MATKAILUYRITYKSEN HANKINTAVERKOSTOT
|
|
- Viljo Aapo Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKAILUYRITYKSEN HANKINTAVERKOSTOT HAVAINTOJA JA PÄÄTELMIÄ VARSINAIS-SUOMALAISTEN MAASEUDUN MATKAILUYRITYSTEN TOIMITUSKETJUN HALLINNASTA JA HANKINNOISTA SEKÄ YLEISTÄ HANKINTAVERKOSTOJEN MERKITYKSESTÄ PALVELUYRITYKSEN TOIMINNASSA Halla Hilkka Asiantuntija, maaseutuyritysten palvelut ProAgria Länsi-Suomi ry Elokuu
2 1. Selvityksen tavoitteita Maaseudun matkailupalvelut ovat tärkeä elinkeino maaseudun elinvoimaisuudelle. Matkailu eri tavoin toteutettuna on yleisimpiä maatilojen sivuansiotapoja. Maaseudun matkailupalvelut tarjoavat mahdollisuuksia uniikkeihin elämyksiin. Maaseutua ei voi tuoda. Hankintaverkkoselvityksen tavoitteena oli pyrkiä hahmottamaan, millä perusteella matkailuyrittäjät valitsevat hankintaverkostonsa. Missä määrin valinnat juontavat yrityksen strategiasta? Selvityksessä haluttiin myös kartoittaa, miten tärkeiksi yrittäjät mieltävät julkisen rahoituksen seuraamat näkökulmat omissa hankinnoissaan ja miten he itse onnistumistaan näistä näkökulmista mittaavat. - Näkökulmina: Yrityksen talous Työllistävyys / työllistäminen Ympäristö, sosiaaliset vaikutukset Paikallisuus Luomutuotanto Yrittäjien haastattelujen lisäksi tavoitteena oli etsiä ja selvittää toimitusketjun hallintaan vaikuttavia yleisiä mekanismeja. Haastattelujen ja kokemusten sekä teorian pohjalta tavoitteena oli löytää ehdotuksia yrityksille tarkoituksenmukaisimman hankintaverkoston sekä toimintamallin löytämiseksi. Alkuperäinen tavoite oli olla hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien tukena heidän kehittämissuunnitelmissaan myös hankintojen alueella. Selvityksen viivästymisen vuoksi ehdotukset jäävät yleiselle tasolle ja toivottavasti myöhemmin yrittäjien hyödynnettäviksi. 2. Hankintojen tavoite yleisesti Yrityksen liiketoiminta on sarja tapahtumia, joiden tarkoitus on muuttaa panokset arvoa lisäävien toimintojen sarjan avulla tuotoksiksi. Yrittäjähaastattelujen ja kokemuksen perusteella yrittäjä kääntää keskustelun hankinnoista vaistomaisesti koko toimitusketjun hallintaan: ostoista loppuasiakkaan kokemukseen asti. Yrittäjän omia panoksia maaseutumatkailussa voivat olla esimerkiksi käytettävissä olevat alueet, raaka-aineet, rakennukset ja ihmisten käytettävissä oleva työaika. Arvoa lisääviä tuotoksia voivat olla esimerkiksi omien raaka-aineiden valmistaminen aterioiksi, piharakennuksen sisustaminen morsiussviitiksi, kanoottiretken tarjoaminen retkilounaineen tätä varten rakennutulla laavulla tai asuntovaunualueen huoltorakennukseen sijoitettu pyykinkuivauskoneen käyttömahdollisuus. Yrittäjä tekee erilaisia tavaroiden, raakaaineiden ja palveluiden hankintoja muilta yrityksiltä tai työsuhteen muodossa yksityisiltä ihmisiltä, jotta loppuasiakkaan palvelun käytön perusteella yritykselle syntyisi tuottoja. Yrittäjän oma työ ja osaaminenkin ovat hänen yksityishenkilönä yritykselleen luovuttamaa panosta. Yrittäjä tasapainottelee erilaisten hankintaperusteiden välillä. Panosten hankintaan ja koko toimitusketjun hallintaan vaikuttavia ns. kovia perusteita ovat laatu, aika ja kustannukset. Jotta toiminta olisi kannattavaa, täytyy kustannusten olla tuottoja pienempinä. Kustannuksiin vaikuttavat hankittavan tuotteen tai palvelun laatutaso sekä toimitusaika. Toimitusajan merkitys on 2
3 matemaattisesti laskettavissa, mikäli tiedossa on esim. viivästymisen sanktiot tai vaihtoehtoisten toimitustapojen kustannukset. Laadun merkitys kustannuksena tai lisäarvona on monisyisempi asia; palveluissa vaadittava laatu saattaa olla kokonaisuus tai asiakkaan tunnetila. Laadun osalta lähestytäänkin jo pehmeämpiä ostoperusteita, kuten luottamusta ja turvallisuutta. Varsinkin elämystuotteiden tarjoajalle on tärkeää voittaa asiakkaan luottamus. Toisaalta myös välttämättömyyshyödykkeiden osalta tarve on sama. Molemmissa tapauksissa asiakas voi olla yksityinen henkilö tai toinen yritys. Luottamus voitetaan luvatun laadun pitämisellä. Laadun pitäminen taas edellyttää, että yrityksen toimittajakin toimii lupaamallaan tavalla. Tämä synnyttää turvallisuutta ja jatkuvuutta niin toimittajan ja palvelun ostavan yrityksen välillä kuin palvelun loppuasiakkaalle myyvän yrityksen ja loppuasiakkaan välillä. Tavarantoimittaja B Tavarantoimittaja A Palveluntuottaja C Palveluntuottaja D OMA MATKAILU- YRITYS asiakas oy asiakas perhe Pehmeitä hankintaverkoston valintaperusteita: luottamuksen ja turvallisuuden nuolia ketjun eri toimijoiden välillä Poikkeamia kuitenkin tapahtuu. Niiden hallitsemiseksi yrityksellä on hyvä olla varajärjestelmä. Niin ostoissa kuin jakeluteissäkin tarvitaan vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia toiminnan laajuudesta ja prosessin nopeudesta riippuen. Tämän ketterän ( agile) toimintamallin varmistus on sitä tärkeämpi, mitä suurempi osuus kriittisistä asiakkuuksista on hankittu yksilöllisiin, räätälöityihin palveluihin perustuen. Hankintatoimen tavoite siis on luotettavan ja keskeytymättömän materiaali- ja palveluvirran varmistaminen yritykselle. Konkreettisen vaihdannan lisäksi hankintatoimella voidaan vahvistaa monia muitakin yrityksen kilpailukykyä parantavia asioita. Sekä käyttäjien että toimittajien kanssa tehtävän läheisen yhteistyön avulla yritys pystyy havainnoimaan tulevaisuuden markkinoilla tulossa olevia muutoksia sekä trendejä toimintaympäristössään. Myös riskien havainnointi ja niihin varautuminen esimerkiksi tuotekehityksen avulla on helpompaa. Toinen toisensa tuntemisen avulla luodaan ymmärrystä toisen osapuolen tarpeista ja mahdollisesti vaikutetaan toisen yrittäjän tai asiakkaan päätöksentekoon omalle yritykselle edulliseen suuntaan. Samalla autetaan edellä kuvattujen kovien hankintaperusteiden parempaa onnistumista. Aikoinaan kirjallisia sopimuksia on saatettu pitää epäluottamuksen osoituksina. Nykyisin ammattimaisesti toimittaessa sopimukset ymmärretään tarpeellisiksi liiketoiminnan jatkuvuuden ja selkeyden edistäjinä. Tutun ja luotettavan kumppanin kanssa myös sopimukset on kivuttomampi laatia. Yritysten välinen epätietoisuus pienenee ja molempien osapuolten suhde kolmansiin osapuoliin nähden vahvistuu. 3
4 3. Toimitusketjun hallinta yrityksen strategian toteuttajana Yrityksen liiketoiminnan päämäärän ja toiminta-ajatuksen tulisi olla yhteensopiva yrityksen arkisen toiminnan kanssa. Vain näin toimien pitkällä jänteellä yritys saavuttaa tavoitteensa ja menestyy suhteessa kilpailijoihinsa. Tärkeintä on ensin sisäistää kysynnän luonne; Millaisen asiakasryhmän tarpeiden tyydyttämistä tavoitellaan? Onko heille tärkeintä pitkälle menevä palvelun räätälöinti ja erityislaatu vai onko asiakasryhmän ostoperuste edullisuus tai kenties helppo saatavuus? Kaikki matkailupalveluiden käyttö ei ole ylellisyys- tai yksityiskulutusta, vaan nykyisin osa yhteiskunnalle välttämättömiä tukipalveluita, jotka mahdollistavat esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden tai sosiaalisten verkostojen ylläpitämisen. Matkailun palveluissa yleinen ostovoiman muutos vaikuttaa eri segmenttien kokoon. Taloudellisen taantuman aikana kaikkein maksukykyisimmät asiakkaat säilyvät edelleen erityspalveluita arvostavina. Samoin tehokkuuspalveluiden ostajat säilyvät, mutta asiakkaiden kokonaismäärä saattaa palveluittain laskea. Miten siis huomioida strategia ja asiakasvalinnat muuttuneessa toimintaympäristössä? Ja miten tämä vaikuttaa hankintoihin ja toimitusketjun hallintaan? Pääasia on, että toimintaympäristön muutos havaitaan ja siihen reagoidaan Yrityksen tulee varmistaa suorituskyky ja kilpailuhyöty. Suorituskyky tarkoittaa tässä yhteydessä toimintatapaa ja laatua, johon yrityksen on vähintään pystyttävä pysyäkseen markkinoilla. Pohjoismaisen liikemiesmoraalin mukaan suorituskyvyn minimi on lain edellyttämän tason noudattaminen sekä ihmisten ja omaisuuden turvallisuuden varmistaminen. Lisäksi suorituskyky ainakin moraalisesti tarkoittanee luvattujen asioiden toteuttamista. Näin myös hankinnoissa ja jälleenmyyjissä - koko toimitusketjussa - on tärkeää sovittujen asioiden luotettava ja tehokas toteuttaminen. Jos yritys haluaa tarjota vähimmäissuorituskyvyn lisäksi enemmän olla kilpailukykyinen muihin toimijoihin nähden - on toimitusketjun oltava molempiin suuntiin luotettavan ja laillisen lisäksi myös joustava ja kehittyvä. Luultavasti tässä toimintatavassa ei lyhyellä tähtäimellä ole halvimmat mahdolliset kustannukset. Tavoitteena onkin suurin mahdollinen lisäarvo asiakkaalle. Tämä tuotto saadaan yrityksen hyödyksi, jos osataan hinnoitella lisäarvo. Myös yrityksen markkinoinnin ja tiedotuksen tulee sisäistää yrityksen toimitusketjun hallinnan periaatteet; ei voida markkinoida esimerkiksi innovatiivisia ja joustavia paikalliseen perinteeseen pohjautuvia kulttuuripalveluita, jos hankinnat tehdään massaperiaatteella halvimmasta mahdollisesta monikansallisesta yrityksestä. Toisaalta, jos asiakaskuntana ovat repputyömiehet, joiden tavoitteena on hoitaa matkatyö mahdollisimman nopeasti ja päästä perheen pariin, lienee tärkeintä huolehtia majoituksen turvallisuudesta, siisteydestä, toimivista atk-yhteyksistä sekä terveellisestä ja riittävän neutraalista ruokapalvelusta. Hankinnoissa on oleellista tässä tapauksessa varmuus ja selkeys sekä kokonaistaloudellisuus. Haastattelujen perusteella vaikuttaisi, että maaseudun matkailuyrityksissä pyritään yleisimmin markkinoihin reagoivaan toimintaketjun hallinnan prosessiin kuin tehokkaaseen prosessiin. Tämä olisi myös alan kannattavuustulosten ja käyttöasteen perusteella soveltuvakin toimintatapa, sillä 4
5 tehokas prosessi edellyttäisi korkeaa käyttöastetta, johon alalla harvoin päästään. Kysyntä on usein epävarmaa. Tehokkaaseen hankintaketjuun liittyvät mahdollisimman pienet varastot, nopeat toimitukset ja nopea kierto. Markkinoihin reagoivassa hankintaketjussa pidetään puskurivarastoja, jotta kysyntään pystytään vastaamaan nopeasti, joustavasti ja laadukkaasti. Markkinoihin reagoivan hankintaketjun tehokkuutta voidaan parantaa tuotteistamalla, tekemällä yhdistettäviä moduuleita palveluista ja tuotteista. Näin on mahdollista yhdistellä molempien hankintaverkostomallien hyötyjä. Oleellisinta siis on tuntea oman toiminnan asiakasvalinnat perusteet ja suunnitella niihin yhteensopiva hankintaketju. 4. Erilaisia perusteluita toimitusketjulle Yrityksen hankintaverkoston laajuus ja tapa tehdä hankintoja voidaan luokitella sen mukaan, mikä on yrityksen strateginen kärkitavoite. Aina kärkitavoitetta ei ole tietoisesti määritetty, vaan on ajauduttu tiettyyn toimintatapaan. Toimitusketjun hallintaan vaikuttaa myös yrityksen tai yrittäjän elinkaaren vaihe. Yrityksen tai yrittäjän uran alkutaipaleella hankintaverkosto saattaa muodostua olosuhteiden pakosta oman yrityksen toiminnan mahdollistajaksi; alkupääoma on rajallinen tai tarvittaviin investointeihin tai palkkaukseen ei ole rahoitusta. Yrityksellä ei ole toiminnallisia tai taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa prosesseja omatoimisesti, vaikka tuotantokustannukset voisivatkin olla omatoimisesti pienemmät. Tällöin hankinnat pitää hoitaa mahdollisimman edullisesti, mutta riittävän ripeästi, jotta toiminta voi jatkua. Hankintaverkoston peruste voi olla tuotantosuuntautunut myös tilanteissa, joissa oman liiketoiminnan lisäarvoa asiakkaalle ei ole pystytty kiteyttämään ( toiminta itsessään on muuttunut arvoksi) tai liiketoimintasuunnitelma on jäänyt jostakin syystä yksipuoliseksi tai riskiarvio vajaaksi. Tuotannollisissa poikkeustilanteissa esimerkiksi tulipalon jälkeen tai yrittäjän sairastuttua saattaa asiakaskontaktien ja toimitussopimusten pitäminen edellyttää tuotantosuuntautunutta toimitusketjun perustelua. Mikäli hankintaverkosto on olemassa ainoastaan yrityksen toiminnan mahdollistajana, jäänee yrityksen asiakkaalle tuottama lisäarvo pienehköksi. Tämä kaventaa yrityksen myymien palvelujen hinnoittelumahdollisuutta ja tätä kautta alentaa mahdollisuutta yrittäjävoittoon. Voimakkaan kasvun vaiheessa oleva yritys tai markkinoiden uusjaon hetkellä yritys saattaa perustella hankintaverkostonsa niin, että se varmistaa myynnin kasvua ehkä hetkellisesti kokonaistuloksen kustannuksella. Esimerkiksi pitkään toimineen matkailuyrityksen lopettaessa toimintansa, pyrkivät muut yritykset valtaaman uusia vapautuvia asiakkuuksia. Tai vastaavasti yrityksen laajentaessa toimintaansa uuteen palvelumuotoon, on kannattavan volyymin saamiseksi varmistettava riittävän nopea kasvu ja sen vaatimat tehokkaat ja nopeat toimitukset. Jos valitaan myyntisuuntautunut perustelu hankintaverkostolle, yritys tai tuotekonsepti on yleensä nousuvaiheessa. Kun yrityksen asema markkinoilla on vakiintunut tai uusi yritykselle tärkeä tuote on saanut vallattua tavoitellun aseman, halutun lisäarvon synnyttäminen asiakkaissa ohjaa yritystä myös lisäarvoon perustuvaan hankinta- ja jakeluverkostoon. Prosessi etenee myös toiseen suuntaan; hyvin valitut toimittajat ja myös jakelujärjestelmät edistävät lisäarvon syntymistä. Eli tässä valintaperusteessa, 5
6 kuten asiakassuuntautuneessakin valintaperusteessa, lähestytään hankintojen pehmeämpiä perusteita luottamusta, turvallisuutta ja kumppanuutta. Asiakassuuntautunut toimitusketju ansaitsee oman kappaleensa. Toimitusketjun perustelu yritykselle Yrityksen strategia ja tavoitteet; Hankintaverkoston peruste ASIAKKAAN ONNISTUMINEN Asiakassuuntautunut LISÄARVOPALVELUT Lisäarvosuuntautunut MYYNNIN EDISTÄMINEN Myyntisuuntautunut TUOTANNON MAHDOLLISTAMINEN Tuotantosuuntautunut 5. Asiakassuuntautunut strategia ja hankinnat - tärkeä osa markkinointia Riittävän monen maksavan asiakkaan tavoittaminen on yrityksen jatkuvuuden ja menestyksen ehto. Yrityksen hankintaverkoston valintaperusteet vaihtelevat yrityksen koko toiminnan kokonaistavoitteiden perusteella, kuten edellä on kuvattu. Pitkällä tähtäimellä palvelusektorilla ja varsinkin matkailussa menestyvät yrittäjät ja yritykset ovat löytäneet palveluvalikoimaansa jotain sellaista, mikä tyydyttää valitun asiakasryhmän tavoitteet. Maaseudun matkailupalvelut voivat toteuttaa esimerkiksi asiakkaana olevalle organisaatiolle puitteet asiakasyrityksen henkilöstön rentoutumiselle. Tämä on edellytys, jos yrityksen järjestämän kokouspäivän aiheena on henkilöstön uusien toimintatapojen käyttöönotto. Matkailuyritys siis toimii asiakkaan liiketoiminnan tavoitteiden edesauttajana lisäarvon tuottajana. Kun matkailuyrityksen asiakkaana on yksityinen kuluttaja, asiakkaan odotus palvelulta voi vaihdella esimerkiksi mielenrauhasta tai hyvästä sängystä kulinaristisiin nautintoihin. Kuitenkin matkailusektorilla toiveet liittyvät aina ihmisten henkilökohtaisiin odotuksiin; silloinkin kun maksavana asiakkaana on toinen yritys. Lähestymme siis jo Maslowin tarvehierarkian ymmärtämistä. Mitä korkeammalla kolmiossa olevat tarpeet matkailuyritys pystyy tyydyttämään ( vrt. edellä kuvattu yritysasiakasesimerkki), sitä paremmin se positiivisesti muistetaan. Hyvä palaute voidaan hyödyntää markkinoinnissa referensseinä. Onnistuminen kannattaa huomioida hinnoittelussa. Asiakassuuntautunut toimintatapa tuottaa lisäarvoa koko harkiten valitulle toimitusketjulle. Toisaalta asiakkaiden tulee löytää yritys. Kyse onkin siis markkinoinnin peruspilareiden ( palvelun sisältö, hinta, jakelu, viestintä) hahmottamisesta ja soveltamisesta valitulle asiakassegmentille 6
7 sopivaksi ja houkuttelevaksi. Konkreettisemmin tavoitteena on saada aikaan myyntiä ja kannattavaa liiketoimintaa kannattavien asiakassuhteiden ja asiakkaan tarpeet täyttävän palvelun avulla. Miten yritys sitten löytää kannattavat asiakassuhteet? Maaseutumatkailussa varsinkin majoituksen käyttöasteet ovat yleisesti matalia; suuruusluokkaa 30 %. Eikö tärkeintä olisi saada mitä tahansa käyttöä ja korvausta tehdyille investoinneille? Toimintalähtöisesti ajatellen varmaan näinkin voidaan ajatella. Ehkä joissain tapauksissa näin voidaan saada myös kohtalainen taloudellinen tulos. Jos yritys haluaa löytää omat kilpailuetunsa, tulisi hahmottaa, mihin tuo kilpailuetu kohdistuu suhteessa asiakkaaseen ja suhteessa kilpailijoihin sekä toimintaympäristöön. Onko yrityksellä realistiset mahdollisuudet uskottavasti tuottaa valitulle asiakasryhmälle soveltuva palvelu? Onko vastaavaa palvelua tarjolla muualla? Kuuluuko asiakasryhmään niin monta yritystä tai ihmistä, että näistä on saatavissa riittävä liikevaihto? Vai vaatisiko palvelun tuottaminen liian suuret investoinnit tai muuttuvat kustannukset suhteessa odotettuun liikevaihtoon. Näin asiakasryhmä ei olisikaan kannattava. Onko olemassa verkosto, jonka avulla asiakasryhmän palvelu olisi kannattavaa? Mikäli toiminta on riittävän laajaa, saattaa olla tarkoituksenmukaista valita eri toimittajat eri merkityksessä olevien asiakkaiden palveluiden ja tuotteiden toimittajiksi. Tämän suuntainen toimintatapa saattaisi olla järkevää, jos yrityksen toimintaan liittyy selkeästi eri tavoin merkityksellisiä asiakasryhmiä tai palveluita. Usein sääntö pätee sekä asiakkaihin että tuotteisiin. 20 % asiakkaista tai palveluista tuottaa 80 % myynnistä. Jos yrityksellä on uusia, kasvavia asiakkuuksia tai palveluita, joista odotetaan uusia kärkipalveluita, on hankintaverkostosta löydyttävä riittävä joustavuus. Nämä kysymysmerkki -asiakkuudet saattavat aluksi olla kannattamattomia, mutta päätyä uusiksi tähdiksi, jotka tuovat riittävän kannattavuuden, jonka avulla yrityksellä on varaa tulevaan toiminnan kehittämiseen, riskivaraksi ja voitoksi. Asiakaskohtainen seuranta suhteessa yrityksen lyhyen ja pitkän ajan tavoitteisiin tulee olla olemassa, jotta tarvittavat päätökset ja sopimukset esimerkiksi toimittajien kanssa voidaan tehdä. Toisaalta vanhat tutut lypsylehmä -palvelut ja asiakkaat voidaan hoitaa vähemmällä intensiteetillä niin, että kilpailuetuna olisivatkin alhaisemmat kustannukset. Yrityskokonaisuudessa tulee olla varovainen, kun mietitään, miten samassa organisaatiossa voidaan toteuttaa lypsylehmäasiakkaille tuotantosuuntautunutta kustannustehokkuuteen pyrkivää hankintapolitiikkaa ja toisaalta tähti- ja kysymysmerkkiasiakkaille suunnattua joustavaa, kumppanuuteen pyrkivää hankintaverkkoa. Pienessä organisaatiossa tämä harvoin on mahdollistakaan imagon murenematta. Suuressakin yrityksessä tämä edellyttää innovatiivista mutta tarkkaa johtamista. Maaseudun pienissä matkailuyrityksissä tärkeintä lienee oman asiakaskunnan määrän ja segmenttien ymmärrys. Oleellista olisi tietää, mikä on oman yrityksen saatavissa oleva kilpailuetu juuri näille segmenteille ja soveltaa koko toimitusketju tätä tavoitetta vasten. 6. Hankinnoista tuotantoon esimerkkiyritys Kun yritys ymmärtää oleelliset ylivoimatekijänsä asiakkaan silmin, yritys voi arvioida minkä osan toiminnassa on vähintään onnistuttava, jotta tavoiteltu ylivoima saavutetaan. Kyseessä on valintatilanne rajallisten resurssien käytöstä päättäminen. Yrityksen johtamisen, brandin, tuloksen ja myös henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että priorisointi on selkeä jokaiselle yrityksessä toimivalle. Jos kaikkia ei voida palvella, minkä asiakasryhmän odotukset ovat 7
8 etusijalla? Jos tälle valitulle asiakasryhmälle on tärkeintä nopeat toimitukset ja tapauskohtainen räätälöinti, tulee myös hankintaverkosto koostua yrityksistä, joille laadun hallinta on ensisijaisen tärkeää. Jos halutaan profiloitua ekomatkailuun, lienee loogista käyttää seutukunnan luomutuottajaa raaka-ainetoimittajana mieluummin kuin hankkia marketista säilyketölkissä kiinalaista luomuruokaa edellyttäen että paikallisen luomuyrittäjän toiminnan ja tuotteiden laatu on riittävä. Jos tässä esimerkkinä olevassa yrityksessä markkinointia hoitava henkilö toimitusjohtajan kanssa ideoi markkinointimateriaalia ekologista toimintaa korostaen, mutta kokki haluaa ostaa raaka-aineeksi brasilialaista naudan filettä tukusta kustannuksia ja omaa työtään säästääkseen, on yrityksen toiminnassa ristiriita. Todellisen toiminnan ja viestinnän antaman kuvan ristiriitaisuus tulee heikentämään matkailuyrityksen toimintaa ja tulosta dramaattisestikin varsinkin, mikäli alueella on tervettä kilpailua ja asiakkaalla vaihtoehtoja. Kriittisten toimintojen onnistumista varmistettaessa valitaan toimintamalli, jossa yrityksen omat vahvuudet voidaan hyödyntää. Esimerkkinä käytämme edellä esitettyä kuvitteellista ekomatkailuyritystä. Tärkeimmäksi asiakassegmentiksi on aikanaan valittu luonnontieteiden opiskelijat sekä alan opettajat. Tämän yrityksen kilpailuetuja ovat kiinteät suhteet potentiaalisiin asiakkaihin, sillä yrittäjä itse on ollut toimialajärjestön entinen kansainvälisten asioiden vastaava henkilötoimihenkilö. Yritys sijaitsee kansallispuiston ja retkeilyreitistön lähellä. Yrittäjä toimii yrittäjäyhdistyksessä, rotareissa sekä kunnallisissa luottamustoimissa. Yrityksellä on vaatimattomat majoitustilat 10 ihmiselle. Vakituista henkilöstöä on kaksi ihmistä, joista toinen yrittäjä itse on biologi ja toinen yrittäjäkumppani on markkinointiviestinnän ammattilainen. Asiakaskunta haluaa toimia arvojensa mukaisesti ekologisesti, mutta odottaa myös mahdollisuutta itsenäisyyteen ja valinnan vapauteen sekä helppouteen. Palvelun hinta ei ole ensisijainen kriteeri. Palvelussa kriittisiä kohtia ovat toimitusvarmuus kokonaisuutena, kytkeytyminen luonnonpuistoon, majoitukset sekä ekologiset ruokapalvelut. Koska oman henkilökunnan osaaminen keskittyy kokonaisuuden hallintaan ja asiakaspalveluun sekä markkinointiin ja ohjelmapalveluun, on luonnollista etsiä toimitusketjuun kumppani toteuttamaan ruokapalvelut sekä majoitus ja kuljetukset. Tehdyn markkinaselvityksen mukaan kysyntä olisi jo alkuvaiheessa kohtuullinen; palvelupaketin liikevaihto olisi euroa / vuosi jakautuen kausihinnoittelun ja koulutustapahtumien avulla melko tasaisesti ympäri vuoden. Koska toimitusvarmuus ja laadunvarmistus nähdään ensisijaisena tavoitteena palvelussa, halutaan oma yritys pitää verkoston veturina. Majoitus-, ruoka- ja kuljetuspalvelun toteuttajien kanssa tehdään alihankintasopimus, jossa määritellään palvelun toteutus tilauksesta jatkohoitoon asti. Palvelun käyttävälle loppuasiakas voi hoitaa kaikki kontaktit yhden yrityksen ja henkilön kanssa. Verkostoyrityksille on taattu tietty minimilaskutus / kk toteutuneesta asiakasmäärästä riippumatta. Palvelut paketoidaan yhdessä palveluntuottajien kanssa moduuleiksi, joista asiakas voi valita itselleen sopivimman. Myös pelkkä majoitus on mahdollinen, mutta hinnoittelussa huomioidaan koko palvelukonseptiin liittyvät kiinteät kustannukset, jotta majoituskapasiteetti riittää nimenomaan tarkoitetulle asiakasryhmälle. Ohessa yksinkertaistettu kuva esimerkkiyrityksen asiakassuuntautuneesta hankintaverkostosta. Toimittajien valintaperusteena on soveltuvuus loppuasiakkaan arvoihin sekä selkeä toimintamalli asiakassuhteessa. Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu yrityksessä esillä olevilla paikallispalveluiden informaatioaineistoilla. Palvelut ovat saatavilla, mutta tilaukset ja rahaliikenne kulkee asiakkuutta hoitavan ekomatkailuyrityksen kautta. Ohessa kuvattu prosessi on yhdistelmä tilaukseen räätälöidystä mallista sekä ennakoidusta hankintamallista. 8
9 KULJETUKSET ASIAKAS KYLÄKAUPPA Hevosyrittäjä A ELINTARVIKKEET Luomuosuuskunta RUOKAPALVELUT eräkokki B, Pitopalveluyrittäjä C Asiakastarve Markkinointiärsyke Kiinnostus, tarjouspyyntö Tilaus tilausvahvistus Toimitus Laskutus Jälkimarkkinointi MAJOITUS Mökkiyrittäjä D -kierrätys, kuivakäymälät Mökkiyrittäjä E - *** mökit OHJAUS, JÄRJESTELYT RETKET KOULUTUS TUTKIMUS YRITYS JOHTAMINEN, MARKKINOINTI VASTUU VERKOSTOSTA Valittu malli vähentää ekomatkailuyrityksen omaa investointitarvetta. Se myös säästää henkilöstökuluja ja mahdollistaa kiinteän henkilöstön keskittymisen ydinosaamiseen. Samalla myös varmistetaan asiakkaalle palvelun laatu. Verkoston yrittäjät hyötyvät, koska heille taataan vähintään tietty myynti. Verkostoyrittäjät voivat keskittyä samoin ydinosaamiseensa veturiyrityksen hoitaessa sopimukset, laskutukset ja byrokratian. Kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyötyä keskinäisen ja asiakaspalautteen kautta oppimalla ja saamalla uusia kontakteja uusi omia verkostoja varten. Veturiyritys ei rajoita alihankkijoiden muuta toimintaa niin kauan kuin yhteiset sopimukset laadukkaasti pidetään. Kun toimitussuhde mielletään tärkeäksi, yhdessä laadittu kirjallinen toiminnanhallintajärjestelmä on luonteva yhteistoiminnan apuväline. 7. Toimittajien vertailuperusteita Eräs tapa havainnoida suhteita oman yrityksen toimittajiin on arvioida yrityksen ja verkoston suhdetta, keskinäistä merkittävyyttä ja määräysvaltaa. Edellä esitetyssä maaseutuyritysesimerkissä suhde mökkiyrittäjä D:n ja eräkokki B:n kanssa on kumppanuus, jota ilman ei yritys voi kannattavasti toteuttaa palvelulupaustaan asiakkaalle. Myös B:n ja D:n näkökulmasta suhde on tärkeä, sillä se tuottaa tärkeän ja ennalta sovitun myynnin. Mitä suurempi osuus myynnistä, sitä suurempi määräysvalta. Suhteen tärkeyttä lisää, että tarkoituksenmukaisella etäisyydellä ei ole muita vastaavan laatutason toimijoita. 9
10 Suhde pitokokki C:n ja mökkiyrittäjä E:n kanssa on hyvä ja hyödyllinen, mutta ei yhtä välttämätön kummallekaan osapuolelle. C ja E ovat ekomatkailuyrityksen kannalta korvattavissa muilla toimijoilla. C:llä ja E:llä on myös laajempi oma asiakassegmentti, joten ekomatkailuyritys ei ole myöskään heille elintärkeä kumppanuus, mutta hyödyllinen varmuutensa ja helppoutensa sekä oppimis- ja verkostoitumismahdollisuutensa perusteella. Kuljetukset on jotenkin yrityksen imagoon sopivasti hoidettava. Hevosyrittäjä A:n tarjoamat kuljetuspalvelut antavat positiivista lisäväriä palveluun. Yritysten suhde on etäisempi ja taloudellinen sekä toiminnallinen merkitys pienempi. Yritys A:lla on ollut maksuhäiriöitä. Tästä johtuen matkailuyritys on etsinyt vaihtoehtoista tapaa hoitaa kuljetukset. Mikäli ko. palveluntuottajia on hankintaverkostossa vain yksi, suhde on usein kiinteämpi ja molemmille osapuolille merkityksellisempi taloudellisesti ja toiminnallisesti. Laadunhallintakin on helpompaa. Jos toimittajia olisi useampia, keskinäinen kilpailu verkostoa rakennettaessa saattaisi alentaa ostohintoja. Ko. esimerkkiyrityksen strategiaan ei kuitenkaan sovellu hintakilpailu vaan toimitusvarmuus ohittaa valintaperusteena yksikköhinnat. Toimittajien keskinäinen kilpailu saattaisi myös haitata ladun ylläpitämistä. Mikäli kuljetukset olisivat ketjun tuotantokapeikko, useampi toimittaja saattaisi varmistaa toimitusvarmuutta. Useamman toimittajan avulla yritys voisi vastata myös poikkeuksellisiin sesonkeihin. Kyseessä olevassa esimerkissä asiakaskohtainen kate ja asiakkuuksien jatkuvuus ovat kokonaisliikevaihtoa tärkeämpiä. Yrityksen tulee myös miettiä toimittajien varajärjestelmä. Mikäli toimittajia on useita, on varajärjestelmän toteutus pienyrityksillä helpompaa. 8. Havaintoja yrittäjien haastatteluista 8.1. Taustaa yrityksistä Maaseudun matkailun kehittämishanke haastatteli neljää eri tyyppistä matkailuyritystä heidän hankintaverkostostaan. Haastattelu tehtiin yritysten tiloissa keskustelunomaisesti. Osa yrittäjistä halusi kysymykset etukäteen, osa ei. Osa haastatelluista yrittäjistä halusi selventää perustelujaan yrityksen toiminnasta ja tuloksesta kertovien dokumenttien avulla. Osalla matkailutoimintaa harjoitettiin sivutoimisesti maatilan yhteydessä. Yrittäjän arvio matkailutoimialan merkityksestä yrittäjälle perustui pääasiassa kokemukseen toiminnasta ja maatalouden veroilmoituksessa ilmoitettuun myyntiin. Yritykset ja yrittäjät olivat eri ikäisiä. Osalla matkailutoimintaa oli harjoitettu jo useamman sukupolven ajan, osa oli vielä lähtökuopissaan. Toiminnan laajuus vaihteli alle eurosta lähemmäs miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä matkailussa vaihteli yhdestä osa-aikaisesta vajaaseen kymmeneen vakinaiseen työntekijään. Haastateltujen yritysten palveluvalikoimissa olivat maaseutumatkailuyritysten yleisimmät tuotteet: majoitus, ateriapalvelut, elämyspalvelut ja juhlapalvelut Toimitusketjun hallinta Haastattelujen tavoitteena oli perehtyä nimenomaan hankintaverkostoon. Keskustelut laajenivat jokaisen yrittäjän omasta aloitteesta koko toimitusketjun hallintaan. Markkinoinnin, myynnin, 10
11 viestinnän, jakelutien ja hinnoittelun kysymykset nousivat pintaan kaikissa tapauksissa. Myös sidosryhmäsuhteista, erityisesti viranomaistoiminnasta ja sen vaikutuksesta yrittäjän valintoihin haluttiin keskustella. Varsinaisesti hankintojen ja yrityksen strategian yhteydestä toisiinsa keskusteltiin puolessa haastatelluista yrityksistä. Asiakassegmentointiin ja oman yrityksensä ylivoimatekijöihin hankintansa perusteli yrittäjä, jonka toiminta oli laajinta. Matkailupalveluiden tarjoaminen oli haastatelluillekin yrittäjille osittain tavoitteellista liiketoimintaa ja osittain elämäntapa. Jokaisella oli oma vahva käsityksensä yrityksensä vahvuuksista. Yrityksen strategiset pohdinnat sulautuvat usein yksityiseen elämänhallintaan Palveluiden hankinnat ja niiden perusteet Yritykset ostivat palveluita vaihtelevasti. Osalla palveluiden hankinnat olivat toiminnan jatkumisen edellytyksiä. Osalla omavarainen tuotanto oli yrityksen toiminnan arvoissa. Pääsääntöisesti omalle työlle ei laskettu kustannusta, vaan työ, johon osaaminen ja aika riitti hoidettiin itse tai oman yrityksen henkilöstön voimin. Omaa palkkaa oli se, mitä yrityksen tuotoksi jäi. Itsenäisyyden perusteluita olivat ilmaisen työn lisäksi kyky paremmin hallita laatua sekä halu päästä mahdollisimman lähelle asiakasta. Palveluista yleisimmin ostettiin taloushallinnon tukipalveluita, kirjanpitoa sekä ohjelmapalveluita. Osa yrityksistä halusi profiloitua nimenomaan sujuvasta ruokapalvelustaan, jolloin tuoreista raakaaineista lähtien mahdollisimman paljon tuotettiin itse ja loput ateriapalvelun raaka-aineet pyrittiin ostamaan mahdollisimman läheltä vakituisilta toimittajilta. Aterian korostettiin olevan elämys itsessään. Ateriapalveluin kokonaisuuteen kerrottiin kuuluvan yrityksen rakennetun- ja pihamiljöön, koristelun sekä henkilökohtaisen palvelun, jotka kaikki hoidettiin oman yrityksen henkilöstön voimin. Osa yrityksistä osti kaiken ateriapalvelun. Osa ei tarjonnut eikä välittänyt lainkaan ruokaa. Ne yrittäjät, jotka ostivat ateriapalvelut muilta yrittäjiltä, korostivat paikallisten pitopalveluiden ja ruokapalveluiden tuottajien ammattitaitoa ja taloudellisuutta. Näillä yrityksillä ei ollut ateriapalveluihin suuntautunutta henkilökuntaa omassa yrityksessä eikä myöskään tarvittavia tiloja. Yrityksillä oli muita tukijalkoja, jotka osittain voivat tulevaisuudessa liittyä matkailuun ohjelmallisina lisäarvon tuottajina. Kaikki yritykset tarjosivat majoituspalvelua. Yhtä lukuun ottamatta yritykset näkivät lähiseudun muut matkailuyritykset (myös majoituksen tarjoajat) enemmän kumppaneina kuin kilpailijoina. Kumppaneille välitetään asiakkaita, jotka eivät itselle mahdu. Yritysten välisestä yhteismarkkinoinnista oli hyviä kokemuksia, sillä yhteismarkkinayritysten välillä palveluvalikoima ei ollut täysin yhtenevä. Pyykkihuolto mainittiin osassa yrityksiä tukipalveluksi, joka voitaisiin ulkoistaa, mikäli se kustannussyistä näin kannattaisi tehdä. Kannattavuuslaskentaa ei ollut vielä asiasta tehty. Osassa yrityksiä kerrottiin pyykkihuollon olevan niin mekaanista työtä, että yrityksen oma muihin tehtäviin kuin matkailuun palkattu henkilöstö voi sitä tehdä täytetyönä ja näin parantaa yrityskokonaisuuden työn tehokkuutta. Osa yrityksistä osti kaikki kiinteistöhuoltopalvelut, osa joitain erityislaittein hoidettavia palveluita. Yksi yritys koki kiinteistöhuollon palvelut omaksi ydinosaamisekseen, joilla he kokivat erottuvansa 11
Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotOSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT
OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen
LisätiedotKYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi
KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju
LisätiedotMore is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy
More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotCREATIVE PRODUCER money money money
CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus
LisätiedotHankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK
Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Kemppi Oy Yksityinen sukuyritys Perustettu 1949 Liikevaihto 110 MEUR (2011) Kansainvälisen myynnin osuus 90 % Henkilöstöä 640 15 eri maassa Tehtaan Suomessa ja
LisätiedotSosiaaliset yritykset
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotOhjelma, perjantai klo
Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotMYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia
MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotIII Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotKEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.
KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten
Lisätiedot5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista
Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotTeknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.
Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia
LisätiedotKAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset
KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa
LisätiedotLaatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut
Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä
LisätiedotMikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja
Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja 2.6.2017 Leena Erälinna leena.eralinna@utu.fi Sosiaalinen pääoma Ihmisten
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotTerveys- ja talouspäivät Helsinki, Olavi Hiekka
Terveys- ja talouspäivät Helsinki, 23.8.2018 Olavi Hiekka TILAKESKUS PÄHKINÄNKUORESSA Yhtiö on perustettu 1/2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi ja se siirtyy maakuntien omistukseen viim. vuonna 20121.
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotArjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotKestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014
Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:
Lisätiedot- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -
- Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotMETALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING
METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotParasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.
Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov
LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,
LisätiedotLOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA. Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka
LOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka VIITEKEHYS 2 HUS-LOGISTIIKKA LUKUINA Liikevaihto 190 milj. euroa Henkilöstö 260 Tuotevalikoima > 55 000 nimikettä
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotPankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014
Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotVastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen
Helmi- Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Kehittämistyöpaja 16.8.2018 Helmi - Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 100 % rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotPalvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012
Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka
LisätiedotSALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotSÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA
SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa
LisätiedotElintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina
Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät
LisätiedotALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma
LisätiedotJoensuun seudun hankintatoimen strategia
Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä
LisätiedotMAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY
1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotYritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy
Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotOIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma
OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa
LisätiedotJärkevä investointi tuo rahasi takaisin koulutustilaisuus koneurakoitsijoille koneinvestoinneista
Järkevä investointi tuo rahasi takaisin koulutustilaisuus koneurakoitsijoille koneinvestoinneista 8.3.2017 klo 16-20, TTS - Rajamäki kouluttajana YTK Lasse Hakala sähköposti: lasse.hakala@pp.inet.fi mukana
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,
LisätiedotTehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO
Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotSelätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja. Kerava, Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi
Selätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja Kerava, 8.10.2019 Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi Yrityskaupan yleisimmät haasteet 1. Ostajan löytäminen 2. Arvon määrittäminen 3. Rahoitus
LisätiedotKannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa
Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply
LisätiedotPaketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy
Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotMitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?
Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden
LisätiedotLähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->
Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja
LisätiedotKokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotNäin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää
Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet
LisätiedotCase Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa
Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
Lisätiedot