MATKAILUYRITYKSEN HANKINTAVERKOSTOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUYRITYKSEN HANKINTAVERKOSTOT"

Transkriptio

1 MATKAILUYRITYKSEN HANKINTAVERKOSTOT HAVAINTOJA JA PÄÄTELMIÄ VARSINAIS-SUOMALAISTEN MAASEUDUN MATKAILUYRITYSTEN TOIMITUSKETJUN HALLINNASTA JA HANKINNOISTA SEKÄ YLEISTÄ HANKINTAVERKOSTOJEN MERKITYKSESTÄ PALVELUYRITYKSEN TOIMINNASSA Halla Hilkka Asiantuntija, maaseutuyritysten palvelut ProAgria Länsi-Suomi ry Elokuu

2 1. Selvityksen tavoitteita Maaseudun matkailupalvelut ovat tärkeä elinkeino maaseudun elinvoimaisuudelle. Matkailu eri tavoin toteutettuna on yleisimpiä maatilojen sivuansiotapoja. Maaseudun matkailupalvelut tarjoavat mahdollisuuksia uniikkeihin elämyksiin. Maaseutua ei voi tuoda. Hankintaverkkoselvityksen tavoitteena oli pyrkiä hahmottamaan, millä perusteella matkailuyrittäjät valitsevat hankintaverkostonsa. Missä määrin valinnat juontavat yrityksen strategiasta? Selvityksessä haluttiin myös kartoittaa, miten tärkeiksi yrittäjät mieltävät julkisen rahoituksen seuraamat näkökulmat omissa hankinnoissaan ja miten he itse onnistumistaan näistä näkökulmista mittaavat. - Näkökulmina: Yrityksen talous Työllistävyys / työllistäminen Ympäristö, sosiaaliset vaikutukset Paikallisuus Luomutuotanto Yrittäjien haastattelujen lisäksi tavoitteena oli etsiä ja selvittää toimitusketjun hallintaan vaikuttavia yleisiä mekanismeja. Haastattelujen ja kokemusten sekä teorian pohjalta tavoitteena oli löytää ehdotuksia yrityksille tarkoituksenmukaisimman hankintaverkoston sekä toimintamallin löytämiseksi. Alkuperäinen tavoite oli olla hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien tukena heidän kehittämissuunnitelmissaan myös hankintojen alueella. Selvityksen viivästymisen vuoksi ehdotukset jäävät yleiselle tasolle ja toivottavasti myöhemmin yrittäjien hyödynnettäviksi. 2. Hankintojen tavoite yleisesti Yrityksen liiketoiminta on sarja tapahtumia, joiden tarkoitus on muuttaa panokset arvoa lisäävien toimintojen sarjan avulla tuotoksiksi. Yrittäjähaastattelujen ja kokemuksen perusteella yrittäjä kääntää keskustelun hankinnoista vaistomaisesti koko toimitusketjun hallintaan: ostoista loppuasiakkaan kokemukseen asti. Yrittäjän omia panoksia maaseutumatkailussa voivat olla esimerkiksi käytettävissä olevat alueet, raaka-aineet, rakennukset ja ihmisten käytettävissä oleva työaika. Arvoa lisääviä tuotoksia voivat olla esimerkiksi omien raaka-aineiden valmistaminen aterioiksi, piharakennuksen sisustaminen morsiussviitiksi, kanoottiretken tarjoaminen retkilounaineen tätä varten rakennutulla laavulla tai asuntovaunualueen huoltorakennukseen sijoitettu pyykinkuivauskoneen käyttömahdollisuus. Yrittäjä tekee erilaisia tavaroiden, raakaaineiden ja palveluiden hankintoja muilta yrityksiltä tai työsuhteen muodossa yksityisiltä ihmisiltä, jotta loppuasiakkaan palvelun käytön perusteella yritykselle syntyisi tuottoja. Yrittäjän oma työ ja osaaminenkin ovat hänen yksityishenkilönä yritykselleen luovuttamaa panosta. Yrittäjä tasapainottelee erilaisten hankintaperusteiden välillä. Panosten hankintaan ja koko toimitusketjun hallintaan vaikuttavia ns. kovia perusteita ovat laatu, aika ja kustannukset. Jotta toiminta olisi kannattavaa, täytyy kustannusten olla tuottoja pienempinä. Kustannuksiin vaikuttavat hankittavan tuotteen tai palvelun laatutaso sekä toimitusaika. Toimitusajan merkitys on 2

