Tutkielma ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkielma ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Selvitys vuosina 1995 ja 1996 tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista maatalousyrittäjistä Arja Vuoristo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen julkaisuja x/2001

2 ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Selvitys vuosina 1995 ja 1996 tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista maatalousyrittäjistä Arja Vuoristo Helsingin yliopisto Kuntoutuksen täydennyskoulutus 25 ov Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2001 ISBN X Mela helmikuu 2001

3 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIELMAN TARKOITUS 3 3 TUTKIELMAN AINEISTO 3 4 KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET JA KEINOT 4 5 TULOKSET Taustatiedot Tilakoko Tuotantosuunta Sijaintikunta Kuntoutuksen kesto Koulutusalat Viive kuntoutuspäätökseen Työllistyminen 11 6 KUSTANNUKSET 12 7 KUNTOUTUSPROSESSIN KUVAUS 13 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LIITE 17 LÄHTEET 18

4 JOHDANTO Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoittaa maatilataloutta vähintään viisi hehtaaria maatalousmaata käsittävällä viljelmällä; joka tekee edellä mainittua työtä perheyrityksen jäsenenä ja henkilöä, joka jatkuvasti elää edellä tarkoitetun yrittäjän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (Maatalousyrittäjien eläkelaki 467/1969). Maatila on useimmiten kahden henkilön, isännän ja emännän, työpaikka, yritys. Perinteisen maatilatalouden tuotanto on muodostunut liha- ja lypsykarjataloudesta, sikataloudesta, kanataloudesta, kasvinviljelystä ja vihanneskasviviljelystä sekä metsätaloudesta. Näitä on voitu yhdistellä tai erikoistua johonkin tuotantosuuntaan erityisesti. Maatilan moninaisissa töissä isännän ja emännän työt ovat eriytyneet aikojen kuluessa niin, että on selkeästi isännän töitä ja emännän töitä sekä yhteisesti hoidettavia tehtäviä. Isännän rooli on ollut eriytyneempi kuin emännän. Isäntä on erikoistunut peltoviljelyyn, metsänhoitoon sekä koneiden kunnossapitoon, ja hänellä on ollut päävastuu tilaa koskevista päätöksistä. Yhteisiä töitä ovat olleet karjataloustyöt. Emännät ovat perinteisesti vastanneet kotitaloustöistä ja lastenhoidosta. Isännät ovat siirtyneet yhä enemmän karjataloustöihin niiden koneellistumisen myötä. Yrittäjäkumppanuudesta voidaan puhua silloin, kun maatilalla on työnjakomalli, jossa molemmat tekevät tasavertaisesti tilaa koskevia päätöksiä. Näin nuorempien ja koulutettujen maatalousyrittäjien kohdalla nykyään onkin (Siiskonen 1990). Suuri muutos maataloudessa tapahtui 1990-luvun puolivälissä, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Uudenlainen maatalouspolitiikka toi taloudellisia vaikeuksia monille maatiloille tuotteiden alemman hintatason vuoksi. Epävarmuus tilojen jatkamiskelpoisuudesta toi monenlaisia paineita maatalousyrittäjille (Pråhl-Ollila 1995a, 1995b). Maatalousyrittäjien työtä, työoloja ja terveyttä on tutkittu monissa tutkimuksissa vuodesta 1979 lähtien, jolloin tuli voimaan työterveyslaki (Vohlonen ym 1982, Notkola ym ja Susitaival ym 1994). Työterveyshuollon keinoin pyritään ehkäisemään maatalousyrittäjien sairastumista työperäisiin sairauksiin ja toisaalta ylläpitämään työkykyä. Haastattelututkimuksen mukaan jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus on yleisin työkykyä haittaava tekijä maatalousyrittäjillä etenkin naisilla ( Notkola ym 1992).

5 Tutkimusten mukaan maatalousyrittäjien työ on edelleen fyysisesti raskasta, vaikka useat työt tehdään koneilla. Hankalat työasennot, nostot ja kantamiset kuuluvat kuitenkin yhä maataloustyöhön ja ne koetaan haitallisina sekä kuormittavina. Yrittäjät joutuvat alttiiksi myös monenlaisille pölyille. Heinän, kuivikkeiden ja rehuviljan käsittelyssä vapautuu runsaasti pölyä ja eläinten ihosta irtoaa hilsettä, epiteeliä, mikä aiheuttaa iho- ja hengitystieallergioita (Louhelainen ym 1994, Hanhela 1999). Työympäristössä voi esiintyä myös homepölyä, jolla tarkoitetaan home- ja sädesienten itiöitä ja rihmaston osia. Hometta syntyy eloperäisessä materiaalissa kosteuden, lämmön, hapen ja ravinteiden vaikutuksesta (Louhelainen ym 1995). Homepöly voi aiheuttaa terveyshaittoja mm homepölykeuhkosairautta, joka on yleinen hengityselinsairaus ja ammattitauti maatalousyrittäjillä (Melan rekisteritieto 1999, Karjalainen ym 2000). Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä (Ammattitautilaki 1343/1988). Hengityselinsairauksista allerginen nuha, homepölykeuhkosairaus ja astma ovat yleisimmät ammattitaudit maatalousyrittäjillä. Vuosittain näitä uusia ammattitauteja ilmenee yhteensä noin 300 (Melan rekisteritieto 1999). Myös tapaturmavaara on ilmeinen maataloustöissä. Noin tapaturmaa sattuu vuosittain maatalousyrittäjille (Melan rekisteritieto 1999). Lähes neljäsosa tapaturmista johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen ja sairauslomaan (Taattola ym 1994). Maatilayrityksen menestymiselle on erittäin tärkeää, että molemmat yrittäjät ovat työkykyisiä. Ammattitaudin ilmetessä tai tapaturman sattuessa työkyvyttömyysjaksot merkitsevät yrittäjän työpanoksen vähenemistä tai kokonaan poisjäämistä maatilayrityksestä. Kuntoutuksella pyritään edistämään ja tukemaan sairastuneen henkilön työhön paluuta, ehkäisemään ja vähentämään henkilön työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpitämään itsenäistä suoriutumiskykyä (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991).

6 Tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava kuntoutus määritellään sekä lääkinnälliseksi toimintakyvyn palauttamiseen tähtääväksi että ammatilliseksi eli työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden kokonaisuudeksi. 2 TUTKIELMAN TARKOITUS Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista valittiin uudelleenkoulutuksen, ammattikurssien ja työkokeilujen kuntoutuspolut. Tarkastelun kohteeksi otettiin ne maatalousyrittäjät, joilla joko tapaturma tai ammattitauti oli tehnyt entisessä työssä jatkamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi ja ammatillinen kuntoutus oli tullut mahdolliseksi vaihtoehdoksi. n tarkoituksena on kartoittaa niitä tekijöitä, jotka voivat myötävaikuttaa ammatillisen kuntoutusprosessin onnistumiseen. Selvityksen kohteena ovat sellaiset seikat kuin 1) onko iällä tai sukupuolella merkitystä 2) onko maatilan/asuinkunnan sijainnilla merkitystä 3) onko maatilan koolla tai tuotantosuunnalla merkitystä 4) onko koulutuksen pituudella merkitystä työllistymiseen 5) onko ammatillinen kuntoutus johtanut työllistymiseen uuteen ammattiin 6) miten pitkä viive on ammattitaudin ilmenemisestä tai tapaturman sattumisesta kuntoutuspäätökseen 7) millainen on kuntoutuksesta koituva kustannus verrattuna eläkevastuuseen. 3 TUTKIELMAN AINEISTO n aineisto kerättiin Melan rekisteri- ja asiakirjatiedoista. Mukaan valittiin ne maatalousyrittäjät, joilla tapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman työkyvyn rajoitteiden vuoksi oli vuosina 1995 ja 1996 tehty kuntoutussuunnitelma ja annettu myönteinen korvauspäätös ammatillisesta kuntoutuksesta. Tällä tavoin kerättyyn aineistoon tuli vuodelta maatalousyrittäjää ja vuodelta maatalousyrittäjää, yhteensä 52 maatalousyrittäjää.

7 Allergisperäinen ammattitauti oli kaikilla tutkimusjoukkoon valituilla paitsi kahdella, joilla oli työtapaturman aiheuttaman vamman tuoma työkyvyn rajoite. Ammattitautina allerginen astma oli 85 prosentilla vuoden 1995 aineistossa ja 75 prosentilla vuoden 1996 aineistossa. Muilla oli homepölykeuhkosairaus tai allerginen työperäinen ihottuma työkykyä rajoittavavana tekijänä. Aineisto käsittää kaikki vuosina 1995 ja 1996 myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneet ja ammatillisen kuntoutuksen aloittaneet perusteena maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukainen kuntoutus. 4 KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET JA KEINOT Tapaturmavakuutuslain mukainen kuntoutus määritellään sellaisten toimenpiteiden kokonaisuudeksi, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhön paluuta ja työstä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään. Kuntoutusta korvataan henkilölle, jonka työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi heikentyneet. Kuntoutusta korvataan myös, jos on todennäköistä, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet voisivat sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin vuoksi myöhemmin olennaisesti heikentyä (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991). Kuntoutusta koskevassa laissa luetellaan suuri joukko korvattavia toimenpiteitä, joilla työ- ja toimintakyvyn edistämistä voidaan tehdä. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat työ- ja ansiokyvyn edistämiseen ja palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niistä erityisesti ammatillinen uudelleenkoulutus. Kuntoutus onnistuu parhaiten silloin, kun yksilön kokema kuntoutustarve ja yhteisön toiminta ovat samansuuntaiset ja samanaikaiset (Järvikoski 1995). Ihmisen psyykkisistä voimavaroista (koherenssi) riippuu, kuinka paljon hän luottaa omiin kykyihinsä selviytyä vaikeista elämäntilanteista, ja kuinka valmis hän on toisaalta hakemaan ja toisaalta ottamaan vastaan apua muilta ihmisiltä (Antonovsky 1979).

8 Maatalousyrittäjän, jolla on ammattitaudin tai tapaturmavamman tuomia työkyvyn rajoitteita, on usein hyvin vaikea motivoitua lähtemään tilansa ulkopuoliseen koulutukseen. Maatila on monasti kahden henkilön työpaikka ja toisen työtaakka saattaa muodostua kohtuuttoman suureksi, jos toinen yrittäjistä lähtee kokopäiväiseen koulutukseen. Sitoutuneisuus sukupolvien työn jatkamiseen voi muodostua esteeksi ammatillisen kuntoutuksen toteutumiselle. Eri kuntoutustahojen, lähtien ensi vaiheen terveydenhuollon toimipisteestä lukien, tuki ammatilliseen kuntoutukseen motivoinnissa on ensiarvoisen tärkeää. Oikeaan aikaan herätetty motiivi ja kannustus kuntoutuksen aikana takaavat yleensä onnistumista kuntoutusprosessissa. Kuntoutujan oman, yksilöllisen tilanteen huomioon ottaminen on kuntoutuksen onnistumiselle erittäin tärkeää. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja on hyvin paljon ja erilaisia. Niistä sopivimman löytäminen saattaa edellyttää useita tutkimuksia ja pohdintoja. Kuntoutuja joutuu tekemään vertailuja eri kuntoutusvaihtoehtojen välillä ja tekemään ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on joko entisessä työssä jatkamisen mahdollistaminen tai uuteen ammattiin valmistaminen esimerkiksi opiskelemalla. Konkreettisia asioita koulutusvalintoja ratkaistaessa ovat mm koulutuspaikkojen läheisyys, opintoalan valinta työllistymisen kannalta, toimeentulon varmistaminen opintojen aikana, lastenhoito ja maatilalla tuotannon jatkamiskysymykset. Kuntoutujan ikä on osoittautunut myös merkittäväksi tekijäksi kuntoutusprosessin onnistumisessa etenkin työllistymisen kannalta. Jo yli 45-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kuntou-tusasiakkailla on ongelmia kuntoutuksen jälkeen työllistymisessä (Karjalainen 2000). Kuntoutusprosessin aikana kuntoutujan omat psyykkiset voimavarat ratkaisevat paljolti prosessin onnistumisen. Lisäksi kuntoutujan lähiympäristön ja kuntoutuksen palveluohjaajien tuki prosessin eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä.

9 TULOKSET 5.1 Taustatiedot ssa oli mukana vuosina 1995 ja 1996 ammatillisen kuntoutuksen aloittaneet maatalousyrittäjät, joiden kuntoutus oli korvattu tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen perustuen. Tarkastelun kohteena olivat vuodelta 1995 yhteensä 20 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 65 prosenttia ja miehiä 35 prosenttia sekä vuodelta 1996 yhteensä 32 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Koko aineistossa naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Melan vakuutusrekisterin mukaan naisia on vakuutetuista maatalousyrittäjistä on 38 prosenttia ja miehiä 62 prosenttia (Melan rekisteritieto 1999). Sukupuolten suhteen eivät erot ole kovin suuret koulutuksen lähtijöiden kesken. Maataloudessa naisilla (emännillä) näyttäisi kuitenkin olevan enemmän mahdollisuuksia lähteä tilan ulkopuoliseen koulutukseen ja sitä kautta töihin maatilan ulkopuolelle. Kuva 1. Sukupuolijakauma

10 Ikäjakauma tutkimusjoukossa oli miesten osalta koulutuksen alkaessa keskimäärin 37,5 vuotta ja naisten 36,8 vuotta. Melan vakuutusrekisterin mukaan vakuutettujen naisten keskimääräinen ikä on 46,8 vuotta ja miesten 46,8 vuotta (Melan rekisteritieto 2000). Koulutukseen lähteneiden ikä on suhteellisen korkea, keskimäärin 37,1 vuotta. Kun tiedetään, että uuteen ammattiin kouluttautuminen kestää 2-4 vuotta, on työsuhteen alkaessa ikä jo noin 40 vuotta. Kuva 2. Ikäjakauma 5.2 Tilakoko ssa tarkasteltiin koulutuksen aloittaneiden maatalousyrittäjien maatilojen kokoa pelto- ja metsäpinta-alojen suhteen. Vuonna 1995 aloittaneiden maatalousyrittäjien maatilojen keskimääräinen peltoala oli 21,5 hehtaaria vaihdellen 5 hehtaarista 45 hehtaariin. Vuonna 1996 aloittaneiden keskimääräinen peltoala oli 23,5 hehtaaria vaihdellen 8 hehtaarista 65 hehtaariin. Yhdellä koulutukseen lähtijöistä oli metsätila. Aktiiviviljelijöiden, Melan vakuutusrekisterissä olevien vakuutettujen viljelijöiden maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli vuonna hehtaaria ja vuonna

11 hehtaaria vaihdellen runsaasti eri puolilla maata johtuen Suomessa vallitsevien viljelyolosuhteiden suuresta vaihtelusta. Maatalouden rakennemuutoksesta johtuen keskimääräinen peltoala on yhä kasvamassa niin, että vuonna 1999 se oli keskimäärin 26 hehtaaria. (Melan rekisteri 1999). Koulutuksen aloittaneiden viljelijöiden maatilojen peltopinta-alojen koossa ei ole merkittävää eroa aktiiviviljelijöiden maatilojen peltoaloihin nähden. Metsäpinta-alojen jakauma koulutuksen aloittaneilla oli vuonna 1995 keskimäärin 64,5 hehtaaria ja vuonna ,5 hehtaaria. Vaihteluväli oli vuonna hehtaarista 240 hehtaariin ja vuonna hehtaarista 171 hehtaariin. Tässäkään suhteessa ei ole poikkeamaa aktiiviviljelijöiden, Melan vakuutusrekisterissä olevien viljelijöiden maatilojen metsäpinta-aloihin nähden. Vuonna 1999 keskimääräinen metsäala oli nimittäin 52 hehtaaria. ( Melan tilastorekisteri 1999). 5.3 Tuotantosuunta Tarkastelun kohteena olleilla maatalousyrittäjillä oli sekä vuoden 1995 että vuoden 1996 aineiston mukaan pääasiallisin tuotantosuunta lypsykarjatalous. Vuonna 1995 aloittaneista 75 prosentilla oli lypsykarjatalous päätuotantona, yhdellä yrittäjällä oli sikatalous, yhdellä kanatalous ja yhdellä oli porotalous. Vuonna 1996 aloittaneista 78 prosentilla oli päätuotantosuuntana lypsykarjatalous, sikatalous oli kahdella yrittäjällä, mehiläisiä yhdellä ja neljällä yrittäjällä oli lihakarjatuotanto. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen rekisteritietojen mukaan lypsykarjatalous on yleisin tuotantosuunta aktiiviviljelijöillä, 32 prosentilla ja lihakarjatalous 8 prosentilla sekä sikatalous 6 prosentilla vuonna 1997 (MTTL 2000). Merkitsevää poikkeamaa ei ole tutkielman joukossa myöskään tuotantosuunnan mukaan tarkasteltuna. Tosin lypsykarjatalous oli valtaosalla päätuotantosuuntana. Tämän selittää tutkimusjoukossa olevien hengityselinsairauksiin perustuvien ammattitautitapausten yleisyys. Hengityselinsairaudet taas ovat yleisimpiä ammattitauteja karjataloudessa työskentelevillä maatalousyrittäjillä.

12 Sijaintikunta Alueellisesti tarkasteltuna tutkittiin sitä, onko maatilan sijaintikunnalla merkitystä siihen, miten koulutukseen on ollut mahdollisuutta lähteä eli onko lähistöllä koulutuspaikkoja ja onko tämän suhteen suuria eroja eri puolilla maata. Tuloksien perusteella ei suurta vaihtelua eri puolilla maata ole nähtävissä ammatilliseen kuntoutukseen lähtijöiden asuinkunnan suhteen, ainoastaan Lounais-Suomesta ei tutkimuksen aineistossa ollut yhtään kuntoutujaa. Muutoin ns väli-suomeen on keskittynyt kuntoutukseen lähteneet tämän aineiston mukaan. Tämä johtuu siitä, että aineistoon kuuluvilla kahta lukuun ottamatta oli allergisperäinen ja useimmiten karjataloudesta johtuva ammattitauti. Tälle taas on selityksenä se, että nimenomaan väli-suomessa on karjatalous pääasiallisin tuotantosuunta maataloudessa ja Lounais-Suomessa kasvinviljely- ja erikoistuotantomuodot yleisimpiä. Tämän vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tarve on suurempaa karjatalousvaltaisessa väli-suomessa kuin kasvinviljelyyn erikoistuneilla Lounais-Suomen alueilla. Karttakuvaa tarkasteltaessa yliopistokaupunkien Oulun, Joensuun, Jyväskylän ja Rovaniemen läheisyys koulutuspaikkojen tarjonnan ja sitä kautta myös työpaikkojen tarjonnan suhteen näyttäisi olevan imukykyisyydeltään muita paikkakuntia merkityksellisempi koulutukseen lähteneiden suhteen (Liite 1. Karttakuva). 5.5 Kuntoutuksen kesto Ammatillisen kuntoutuksen pituus vaihteli melko paljon keskimääräisen koulutusajan pituuden ollessa vuonna 1995 aloittaneilla 1,4 vuotta ja vuonna 1996 aloittaneilla 1,9 vuotta. Koulutuksen pituus sinänsä ei ole kovin pitkä, sillä ammattitutkinnon saavuttaminen keskiasteellakin edellyttää yleensä kahdesta neljään vuoteen opiskelua. Vaihteluväli koulutuksen pituudessa oli vuonna 1995 aloittaneilla kahden kuukauden työkokeilusta kolmen vuoden ammattiopintoihin. Vuonna 1996 aloittaneilla koulutuksen pituus vaihteli samoin kahdesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Nykyään ammattiopintojen koulutusajat ovat yhä pitenemässä. Opinto-ohjelmat rakennetaan yksilöllisesti opiskelijan suuntautuneisuuden mukaisesti. Osa opiskelusta voi tapahtua etäopiskeluna ja vain osa on lähiopiskelua eli varsinaista kurssimuotoista oppi-

13 laitoksessa opiskelemista. Opinnoista suuri osa vaatii opiskelijalta itsenäistä tiedonhakua ja -soveltamista. Tällä tavoin opintojen valmistumisajat ovat hyvin yksilöllisiä. 5.6 Koulutusalat Tarkasteltaessa koulutusaloja ei mikään yksittäinen ala noussut eniten suosituksi, vaan hyvin erilaisille aloille maatalousyrittäjät kouluttautuivat. Naisilla kuitenkin hoitoalalle lähteminen oli tyypillisintä sekä vuonna 1995 että 1996, miehillä taas sähkötekniikka ja metsäkoneala olivat yleisimmät. Muutoin koulutusaloista löytyi esimerkiksi nuorisoohjaaja, artesaani, agrologi, maidonkäsittelijä ja hieroja sekä tietotekniikka-alojen ammatit. Koulutukseen lähtijöillä sekä vuonna 1995 että 1996 kahta lukuun ottamatta oli allergisperäinen ammattitauti (astma, nuha tai ihottuma). Tästä johtuen uuden ammattialan sopivuus myös allergioiden suhteen on merkityksellinen asia uutta ammattia ja koulutusta harkittaessa. 5.7 Viive kuntoutuspäätökseen Viiveellä kuntoutuspäätökseen tarkoitetaan sitä aikaa, joka on kulunut ammattitaudin ilmenemisvuodesta tai tapaturman sattumisvuodesta ammatillisen kuntoutuspäätöksen antamisvuoteen. Vuonna 1995 aloittaneilla tämä viive oli keskimäärin 4,2 vuotta ja vuonna 1996 aloittaneilla 3,1 vuotta. Näyttäisi siltä, että koulutuspäätökseen päästäisiin yhä nopeammin, viive on lyhentynyt hieman yli vuodella. Kuntoutujan kannalta tämä on hyvä asia; ammattitaudille altistavasta työstä poispääsy nopeutuu ja sitä kautta myös terveydentila kohenee ja työkyky paranee. Viive kuitenkin vaihteli suuresti aina neljästä kuukaudesta kahdeksaan vuoteen vuonna 1995 aloittaneilla ja kahdesta kuukaudesta yhdeksään vuoteen vuonna 1996 aloittaneilla. Molempina vuosina tuo maksimi aika oli tapaturman sattumisen vuoksi työkyvyn palauttamiseksi aloitettujen koulutusten tapaukset. Ammattitautien vuoksi kuntoutuspäätösten aikaansaamisen viive ilmenemisestä lukien vaihteli pisimmillään kuuteen ja seitsemään vuoteen. Näissäkin tapauksissa ammattitautiin sairastuneet yrittivät ensin jatkaa maatilalla entisen työn jatkamista suojautuneena ja

14 vasta myöhemmin sairausoireiden pahetessa päätös ammatilliseen kuntoutukseen lähtemisestä kypsyi. Viiveellä kuntoutuksen aloittamiseen ei sinänsä näyttäisi olevan merkitystä koulutuksen läpiviemiseen eikä työllistymiseenkään. Ainoastaan sitä kautta työllistyminen voi olla vaikeampaa koulutuksen päätyttyä, että ikä on korkeampi, koska vuosia on kulunut jo ennen koulutuksen aloittamista enemmän. 5.8 Työllistyminen Ammatillisen kuntoutuksen aloittaneiden sijoittumista työhön joko maatilalle uuden yrityksen myötä tai maatilan ulkopuoliseen työsuhteeseen tarkasteltiin Melassa käytössä olevien rekisteri- ja asiakirjatietojen perusteella. Tarkastelu ulottuu noin vuoden päähän koulutuksen päättymisestä. Vuonna 1995 aloittaneista vain yksi ei työllistynyt koulutuksen jälkeen tarkastelujakson puitteissa. Kolme jatkoi omin kustannuksin opiskelua ja kuusi työllistyi omaan tai puolison yritykseen, muut työllistyivät maatilan ulkopuoliseen työsuhteeseen joko väliaikaisesti tai vakinaisesti. Vuonna 1996 aloittaneista kaksi ei ollut työllistynyt tarkastelujakson aikana. Opiskelua jatkoi kuusi ja muut olivat työllistyneet joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Työllistyneistä yksi oli aloittanut yrittäjänä maatilamatkailualalla. Työllistyminen opintojen jälkeen näyttää siis varsin hyvältä. Opiskelualan valinta on ollut onnistunut ja motivaatio korkea, sillä työllistyminen ei ole ollut riippuvainen opintojen pituudesta. Ei-työllistyneissä on sekä kolmen vuoden opiskelun päättänyt että puolen vuoden kurssin käynyt. VKK:n (Vakuutuskuntoutus ry) aineiston mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutusprosessin päättyessä vuonna 1999 oli asiakkaista 73 prosenttia työllistynyt.

15 KUSTANNUKSET Tapaturmavakuutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta mitataan myös taloudellisen panostuksen suhteessa. Tapaturmavakuutuslain nojalla kuntoutus on yksi korvausetuuden muoto. Ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan joko entisessä työssä jatkamista tai uuteen ammattiin siirtymistä. Tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä mukana pysyminen. Kansaneläkelaitos on useissa tutkimuksissaan seurannut kuntoutuksen kustannusten ja vaikutusten arviointia. Tällainen tutkimus on mm Tuomo Helan vuonna 2000 valmistunut Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointitutkimus. Siinä kuntoutuksen vaikuttavuutta mitattiin laatupainotteisten elinvuosien hinnalla ja todettiin Aslakkuntoutuksella vaikutettavan naisiin enemmän kuin miehiin. Tässä tutkielmassani olen tehnyt kustannusvertailua ammatillisen kuntoutuksen kustannusten ja tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvon välillä (Matan perusteet 13,17,20 ). Laskelma osoittaa 37 vuotiaan miehen osalta, että kolmen vuoden ammatillisen koulutuksen kustannukset koostuvat ansionmenetyskorvauksista ja kulukorvauksista. Ansionmenetyskorvaus eläkemenona on kolmen vuoden osalta keskimääräisen työtulon, mk vuodessa, (maatalousyrittäjien vakuutuksen työtulo, vuosityöansio) mukaan laskettuna mk ja koulutukseen liittyvät kulukorvaukset noin mk. Tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvo 37 vuotiaalla miehellä on 100 prosentin mukaisena eläkkeenä mk ja 60 prosentin mukaisena eläkkeenä mk. Naisten vastaavat kustannussummat ovat hieman suuremmat, koska pääomituskertoimissa otetaan huomioon keskimääräinen elinikä, ja se on naisilla pidempi kuin miehillä. Koska kustannussäästö on ilmeinen ammatillisen kuntoutusprosessin läpikäyneillä verrattuna eläkekustannuksiin, voidaan vielä naisten kohdalla säästöä korostaa, sillä naisia oli koulutuksen aloittaneista 60 prosenttia. Naisten osuus ammatillisen kuntoutuksen aloittaneista on myöhemmin vähentynyt. Vuonna 1999 koulutuksen aloittaneista on naisia 45 prosenttia ja vuonna 2000 aloittaneista 40 prosenttia (Melan kuntoutusrekisteritieto 2000). Naisten osuus maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista vakuutetuista on niinikään vähentynyt, vuonna 1995 naisia oli 40 prosenttia vakuutetuista ja vuonna ,6 prosenttia (Melan vakuutusrekisteritieto 2001).

16 KUNTOUTUSPROSESSIN KUVAUS Maatalousyrittäjän ammatillisen kuntoutusprosessin tai -polun tyyppikuvaus ei ole mitenkään vakiomuotoinen niin kuin ei kuntoutuksessa muutoinkaan. Valittavia polkuja voi olla useita tai sitten vain muutama, joista pitäisi valita kuntoutujan kannalta mielekkäin, motivoivin ja vielä tuloksellisuudeltaan sopivin. Edellä on jo painotettu niitä vaikeuksia ja kuntoutuksen esteitä, joita maatalousyrittäjän sitoutuneisuus sukupolvien työhön ja kahden työpaikan ylläpitäminen merkitsevät. Tämän aineiston ammatillisen kuntoutusprosessin suunnitteli ja valvoi loppuun saakka 60 prosentissa tapauksista VKK, Vakuutuskuntoutus ry. Muissa tapauksissa kuntoutusprosessista huolehdittiin Melasta käsin. Kuntoutusprosessi hoidetaan alusta loppuun saakka Melassa yleensä silloin, kun kuntoutujalla itsellään on melko selkeä käsitys siitä, minkälainen koulutussuunta voisi olla hänen kohdallaan sopiva, ja jos se on sopiva myös ammattitaudin tai tapaturmavamman aiheuttamien rajoitteiden puolesta. Muissa tapauksissa pyydetään Vakuutuskuntoutus VKK:lta lausuntoa kuntoutusmahdollisuuksista ja kuntoutusprosessin läpiviemisestä. Tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauskäsittelyn yhteydessä kuntoutuksen aloitteentekovelvollisuus on Melalla. Kuntoutusta ryhdytään selvittämään tapaturma- ja ammattitautitapauksissa asiakirjojen, lääkärinlausuntojen ja vakuutetun työskentelyolosuhdetietojen perusteella. Asiakkaaseen, vakuutettuun ollaan yhteydessä sekä puhelimitse että kirjeitse. Joskus tarvitaan lääketieteellisiä lisäselvityksiä asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi, joskus taas työklinikka- ja ammatinvalintahenkilöstön tekemiä tutkimuksissa asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksista. Joskus voi asiakkaalla itselleen olla selkeä tavoite siitä, miten hän voisi edetä ammatillisen kuntoutuksen polulla. Tällöin motivoituminen on yleensä hyvää ja kuntoutus etenee sujuvasti. Tässä on kuvattu erään tyypillisen asiakkaan ammatillinen kuntoutusprosessi. Kyseessä on vuonna 1964 syntynyt naishenkilö Keski-Pohjanmaalta. Hänellä todettiin lehmänepiteelin aiheuttama ammattitauti, astma, lokakuussa Keväällä 1990 Melasta annettiin tästä korvauspäätös ja myös moottoroitu hengityksensuojain apuvälineeksi, jonka turvin hän voisi jatkaa entistä työtään lypsykarjataloudessa. Hänelle kustannettiin hengityselinsairaille kohdistettu sopeutumisvalmennuskurssi Merikosken kuntoutuskeskuksessa syksyllä Tällöin aloitettiin myös ammatillisen kuntoutusmahdollisuuksien selvittely ja painotettiin tilan ulkopuolelle kouluttautumisen vaihtoehtoa, jolloin hän pää-

17 sisi ammattitaudin aiheuttamista altisteista pois, mikä olisi työkyvyn säilymisen kannalta tärkeää. Kuntoutusasian käsittelyä pyydettiin tässä vaiheessa VKK:lta. Siellä erilaisia vaihtoehtoja asiakkaan kanssa käytiin läpi, mutta mihinkään konkreettiseen suositukseen ei päästy, koska asiakkaalla oli tuolloin kolme pientä lasta ja koulutukseen lähteminen tuntui ylivoimaiselta. Ammatillista kuntoutusta ei tällöin voitu aloittaa ja asiakas jatkoi entistä, ammattitaudin kannalta altistavaa työtään. Kahden ja puolen vuoden kuluttua, keväällä 1995 asiakas otti yhteyttä Melan korvauskäsittelijään ja kertoi, että heidän maatilallaan on nyt remontoitu karjatalousrakennus siinä määrin, että puoliso kykenee hoitamaan karjan yksinkin ja toisaalta lapset ovat varttuneet niin paljon, että hän voisi nyt lähteä ammatilliseen uudelleenkoulutukseen. Kuntoutusasia lähettiin uudelleen VKK:lle ja siellä päädyttiin suosittamaan asiakkaan kuntoutumispoluksi kaksivuotista ravitsemusteknikkokoulutusta. Ammatinvalinnanohjauksen ja asiakkaan oman aktiivisuuden perusteella koulutusala löytyi melko nopeasti ja oli realistinen toteuttamisen kannalta. Hän aloitti kyseisen koulutuksen syksyllä 1995 ja valmistui ravitsemusteknikoksi keväällä Hän työllistyi syksyllä ammattioppilaitoksien opettajien sijaisuuksien hoitamisessa. Sen jälkeen hän on perustanut oman pitopalveluja lounasruokalayrityksen. Haastattelin kyseistä kuntoutujaa tammikuussa 2001 ja kysyin hänen mielipiteitään tuon ammatillisen kuntoutusprosessin onnistumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hän mainitsi saaneensa sekä VKK:n että Melan taholta koko ajan riittävästi tukea ja tietoa koulutusmahdollisuuksista. Samoin hän sanoi olevansa koko ajan tietoinen siitä, miten ja mitä tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia hänelle maksetaan. Allerginen hengityselinsairaus ja maatalouden epävarma tulevaisuus tuolloin 90-luvun alkupuolella saivat hänet tekemään sen päätöksen, että koulutus muuhun ammattiin on hänelle parempi vaihtoehto kuin altistavan työn jatkaminen. Nyt kun hän on pois altistavasta työstä, hän on voinut vähentää astmalääkitystään huomattavasti. Hän on hyvin tyytyväinen kuntoutusprosessin onnistumisesta kohdallaan ja kokee tämänhetkisen työkykynsä hyväksi.

18 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kartoittaa kuntoutusprosessin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen kohteena olivat ne maatalousyrittäjät, joilla oli ammattitaudin tai tapaturmavamman vuoksi työkyvyn rajoitteita jatkaa entisessä maatalousammatissaan. Tutkimusaineisto koostui niistä maatalousyrittäjistä, jotka olivat vuonna 1995 tai 1996 saaneet myönteisen kuntoutusta koskevan korvauspäätöksen ja aloittaneet kyseisinä vuosina ammatillisen kuntoutuksen. Kuntoutuskeinoina olivat ammatillisen kurssin käyminen, työkokeilu tai opiskelu ammattioppilaitoksessa. Selvityksessä kävi ilmi, että maatalousyrittäjistä ammatillisen kuntoutuksen aloittivat naiset useammin kuin miehet. Koulutuksen alkaessa naiset olivat keskimäärin 36,8 vuotiaita ja miehet 37,5 vuotiaita. Työhönsijoittumisikä muodostuu näin ollen melko korkeaksi, kun koulutus kestää useimmiten kaksi tai kolme vuotta. Työhönsijoittuminen oli kuitenkin varsin hyvää, sillä tutkimusjoukosta vain kolme ei ollut työllistynyt opintojen jälkeen seuraavan vuoden aikana. Yhdeksän henkilöä jatkoi vielä opintoja tarkastelujakson aikana. Kyseisenä aikana oli 77 prosenttia työllistynyt joko osittain tai kokopäiväisesti. Myös muualla tehdyissä vastaavanlaisissa selvityksissä on kuntoutusprosessin läpikäyneiden työllistymisprosentit olleet varsin korkeita. Esimerkiksi Kunnallisen eläkelaitoksen vuonna 1999 ammatillisen kuntoutusohjelman päätti runsaat 300 asiakasta ja heistä noin 80 prosenttia palasi ansiotyöhön. ssani koulutuksen pituudella ei näyttänyt olevan merkitystä opintojen jälkeiseen työllistymiseen, enemmän merkitsi koulutusala ja työpaikkojen läheisyys. Opintojen keskeyttämistä ei esiintynyt. Ammattitaudin ilmenemisestä tai tapaturman sattumisajankohdasta aika ammatillisen kuntoutuksen korvauspäätökseen vaihteli suuresti. Keskimäärin tuo viive oli 3,5 vuotta, mutta vaihteli kahdesta kuukaudesta aina yhdeksään vuoteen. Pisimmät viiveet olivat tapaturmavammojen aiheuttamissa vahingoissa, niissä vamman hoidolliset vaiheetkin veivät aikaa enemmän kuin ammattitautitapauksissa.

19 Tähän viiveeseen vaikuttavat kuntoutujan, maatalousyrittäjän kohdalla myös monet työpaikkasidonnaisuustekijät ja se, että maatila on useimmiten kahden henkilön työpaikka. Jos toisen yrittäjän työkyvyn säilyminen vaatii ammatillisen kuntoutuksen keinojen toteuttamista ja opiskelua sekä siirtymistä työhön maatilan ulkopuolelle, vaatii se toiselta yrittäjältä työjärjestelyjä ja uutta asennoitumista tilanteeseen. Kuntoutuspalveluiden ohjaajien on tämä seikka huomioitava kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Kuntoutustoimenpiteiden onnistumiseen vaikuttavat yksilön kokema kuntoutustarve ja kuntoutustahojen samansuuntainen toiminta. Kustannusvertailussa kävi selkeästi ilmi se, että kuntoutus on taloudellisesti kannattavaa. Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset ovat vain noin kolmasosa siitä, mitä tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen pääoma-arvon suuruus on. Ammatillisen kuntoutuksen hyöty kuntoutujan näkökulmasta on hänen työkykynsä ja elämänlaatunsa paranemisessa. Hän voi lopettaa työkykyään rajoittavan, altistavan työn maatilalla ja suuntautua uuteen ammattiin. Kuntoutuja voi tällöin kokea elämänlaatunsa kohenevan ja ammatillinen kuntoutus on ollut se prosessi, joka on antanut hänelle mahdollisuuksia oman elämän hallinnan tunteen kasvamiseen.

20 LIITE

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa Helsingin yliopisto 23.11.2010 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tuomas Talvitie Korvauslakimies / henkilökorvaukset tuomas.talvitie@if.fi Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KORVAUSTOIMEN OHJE TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KORVAUSTOIMEN OHJE TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 5/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(1) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.11.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 AMMATILLISEN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit - mitä on ammatillinen kuntoutus ja minne se johtaa?

Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit - mitä on ammatillinen kuntoutus ja minne se johtaa? Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit - mitä on ammatillinen kuntoutus ja minne se johtaa? Koulutuspäällikkö Leila Tauriainen Kiipulan ammattiopisto Työllistymisen mahdollisuudet ajankohtaistapahtua

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 18.1.2013 Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 1.1.2013 alkaen 1 Talkootyöntekijöiden tapaturmavakuutus 353-4177916-7 Vakuutettuina ovat Suomessa vakinaisesti asuvat, Suomen asumisperusteisen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot