KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2003 Toukokuu 2004 Talouden puolivuotiskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2003 Toukokuu 2004 Talouden puolivuotiskatsaus"

Transkriptio

1 KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 23 Toukokuu 24 Talouden puolivuotiskatsaus Talouskehitys Vuoden 23 tilastot talouden kehityksestä antavat Kaliningradin tilanteesta ristiriitaisen kuvan. Yhtäältä teollisuustuotanto, investoinnit kiinteään pääomaan, rakentaminen sekä tavaroiden kuljetus (eli tarjontapuolen tekijät) kasvoivat kaksinumeroisin luvuin ja ylittivät selvästi Luoteis-Venäjän ja koko Venäjän vastaavat luvut. Toisaalta vähittäiskaupan liikevaihto säilyi laimeana ja palveluiden määrä laski 7 %. Viime vuosi oli kuitenkin alueelle kokonaisuudessaan kohtalaisen menestyksekäs ja mainitut ristiriitaisuudet voidaan pitkälti selittää tilastodatan heikolla laadulla. Kaliningradin läänin erityistalousaluestatukseen perustuvat tullihelpotukset ovat luoneet alueelle taloudellisen kasvun mallin, jonka jatkuminen nähtiin myös viime vuonna. Tämän mallin trendejä on käsitelty tarkemmin aikaisemmissa raporteissa. Alueellisen BKT:n vahva kasvu jatkui Alueellinen BKT jatkoi vahvaa kasvuaan vuonna 23 Kaliningradin läänissä ja alustavien arvioiden mukaan se ylitti Venäjän keskimääräisen kasvun. Teollisuus-, kuljetus- ja rakennussektorit vastaavat 46,4 % alueellisesta BKT:sta ja olivat suurimpia kasvun myötävaikuttajia. Venäjän BKT ja Kaliningradin alueellinen BKT Kaliningradin alueellinen BKT käyvin hinnoin, mrd. ruplaa Reealisen alueellisen BTK:n vuosimuutos, % Venäjän reaalisen BKT:n vuosimuutos, % Kaliningradin alueellinen BKT per asukas, tuhatta ruplaa * * * Venäjän BKT per capita, tuhatta ruplaa * Kaliningradin aluehallinnon arvio Lähteet: Goskomstat (24), Kaliningrad oblkomsta t (24) Kaliningradin alueellinen BKT laski 199-luvulla huomattavasti enemmän kuin Venäjän BKT. Tämä kuilu on kuitenkin asteittain kaventunut viime vuosina Kaliningradin Venäjän keskitason ylittävien kasvulukujen ansiosta. Muutokset Venäjän ja Kaliningradin BKT:ssa 14% 12% 1% 8% 6% Venäjä Kaliningradin lääni Teollisuustuotannon kasvu kiihtyi Kahden edellisen vuoden hidastumisen jälkeen sekä Kaliningradin läänin että Venäjän teollisuustuotannon kasvu kiihtyi. Kaliningradin teollisuustuotanto myynnillä mitattuna ylsi arvioiden mukaan viime vuonna miljoonaan ruplaan. Teollisuustuotannon vuosimuutos, % Kaliningradin lääni Venäjä Lähteet: Goskomstat (24), Kaliningrad oblkomstat (24) Teollisuuden kasvun moottorina toimi vuonna 23 konepajaja metalliteollisuus. Tämän teollisuuden haaran kasvu oli erittäin dynaamista sen myynti nelinkertaistui viidessä vuodessa. Alalla on muutama huomattava ja nopeasti kasvava nuorehko yritys, jotka käyttävät aktiivisesti hyväkseen erityistalousaluestatusta myydäkseen tuotteitaan muualle Venäjälle. Näistä kaksi suurinta ja tunnetuinta ovat Avtotor (KIA ja BMW autojen kokoonpanotehtaita) ja Telebalt (televisioiden ja imurien valmistaja). Niiden tuotannon kasvu oli erityisen vaikuttavaa. Samaan aikaan näiden yritysten vaikutus alueen talouteen pysyi pienenä. Niiden maksetut verot ja investoinnit eivät vastaa niiden tuotannon volyymia. Esimerkiksi konepajateollisuuden osuus koko teollisuuden myynnistä oli 24% mutta sen osuus investoinneista kiinteään pääomaan oli vain 6,7% kokonaismäärästä. Muiden merkittävien teollisuuden sektorien tuotanto ei kokenut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta rakennusmateriaalien valmistusta, joka kasvoi 17% alueen uuden rakentamisen kasvun myötä. Polttoaineteollisuuden odotetaan kokevan merkittävää kasvua tänä vuonna kun Venäjän öljyjätti Lukoil aloitti kaupallisen kaivostoiminnan öljykenttä D-6:sella (Kravtcovskoe) vuoden 24 alussa. Teollisuustuotannon vuosimuutos aloittain, % Teollisuustuotanto, sisältäen: Energiateollisuus Polttoaineteollisuus Konepaja- ja metalliteollisuus Metsä-, puunjalostus-, massa- ja paperiteollisuus Rakennusmateriaalien valmistusteollisuus Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja kenkien valmistus Elintarviketeollisuus Jauho-, ryyni- ja rehuteollisuus Kuljetussektori: uusi viisumimenettely muutti kuljetusvirtoja Kuljetetun rahdin kokonaismäärä oli 3942 miljoonaa tonnikilometriä vuonna 23 eli 15 % edellisvuotta enemmän. -1- Toukokuu 24

2 Kasvu rekisteröitiin kuitenkin vain rautatiekuljetuksessa muiden kuljetusmuotojen laskiessa. Rahtikuljetukset 23, tuhatta %-muutos tonnia 22:sta Yhteensä, sisältäen: Rautatiekuljetukset Maantiekuljetukset Vesikuljetukset Lentokuljetukset 1-3. Yksi syy maantiekuljetuksen volyymin laskuun (32,9%) oli Liettuan ja Puolan uusi viisumimenettely, joka johti kuljetuskustannusten kasvuun näiden maiden läpi kuljetetuille tuotteille ja etenkin tuotteille, joita kuljetetaan Kaliningradin läänin ja muun Venäjän välillä. Nämä kustannukset lisäsivät viivytyksiä ja johtivat kuljetusvirtojen jakautumiseen muiden kuljetusmuotojen hyväksi. Useiden paikallisten teollisuusjohtajien mukaan tällä hetkellä alueen infrastruktuurin yksi pullonkauloista on rautatiekuljetusten kapasiteetti ja siitä voi tulla rajoite teollisuustuotannolle lähitulevaisuudessa. Viisumien ja erityisten kuljetusdokumenttien vaatiminen Liettuan läpi kulkevilta venäläisiltä oli myös yksi syy rautatiematkustajien määrän laskuun (7,5%). Tätä laskua kompensoi osaksi raju 93 %:n kasvu lentomatkustajien lukumäärässä. Tätä kasvua edisti Aeroflotin suuret lentolippujen hintojen leikkaukset kesällä 23. Kaliningradin satamissa käsitellyn rahdin määrä kasvoi 17% vuodesta 22 ja ylsi 5,1 miljoonaan tonniin. Rakennussektori Rakennusurakoiden kokonaisarvo vuonna 23 oli 5788 miljoonaa ruplaa eli 21,6% enemmän kuin vuonna 22. Asuntorakentaminen kasvoi myös vahvana: asuintilaa rakennettiin vuonna 23 17,8% enemmän kuin 22 ja se ylsi kokonaisuudessaan 233 tuhanteen neliömetriin. Yksityisten urakoitsijoiden osuus rakentamisesta oli 45%. Kaliningradin lääni on nyt kolmanneksi suurin uusien asuntojen rakentaja (per asukas) kaikista Luoteis-Venäjän hallintoalueista. Alueen rakennusmarkkinoiden kasvu (erityisesti Kaliningradin kaupungissa ja Itämeren matkailukaupungeissa) houkuttelee yhä enemmän Moskovan ja Pietarin suuria rakennusyrityksiä alueelle. Vähittäiskauppa jäljessä kotitalouksien tulojen kehityksestä Kaliningradin tilastoviranomaisten arvioiden mukaan vähittäiskaupan kokonaisarvo viime vuonna oli milj. ruplaa eli,7% enemmän kuin vuonna 22. Tämä on heikoin vähittäiskaupan kasvuluku Luoteis-Venäjän alueista. Huolimatta alustavien arvioiden usein merkittävästä epätarkkuudesta, on vähittäiskauppa selvästi väestön palkkojen ja muiden tulojen kehityksestä jäljessä. Vähittäiskauppa Kokonaisarvo, miljardia ruplaa Reaalinen vuosimuutos, % Kaliningradin lääni Venäjä Vähittäiskaupan kehitys (1997 = 1%) 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Kaliningradin vähittäiskauppa Alueellinen BKT Venäjän vähittäiskauppa Venäjän BKT Yllä oleva kuvio tuo ilmi Kaliningradin vähittäiskaupan reaalimuutoksen, joka ei juuri seuraa alueellisen BKT:n tai koko Venäjän lukujen trendejä. Alueen vähittäiskauppa kasvoi kriisivuosina 1998 ja 1999 kun muut taloudellisen hyvinvoinnin indikaattorit laskivat mutta talouden alkaessa nopeasti elpyä vähittäiskaupan kehitys pysyi heikkona. Ilmiölle on kaksi mahdollista selitystä: joko talouskasvun ja alueen väestön hyvinvointi on hyvin löyhästi sidoksissa toisiinsa tai sitten tilastot antavat virheellisen kuvan. Vähittäiskaupan heikkenemisestäkään ei kuitenkaan ole näkyvissä selkeitä merkkejä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan modernien korkean tuottavuuden vähittäiskauppaketjujen osuus on suurempi Kaliningradissa kuin Moskovassa. Tämän takia tilastojen harhaisuus ja vähittäiskauppayrityksien verooptimointi vaikuttaisivat olevan ilmiön tärkeimpiä selittäjiä. Investoinnit nousussa Vuoden 22 yritysten vähäisten investointien jälkeen investointien kasvu oli ennätykselliset 68,8% viime vuonna. Vuoden 22 investointien vähäisyys oli seurausta voittoveropykälän, joka mahdollisti investointien vähentämisen verotuksessa, poistamisesta. Kaliningradin investoinnit kiinteään pääomaan ylittivät viime vuonna ensi kertaa moneen vuoteen Venäjän keskiarvon. Investoinnit kiinteään pääomaan Yhteensä, milj. ruplaa Reaalimuutos (kiintein , hinnoin) % Investoinnit kiinteään pääomaa aloittain* %-osuus kokonaismäärästä Teollisuus 67.8 Sisältäen Energiateollisuus 8.7 Polttoaineteollisuus 49.9 Konepaja- ja metalliteollisuus 1.8 Elintarviketeollisuus 4.8 Metsä-, puunjalostus-, massa- ja 2.1 paperiteollisuus Maatalous 2.7 Rakentaminen 2.7 Kuljetus 14. Viestintä 3.7 Asuminen ja kunnallistekniikka 4.2 Kauppa ja pitopalvelu.8 Muut tiedot vuoden 23 yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta -2- Toukokuu 24

3 Luvuista voidaan nähdä investointien olleen kovin yksipuolisia. Suurimmat investoijat vuonna 23 olivat energia- ja polttoaineteollisuudet. Niiden osuudet kaikista investoinneista kiinteään pääomaan vuonna 22 olivat 3% ja 25,5% ja viime vuonna ne olivat nousseet 8,7 ja 49,9 prosenttiin (ensimmäisten yhdeksän kuukauden tietojen mukaan). Mutta näidenkin teollisuudenalojen sisällä investoinnit keskittyivät vain kahteen projektiin voimalan rakentamiseen Kaliningradiin ja öljykenttä D-6:n kehittämiseen. Kasvavien tuontia korvaavien elintarvike- ja konepajateollisuuden panokset investointikysyntään pysyivät ainakin vielä laimeana. Tärkeimmät investointivarojen lähteet viime vuonna (ensimmäiset 9 kuukautta) olivat yritysten omat varat 47,1%, julkiset budjettivarat 8,5%, lainat ja kauppaluotot 32,1%. Mielenkiintoinen piirre on, että lainatuista varoista vain 3,2% tuli pankeilta. Ulkomaiset investoinnit uudessa myötätuulessa Ulkomaisten investointien kokonaisarvo Kaliningradin lääniin viime vuonna oli 56,2 dollaria ja kasvoi siten 18% edellisestä vuodesta. Suorat investoinnit kasvoivat huomattavasti (2,4- kertaisesti). On nähtävissä merkkejä ulkomaisten investoijien lisääntyneestä kiinnostuksesta alueelle, sillä ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti viimeiset neljä vuotta. investoinneista menivät kaupan alalle (vähittäiskauppa ja liiketoiminta) ja pieni Kypros oli 45%:n osuudellaan suurin ulkomainen investoija. Ulkomaisten investointien nettomäärä oli 19,8 milj. dollaria ja kokonaismäärä oli tämän vuoden alussa 15,8 milj. dollaria. Ulkomaankauppa: tuonti jatkaa kasvuaan Ulkomaankaupalla on tärkeä rooli Kaliningradin läänin taloudessa. Erityistalousaluestatuksen luomat tullihelpotukset johtivat ulkomaankaupan terävään kasvuun ja ennen kaikkea, tuonnin kasvuun. Tuonti kasvoikin vuonna 23 alueella 33% kun koko Venäjällä se nousi 24%. Viime vuosina tuonnin arvo on ylittänyt alueellisen BKT:n ja Kaliningradin osuus Venäjän tuonnista ylsi 2,8 prosenttiin, joka on määrä jota Kaliningradin alueella ei pystytä kuluttamaan. Merkittävä osa tuonnista prosessoidaan ja/tai kootaan alueella ja myydään muualle Venäjälle. Kaliningradin alueelta vietiin tavaroita muualle Venäjälle 1118 milj. dollarin edestä vuonna 23, mikä on 47,3 %:a enemmän kuin vuonna 22. Konepaja-, elintarvikeja puunjalostusteollisuuden yritykset olivat erityisen aktiivisia hyödyntämään alueen erityisstatusta, mikä näkyy myös tuontitilastojen rakenteessa. Kaliningradin läänin ulkomaankauppa (milj.usd) Ulkomaiset investoinnit (milj. dollaria) 25 Yhteensä joista: Suorat investoinnit Muut kauppaluotot ja lainat Ulkomaiset investoinnit 23 sektoreittain Vienti Tuonti "Vienti" Venäjälle Kuljetus 3% Kauppa 6% Muut 7% Polttoaine 2% Konepaja 8% Elintarvikkeet 2 % Kaliningradin alueen ulkomaankauppavirrat (milj. dollaria) Tavaroiden vienti Tavaroiden tuonti * Kaupan kokonaisarvo * Vienti Kaliningradista muualle Venäjälle * Ulkomaiset investoinnit 23 investointimaittain Yhdysvallat 5% Sveitsi 6% Alankomaat 8% Muut 16% Puola 9% Saksa 11% Kypros 45% Ulkomaisten investointien maa- ja teollisuusalajakaumat ovat hyvin epätasaisia. Yli puolet (6%) ulkomaisista Tavaroiden ulkomaankaupan rakenne Kaliningradissa (tammikuu-syyskuu, 23), % Exports Imports Elintarvikkeet 8 29 Öljy ja öljytuotteet 43 Petrokemian tuotteet 6 8 Puu ja huonekalut 13 4 Vaatteet ja kengät 3 3 Konepajateollisuuden tuotteet 1 38 Muut Yhteensä Toukokuu 24

4 Jo monen vuoden ajan Puola, Saksa ja Liettua ovat olleet Kaliningradin tärkeimpinä kauppakumppaneita ja ne säilyttivät asemansa myös viime vuonna. Julkisten palvelujen kallistuminen kiihdytti kuluttajahintainflaatiota Kuluttajahintainflaatio oli Kaliningradin alueella selvästi Venäjän keskitasoa korkeampi vuonna 23. Julkisten palvelujen hintojen tuntuva nousu viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla johti kuluttajahintaindeksin korkeaan vuositasoon, vaikka inflaatio vaimenikin jyrkästi vuoden toisella puoliskolla. Julkisten palvelujen hinnat nousivat Kaliningradissa viime vuonna kaikkiaan 73,3% ja jotkut niistä ovat merkittävästi korkeampia kuin muissa Luoteis-Venäjän aluekeskuksissa (esim. sähkön ja lämmityksen hinnat). Hintojen vuosimuutos Kaliningradin läänissä, % Kuluttajahinnat Kuluttajahinnat Venäjällä Tuottajahinnat Kuljetusten hinnat Kiinteistöjen hintojen nousu vaimeni vuonna 23 Kaliningradissa paikallisten tilastoviranomaisten mukaan 6,2%:iin vuoden 22 17,2%:sta. Huomiolle pantavaa on kuljetushintojen raju kasvu elokuun 23 rautatietariffien 6-7%:n nousun myötä. Elintaso Väestön palkat ja tulot kasvoivat vahvasti vuonna 23. Keskimääräiset nimelliset rahatulot per asukas olivat 3394 ruplaa per kuukausi ja kasvoivat nimellisesti 35% ja reaalisesti 15%. Rahatulojen ja palkkojen kehitys * Rahatulot/asukas, ruplaa/kk Rahatulojen reaalimuutos,% Nimellispalkka,ruplaa/kk Reaalipalkkojen muutos, % * - alustavat arviot Lähteet: Kaliningrad oblkomstat (24), Aluehallinto (24) Myös reaalipalkoissa koettiin vahvaa kasvua, mutta tämä ei muuttanut sitä tosiasiaa, että Kaliningradin alueella keskipalkat ovat alhaisimpien joukossa Luoteis-Venäjän alueista. Marraskuussa 23 korkeimmat palkat olivat polttoaineteollisuudessa (1527 ruplaa/kk) sekä rahoitus- ja vakuutusalalla (1222 ruplaa/kk). Alhaisimmin on palkattu maatalouden (2747 ruplaa/kk) ja kaupan alan (318 ruplaa/kk) työntekijät. Palkkojen kasvettua teollisuustuotantoa nopeammin vuonna 23 teollisuuden kannattavuus laski vuoden 22 14%:sta viime vuoden 11%:iin (tiedot marraskuuhun 23 asti). Työttömyys Työttömyysaste ILO-standardien mukaan nousi 2% Kaliningradin läänissä vuonna 23 päätyen 9,1%:n tasolle. Työttömyysaste (vuoden lopussa) Julkinen sektori ja sosiaalisen tilanteen kehitys Aluebudjetti Vuoden 23 konsolidoitu aluebudjetti osoitti 437 milj. ruplan alijäämää. Alijäämän taso vuonna 22 oli 1,8% budjettituloista ja viime vuonna se kasvoi 4,8%:iin. Budjettivajeen nousu johtui budjetista rahoitettujen pääomainvestointien kasvun ja suunniteltua pienempien budjettitulojen myötä. Aluehallinto suunnitteli obligaatioantia kattaakseen vajetta mutta Venäjän valtiovarainministeriö esti hankkeen alueen ulkoisen velan sovittelemattomien ongelmien takia. Aluehallinto kattoi velan lainoin ja omaisuuden myynnillä. Konsolidoitu aluebudjetti, milj. ruplaa Tulot Menot Ylijäämä/alijäämä(-) Lähde: Venäjän valt iovarainministeriö (24) Verotulot kattoivat 66% kaikista budjettituloista, muut kuin verotulot 9,2%, siirrot federaatiobudjetista 24,2% ja tulot erityisistä budjettivaroista,3%. Menopuolella suurimpia kohteita olivat koulutus (22%), asuminen ja kunnallistekniikka (17,2%) ja terveydenhuolto (12,8%). Kerättyjen verojen kokonaismäärä alueella oli milj. ruplaa, joista 41% siirrettiin federaatiobudjettiin ja 59% konsolidoituun aluebudjettiin. Verotulojen määrä konsolidoidussa aluebudjetissa kasvoi 12% ja federaatiobudjetissa 19% vuonna Rekisteröity työttömyys, tuhatta Virallinen työttömyysaste 1.4% 1.7% 2.2% 1.9% Työttömien määrä ILOstandardein, tuhatta Työttömyysaste ILO-standardein 15.6% 1.6% 7.1% 9.1% Työttömyyden ja useiden alojen tuotannon yhtäaikainen kasvu voidaan selittää työn tuottavuuden ja taloudellisesti aktiivisten ihmisten määrän kasvulla sekä tilastovirheillä ja rakennetyöttömyydellä. Esimerkiksi kaupan alalla on tapahtunut hienoista kasvua huolimatta vuodesta 1999 asti tasaisesti laskeneesta alalla työllistettyjen määrästä. Tämä on merkki kasvaneesta tuottavuudesta ja liikatyövoiman karsimisesta. Väestö Kaliningradin läänissä, kuten suurimmassa osassa Venäjää, kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden. Tästä huolimatta Kaliningradin alueen väestömäärä kasvoi aina vuoteen 1998 asti huomattavasta maahanmuutosta johtuen. Väestön kokonaismäärä alkoi kuitenkin 1998 jälkeen laskea, kun alueelle pysyvästi muuttavien määrä laski selvästi. Kokonaismigraatiovirta alueelle oli yli 4 ihmistä (yli 4% nykyisestä alueen väestöstä) vuosien 199 ja 23 välillä. Nettolisäys kohosi yli 11 ihmiseen, joka vastaa 12% alueen nykypopulaatiosta. Suurin osa siirtolaisista tuli Kazakstanista ja muualta Keski-Aasiasta. -4- Toukokuu 24

5 Vakituinen väestö (1 henkilöä vuoden lopussa) Väestö Nousu/lasku (-) yhteensä Luonnollinen väestön kasvu (väheneminen) ja migraatioaste (per 1 ihmistä) Luonnollinen väestön väheneminen Migraatioaste Nettomuutos vuoden 1998 talouskriisi ja Kaliningradin kyvyttömyys hoitaa lainaansa Drezdner-pankille. Suorien investointien määrä ulkomailta Kaliningradin alueelle alkoi elpyä vuonna 21. Elpymisen tärkeimpiä tekijöitä näyttäisivät olevan Venäjän taloudellisen tilanteen yleinen paraneminen sekä keskushallinnon ja median kiinnostuksen kohdistuminen alueelle. Suorat ulkomaiset investoinnit 1 dollaria 25, 2, 15, 1, 5, Kaliningradin lääniin, 1 dollaria Kaliningradin lääniin, dollaria per asukas Venäjälle, dollaria per asukas Dollaria per asukas Mielipide Ulkomaiset investoinnit: toiveet ja todellisuus Kaliningradin alueen erityissijainti läntisimpänä Venäjän osana lähimpänä Euroopan markkinoita (etäisyys Kaliningradista Moskovaan on 12 km, kun Berliiniin on matkaa vain 6 km) on aina nähty olevan tärkeä edellytys ulkomaisten investointien houkuttelemiselle. Vapaatalousalue Jantaria ja myöhemmin perustettua ns. erityistalousaluetta on laajennettu ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Kaliningradin alue oli suljettu ulkomaalaisilta vuoteen 1991 asti. Kun alue avattiin ja Jantar perustettiin, alkoivat ulkomaiset monikansalliset ja keskisuuret yritykset naapurimaista osoittaa kiinnostusta aluetta kohtaan. Näkyvimpiä esimerkkejä 199-luvun alusta olivat France Telekomin perustama yhteisyritys puhelinverkoston rakentamisesta Kaliningradiin, Avtogen-tehtaan (teollisuuskaasujen valmistaja) osto ruotsalaisen AGA AB:n toimesta vuonna 1992 ja saksalaisen Noellin osuuden osto Baltkranista (nosturien valmistaja) sekä useita yhteisyrityksiä elintarvikealalla puolalaisten yritysten toimesta. Vuonna 1995 yritysten, joissa on ulkomaisia investointeja, määrä ylitti 8 ja Kaliningradin alueesta tuli yksi johtavista alueista Venäjällä tässä suhteessa. Ulkomaisten investoijien alkuperäinen optimismi vaihtui kuitenkin pian pessimismiin ja pettymykseen. Erityistalousalueen lailliset puitteet osoittautuivat erittäin epävakaiksi ja Venäjän keskushallinto yritti lähes vuosittain poistaa alueen erityisstatuksen. Myös alueen maantieteellisen sijainnin edut osoittautuivat odotettua heikommiksi; välttämättömät tullimenettelyt Liettuan läpi mentäessä nostivat huomattavasti kuljetuskustannuksia ja aiheuttivat toimitusten viivästymistä. Myös Kaliningradin talouden tilanne vähensi investointihalukkuutta, sillä sille oli tunnusomaista korkea inflaatio, väestön tulojen lasku, korkea työttömyys ja venäläisen liiketoimintakulttuurin huonot puolet, joissa lain ja liiketoimintaetiikan rikkominen oli tavallista. Investointihalukkuutta alueelle vähensi myös vuonna 1996 virkaan astunut kuvernööri Gorbenko, jonka suhtautuminen ulkomaisiin yrityksiin oli erittäin skeptinen. Lopullisen iskun ulkomaisten suorien investointien virran tyrehtymiselle antoi Huolimatta suorien ulkomaisten investointien uudesta noususta, Kaliningradin alue on tässä suhteessa jäljessä Venäjää ja naapureitaan Puolaa ja Liettuaa. Ulkomaisten suorien investointien määrä per asukas oli Kaliningradin alueella 44 dollaria (vuoden 23 alussa) kun se oli Liettuassa 123 dollaria. Suuret liiketoiminnan riskit Kaliningradin alueella ovat johtaneet siihen, että suurin osa ulkomaisista sijoituksista tulee lainojen ja kauppaluottojen muodossa. Suorien investointien osuus ulkomaisista kokonaisinvestoinneista Kaliningradiin ei ole noussut yli 35%:n, vaikka 199-luvun puolivälissä se oli yli 8%. Suurin osa ulkomaisista investoinneista meni teollisuuteen ja erityisesti paperi- ja selluteollisuuteen sekä kaupan alalle (mukaan lukien yritysten välisen kauppa). Pääindikaattoreita yrityksistä, joihin on investoitu ulkomailta (milj. ruplaa.) Yritysten määrä Osuus kaikista yrityksistä 1% 1% 1% 1% Kokonaisliikevaihto Työntekijlöiden määrä, 1 henkilöä Osuus koko työvoimasta 2% 2% 3% 4% Palkkamenot Osuus koko työvoiman palkoista Investoinnit pääomaan kiinteään Osuus kaikista investoinneista kiinteään pääomaan 3% 5% 6% 7% % 8% 6% 16% Yritykset, joissa on ulkomaisia investointeja, ovat keskimäärin kotimaisia yrityksiä suurempia niissä on keskimäärin nelinkertainen määrä työntekijöitä verrattuna kotimaisiin yrityksiin. Ne ovat lisäksi anteliaampia työntekijöilleen ja -5- Toukokuu 24

6 investoivat enemmän niiden osuus kaikista investoinneista kiinteään pääomaan kohosi vuonna 23 16%:iin. Investoijien ensimmäisen aallon huonot kokemukset pakottivat uudet investoijat riskien minimointiin toimissaan Kaliningradin alueella. Tästä syystä ulkomaiset teollisuusyritykset rajoittavat läsnäoloaan alueella ja toimivat yhdessä venäläisen partnerin kanssa. Partneri on usein vastuussa investoinneista tuotantotiloihin, suhteista viranomaisiin sekä lisensioinneista ja sertifioinneista kun ulkomainen osapuoli toimittaa raaka-aineet, rakennussarjat sekä antaa tukea myynnissä, markkinoinnissa ja teknisissä prosesseissa. Venäläinen yritys siis käyttää hyväkseen erityistalousaluestatusta pystyen näin vähentämään tuotantokustannuksia mutta vastuu merkittävistä markkinointistrategioista on ulkomaisen osapuolen harteilla. Esimerkki tällaisesta allianssista on Kaliningradin alueen tunnetuin investointiprojekti BMW-autojen kokoonpano. Se on seurausta saksalaisen BMW:n ja venäläisen Avtotorin yhteistyöstä. Kyseisen kaltainen järjestely on suosittua myös konepaja-, elintarvike sekä tekstiili- ja vaateteollisuudessa. Yrityksillä, jotka tekevät suoria investointeja alueelle, on usein kokemusta Venäjällä toimimisesta tai ne tuntevat Kaliningradin alueen erinomaisesti. Tästä syystä merkittävimmät investoinnit tulevat naapurimaista Puolasta ja Liettuasta sekä Saksasta, jolla on pitkä historia alueen kanssa. Suurin kannustin ulkomaisille investoijille Kaliningradissa ovat sen erityisstatuksen suomat myönnytykset, jotka mahdollistavat ulkomaisten yritysten Venäjän markkinoille tulon ja tullimaksujen välttämisen. Ulkomaisten yritysten vaikutus Kaliningradin alueelle on kuitenkin aika mitätöntä ja on nähtävissä ainoastaan tuotannontekijämarkkinoilla (työvoima, tuotannon lähtökohdat). Tämä johtuu ulkomaisten investointien pienestä määrästä ja ulkomaisten materiaalien käytöstä tuotannossa. Mielenkiintoisena ja kuvaavana esimerkkinä voidaan mainita yritys nimeltä Produkty Pitaniya, jonka kroatialaiset perustivat 1994 tuodakseen jäädytettyjä kanatuotteita. Käyttäen tietämystään venäläisistä markkinoista se alkoi rakentaa ensimmäistä tuotantolaitostaan Kaliningradissa 1998 Zolotoi Petushok tuotemerkin alla. Menestys sen toteuttamisessa mahdollisti yritykselle toisen tuotantolaitoksen avaamisen Kaliningradissa vuonna 23 ja kolmannen valmisruokia valmistavan laitoksen rakentamisen aloittamisen. Produkty Pitaniya onnistui saamaan sijoituksia Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta EBRD:lta, jolla on nyt 27,5% osuus yrityksestä. Kokonaisinvestoinnit 1998 alkaen ovat 36 milj. dollaria. Yritys käyttää pääasiassa tuontikanoja (Kiinasta ja Brasiliasta), joten sen vaikutus Kaliningradin alueen maatalouteen on hyvin rajallinen. Tämä esimerkki näyttää myös tilastojen puutteellisuuden ulkomaisten investointien osalta. Produkty Pitaniya on suurin yksityisten sektorin investointi Kroatiasta Venäjälle mutta Kroatia ei ole Kaliningradin ulkomaisten investoijien listoilla tilastoissa. Tänä vuonna on suunniteltu otettavan käyttöön Kaliningradin alueella uusi laki, joka herättää epävarmuutta investoijien keskuudessa ja on vaikea uskoa uusia suuria investointeja saatavan alueelle lähitulevaisuudessa. Federaation viranomaisten pyrkimykset tehdä Kaliningradista Venäjän talouden saavutusten malliesimerkki vaativat kuitenkin suotuisan investointi-ilmapiirin, mikä lähes varmasti johtaa uusiin verohelpotuksiin ja myönnytyksiin investoijille. Tämä luo pohjaa odotuksille ulkomaisten investointien kasvun jatkumisesta tulevaisuudessa. Turun Kauppakorkeakoulu Kaliningrad Regional Development Agency -6- Toukokuu 24

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot