Globaalit trendit ja työn muutos

Transkriptio

1 TYÖ TULEVAISUUDESSA TKK, TUAS-talo, Otaniemi, Espoo Globaalit trendit ja työn muutos prof. Leenamaija Otala tel , Laboratory of Work Psychology and Leadership, Department of Industrial Engineering and Management, Helsinki University of Technology (TKK)

2 Esityksen sisältö JOhdanto päivän esityksiin Mistä työ muodostuu Työhön ja tekijöihin vaikuttavia globaaleja trendejä Työpaikat Suomessa Tulevantyönhaasteita

3 Mistä työ muodostuu? Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työtekijä Ihmisten arki

4 Keskeiset työhön vaikuttavat muutostekijät Globalisaatio Osaamisen ja aineettoman resurssin merkitys Ajallinen ekokatastrofi Teknologia Väestön ikääntyminen Ikärakenne Painopiste Lännestä Itään Työ Sosiaalinen eriarvoisuus Turvallisuus Ympäristöarvot Kompleksisuus

5 Globalisaatio Kilpajuoksu kustannustehokkuuden perässä Toimintojen pasianssi Verkottuminen ja ketjuuntuminen, keskinäinen riippuvuus lisääntyy Liikkuvuus lisääntyy esim. Euroopan lentoliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan v tasosta seuraavan 15 v aikana. Nopeimmin lisääntyy trans-atlantic liikenne. V ,6 mrd ihmistä matkustaa maasta toiseen. 24h => työ- ja vapaa-ajan raja hämärtyy Englannistuminen Globaalit toimintamallit vs paikallinen identiteetti

6 Esimerkkejä minimipalkoista (2001) Luxemburg USA EU Japani Portugali Puola Brasilia Vietnam Venäjä Maa Suomi (teollisuustyöntekijän keskituntiansio) Minimipalkka USD/h 11,00 8,59 5,15 5,08 5,05 1,89 1,12 0,37 0,20 0,06 Lähde: Otala-Ahonen, 2005

7 Työn ja tuotannon uusjako Alhaisen palkkatason maat Korkean palkkatason maat Tehdasteollisuus Kokoonpano Perusohjelmointi Asiakaspalvelu Pakkaus Monikansallinen tuotantoverkosto Tutkimus ja tuotekehitys Tuotesuunnittelu Liiketoimintastrategia Tekniikka Markkinointi Liikkeenjohto Lähde: Prof. Matti Pohjola, HKKK

8 Globalisaatio ja työ Tuotantotyö=> halvemman kustannustason maihin, meille mahdollisuuksia tietotyöhön ja korkean jalostusasteen työhön Kilpailukyvyn säilyttämiseksi toteuttavaan työhön yhä enemmän joustoa projektit ja pätkät Suomi tarvitsee yhä enemmän luovia osaajia, jotka luovat uutta työtä Osaajille globaalit markkinat verkostojen osaksi => Kansalaisyhteiskunta vs globaali asiantuntijaverkosto? Kilpailu työstä, osaajista ja hyvinvoinnista

9 Teknologia Tiedon määrän kasvu vuosittain n 1 milj kirjaa, paperinkulutus n. nelinkertaistunut, mrd kirjan verran digitaalista tietoa Median läsnäolo informaatiota 800 megatavua /v/ihminen - muokkaa eniten maailmankuvaa Uudet välineet muuttavat toimintaa 0,5 mrd internetin käyttäjää, 2 mrd kännykän käyttäjää, Länsimaissa ihmiset jo kyborgeja (Teknologia sulautuu osaksi yksilön toimintajärjestelmää) Älylliset proteesit

10 Teknologinen ja tieteellinen kilpailukyky USA Taiwan Suomi Ruotsi Japani Tanska Sveitsi Israel Norja Saksa Kanada Viro Australia Iso-Britannia WEF Teknologia IMD Teknologia Tiede Lähde: TEKES

11 Teknologia ja työ Työ ajasta ja paikasta riippumattomaksi e-työ, mobiilityö Johtamishaasteet Sitoutumishaasteet Uusia tietoammatteja uusia mahdollisuuksia Työn kuormittavuus lisääntyy, tietoa ja osaamista päivitettävä jatkuvasti - Ihmisen vastaanottokyky ja oppimiskyky koetuksella Oppiminen yhä enemmän ympäristöstä riippuvaksi Teknologia tuo älyllisiä proteeseja ja apukeinoja Älykkyys ja osaaminen verkostoituu ja hajautuu, yksilön osaamista on osata hakeutua oikeisiin verkostoihin Haasteena osaamisen päivittäminen tiukkatahtisessa ja liikkuvassa työssä Haasteena työhyvinvoinnista huolehtiminen

12 4 Hajautettu älykkyys Lähde: Kirsti Lonka Kirjallinen kulttuuri Yksilön luovuus Älyllinen kumppanuus Linkit muihin yhteisöihin Toimintajärjestelmä Internet

13 Väestö ja ikärakenne Alue (väestö milj.) Vuosi 2000 Vuosi 2050 Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Aasia Oseania Eläkeläisten Eurooppa Lähde: Sitra joka viides eurooppalainen on 65+ v. Suomessa 2020 joka neljäs on 65+ Eliniän odotus N 82,3 => 87,5, M 75,3 => 80,1 Kansantaloudet köyhtyvät =>tuottavuutta nostettava entisestään, myös sijoitusten ja pääomien tuottavuutta on nostettava merkittävästi, jotta varallisuus säilyisi Elinikä voi nousta jopa 150 v., miten hoidetaan vanhukset?

14 Ikääntyminen vain länsimaiden ongelma? Joka viides maailman ihminen on teini (10-19v.) ja puolet maailman väestöstä on alle 25-v., mutta Yhdeksän kymmenestä teinistä asuu kehitysmaissa Onko heistä paikkaamaan Euroopan työvoimapulaa? Haasteena luoda globaali osaamisen kehittämisjärjestelmä, joka ottaa kehitysmaat mukaan oppimaan Kiina ja muut Aasian maat alkavat myös pian kohdata ikääntymisongelmat. Miten ne kykenevät hoitaman vanhusten hoidon?

15 Ikääntyminen ja työ Suomessa > 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuoden 2005 jälkeen 30 vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvia on joka vuosi enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. 80 % jää eläkkeelle ennen virallista eläkeikää => varhaisen eläköitymisen kustannukset (vähentävät tuottavuutta ja heikentävät kilpailukykyä) => hiljainen osaaminen katoaa => tekijät vähenevät, mistä tekijöitä? Viimeaikaisilla työmarkkinoiden toimenpiteillä saatu pientä parannusta ennenaikaiseen eläköitymiseen, mutta lähinnä vain iäkkäämpien naisten työssäolo on vähän lisääntynyt. Ikääntyneitten palveluissa mahdollisuuksia teknologisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin.

16 Lännestä Itään Talouden kehitys painottuu Tyynen meren alueelle Tuotanto moninkertaistuu Aasiassa jatkuvasti vs. Euroopan tuotanto supistuu Maailman patenteista Euroopassa 10 %, USAssa 39 % ja Aasiassa 38 % 3,3 milj valkokaulustyöpaikkaa, myös T&K-työtä, halvemman työvoiman maihin Kiinassa valmistuu vuosittain enemmän luonnontieteen ja teknologian asiantuntijoita kuin USAssa tai Euroopassa. Kiinassa valmistuu yliopistoista vuosittain enemmän kuin koko Suomen väestö

17 Tyynen meren alueen kasvu ja työ Paljon potentiaalia Suomellekin, jos Vaatii uudenlaista osaamista ja asenteita Verkottumista kaikilla tasoilla Paikan päällä oloa => yhä lisää hajautettua työtä

18 Aineettomat resurssit ja osaaminen Osaaminen tärkein kilpailutekijä Useiden tutkimusten mukaan aineettomilla resursseilla (kuten osaamispääomalla) on suurin vaikutus yrityksen markkina-arvoon. 80-luvulla aineettomat resurssit tuottivat 40% markkina-arvosta, 90-luvulla ne luovat jo yli 80% ja 2000-luvulla ne ovat tärkein markkina-arvon luoja. (Jurgen H. Daum, 2003) Aineettomat resurssit: ihmiset ja heidän osaamisensa, innostuksensa, sitoutumisensa, Rakenteet, joilla em. asioita vaalitaan ja kehitetään Suhteet eri sidoryhmiin, joihin perustuu mm. yhteistyö, asiakkuus ja yhteisen tulevaisuuden luominen

19 Aineettomat resurssit ja työ Aineettomia resursseja on opittava johtamaan huomisen työorganisaatioissa Esimiehiä on mitattava sen mukaan, miten he ovat vaalineet aineettomia resursseja ja varmistaneet tulevaisuuden menestyksen. Milloin yrityksiä aletaan arvottaa sen mukaan, miten ne pystyvät säilyttämään ja jalostamaan aineettomia resurssejaan?

20 Työpaikat Suomessa Millä aloilla? Mitä työtä? Millaisia haasteita?

21 Keskeisimmät klusterit Tieto- ja viestintäklusteri Metsäklusteri Kiinteistö- ja rakennusklusteri Metalliklusteri Energiaklusteri Hyvinvointiklusteri Kemian ja bioklusteri Ympäristöklusteri Elintarvikeklusteri Tuotanto Suomessa (mrd euroa) Vienti Suomesta (mrd euroa) yli 1 1 Henkilöstö Suomessa Lähde: TEKES ja Yrjö Neuvo

22 TYÖVOIMA AMMATTIRYHMITTÄIN Ammattilohko Työlliset v Työllisyyden muutos * Poistuma** Yhteensä *** % työvoimasta v Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Posti- ja teleliikennetyö Tuotannon ja liikenteen johtoja asiantuntujatyö Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä * Työvoimatarpeen lisäys Lähde: Työministeriö ** Poistuu markkinoilta *** Työvoiman tarpeen ja poistuman erotus eli uuden työvoiman arvioitu tarve

23 Työvoima 2000 ja 2015 Lähde: Työvoima 2020

24 Ammattirakenteen muutos vuoteen 2015 Lähde: Työvoima 2020

25 Huomisen työntekijät Luovat osaajat Osaavat toteuttajat Hoivapalvelujen tuottajat Arjen apurit -Korkea koulutus -Kyky toimia kansainvälisesti ja hyödyntää tehokkaasti ICT:tä -Monesti omaavat yritysten strategian kannalta keskeistä osaamista (isojen yritysten palkkalistoilla) -Yrittäjiä ja oman osaamisen myyjiä -Liikkuvaa työtä,etyötä -Tärkein motivaattori: oman osaamisen kehittäminen ja itsensä toteuttaminen -Koulutus vaihtelee Ammattiosaaminen korostuu -Työsuhteet usein projekteja ja pätkiä yritysten kapasiteetin mukaan -Työ usein työpaikkaan sidottua -Ongelmana oman osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen seuraavaa pätkää / projektia varten - Jatkuvuus? - Turvallisuus? -Koulutus vaihtelee huippuosaajista (esim. lääkärit) ammattilaisiin (esim. Kodinhoitajat) -Työnantaja julkinen tai yksityinen -Yksityisiä ammatinharjoittajia -Työ voi olla myös hyvin liikkuvaa -Palvelujen tuottajia kotitalouksille -Yksityisiä ammatinharjoittajia tai työnantaja kotitalous/yksityinen henkilö tai julkinen taho tai pk-yritys -Kolmannen sektorin rooli tulee korostumaan

26 Työpaikkakehitys eri sektoreilla Yrittäjät Itsensä työllistäjät Pk-yritykset Isot yritykset Julkinen sektori 3. sektori -Lähes alle 250 työntekijää -Korkeasti koulutettuja, - yrityssektorin Luovan työn tekijöitä henkilöstöstä 62 % tai itsenäisiä -Liikevaihdosta 52 % ammatinharjoittajia -Eniten uusia työpaikkoja työntekijän yrityksiin -Vaikeimmassa kilpailutilanteessa, pitäisi löytää niche. - yli 250 työntekijää -Sosiaali- ja terveys-sekä - 0,3 % kaikista yrityksistä infrastruktuuripalvelut -Vajaa 600 yritystä -Valtiolla kohtalaisen - jatkuvan uudelleenorganisoinnin kohteena -Kunnat merkittävien vakaa työpaikkakehitys -Globalisoituminen vie työpaikkasupisten helposti työpaikkoja edessä halvemman työvoiman maihin. -järjestöjä ja säätiöitä sekä uusosuustoimint aa. -organisoitunutta kansalaistoiminta - palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä. -muualla kasvaa nopeasti, Suomessa hitaammin

27 Yritykset henkilöstön suuruuden mukaan v Yrityksen kokoluokka, työntekijää Yhteensä Yrityksiä, kpl Osuus % 24,0 40,3 28,6 5,8 1,0 0,3 100 Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus, 2005

28 Tulevan työn haasteita Työmarkkinoiden haluamat ihmiset vs tarjolla olevat ihmiset Työn johtaminen vs. itsenäisyys ja itseohjautuvuuden tarve Sitoutuminen vs työsuhteiden epävarmuus Luovuuden tarve vs. kiire ja työstressi Tietotulvan hallinta vs. ihmisen vastaanottokyky Osaamisen ylläpito ja kehittäminen erilaisissa tehtävissä, erityisesti projekti- ja pätkätyöntekijät Työajan venyminen ja epäsäännöllisyys Työn vaativuus vs aivojen tarvitsema lepo Liikkuvuus, epäsäännöllisyys ja arki Työtilat vs työskentely kotona ja etänä

29 2. Painos ilmestyi