3 matemaattisesti laskettavissa, mikäli tiedossa on esim. viivästymisen sanktiot tai vaihtoehtoisten toimitustapojen kustannukset. Laadun merkitys kustannuksena tai lisäarvona on monisyisempi asia; palveluissa vaadittava laatu saattaa olla kokonaisuus tai asiakkaan tunnetila. Laadun osalta lähestytäänkin jo pehmeämpiä ostoperusteita, kuten luottamusta ja turvallisuutta. Varsinkin elämystuotteiden tarjoajalle on tärkeää voittaa asiakkaan luottamus. Toisaalta myös välttämättömyyshyödykkeiden osalta tarve on sama. Molemmissa tapauksissa asiakas voi olla yksityinen henkilö tai toinen yritys. Luottamus voitetaan luvatun laadun pitämisellä. Laadun pitäminen taas edellyttää, että yrityksen toimittajakin toimii lupaamallaan tavalla. Tämä synnyttää turvallisuutta ja jatkuvuutta niin toimittajan ja palvelun ostavan yrityksen välillä kuin palvelun loppuasiakkaalle myyvän yrityksen ja loppuasiakkaan välillä. Tavarantoimittaja B Tavarantoimittaja A Palveluntuottaja C Palveluntuottaja D OMA MATKAILU- YRITYS asiakas oy asiakas perhe Pehmeitä hankintaverkoston valintaperusteita: luottamuksen ja turvallisuuden nuolia ketjun eri toimijoiden välillä Poikkeamia kuitenkin tapahtuu. Niiden hallitsemiseksi yrityksellä on hyvä olla varajärjestelmä. Niin ostoissa kuin jakeluteissäkin tarvitaan vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia toiminnan laajuudesta ja prosessin nopeudesta riippuen. Tämän ketterän ( agile) toimintamallin varmistus on sitä tärkeämpi, mitä suurempi osuus kriittisistä asiakkuuksista on hankittu yksilöllisiin, räätälöityihin palveluihin perustuen. Hankintatoimen tavoite siis on luotettavan ja keskeytymättömän materiaali- ja palveluvirran varmistaminen yritykselle. Konkreettisen vaihdannan lisäksi hankintatoimella voidaan vahvistaa monia muitakin yrityksen kilpailukykyä parantavia asioita. Sekä käyttäjien että toimittajien kanssa tehtävän läheisen yhteistyön avulla yritys pystyy havainnoimaan tulevaisuuden markkinoilla tulossa olevia muutoksia sekä trendejä toimintaympäristössään. Myös riskien havainnointi ja niihin varautuminen esimerkiksi tuotekehityksen avulla on helpompaa. Toinen toisensa tuntemisen avulla luodaan ymmärrystä toisen osapuolen tarpeista ja mahdollisesti vaikutetaan toisen yrittäjän tai asiakkaan päätöksentekoon omalle yritykselle edulliseen suuntaan. Samalla autetaan edellä kuvattujen kovien hankintaperusteiden parempaa onnistumista. Aikoinaan kirjallisia sopimuksia on saatettu pitää epäluottamuksen osoituksina. Nykyisin ammattimaisesti toimittaessa sopimukset ymmärretään tarpeellisiksi liiketoiminnan jatkuvuuden ja selkeyden edistäjinä. Tutun ja luotettavan kumppanin kanssa myös sopimukset on kivuttomampi laatia. Yritysten välinen epätietoisuus pienenee ja molempien osapuolten suhde kolmansiin osapuoliin nähden vahvistuu. 3

4 3. Toimitusketjun hallinta yrityksen strategian toteuttajana Yrityksen liiketoiminnan päämäärän ja toiminta-ajatuksen tulisi olla yhteensopiva yrityksen arkisen toiminnan kanssa. Vain näin toimien pitkällä jänteellä yritys saavuttaa tavoitteensa ja menestyy suhteessa kilpailijoihinsa. Tärkeintä on ensin sisäistää kysynnän luonne; Millaisen asiakasryhmän tarpeiden tyydyttämistä tavoitellaan? Onko heille tärkeintä pitkälle menevä palvelun räätälöinti ja erityislaatu vai onko asiakasryhmän ostoperuste edullisuus tai kenties helppo saatavuus? Kaikki matkailupalveluiden käyttö ei ole ylellisyys- tai yksityiskulutusta, vaan nykyisin osa yhteiskunnalle välttämättömiä tukipalveluita, jotka mahdollistavat esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden tai sosiaalisten verkostojen ylläpitämisen. Matkailun palveluissa yleinen ostovoiman muutos vaikuttaa eri segmenttien kokoon. Taloudellisen taantuman aikana kaikkein maksukykyisimmät asiakkaat säilyvät edelleen erityspalveluita arvostavina. Samoin tehokkuuspalveluiden ostajat säilyvät, mutta asiakkaiden kokonaismäärä saattaa palveluittain laskea. Miten siis huomioida strategia ja asiakasvalinnat muuttuneessa toimintaympäristössä? Ja miten tämä vaikuttaa hankintoihin ja toimitusketjun hallintaan? Pääasia on, että toimintaympäristön muutos havaitaan ja siihen reagoidaan Yrityksen tulee varmistaa suorituskyky ja kilpailuhyöty. Suorituskyky tarkoittaa tässä yhteydessä toimintatapaa ja laatua, johon yrityksen on vähintään pystyttävä pysyäkseen markkinoilla. Pohjoismaisen liikemiesmoraalin mukaan suorituskyvyn minimi on lain edellyttämän tason noudattaminen sekä ihmisten ja omaisuuden turvallisuuden varmistaminen. Lisäksi suorituskyky ainakin moraalisesti tarkoittanee luvattujen asioiden toteuttamista. Näin myös hankinnoissa ja jälleenmyyjissä - koko toimitusketjussa - on tärkeää sovittujen asioiden luotettava ja tehokas toteuttaminen. Jos yritys haluaa tarjota vähimmäissuorituskyvyn lisäksi enemmän olla kilpailukykyinen muihin toimijoihin nähden - on toimitusketjun oltava molempiin suuntiin luotettavan ja laillisen lisäksi myös joustava ja kehittyvä. Luultavasti tässä toimintatavassa ei lyhyellä tähtäimellä ole halvimmat mahdolliset kustannukset. Tavoitteena onkin suurin mahdollinen lisäarvo asiakkaalle. Tämä tuotto saadaan yrityksen hyödyksi, jos osataan hinnoitella lisäarvo. Myös yrityksen markkinoinnin ja tiedotuksen tulee sisäistää yrityksen toimitusketjun hallinnan periaatteet; ei voida markkinoida esimerkiksi innovatiivisia ja joustavia paikalliseen perinteeseen pohjautuvia kulttuuripalveluita, jos hankinnat tehdään massaperiaatteella halvimmasta mahdollisesta monikansallisesta yrityksestä. Toisaalta, jos asiakaskuntana ovat repputyömiehet, joiden tavoitteena on hoitaa matkatyö mahdollisimman nopeasti ja päästä perheen pariin, lienee tärkeintä huolehtia majoituksen turvallisuudesta, siisteydestä, toimivista atk-yhteyksistä sekä terveellisestä ja riittävän neutraalista ruokapalvelusta. Hankinnoissa on oleellista tässä tapauksessa varmuus ja selkeys sekä kokonaistaloudellisuus. Haastattelujen perusteella vaikuttaisi, että maaseudun matkailuyrityksissä pyritään yleisimmin markkinoihin reagoivaan toimintaketjun hallinnan prosessiin kuin tehokkaaseen prosessiin. Tämä olisi myös alan kannattavuustulosten ja käyttöasteen perusteella soveltuvakin toimintatapa, sillä 4

5 tehokas prosessi edellyttäisi korkeaa käyttöastetta, johon alalla harvoin päästään. Kysyntä on usein epävarmaa. Tehokkaaseen hankintaketjuun liittyvät mahdollisimman pienet varastot, nopeat toimitukset ja nopea kierto. Markkinoihin reagoivassa hankintaketjussa pidetään puskurivarastoja, jotta kysyntään pystytään vastaamaan nopeasti, joustavasti ja laadukkaasti. Markkinoihin reagoivan hankintaketjun tehokkuutta voidaan parantaa tuotteistamalla, tekemällä yhdistettäviä moduuleita palveluista ja tuotteista. Näin on mahdollista yhdistellä molempien hankintaverkostomallien hyötyjä. Oleellisinta siis on tuntea oman toiminnan asiakasvalinnat perusteet ja suunnitella niihin yhteensopiva hankintaketju. 4. Erilaisia perusteluita toimitusketjulle Yrityksen hankintaverkoston laajuus ja tapa tehdä hankintoja voidaan luokitella sen mukaan, mikä on yrityksen strateginen kärkitavoite. Aina kärkitavoitetta ei ole tietoisesti määritetty, vaan on ajauduttu tiettyyn toimintatapaan. Toimitusketjun hallintaan vaikuttaa myös yrityksen tai yrittäjän elinkaaren vaihe. Yrityksen tai yrittäjän uran alkutaipaleella hankintaverkosto saattaa muodostua olosuhteiden pakosta oman yrityksen toiminnan mahdollistajaksi; alkupääoma on rajallinen tai tarvittaviin investointeihin tai palkkaukseen ei ole rahoitusta. Yrityksellä ei ole toiminnallisia tai taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa prosesseja omatoimisesti, vaikka tuotantokustannukset voisivatkin olla omatoimisesti pienemmät. Tällöin hankinnat pitää hoitaa mahdollisimman edullisesti, mutta riittävän ripeästi, jotta toiminta voi jatkua. Hankintaverkoston peruste voi olla tuotantosuuntautunut myös tilanteissa, joissa oman liiketoiminnan lisäarvoa asiakkaalle ei ole pystytty kiteyttämään ( toiminta itsessään on muuttunut arvoksi) tai liiketoimintasuunnitelma on jäänyt jostakin syystä yksipuoliseksi tai riskiarvio vajaaksi. Tuotannollisissa poikkeustilanteissa esimerkiksi tulipalon jälkeen tai yrittäjän sairastuttua saattaa asiakaskontaktien ja toimitussopimusten pitäminen edellyttää tuotantosuuntautunutta toimitusketjun perustelua. Mikäli hankintaverkosto on olemassa ainoastaan yrityksen toiminnan mahdollistajana, jäänee yrityksen asiakkaalle tuottama lisäarvo pienehköksi. Tämä kaventaa yrityksen myymien palvelujen hinnoittelumahdollisuutta ja tätä kautta alentaa mahdollisuutta yrittäjävoittoon. Voimakkaan kasvun vaiheessa oleva yritys tai markkinoiden uusjaon hetkellä yritys saattaa perustella hankintaverkostonsa niin, että se varmistaa myynnin kasvua ehkä hetkellisesti kokonaistuloksen kustannuksella. Esimerkiksi pitkään toimineen matkailuyrityksen lopettaessa toimintansa, pyrkivät muut yritykset valtaaman uusia vapautuvia asiakkuuksia. Tai vastaavasti yrityksen laajentaessa toimintaansa uuteen palvelumuotoon, on kannattavan volyymin saamiseksi varmistettava riittävän nopea kasvu ja sen vaatimat tehokkaat ja nopeat toimitukset. Jos valitaan myyntisuuntautunut perustelu hankintaverkostolle, yritys tai tuotekonsepti on yleensä nousuvaiheessa. Kun yrityksen asema markkinoilla on vakiintunut tai uusi yritykselle tärkeä tuote on saanut vallattua tavoitellun aseman, halutun lisäarvon synnyttäminen asiakkaissa ohjaa yritystä myös lisäarvoon perustuvaan hankinta- ja jakeluverkostoon. Prosessi etenee myös toiseen suuntaan; hyvin valitut toimittajat ja myös jakelujärjestelmät edistävät lisäarvon syntymistä. Eli tässä valintaperusteessa, 5

6 kuten asiakassuuntautuneessakin valintaperusteessa, lähestytään hankintojen pehmeämpiä perusteita luottamusta, turvallisuutta ja kumppanuutta. Asiakassuuntautunut toimitusketju ansaitsee oman kappaleensa. Toimitusketjun perustelu yritykselle Yrityksen strategia ja tavoitteet; Hankintaverkoston peruste ASIAKKAAN ONNISTUMINEN Asiakassuuntautunut LISÄARVOPALVELUT Lisäarvosuuntautunut MYYNNIN EDISTÄMINEN Myyntisuuntautunut TUOTANNON MAHDOLLISTAMINEN Tuotantosuuntautunut 5. Asiakassuuntautunut strategia ja hankinnat - tärkeä osa markkinointia Riittävän monen maksavan asiakkaan tavoittaminen on yrityksen jatkuvuuden ja menestyksen ehto. Yrityksen hankintaverkoston valintaperusteet vaihtelevat yrityksen koko toiminnan kokonaistavoitteiden perusteella, kuten edellä on kuvattu. Pitkällä tähtäimellä palvelusektorilla ja varsinkin matkailussa menestyvät yrittäjät ja yritykset ovat löytäneet palveluvalikoimaansa jotain sellaista, mikä tyydyttää valitun asiakasryhmän tavoitteet. Maaseudun matkailupalvelut voivat toteuttaa esimerkiksi asiakkaana olevalle organisaatiolle puitteet asiakasyrityksen henkilöstön rentoutumiselle. Tämä on edellytys, jos yrityksen järjestämän kokouspäivän aiheena on henkilöstön uusien toimintatapojen käyttöönotto. Matkailuyritys siis toimii asiakkaan liiketoiminnan tavoitteiden edesauttajana lisäarvon tuottajana. Kun matkailuyrityksen asiakkaana on yksityinen kuluttaja, asiakkaan odotus palvelulta voi vaihdella esimerkiksi mielenrauhasta tai hyvästä sängystä kulinaristisiin nautintoihin. Kuitenkin matkailusektorilla toiveet liittyvät aina ihmisten henkilökohtaisiin odotuksiin; silloinkin kun maksavana asiakkaana on toinen yritys. Lähestymme siis jo Maslowin tarvehierarkian ymmärtämistä. Mitä korkeammalla kolmiossa olevat tarpeet matkailuyritys pystyy tyydyttämään ( vrt. edellä kuvattu yritysasiakasesimerkki), sitä paremmin se positiivisesti muistetaan. Hyvä palaute voidaan hyödyntää markkinoinnissa referensseinä. Onnistuminen kannattaa huomioida hinnoittelussa. Asiakassuuntautunut toimintatapa tuottaa lisäarvoa koko harkiten valitulle toimitusketjulle. Toisaalta asiakkaiden tulee löytää yritys. Kyse onkin siis markkinoinnin peruspilareiden ( palvelun sisältö, hinta, jakelu, viestintä) hahmottamisesta ja soveltamisesta valitulle asiakassegmentille 6

7 sopivaksi ja houkuttelevaksi. Konkreettisemmin tavoitteena on saada aikaan myyntiä ja kannattavaa liiketoimintaa kannattavien asiakassuhteiden ja asiakkaan tarpeet täyttävän palvelun avulla. Miten yritys sitten löytää kannattavat asiakassuhteet? Maaseutumatkailussa varsinkin majoituksen käyttöasteet ovat yleisesti matalia; suuruusluokkaa 30 %. Eikö tärkeintä olisi saada mitä tahansa käyttöä ja korvausta tehdyille investoinneille? Toimintalähtöisesti ajatellen varmaan näinkin voidaan ajatella. Ehkä joissain tapauksissa näin voidaan saada myös kohtalainen taloudellinen tulos. Jos yritys haluaa löytää omat kilpailuetunsa, tulisi hahmottaa, mihin tuo kilpailuetu kohdistuu suhteessa asiakkaaseen ja suhteessa kilpailijoihin sekä toimintaympäristöön. Onko yrityksellä realistiset mahdollisuudet uskottavasti tuottaa valitulle asiakasryhmälle soveltuva palvelu? Onko vastaavaa palvelua tarjolla muualla? Kuuluuko asiakasryhmään niin monta yritystä tai ihmistä, että näistä on saatavissa riittävä liikevaihto? Vai vaatisiko palvelun tuottaminen liian suuret investoinnit tai muuttuvat kustannukset suhteessa odotettuun liikevaihtoon. Näin asiakasryhmä ei olisikaan kannattava. Onko olemassa verkosto, jonka avulla asiakasryhmän palvelu olisi kannattavaa? Mikäli toiminta on riittävän laajaa, saattaa olla tarkoituksenmukaista valita eri toimittajat eri merkityksessä olevien asiakkaiden palveluiden ja tuotteiden toimittajiksi. Tämän suuntainen toimintatapa saattaisi olla järkevää, jos yrityksen toimintaan liittyy selkeästi eri tavoin merkityksellisiä asiakasryhmiä tai palveluita. Usein sääntö pätee sekä asiakkaihin että tuotteisiin. 20 % asiakkaista tai palveluista tuottaa 80 % myynnistä. Jos yrityksellä on uusia, kasvavia asiakkuuksia tai palveluita, joista odotetaan uusia kärkipalveluita, on hankintaverkostosta löydyttävä riittävä joustavuus. Nämä kysymysmerkki -asiakkuudet saattavat aluksi olla kannattamattomia, mutta päätyä uusiksi tähdiksi, jotka tuovat riittävän kannattavuuden, jonka avulla yrityksellä on varaa tulevaan toiminnan kehittämiseen, riskivaraksi ja voitoksi. Asiakaskohtainen seuranta suhteessa yrityksen lyhyen ja pitkän ajan tavoitteisiin tulee olla olemassa, jotta tarvittavat päätökset ja sopimukset esimerkiksi toimittajien kanssa voidaan tehdä. Toisaalta vanhat tutut lypsylehmä -palvelut ja asiakkaat voidaan hoitaa vähemmällä intensiteetillä niin, että kilpailuetuna olisivatkin alhaisemmat kustannukset. Yrityskokonaisuudessa tulee olla varovainen, kun mietitään, miten samassa organisaatiossa voidaan toteuttaa lypsylehmäasiakkaille tuotantosuuntautunutta kustannustehokkuuteen pyrkivää hankintapolitiikkaa ja toisaalta tähti- ja kysymysmerkkiasiakkaille suunnattua joustavaa, kumppanuuteen pyrkivää hankintaverkkoa. Pienessä organisaatiossa tämä harvoin on mahdollistakaan imagon murenematta. Suuressakin yrityksessä tämä edellyttää innovatiivista mutta tarkkaa johtamista. Maaseudun pienissä matkailuyrityksissä tärkeintä lienee oman asiakaskunnan määrän ja segmenttien ymmärrys. Oleellista olisi tietää, mikä on oman yrityksen saatavissa oleva kilpailuetu juuri näille segmenteille ja soveltaa koko toimitusketju tätä tavoitetta vasten. 6. Hankinnoista tuotantoon esimerkkiyritys Kun yritys ymmärtää oleelliset ylivoimatekijänsä asiakkaan silmin, yritys voi arvioida minkä osan toiminnassa on vähintään onnistuttava, jotta tavoiteltu ylivoima saavutetaan. Kyseessä on valintatilanne rajallisten resurssien käytöstä päättäminen. Yrityksen johtamisen, brandin, tuloksen ja myös henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että priorisointi on selkeä jokaiselle yrityksessä toimivalle. Jos kaikkia ei voida palvella, minkä asiakasryhmän odotukset ovat 7

8 etusijalla? Jos tälle valitulle asiakasryhmälle on tärkeintä nopeat toimitukset ja tapauskohtainen räätälöinti, tulee myös hankintaverkosto koostua yrityksistä, joille laadun hallinta on ensisijaisen tärkeää. Jos halutaan profiloitua ekomatkailuun, lienee loogista käyttää seutukunnan luomutuottajaa raaka-ainetoimittajana mieluummin kuin hankkia marketista säilyketölkissä kiinalaista luomuruokaa edellyttäen että paikallisen luomuyrittäjän toiminnan ja tuotteiden laatu on riittävä. Jos tässä esimerkkinä olevassa yrityksessä markkinointia hoitava henkilö toimitusjohtajan kanssa ideoi markkinointimateriaalia ekologista toimintaa korostaen, mutta kokki haluaa ostaa raaka-aineeksi brasilialaista naudan filettä tukusta kustannuksia ja omaa työtään säästääkseen, on yrityksen toiminnassa ristiriita. Todellisen toiminnan ja viestinnän antaman kuvan ristiriitaisuus tulee heikentämään matkailuyrityksen toimintaa ja tulosta dramaattisestikin varsinkin, mikäli alueella on tervettä kilpailua ja asiakkaalla vaihtoehtoja. Kriittisten toimintojen onnistumista varmistettaessa valitaan toimintamalli, jossa yrityksen omat vahvuudet voidaan hyödyntää. Esimerkkinä käytämme edellä esitettyä kuvitteellista ekomatkailuyritystä. Tärkeimmäksi asiakassegmentiksi on aikanaan valittu luonnontieteiden opiskelijat sekä alan opettajat. Tämän yrityksen kilpailuetuja ovat kiinteät suhteet potentiaalisiin asiakkaihin, sillä yrittäjä itse on ollut toimialajärjestön entinen kansainvälisten asioiden vastaava henkilötoimihenkilö. Yritys sijaitsee kansallispuiston ja retkeilyreitistön lähellä. Yrittäjä toimii yrittäjäyhdistyksessä, rotareissa sekä kunnallisissa luottamustoimissa. Yrityksellä on vaatimattomat majoitustilat 10 ihmiselle. Vakituista henkilöstöä on kaksi ihmistä, joista toinen yrittäjä itse on biologi ja toinen yrittäjäkumppani on markkinointiviestinnän ammattilainen. Asiakaskunta haluaa toimia arvojensa mukaisesti ekologisesti, mutta odottaa myös mahdollisuutta itsenäisyyteen ja valinnan vapauteen sekä helppouteen. Palvelun hinta ei ole ensisijainen kriteeri. Palvelussa kriittisiä kohtia ovat toimitusvarmuus kokonaisuutena, kytkeytyminen luonnonpuistoon, majoitukset sekä ekologiset ruokapalvelut. Koska oman henkilökunnan osaaminen keskittyy kokonaisuuden hallintaan ja asiakaspalveluun sekä markkinointiin ja ohjelmapalveluun, on luonnollista etsiä toimitusketjuun kumppani toteuttamaan ruokapalvelut sekä majoitus ja kuljetukset. Tehdyn markkinaselvityksen mukaan kysyntä olisi jo alkuvaiheessa kohtuullinen; palvelupaketin liikevaihto olisi euroa / vuosi jakautuen kausihinnoittelun ja koulutustapahtumien avulla melko tasaisesti ympäri vuoden. Koska toimitusvarmuus ja laadunvarmistus nähdään ensisijaisena tavoitteena palvelussa, halutaan oma yritys pitää verkoston veturina. Majoitus-, ruoka- ja kuljetuspalvelun toteuttajien kanssa tehdään alihankintasopimus, jossa määritellään palvelun toteutus tilauksesta jatkohoitoon asti. Palvelun käyttävälle loppuasiakas voi hoitaa kaikki kontaktit yhden yrityksen ja henkilön kanssa. Verkostoyrityksille on taattu tietty minimilaskutus / kk toteutuneesta asiakasmäärästä riippumatta. Palvelut paketoidaan yhdessä palveluntuottajien kanssa moduuleiksi, joista asiakas voi valita itselleen sopivimman. Myös pelkkä majoitus on mahdollinen, mutta hinnoittelussa huomioidaan koko palvelukonseptiin liittyvät kiinteät kustannukset, jotta majoituskapasiteetti riittää nimenomaan tarkoitetulle asiakasryhmälle. Ohessa yksinkertaistettu kuva esimerkkiyrityksen asiakassuuntautuneesta hankintaverkostosta. Toimittajien valintaperusteena on soveltuvuus loppuasiakkaan arvoihin sekä selkeä toimintamalli asiakassuhteessa. Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu yrityksessä esillä olevilla paikallispalveluiden informaatioaineistoilla. Palvelut ovat saatavilla, mutta tilaukset ja rahaliikenne kulkee asiakkuutta hoitavan ekomatkailuyrityksen kautta. Ohessa kuvattu prosessi on yhdistelmä tilaukseen räätälöidystä mallista sekä ennakoidusta hankintamallista. 8

9 KULJETUKSET ASIAKAS KYLÄKAUPPA Hevosyrittäjä A ELINTARVIKKEET Luomuosuuskunta RUOKAPALVELUT eräkokki B, Pitopalveluyrittäjä C Asiakastarve Markkinointiärsyke Kiinnostus, tarjouspyyntö Tilaus tilausvahvistus Toimitus Laskutus Jälkimarkkinointi MAJOITUS Mökkiyrittäjä D -kierrätys, kuivakäymälät Mökkiyrittäjä E - *** mökit OHJAUS, JÄRJESTELYT RETKET KOULUTUS TUTKIMUS YRITYS JOHTAMINEN, MARKKINOINTI VASTUU VERKOSTOSTA Valittu malli vähentää ekomatkailuyrityksen omaa investointitarvetta. Se myös säästää henkilöstökuluja ja mahdollistaa kiinteän henkilöstön keskittymisen ydinosaamiseen. Samalla myös varmistetaan asiakkaalle palvelun laatu. Verkoston yrittäjät hyötyvät, koska heille taataan vähintään tietty myynti. Verkostoyrittäjät voivat keskittyä samoin ydinosaamiseensa veturiyrityksen hoitaessa sopimukset, laskutukset ja byrokratian. Kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyötyä keskinäisen ja asiakaspalautteen kautta oppimalla ja saamalla uusia kontakteja uusi omia verkostoja varten. Veturiyritys ei rajoita alihankkijoiden muuta toimintaa niin kauan kuin yhteiset sopimukset laadukkaasti pidetään. Kun toimitussuhde mielletään tärkeäksi, yhdessä laadittu kirjallinen toiminnanhallintajärjestelmä on luonteva yhteistoiminnan apuväline. 7. Toimittajien vertailuperusteita Eräs tapa havainnoida suhteita oman yrityksen toimittajiin on arvioida yrityksen ja verkoston suhdetta, keskinäistä merkittävyyttä ja määräysvaltaa. Edellä esitetyssä maaseutuyritysesimerkissä suhde mökkiyrittäjä D:n ja eräkokki B:n kanssa on kumppanuus, jota ilman ei yritys voi kannattavasti toteuttaa palvelulupaustaan asiakkaalle. Myös B:n ja D:n näkökulmasta suhde on tärkeä, sillä se tuottaa tärkeän ja ennalta sovitun myynnin. Mitä suurempi osuus myynnistä, sitä suurempi määräysvalta. Suhteen tärkeyttä lisää, että tarkoituksenmukaisella etäisyydellä ei ole muita vastaavan laatutason toimijoita. 9

10 Suhde pitokokki C:n ja mökkiyrittäjä E:n kanssa on hyvä ja hyödyllinen, mutta ei yhtä välttämätön kummallekaan osapuolelle. C ja E ovat ekomatkailuyrityksen kannalta korvattavissa muilla toimijoilla. C:llä ja E:llä on myös laajempi oma asiakassegmentti, joten ekomatkailuyritys ei ole myöskään heille elintärkeä kumppanuus, mutta hyödyllinen varmuutensa ja helppoutensa sekä oppimis- ja verkostoitumismahdollisuutensa perusteella. Kuljetukset on jotenkin yrityksen imagoon sopivasti hoidettava. Hevosyrittäjä A:n tarjoamat kuljetuspalvelut antavat positiivista lisäväriä palveluun. Yritysten suhde on etäisempi ja taloudellinen sekä toiminnallinen merkitys pienempi. Yritys A:lla on ollut maksuhäiriöitä. Tästä johtuen matkailuyritys on etsinyt vaihtoehtoista tapaa hoitaa kuljetukset. Mikäli ko. palveluntuottajia on hankintaverkostossa vain yksi, suhde on usein kiinteämpi ja molemmille osapuolille merkityksellisempi taloudellisesti ja toiminnallisesti. Laadunhallintakin on helpompaa. Jos toimittajia olisi useampia, keskinäinen kilpailu verkostoa rakennettaessa saattaisi alentaa ostohintoja. Ko. esimerkkiyrityksen strategiaan ei kuitenkaan sovellu hintakilpailu vaan toimitusvarmuus ohittaa valintaperusteena yksikköhinnat. Toimittajien keskinäinen kilpailu saattaisi myös haitata ladun ylläpitämistä. Mikäli kuljetukset olisivat ketjun tuotantokapeikko, useampi toimittaja saattaisi varmistaa toimitusvarmuutta. Useamman toimittajan avulla yritys voisi vastata myös poikkeuksellisiin sesonkeihin. Kyseessä olevassa esimerkissä asiakaskohtainen kate ja asiakkuuksien jatkuvuus ovat kokonaisliikevaihtoa tärkeämpiä. Yrityksen tulee myös miettiä toimittajien varajärjestelmä. Mikäli toimittajia on useita, on varajärjestelmän toteutus pienyrityksillä helpompaa. 8. Havaintoja yrittäjien haastatteluista 8.1. Taustaa yrityksistä Maaseudun matkailun kehittämishanke haastatteli neljää eri tyyppistä matkailuyritystä heidän hankintaverkostostaan. Haastattelu tehtiin yritysten tiloissa keskustelunomaisesti. Osa yrittäjistä halusi kysymykset etukäteen, osa ei. Osa haastatelluista yrittäjistä halusi selventää perustelujaan yrityksen toiminnasta ja tuloksesta kertovien dokumenttien avulla. Osalla matkailutoimintaa harjoitettiin sivutoimisesti maatilan yhteydessä. Yrittäjän arvio matkailutoimialan merkityksestä yrittäjälle perustui pääasiassa kokemukseen toiminnasta ja maatalouden veroilmoituksessa ilmoitettuun myyntiin. Yritykset ja yrittäjät olivat eri ikäisiä. Osalla matkailutoimintaa oli harjoitettu jo useamman sukupolven ajan, osa oli vielä lähtökuopissaan. Toiminnan laajuus vaihteli alle eurosta lähemmäs miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä matkailussa vaihteli yhdestä osa-aikaisesta vajaaseen kymmeneen vakinaiseen työntekijään. Haastateltujen yritysten palveluvalikoimissa olivat maaseutumatkailuyritysten yleisimmät tuotteet: majoitus, ateriapalvelut, elämyspalvelut ja juhlapalvelut Toimitusketjun hallinta Haastattelujen tavoitteena oli perehtyä nimenomaan hankintaverkostoon. Keskustelut laajenivat jokaisen yrittäjän omasta aloitteesta koko toimitusketjun hallintaan. Markkinoinnin, myynnin, 10

