5 / Moniosaajan paikka: Varahenkilön työ on raskasta mutta antoisaa. Tietokonepelistä. oppia vanhustenhoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 / 2013. Moniosaajan paikka: Varahenkilön työ on raskasta mutta antoisaa. Tietokonepelistä. oppia vanhustenhoitoon"

Transkriptio

1 5 / 2013 Moniosaajan paikka: Varahenkilön työ on raskasta mutta antoisaa Tietokonepelistä oppia vanhustenhoitoon

2 SISÄLLYS 5/ Miksi kehittämishankkeet usein epäonnistuvat? 52 Tarja Aatosen työ on monipuolista. 36 Tietokonepeli opettaa Outokummun lähihoitajaopiskelijoille vanhustyötä. 32 Katja Yli-Lassila löysi paikkansa vanhustyöstä. toukokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Hannele Nupponen palkittiin 8 Hankalat lääkepakkaukset 9 Hyötymittari hoivaan 10 Täydennyskoulutusta vanhustyöntekijöille 11 Kulttuuria hoitotyöhön 12 Toukokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: punajuuri-ohravuoka 16 Heikki Mannisen työpäivä 21 Vanhusten lääkehoito 22 Toimivatko kehittämishankkeet? 26 Maahanmuuttajat hoitotyössä 28 Neuloja ihoon! 30 Hoitajana potilashotellissa 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 4/10 34 Hyvä hoitaja kunnioittaa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Hoito-oppia tietokonepelistä! 40 Lukijalta, Pähkinät 42 Myötätuntoa myös itselle 44 Nyt liikkumaan 2/22 46 Kuulumisia Kongosta 49 Palasia sieltä täältä 50 Päihdeongelma kaikkien ongelma 52 Tarja Aatosesta on moneksi 54 Aika hyvä työpaikka Kittilästä 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Oppia ja iloa risteilyltä 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Posiolta 2 SUPER 5/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Riitta Ahonen, Eila Hirvonen, Maarit Mäkinen, Esa Tuominen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Second Life ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino kymmenen syytä olla hoitaja Maailmassa on yksitoikkoisia, tyhjänpäiväisiä ja läpiraskaita töitä. Onneksi lähi- ja perushoitajan työ ei ole sellainen. Otetaanpa pieni välipysähdys ja tehdään kymmenen myönteistä kurkistusta hoitoalalle. 1. Työsi on ihmisläheistä. Et vieraannu työaikana muusta maailmasta, sillä opit työpaikallasi elämästä koko ajan. Saat käydä sydämellisiä keskusteluja, kuulet elämäntarinoita. Työssäsi on todellista sisältöä. 2. Hoitoalaa pidetään tärkeänä alana, ehkä tärkeimpänä kaikista. Sinut hyväksytään ja työtäsi arvostetaan laajasti. Et joudu kamppailemaan identiteettisi tai alasi puolesta. 3. Saat työsi tuloksista hyvän mielen. Työhön jaksaa tulla ja sieltä lähtee tyytyväisenä, kun tietää, että on voinut auttaa jotakuta toista. Teet hyödyllistä työtä. 4. Saat työstä välittömän palautteen. Sinun ei tarvitse miettiä työvuorosi aikana, missä oikein olet tai miksi. Saat palautteen suoraan niin asiakkailta kuin potilailta lapsilta, aikuisilta ja vanhuksilta. 5. Työttömyys ei uhkaa, ja työtä haluava saa työpaikan. Kortistossa odottaminen ei koske hoitoalaa, sillä hoitajista on koko ajan yhä suurempi pula. Joskus voit jopa valita työpaikkasi useamman ehdokkaan joukosta. 6. Vaihtelevat työajat ovat etusi. Vuorotyössä olijan ei tarvitse aina herätä robottimaisesti varhain aamulla. Yövuorossa puolestaan pääsee kokemaan kevään ja kesän hiljaiset aamut, kun kotimatka alkaa. 7. Vapaa arkipäivä on näppärä. Vuorotyöläisenä saat olla rauhassa kotonasi ja hoitaa arkisia asioitasi silloin, kun muut tekevät työtä. Vaihtelu virkistää. 8. Et ole yksin. Sinulla on omalla erikoisalallasi runsaasti samanlaista työtä tekeviä kollegoja, joilta saa vertaistukea työpaikalla, kokoontumisissa tai netin ryhmissä. 9. Joukkovoima on yksi korvaamaton vahvuus. Kun lähes satatuhatta superilaista lähtee ajamaan asioitaan, tätä mielipidettä kuunnellaan myös valtakunnan ylimmässä johdossa korva tarkkana. 10. Superilaisena sinulla on erinomainen ammattiliitto, joka ajaa juuri lähi- ja perushoitajien asioita, ei kenenkään muun.. ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 5 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat toukokuu kesäkuu Kalenteri Classic Motorshow, Lahti Puolustusvoimain lippujuhlapäivä Puheenjohtajien valmennus 2. jakso, Helsinki, SuPer Helatorstai Äitienpäivä Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2013, Joensuu TERVE-SOS 2013, Turku Luottamusmiestutkinto 3., Helsinki, SuPer Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä (WHO) Iisrokki, Suonenjoki Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä (ILO) Alibudjetointi lopetettava Suomen lähi- ja perushoitajaliiton edustajiston mukaan kuntien talousarvioiden pettäminen tänä vuonna oli odotettua. Syksyyn 2012 ajoittuneet kuntavaalit, kunta- ja sote-uudistusten valmistelu ja talousahdinko johtivat sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointiin, joka joissakin kunnissa tehtiin täysin tietoisesti. Viranhaltijat ja poliittiset päättäjät, jotka tietoisesti esittävät ja päättävät liian niukat määrärahat lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen, on saatava vastuuseen teoistaan, vaati SuPerin Helsingissä huhtikuussa kokoontunut edustajisto. Alimitoitettujen määrärahojen seura- Työnantajien halukkuus kouluttaa ja kehittää henkilöstöä on henkilöstön edustajien havaintojen mukaan heikentynyt. Heikkenemistä on tapahtunut kaikilla toimialasektoreilla, mutta eniten valtion työpaikoilla, ilmenee STTK:n tuoreesta Henkilöstön edustaja -barometrista. Seurauksena voi olla se, että pula osaavasta työvoimasta osoittautuu tulevina vuosina talouskas- ukset näkyvät nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkojen arjessa säästövaatimuksina, riittämättömänä henkilöstönä ja puutteellisina palveluina. Suurimmat kärsijät ovat sairaat, vanhukset, lapset sekä heidän hoitajansa. Tällaista menoa ei hyvinvointivaltiossa voi SuPerin edustajiston mukaan sallia. SuPerin edustajisto vaatii valtiolta toimenpiteitä kuntapalvelujen ja kuntien valtionosuuksien turvaamiseksi. Jos kuntien talousarvioita laadittaessa ei pystytä turvaamaan lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta, on tarkasteltava myös kunnan investointiohjelmaa sekä kunnan veroprosenttia. Talousahdingon maksumiehiksi ei saa laittaa puolustuskyvyttömiä kuntalaisia eikä heille elintärkeitä ja välttämättömiä peruspalveluja tuottavaa henkilöstöä.. Osaamiseen panostettava vua hidastavaksi tekijäksi. Työnantajat saivat maaliskuisen koulutuskiistan ratkaisun yhteydessä kunnon veroedun henkilöstön koulutukseen. Sitä pitää nyt käyttää ja lisätä henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. Siten varmistetaan henkilöstön osaaminen ja tuottavuus sekä työpaikkojen kilpailukyky, STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen vaatii Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock nyt on aika ingimage onnitella äitejä. toivottaa valmistuvat lähihoitajat tervetulleeksi työelämään. valmistuvien opiskelijoiden liittyä varsinaisiksi jäseniksi. neuvotella kunnissa ensi vuonna aloittavan työsuojeluorganisaation kokoonpanosta. harkita ehdokkaaksi ryhtymistä syksyn työsuojeluvaaleissa. tutustua SuPerin varhaiskasvatuksen verkkosivuihin ottaa selvää oman ammattiosaston kesäriennoista. lähteä Joensuuhun seuraamaan Taitaja-kisoja tarkastaa ensiapupakkaukset ja palovaroittimet. hankkia rokote punkkeja vastaan. 4 SUPER 5 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Kohti kevättä ja uusia työkavereita Kevät on upeata aikaa. Kaikki herää eloon, kun pakkanen väistyy ja lumi sulaa. On hienoa havaita aamuiset lintujen liverrykset sekä maasta nousevat kasvien versot. Myös ihmiset tuntevat olonsa pirteämmäksi ja energisemmäksi. Näin käy myös työpaikoilla, vaikka niin ei aina tule ajatelleeksi kaiken kiireen ja työtouhun keskellä. Työilmapiiri usein muuttuu auringon myötä. Työpaikoilla eletään myös sitä aikaa, jolloin monet lähihoitajaopiskelijat ovat suorittamassa työssäoppimisjaksoaan ja monet ovat samalla valmistumassa lähihoitajiksi. Tietenkin työpaikoilla on opiskelijoita pitkin vuotta, mutta kevät tuo jotain uutta ja erilaista meininkiä työpaikoille. Työntekijöiden ja opiskelijoiden kannalta tätä voisi kutsua uutuuden ajaksi. Kaikki opiskelijat ovat meidän työntekijöiden kannalta erittäin arvokkaita: niin he, jotka ovat viimeisellä työssäoppimisjaksollaan ja valmistuvat kesän korvilla kuin he, jotka jatkavat opiskelujaan syksyllä. Kesällä tarvitaan loma-ajan sijaisia, monissa työpaikoissa myös uusia työntekijöitä. Moni työssä oppimassa ollut opiskelija on todennut kesä- ja keikkatyöpaikkoja katsastaessaan sen, kuinka tärkeitä ovat sekä ohjaajan merkitys että työpaikan ilmapiiri. Ohjaajana voi paljolti vaikuttaa opiskelijan halukkuuteen jäädä kesätöihin. Ohjaajan ja opiskelijan välinen suhde on haastava. Se vaatii hyvää vuorovaikutusta puolin ja toisin, niin opettamisen kuin oppimisenkin kannalta. Mutta vaivannäkö palkitsee, kun kaikki onnistuu. Työpaikkaohjaajana on hienoa olla silloin, kun kykenee omalla tietämyksellään ja ammattitaidollaan täydentämään opiskelijan osaamista ja samalla ottamaan oppia opiskelijalta. Uusien työntekijöiden, eli opiskelijoiden ja juuri valmistuneiden, vahvuuksia ovat heidän uusin tietämyksensä alasta sekä innostuneisuus työhön. Nämä ovat sellaisia voimavaroja, joita ei tule hukata, vaikka työssä onkin kiire ja uupuminen lähellä. Uusien työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen tiedetään tärkeäksi. Kuitenkaan siihen ei useinkaan anneta aikaa. Uusien kollegoiden, uusien hoitajien, on kuitenkin tehtävä työtä yksinkin esimerkiksi kotihoidossa, joten pidetään huolta, että työnantaja huolehtii velvollisuudestaan antaa ohjaamiselle aikaa ja että me kokeneemmat otamme tämän ajan perehdyttämiselle. Perehdytykseen kuuluu myös kysellä, miten hyvin uusi työkaveri on perillä omasta liitostaan SuPerista. Sinä olet paras henkilö kertomaan hänelle siitä, joten käytä tilaisuus hy- väksi ja suosittele SuPeria se tuottaa hyvää molemmille. Joukkomme on iso mutta mukaan mahtuu. Sitä kevättä ja auringonpaistetta kaikille!. Terveisin Silja pidetään huolta, että työnantaja huolehtii velvollisuudestaan antaa ohjaamiselle aikaa SUPER 5 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Hannele Nupponen yllättyi valinnastaan Pitkäjänteinen sillanrakentaja teksti henriikka hakkala kuva jukka järvelä Valinta STTK:n vuoden 2013 luottamusmieheksi oli Hannele Nupposelle mieluisa yllätys. Häkellyttävää on sana, johon hän päätyy etsiessään sopivaa kuvausta tunteilleen muutama tunti kukituksen ja kunniakirjan ojentamisen jälkeen. Hannele Nupponen on hoitanut pääluottamusmiehen tehtäväänsä Kouvolan kaupungissa jo vuodesta Ehdolle hänet oli asettanut oma ammattiosasto. Olen kyllä saanut sen palautteen koko ajan työni aikana, että siellä ollaan tyytyväisiä, mutta tällainen kunnianosoitus on ihan loistava ja erityinen asia. Tämä on konkreettinen merkki siitä, että meillä on hyvä yhteistyö ja luottamus ja osoitus myös siitä, että STTK:ssa arvostetaan meidän luottamusmiesten työpanosta. Minusta tämä on myös laajemmin kunnianosoitus kaikille luottamusmiehille. Sen haluan välittää kaikille kentällä. Hoitotyöstä päätoimiseksi luottamusmieheksi siirtymiseen liittyi aikanaan myös haikea luopuminen työkavereista ja huoli siitä, mistä pääluottamusmiehen työyhteisö syntyy. Käänsin sen lopulta positiiviseksi niin, että ennen minulla oli 20 työkaveria ja nyt heitä on 750. Lisäksi sain osallistua oman toimintamallimme luomiseen uudessa Kouvolan kaupungissa muiden pääluottamusmiesten kanssa. Me teemme yhteistyötä ihan päivittäin. Keskellä työelämän murrosta Hannele Nupponen on seurannut työelämän muuttumista aitiopaikalta. Työajasta suuri osa kuluu erilaisissa yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstön etujen valvojana. Työ onkin jatkuvaa tiedon hankintaa ja omaksumista. Meillähän eletään muutosta muutoksen perään. Jos minulle olisi sanottu lukujen vaihteessa, kun KVTES:n kanssa aloittelin, että istuisin vielä yt-pöydissä, joissa puhutaan säätiöistä, liikelaitoksista ja ulkoistuksista, olisin sanonut, että en mie niistä mitään ymmärrä. Mutta aikaa on kulunut ja on vain imettävä sitä tietoa. Suuret organisaatiot liikkuvat vitkaan ja asioista voidaan joutua neuvottelemaan kuukausia tai jopa vuosia. Neuvottelurintamiakin on useita työnantajista poliittisiin päättäjiin. Siitä ensimmäisestä takapakista ei pidä hermostua, tai jos se asia ei nyt vaan loksahda paikoilleen. Sellaista pitkäjänteisyyttä tarvitaan, että jonkun työn eteenpäin vieminen kestää vuoden tai kaksi, ennen kuin näen sen lopputuloksen. Toivonkin kentältä ymmärrystä näissä tapauksissa, ja toki sitä ymmärrystä on ollutkin. Suuren helpotuksen haastavan tehtävän hoitoon toisi se, että luottamusmiesten ajankäyttöä ei enää sidottaisi jäsenmäärään. Toivoisin, että henkilöstön edustajat otettaisiin aidosti mukaan kaikkeen kehittämiseen ja muutokseen. Ja se edellyttää perehtymistä, johon tarvitaan aikaa. Asioihin täytyy hakea syvyyttä ja paneutua. Täytyy olla palavereissa tuntosarvet ylhäällä, että miten asiat vaikuttavat henkilöstöön. Työnsä tärkeimpänä perustana Nupponen näkee hyvät neuvottelusuhteet, 6 SUPER 5 /2013

7 Puutteelliset lähihoitajan tutkinnot korjataan Opetushallitus ohjasi huhtikuun lopulla Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen keräämään pois tutkintotodistukset 18:lta lähihoitajalta. Heidän tutkintonsa osaamisalana oli ensihoito. Tutkinnoista puuttui yksi vaadittava valinnainen osa. Koulutuksen järjestäjän mukaan toista tutkinnon osaa oli kuitenkin opiskeltu vaadittua enemmän, joten opintojen kokonaislaajuus oli vaatimusten mukainen. Korjaavina toimenpiteinä opiskelijoille on joko tehty uudet todistusesitykset aiemmin suoritettuja opintoja hyödyntäen tai heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun tutkintotilaisuudessa. Muista koulutuksen järjestäjältä mahdollisesti edellytettävistä toimenpiteistä päättää Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira. maltin ja harkinnan. Kun mietin, missä kohdassa organisaatiossa itse olen, niin olen siinä sillalla, joka yhdistää työnantajan ja työntekijät. Luon siltoja koko ajan siihen välille, että osapuolet olisivat koko ajan enemmän yhdessä. Ja minun pitää hoitaa ne sillat niin, että ne ovat kunnossa, koska muuten tieto ei liiku ja työntekijät voivat huonosti. Eri mieltä voidaan olla ja pitää osata taitavasti sekä painaa eteenpäin että perääntyä sopivassa kohdassa. Pitää ajatella niin, että on työasiat, joista neuvotellaan ja voidaan olla erimielisiä. Sitten kun ne on käsitelty, voidaan ihmisinä jutella vaikka kevään tulosta. Eri mieltä oleminen ei tee kenestäkään pahaa ihmistä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös olla tsemppari ja tukija kentälle, toteaa STTK:n vuoden 2013 luottamusmies, superilainen Hannele Nupponen. Kaikki kentän jäsenet ovat työkavereitani tämän tehtäväni kautta. Lepoa ja energiaa antavat perheen kanssa vietetty aika ja luonnossa liikkuminen. Pitkä teatteriharrastus on nyt tauolla, ja uusi lapsenlapsi saa mummilta enemmän aikaa. Kopsuttelen puutarhassa, mökkeilen ja pyöräilen. Joka syksy käymme mieheni kanssa jossain vaeltamassa. Hän ymmärtää kyllä, jos en sano koko päivänä mitään. Siellä olen hiljaa ja nautin vain siitä, ettei tarvitse puhua kenellekään, Nupponen nauraa.. Joka neljäs syö erityiskorvattavia lääkkeitä Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli vuoden 2012 lopussa joka neljännellä eli suomalaisella. Yleisin erityiskorvaukseen oikeuttava sairaus oli krooninen verenpainetauti. Sen perusteella vuoden 2012 lopussa oli voimassa puoli miljoonaa lääkekorvausoikeutta. Toiseksi yleisin oli diabetes ja kolmanneksi yleisin krooninen keuhkoastma. Näiden kolmen sairauden korvausoikeuksien osuus oli puolet kaikista erityiskorvausoikeuksista. Vaikean ja pitkäaikaisen narkolepsian lääkehoitoon on voitu vuoden 2012 alusta lähtien myöntää erityiskorvausoikeus. Vuoden 2012 lopussa tämä oikeus oli 96 henkilöllä. Heistä 16 oli alle 16-vuotiaita. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen Opetushallituksen julkaisema SORAopas tarjoaa koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Oppaassa käsitellään sitä, miten SORA-säädökset ja määräykset toteutetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä tutkintotavoitteisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. SUPER 5 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Huono lääkepakkaus voi koitua kohtalokkaaksi teksti ja kuva minna lyhty Useat lääkepakkaukset ovat niin vaikeasti avattavia, ettei vanhus tai sairauden heikentämä ihminen saa niitä omatoimisesti auki. Lääkepakkauksissa tekstit ovat usein liian pientä tai muuten hankalasti luettavaa. Riskinä on, että lääkkeet jäävät syömättä tai niitä otetaan väärin. Helppokäyttöinen lääkepakkaus -projektissa haluttiin selvittää, millainen lääkepakkaus on helppo avata ja millaisesta pakkauksesta ja selosteesta on yksinkertaista lukea ohjeet. Lääkkeitä käyttävät eniten vanhukset ja sairaat, joiden voimat, liikeradat ja näkökyky ovat heikentyneet. Siksi lääkepakkausten suunnittelussa pakkausten toimivuutta pitäisi testata juuri heillä. Projekti osoitti, että helposti avattavassa lääkepakkauksessa on selkeä avausmekanismi, mahdollisuus saada hyvä ote pakkauksesta ja pakkaus aukeaa vähäisellä voimalla. Kun testattiin erilaisia lääkepakkauksia, kannellisista muovipurkeista ja blisterilevyistä lääkkeiden ottaminen oli helpointa. Lääkkeiden käytön turvallisuutta lisää pakkauksen ulkoasun selkeys. Pakkauksen tekstien pitää olla luettavissa ja tekstin sisältö ymmärrettävissä. Pakkaustekstien luettavuuteen vaikuttavat erityisesti kirjasimen tyyppi ja koko, tekstin tiiviys ja asettelu sekä tekstin ja taustan välinen kontrasti. EU:n vaatimusten vuoksi lääkkeiden tuoteselosteet ovat valtavan pitkiä, ja niissä mainitaan potilaalle epäolennaisia asioita. Vaarana on, että olennaiset asiat hukkuvat vähemmän tärkeän tiedon sekaan. Lääkevalmisteen nimi, vahvuus ja VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö näyttää hanskojen avulla, miten hankalaa on avata lääkepakkaus, jos käsien toimintakyvyssä on rajoitteita. käyttötarkoitus ovat potilaalle tärkeää tietoa. Reseptilääkkeiden tuotepakkauksesta saattaa puuttua kokonaan käyttötarkoitus, koska Fimea ei edellytä sen mainitsemista niissä, vaikka itsehoitolääkkeissä se tuleekin mainita, projektin koordinaattori, VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö sanoo. Projektiin osallistuneiden toiveena on, että EU:n pakkausmerkintöjä kos- kevissa säädöksissä otettaisiin paremmin huomioon lääkkeitä käyttävien tarpeet. Pakkaussuunnittelua pitäisi kehittää niin, ettei lääke jäisi koskaan ottamatta huonon pakkauksen vuoksi. Helppokäyttöinen lääkepakkaus -projektia koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja sen rahoitti Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes.. 8 SUPER 5 /2013

9 Hoivalle hyötymittari Miten hoivan vaikutusta ihmisen elämänlaatuun voi mitata? Kentin yliopistossa on kehitetty mittaristo, joka on vapaasti käytettävissä myös meillä. Jotta pitkäaikaishoivan vaikuttavuutta voidaan arvioida, pitää ensin selvittää, mistä asiakkaan elämänlaatu koostuu ja mitä hoivalla tavoitellaan. Englannissa Kentin yliopistossa kehitetty ASCOT-menetelmä on suunniteltu mittaamaan aikuisten hoivaan liittyvää elämänlaatua. Tässä yhteydessä on kehitetty erityisesti tapaa, jossa mitataan elämänlaatu hoivaa saataessa ja oletettu elämänlaatu ilman hoivaa. Oletettua elämänlaatua voidaan käyttää myös yksilöiden hoivaan liittyvän hyötypotentiaalin arvioimiseen. Tavoitteena on ollut laatia mittari, joka soveltuu useille aikuisille asiakasryhmille sekä erilaisille hoivapalveluille ja -järjestelyille. Mittari on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää myös kaikkein huonokuntoisimpien asiakkaiden elämän laadun arviointiin. Mittarilla arvioidaan elämänlaadun eri osa-alueita. Näitä ovat: henkilökoh- tainen puhtaus, ruoka ja juoma, turvallisuus, asumisen siisteys ja miellyttävyys, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, arjen hallinta, mielekäs tekeminen ja kohtelun arvokkuus. Asiakas voi arvioida itse esimerkiksi turvallisuudentunnettaan tai kokemuksiaan siitä, voiko hän vaikuttaa päivittäiseen elämäänsä niin paljon kuin itse haluaa tai miten tapa, jolla häntä autetaan, vaikuttaa hänen omanarvontuntoonsa. ASCOT-työkalu koostuu useista kysely-, haastattelu- ja havainnointilomakkeista, jotka on suunniteltu erilaisia hoivatilanteita varten sekä tallennustyökalusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä osa lomakkeista on käännetty suomeksi. Mittari ja lomakkeet ovat vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Myös suomenkielisten lomakkeiden tekijäinoikeudet kuuluvat Kentin yliopistolle. Käyttäjiä pyydetään ottamaan yhteyttä Kentin yliopiston ASCOT-ryhmään, jotta ASCOTin käyttöä voidaan seurata. Tutustu työkaluun: KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 Työstressi hallintaan Pitkäaikainen altistuminen työperäiselle stressille ja haitalliselle kuormittumiselle aiheuttaa työntekijöille terveysongelmia ja lisää työnantajien kustannuksia. Haitallisen stressin tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta edellyttävät toimenpiteitä niin työnantajalta kuin henkilöstöltä. Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen, jonka tarkoituksena on esitellä työperäiseen stressiin liittyviä tekijöitä, lainsäädäntöä sekä työpaikan toimintaa tukevaa materiaalia. Keveyttä työhön -esitteen sähköinen versio löytyy osoitteesta kohdasta julkaisut. Omaishoito tuo kunnille säästöjä Kelan Ikä-tutkimuksen tuloksen mukaan omaishoito säästää keskimäärin euroa vuodessa henkilöä kohden. Omaishoito säästää siten kuntien hoitomenoja vuosittain yli kaksi miljardia euroa. Tutkimuksessa omaishoitoa saaneen vanhuksen hoidon menoja verrattiin samankuntoisen, mutta kunnan palvelujen varassa olevan henkilön menoihin. Kasvava vanhusväestön määrä ja julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttavat kunnille paineita kohdentaa hoivapalveluja entistä tarkemmin. Jos kunnat rajoittavat palvelujen saantia, omaisten hoitovastuu kasvaa. Omaisten apu on Suomessa yleistä, mutta suurin osa avusta ei kuulu omaishoidon tuen piiriin, vaikka se säästää merkittävästi kuntien hoivamenoja. Ikä-tutkimus osoittaa, että palvelumenoissa saavutetun säästön perusteella olisi taloudellisesti kestävää maksaa tukea nykyistä useammalle omaistaan hoitavalle.. ingimage Kela uudistaa tulkkauksen välityspalvelua Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin asiakasta. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Asiakas voi käyttää omaa kommunikointikeinoaan asioidessaan esimerkiksi videoyhteydellä välityskeskuksen kanssa. Tavoitteena on myös varmistaa, että Kelan palvelut ovat helposti ja tasapuolisesti kaikkien tulkkivälitystä tarvitsevien saatavilla. SUPER 5 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Käsikirja käytännön terveyspolitiikasta teksti henriikka hakkala Terveyspolitiikka nähdään usein vain sivuroolissa, kun tarkastellaan terveyttä edistäviä tekijöitä. Näin on, vaikka ehkäisevän työn tiedetään tuovan kustannussäästöjä, todettiin tuoreen Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt -kokoomateoksen julkistamisseminaarissa huhtikuussa Helsingissä. Edellisestä kokonaiskatsauksesta aiheeseen on kulunut jo 40 vuotta. Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt tarjoaa kattavan ajantasaisen katsauksen terveyspolitiikan perusteisiin, sen suunnittelun ja toteutuksen kotimaisiin ja kansainvälisiin tasoihin, palveluihin, sairauksia ennalta ehkäisevään työhön, eturyhmiin ja terveyteen vaikuttavaan työhön. Tämän kirjan tarkoitus on avata terveyspolitiikan reaalimaailmaa ja tehdä tästä monimutkaisesta toiminnasta näkyvää. Toivomme kirjan palvelevan sekä oppikirjana että lukemistona kaikille asiasta kiinnostuneille, totesi kirjan toimitusryhmän jäsen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Marita Sihto. Enimmäkseen parantuneen kansanterveyden rinnalla Suomessa on nähtävissä terveyden epätasa-arvoistumista ja terveyspolitiikan onnistumisten ohella myös epäonnistumisia. Tasa-arvoista kansanterveyttä edistävän terveyspolitiikan pitää siksi olla laaja-alaista ja painottaa ehkäisevää toimintaa. Palvelujärjestelmän toimintaan tai sairauspalveluihin ja niiden resursointiin keskittyminen eivät riitä. Ajankohtaisen sote-muutoksen rinnalla olisikin puhuttava myös terveydenhuollon arvoperustasta universaalisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja solidaarisuudesta, muistutti ylijohtaja Marja Vaarama THL:stä.. Vanhustyön täydennyskoulutusta Attendon lähihoitajille teksti minna lyhty Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja Attendo ja ammatillinen aikuiskouluttaja Amiedu ovat yhteistyössä aloittaneet täydennyskoulutuksen Attendossa työskenteleville lähihoitajille. Koulutuksessa käsitellään muun muassa muistisairaan arvokasta arkea ja kunnioittavaa saattohoitoa. Lähihoitajakoulutus on laaja, mutta tällainen koulutus syventää omaa osaamista, laatu- ja kehitysjohtaja Tuija Haatainen Attendolta kertoo. Laajat tiedot muistisairauksista ovat tarpeen, sillä Suomessa on muistisairasta, joista keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneita on Yli 90 prosenttia laitoshoidossa olevista vanhuksista tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa juuri muistisairauden vuoksi. Attendossa halutaan päästä eroon laitosmaisesta ajattelutavasta. Koulutuksessa korostetaan, että hoidon lähtökohtana täytyy olla asiakkaan tarpeet. Muistisairaita ei pidä nähdä yhtenäisenä ryhmänä, vaan aina on mietittävä, millaisia voimavaroja juuri tällä ihmisellä on ja mitä juuri hän tarvitsee, Haatainen kertoo. Kahdenkymmenen lähihoitajan pilottiryhmä valmistui maaliskuussa. Kokemukset koulutuksesta olivat niin myönteiset, että täydennyskoulutus sai heti jatkoa. Uusi ryhmä aloitti pääkaupunkiseudulla jo huhtikuussa ja ensi syksynä kaksi muuta ryhmää aloittaa opinnot muualla Suomessa. Tavoitteena on, että kaikki noin 1500 Attendossa työskentelevää lähihoitajaa käy monimuoto-opiskeluna toteutettavan 5 9 opintoviikon mittaisen koulutuksen.. 10 SUPER 5 /2013

11 Taide piristää arkea teksti sonja kähkönen Hoitosektorilla olisi tilaus taiteen ja kulttuurin nykyistä laajemmalle hyödyntämiselle, sanoo taiteen hyödyntämistä vanhusten hoitotyössä tutkinut Asta Engström. Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen hoitotyössä rajoittuu monissa hoitoyksiköissä juhlapyhien viettämiseen. Taidetta kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän, sillä sen merkitys hoitotyössä on moniulotteinen, selviää Asta Engströmin hiljattain valmistuneesta pro gradu -tutkimuksesta. Engströmin haastattelemat kahden palvelutalon hoitajat kokivat, että taide ja kulttuuri parantavat asukkaiden elämänlaatua, heidän henkistä hyvinvointiaan, osallisuutta ja toimijuutta. Hoitajien mukaan taiteen tuominen palvelutaloon voi aktivoida myös passiivisia ja masentuneita asukkaita. Taide lisäsi vuorovaikutusta ja katkaisi arjen tasapaksuisuuden. Asukkaat motivoituivat nousemaan aamuisin vuoteestaan, kun heillä oli jotain mielekästä odotettavaa ja tekemistä. Hoitajat kokivat taiteen hyväksi apuvälineeksi haastavissa hoitotilanteissa. Esimerkiksi laulamalla asukkaan huomio voitiin kiinnittää toisaalle, jol- loin hänen näkökulmastaan epämiellyttävä toimenpide, kuten vaipan vaihtaminen, kävi sujuvammin. Parhaimmillaan taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen saattoi parantaa asukkaiden unen laatua ja vähensi lääkityksen tarvetta. Engströmin mukaan hoitajat kokivat taiteen ja kulttuurin lisäävän myös heidän työnsä mielekkyyttä. He saivat uusia välineitä työhönsä ja lisää rohkeutta hyödyntää omaa persoonaansa. Engström pitää erityisen myönteisenä sitä, että taiteen tekemisen kautta hoitajat näkivät asukkaat erilaisia voimavaroja omaavina yksilöinä, ei vain hoidon kohteina. Hoitajien mukaan hoito- ja hoivaalan koulutus ei tarjoa vielä riittävästi tietoa tai välineitä taiteen ja kulttuurin hyödyntämiseksi. Engström toteaa, että taiteen ja kulttuurin asemaa hoitotyössä ei ole määritelty, minkä lisäksi taiteen toteutumisen haasteena ovat myös hoitotyön vaativuus, heikko tiedonkulku ja asioiden tekeminen totutulla tavalla. Peräänkuulutan kannustavaa työyhteisöä. Vaikka kaikki eivät haluaisikaan osallistua taiteen ja kulttuurin hyödyntämiseen, on tutkimustulosten valossa tärkeää tukea heitä, jotka ovat siihen motivoituneita.. Vanhuksilla on oikeus kulttuuriin Teatteri jalkautuu vanhusten pariin Helsingin Seniorisäätiön neljässä vanhainkodissa. Kohtaamisia hankkeessa myös huonokuntoiset vanhukset, joiden on yleensä vaikea osallistua talon yhteiseen viriketoimintaan, saavat tulla osalliseksi taiteesta omassa yksikössään tai jopa omassa huoneessaan. Tässä on kyse siitä, että vanhuksilla ja laitoshoidossa olevilla ihmisillä pitäisi olla muiden kanssa tasa-arvoinen oikeus nauttia kulttuurista, hankkeen tuottaja Suvi Aaltonen kertoo. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on mukana kuusi helsinkiläistä ammattiteatteria: Nukketeatterikeskus Poiju, Klovnit ilman rajoja ry, Musiikkiteatteri Kapsäkki, Teatteri Metamorfoosi, Höyhentämö ja Teatteri Takomo. Esitykselliset kohtaamiset suunnitellaan asukkaiden toiveiden pohjalta, ja ne toteutetaan tämän kevään aikana. Päämääränä on, että asukkaat saavat virkistystä ja keskustelun aiheita arkeensa. Myös hoitajien työhön hankkeen toivotaan tuovan uudenlaista luovuutta. Tavoitteena on myös luoda toimintamalleja taiteen ja hoivatyön kohtaamiselle.. Harjoitus tekee mestarin SuPerin verkkosivujen jäsenalueelta löytyy esimerkkejä, joiden avulla superilaiset voivat testata ja terävöittää lääkelaskutaitojaan. Harjoitusaineisto on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. Laskut löytyvät kirjautumalla ensin jäsenalueelle ja napsauttamalla sitten Edunvalvonta > Ammatillinen edunvalvonta > Ammatissa toimiminen > Lääkelaskut. Ryhmävalmennuksesta apua muistisairaille Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa nelivuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa on saatu myönteisiä tuloksia Omahoito-ryhmävalmennuksen vaikutuksesta muistisairaiden muistitoimintoihin ja heidän puolisoidensa elämänlaatuun. Tutkimuksessa on ollut mukana 136 omaishoitopariskuntaa pääkaupunkiseudulta. Omahoito-ryhmävalmennusryhmiin osallistuneet henkilöt sitoutuivat ryhmiin hyvin ja kokivat niistä saamansa tiedon ja vertaistuen tärkeänä. Vaihtoehtoja kehitysvammaisten asumiseen Pirkanmaan kuntien ja yhteistoiminta-alueiden suunnitelmat kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen lisäämiseksi edistävät lähivuosina merkittävästi kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistä. Laitoshoidon määrä vähenee asteittain nykyisestä 240 asiakaspaikasta 80:een. Uusia avohuollon asumispalvelupaikkoja on suunnitteilla vuoteen 2016 mennessä yhteensä 300. ingimage SUPER 5 /

12 toukokuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Suomessa on noin autistista ihmistä. Enteilevätkö uniongelmat Alzheimeria? Varhaisessa vaiheessa oleva Alzheimerin tauti voi näkyä erilaisina univaikeuksina jo ennen varsinaisten muistiongelmien ja muiden Alzheimerin taudin oireiden ilmaantumista. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan varhaista Alzheimerin tautia sairastavat valvoivat ja liikkuivat öisin enemmän kuin terveet ja he myös nukkuivat enemmän päiväunia. duodecim Proteiini aamiaisella vähentää iltanapostelua Iltaherkuttelusta eroon haluavien kannattaa kiinnittää huomiota aamupalaansa. Napostelu saattaa vähentyä, jos aamupalalla nauttii runsaasti proteiinia. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan proteiiniaamiaisia syöneet pysyivät paremmin kylläisinä, minkä lisäksi heidän aivoissaan havaittiin vähemmän toimintaa, joka on yhdistetty ruoan haluamiseen. Proteiiniaamupalan syöneet vähensivät myös rasvaisten ja paljon sokeria sisältävien ruokien syömistä illalla. duodecim Yli suomalaisella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Passiivista odottelua sairaalassa Sairaalapotilaan aika kuluu usein osaston virallisen päiväohjelman tapahtumien, kuten lääkärinkierron ja ruokailujen pitkäveteisessä odottelussa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan jotkut potilaat täyttivät aikaansa omaehtoisella arkisella tekemisellä, mutta monet jäivät passiivisen odottelijan rooliin. Potilaan aktiivisuutta voitaisiin ylläpitää tarjoamalla enemmän arkisen toiminnan mahdollisuuksia. stt info Koulumenestys ennustaa lihavuutta Koulumenestys ennustaa aikuisiän lihavuutta naisilla, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta. Koulunkäyntiin liittyvää lihomisvaaraa voidaan selittää tyttöjen tunnollisella suhtautumisella koulutyöhön: epäonnistuminen lisää stressiä, joka saa syömään liikaa. Tytöillä hyperaktiivisuus ennustaa huonoa koulumenestystä. stt info ingimage 12 SUPER 5 /2013

13 huhtikuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Riittääkö palkkasi hyvään elämään? muut lehdet Sitä jaksaa kummasti paremmin hoitaa muita ihmisiä, kun pitää huolen itsestään. neuvola- ja koululääkäri elina ojanen mediuutiset 13/ % elämä on valintoja, eikä kaikkea tarvitse omistaa. enempikin tietysti menisi, mutta riittää. elän säästäväisesti, en juo, enkä tupakoi. hyvä elämä ei ole isoista rahoista kiinni. sillä on vaan pärjättävä. ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, sanoi appiukkoni aikoinaan. raha ei ole hyvän elämän mittari. Ei kukaan huvikseen seiso tuntitolkulla sateessa ja pakkasessa. Jos on rahaa, menee mieluummin ostoksille kauppakeskukseen. helsingin myllypuron leipäjonon organisaattori sinikka backman työeläke 2/2013 Avioliitossa pitää olla myös kaveruutta, kuten meillä on. koomikko jope ruonansuu hyvä terveys 5/ vuotta sitten 54% pitää maksaa asuntovelkoja. se riittää vain pakollisiin menoihin. kun maksaa kaikki pakolliset menot, ja mies sairastaa, ei todella riitä! jos haluaa hyvinvointia ja terveyttä, lähihoitajan palkka ei riitä. asuntovelallisena kolmen lapsen elättäminen on kallista puuhaa. yksinhuoltajaäitinä maksan yksin kaiken. yksityissektorin työntekijän palkka ja kaikki on niin kallista. elinkustannukset ovat nousseet roimasti palkkoihin verrattuna. toukokuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 22. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. huhtikuussa arpa suosi sarianne silvennoista sastamalasta. onnittelut! Lakkovahdit asettuivat paikoilleen myös Töölön sairaalaan, sillä hoitajien lakko alkoi kello 7 aamulla. Rikkureita ei havaittu. Lääkäritkin tukivat hoitajia toiminnallaan. Tiedotusvälineet puolestaan suhtautuivat lakkoon asiallisesti ja myönteisesti. Apuhoitaja-lehti sai perinteisen kuukausittaisen julkaisun lisäksi rinnalleen tabloid-kokoisen ja sanomalehtipaperille painetun lakkolehden nopeaan tiedotukseen. Mikä tärkeintä, asiakkaitten ja suuren yleisön antama myötätunto ja kannustus on ollut aivan yllättävää ja ylitsevuotavaa. apuhoitajalehti 5/1983 SUPER 5 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Punajuuri-ohravuoka on herkullinen kasvisruoka teksti ja kuvat marjo sajantola Punajuuri naatteineen taipuu monenlaiseksi tarjottavaksi. Värikäs punajuuri on kuin ihmisen elämä joskus karvas ja joskus makea. Lähihoitaja Kaisa Kupias tyytyy toistaiseksi viljelemään yrttejä ja versoja ikkunalaudallaan Lohjalla. Haaveissa on hankkia vielä joskus oma mummonmökki, jonne lapset perheineen voisivat tulla kesänviettoon. Aikoinaan luomuviljelijänä ja maataloustuotteiden jatkojalostuksesta elantonsa hankkinut emäntä haluaisi vieläkin upottaa sormensa multaan ja viljellä puhdasta lähiruokaa. Hän toteaa juuriensa olevan edelleen sitkeästi syvällä maassa ja ymmärtävänsä yhä yrittäjiäkin. Nuorena Kaisa suunnitteli ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelevansa sairaanhoitajaksi, mutta kutsumusammatti löytyikin toisaalta. Hän työskenteli yli 30 vuotta kokkina, opiskeli jatkuvasti lisää ja veti itsekin ruuanlaittokursseja. Kokki on minun kutsumusammattini, mutta ei tätä lähihoitajankaan työtä pelkästään pienen palkan kannustamana tehdä. Itse kohtaan hoitamani vanhukset sydämellä. Rakastan heidän elämäntarinoitaan. Minusta tuntuu, että saan heiltä itse paljon enemmän kuin mitä pystyn antamaan. Tärkeintä on perhe Neljätoista vuotta Kaisa Kupias työskenteli puolisonsa kanssa myös maatalousyrittäjänä. He viljelivät miehen sukutilaa Kymenlaaksossa ja keskittyivät luomutuotantoon. Lisätienestiä yrittäjäpari hankki kotileipomosta ja pitopalvelusta, mikä oli sen ajan trendi. Kouluttauduimme yrittäjiksi, investoimme ja etsimme luovia ratkaisuja. Olimme muun muassa mukana perustamassa tuottajatoria, joka oli niitä ihan ensimmäisiä, Kaisa muistelee. Kaikesta panostuksesta huolimatta pientila ei pärjännyt suurten varjossa. Tuli luopumisen aika konkurssin muodossa. Rankkaa oli sekin, kun piti päästä eroon kolmen sukupolven aikana kertyneistä tavaroista, sillä muutimme tilalta kerrostaloon. Perhe löysi kuitenkin turvasataman Lohjalta Kansan Raamattuseuran toimintakeskus Vivamosta. Sieltä Kaisa sai puolisonsa kanssa töitä ja lämpimän työyhteisön. Molemmat saivat voimia myös uskostaan. Olemme aina mieheni kanssa puhuneet keskenämme avoimesti ja tukeneet toisiamme. Ongelmista pitää pystyä puhumaan, sillä vain niin on mahdollista selvitä. Lama-aikana monet päätyivät epätoivoisiin ratkaisuihin. Näin vuosia jälkeenpäin velat ja oppirahat maksaneena Kaisa ajattelee, että elämässä on käynyt kuitenkin aika hyvin. Eihän se raha ole kaikkea. Meille on tärkeintä, että perhe on pysynyt yhdessä. Jokaisen pitäisi löytää oma ilo elämästä, eikä kadehtia sitä toisilta. Yrittäjänä teimme ympäripyöreitä työpäiviä, nyt on vapaat ja tietty rytmi. Pojallamme on pahoja allergioita, joten olisiko hänestä ollut tilalliseksi. Nyt hän on tyytyväinen kokki. Toinen tyttäremme opiskelee sairaanhoitajaksi ja toinen on konservaattori. On jo yksi lapsenlapsi ja toinen tulossa. Ideoita ikä kaikki Muutama vuosi sitten Kaisa Kupias opiskeli vanhustyön lähihoitajaksi ja syventää nyt taitojaan suorittamalla mielenterveys- ja päihdetyön tutkinnon. Hän kokee tarvitsevansa näitä taitoja yhä enenevässä määrin työssään terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa painotetaan kuntoutumista. Samoin hän aikoinaan täydensi kokin tietotaitojaan erilaisilla kursseilla ja muun muassa muunteli reseptejä mieleisikseen. Punajuuripaistokselle on monenlaisia ohjeita, mutta tätä olen itse tuunannut. Punajuuri käy suolaiseen ja makeaan. Laitan sitä joskus sämpylätaikinaankin. Yhdessä puolisonsa kanssa Kaisa on jo 15 vuotta syönyt enimmäkseen kasvisruokaa, eikä punaista lihaa lainkaan, vaikka lapset ovat olleet kaikkiruokaisia. Kun siirryin kasvisruokaan ja luovuin muun muassa kahvista, sain rauhoitettua psoriasisihoani ja myös nivelvaivani loppuivat. Kymmenen vuotta olin täysin kasvissyöjä, nyt syön kalaa tai kanaa. Kaisa toteaa saaneensa elää hyvin rikasta elämää monista vaikeuksista huolimatta. Hän myös uskoo, että elämällä on hänelle tarjolla vielä paljon mukavia asioita. Esimerkiksi ensi syksynä hän lähtee puolisonsa kanssa jo kolmatta kertaa vapaaehtoistyöhön ulkomaille.. 14 SUPER 5 /2013

15 Punajuuripaistos neljälle 5 isoa raakaa punajuurta raastetaan puolikas isoa purjoa, noin 100 g suikaloidaan 2 sipulia, noin 100 g kuutioidaan 3 valkosipulin kynttä murskataan ison tikkuaskin kokoinen pala selleriä, noin 50 g, kuutioidaan 2 dl ohrasuurimoita liotetaan ensin 2 3 tuntia ja sen jälkeen esikeitetään 2 dl ruokakermaa 1 tl yrttisuolaa 2 rkl voita sipulien kuullottamiseen juustoraastetta päälle maun mukaan Sekoita punajuuriraaste, sipulit, sellerikuutiot ja ohrasuurimot keskenään ja levitä massa voideltuun uunivuokaan. Lisää suola ruokakermaan ja kaada vuokaan. Pinnalle juustoraastetta. Paista noin puolitoista tuntia 175 asteessa, kunnes neste on imeytynyt. SUPER 5 /

16 16 SUPER 5 /2013

17 Heikki Mannisen työpaikalla jokainen on arvokas Tule sellaisena kuin olet teksti ja kuvat henriikka hakkala Mielenterveyskuntoutujien Klubitalolla saa tehdä juuri sen, mihin voimat riittävät. Yhteistyö, tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen ohjaavat kaikkea talon toimintaa. Vastakeitetty aamukahvi höyryää kupeissa. Keski- Uudenmaan Klubitalon henkilökunta on kokoontunut jokamaanantaiseen kalenterikokoukseensa yläkerran neuvottelutilaan. Talossa ohjaajana työskentelevä ja lähihoitajaksi oppisopimuksella opiskeleva Heikki Manninen istahtaa pöydän ääreen ja avaa kalenterinsa alkavan viikon kohdalta. Tulevien viikkojen kokoukset, tapahtumat ja koulutukset puhutaan selviksi hyväntuulisen sanailun säestämänä. Tiistaiksi suunnitellun ulkoiluretken varusteet täytyy hoitaa valmiiksi ja tarkistaa, montako lähtijää on ilmoittautunut mukaan. Norsupallo pitää ainakin hakea kellarista, eikä termoskannuja saa unohtaa. Heikki lupaa hoitaa tämän aamupäivän ulkoilun. Voitaisiin treenata mölkkyä, mutta katsotaan, löytyykö lähtijöitä. Klubitalon johtaja Kirsi Tenhunen muistuttaa väkeään miettimään vähitellen myös tulevien lomiensa ajoitusta. Jäsenille tärkeää taloa ei haluta pitää kesällä kiinni yli kahta viikkoa, joten yhteistä koordinointia tarvitaan. Ja perjantaina meillä on sitten, Heikki, varattuna aika kutu-keskustelulle. Aloitetaan heti yhdeksän jälkeen, eikö vaan, Tenhunen päättää kokouksen, kun työnjakoon saapuvien Klubitalon jäsenten askeleet alkavat kuulua käytävältä. Klubitalolla kuntoudutaan tekemällä Työnjako alkaa täsmällisesti yhdeksältä. Erilaiset tehtävät löytävät tekijänsä tottuneesti. Osalle valkotaululle merkityistä aamupäivän töistä on ilmoittautunut halukas tekijä jo etukäteen. Klubitalo on avoinna maanantaisin kahdeksasta kolmeen ja perjantaisin kahdeksasta kahteen iltapäivällä. Talon jäsenyys on maksutonta ja vapaaehtoista. Jäsenet ovat mielenterveys- tai päihdeyksikössä hoitokontaktissa olevia aikuisia kuntoutujia pääasiassa Järvenpään, Tuusulan ja Keravan alueelta. Tavallisena kuukautena eri kävijöitä on sellaiset 65. Päivittäin talolla käy parisenkymmentä jäsentä. Osa käy säännöllisemmin ja osa satunnaisesti, Heikki Manninen kertoo. Klubitalolla jäsenet voivat voimiensa ja taitojensa mukaan osallistua joko talon töihin tai erilaisiin harrasteisiin, esimerkiksi harjoitella tietokoneen käyttöä, tehdä käsitöitä tai toimittaa ja taittaa omaa lehteä Klubipostia. Paikalle voi tulla niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä, mutta päihteitä Klubitalossa ei saa käyttää. Jäsenet tapaavat valita sellaisia tehtäviä, joissa viihtyvät parhaiten. Koetamme kuitenkin kannustaa heitä vaihteluun, jotta muutkin pääsevät kokeilemaan. Esimerkiksi kanttiinissa SUPER 5 /

18 Keskustelu polveilee Keski-Uudenmaan Klubitalon henkilökunnan maanantaikokouksessa vuolaasti aiheesta toiseen ja välillä nauraa räkätetään. Tunnissa selvitetään seuraavien viikkojen sävelet. 2. Mölkkyä treenataan innostuneesti, vaikka pakkanen nipistää sormia ja lapaset verottavat heittojen tarkkuutta. Tulevana kesänä tiedossa on klubitalojen välinen leikkimielinen kisa, josta lähdetään hakemaan tai vastaanotossa on aina yksi ihminen kerrallaan. Osalle sellaiset tehtävät sopivat, mutta kaikki eivät pidä niistä, sillä ne vaativat paljon keskittymistä. Kun päivän ohjelma on käyty läpi, Heikki kysyy: Olisiko niitä mölkyn pelaajia. Neljä innostunutta ilmoittautuu. Selvä juttu, lähdetään tästä työnjaon jälkeen. Minä voin tuoda palikat sitten takaisin talolle, niin ne, jotka haluavat, voivat jatkaa siitä suoraan kävelylle. Opinnoilla osaaminen syvenee Tasa-arvo ja yhteistyö ovat keskeisiä arvoja Klubitalon toiminnassa. Heikki Manninen on työskennellyt Klubitalolla jo muutaman vuoden. Ajatus oman osaamisen tukevoittamisesta oppisopimusopintojen avulla syntyi keskusteluissa esimiehen kanssa. Lähihoitajaopinnot ovat hyvä paketti ja kokonaisuus. Ohjaajan nimikkeellä voin kyllä jo toimia täällä, mutta se oikea ammattitaito täytyy hankkia koulutuksella. Nyt minulla on opinnoissa menossa kuntoutuksen tukemisen jakso. Siitä tulee se kutu-keskustelu, josta Kirsi puhui kokouksessa. Tarkoituksena olisi jatkaa täällä myös valmistumisen jälkeen. Työpaikka on mieluinen ja päihde- ja mielenterveystyö tuntuvat omalta alueelta. Heikin työpäivä jatkuu tänään pitkälle iltaan oppitunneilla Tuusulan Keudassa. Klubitalolla alkaisi kolmelta iltapäivällä toimintaa pyörittävän yhdistyksen hallituksen kokous, jonka sihteerinä hän yleensä toimii. Keskustelun ja päätösten kirjaaminen muistiin jää kuitenkin tänään jonkun toisen tehtäväksi. Kun ulko-ovi kolahtaa kiinni kävelyltä palaavien mölkyn pelaajien perässä ja päällystakit heiluvat vielä naulakossa, joku kutsuu jo Heikkiä yläkerran toimistohuoneessa. Heikin työkaveri, lähihoitaja ja työvalmentaja Outi Koponen on törmännyt ongelmaan verkkoyhteyden asentamisessa. Heikki käynnistää oman tietokoneensa ja kaivaa tarvittavat salasanat esiin. Mikrotuki kuuluu tosiaan minun töihini. Tietotekniikan parissa kuluu usein myös vapaa-aikaa, ja se on minusta mukavaa hommaa. Muutoin tehtävistäni iso osa on yhdessä olemista, sellaista arkea ja juttelemista. Lisäksi sijaistan tarvittaessa keittiöemäntäämme. Outi Koponen toimii Heikin opintojen ohjaajana työpaikalla. Hän se täällä kyselee näyttösuunnitelmieni perään. Juu, oikein hiillostan, Koponen virnistää. Ovet pysyvät auki Tasa-arvo ja yhteistyö ovat keskeisiä arvoja Klubitalon toiminnassa. Siksi talon kaikki tilat ovat niin henkilökunnan kuin jäsentenkin käytössä. Se on Heikki Mannisesta arvokas asia, vaikka joskus jatkuva saatavilla olo voikin tuntua kuormittavalta. Klubitalo ei ole hoitopaikka. Emme korvaa muita mielenterveyspalveluita, mutta täydennämme niitä. Tie- 18 SUPER 5 /2013

19 4 5 hyvää sijoitusta. 3. Korttipeli kokoaa talon jäseniä ja henkilökuntaa, kuten Riitta Pasasen ja Heikki Mannisen, leppoisaan juttuhetkeen yhteiseen kanttiiniin. 4. Myös työssäoppimisjaksolla oleva lähihoitajaopiskelija Jaana Viskari saa Heikiltä asiantuntevaa ohjausta Klubitalon kävijätilaston päivittämiseen. 5. Talosta löytyy Heikki Manniselle vaihtelevia IT-töitä verkkoyhteyden avaamisesta oman lehden taittoon. tysti meillä on pätevää henkilökuntaa, jonka kanssa voi aina jutella, jos on joitakin ongelmia. Ehkä parasta talon toiminnassa on se, että se antaa syyn lähteä liikkeelle. Ilmapiiri täällä on se, että ihminen otetaan vastaan sellaisena kuin hän on. Vertaistuki, turvallisuus ja muiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä. Kello kilisee alakerrassa lounaan merkiksi yhdentoista jälkeen. Keittiövuorossa olevat jäsenet osallistuvat ruuan valmistukseen ja tarjoiluun. Maanantaiseen tapaan ruokalistalla on keittoa. Se johtuu siitä käytännön syystä, että ostoksilla on käytävä perjantaina ja lounaan raaka-aineiden pitää säilyä viikonlopun yli. Klubitalon toimintatilat saavat Heikiltä kiitosta, ja mikä tärkeintä, jäsenet pitävät talosta. Miinusta tulee kuitenkin kanttiinin pienestä koosta, erityisesti lounaan jälkeen, jolloin monelle maistuu kahvi. Pyöreine pöytineen kanttiini on omiaan kuulumisten vaihtoon. Joku nappaa käteensä Uno-pelikortit sekä pyytää Heikin ja Klubitalossa työssäoppimisjaksoa parhaillaan suorittavan lähihoitajaopiskelija Jaana Viskarin mukaan. Muutaman kierroksen jälkeen voittaja alkaa näyttää selvältä. Jaanaa naurattaa: Ei voi mitään, mulle jaettiin näin hyvät kortit! Puolelta päivin kokoonnutaan uudelleen oleskelutilaan jakamaan loppupäivän työt. Iltapäivän tehtäviin kuuluvat muun muassa Klubitalon kävijätilaston ylläpitäminen, jota Jaanan on tarkoitus harjoitella tänään. Heikki lupautuu hänelle opastajaksi ja kysyy vielä, löytyykö paikalta lehden tekijöitä: Puoli yhdeltä oli tarkoitus kokoontua lehtiryhmän kanssa. Oliko siihen liittyen jotain ideoita? Huomisesta retkestä voisi tehdä juttua. Entä löytyisikö jäsenhaastattelun tekijää, sellaista ei olekaan ollut pitkään aikaan? Lehden teko ei juuri nyt kiinnosta, joten Jaana ja Heikki hakevat kävijälomakkeet vastaanotosta ja kannettavan tietokoneen toimistosta ja asettuvat työskentelemään ruokasalin ison pöydän ääreen. Jaana syöttää tiedot koneelle samalla, kun Heikki ohjaa: Ensin lasketaan näistä lomakkeista kunkin kävijän tunnit ja sitten ne kootaan kunnittain tilastoon. Meidän rahoituksemme menee näiden työtuntien mukaan. Kävijätilastoissa näkyy pudotus keskiviikkona. Heikki arvelee tietävänsä syyn. Silloin on koko talon siivouspäivä. Myös perjantaisin kävijöitä on monesti vähemmän. Tukea työllistymiselle Reilun vuoden ajan Klubitalolla käynyt Riitta Pasanen on aktiivinen jäsen. En tiennyt talosta ennakolta kovin paljoa. Sitten kun kerran tulin, niin totesin, että tämä on tosi hyvä juttu. Parasta tässä ovat nämä ihmiset ja päivärytmi. Se, ettei tunne itseänsä tarpeettomaksi. Käyn täällä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin ja viivyn vähän päivän mukaan. Riitta pyrkii osallistumaan kaikenlaiseen talon toimintaan avoimin mielin. Kassan laskeminen on mielenkiintoinen homma, sillä siitä saa tervetullutta aivojumppaa. Tämä ei tainnut tulla sulle Heikki yllätyksenä, Riitta hymyilee ja kysyy, saisiko Heikin taas avuksi laskemisessa, kun kanttiini tunnin päästä suljetaan. SUPER 5 /

20 Suomessa toimivien klubitalojen verkosto pyörittää kuntouttavaa ja työllistymistä edistävää siirtymätyöohjelmaa. Sen vastuuhenkilönä ja ohjaajana Keski-Uudenmaan Klubitalossa toimii Outi Koponen. Yksi Klubitalon tavoitteista onkin kuntouttaa jäseniä tavalliseen työelämään. Siirtymätyö on Klubitalon jäsenille tarkoitettua, ihan tavallista työtä. Jäsenet tekevät työpaikoilla normaaleja työtehtäviä vaihtelevasti tuntitöinä, yleensä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Työstään jäsenet saavat tes:in mukaista palkkaa, Koponen kertoo. Alussa työ tehdään yhdessä Klubitalon työvalmentajan kanssa, ja vähitellen, jäsenen oppiessa työnsä, työvalmentaja häviää takavasemmalle. Se on ollut osa talon toimintaa jo kolmen vuoden ajan. Jäsenet saavat kolmen kuukauden ajan valmennusta sekä tehtäviinsä että työpaikalla toimimiseen ja käyttäytymiseen. Työnantajalle tämä homma on riskitöntä, sillä jos työntekijä ei pääse paikalle, ohjaaja paikkaa hänen työpäivänsä. Riitta Pasanen osallistuu parhaillaan työskentelyyn valmistavaan valmennukseen ja odottaa hyvillä mielin töi- den alkamista 4. huhtikuuta. Olen menossa markettiin hyllyttämään tuotteita. Monelle mielenterveyskuntoutujalle puolen vuoden pituinen siirtymätyöjakso on voimaannuttava kokemus. Jos Outi Koponen saisi päättää, siirtymätyöjakso olisikin nykyistä pidempi ja rohkeita työnantajia nykyistä enemmän. Tämä on niin hyvä hanke, että ihan senkin takia täällä kannattaa olla töissä, Heikki toteaa. Työpäivän päätteeksi oppitunnille Talo hiljenee iltapäivän edetessä. Kahdelta kanttiini suljetaan, jotta tilat saadaan siivotuksi ennen iltapäivän kokouksen alkua. Siivousvuorossa olijat toimivat ripeästi, roskat päätyvät roskikseen ja kanttiinin pöydille levinneet lehdet siivotaan hyllyyn. Heikki Manninen ja Riitta Pasanen tarkistavat ja laskevat kanttiinin kassakoneen rahat kuittinauhaa vastaan ja lajittelevat setelit ja kolikot paikoilleen kassalippaaseen. Huomiselle voisi jättää vaikka vitosen pohjakassan pienistä kolikoista, Heikki ehdottaa. Autettuaan ensin ruokasalin pöytien järjestämisessä kokousmuotoon Heikki harppoo vielä kerran raput yläkertaan. Haen vielä kannettavan tietokoneeni, että saan sen tuonne peltikaappiin talteen. Tulen sitten vielä käväisemään tässä. Kohta Heikin on aika suunnata koululle. Lähiopinnoissa on parhaillaan menossa mielenterveyden kurssi. Tämän illan oppituntien aiheena on masennus. Perusopinnoissa kaikki oppisopimusopiskelijat suorittavat opintoja yhdessä. Syksyllä sitten kaikki aikuisopiskelijat yhdistetään yhteen ryhmään. Minä taidan olla kurssillani vanhimmasta päästä. Klubitalon toimintaa rahoittavien kuntien kanssa tehdään sopimus aina yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Keski-Uudenmaan Klubitalossa toivotaan, että toiminnan arvo tunnistetaan myös tulevia budjetteja laadittaessa. Heikki Mannisen kanta on päivänselvä: Helpolla emme missään tapauksessa tule antamaan periksi. Tässä on kyse niin monen ihmisen hyvinvoinnista.. Tänään töissä kuka Klubitalon ohjaaja ja lähihoitajaopiskelija Heikki Manninen on 47-vuotias tuusulalainen. Tuusulan Keudassa ja työpaikallaan oppisopimuksella kouluttautuva Heikki erikoistuu päihde- ja mielenterveystyöhön. työura hoitajana Aiemmin hän on työskennellyt teollisuus- ja varastotehtävissä. harrastukset Tekniikka ja tietokoneet kiinnostavat paitsi töissä myös vapaa-ajalla. Viikko-ohjelmaan mahtuu myös kevyttä liikuntaa ja ulkoilua. parasta työssä Monipuoliset tehtävät ja Klubitalon hyvä henki. ikävintä työssä Työpäivissä ei ole taukoja, joiden aikana voisi vetäytyä hetkeksi itseensä. Tässä työssä ei ole valkoista takkia haarniskana. Toisaalta saman asian voi nähdä myös rikkautena. 20 SUPER 5 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1 Lähihoitaja 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot