VAPAAVAHTI FRIVAKT. Sjömansidrottare av alla slag på Amorella. M/t Mastera i Sköldvik. PM -valokuvakilpailussa palkintoja Suomeen

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 1/2012 Sjömansidrottare av alla slag på Amorella M/t Mastera i Sköldvik PM -valokuvakilpailussa palkintoja Suomeen M/s Pasilan painolastivedet puhtaaksi 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 1/12 Pääkirjoitus: Merenkulun seminaari 3 Suomeen kaksi palkintoa Pohjoismaisessa valokuvakilpailussa 4 Amorellasta löytyy merimiesurheilijoita moneen makuun 10 M/s Pasilassa painolastivedet puhdistetaan CrystalBallast järjestelmällä 16 M/V Mirva Tahkoluodossa 20 Le Havre 24 Hinaajalla makeasta vedestä suolaiseen 26 Viittatehdas laajentaa tuotantoaan 30 Ahti ja Ukko varmistajina väylillä 34 M/t Mastera Kilpilahdessa 38 Luottamusta, kokemusta ja yhteistyötä 40 Repullinen setelirahaa 46 WIIMA - kuuman ja kylmän sodan näyttämöillä 48 Merenkulun teemapalkinto Merimiespalvelutoimistolle 50 MEPAn kirjasto suosittelee 51 Kilpilahden kovakuntoiset merenkulkijat 53 The Grand Sportsman of the Seven Seas 54 Merenkulkijat -vanttera kansa 58 Yleisurheilu Laivajoukkueiden salibandyturnaus Kaarinassa keräsi 110 merenkulkijaa 60 Silja Serenade voitti Maarianhaminan salibandyturnauksen 61 Merimiestapaaminen Salvessa veti väkeä 62 Ristikko 63 ESL-Shippingin uusi Arkadia on liikenteessä 66 Nesteen merenkulkijat hyväntekijöinä 67 Merenkulkijoita MEPAn kursseilla 68 Tulevia kursseja 71 FRIVAKT 1/12 Ledare: Sjöfartens seminarium 3 I den nordiska fototävlingen gick två pris till Finland 5 Sjömansidrottare av alla slag på Amorella 13 M/S Pasilas barlastvatten renas med hjälp av CrystalBallast 18 Med M/V Mirva i Tahkoluoto 22 Le Havre 25 Med bogserbåt från sötvatten till saltvatten 28 Fabriken utvidgar tillverkning av sjömärken 32 Ahti och Ukko tryggar säkerheten på farlederna 36 M/T Mastera i Sköldvik 42 Förtroende, erfarenhet och samarbete under Stig Sundbergs kommando tas en last om etthundratusen ton i hamn 44 Sjömansservicebyrån tilldelades Sjöfartens temapris 50 The Grand Sportsman of the Seven Seas 56 Friidrott I SSB:s innebandyturnering som spelades i S:t Karins deltog 110 sjöfarare Rosella fortsatte Viking Lines medaljsvit 60 Silja Serenade segrade i innebandyturneringen Nordic Open som spelades i Mariehamn. 61 Korsordet 64 ESL Shippings nya Arkadia i trafik 66 Kevään kursseilla kävi yli 200 merenkulkijaa, s.68 Mikko, Harri ja muut Amorellan trimmarit, s. 10 Salibandya Kaarinassa ja Maarianhaminassa, s. 60 Kannen kuva - Pärmbild: Kristian Donner Takakansi - baksida: Sirpa Kittilä 2 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Merenkulun seminaari Merimiespalvelutoimisto ja Merimieseläkekassa järjestivät yhdessä Merenkulun seminaarin kansanedustajille ja alan toimijoille. Seminaari pidettiin perinteistä poiketen kuivalla maalla. Seminaarin alustukset käsittelivät sitä, millä suomalainen tonnisto pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Aihe on vakava ja hallitusohjelmiin on jo pitkän aikaa kirjattu lausumia, että suomalaisen merenkulun kilpailukyky pitää saada tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle. Paljon on toki tehtykin, mutta esimerkiksi toimivan tonnistoveron saaminen on kestänyt ja kestänyt. Nyt se näyttää vihdoinkin tulevan maaliskuun alusta voimaan. Näitä päätöksiä odotellessa suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat tehneet hyvää yhteistyötä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ne solmivat vuonna 2009 puitesopimuksen, joka mahdollistaa tietyin edellytyksin EU:n ulkopuolisen työvoiman käytön suomalaisilla lastialuksilla. Se, sekä vakaa usko tonnistoveron saamisesta, on rohkaissut varustamoja uusimaan vanhentunutta aluskantaa. Suomen Varustamot ry:n puheenjohtaja ja Boren toimitusjohtaja Thomas Franck kertoi suomalaisesta tonnistosta globaaleilla markkinoilla. Kilpailutilanne on hänen mukaansa todella haastava. Uusia ongelmia on tulossa IMO: n päätöksen mukaisesta rikkidirektiivistä, joka hyväksyttäneen EU:ssa. Sen mukaan vuodesta 2015 käytetään Itä- ja Pohjanmerellä sekä Englannin kanaalissa vähärikkistä polttoainetta. Se tulee lähes kaksinkertaistamaan bunkkerikustannukset. Franckin mukaan vaarana on, että kumipyöräliikenne kasvaa ja teollisuus siirtyy lähemmäksi markkinoita. Tilannetta vaikeuttaa vielä uusille kauppa-aluksille tuleva energiatehokkuusindeksi (EEDI), joka sopii huonosti hyvin jäissä kulkeville aluksille. Edelleen hän oli huolissaan siitä onko meillä riittävästi omaa tonnistoa. Vastaus saatiin huoltovarmuuskeskuksen johtaja Ilkka Kanaselta, joka kertoi suomalaisen tonniston merkityksestä huoltovarmuudelle. Hänen mukaansa viime vuonna suomalaisilla köleillä kulki enää alle 29 % rahdeista. Se on hänen mielestään aivan liian vähän huoltovarmuuden kannalta. Merikuljetuksia ei voi korvata millään muulla kuljetusmuodolla suurten volyymien vuoksi. Hänen mukaansa uusia laivoja tarvitaan Suomen lipun alle ja pian. Jotta niitä saadaan, niin tarvitsemme pitkäjänteistä merenkulkupolitiikka. Kansallista rahoitusta ja takauksia, jotka mahdollistavat uusien laivojen tilauksia ja mielellään suomalaisilta telakoilta. Uskon, että meillä on nyt hyvät edellytykset, kaikista edellä mainituista uhkista huolimatta, saada merenkulusta jälleen kasvuala. Sitä tukee merenkulkujärjestöjen hyvä yhteistyö ja kansanedustajien myönteinen suhtautuminen merenkulkuun. Martti Karlsson Sjöfartens seminarium Sjömansservicebyrån och Sjömanspensionskassan arrangerade tillsammans Sjöfartsseminariet för riksdagsledamöter och aktörer inom branschen. Avvikande från traditionen hölls seminariet på torra land. Seminariets föreläsningar behandlade det finska tonnagets möjligheter att tävla i den hårda internationella konkurrensen. Temat är viktigt och man har redan länge skrivit in i regeringsprogrammen att den finska sjöfartens konkurrenskraft måste lyftas upp till de viktigaste konkurrerande ländernas nivå. Mycket har visserligen gjorts, men till exempel stiftandet av en fungerande lag om tonnageskatt har dragit ut på tiden. Nu ser det ut som om den äntligen skulle träda ikraft från början av mars. I väntan på de här besluten har de finländska arbetsmarknadsorganisationerna gjort ett gott samarbete för att trygga konkurrenskraften. De slöt år 2009 ett ramavtal som möjliggör att man på vissa villkor på finska lastfartyg kan anställa arbetskraft från länder utanför EU. Detta, kombinerat med en fast tro på att tonnageskatten kommer, har uppmuntrat rederierna att börja förnya sin föråldrade flotta. Thomas Franck, ordförande för Rederierna i Finland rf och verkställande direktör för Bore, berättade om det finska tonnaget på den globala marknaden. Han anser att konkurrensläget är en verklig utmaning. Direktivet om svavelhalten, i enlighet med IMO:s beslut, torde godkännas i EU och kommer att medföra nya problem. Enligt det skall man på Östersjön och Nordsjön och i Engelska kanalen använda bränsle med låg svavelhalt. Det innebär att kostnaderna för bunkring nästan fördubblas. Enligt Franck föreligger faran att trafiken på gummihjul växer och att industrin flyttas närmare marknaderna. Situationen försvåras av det nya indexvärdet för energieffektivitet för nya handelsfartyg (EEDI), som lämpar sig illa för fartyg som skall klara av trafik i isförhållanden. Han uttryckte också oro över vårt eget tonnages tillräcklighet. Svaret gavs av Ilkka Kananen, verkställande direktör för Försörjningsberedskapscentralen, som berättade om det finska tonnagets betydelse för försörjningsberedskapen. Enligt honom transporterades under senaste år endast 29 % av frakterna på finsk köl. Han anser att det är alldeles för litet med tanke på försörjningsberedskapen. Då det gäller stora volymer, kan man inte ersätta sjötransporterna med någon annan form av transport. Enligt honom behöver vi snabbt nya fartyg under finsk flagg. För att få dem behöver vi en långsiktig sjöfartspolitik. Nationell finansiering och garantier som möjliggör beställningar av nya fartyg och gärna från finska varv. Jag tror att det, trots alla här nämnda hotbilder, föreligger goda möjligheter för en växande sjöfart. Den utvecklingen stöds av sjöfartsorganisationernas goda samarbete och riksdagsledamöternas positiva inställning till sjöfarten. Martti Karlsson 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 3

4 Suomeen kaksi palkintoa Pohjoismaisessa valokuvakilpailussa vanha konkari Ruotsista, Jörgen Språng korjasi voiton. Kisassa oli mukana paljon korkeatasoisia, teräviä kuvia hyvillä väreillä. Monen kuvan sommittelu olisi parantunut leikkaamalla. Työkuvia oli kilpailuun ilmoitettu kohtuullisen paljon. Valitettavasti vain harvat niistä ylsivät loppukilpailuun. Viidestä Pohjoismaasta oli osallistunut kaikkiaan 204 merenkulkijaa, jotka lähettivät kisaan 1268 kuvaa. Esiraadit eri maissa valikoivat kustakin 15 parasta kuvaa loppukilpailuun. Helsingissä kilpailutöiden paremmuutta puntaroivat tuomarit Tatu Korhonen ja Torsti Laine. Korhonen on merikapteeni M.Sc, merivakuutusasiantuntija Willis Oy Ab:lta. Torsti Laine on ammattivalokuvaaja ja tuttu MEPAn valokuvausja ATK -kurssien opettajana. Parissa tunnissa saatiin 75 finalistista parhaat selville. Voiton vei aikaisemminkin hyvin menestynyt Jörgen Språng Ruotsista, kakkoseksi tuli Sigurbjörn Ragnarsson Islannista. Seuraavat palkintosijat tulivatkin Suomeen. Päällikkö Aku Kaikkonen m/s Kristina Katarinalta oli kolmas ja perämies Markus Raitio m/s Marjatalta oli neljäs. Kumpikin lähetti kisaan vain yhden kuvan. Muut suomalaiset loppukilpailuun päässeet: Daniel Friman Birka Shipperilta (2 kuvaa), Kristian Donner Birka Carrierilta, Elisa Pihkala Norqueenilta (2 kuvaa), Lauri Sarivaara Lindalta, Pertti Raasu Silja Serenadelta, Krista Tanhuanpää Palvalta, Tommi Tuominen Nathalielta (2 kuvaa), Pia Lindelöf Gabriellalta, Marjut Ikonen Nordlandialta, Juha Havutie Kristina Katarinalta ja Anssi Partio Finnhawkilta. Suomen kilpailussa kunniamaininnan saivat lisäksi: Hans Tiippana Jurmolta ja Jan Berg Isabellalta. Suomesta kilpailuun osallistui 24 merenkulkijaa, jotka lähettivät yhteensä 163 kuvaa. Kiitokset kaikille kuviaan kilpailuun lähettäneille merenkulkijoille! Jörgen Språng Markus Raitio 4 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

5 Sigurbjörn Ragnarsson I den nordiska fototävlingen gick två pris till Finland veteranen Jörgen Språng från Sverige tog hem segern I tävlingen deltog många högklassiga, skarpa bilder med fin färgsättning. Många bilders komposition skulle ha vunnit på att beskäras. En rimlig mängd bilder av arbete hade skickats in. Tyvärr klarade inte många gallringen till finalen. Aku Kaikkonen I fem nordiska länder hade sammanlagt 204 sjöfarare deltagit och skickat in 1268 bilder. De nationella domarna hade valt ut de 15 bästa bilderna till finalen. I Helsingfors var det Tatu Korhonen och Torsti Laine som bedömde de tävlande bilderna. Korhonen är sjökapten och expert på sjöförsäkringsfrågor på Willis Oy Ab. Torsti Laine är yrkesfotograf och bekant från SSB:s fotokurser och som lärare på datorkurser. Under ett par timmar valde man ut de bästa av 75 finalister. Segern togs hem av Sveriges Jörgen Språng, som också tidigare varit framgångsrik. Tvåa blev Sigurbjörn Ragnarsson från Island. De två följande placeringarna gick till Finland. Befälhavare Aku Kaikkonen från M/S Kristina Katarina blev tredje och styrman Markus Raitio från M/S Marjatta blev fjärde. Båda skickade in endast en bild till tävlingen. Övriga finländska finalister: Daniel Friman från Birka Shipper (2 bilder), Kristian Donner från Birka Carrier, Elisa Pihkala från Norqueen (2 bilder), Lauri Sarivaara från Linda, Pertti Raasu från Silja Serenade, Krista Tanhuanpää från Palva, Tommi Tuominen från Nathalie (2 bilder), Pia Lindelöf från Gabriella, Marjut Ikonen från Nordlandia, Juha Havutie från Kristina Katarina och Anssi Partio från Finnhawk. I den finländska tävlingen fick Hans Tiippana från Jurmo och Jan Berg från Isabella hedersomnämnanden. Från Finland deltog 24 sjöfarare i tävlingen med sammanlagt 163 bilder. Ett stort tack till alla sjöfarare som skickat in bilder till tävlingen! 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 5

6 Lauri Sarivaara Tommi Tuominen Juha Havutie 6 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

7 Anssi Partio Elisa Pihkala Daniel Friman 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 7

8 TULOKSET Daniel Friman 1. Bulb, Jörgen Språng, Sweden Dynaaminen, teknisesti onnistunut toimintakuva. Geometrisesti kiinnostavat ankkuriketjun hankaumat. Onnistunut valaistus ja väritys. 2. Ravnens endested, Sigurbjörn Ragnarsson, Iceland Kiinnostava kohde, herättää kysymyksiä. Erittäin kaunis väritys. Tasapainoinen kokonaisuus. 3. Departing Greenland, Aku Kaikkonen, Finland Dramaattinen taivas, pelkistetyt värit antavat tilaa pilvien ja vuoren muodolle. 4. Hard winter at Kiel canal, Markus Raitio, Finland Hyvä sommittelu, klassinen maisemakuva. Sini-punasävytys on jännittävä. 5. Øyvind Larsen, Norway Ainutlaatuinen kuvakulma jään kehystämänä läpi. Tarkka ja kiinnostava koko alalta. Kunniamaininta Benedikte Posthumus, Denmark Geometriset linjat ja kaaret toimivat hyvin kuvassa. Hyvä syvyysvaikutelma vaarallisesta kuvakulmasta. Piratbekaemperen Eli Jacupsson, Denmark Dokumentaarinen kuva kertoo tämän päivän tilanteesta. Pertti Raasu 8 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

9 Tommi Tuominen RESULTAT 1. Bulb, Jörgen Språng, Sverige En dynamisk och tekniskt lyckad handlingsbild med geometriskt intressanta märken av ankarkedjor. Belysning och färger lyckade. 2. Ravnens endested, Sigurbjörn Ragnarsson, Island Ett unikt motiv som väcker frågor. Mycket vackra färger. En balanserad helhet. 3. Departing Greenland, Aku Kaikkonen, Finland Dramatisk himmel, förenklad färgsättning framhäver molnens och bergets former. 4. Hard winter at Kiel canal, Markus Raitio, Finland En god komposition. Klassisk landskapsbild. Spännande blå och röda nyanser. 5. Øyvind Larsen, Norge En unik vinkling genom en ram av is. Skarp och intressant. Hedersomnämnanden: Benedikte Posthumus, Danmark Bildens geometriska linjer och bågar fungerar väl. En stark djupeffekt ur en farlig bildvinkel. Piratbekaemperen Eli Jacupsson, Danmark En dokumentär bild som vittnar om sjöfarten idag. 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 9

10 Amorellasta löytyy merimiesurheilijoita moneen makuun Turusta Tukholmaan liikennöivällä punaisella laivalla järjestettiin tammikuussa lämminhenkinen palkintotilaisuus. Amorella voitti parhaan urheilulaivan palkinnon, Kekkosen Kannun. Samalla muistettiin muitakin merimiesurheilijoita. Varta vasten oli matkalle kutsuttu taannoin eläkkeelle jäänyt Ilkka Heinonen, joka sai The Grand Sportsman of the Seven Seas erikoispalkinnon. Ilkan kuulumisia voi lukea erillisestä jutusta tässä lehdessä. Palkinto on harvinainen, eräänlainen elämäntyöpalkinto merimiesurheilun saralta. Vastaava annettiin vuonna 2006 Rauni Söderlundille. Tuon pystin nimi oli The Grand Lady of the Nordic Seamen s Sport. Palkintotilaisuudessa Kekkosen Kannun vastaanotti päällikkö Tomas Karlgren. Lisäksi jaettiin kaiverretut ja kiillotetut jalkapallopalkinnot, Palloliiton kiertopalkinto sekä parhaan pelaajan pysti Marko Jaloselle. Mepa muisti myös Amorellan ja muidenkin merimiesurheilujoukkueiden huoltajaa Reijo Hyökkiä. Laivan messissä oli mukana nelisenkymmentä työntekijää. Trimmarimiehistöstä oli myös hyvä edustus; myymäläpäällikkö Harri Lehmusto, purseri Bob Essen, keittiömestari Kari Jaakkola, myymäläpäällikkö Mikko Leino sekä ohjelmaemäntä Johanna Saarinen. Me olemme tavallaan trimmariryhmän tukijengi. Edistämme laivaväen hyvinvointia ja etsimme liikuntamahdollisuuksia, Bob Essen kertoo. Amorellan väki on ollut monessa mukana. Laivalla harrastetaan kuntosalia, lenkkeilyä ja sählyä. Lyhyt satama-aika rajoittaa mahdollisuuksia, mutta lomilla porukka on Mepan liikuntatoiminnan lisäksi ollut keilaamassa, uimassa, vesijuoksussa, laskettelemassa ja ties missä. Tax Free -osaston liikunta-aktiivit Mailapelien virtuoosi Mikko Leino työskentelee myymäläpäällikkönä. Hänen isänsä Risto Leino seilasi Borella stuerttina, mutta asia ei vaikuttanut pojan ammatinvalintaan. Armeijan jälkeen kartoitin työmahdollisuuksia. Viking Line alkoi kiinnostaa ja aloitin varastoapulaisena. Kokemus, koulutus ja työssä oppiminen ovat vieneet eteenpäin, varastomestari, myymäläpäällikkö, chief trainee, Leino luettelee. Mikko harrasti aktiivisesti jääkiekkoa Tu- Ton A-nuoriin asti, joka pelasi 1-divisioonassa ja SM-karsinnoissa. Vapaa-aikanaan hän kiekkoilee yhä Chicken Wings -harrastesarjan joukkueessa. Tosin tällä hetkellä on tauko menossa. Mikon taidot pääsevät hyvin esille Mepan jääkiekko- ja salibandyturnauksissa, joissa mies kuuluu kärkikaartiin. Sählyä pelataan täällä laivalla autokansilla. Lomilla käydään kiekkoilemassa Mepan lätkävuoroilla, joilla on aina hyvin porukkaa, Leino kehuu. 10 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

11 Mikko on ollut punaisilla laivoilla vuodesta 1997 ja viihtynyt hyvin. Hänen mielestään viime aikoina trimmarihenki on saanut uutta potkua. Pesistä kaikki pelaa -hengessä Myymälässä työskentelee myös laivan trimmareihin kuuluva Jarno Ruohonen. Hän on muun muassa vetänyt Amorellan pesäpalloryhmää. Vaikka onkin Suomen kansallispeli, pesäpallo ei varsinaisesti kuulu merimiesurheilulajeihin. Mepa on kuitenkin tukenut pienellä summalla Amorellan mailamiehiä. Olen Nannan (Johanna Saarinen) kanssa ollut laivan trimmarihommissa jo kolmisen vuotta, Mepan melontakursseillakin käynyt Jarno sanoo. Pesäpalloa vedetään leppoisalla meiningillä firmasarjassa. Ravintolapuolen koulutuksen saanut Ruohonen on itse harrastanut lajia pikkupojasta lähtien ja kokosi nyt pari kesää firmapesistä pelanneen Amorellan joukkueen. Vahinkoja ei ole sattunut, sarjassa pelataan tenavapallolla. Jarnon mukaan Amorellan pelaajat ovat kehittyneet, tosin alku- ja loppuverryttelyt pitäisi aina muistaa. Vesa Kuusiaho Myymälä valmiina palvelemaan laatutietoisia asiakkaita Tax freen kassoilla päivystävät aamupäivällä Heini Akolahti-Duperval ja Pia Möller. Parivaljakolla riittää ammattitaitoa, kokemusta ja kykyjä sen verran, että sormi tuskin menee suuhun missään vaiheessa. Tammikuussa Amorellalla matkusti runsaasti venäläisturisteja, joita naiset kehuivat hyviksi asiakkaiksi. Itse tulin töihin alun perin nimenomaan tulkkaamaan, filosofian maisterin koulutuksen saanut Heini kertoo. Hän työskentelee myös parfymeriassa ja palvelee laatutietoisia venäläisasiakkaita eri tilanteissa. Heini on työskennellyt aikaisemmin kolme vuotta Isabellalla ja Amorellallakin yli kaksi vuotta. Hän harmittelee, että Mepan espanjan kielen kurssi jää väliin työn takia. Haluaisin oppia espanjaa. Mieheni on Kuubasta ja kielitaidosta olisi hyötyä vieraillessamme hänen kotiseuduillaan. Kaikki eivät siellä varmaan ymmärrä englantia, Kaarinasta kotoisin oleva Heini arvelee. Hänen mukaansa venäläisasiakkaat ovat lisääntyneet ja heitä käy pitkin vuotta. Harrastetoiminta vaatisi vuorotteluvapaan Pia Möller oli ensimmäisen kerran laivalla Jarno Ruohonen töissä Kesätöistä tuli vähitellen päätoimi, ja hän seilasi läpi useimmat Sallyn, Sliten ja SF-Linen alukset. Ajattelen vieläkin lämmöllä Sallyn aikoja. Valitettavasti yhtiö meni konkurssiin 1980 luvun puolessa välissä, Pia kertoo. Häntä hieman naurattaa, kun hän muistelee uransa jatkoa Rederi Ab Slitellä. Pia Möller Konkurssista mentiin toiseen konkurssiin. Mystenien varustamo ajautui vaikeuksiin lukujen vaihteessa. Huomattavien investointien ja laman ahdistama Slite joutui luopumaan Saksassa rakenteilla olevasta m/s Europasta. Ruotsin kruunu päästettiin kellumaan ja uudisrakennuksen hinta nousi. 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 11

12 jon, ja Pia miettii vuorotteluvapaalle jäämistä päätoimestaan. Monen toimen energiapakkaus Mikko Leino Johanna Saarinen, Ilkka Heinonen ja Bob Essen Nana vastaanotti myös Marko Jalosen pystin Saimme laivalle faxin, jossa Myrsten totesi Vi har förlorat Europa. Pian tämän jälkeen koko varustamo ajautui konkurssiin, Pia kertoo. Europa meni Siljalle, ja liikennöi Amorellan tavoin Turku-Maarianhamina-Tukholma -linjalla. Pia Möller on kuitenkin jatkanut punaisilla laivoilla. Vapaa-aika kuluu koiraharrastuksen merkeissä. Pialla ja hänen miehellään on kolmetoista snautseria Möllerhaus kennelissään. Minulla on hyvä aviomies, joka samalla on kelpo kepo eli kennelpoika. Ralf Möller jäi taannoin eläkkeelle Silja Symphonylta ja hoitaa koiria. Työtä on pal- Johanna Saariseen törmää melkein joka paikassa. Nanna on opiskellut Vierumäellä AMK liikunnanohjaajaksi ja saanut Norjassa seikkailu- ja luontoliikunnan koulutuksen. Hän on ollut Siljan laivoilla ja vuodesta 2008 Vikingillä. Toimenkuvaan on kuulunut asiakkaiden aktivointia, ohjelmaemäntänä toimimista ja leikinohjausta. Vedän lapsille ohjelmaa suomeksi ja ruotsiksi, kesällä myös englanniksi. Houkuttelen myös laivaväkeä liikkumaan, Nanna kertoo. Hänet tempaistiin vuosia sitten mukaan trimmaritoimintaan. Taivassalosta kotoisin oleva nuori nainen on hyvä linkki eri osastojen välillä. Hän viihtyy itsekin mainiosti työssään. Meillä on hyvä henki. Osastojen välillä on helppo tehdä yhteistyötä, Nanna kehuu. Hänen mukaansa laivan kuntosali on ahkerassa käytössä. Myös vierailevat työntekijät, kuten laivamuusikot hyödyntävät salia. Nanna on itse toiminut myös Mepaan päin yhteyshenkilönä, järjestellyt joukkueen asioita ja pelannut itsekin merimiesurheiluturnauksissa. Yökerhosta aamulenkille Tuttu näky turnauksista on myös Vesa Kuusiaho. Salskea mies kiittelee heti kättelyssä Mepaa hyvistä liikuntavuoroista Turussa. Pyrin käymään lomilla kaikilla Mepan liikuntavuoroilla. Aina niillä on paljon merenkulkijoita, Vesa toteaa. Vesan mukaan nuoria näkyy vuoroilla ihmeen vähän ja samat vanhat parrat käyvät potkimassa palloa ja leipomassa kiekkoa. Koko ajan kuitenkin tulee uusi työntekijöitä laivaan. Mies on ottanut työkyvyn ylläpidon tosissaan. Pubin ja yökerhon baaritiskillä asiakkaiden palvelu on rankkaa työtä. Vesan mukaan se vaatii rankat harrastukset. 28 vuotta on työuraa takana ja maileja mittarissa. Ei tätä jaksa, jollei pidä kunnostaan huolta, Kuusiaho tykittää Hän on ollut koko työuransa Viking Linella. Turun linja on hyvin kiireinen, mutta Vesan mukaan kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä. Niinpä Tukholman pään reilun tunnin satama-aika kuluu usein lenkin tai pihafutiksen merkeissä. Lepoa ja liikuntaa tämä työ vaatii. Vain siten homma sujuu, Vesa muistuttaa. Vesa ja Amorellan muu joukkue ovat mukana kaikissa merimiesurheilun joukkuelajeissa. Ja hyvällä menestyksellä siitähän se Kekkosen Kannukin tuli. 12 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

13 Sjömansidrottare av alla slag på Amorella På den röda båten som går mellan Åbo och Stockholm arrangerades i januari en prisutdelningsfest med varm stämning. Amorella hade vunnit priset som det bästa idrottsfartyget, Kekkonens Kanna. Man uppmärksammade också andra sjömansidrottare. Enkom för tillfället hade man inbjudit nyligen pensionerade Ilkka Heinonen, som fick motta specialpriset The Grand Sportsman of the Seven Seas. Om Ilkka kan man också läsa mera i det här numret. Utmärkelsen utdelas sällan, och är ett pris för ett helt livsverk inom sjömansidrotten. Ett motsvarande pris utdelades år 2006 till Rauni Söderlund. Statyettens namn var då The Grand Lady of the Nordic Seamen s Sport. Kekkonens Kanna överräcktes vid ceremonin åt befälhavaren Tomas Karlgren. Därtill delade man ut de polerade och ingraverade fotbollsprisen; Bollförbundets vandringspris och åt Marko Jalonen priset till bäste spelare. SSB uppmärksammade också Reijo Hyökki, materialförvaltare för Amorella och andra sjömansidrottslag. Ett fyrtiotal andra anställda var med i mässen. Trimmarmanskapet var också väl representerat; butikschefen Harri Lehmusto, pursern Bob Essen, köksmästaren Kari Jaakkola, butikschefen Mikko Leino och programvärdinnan Johanna Saarinen. Vesa Kuusiaho 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 13

14 Heini Akolahti-Duperval och Pia Möller Vi är på sätt och vis kärntruppen inom trimmargruppen. Vi jobbar för att främja besättningens välbefinnande och söker möjligheter till motion, berättar Bob Essen. Amorellas folk har deltagit i mycket. Ombord går man på konditionssal, jobbar och spelar innebandy. Korta tider i hamn begränsar möjligheterna, men under ledigheterna sysslar man utöver SSB:s motionsverksamhet med bowling, simning, vattenlöpning, slalom och mycket annat. Aktiva motionsutövare på Tax Free-avdelningen Jarno Ruohonen Klubbspelens virtuos Mikko Leino jobbar som butikschef. Hans far Risto Leino seglade som stuert på Bore, men det inverkade inte på sonens yrkesval. Efter värnplikten kartlade jag sysselsättningsmöjligheterna. Viking Line började intressera och jag började som lagerbiträde. Erfarenhet, utbildning och lära i arbetet har fört vidare till lagerföreståndare, butikschef, chief trainee, räknar Leino upp. Mikko spelade aktivt ishockey ända upp i TuTos A-juniorlag, som spelade i division 1 och FM-kval. Under fritiden spelar han ännu i laget Chicken Wings i amatörserien. Nu är det visserligen paus i spelet. Mikkos talanger kan man se i SSB:s ishockey- och innebandyturneringar, där han hör till eliten. Här spelar vi innebandy på fartygets bildäck. Under ledigheterna spelar vi hockey på träningstiderna som SSB reserverat, de är alltid mycket flitigt besökta, berömmer Leino. Mikko har jobbat på de röda båtarna sedan 1997 och trivts bra. Han tycker att trimmarandan under de senaste tiderna har fått ny fart. Alla med i boboll I butiken arbetar också Jarno Ruohonen som är en av fartygets trimmare. Bland annat har han varit ledare för bobollsgruppen på Amorella. Trots att det är Finlands nationalidrottsgren, hör boboll egentligen inte till sjömansidrottsgrenarna. SSB har ändå stött Amorellas spelare med en mindre summa. Med Johanna Nanna Saarinen har jag nu jobbat som trimmare i tre år, berättar Jarmo som också deltagit i SSB:s paddlingskurser. Man spelar boboll i en lättsam stil i firmaserien. Ruohonen, som är utbildad i restaurangbranschen, har själv spelat sedan han var liten pojke, och samlade nu ett lag på Amorella som ett par år spelat boboll i firmaserien. I serien spelar man med juniorboll, inga skador har inträffat. Jarmo tycker att Amorellas spelare har utvecklats. Det är ändå viktigt att alltid minnas uppvärmning före och efter spelet. Butiken betjänar kvalitetsmedvetna kunder I Tax Free-avdelninges kassor dejourerar under förmiddagen Heini Akolahti-Duperval och Pia Möller. De är båda så professionella, erfarna och kunniga, att de knappast står rådlösa i någon situation. Under januari reste ett stort antal ryska turister med Amorella, och de båda damerna berömmer dem som goda kunder. Jag kom själv ursprungligen hit för att tolka, berättar Heini som har avlagt filosofie magisters examen. Hon jobbar också på parfymeriet och betjänar kvalitetsmedvetna ryska kunder i olika situationer. Heini har tidigare arbetat på Isabella i tre år och nu över två år på Amorella. Det harmar henne att inte kunna gå på SSB:s kurs i spanska på grund av arbetsskiften. Jag skulle vilja lära mig spanska. Min man är från Kuba och jag skulle ha nytta av den då vi besöker hans hemtrakter. Där förstår säkert inte alla engelska, gissar Heidi som är hemma från S:t Karins. Hon berättar att de ryska kunderna ökat och att de reser under hela året. Hobbyverksamheten skulle kräva alterneringsledighet Pia Möller jobbade första gången ombord år Så småningom blev sommarjobbet 14 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

15 stadigvarande och hon seglade på de flesta av Sallys, Slites och SF-Lines fartyg. Jag minns ännu tiderna på Sally med värme. Tyvärr gick rederiet i konkurs i mitten av 1980-talet, berättar Pia. Hon minns litet road, hur hennes karriär fortsatte på Rederi Ab Slite. Konkurs följde konkurs. Familjen Myrstens rederi hamnade i svårigheter vid talens skifte. Trängd av betydande investeringar och lågkonjunkturen tvingades Slite avstå från M/S Europa vars bygge pågick i Tyskland. Svenska kronan fick flyta och priset på nybygget steg. Vi fick ett fax till fartyget, Myrsten konstaterade Vi har förlorat Europa. Kort därefter gick hela rederiet i konkurs, berättar Pia. Europa blev Siljas, och trafikerar liksom Amorella på linjen Åbo-Mariehamn- Stockholm. Men Pia Möller har fortsatt på de röda båtarna. Fritiden går i hundskötselns tecken. Pia och hennes man har tretton hundar av rasen schnauzer i sin kennel Möllerhaus. Jag har en bra man, som samtidigt är en duktig kennelpojke. Ralf Möller gick nyligen i pension från Silja Symphony och sköter nu hundar. Det är jobbigt och Pia funderar på att ta alterneringsledigt från sitt arbete. Ett mångsysslande energiknippe Man stöter på Johanna Saarinen nästan överallt. Nanna har studerat till idrottsinstruktör i yrkeshögskolan i Vierumäki och i Norge har hon fått vildmarks- och äventyrsutbildning. Hon har jobbat på Siljas båtar och sedan år 2008 på Viking. Till uppgifterna hör att aktivera kunderna, fungera som programvärdinna och leda lekar. Jag leder program för barn på finska och svenska, under sommaren också på engelska. Jag lockar också fartygets anställda att röra på sig, berättar Nanna. För flera år sedan drog man henne med i trimmarverksamheten. Den unga damen är hemma från Tövsala, hon är en bra länk mellan olika avdelningar. Själv trivs hon förträffligt i sitt arbete. Vi har en god atmosfär. Avdelningarna samarbetar smidigt, berömmer Nanna. Hon berättar att fartygets konditionssal är i flitig användning. Också gästande personal, liksom musikerna, utnyttjar salen. Nanna har själv fungerat som kontaktperson till SSB, ordnat lagets ärenden och själv deltagit i sjömansidrottsturneringar. Morgonjoggar efter nattklubben Mikko Leino Vesa Kuusiaho är också bekant från turneringarna. Den gänglige mannen börjar med att tacka SSB för de utmärkta möjligheterna till motion i Åbo. Under ledigheterna försöker jag gå på alla träningstider som SSB har reserverat, konstaterar Vesa. Vesa tycker att man ser väldigt få unga under träningspassen, samma gamla stofiler sparkar boll och lirar hockey. Ändå kommer det hela tiden ny personal ombord. Han har gått in för att upprätthålla sin arbetsförmåga. Arbetet i puben och bakom nattklubbens disk är krävande. Vesa tycker att det behövs lika krävande fritidssysselsättning. Jag har jobbat 28 år och är i gott skick. Det här orkar man inte med om man inte Martti Karlsson och Tomas Karlgren sköter sin kondition, fastslår Kuusiaho. Han har jobbat för Viking Line under hela sin arbetskarriär. Åbolinjen är mycket hektisk, men Vesa tycker att det är nödvändigt att sköta konditionen. Därför går den dryga timmen i Stockholm ofta i joggningens eller gårdsfotbollens tecken. Det här arbetet kräver motion och vila. Bara så kan det fungera, påminner Vesa. Vesa och Amorellas övriga lag deltar i alla laggrenar i sjömansidrotten. Och med god framgång därför fick man ju Kekkonens Kanna. 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 15

16 M/s Pasilassa painolastivedet puhdistetaan CrystalBallast järjestelmällä ESL- Shippingin alus oli ensimmäinen suomalaislaiva, johon painolastivesien käsittelyjärjestelmä asennettiin. Pasila liikennöi paljon Itämerellä, jonka Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on luokitellut hyvin herkäksi haavoittuvaksi merialueeksi. Tammikuussa m/s Pasila oli telakassa Naantalin Luonnonmaalla, jossa alukselle tehtiin rutiininomaisia huolto- ja korjaustöitä. CrystalBallast asennettiin jo reilu vuosi sitten Landskronan telakalla, vuodesta 1979 ESL -Shippingilla seilannut päällikkö Kai Terimaa kertoo Vuodenvaihteessa Mepan hallitukseen nimitetty Terimaa on tyytyväinen, että varustamo toimii edelläkävijänä ympäristön ja Itämeren suojelussa. Painolastivesien mukana tulevat vieraslajit voivat aiheuttaa ongelmia alueen ekosysteemille. Näin on käynyt esimerkiksi Suurilla järvillä. IMO: n ajamien säädösten (BWM, Convention for the Control and Management of Ships Ballast Water and Sediments) ratifiointi on viivästynyt, koska riittävästi jäsenvaltioiden tonnistoa ei ole vielä mukana. BWM -sopimus astuu voimaan 12 kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun sen on ratifioinut 30 valtiota, jotka edustavat vähintään 35:tä prosenttia maailman kauppalaivatonnistosta. Odotellessa on tehty vapaaehtoisia Ensimmäinen perämies Kalle Inkinen esitteli laitteistoa konehuoneessa ohjeistuksia, joissa Helcom (Helsingin komissio) ja PSAP (Baltic Sea Action Plan) ovat olleet aktiivisia. Laivat voivat estää eliöiden leviämistä painolastivesiä vaihtamalla, Kai Terimaa kertoo. Suurilla tankkereilla tai irtolastialuksilla vesiä vaihdettaessa pitää huomioida vakavuusongelmat. Tankit on yksi tai kaksi kerrallaan tyhjennettävä vanhasta painolastivedestä ja täytettävä sitten uudestaan. Toinen vaihtoehto on pumpata uutta vettä kaikkiin tankkeihin niin kauan, että vanha vesi on poistunut. Huuhtelussa lasketaan kuluvan vettä kolminkertaisesti painolastikapasiteetin verran. Sopimuksissa on määritelty merialueet, joilla alukset voivat suorittaa painolastiveden vaihdon. Varsinkin norjalaiset ovat tarkkoja, siellä tuleva yleissopimus on jo viety kansalliseen lainsäädäntöön, Terimaa toteaa. CrystalBallast perustuu veden suodatukseen ja UV-käsittelyyn Turkulaisen Auramarine Oy:n kehittämä järjestelmä ei käytä kemikaaleja veden puhdistukseen. Painolastia otettaessa merivesi 16 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

17 Yliperämies Kalle Hietaniemi on nimitetty reaktorinkäyttäjäksi Konepäällikkö Niilo Karjalainen menee ensin suodattimen läpi. Sedimentit, eläinplankton ja suuremmat organismit ohjautuvat takaisin mereen. Seuraavaksi vesi menee yksikköön, jossa ultraviolettivalo tuhoaa haitalliset eliöt. UV-säteily tuhoaa eliöiden DNA-rakenteen. Yksikköä sanotaan meillä reaktoriksi, ja meikäläinen on nimitetty reaktorinkäyttäjäksi, yliperämies Kalle Hietaniemi kertoo. Nimitys on lähtöisin Auramarinen asentajilta. CrystalBallast on integroitu m/s Pasilan painolastin hallintajärjestelmään. Laivan toimiston painolastimonitorista järjestelmän näkee pienenä laatikkona ruudun oikeassa alareunassa. Koneen näytölle systeemi tuli nätisti, mutta reaktorin asennus ja nostotyöt konehuoneeseen olivat kova savotta, Hietaniemi ja konepäällikkö Niilo Karjalainen muistelevat. Puhdistusjärjestelmät kaikkiin aluksiin Reaktorinkäyttäjä Hietaniemi lähtee ruokatunnille ja lukemaan Aamulehden sähköistä versiota ipad -laitteella. Päällikkö Terimaa saa lukea rauhassa Mepan tuomasta painetusta lehdestä Tampereen kuulumiset. Ensimmäinen perämies Kalle Inkinen lähtee näyttämään itse reaktoria konehuoneeseen. Auramarinen väki ja luokituslaitoksen edustajat ovat tämän tästä käyneet tutustumassa ja tarkkailemassa, Inkinen kertoo. Laivaporukan mukaan Auramarine on hyvin ollut tukemassa järjestelmän käytössä. Heille onnistuminen on tietenkin tärkeää, että saavat järjestelmiä myytyä, päällikkö Kai Terimaa toteaa. Markkinat ovat valtavat. Lloyd s List -lehden mukaan painolastin puhdistusjärjestelmä on asennettava vuosikymmenen loppuun mennessä alukseen. Järjestelmän asennuskustannukset riippuvat käsiteltävän painolastiveden määrästä ja pumppausnopeudesta. Lehti arvioi laitteiston hinnan vaihtelevan 1-5 miljoonan US-dollarin välillä. Taannoin julkisuutta saivat paljon meduusan näköiset kampamaneetit, jotka levisivät Suomenlahdelle ja Ahvenanmerelle. Arveltiin, että laji pystyy lisääntymään Itämerellä ja vahingoittamaan kalakantaa. Laivan liikennöidessä talvisin kylmillä vesillä monet eliöt kuolevat, Terimaa kertoo Laivamadot ja kampamaneetit saavat kyytiä Viimeisten tutkimusten mukaan Suomen vesiltä tavatut lajit olivatkin vaarattomia arktisia kampamaneetteja. Painolastiveden mukana kulkee paljon muita haitallisia eliöitä, simpukoita, petovesikirppuja ja laivamatoja. Eteläisellä Itämerellä lisääntynyt laivamato on puuta tuhoava simpukkalaji, jota nimitetään merien termiitiksi. Itämerellä on paljon arvokkaita puisia laivahylkyjä, jotka muuten säilyisivät hyvin vähäisen suolapitoisuuden takia. Suomalaisvarustamot ja laitetoimittajat ovat varsin ennakkoluulottomasti lähteneet mukaan ympäristötalkoisiin. Painolastivesien ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä Päällikkö Kai Terimaa asennetaan koko ajan suomalaisaluksiin. Itämeren hyvinvointi on yhteinen asia. EU:n komission ajama laivapolttoaineiden rikkipitoisuutta alentava lainsäädäntö ja sen lobbaus ovat monissa yhteyksissä saaneet yleisön mieltämään, että merenkulku olisi merkittävä ympäristön saastuttaja. Pitää muistaa, että Itämerta rasittavat vielä enemmän maatalous, metsätalous, teollisuus ja asutus. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Lähteet: Lloyd s List Suomen Varustamot Ry IMO Antti Helenius & Mikko Holm: ITÄMEREN TULOKASLAJIT JA ME- NETELMÄT NIIDEN LEVIÄMISEN ES- TÄMISEKSI, Opinnäytetyö 2010 KYAMK ESL- Shipping on asentanut painolastin puhdistusjärjestelmät myös uuteen Arkadiaan ja tämän myöhemmin valmistuvaan sisaralukseen. Boren uudisrakennuksiin Bore Sea ja Bore Song on asennettu Hyde Guardian painolastiveden käsittelylaitteistot. 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 17

18 M/S Pasilas barlastvatten renas med hjälp av CrystalBallast tankar i gången och sedan fylla dem igen. Ett annat alternativ är att pumpa nytt vatten i alla tankar tills det gamla vattnet tömts ut. Man räknar med att det vid sköljning går åt tre gånger så mycket vatten som lastkapaciteten. I konventionerna har man nämnt de områden där man får byta barlastvatten. Norrmännen är speciellt noggranna, de har redan tagit in konventionen i sin nationella lagstiftning, konstaterar Terimaa. CrystalBallast baserar sig på filtrering av vattnet och behandling med UVstrålning ESL Shippings båt var det första finska fartyget, på vilket man installerade reningssystem för barlastvatten. Pasila trafikerar mycket på Östersjön, som av Internationella sjöfartsorganisationen IMO klassificerats som ett mycket sårbart havsområde. I januari var M/S Pasila i docka i Nådendal, där man gjorde rutinmässiga service- och reparationsarbeten. Man installerade CrystalBallast redan för mera än ett år sedan på dockan i Landskrona, berättar befälhavare Kai Terimaa som seglat hos ESL Shipping sedan år Terimaa, som sedan årsskiftet är utnämnd till medlem i SSB:s styrelse, är nöjd med att rederiet är en föregångare då det gäller att skydda miljön och Östersjön. De främmande arterna som sprids med barlastvatten kan förorsaka problem för områdets ekosystem. Detta har skett till exempel på de Stora sjöarna. Ratificeringen av IMO:s konvention (BWM, Convention for the Control and Management of Ships Ballast Water and Sediments) har dragit ut på tiden, då medlemsstaternas tonnage ännu inte är tillräckligt. Konventionen BWM träder i kraft 12 månader efter att den ratificerats av 30 stater som representerar minst 35 procent av tonnaget i världens handelsflotta. Under tiden har man utfärdat frivilliga anvisningar, där bl.a. HEL- COM (Helsingforskommissionen) deltagit aktivt genom BSAP (Baltic Sea Action Plan). Fartygen kan hindra organismernas spridning genom att byta barlastvatten, berättar Kai Terimaa. Vid bytet av barlastvatten måste man på stora tankfartyg och bulklastfartyg beakta stabiliteten. Man måste tömma en eller två I det system som utvecklats av Åboföretaget Auramarine Oy använder man inga kemikalier för att rena vattnet. Då man pumpar in barlastvatten går det först genom ett filter. Sediment, djurplankton och större organismer leds tillbaks till havet. Därefter leds vattnet till en enhet där ultravioletta strålar förstör de skadliga organismerna. UV-strålningen förstör organismernas DNA-struktur. Enheten kallar vi reaktor, och jag är utnämnd till reaktoranvändare, berättar överstyrman Kalle Hietaniemi. Auramarines installatörer står för benämningen. CrystalBallast är integrerat i M/S Pasilas system för hantering av barlast. I fartygets kontor kan man på barlastmonitorn se systemet som en liten låda nere till höger. Det var lätt att få in systemet på bildskärmen, men att installera reaktorn och lyfta in den i maskinrummet var ett hårt jobb, minns Hietaniemi och maskinchefen Niilo Karjalainen. Reningsutrustning till alla fartyg Reaktoranvändare Hietaniemi börjar sin lunchtimme för att också läsa Aamulehtis elektroniska version på sin ipad. Befälhavare Terimaa får i lugn och ro läsa nyheter från Tammerfors i den pappersversion som SSB haft med sig. Förste styrman Kalle Inkinen kommer med för att visa själva reaktorn i maskinrummet. Auramarines folk och klassificeringssäll- 18 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012

19 skapets representanter har allt emellan varit här för att granska funktionen, berättar Inkinen. Enligt besättningen har Auramarine gett ett bra stöd vid användningen av systemet. Det är förstås viktigt för dem att det lyckas, så att de kan sälja sitt system, konstaterar Kai Terimaa. Marknaden är enorm. Enligt tidningen Lloyd s List borde man före utgången av årtiondet installera system för rening av barlastvatten på fartyg. Kostnaderna för installationen beror på mängden barlastvatten och hur snabbt det pumpas. Tidningen uppskattar att priset för utrustningen rör sig mellan 1 och 5 miljoner US-dollar. Nyligen fick kammaneten, som liknar medusan, mycket publicitet då den spriddes till Finska viken och Ålands hav. Man förmodade att arten kunde föröka sig i Östersjön och skada fiskstammen. Många organismer dör då fartyget vintertid trafikerar i kalla havsområden, berättar Terimaa. Skeppsmaskar och kammaneter silas bort Enligt de senaste forskningsrönen var den senast anträffade arten ofarliga arktiska kammaneter. Med barlastvattnet kommer många andra skadliga organismer, musslor, rovvattenloppor och skeppsmaskar. Skeppsmasken som spritts i södra delen av Östersjön är en mussla som förstör trä, den kallas också havets termit. Inom Östersjöns område finns ett stort antal värdefulla vrak, som annars bevarats väl på grund av del låga salthalten. De finska rederierna och deras leverantörer har synnerligen fördomsfritt gått med i arbetet för miljön. Man installerar hela tiden reningsutrustningar för barlastvatten och avgaser på finska fartyg. Östersjöns välbefinnande är en gemensam sak. Lagstiftningsarbetet och lobbandet för att sänka svavelhalten i fartygsbränslet i linje med EU:s strävanden, har i många sammanhang gett allmänheten ett intryck av att sjöfarten skulle vara en betydande förorenare Överstyrman Kalle Hietaniemi Förste styrman Kalle Inkinen kom med för att visa själva reaktorn i maskinrummet. av miljön. Man bör minnas att Östersjön belastas ännu mera av jordbruk, skogsbruk, industri och utsläpp från bosättning. Befälhavare Kai Terimaa text och bild: Pekka Karppanen Källor: Lloyd s List Rederierna i Finland rf IMO Antti Helenius & Mikko Holm: ITÄ- MEREN TULOKASLAJIT JA MENETEL- MÄT NIIDEN LEVIÄMISEN ESTÄMI- SEKSI, Opinnäytetyö 2010 KYAMK Maskinchefen Niilo Karjalainen. 1 / 2012 Frivakt Vapaavahti 19

20 M/V Mirva Tahkoluodossa Aurinkoinen tammikuun lopun sunnuntaipäivä Porin Tahkoluodossa. Satamassa on vain yksi alus: Meriauran rahtauksessa oleva Mirva. Laiva on saapunut perjantaina Uudestakaupungista lastaamaan romua Tornioon vietäväksi. Päivä on hiljainen; lastaus jatkuu vasta maanantaiaamuna, joten aamupäivän paloharjoitusten jälkeen miehistöllä on normaalia paremmin aikaa ottaa vastaan kävijä Mepasta. Kokki Gennadij Kononov ja päällikkö Klaus Ketto Hollannin Delfzijlissä vuonna 1986 valmistuneella Mirvalla on miehistöä yhdeksän henkilöä sekä yksi harjoittelija. Laiva on tällä hetkellä hakurahtiliikenteessä enimmäkseen Itämeren alueella. John Karlsson istuu viihtyisässä messissä katsomassa tv:tä. John on ensimmäisen vuoden kansipuolen opiskelija, joka on Mirvalla suorittamassa vahtimiehen harjoittelua. Kuukauden olen ollut ja toinen kuukausi on vielä jäljellä. Sitten saan puolikkaan kirjat, Raumalla opiskeleva John kertoo. Har- 20 Vapaavahti Frivakt 1 / 2012