11 viestinnän, jakelutien ja hinnoittelun kysymykset nousivat pintaan kaikissa tapauksissa. Myös sidosryhmäsuhteista, erityisesti viranomaistoiminnasta ja sen vaikutuksesta yrittäjän valintoihin haluttiin keskustella. Varsinaisesti hankintojen ja yrityksen strategian yhteydestä toisiinsa keskusteltiin puolessa haastatelluista yrityksistä. Asiakassegmentointiin ja oman yrityksensä ylivoimatekijöihin hankintansa perusteli yrittäjä, jonka toiminta oli laajinta. Matkailupalveluiden tarjoaminen oli haastatelluillekin yrittäjille osittain tavoitteellista liiketoimintaa ja osittain elämäntapa. Jokaisella oli oma vahva käsityksensä yrityksensä vahvuuksista. Yrityksen strategiset pohdinnat sulautuvat usein yksityiseen elämänhallintaan Palveluiden hankinnat ja niiden perusteet Yritykset ostivat palveluita vaihtelevasti. Osalla palveluiden hankinnat olivat toiminnan jatkumisen edellytyksiä. Osalla omavarainen tuotanto oli yrityksen toiminnan arvoissa. Pääsääntöisesti omalle työlle ei laskettu kustannusta, vaan työ, johon osaaminen ja aika riitti hoidettiin itse tai oman yrityksen henkilöstön voimin. Omaa palkkaa oli se, mitä yrityksen tuotoksi jäi. Itsenäisyyden perusteluita olivat ilmaisen työn lisäksi kyky paremmin hallita laatua sekä halu päästä mahdollisimman lähelle asiakasta. Palveluista yleisimmin ostettiin taloushallinnon tukipalveluita, kirjanpitoa sekä ohjelmapalveluita. Osa yrityksistä halusi profiloitua nimenomaan sujuvasta ruokapalvelustaan, jolloin tuoreista raakaaineista lähtien mahdollisimman paljon tuotettiin itse ja loput ateriapalvelun raaka-aineet pyrittiin ostamaan mahdollisimman läheltä vakituisilta toimittajilta. Aterian korostettiin olevan elämys itsessään. Ateriapalveluin kokonaisuuteen kerrottiin kuuluvan yrityksen rakennetun- ja pihamiljöön, koristelun sekä henkilökohtaisen palvelun, jotka kaikki hoidettiin oman yrityksen henkilöstön voimin. Osa yrityksistä osti kaiken ateriapalvelun. Osa ei tarjonnut eikä välittänyt lainkaan ruokaa. Ne yrittäjät, jotka ostivat ateriapalvelut muilta yrittäjiltä, korostivat paikallisten pitopalveluiden ja ruokapalveluiden tuottajien ammattitaitoa ja taloudellisuutta. Näillä yrityksillä ei ollut ateriapalveluihin suuntautunutta henkilökuntaa omassa yrityksessä eikä myöskään tarvittavia tiloja. Yrityksillä oli muita tukijalkoja, jotka osittain voivat tulevaisuudessa liittyä matkailuun ohjelmallisina lisäarvon tuottajina. Kaikki yritykset tarjosivat majoituspalvelua. Yhtä lukuun ottamatta yritykset näkivät lähiseudun muut matkailuyritykset (myös majoituksen tarjoajat) enemmän kumppaneina kuin kilpailijoina. Kumppaneille välitetään asiakkaita, jotka eivät itselle mahdu. Yritysten välisestä yhteismarkkinoinnista oli hyviä kokemuksia, sillä yhteismarkkinayritysten välillä palveluvalikoima ei ollut täysin yhtenevä. Pyykkihuolto mainittiin osassa yrityksiä tukipalveluksi, joka voitaisiin ulkoistaa, mikäli se kustannussyistä näin kannattaisi tehdä. Kannattavuuslaskentaa ei ollut vielä asiasta tehty. Osassa yrityksiä kerrottiin pyykkihuollon olevan niin mekaanista työtä, että yrityksen oma muihin tehtäviin kuin matkailuun palkattu henkilöstö voi sitä tehdä täytetyönä ja näin parantaa yrityskokonaisuuden työn tehokkuutta. Osa yrityksistä osti kaikki kiinteistöhuoltopalvelut, osa joitain erityislaittein hoidettavia palveluita. Yksi yritys koki kiinteistöhuollon palvelut omaksi ydinosaamisekseen, joilla he kokivat erottuvansa 11

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot