 aloittaneista vain yksi ei työllistynyt koulutuksen jälkeen tarkastelujakson puitteissa. Kolme jatkoi omin kustannuksin opiskelua ja kuusi työllistyi omaan tai puolison yritykseen, muut työllistyivät maatilan ulkopuoliseen työsuhteeseen joko väliaikaisesti tai vakinaisesti. Vuonna 1996 aloittaneista kaksi ei ollut työllistynyt tarkastelujakson aikana. Opiskelua jatkoi kuusi ja muut olivat työllistyneet joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Työllistyneistä yksi oli aloittanut yrittäjänä maatilamatkailualalla. Työllistyminen opintojen jälkeen näyttää siis varsin hyvältä. Opiskelualan valinta on ollut onnistunut ja motivaatio korkea, sillä työllistyminen ei ole ollut riippuvainen opintojen pituudesta. Ei-työllistyneissä on sekä kolmen vuoden opiskelun päättänyt että puolen vuoden kurssin käynyt. VKK:n (Vakuutuskuntoutus ry) aineiston mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutusprosessin päättyessä vuonna 1999 oli asiakkaista 73 prosenttia työllistynyt.

15 KUSTANNUKSET Tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta mitataan myös taloudellisen panostuksen suhteessa. Tapaturmavakuutuslain nojalla kuntoutus on yksi korvausetuuden muoto. Ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan joko entisessä työssä jatkamista tai uuteen ammattiin siirtymistä. Tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä mukana pysyminen. Kansaneläkelaitos on useissa tutkimuksissaan seurannut kuntoutuksen kustannusten ja vaikutusten arviointia. Tällainen tutkimus on mm Tuomo Helan vuonna 2000 valmistunut Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointitutkimus. Siinä kuntoutuksen vaikuttavuutta mitattiin laatupainotteisten elinvuosien hinnalla ja todettiin Aslakkuntoutuksella vaikutettavan naisiin enemmän kuin miehiin. Tässä tutkielmassani olen tehnyt kustannusvertailua ammatillisen kuntoutuksen kustannusten ja tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvon välillä (Matan perusteet 13,17,20 ). Laskelma osoittaa 37 vuotiaan miehen osalta, että kolmen vuoden ammatillisen koulutuksen kustannukset koostuvat ansionmenetyskorvauksista ja kulukorvauksista. Ansionmenetyskorvaus eläkemenona on kolmen vuoden osalta keskimääräisen työtulon, mk vuodessa, (maatalousyrittäjien vakuutuksen työtulo, vuosityöansio) mukaan laskettuna mk ja koulutukseen liittyvät kulukorvaukset noin mk. Tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvo 37 vuotiaalla miehellä on 100 prosentin mukaisena eläkkeenä mk ja 60 prosentin mukaisena eläkkeenä mk. Naisten vastaavat kustannussummat ovat hieman suuremmat, koska pääomituskertoimissa otetaan huomioon keskimääräinen elinikä, ja se on naisilla pidempi kuin miehillä. Koska kustannussäästö on ilmeinen ammatillisen kuntoutusprosessin läpikäyneillä verrattuna eläkekustannuksiin, voidaan vielä naisten kohdalla säästöä korostaa, sillä naisia oli koulutuksen aloittaneista 60 prosenttia. Naisten osuus ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista on myöhemmin vähentynyt. Vuonna 1999 koulutuksen aloittaneista on naisia 45 prosenttia ja vuonna 2000 aloittaneista 40 prosenttia (Melan kuntoutusrekisteritieto 2000). Naisten osuus maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista vakuutetuista on niinikään vähentynyt, vuonna 1995 naisia oli 40 prosenttia vakuutetuista ja vuonna ,6 prosenttia (Melan vakuutusrekisteritieto 2001).

16 KUNTOUTUSPROSESSIN KUVAUS Maatalousyrittäjän ammatillisen kuntoutusprosessin tai -polun tyyppikuvaus ei ole mitenkään vakiomuotoinen niin kuin ei kuntoutuksessa muutoinkaan. Valittavia polkuja voi olla useita tai sitten vain muutama, joista pitäisi valita kuntoutujan kannalta mielekkäin, motivoivin ja vielä tuloksellisuudeltaan sopivin. Edellä on jo painotettu niitä vaikeuksia ja kuntoutuksen esteitä, joita maatalousyrittäjän sitoutuneisuus sukupolvien työhön ja kahden työpaikan ylläpitäminen merkitsevät. Tämän aineiston ammatillisen kuntoutusprosessin suunnitteli ja valvoi loppuun saakka 60 prosentissa tapauksista VKK, Vakuutuskuntoutus ry. Muissa tapauksissa kuntoutusprosessista huolehdittiin Melasta käsin. Kuntoutusprosessi hoidetaan alusta loppuun saakka Melassa yleensä silloin, kun kuntoutujalla itsellään on melko selkeä käsitys siitä, minkälainen koulutussuunta voisi olla hänen kohdallaan sopiva, ja jos se on sopiva myös ammattitaudin tai tapaturmavamman aiheuttamien rajoitteiden puolesta. Muissa tapauksissa pyydetään Vakuutuskuntoutus VKK:lta lausuntoa kuntoutusmahdollisuuksista ja kuntoutusprosessin läpiviemisestä. Tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauskäsittelyn yhteydessä kuntoutuksen aloitteentekovelvollisuus on Melalla. Kuntoutusta ryhdytään selvittämään tapaturma- ja ammattitautitapauksissa asiakirjojen, lääkärinlausuntojen ja vakuutetun työskentelyolosuhdetietojen perusteella. Asiakkaaseen, vakuutettuun ollaan yhteydessä sekä puhelimitse että kirjeitse. Joskus tarvitaan lääketieteellisiä lisäselvityksiä asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi, joskus taas työklinikka- ja ammatinvalintahenkilöstön tekemiä tutkimuksissa asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksista. Joskus voi asiakkaalla itselleen olla selkeä tavoite siitä, miten hän voisi edetä ammatillisen kuntoutuksen polulla. Tällöin motivoituminen on yleensä hyvää ja kuntoutus etenee sujuvasti. Tässä on kuvattu erään tyypillisen asiakkaan ammatillinen kuntoutusprosessi. Kyseessä on vuonna 1964 syntynyt naishenkilö Keski-Pohjanmaalta. Hänellä todettiin lehmänepiteelin aiheuttama ammattitauti, astma, lokakuussa Keväällä 1990 Melasta annettiin tästä korvauspäätös ja myös moottoroitu hengityksensuojain apuvälineeksi, jonka turvin hän voisi jatkaa entistä työtään lypsykarjataloudessa. Hänelle kustannettiin hengityselinsairaille kohdistettu sopeutumisvalmennuskurssi Merikosken kuntoutuskeskuksessa syksyllä Tällöin aloitettiin myös ammatillisen kuntoutusmahdollisuuksien selvittely ja painotettiin tilan ulkopuolelle kouluttautumisen vaihtoehtoa, jolloin hän pää-

17 sisi ammattitaudin aiheuttamista altisteista pois, mikä olisi työkyvyn säilymisen kannalta tärkeää. Kuntoutusasian käsittelyä pyydettiin tässä vaiheessa VKK:lta. Siellä erilaisia vaihtoehtoja asiakkaan kanssa käytiin läpi, mutta mihinkään konkreettiseen suositukseen ei päästy, koska asiakkaalla oli tuolloin kolme pientä lasta ja koulutukseen lähteminen tuntui ylivoimaiselta. Ammatillista kuntoutusta ei tällöin voitu aloittaa ja asiakas jatkoi entistä, ammattitaudin kannalta altistavaa työtään. Kahden ja puolen vuoden kuluttua, keväällä 1995 asiakas otti yhteyttä Melan korvauskäsittelijään ja kertoi, että heidän maatilallaan on nyt remontoitu karjatalousrakennus siinä määrin, että puoliso kykenee hoitamaan karjan yksinkin ja toisaalta lapset ovat varttuneet niin paljon, että hän voisi nyt lähteä ammatilliseen uudelleenkoulutukseen. Kuntoutusasia lähettiin uudelleen VKK:lle ja siellä päädyttiin suosittamaan asiakkaan kuntoutumispoluksi kaksivuotista ravitsemusteknikkokoulutusta. Ammatinvalinnanohjauksen ja asiakkaan oman aktiivisuuden perusteella koulutusala löytyi melko nopeasti ja oli realistinen toteuttamisen kannalta. Hän aloitti kyseisen koulutuksen syksyllä 1995 ja valmistui ravitsemusteknikoksi keväällä Hän työllistyi syksyllä ammattioppilaitoksien opettajien sijaisuuksien hoitamisessa. Sen jälkeen hän on perustanut oman pitopalveluja lounasruokalayrityksen. Haastattelin kyseistä kuntoutujaa tammikuussa 2001 ja kysyin hänen mielipiteitään tuon ammatillisen kuntoutusprosessin onnistumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hän mainitsi saaneensa sekä VKK:n että Melan taholta koko ajan riittävästi tukea ja tietoa koulutusmahdollisuuksista. Samoin hän sanoi olevansa koko ajan tietoinen siitä, miten ja mitä tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia hänelle maksetaan. Allerginen hengityselinsairaus ja maatalouden epävarma tulevaisuus tuolloin 90-luvun alkupuolella saivat hänet tekemään sen päätöksen, että koulutus muuhun ammattiin on hänelle parempi vaihtoehto kuin altistavan työn jatkaminen. Nyt kun hän on pois altistavasta työstä, hän on voinut vähentää astmalääkitystään huomattavasti. Hän on hyvin tyytyväinen kuntoutusprosessin onnistumisesta kohdallaan ja kokee tämänhetkisen työkykynsä hyväksi.

18 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kartoittaa kuntoutusprosessin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen kohteena olivat ne maatalousyrittäjät, joilla oli ammattitaudin tai tapaturmavamman vuoksi työkyvyn rajoitteita jatkaa entisessä maatalousammatissaan. Tutkimusaineisto koostui niistä maatalousyrittäjistä, jotka olivat vuonna 1995 tai 1996 saaneet myönteisen kuntoutusta koskevan korvauspäätöksen ja aloittaneet kyseisinä vuosina ammatillisen kuntoutuksen. Kuntoutuskeinoina olivat ammatillisen kurssin käyminen, työkokeilu tai opiskelu ammattioppilaitoksessa. Selvityksessä kävi ilmi, että maatalousyrittäjistä ammatillisen kuntoutuksen aloittivat naiset useammin kuin miehet. Koulutuksen alkaessa naiset olivat keskimäärin 36,8 vuotiaita ja miehet 37,5 vuotiaita. Työhönsijoittumisikä muodostuu näin ollen melko korkeaksi, kun koulutus kestää useimmiten kaksi tai kolme vuotta. Työhönsijoittuminen oli kuitenkin varsin hyvää, sillä tutkimusjoukosta vain kolme ei ollut työllistynyt opintojen jälkeen seuraavan vuoden aikana. Yhdeksän henkilöä jatkoi vielä opintoja tarkastelujakson aikana. Kyseisenä aikana oli 77 prosenttia työllistynyt joko osittain tai kokopäiväisesti. Myös muualla tehdyissä vastaavanlaisissa selvityksissä on kuntoutusprosessin läpikäyneiden työllistymisprosentit olleet varsin korkeita. Esimerkiksi Kunnallisen eläkelaitoksen vuonna 1999 ammatillisen kuntoutusohjelman päätti runsaat 300 asiakasta ja heistä noin 80 prosenttia palasi ansiotyöhön. ssani koulutuksen pituudella ei näyttänyt olevan merkitystä opintojen jälkeiseen työllistymiseen, enemmän merkitsi koulutusala ja työpaikkojen läheisyys. Opintojen keskeyttämistä ei esiintynyt. Ammattitaudin ilmenemisestä tai tapaturman sattumisajankohdasta aika ammatillisen kuntoutuksen korvauspäätökseen vaihteli suuresti. Keskimäärin tuo viive oli 3,5 vuotta, mutta vaihteli kahdesta kuukaudesta aina yhdeksään vuoteen. Pisimmät viiveet olivat tapaturmavammojen aiheuttamissa vahingoissa, niissä vamman hoidolliset vaiheetkin veivät aikaa enemmän kuin ammattitautitapauksissa.

19 Tähän viiveeseen vaikuttavat kuntoutujan, maatalousyrittäjän kohdalla myös monet työpaikkasidonnaisuustekijät ja se, että maatila on useimmiten kahden henkilön työpaikka. Jos toisen yrittäjän työkyvyn säilyminen vaatii ammatillisen kuntoutuksen keinojen toteuttamista ja opiskelua sekä siirtymistä työhön maatilan ulkopuolelle, vaatii se toiselta yrittäjältä työjärjestelyjä ja uutta asennoitumista tilanteeseen. Kuntoutuspalveluiden ohjaajien on tämä seikka huomioitava kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Kuntoutustoimenpiteiden onnistumiseen vaikuttavat yksilön kokema kuntoutustarve ja kuntoutustahojen samansuuntainen toiminta. Kustannusvertailussa kävi selkeästi ilmi se, että kuntoutus on taloudellisesti kannattavaa. Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset ovat vain noin kolmasosa siitä, mitä tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvon suuruus on. Ammatillisen kuntoutuksen hyöty kuntoutujan näkökulmasta on hänen työkykynsä ja elämänlaatunsa paranemisessa. Hän voi lopettaa työkykyään rajoittavan, altistavan työn maatilalla ja suuntautua uuteen ammattiin. Kuntoutuja voi tällöin kokea elämänlaatunsa kohenevan ja ammatillinen kuntoutus on ollut se prosessi, joka on antanut hänelle mahdollisuuksia oman elämän hallinnan tunteen kasvamiseen.

20 LIITE

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KORVAUSTOIMEN OHJE TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KORVAUSTOIMEN OHJE TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 5/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(1) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.11.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä 19.1.2005 1894/4/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä VIRHE KUNTOUTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYSSÄ JA ASUMISTUKIASIAN KÄSITTELYN VIIVÄSTYMINEN 1

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot