Kokemuksia ympäristöterveydestä Nigerian yhdyskunnissa maalla ja kaupungissa. Kestävän kehityksen politiikat Luento 5

Transkriptio

1 Kokemuksia ympäristöterveydestä Nigerian yhdyskunnissa maalla ja kaupungissa Kestävän kehityksen politiikat Luento 5

2 Tutkimusryhmä ENHICA (Environment, Health and Information Activities for Communities in Africa, together with Mikko Korpela, Anja Mursu and Kristiina Kuvaja). Marja Järvelä tutkimusintressi: Yhteiskunnallinen muutos ja kehityksen epäjärjestys. Eva-Marita Rinne-Koistinen (2004) Perceptions of Health, Water and Sanitation Problems in Rural and Urban Communities in Nigeria pdf. Järvelä, M. and Rinne-Koistinen, E.M. (2005): Purity and dirt as social constructions. Environmental health in an urban shantytown of Lagos. International Journal of Urban and Regional Research 29(2), pp

3 Tutkimusryhmä(jatk.) Kristiina Kuvaja Living the Urban Challenge, Sustainable Development and Social Sustainability in Two Southern Megacities (väitöskirja tammikuu 2007) Susanna Myllylä Street Environmentalism. Civic Associations and Environmental Practicies in the Urban Governance of Third World Megacities (väitöskirja 2001) Artikkeli: Myllylä&Kuvaja (2005) Societal Premises for Sustainable Development in Large Southern Cities. Global Environmental Change, 15,

4 Ryhmän julkaisu lokakuu 2006

5 Tutkimusryhmä(jatk. 2) Hanna-Kaisa Simojoki More than just money. Experiences on micro-finance and women in Nairobi Sakari Taipale The mobile phone, disorder and moral panic: the hybridization of communication culture in Nigeria. Abidemi Coker Protecting Housing Rights in Nigeria: the Role of NGO Väitöskirjan tekijöitä, ks. Työraportti Flows of.

6 Kehitys hämmentävä käsite Sosiaalinen järjestys ja epäjärjestys 1. Kehitys tuo yhdyskuntiin järjestystä ja epäjärjestystä. 2. Ulkoiset ja sisäiset muutosvoimat pitäisi tasapainottaa. 3. Muutostahto on motivoitava ja neuvoteltava. 4. Mahdolliset kehityskulut identifioitava.

7 Kehityksen globaalitason ohjelmat YKn Millenium Goals Köyhyyden poistaminen (eradication) Kehityksen ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten hallinta (lievittäminen, mitigation). Local Agenda 21 Kaventaa kehityskuilua Pohjoisen ja Etelän välillä (markkinat, valtio ja yhdyskunnat yhdessä).

8 Kestävä kehitys paikallisesti Kehitystavoitteet käännettävä paikallisyhteisön kielelle Paikallisen toiminnan ja toimijoiden dynamiikan ymmärtäminen ensisijaista Kestävän kehityksen ekososiaaliset ehdot tunnistettava (sosioekonominen aspekti ja sosiokulttuurinen aspekti)

9 Yhdyskunta kestävän kehityksen toimijana Paikalliset kehitysohjelmat usein puuttuvat Paikallisilla ryhmillä usein ristiriitaisia intressejä. (Pohdi myös yleinen vs. yksityinen intressi.) Liikkuvuus, muuttoliike, hauraat identiteetit, hybridi toimintatapa. Kulttuuriset ajattelutavat muunnettava paikallisen kehityksen voimavaroiksi.

10 Yhdyskunta toimijana

11 Kuvio 1: Yhdyskuntakehitys ja riskin havaintokehä (Järvelä et al. (2001) African Flows) Yhdyskunnan riskin hallintastrategia Risk levels 1and 2 Man environment Arkielämä Riskin havaitseminen Riskineuvottelut Riskin hallinta -Osallistaminen Mitigation Everyday life Negotiation Perception Cultural interpretation

12 Kulttuurisesti rakentuvat riskiskenaariot Kaksi eri riskihavaintoa: objektiivinen vs. subjektiivinen Vain arvokkaan asian menetys on riski. Yhteiset arvot:terveys on tärkeää kaikille Arkipäivän valinnat: asenteet ja toiminta Yhteiskunnallinen muutos: riskien neuvotteleminen

13 Tutkimuskysymys Miten vähentää riskiä yhdyskunnan ja sen asukkaiden toimesta? Esimerkiksi puhtaan veden hankinta. Mitä sosiaalisen järjestyksen kysymyksiä tähän liittyy? Kuva:Kristiina Kuvaja

14 Model

15 Kuva: Abidemi Coker

16

17 Lagosin kartta Lähde: Kuvaja 2007

18 Tilannetekijät Rankat elinolosuhteet ja voimattomuuden tunne. Tavoitteena lisätä voimaantumista/ valtaistumista (empowerment). Kuva: Hanna-Kaisa Simojoki, Nairobi

19 Tilannetekijät Kehitystekijät valinta, esim- vesihuolto. Sosiaalisten tekijöiden ja työnjaon tunnistaminen esim. naisten asema ja paikalliset identiteetit.

20 Kestävä toimeentulo (Sustainable livelihood) Kestävä toimeentulo merkitsee kohtuullisen ja turvatun ansiotulon sekä elintason saavuttamista (e.g.mkandawire 2001) siten että kehityksen vaikutukset luontoon ja elinympäristöön pysyvät hallinnassa. Kuva: Hanna-Kaisa Simojoki Nairobi

21 Köyhät toimijoina Kestävän toimeentulon näkökulma lähtee siitä, että köyhät eivät ole yhtenäinen massa ja siitä, että köyhät eivät ole vain heikkoja, passiivisia ja vailla yhteiskunnan tukea. Näkökulma korostaa, että myös köyhillä on vahvuuksia ja omia keinojaan, joita voi aktivoida kehityksen panoksina. (Hall & Mitgley 2004)

22 Tutkimusstrategia

23 Tutkimusaineisto Kenttätyöt kolmessa kylässä ILFE-IFEn alueella (maaseutu) ja köyhien asuma-alueella Lagosissa (kaupunki) Kolme kenttätyövaihetta1998,1999,2001 Phase I: perusaineisto 35 haastattelua (24 maaseutu,11 kaupunki) and 26 ryhmähaastattelua, havaintokierroksia, ajankäyttö päiväkirjoja, osallistuvaa havainnointia. Phase II: 12 ryhmähaastattelua Phase III: keskusteluja paikallisten vaikuttajien kanssa, mm. paikallishallinnon edustajat.

24 Tuloksia käsitteiden opiskelusta Kaikki kulttuurit määrittävät mikä on puhdasta ja mikä on likaista, joskin luokitusperusteet voivat vaihdella. Mary Douglas (1966) määrittelee lian paikaltaan pois olevaksi elementiksi, joten saastuminen ei koskaan ole kulttuurista irrallinen tapahtuma. Lika ilmenee aina osana systemaattista ideoiden järjestystä. Douglasin mukaan jokainen irrallinen saastumisen havainto vieraassa kulttuurissa osuu harhaan.

25 Yhdyskuntatutkimuksen tuloksia Köyhien asumaalueiden asukkaat kehittävät usein omaa infrastruktuuria ja ympäristöpalveluja.

26 Maaseutu Kulttuurisia vesihavaintoja Joki ja virtaava vesi on pyhää. Sadevesi on turvallista, koska se tulee suoraan taivaasta. Ihmiset preferoivat luonnollisia vesilähteitä Käsitelty vesi voi olla saastunutta.

27 Naiset tuottavat puhtauden määritelmiä erityisesti kotitalousvedestä ja hygieniasta yrittäessään turvata perheen elinoloja. Naisten on erityisen vaikeata selviytyä kasvavasta jätemäärästä Puutteellinen jätehuolto on suurin ja kulttuurisesti vaikein ongelma ympäristöterveyden kannalta. Kaupunki

28 Normit ja toimintasäännöt 1 Toimintasäännöt perustuvat aikaisempaan kulttuuriseen kokemukseen ja yleisesti hyväksyttyihin toimintatapoihin. Nigeriassa ihmiset nojaavat etnisesti muotoutuneeseen normiperustaan arvioidessaan esim. veden puhtautta. Tutkimuksessa erityisesti jorubakulttuuri. Kaupungissa tämä johtaa hybridikäytäntöön (yhdistelmä vanhaa ja uutta kokemusperäistä tietoa).

29 Normit ja toimintasäännöt 2 Jätehuollosta puuttuu normeja, kun taas veden käsittely on hyvinkin normitettua. Paikallishallinnon ja Lääkärit ilman rajoja järjestön toimien tuloksena ihmiset ovat entistä enemmän tietoisia saastuneen veden terveydellisistä vaikutuksista ja tavoista, joilla välttää tällaisia vaikutuksia.

30 Pohdinta 1 Muutokset kotitalouksien vesihuollosta riippuvat olennaisesti naisten sosiaalisesta roolista ja sen muutoksista yhteisössä. Normien muodostamista jätehuollossa tarvitaan kiireellisesti ympäristöterveydellisen tilanteen parantamiseksi.

31 Pohdinta 2 Paikalliset hallinnot ovat avainasemassa, mutta niiltä puuttuu asianmukaiset resurssit. Niinpä asukkaiden oma organisoituminen, oma apu ja yhteisöllinen sopeutumisstrategia ovat ratkaisevia.