Sailfish Boats Oy Messumenestystä. Visio 2025 Veneilyn tulevaisuus

Transkriptio

1 22010 Sailfish Boats Oy Messumenestystä Visio 2025 Veneilyn tulevaisuus

2 P E R Ä A A L L O T Light in the tunnel For the past two years the US and world markets for recreational boating have experienced one of the worst economic downturns in decades. The declines in the U.S. and world economy had a significant impact on new boat sales down over 50 percent since Despite new boat sales decreases we continue to experience strong participation, increases in sales at businesses that serve existing boaters and solid accessory sales. In 2009, new powerboat sales declined an estimated 24 percent. The first quarter of 2010 we re seeing the decline ease, down an estimated 3 percent compared to the first quarter of With slight increases in Americans confidence and positive news on various economic indicators from GDP to home sales and consumer spending, the U.S. boating industry anticipates new powerboat sales will be flat in 2010 when compared with Riding out the economic downturn has been no small feat for boat manufacturers. Those remaining in the game continue to very closely manage inventory levels and find new ways to create revenue by offering new services and products for their customers. Managing inventory was crucial in The U.S. boating industry produced an estimated 80,000 new boats but sold 153,000 selling down inventory remaining from In 2010, US manufacturers are expected to ramp up production by an estimated 75 to 85 percent manufacturing approximately 155,000 boats. Looking ahead, the recovery of new boat sales globally will ultimately be paced by the availability of retail and wholesale credit and growing consumer confidence, as well as the ability of boat manufacturers and their parts and accessory suppliers, to adequately ramp up production to meet demand. Boaters passion for boating in the long term is strong. According to the U.S. Census Bureau, in the next four decades the U.S. population is projected to increase from 300 million to 440 million people. It shouldn t be lost on our industry that getting just one-third of those additional 140 million Americans interested in boating via quality, targeted industry promotions could account for approximately 66 percent more boaters by 2050! Moving just a portion of these new boaters into new boat ownership would provide a major impetus to new boat sales. Our industry s challenges internationally will be to keep the cost affordable for the new boat buyers; our ability to help people see themselves in boating by including their images in our ads, catalogs, magazines, and websites; staying committed to green products and positioning the recreational boating industry as environmentally conscious; and, being able to deliver better boats and better boating experiences. Now is the time for forward thinking and preparation. Position your business and yourself to be ready to take full advantage of the opportunities that will come as new boat sales recover and begin growing again in the years ahead. Thom Dammrich President National Marine Manufacturers Association, USA Julkaisija/Utgivare Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Käenkuja 8 A 47 FIN Helsinki Puh./Tel. (09) Telefax (09) Päätoimittaja/Chefredaktör Jouko Huju (Finnboat), jouko@finnboat.fi Puh./Tel. (09) Finnboat News Toimitus/Redaktion Toimitussihteeri Lena Mickelsson-Ouru (Finnboat), lena@finnboat.fi Puh./Tel. (09) Kari Wilén, kari.wilen@seakari.fi Katja Simola, katja@finnboat.fi Toimituksen osoite kuten edellä Redaktionens adress som ovan Toteutus/Utformning Oy Sea-Kari Ab, Kari Wilén Sinikalliontie 5 B, Espoo Puh./Tel. (09) , Paino/Tryckeri Painoyhtymä Oy, Porvoo Painos/Upplaga 2500 kpl/st Ilmestymis- ja aineistopäivät/ Utgivningsdagar och deadline nro/nr 3/2010, vko/v. 38, aineisto/material 3.9. SSN Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva/Pärmbild Kari Wilén

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Jouko Huju Tulevaisuuden vene Lienee selvää, että jatkossakin veneiden tulee olla helppokäyttöisiä. Mukavia, turvallisia ja monipuolisia - puhumattakaan siitä, että niiden tulee olla hinnaltaan kohderyhmän saavutettavissa. Eräs keskeinen ajattelumalli, joka tulee jatkossa yhä voimakkaammin vaikuttamaan kuluttajien käyttäytymiseen ja sitä kautta ostopäätöksiin on kokonaisvaltainen ympäristöajattelu Im Memoriam Iiro Haakana ja Seppo Valkonen 6 CAPIP.EU 29 maata kattava verkosto 8 Yritysesittely Sailfish Boats Oy 10 Alhaisemmat elinkaarikustannukset ja alentunut ympäristörasitus ovat tulevaisuudessa tärkeitä markkinointiarvoja venekaupassa. Hiilijalanjälki ja parempi polttoainetalous, vähentyneet päästöt veteen ja ilmaan sekä minimoidut vaikutukset infrastruktuuriin ovat asioita, joihin meidän tulee vaikuttaa. Tämä taas tarkoittaa materiaalien ja valmistusprosessien parantamista ja veneen elinkaaren energiatehokkuuden nostamista. Ympäristömyönteisyyden kehittäminen venealalla on ollut yksi monista Vene-ohjelman laajoista tutkimushankkeista. Siinä tutkittiin venealaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta veneen koko elinkaaren ajan. Tämä tutkimus valmistuu näinä viikkoina ja se antaa alalle tärkeää perustietoa ja mahdollisuuden käyttää tutkittua tietoa niin poliittisessa vaikuttamisessa kuin alan julkikuvan kehittämisessäkin. Tämä vuoden loppupuolella voimme alkaa vetää yhteen tähän mennessä tehtyjä yli kymmentä laajaa Vene-ohjelman tutkimushanketta ja aloittaa niiden laajamittaisen jalkauttamisen kentälle. Taistelu kuluttajan vapaa-ajasta ja siihen liittyvistä investoinneista kiihtyy. Meillä tulee olla riittävästi oikeaa perustietoa kun päätöksiä uusista malleista, materiaaleista, tuotannon suunnittelusta tai markkinoinnista tehdään. Ledaren på svenska, se sid Visio 2025 Veneilyn tulevaisuutta tutkittu 14 Säädökset syytä tuntea ja hyödyntää suunnittelussa 18 Vakavuusstandardin ISO revisio käynnissä 19 PALSTAT Peräaallot 2 Järjestöasiaa 4 Uutiset 20 Henkilöuutiset 23 Ledaren, svensk resumé 24 Kansainvälinen lehdistöseuranta 26 Finnboat News 3

4 JÄRJESTÖASIAA Koonnut: Lena Mickelsson-Ouru JÄSENKUNNAN KUULUMISIA Suomen Veneteollisuusyhdistyksen täysjäseniksi ovat liittyneet Hirvas Marine Oy, Haltica Oy ja Ab Boatsman Oy. Koejäseniksi yhdistykseen ovat liittyneet Electric Ocean Oy ja Innofi Oy. Varvet på Kråkön ja Veneveistämö S. Valkosen jäsenyysdet- Suomen Veneteollisuusyhdistyksessä ovat päättynyt. Venealan Osatoimittajat ry:n uusin koejäsen on Vetus Oy, varsinaisiksi jäseniksi ovat puolestaan liittyneet Navigreen Oy Ltd ja Terpol Oy. Venealan Kauppiaat ry:n uusia täysjäseniä ovat X-Yachts Finland Oy Ab, Hansail Oy ja C-Trade Oy ja koejäseneksi on liittynyt Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva Flipper Market Oy/Aquador Center. Hautra Oy:n jäsenyys yhdistyksessä on päättynyt. Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistykseen varsinaisiksi jäseniksi ovat liittyneet Airisto Marine Oy ja Oy Mekaniska Marin Ab ja koejäseneksi Dinmarin Service Ab. Ab Andersman Oy:n jäsenyys on puolestaan päättynyt. Suzuki International on muuttanut maaliskuussa ja yrityksen uusi osoite on Suzuki International Europe GmbH, Suomen sivuliike, Juvan teollisuuskatu 23 B, Espoo. Puhelin ja fax Oy Reichhold Ab on puolestaan muuttanut Helsingin keskustaan. Uusi osoite on Lastenkodinkatu 5 B, Helsinki. Myös TRS Consulting Group Oy on muuttanut ja uusi osoite on Heikkiläntie 5 B 25, Helsinki. Garmin Suomi Oy:n toimitilat sijaitsevat maaliskuusta lähtien osoitteessa Asemanrinne 9, Lohja. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ennallaan. Puuveneveistäjät ry:n yhteyshenkilö ja puuhamies on vaihtunut. Jäsenasioista vastaa nyt veneveistäjä Mikael Laine, Laivamiehentie 2, Savonlinna. Puhelin ja laine.mikael@ gmail.com. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Viinikainen. Pekka Kosusen vetämän Hopeasalmen telakan puhelinnumero on muuttunut ja uusi numero on , muut yhteystiedot ennallaan. KEVÄTKOKOUS 2010 Liiton ja yhdistysten sääntömääräiset kevätkokoukset pidettiin Hotelli Rantapuistossa Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Samana päivänä järjestetyn Iiro Haakanan hautajaistilaisuuden johdosta ei kokouspäivän yhteydessä tällä kertaa pidetty Venealan Osatoimittajien tarvikenäyttelyä eikä asiantuntijaluentoja. Tästäkin huolimatta kokouspäivään osallistui lähes 60 jäsenyritysten edustajaa. Syyskokouspäivät ovat näillä näkymin ja ne toteutetaan laivaristeilynä Tallinnaan. Merkatkaa kalenteriin! FINNBOAT AKATEMIA Venealan Keskusliitto Finnboat ry ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tarjoavat venealan yrityksille laajasti koulutusta Finnboat Akatemian kautta. Tarjotut koulutuspalvelut ovat hyvä väylä yritysjohdon sekä henkilöstön osaamisen ja resurssien kehittämiseen sekä yrityksen tuloksentekoja kilpailukyvyn parantamiseen. Finnboat Akatemiassa voit kehittää osaamistasi juuri omien tarpeittesi mukaisesti. Valitse yksittäinen koulutus tai yhdistele niitä vapaasti keskenään! Koulutukset ovat kestoltaan 1 2 päivää, innostuessasi voimme lähteä pohtimaan sinulle myös tutkintotavoitteista koulutusta. Laajoihin koulutuskokonaisuuksiin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta. Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti TAKK:n tiloissa Tampereella. Katso täydellinen luettelo syksyn 2010 koulutustarjonnasta osoitteesta ja siellä oikeanpuolisesta valikosta Finnboat Akatemia. VUODEN VENEILYTUOTE 2010 Terhi Moomin -veneen arvonnan suorittivat vasemmalta Jouko Huju/Finnboat, onnettarena Ilmatieteen laitoksen Jenni Latikka, arvonnan virallinen valvoja vanhempi konstaapeli Richard Vaenerberg Helsingin poliisista sekä Venealan Osatoimittajien puheenjohtaja Timo Lampén. Helsingin venemessujen kävijät osallistuivat nyt toista kertaa Vuoden Veneilytuotteen valintaan. Äänestykseen osallistuneet kymmenen finalisti-tuotetta oli valinnut alaa hyvin tunteva riippumaton tuomaristo ja tuotteet olivat esillä Vene 10 Båt näyttelyssä kahdeksan päivän ajan. Voittaja valittiin messuyleisön äänestyksen perusteella. Vuoden Veneilytuotteeksi 2010 äänestettiin MCMURDO Fast Find 210 henkilökohtainen GPS-hätälähetin, joka aktivoimisen jälkeen hyödyntää hätäviestintään tarkoitettua COSPAS-SARSAT satelliittiverkostoa. Laite lisää henkilökohtaista turvallisuutta maalla, merellä ja ilmassa parantaen pelastajien mahdollisuuksia löytää tarvittaessa kohteensa. Maahantuoja on Furuno Finland Oy. Kunniamaininnoin äänestyksen tuloksena huomioitiin NAVILIGHT LED varakulkuvalo, jonka maahantuoja on Oy Maritim Ab sekä DAN-FENDER Dock Fender laituri/ aisasuoja, jonka edustaja on Multimarine 4 Finnboat News

5 Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistyksen sisäinen yritysvierailupäivä pidettiin 18.3, kun muualla Suomessa sijaitsevien venetelakoiden edustajat tulivat tutustumiskäynnille helsinkiläisiin telakoihin. Vierailukierrokselle osallistui 21 telakoiden edustajaa, tässä tutustumiskohteena ovat Georg Bergerin johdolla Oy Telva Ab:n korjaamotilat. Oy. Kaikkien Vuoden Veneilytuotetta äänestäneiden kesken arvottiin Terhi Moomin vene, jonka voitti Leo Parkkonen Helsingistä. FINNBOAT FLOATING SHOW 2010 Järjestyksessä 21. kansainväliselle lehdistölle tarkoitettu Finnboat Floating Show tapahtuma järjestetään Nauvon vesillä, tukikohtana tuttuun tapaan Hotelli Strandbo ja Nauvon vierasvenesatama. Mukana on tällä kertaa 53 journalistia 25 eri maasta ja heidän testattavanaan on 40 suomalaista uutuusvenettä. Kyseessä on tällä kertaa ns. isojen veneiden Floating, eli koeajettavat veneet ovat pääsääntöisesti kaikki yli 6,5 metrisiä. YHTEISTYÖHÖN NORDEA RAHOITUKSEN KANSSA Venealan Keskusliitto Finnboat ry ja Nordea Rahoitus Suomi Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti Nordea Rahoitus on liiton pääasiallinen rahoitusyhteistyökumppani alkaen. Sopimuksen mukaan pankki mm. tarjoaa liiton jäsenyrityksille monipuolisia A1-Venerahoituspalveluja, vakuudettomia rahoitustuotteita sekä järjestää yrityksille rahoituskoulutusta. Lisätietoja antavat Jouko Huju, ja Hannu Laukkanen, Viiden tähden tuki toiminnallesi Tarvitsetko luotettavat puitteet veneidesi käsittelyyn tai varastointiin? Etsitkö kumppania, jolla on aiempaa kokemusta venehallien valmistuksesta? Best-Hallilta saat nyt myös kiinteät hallit perustuksineen. Hallisi katteeksi voit PVC:n ohella valita joko pelti-, puu- tai sandwich-rakenteen, joten se soveltuu erinomaisesti vaativaankin ympäristöön. Työskentely Best-Hallin avarassa hallissa sujuu esteettömästi, sillä teräsrakenteemme ei vaadi lainkaan tilaa vieviä keskilinjan pilareita. PVC-hallissa pysyvät myös lämmityskustannuksesi kurissa, kun tilaat meiltä siihen tarvittavan lämpöeristyksen. Varustamme hallisi riittävän suurilla ovilla, joten suurtenkin veneiden siirtäminen, sijoittelu ja varastointi sujuu Best-Hall - venehallissa ilman hankaluuksia. Kun etsit venehallia, jonka pitää kestää aikaa ja säästää vaivaa, valitse luotettava Best-Hall. Viiden tähden hallitoimittaja Koko toimitusketjun hallinta Vahva palveluosaaminen Vahva tuoteosaaminen Vahva laatu Hallirakentamisen edelläkävijä Sopimuksen allekirjoittivat Nordea Rahoituksen puolelta Hannu Laukkanen (vas) ja Mikko Nyström sekä Finnboatin puolelta Göran Wahlberg ja Jouko Huju Puh. (06)

6 Im Memoriam Toimitusjohtaja Iiro Haakana Veneveistäjä Seppo Valkonen Seppo Valkonen on kuollut Paimiossa 72 vuoden ikäisenä. Hän syntyi Johanneksessa perheen ainoaksi lapseksi. Perheen isä kuoli sodan alussa ja Seppo tuli äitinsä ja setänsä kanssa evakkoon Paimioon. Seppo Valkonen aloitti venevalmistuksen Paimiossa keväällä 1955 ja liittyi melko pian tämän jälkeen jäseneksi Suomen Vene- ja moottoriyhdistykseen ja pysyi mukana Finnboatin toiminnassa tähän päivään asti. Sepon valmistamat ensimmäiset veneet olivat puisia perämoottoriveneitä, mutta hän oli jo nuorena innokas kokeilemaan uusia tekniikoita ja aineita ja etsi tietoja lujitemuoveista amerikkalaisista ja saksalaisista julkaisuista. Jo vuonna 1957 valmistettiinkin ensimmäiset lujitemuoviset Vista-veneet, joita myytiinkin pari Huhtikuun alussa tullut suruviesti pysäytti monet meistä. Alan merkittävä vaikuttaja, Oy Maritim Ab:n toimitusjohtaja Iiro Haakana menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 2.4. Espoossa 48-vuotiaana. Iiro toimi käytännössä koko elämänsä venealalla. Jo 1980-luvulla hän oli ensimmäisen kerran Maritimin palveluksessa hoitaen tuolloin Mariner-perämoottorien myyntiä. Omaan rohkeaan tapaansa hän perusti oman yrityksensä, Helsingin Bella-Marinan laman pahimpina vuosina 1990-luvun alussa. Määrätietoinen, harkitseva ja aina sanansa mittainen Iiro kuitenkin sai yrityksensä kasvamaan ja 2000-luvun alussa se oli jo eräs alan suurimmista liikkeistä. Vuonna 2003 hän myi yrityksensä ja siirtyi takaisin Maritimille, ensin varatoimitusjohtajaksi ja vuonna 2005 toimitusjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksellisesti kuolemaansa saakka. Jo yrittäjäuransa varhaisessa vaiheessa hän ymmärsi, että pienten kauppiaiden on vaikeaa kehittää toimintaansa itse. Yhteistyö muiden kauppiaiden ja alan muiden toimijoiden kanssa oli hänelle tärkeä kehitysalue. Vuonna 1999 hänet valittiin Venealan Kauppiaat ry:n puheenjohtajaksi, jossa hän toimi aina vuoteen Muistan kun hän ensimmäisessä vuosikokouksessaan puheenjohtajana totesi, että: taitaa olla pojat niin, että pärjäämme jatkossa paremmin kun nyt heti kärkeen myönnämme, että emme osaa juuri mitään. Juuri näistä ajoista alkoi alan pitkäjänteinen ja määrätietoinen kouluttaminen. Iiro toimi Finnboatin hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana vuodesta Hän oli myös Helsingin Kansainvälisten Venemessujen näyttelytoimikunnan jäsen. Näissä tehtävissä hänet opittiin tuntemaan avarakatseisena ja aina uusia ratkaisuja hakevana herrasmiehenä, joka toimi sovittelijana monessa kiperässä alaa koskevassa haasteessa. Me jäämme kaipaamaan ennen kaikkea hienoa ihmistä ja ystävää, joka pieni pilke silmäkulmassa hoiti alan yhteisiä asioita eteenpäin. Jouko Huju sataa kappaletta. Nämä Vista-merkkiset veneet olivat mallinimiltään Lille, Fiske ja Bella Sport ja niitä valmistettiin vuoteen 1966 asti. Vista-veneitä seurasivat Sinihanka, Suju eri versioina sekä Vinha- ja Viima-veneet. Vuonna 1978 Veneveistämö Valkonen aloitti Fiskari 25 veneiden valmistuksen, joka jatkui viime vuosiin saakka. 80-luvulla mukaan tuli vielä suosittu Whiteline 34 malli. Seppo möi valmistamansa veneet lähes yksinomaan kotimaahan ja koska hänellä oli oma uskollinen asiakaskuntansa, ei veneitä tarvinnut suuremmin markkinoida ostajat kyllä löysivät haluamansa muutenkin. Viime vuodet Seppo pyöritti veistämön toimintaa poikansa Kimmon kanssa. Tällä hetkellä veistämön tulevaisuus on vielä avoin ja Whiteline 34 muottisarja ja valmistusoikeudet ovat myytävänä. 6 Finnboat News

7 Nordea Rahoitus Suomi Oy kiittää luottamuksesta.

8 CAPIP.EU - uusi Euroopan laajuinen palvelu tuoteväärennöksiä vastaan Asianajaja Åsa Krook, Borenius & Kemppinen CAPIP:EU (Coalition Against Piracy) on 29 eri maata kattava palveluverkosto, joka koostuu 23 asianajotoimistosta EU:n alueella, Norjassa ja Sveitsissä. Yksi verkoston perustajista on Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy. CAPIP.EU taistelee tuoteväärennöksiä vastaan tarjoamalla asiantuntijapalveluita brändien, patenttien, mallien ja tekijänoikeuden haltijoille. CAPIP.EU:n On Line palvelu auttaa tullia väärennösten jäljityksessä ja antaa oikeudenhaltijoille tehokkaan uuden työkalun tuoteväärennösten estämiseen ja seurantaan. Tuoteväärennösten raju kasvu on uhka oikeudenhaltijoille ja yhteiskunnan toimivuudelle Musiikki-, elokuva-, tekstiili-, ja luksustuoteteollisuus käyvät tunnetusti kamppailua tuoteväärennyksiä vastaan, mutta viimeaikainen kasvu väärennetyissä lääketuotteissa, hoitolaitteistoissa sekä hygieniatuotteissa on erityisen hälyttävää niihin liittyvien terveysvaarojen vuoksi. Sama pätee haltuun otettujen lelujen, sähkölaitteiden ja muiden kulutushyödykkeiden kasvavaan määrään. Miten CAPIP voi auttaa yrityksiä? EU:n tulliasetus tekee mahdolliseksi yksinkertaisen kahdenkymmenen päivän menettelyn, jonka myötä tulli pysäyttää tuoteväärennöksiksi epäiltyjä tuotteita. Tavaramerkin, patentin, mallin ja tekijänoikeuden haltijat voivat saada väärennykset tuhottua ilman pitkiä ja kalliita oikeusprosesseja. Lyhyet määräajat ja maakohtaiset erot asetuksen implementoinnissa tekevät kuitenkin asetuksen täytäntöönpanosta haasteellista ilman hyvin organisoitua kansainvälistä asiamiesverkostoa. CAPIP.EU tarjoaa yhdenmukaistetut toimintatavat ja ammattimaisen ja täyden palvelun paketin, jonka avulla oikeutesi voidaan suojata kustannustehokkaasti ja aikaasi säästävällä tavalla. Jäsenyys on ilmainen. Verkosto huolehtii tullin, huolitsijoiden ja epäiltyjen kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta ja neuvotteluista. CAPIP:n hyötyjä: Tapausten hoito 29 eri maassa yhden yhteyshenkilön välityksellä Ilmainen pääsy tiedostoihisi ja tapauksiisi verkossa ympäri vuorokauden (keskeiset asiakirjat ja tilannekatsaukset) Yhdenmukainen hinnoittelu kaikilla alueilla ja kohtuulliset enimmäispalkkiot Väärennösten ja niiden reittien tunnistetietojen kerääminen ja dokumentointi myös tullin käyttöön Lisätietoja: Asianajaja Åsa Krook Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Puh: Fax: asa.krook@borenius.com 8 Finnboat News

9 Venealan Keskusliitto Finnboat rt Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Maamme suurin uiva venenäyttely Helsingissä Yhteistyössä Jokavuotinen Helsingin Uiva Venenäyttely UIVA on suurin Suomessa järjestettävä venealan ulkonäyttely. Lauttasaaren itäpuolella, vain viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta, voit tutustua lähes kolmeen sataan uuteen veneeseen niiden luonnollisessa elementissä. Maamme tärkeimmät venevalmistajat ja maahantuojat osallistuvat näyttelyyn omilla uutuustuotteillaan. Mukana Uivassa ovat luonnollisesti myös kaikki merkittävimmät moottorimerkit sekä venevarusteet ja tarvikkeet. Lisätietoja näyttelystä ja ilmoittautumislomakkeen saat Finnboatin toimistosta tai internetsivuiltamme. Olethan ilmoittautunut Uivaan näyttelyyn HSK:lla elokuussa! Venealan Keskusliitto Finnboat ry Käenkuja 8 A 47, FI Helsinki Tel , Fax

10 Teksti: Kari Wilén Kuvat: Kari Wilén ja Sailfish Boats Myynti sujunut yli odotusten Iniöstä Turun saaristosta kotoisin oleva Sailfish Boats hätkähdytti hyvällä kevätmyynnillä. Kevään venenäyttelyt olivat suurmenestys venevalmistajalle, joka nyt on täystyöllistetty Luonnonmaalla sijaitsevassa veistämössään. Mahdollisista tilojen laajentamissuunnitelmista pysyvät yrityksen vetäjillä kuitenkin jalat tiukasti maan kamaralla. Kaksi ensimmäistä Sailfishiä, vasemmalla Åke Björklundin 26:nen ja vieressä Stefanin 29-jalkainen one-off, josta kehitettiin Sailfish 30. Sailfish Boats on suhteellisen nuori yritys, mutta sen perinteet ovat vankat. Yritys perustettiin vuonna 2000 ja siitä huolimatta, että yrityksen kotipaikkakunta on Iniön saari, sijaitsivat ensimmäiset toimitilat Liedossa. Björklundit ovat kotoisin Iniöstä ja perheen päämies Åke omistaa sekä Sailfish Boatsin että Björklunds Båtslip yrityksen, joka on toiminut vuodesta Se tarjoaa talvisäilytystä ja huoltopalveluja yli sadalle veneelle, jotka kaikki mahtuvat hallitiloihin. Telakan yhteydessä on myös vierasvenesatama ravintolapalveluineen. Myös Sailfishin konttoritoiminnot hoituvat Iniön saarelta. Käytännön opissa Stefan Björklund vastaa periaatteessa käytännön hommista Sailfish Boatsilla. Isäni Åke omistaa molemmat yritykset sataprosenttisesti ja minun virallinen tittelini on tuotantopäällikkö. Veljeni Markus on töissä telakalla, mutta tekee myös sähköasennukset Sailfishin veneisiin sekä kuljettaa yhteysaluksia saaristossa. Itse hoidan veneiden markkinoinnin ja myynnin, hankinnat ja toimitukset sekä valvon tuotantoa. Toimenkuvat perheyrityksessä ovatkin varsin vaihtelevat ja värikkäät. Stefan Björklund on saanut veneenrakennusoppinsa kantapään kautta. Iniössä oli paljon veneitä jotka tarvitsivat korjausta ja huoltoa, Stefan kertoo. Kun koulusta oli vapaata, olin mukana isäni kanssa työkalukallena kiertelemässä rantoja kun hän laittoi veneitä kuntoon. Kyllä siinä kaikenlaista oppi. Liedossa Stefan Björklund aloitti toiminnan rakentamalla runkomuotin 29-jalkaista avonaista, sisäperämoottorilla varustettua venettä varten. Hän tekikin mallista itselleen prototyypin, joka nyt on TPS:n voittoisan jääkiekkojoukkueen toimitusjohtajan käytössä. Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä tästä mallista katettu vene, mutta väliin tuli kuitenkin pienempi 26-jalkainen kajuuttavene, joka valmistettiin yrityksen uudessa toi- 10 Finnboat News

11 Sailfish 26 (iso kuva) on veistämön suosituin malli, jota on valmistettu 30 kappaletta. Ensimmäinen Sailfish 30 laskettiin vesille joulukuussa mipaikassa Pansiossa. Sinne Sailfish Boats oli muuttanut vuonna Ensimmäinen vene meni isä Åkelle ja 29-jalkaisesta tehtiin myös kolme oneoff venettä eri asiakkaille. Yksittäisveneiden valmistaminen oli kuitenkin raskasta ja vuonna 2007 protoveneen runkomuoto muutettiin ja sitä varten valmistettiin kansimuotti. Näin syntyi Sailfish 30, joka sai heti hyvän vastaanoton. Ensimmäinen vene laskettiin vesille joulukuussa 2007 ja se esiteltiin kansainväliselle lehdistölle Finnboat Floating Showssa Joulukuiset vesillelaskut ovat tulleet meille tavaksi, Stefan Björklund heittää leikillisesti. Kaikki uu- Åke Björklund omistaa perheyritykset Björklunds Båtslip ja Sailfish Boats Oy, joiden kotipaikkakunta on Iniön saari. Stefan Björklund on veneveistämön tuotantopäällikkö, käytännössä hän hoitaa yrityksessä kaiken muun paitsi laskutuksen. Finnboat News 11

12 sien mallien ensimmäiset veneet on koeajettu joulukuussa. Vuonna 2005 perheyritys osti Luonnonmaalta oman tontin, jossa oli valmiina tehdashalli. Samalla hankittiin naapuritontti, joka mahdollistaa tarvittaessa laajennuksen. Aikaisemmin oli toimittu vuokratiloissa. Laminointi olisi tietysti hyvä saada siirrettyä toiseen halliin, Björklund toteaa. Onneksi emme heti kuitenkaan lähteneet rakentamaan uutta, koska se olisi nyt eletyn laman aikana tietänyt vakavia vaikeuksia. Mielessä ovat kuitenkin suunnitelmat uudesta runkovalmistustilasta, mutta silloin olisi varmasti järkevää panostaa myös alihankintatuotantoon. Voisimme esimerkiksi tehdä runkoja ja lujitemuoviosia muille venevalmistajille. Sailfish Boats on itse valmistanut kaikki muottinsa, mikä on ollut taloudellisesti raskasta. Alku ei ollut helppoa, Stefan Björklund toteaa. Muottien valmistaminen vaatii suurta panostusta ja uuden tuotemerkin, brändin tuominen markkinoille ei tapahdu käden käänteessä. Teimme kyllä tappiota siihen aikaan kun muotit valmistettiin, mutta onneksi emme lähteneet rönsyilemään uuden hallin rakentamisella. Laatu tärkeä Haluamme tehdä parasta mahdollista laatua; tukevarakenteisia veneitä saaristokäyttöön, tuotantopäällikkö Björklund selvittää. Teemme veneitä perinteisin menetelmin, käsin laminoimalla ja rakentamalla itse koko sisustuksen veneeseen. Tästä johtuen voimme tarjota asiakkaille yksilöllisiä ratkaisuja ja täyttää heidän erikoistoiveensa. Veneiden on kestettävä vähintään se, minkä kipparikin kestää, Björklund jatkaa. Veneemme ovat suhteellisen raskaita, sillä emme säästele materiaaleissa. Useimmat veneet toimitetaan Volvo Pentan moottoreilla, mutta olemme myös asiakkaiden toivomuksesta asentaneet Yanmarin ja Mercruiserin moottoreita. Sailfish-veneet ovat pääosin tekijöidensä itsensä suunnittelemia ja tässä isä Åken kokemuksella onkin ollut suuri merkitys. Hänen oma käsialansa on tunnistettavissa veistämön malleista. Kaj Ilmanen piirsi kuitenkin Sailfish 26:n kannen. Aarno Liimatta taas on piirtänyt Sailfish 30 mallin kannen ja sisustuksen sekä tehnyt valmistajalle tarvittavat tekniset piirustukset ja saattanut veneet sertifiointikuntoon. Olen veneenrakentaja enkä tietokonenörtti, joten jätän nämä asiat toisten hoidettaviksi, Stefan Björklund toteaa. Veistämöllä on nyt kahdeksan henkilöä töissä ja heidän lisäkseen myös 12 Finnboat News

13 pari kausiapulaista. Kaikki työntekijät tulevat lähiympäristöstä yhtä puolalaista kaveria lukuun ottamatta ja ovat sekä nuoria että motivoituneita, Stefan Björklund kertoo. He ovat sisäistäneet laadun merkityksen ja tekevät hienoa työtä. Minä olen vähän yli nelikymppisenä ilmeisesti firman vanhin työntekijä. Messumenestystä Sailfish Boats valmistaa vuositasolla 8 9 venettä. Yhteensä on tehty 30 kappaletta Sailfish 26 -mallia ja 11 kpl Sailfish 30 -mallia. Nauvossa kesäkuussa Finnboat Floating Show ssa esittelemme molemmat veneet osaksi uudistetulla sisustuksella, Björklund kertoo. Olemme hieman suunnitelleet uutta versiota kolmekymppisestä ja samalla ajatelleet, että kolmen vuoden sisällä vuosituotannon pitäisi kaksinkertaistua. Tämä vaatisi ilmeisesti kuitenkin myös alihankintatuotannon aloittamista. Vene 10 Båt messut olivat suurmenestys Sailfish Boatsille. Messujen aikana meni kaupaksi seitsemän venettä. Turun venenäyttelyssä tehtiin lisäksi vielä pari kauppaa - sitä ei ennen ollut tapahtunutkaan. Olimme itsekin hämmästyneitä nopeaan käänteeseen Helsingin venenäyttelyssä, Stefan Björklund sanoo. Runsaan vuoden hiljaiselon jälkeen kauppa nytkähti kertaheitolla käyntiin. Nyt tuotantomme on loppuunmyyty vuodeksi eteenpäin. Yritys esitteli messukeskuksessa molemmat mallinsa, mutta Björklundin mukaan varsinkin punarunkoinen Sailfish 26 veti kovasti yleisöä. Sen tuominen messuille oli ilmeisen onnistunut veto. Porukka kävi sitä pällistelemässä ja kysyi, onko se tehty palomestarille, Björklund virnistää. Venemessuja Björklund pitää yritykselle hyvin tärkeänä markkinointifoorumina. Meidän veneitä ei myydä kaupoissa, joten on ensiarvoisen tärkeää olla mukana messuilla. Sisänäyttelyt ovat meille sikäli merkityksellisiä, että Uivan näyttelyn aikaan ihmiset eivät oikein vielä ole valmiita tekemään ostopäätöksiä, Björklund toteaa. Toisaalta tämän käytännön toivoisin muuttuvan, sillä nyt jouduimme helmikuun messuilla jo myymään ei-oota. Ja se tarkoittaa monesti sitä, että menetämme asiakkaan, koska hän ei ole valmis odottamaan toimitusta. Emme halua kuitenkaan lisätä tuotantoa nopeuttamalla valmistusta, se tuntuisi fuskaamiselta. Vientiin ei pieni yritys ole aikaisemmin panostanut suurestikaan, mutta tänä talvena Sailfish-veneet nähtiin Tukholmassa sekä syys- että kevätmessuilla. Yrityksellä on jälleenmyyjät sekä Ruotsissa että Englannissa, mutta niiden toiminta on pienimuotoista. Ruotsiin on myyty kuusi venettä, Englantiin ja Norjaan yksi 26:nen kumpaankin maahan. Asiakkaamme ovat tavallisia huviveneilijöitä ja heitä on ympäri maata, Stefan Björklund toteaa lopuksi. Iniön saaristoon olemme myyneet paljon veneitä. Siitä saamme kiittää sitä hyvää nimeä ja mainetta, joka isälläni Åkella on niillä seuduilla. Venevalmistus ja kauppa on hauskaa etenkin siitä syystä, että tuotantomme on näin suppea. Saamme hyvin henkilökohtaisen kontaktin asiakkaisiimme, jotka voivat kertoa meille avoimesti sekä toivomuksistaan että vaikeuksistaan. Pienenä valmistajana voimme nopeasti reagoida niihin ja täyttää asiakkaamme vaatimukset. SABA MS Polymeeri liima- ja saumamassat. Ympäristö- ja käyttäjä ystävällistä laatua vene ja ajoneuvoteollisuuteen. Täydellinen sarja kaikkiin tarpeisiin päällemaalattavissa jopa märkänä ei kaasukuplien muodostusta erinomainen UV-kesto helppo annostella ei kuivu tuubiin Käyttäjäystävällistä lähes hajuton ei isosyanaattia ei silikonia ei PVC:tä Maahantuoja: Oy KAHA Ab puh jukka.kerminen@kaha.fi

14 Visio 2025: Veneilyn tulevaisuus tutkimuksen kohteena Helsingin kauppakorkeakoulun (Aalto-yliopisto) ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteisessä Visio 2025-hankekokonaisuudessa tavoitteena on antaa alan yrityksille ja muille toimijoille kuva siitä, miltä veneily ja siihen liittyvä liiketoiminta voivat näyttää vajaan kahdenkymmenen vuoden päästä. Hanketta rahoittavat Tekes ja Finnboat ja se kuuluu Tekesin Vene : Parempia palveluita ja veneitä -ohjelmaan. Veneseurat tyydyttävät edelleen suuren osan erityisesti nosto-, lasku- ja säilytyspalveluiden kysynnästä. 14 Finnboat News

15 Tee-se-itse-kulttuurista ostopalveluihin Tällä hetkellä suomalaista veneilyä kuvastavat veneen omistamisen tarve sekä veneen huoltoon ja ylläpitoon panostaminen omalla työllä, joka nähdään osana harrastusta riippumatta siitä, kokeeko omatoimisuuden miellyttäväksi vai ei. Tutkimuksen mukaan erityisesti edellä mainitun tee-se-itse mentaliteetin omaavia veneilijöitä on edelleen yli puolet veneilijäkunnasta. Ostopalveluihin suhtautuminen on monesti varauksellista ja oman osaamisen ylittävät ylläpitoja huoltopalvelut hankitaan mieluiten oman veneseuran kautta. Palvelumyönteisyyden lisääntymiselle tulevaisuudessa on kuitenkin neljä keskeistä moottoria. Ensinnäkin veneilijäkunnassa kasvaa sellaisten henkilöiden osuus, joiden yleinen suhtautuminen harrastukseen liittyvien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien ostamiseen on myönteisempi. Toiseksi tulevaisuuden veneilijä edellyttää harrastukseltaan yhä enemmän tehokkuutta ja pyrkii maksimoimaan elämykselliset elementit. Tavoitteena on ulkoistaa vaivalloiseksi koetut aktiviteetit yrityksille. Kolmantena taustatekijänä palvelumyönteisyyden kasvulle voidaan pitää veneilijäväestön ikärakennetta. Vuoteen 2025 mennessä varttuneiden veneilijöiden määrä kasvaa entisestään ikärakenteen muuttuessa. Lisäksi erityisesti moottoriteknologian kehittyminen sekä elektroniikan monimutkaistuminen nostavat veneilijöiden kynnystä omatoimisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Venealan palveluyrittäjän näkökulmasta palvelumyönteisyyden kasvu tarkoittaa mahdollisuutta liikevaihdon merkittävään kasvattamiseen. Tämä kuitenkin edellyttää palvelutarpeiden tunnistamista riittävän ajoissa sekä reagoimista yritysten sisäisiin muutoshaasteisiin, kuten henkilökunnan osaamiseen, asiakassuhteiden hallinnointiin ja sopivien yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Teksti: Kaapo Seppälä Monet yrityksistä eivät vielä usko palveluliiketoiminnan kannattavuuteen Yritykset ovat vielä epävarmoja palveluliiketoiminnan kannattavuudesta, sillä vain n. 25 % yrityksistä oli täysin samaa mieltä väitteen Palvelujen tarjoaminen olisi kannattavaa kanssa. Tosin kaksi kolmasosaa yrityksistä suhtautui kuitenkin palvelujen tarjontaan tai sen lisäämiseen positiivisesti. Asiakkailta tuleva aloite koettiin selkeästi suurimmaksi rohkaisevaksi tekijäksi liiketoimintamuutoksille ja 80 % yrityksistä olisi valmis tarjoamaan muiden tuotteiden ohella myös palveluita, mikäli asiakkaat niitä heiltä pyytäisivät. Myös sopivan yhteistyökumppanin löytyminen koettiin edistävän palvelujen tarjontaa. Silti yrityksillä on vahva usko omaan kykyyn toimia pioneerina tarvittaessa. Käyttötapaukset Palveluorientoitumiseen liittyvistä muutoshaasteista kysyttäessä suurin osa näistä liittyy sisäisten resurssien ja osaamisen puutteeseen sekä epäuskoon palveluiden taloudellisesta kannattavuudesta. Muutoshaasteista tuli esille yrityksen sisäisiä syitä (kuten henkilöstön tai rahoituksen puute) yhtenä kokonaisuutena, palveluliiketoimintaan liittyvän osaamisen puute sekä haasteet asiakassuhteiden hallinnassa ja asiakastarpeiden tunnistamisessa. Veneilijöiden ryhmittelyä käyttötapausten avulla Jotta palvelukysynnän tilaa ja tulevaisuutta pystyttäisiin paremmin kuvaamaan, otettiin tutkimuksessa käyttöön käyttötapauksia (Use case). Käyttötapaus on tässä yhteydessä puolimuodollinen kärjistetty kuvaus veneilijätyypistä sekä tämän kulutustottumuksista ja palvelutarpeesta. Käyttötapaukset perustuvat osin arvioihin eri veneilijätyyppien käyttäytymisestä ja osin kyselyaineiston tilastoanalyysiin. Neljälle käyttötapaukselle annettiin nimet Pasi, Nella, Rane ja Bengt-Åke, tavoitteena luoda konkreettisia esimerkkejä erilaisten veneilijöiden tarpeista ja heidän palvelukysynnästään. Käyttötapauksista Nella Finnboat News 15

16 ei perustu kyselyaineistoon, vaan on rohkea arvaus siitä, millainen tulevaisuuden veneilijä voisi olla. Pasi on taas veneilyn viime aikoina aloittanut nuorehko henkilö, Rane perinteinen tee-se-itse mies ja Bengt-Åke varttuneempi veneilijä. Edellisellä sivulla olevassa taulukossa luonnehditaan käyttötapauksia, heidän taustaansa sekä suhdettaan palveluihin. Palveluissa suuri taloudellinen potentiaali Kyselyssä vastaajat saivat mahdollisuuden kertoa venetuotteisiin ja palveluihin vuoden aikana käyttämänsä kokonaissumman sekä halutessaan vielä eritellä kuhunkin veneilyyn ja siihen liittyvään yksittäiseen palvelutyyppiin käytetyn rahamäärän. Koska eri palvelutyyppejä oli kysymyslomakkeessa esillä runsaasti, olivat eritellyistä kuluista koostuvat summat usein merkittävästi suurempia, kuin mitä kyselyn alussa pyydetty kokonaisarvio veneharrastuksen kustannuksista. Näin ollen suurehko osa veneilijöistä käyttikin todellisuudessa rahaa huomattavasti alkuperäistä arviotaan enemmän. Kun vastaajat ilmoittivat yhteensä käyttävänsä venetuotteisiin ja -palveluihin vuosittain könttäsummana keskimäärin 1664 euroa, oli yksittäisten palveluiden yhteenlaskettu rahallinen keskimääräinen panostus moninkertainen. Käyttötapauksista palvelumyönteisimmällä Pasilla on suurin halukkuus kasvattaa rahallista panostustaan, mikäli hänelle pystytään tarjoamaan mieluisia palveluita. Näihin kuuluivat muun muassa paketoidut ylläpitopalvelut sekä erilaiset viihdykkeet ja aktiviteetit käyntisatamissa. Lisäksi Pasi haluaisi veneillä myös ulkomailla ja suhtautui keskimääräistä myönteisemmin chartervuokraus- ja osaomistuspalveluihin. Sen sijaan Bengt-Åke ei tule enää lisäämään kulutustaan. Hänen kohdallaan keskeisenä haasteena onkin veneilyn jatkumisen helpottaminen ikääntymisestä huolimatta. Rane puolestaan kaipaa omatoimisuutta tukevia palveluita, kuten koulutusta uuden teknologian käytöstä ja huoltamisesta. Toimintaympäristön haasteita palveluliiketoiminnan näkökulmasta Palveluliiketoiminnan näkökulmasta veneen omistamisen tarpeella on kielteisiä vaikutuksia, koska omistus sitoo pääomaa ja aikaa sekä laskee palveluiden ostokykyä. Lisäksi Oma vene sosiaalisena konstruktiona saattaa nostaa veneilystä alustavasti kiinnostuneiden kuluttajien kynnystä veneilyn aloittamiseen, mikä puolestaan hidastaa veneilijöiden määrän kasvua ja vähentää osaomistus- ja vuokravenepalveluiden kysynnän kasvua. Toinen toimintaympäristöön liittyvä haaste on lyhyeksi koettu veneilykausi, joka oli yksi keskeisistä syistä veneilystä luopumiselle. Lisäksi veneilykauden alussa ja lopussa esiintyvä epätietoisuus tiettyjen palveluiden, kuten käyntisatamapalveluiden saatavuudesta pitävät osan veneistä

17 kotisatamissa, vaikka esimerkiksi sääolosuhteiden puolesta veneily olisi vielä mahdollista. Demografisista syistä ( Bengt-Åket, Ranet ) sekä etätyömahdollisuuksien kehittyessä (Pasit, Nellat) tulee lomakausien ulkopuolella veneilevien asiakkaiden määrä kasvamaan merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Aukioloaikojen koordinointi ja aukiolojen pidentämiseen tähtäävät kampanjat yrittäjien taholta olisivat tehokas keino saada veneilykausi nykyistä pidemmäksi ja aktivoida nämä ryhmät käyttämään palveluita. Erityisesti Bengt-Åkejen kohdalla veneen omistusta, ylläpitoa ja käyttöä helpottavat palvelut ovat tulevaisuudessa kriittisessä asemassa siksi, että ne rohkaisevat veneilijöitä pysymään harrastuksensa parissa huolimatta esimerkiksi ikääntymisestä tai vapaa-ajan niukkuudesta. Veneilystä kokonaan luopuva henkilö suuntaa helposti kulutuksensa vaihtoehtoisiin harrasteisiin ja veneilysektori menettää asiakkaan, joka vuosien varrella voi pahimmillaan tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen tulovirran katkeamista veneilyalan yrityksille. Veneseurat vaikuttavat palvelukysyntään Veneseurat tyydyttävät edelleen suuren osan erityisesti nosto-, lasku- ja säilytyspalveluiden kysynnästä. Tutkimuksen mukaan ainoastaan kaikkein suurimpien veneiden kohdalla sekä korkeimmassa tuloluokassa telakointipalvelut hankitaan yksityisiltä palveluntarjoajilta muiden veneilijöiden tukeutuessa omaan veneseuraansa. Veneseuraansa suosivat olivat tyytymättömämpiä palvelun laatuun kuin yritysten tarjoamien palvelujen käyttäjät, mutta he olivat samalla keskimääräistä haluttomampia lisäämään rahallista panostusta palveluihin. Yhtenä syistä veneseurojen taholta tulevalle nk. syrjäyttämisvaikutukselle on yhdistystoiminnan arvonlisäverottomuus, joka asettaa yhdistykset ja yritykset eriarvoiseen kilpailuasemaan. Tutkimustulosten pohjalta olisi hedelmällistä saada aikaan keskustelua seuratoiminnan luonteesta ja siitä, voitaisiinko esimerkiksi telakointipalveluiden ulkoistamisella vapauttaa seurojen resursseja varsinaiseen seuratoimintaan ja samalla lisätä palveluiden laatua sekä vähentää puuhanaisten ja -miesten talkootaakkaa. Tutkimuksen seuraava vaihe käynnistymässä Vuoden 2010 ja 2011 aikana Visio 2025 hankekokonaisuus jatkuu osiolla Tulevaisuuden venepalvelut, jossa keskitytään tulevina vuosina veneilyn aloittaviin kuluttajiin sekä heidän palvelutarpeisiinsa. Jatkotutkimus keskittyy ensisijaisesti niiden ryhmien tunnistamiseen, joita veneilyn aloittaminen aikuisiällä saattaisi kiinnostaa, mutta joilta puuttuu kosketus veneilykulttuuriin. Meriveden kestävää pronssia Itsepuhdistuva merivesisuodatin Suodattimet ja merivesi venttiilit 1/4-6 Polttoainehanat erikoiskäyttöön 1/4-1-1/2 Jäähdytyksen virtausvalvonta 3/4-6 Maahantuoja: Oy KAHA Ab puh jukka.kerminen@kaha.fi Finnboat News 17

18 Säädökset on syytä tuntea ja hyödyntää suunnittelussa Finnboatin Kansallisen teknisen komitean kokouksessa puitiin tekniikkaa, standardeja ja direktiivejä. Tampereella pidetty kokous oli samalla Tekesin Veneohjelman seminaari. Teksti Sirpa Posti, Tekesin Vene-ohjelman viestintä/vtt Kansallinen tekninen komitea käy läpi säädöksiä ja niihin vaikuttamista sekä ajankohtaisia tuotekehitystä tukevia hankkeita. Finnboat osallistuu aktiivisesti ICOMIAn teknisen ja ympäristökomitean työhön Tilaisuuden avannut Jouko Huju kytki Suomessa meneillään olevat venealan kehityshankkeet EU:n tutkimusalustoihin Waterborneen (www. waterborne-tp.org/) ja sen työtä jatkavaan CASMARE-projektiin. Kehityshankkeiden avulla teollisuutemme voi lisätä kilpailukykyään ja tarjota kuluttajalle helppokäyttöisiä, turvallisia, mukavia ja monipuolisia, mutta myös vihreämpiä veneitä. Markku Hentinen kertoi ICO- MIA-yhteistyöstä, jota Finnboat tekee VTT:n kautta. Osallistumalla aktiivisesti teknisen komitean ja ympäristökomitean toimintaan voidaan ennakoida ja vaikuttaa tuleviin määräyksiin ja informoida niistä veneteollisuutta. VTT Expert Services Oy:llä ja Finnboatilla on tästä yhteistyösopimus. Uusittu huvivenedirektiivi näkyvissä vuonna 2015 Huvivenedirektiivi määrittää olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotka tuotteen on täytettävä ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön. TraFin veneily-yksikön tuore päällikkö Ville Räisänen kertoi, Tekniikkaseminaarissa Tampereella puitiin standardeja ja direktiivejä. että uusi versio huvivenedirektiivistä astunee voimaan vuonna Odotettavissa olevat muutokset tiukentavat pakokaasupäästöjen rajoituksia ja vievät osan standardien vaatimuksista suoraan direktiivin tekstiin. Lisäksi pyritään puhdistamaan eräitä vanhan direktiivin teknisiä epäkohtia. ISO-standardit kehittyvät jatkuvasti Veneilytarkastaja Juhani Pappila Tra- Fista esitti venealan ISO-standardien monivaiheisen kehityskaaren. Veneala voi vaikuttaa tulevien standardien sisältöön niiden CD vaiheessa (Committee draft) ottamalla yhteyttä työryhmien jäseniin - Suomesta osallistujat ovat pääasiassa Karl-Johan Furustam ja Max Johansson, VTT Expert Services Oy:stä sekä Juhani Pappila TraFista - tai kommentoimalla DIS vaiheen (Draft International Standard) äänestystä VTT:n kautta. VTT välittää teollisuuden kannan Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:lle (MetSta), jonka alaisuuteen äänestykset ISO TC188:aan kuuluvista standardeista kuuluvat. MetSta myös ylläpitää maksullista portaalia, jonne lausunnot ja dokumentit tulevat. Lausuntopyynnöt ovat maksutta nähtävissä MetStan tiedotuslehdessä: Karl-Johan Furustam valotti vakavuusstandardin ISO revisiotilannetta suurten kaukaloiden osalta. Tämä on noussut suomalaisten veneiden kannalta revision tärkeimmäksi aiheeksi. Suomen kanta ehdotettuihin muutoksiin onkin tuotu voimakkaasti esiin sekä ISO-työryhmässä että ICO- MIAssa. Venetekniikkapäivän päätteeksi esiteltiin Tekesin Vene-ohjelman hankkeet: VTT:n Hiljaiset veneet projektin lopputulokset ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Tulvahankkeen insinööritöitä. Venetekniikkapäivän esitysmateriaali on luettavissa Tekesin Veneohjelman sivuilla: Jos et ole vielä Vene-ohjelman postituslistalla niin ilmoita itsesi mukaan kohdassa Liity postituslistalle. Säädökset on syytä tuntea ja hyödyntää venesuunnittelussa. 18 Finnboat News

19 Vakavuusstandardin ISO revisio käynnissä Teksti ja kaavio: tutkimusinsinööri Karl-Johan Furustam, VTT Expert Services Oy Vakavuussstandardin määräaikaisessa revisiossa on suomalaisten walk-around ja pulpettiveneiden käsittely ollut merkittävä haaste. Tämä on osittain seurausta Ruotsissa sattuneesta onnettomuudesta, jossa suunnittelukategoriaan C kuuluvan veneen keulan avotila täyttyi aallokossa ja vene kaatui. Voimassa olevassa standardissa ei suunnitteluluokissa A ja B sallita kaukaloita, joiden pinta-ala ylittää: Koko pinta-ala 0,2 LH BH (cat B) ja 0,1 LH BH (cat A) Keskiveneen keulanpuolella 0,3 LH BH (cat B) ja 0,15 LH BH (cat A) Suunnittelukategoriassa C ei ole kaukalojen koolle rajoituksia On todettu, että tämä ei ole teknisesti puolustettavissa, koska vakavuuden menetys ei ole verrannollinen kaukalon pinta-alaan. Lisäksi on joitakin ristiriitaisuuksia standardien ISO (Watertight and quick-draining recesses) ja ISO välillä, mistä on seurannut epätietoisuutta ja erilaisia tulkintoja siitä, milloin kaukalorajoituksia pitää soveltaa. Lausuntokierrokselle tulevassa ISO/DIS 12217:ssä kannellisten veneiden kaukaloita ei rajoiteta seuraavissa tapauksissa: Kun veneellä on vähintään 90 asteen vakavuuslaajuus. Kun kaukalon syvyys ei ylitä 3 % sen leveydestä väh. 35 % matkalta. Kun kaukalon reunat ovat enintään B/8 korkeat, valuma-aukot vähintään 5 % pinta-alasta. Kun kaukalolla on ylisuuret valuma-aukot, käytännössä moninkertaiset ISO vaatimuksiin verrattuna. Ja viimeisenä mutta suomalaisille veneille ehkä tärkeimpänä: Kaukaloa ei rajoiteta suunnittelukategorian C veneellä, jolla varalaita kaukaloon ylittää avoimen veneen varalaitavaatimuksen (arviointivaihtoehto 6). Ellei kaukalo täytä mitään em. ehdoista, kaukalossa olevan veden aiheuttama ns. vaihtokeskuskorkeuden menetys tulee huomioida, ja sille on maksimiarvo. Ideana on, että arvioidaan kaukalon projektion ja vesiviivatason ns. pintahitausmomenttien suhdetta mitä suurempi tämä suhde on, sen kriittisempi kaukalon aiheuttama vapaan nestepinnan momentti on. GM-menetyksen (alkuvaihtokeskuskorkeuden menetys) saa määrittää vaihtoehtoisesti jollakin kolmesta likimääräiskaavasta tai ns. suoralaskentamenetelmällä. Likimääräiskaavat GM-menetykselle 1. missä l = kaukalon suurin pituus, m, b = kaukalon suurin leveys, m 2. missä 2MARECESS=kaukalon poikittainen pinta-hitausmomentti, m4, 2MAWP=vesilinjatason poikittainen pintahitausmomentti, m4 3. missä mla=veneen massa Loaded Arrival Condition (tankit vajaat), GMT=vaihtokeskuskorkeus, m Vakavuuden vettä kannella tapauksessa saa arvioida myös vakavuuslaskelmilla, jossa vapaan nestepinnan momentti määritetään huomioiden veden ulos- tai sisäänvirtaus kaukalon reunojen yli. Tämä menetelmä huomioi oikeammin veneen vakavuuskäyttäytymistä mutta on varsin vaativa laskelma. Se sopii veneille, joilla on paljon kantavuutta reunoja pitkin. Venevalmistajien kannattaa jo nyt tarkistaa, täyttävätkö kaukalot uuden standardiehdotuksen vaatimukset. Jos likimääräiskaavoilla ei pääse haluttuun lopputulokseen, kannattaa harkita suoralaskentaa ja ottaa yhteyttä esimerkiksi VTT:hen. Finnboat News 19

20 UUTISIA HALLBERG-RASSYN MAA- HANTUONTI HELMARINILLE Turkulaisen Helmarinin suojissa on aloittanut maaliskuussa 2010 uusi yritys, joka keskittyy ruotsalaisten Hallberg-Rassy -purjeveneiden maahantuontiin. Helmarinin toimintaa kipparoi Lassi Hellman ja oman panoksensa myyntiin tuo myös tekniikan ja varustelun asiantuntija Toni Hellman. Jeanneau purjeveneiden maahantuonti ja venevälitys säilyvät nykyisellään omissa yrityksissään. JOKIKONE OY 30 VUOTTA KONEKAUPPAA Yhdeksi maan suurimmista konekauppiaista kasvanut joensuulainen Jokikone Oy täyttää 30 vuotta. Jokikoneen toiminta alkoi vuonna 1980 ja melko nopeasti myynti suuntautui vapaa-ajan tuotteisiin, kuten mm. moottorikelkkoihin ja moottoripyöriin. Jokikone olikin ensimmäisiä vain vapaa-ajan pienkoneisiin keskittyneitä liikkeitä Suomessa. Jokikone nousi Itä-Suomen merkittävimmäksi konekaupaksi 1990-luvulla. Vuonna 2007 yritys otti käyttöön yli 2500 neliön uudet liiketilat ja tänä päivänä Jokikone pystyy palvelemaan vene-, moottoripyörä- ja moottorikelkka-asiakkaitaan myös varsinaisen käyttökauden ulkopuolella tarjoamalla koneille ja laitteille nykyaikaiset myymäläesittely-, huolto- ja korjaamotilat. PORVOON TELAKKA OY OSTI TOLKKISTEN SAHAN Porvoon Telakka Oy:n kauppa Stora Enso Oyj:n lopetetun sahan kiinteistöjen ja maaalueen ostosta Tolkkisissa on vahvistettu ja lainvoimainen. Kauppaan sisältyy 13,5 hehtaarin maa-alue kiinteistöineen ja 20 hehtaaria merialuetta. Kaupassa omistajaa vaihtoi n m2 kylmää ja lämmintä hallia, toimisto- ja verstastiloja sekä vanha saharakennus siiloineen. Uuden korkeatasoisen huvialus- ja pientonnistotelakan puuhamiehet Stefan Svanljung ja Jukka Jaatinen kertoivat, että jo vuosia hankkeilla olleen yhtiön toiminta voidaan nyt laittaa käyntiin ja markkinointi aloittaa. Porvoon Telakka Oy tulee panostamaan voimakkaasti pientonniston omapainoltaan aina 500 tonniin asti huolto- ja korjaustoimintaan. Pientonnistolle on tänään erittäin rajatusti vastaavaa palvelua Suomenlahden rannoilla. Yhtiön toiminta keskittyy myös jatkuvasti kasvaville vapaa-ajan veneilyn markkinoille. Alueen rakennuskanta mahdollistaa omat linjat ammattikalustolle ja vapaa-ajan veneille sekä jahdeille. Telakkatoimintoja tukee alueelle johtava 7 m meriväylä. Alueen kiinteistökanta on suurempi kuin uuden yhtiön kaavailuissa on ollut toistaiseksi tarvetta, joten alueen kiinteistökantaa tullaan kehittämään myös erikseen kiinteistöyhtiönä alueesta tai tiloista kiinnostuneiden muiden toimijoiden tarpeisiin. MARITIMIN HISTORIIKKI Maritim täyttää 100 vuotta syksyllä Maritim kerää materiaalia historiikkia varten ja on kiinnostunut niin kuvista kuin muistelmistakin. Mikäli sinulla on vanhoja kuvia tai muisto jonka haluaisit jakaa, Maritim vastaanottaa mielellään apusi. Kuvat skannataan ja palautetaan omistajalle, kertomuksesi voit kirjoittaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Liitä mukaan myös yhteystietosi sekä lupa käyttää kuvaa/tekstejä. Tiedustelut ja aineistot: Tua Lönnroth,Oy Maritim Ab, sähköposti tua.lonnroth@maritim.fi, puh , NIMENMUUTOS Perinteikäs Rymättylässä toimiva pienvenevalmistaja Terhi Oy on viime vuoden aikana oleellisesti muuttanut muotoaan. Viime keväänä yhtiöön liitettiin SeaStar-tuotemerkki sekä mallisto ja joulukuussa yhtiö osti Silver-veneiden liiketoiminnan. Yhtiö on nopealla aikataululla vahvistanut asemaansa Euroopan johtavana venevalmistajana sekä kappalemääriltään että osaamiseltaan eri valmistusteknologioista. Terhi Oy:n nimi muuttuu nyt TerhiTec Oy:ksi. Uudessa nimessä yhdistyvät TerhiTecin eri venemerkkien pitkät perinteet alalla ja sen jatkuvat panostukset valmistusteknologiaan ja tuotekehitykseen. TerhiTec on vuodesta 1972 valmistanut yli venettä ja on tänä päivänä osaa vuonna 20 Finnboat News