Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari Tervetuloa!
|
|
- Markus Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari Tervetuloa!
2 Itsehallintoalueiden sekä elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut Kuntaliiton keskeiseksi vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu Elinvoimaisen ja toimintakykyisen tulevaisuuden kunnan sekä itsehallintoalueiden rakentaminen samanaikaisesti ja avoimesti. Seminaarissa viritetään keskustelua itsehallintoalueuudistuksen alkuvaiheista sekä jatketaan kunnan uudesta roolista käytävää keskustelua. 14:10 Tervetuloa seminaariin! Jari Koskinen, toimitusjohtaja, Kuntaliitto 14:20 Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllärinen, johtaja, Kuntaliitto 14:40 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessa? Arto Haveri, professori, Tampereen yliopisto 15:10 Jaloittelutauko Kuntajohtajien puheenvuorot: mistä löytyy kunnan uusi rooli? Matti Pennanen, kaupunginjohtaja, Oulu Heidi Rämö, kunnanjohtaja, Lempäälä Eino Nissinen, kunnanjohtaja, Karstula Keskustelu ja kysymyksiä Puheenjohtajana Jari Koskinen 16:30 Kahvitauko 16:45 Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen, professori, Vaasan yliopisto 17:15 Vaikeuskerroin: Rahoitusjärjestelmän muutostarpeet Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 17:45 Seminaarin loppusanat 2 [pvm]
3 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari
4 Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1) Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen» Tavoitteina terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen. Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestävyyden parantamista ja pidemmällä aikavälillä 3 mrd. euron säästöjä julkisessa taloudessa.» Toteutus palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Palvelujen järjestäminen kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 4
5 Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2) Aluehallinnon uudistaminen» Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus Erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 5
6 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 6
7 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöryhmän ehdotukset 8/2015
8 Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi Itsehallintoalueilla oltava» riittävä väestöpohja,» sote-infrastruktuuri ja» taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle.» Alueiden on perusteltua olla yhtenä vaalipiirinä Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Em. kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin 9 12.» Hallituksen linjaus : vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 itsehallintoalueelle Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 8
9 Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekä suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen Itsehallintoalueen hallinnosta, päätöksenteosta ja talouden järjestämisestä säädetään kuntalaista erillisessä laissa.» Hallintomallista säädettäessä voidaan kuitenkin soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenä kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 9
10 Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.» Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissä yhteistyössä. Uudistukseen liittyen tulee kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 10
11 Yksityisen ja 3. sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. Tässä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä Lainsäädännössä ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen käytön laajuudelle (pl. viranomaistehtävät) Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on tärkeää Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja kunnat tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat tuottaa palveluja markkinoilla Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 11
12 Itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.» Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto.» Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetään itsehallintoalueen verotusoikeus. Valtion rahoitusmallissa on selvitettävä, miten rahoitus kerätään» Nykyisten verolähteiden kautta vai» Säätämällä erillinen sote-vero Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-vero olisi lähtökohtaisesti ensisijainen Lisäksi on päätettävä, millä periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 12
13 Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden työnjaon ja yhteistyön lähtö-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaation hyödyntämisessä Digitalisaatio, ICT-ratkaisut ja niihin liittyvät mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 13
14 Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen järjestämisen lähtökohdille ja valmistelulle Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat:» Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille» Omaisuus jää nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 14
15 Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys.» Aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys tarkoittaa sitä, että noin vuoden ajanjaksolla näköpiirissä oleva väestökehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon.» Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 15
16 Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen Maakuntien liitot tehtävineen on syytä integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin.» Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyödyntää tehtävien siirrossa. Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen työnjako ja päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita tulee välttää.» Kunta itsehallintoalue valtion aluehallinto valtion keskushallinto Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi tulevaisuudessa siirtyä laajalti itsehallintoalueille. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 16
17 Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu Kullekin alueelle perustetaan väliaikainen organisaatio tehtävien vastaanottamiseksi» Säädetään voimaanpanolaissa» Organisaation asettaa valtioneuvosto Väliaikaisorganisaation isäntäorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio» Kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto» Väliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation, joka voi valmistella järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistä itsehallintoalueille Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 17
18 Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
19 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta PÄÄTOIMENPITEET: Linjaukset ICT:n ohjauk sesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteist a Järjestä mislaki lausunto kierrokselle 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja HE eduskuntaan Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sotealueille 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 19
20 Sote-tuotantoalueiden valmistelun*tilanne maakunnittain Arvio HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Uudellamaalla käynnissä useita alueellisia valmisteluita Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Maakunnat ja väkiluku ( ) 1. Uusimaa as. 2. Varsinais-Suomi as. 4. Satakunta as. 5. Kanta-Häme as. 6. Pirkanmaa as. 7. Päijät-Häme as. 8. Kymenlaakso as. 9. Etelä-Karjala as. 10. Etelä-Savo as. 11. Pohjois-Savo as. 12. Pohjois-Karjala as. 13. Keski-Suomi as. 14. Etelä-Pohjanmaa as. 15. Pohjanmaa as. 16. Keski-Pohjanmaa as. 17. Pohjois-Pohjanmaa as. 18. Kainuu as. 19. Lappi as. josta Länsi-Pohja as. Sote-järjestä- mislakiesityksen pohjalta käynnistetty valmistelu Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 20
21 Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Parlamentaarinen seurantaryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Rahoitus ja resurssiohjaus- Ryhmä* Reformiministerityöryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti* Omaisuus järjestelyt * Järjestämisja voimaanpanoryhmä* Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto* Henkilöstö* Virkamiesohjausryhmä Itsehallintoalueryhmä* Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen* Vaikuttavuus ja kustannustieto* Veroryhmä* Valtionosuusryhmä* Asiantuntijaryhmä Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissä* Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 21
22 Rahoitus- ja resurssiohjausryhmä keskeisiä kysymyksiä Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueille toteutetaan?» Verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla eikä kokonaisveroaste saa nousta» Kuntavaikutukset eivät saa olla kohtuuttomia Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa?» Kunnille jää vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu: millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu? Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille?» Millaista tasausta tarvitaan? Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 22
23 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit A. Täysi valtionrahoitus Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta» Alueella ei ole verotusoikeutta» Valtio vastaa alijäämien kattamisesta B. Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus Jos alueella verotusoikeus, niin rahoitus- ja järjestämisvastuu osittain samoissa käsissä vallan ja vastuun tasapaino => paremmat kannustimet hyvään taloudenpitoon? Missä määrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijäämien kattamisesta? Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 23
24 Itsehallintoalueiden resurssiohjaus selvitettäviä asioita Julkisen talouden suunnitelman kehittäminen: rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet, valtion kehyksiin sisältyvä budjettirajoite sotemenoille Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat säännökset: tasapainotavoite, alijäämien kattaminen, onko lainanotto-oikeus Investointien ohjaus ja rahoitus Tarvitaanko verokattoa Kriisikuntamenettelyä vastaava menettely IHalueille Valtion ja itsehallintoalueiden välinen ohjausprosessi ja -menettelyt Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 24
25 Julkisen talouden suunnitelma Valtion talousarvio Valtion (STM, VM) ja alueiden välinen neuvottelumenettely Valtion kehykset Tasapainosääntö Investointien rahoitus Keskitetty investointien ohjaus Julkiset hankinnat, ICT yms VALTIO Valtion rahoitus Rahoituksen jako alueille Sisältöohjaus Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero ITSE- HALLINTO- ALUEET Onko verotusoikeus? Verokatto? Lainan-ottooikeus? KUNNAT (vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä) Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 25? Kriisikunta menettely
26 Kuntien talous uudistuksen jälkeen? Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jälkeen Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisäksi myös mm:» Monet kunnan tehtävät muuttuvat soten siirtyessä itsehallintoalueelle Onnistutaanko esim. hallinnon ja tukipalvelujen sopeuttamisessa» Kuntiin jäävä velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä» Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim. maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena» Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 26
27 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus
28 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 28
29 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 29
30 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan linjaukset
31 Tehtävät Ensi vaiheessa sote-palvelujen järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueille pitäisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekä maakuntaliittojen nykyiset tehtävät Myös valtion aluehallinnon tehtävien siirtoa tulee selvittää tavoitteena selkeä, nykyistä tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 31
32 Itsehallinto: verotus, vos Itsehallinnon pitää olla aitoa, pääsääntöisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii. Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymäajan jälkeen. Alueille tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 32
33 Itsehallinto: vaalit, tuotanto, rahoitusperiaate Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma päätösvalta. Järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myös valta päättää, miten palveluita tuotetaan. Itsehallintoalueiden tehtävät on säädettävä lailla kuten nykyisin kuntien tehtävät. Pitää soveltaa rahoitusperiaatetta: valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen, jotka se lailla säätää hoidettavaksi. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 33
34 Rahoitus Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta sekä turvata vieraan pääoman saaminen valtion takauksilla. Siirtymäkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti, ja siinä pitää huomioida myös kuntiin jäävien tehtävien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 34
35 Omaisuus, vastuut Omaisuuden siirto pitää selvittää ja toteuttaa riittävän siirtymäajan turvin. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat pidättäytyisivät tässä vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista, pitkävaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekä muista kuin välttämättömistä investoinneista. Itsehallintoalueet ovat Kevan jäseniä ja siellä noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettava esim. palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 35
36 Kielelliset oikeudet Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta, niin hallinto järjestetään sen mukaisesti. Kuntaliitto mukana valmistelussa Uudistusta valmistelevat työryhmät Oma työ ja asiantuntija-apu Verkostot: kunnat, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, maakuntaliitot, koulutuksen järjestäjät Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 36
37 Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämä ohjelma määrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän tukena. Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa ja yhteistyötä erityisesti rajapintoihin jäävien tehtävien osalta (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ICT, tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto, työllisyyspalvelut, kotouttaminen). Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 37
38 Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. Maan hallituksen julkaisemien linjausten perusteella Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 38
39 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 39
40 Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen Maan hallituksen julkaisemien linjausten perusteella Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 40
41 Kiitos! Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 41
42 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessa Arto Haveri Johtamiskorkeakoulu Kuntaliiton valtuustoseminaari
43 Itsehallintoalueiden muodostaminen Toinen kuntahallinnon taso suoralla vaalilla valittu valtuusto, kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) Maakuntien liittojen tehtävät itsehallintoalueille Kaikki kehittämiseen liittyvät tehtävät valtion aluehallinnolta Myös muita kuntien yhteistyötehtäviä itsehallintoalueille?
44 Suorat vaikutukset kuntiin Kunnat eivät enää järjestä tai tuota sotepalveluita Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvää rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta Kuntien tehtävät vähenevät, kokonaisveroaste ei saa nousta: kuntien alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla tavalla SOTE asioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä
45 Epäsuorat vaikutukset: Miten kuntien rooli muuttuu sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessä itsehallintoalueille? Perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty kevättalvella 2015 Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sekä Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme Haastattelut teemoiteltiin löyhästi, peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitä mikä on muuttunut. (Airaksinen J., Haveri A., Jäntti A. & Härkönen, H )
46 Kainuussa toteutettiin vuosina hallintokokeilu, jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja terveystoimesta sekä toisen asteen koulutus siirrettiin kunnilta maakunnan alaisuuteen Kokeilun jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntatasoista toteutusta on jatkettu kuntayhtymämallilla Vuonna 2010 perustetussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), on Etelä-Karjalan maakunnan alueen yhdeksän kunnan muodostama kuntayhtymä, joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.
47 Puhe muutoksesta sisältää ristiriitoja menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen
48 Kunnan olemassaolon perusta on paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen Kunnan olemassaolo antaa pohjan ja tunteen siitä, että omiin asioihin pystytään vaikuttamaan. (Kuva:
49 Kunnan uudet roolit Orientaatio ennaltaehkäisyssä ja hyvässä elämässä Orientaatio uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa Palvelurooli Hyvinvointirooli Elinkeinorooli Perinnerooli Yhteisöjen alusta -rooli Demokratia ja koordinaatio (Kuva: ks.
50 Hyvinvointirooli Ehkä siinä toiminnassa korostuu nykyisin enemmän ennaltaehkäisy, kun yritetään tieverkkoa ylläpitämällä mahdollistaa ihmisten turvallinen liikkuminen, liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekä ruumiin että sielun terveyttä ja elinkeinopolitiikalla luoda työtä ja yritteliäisyyttä ihmisille. Mutta tämä pitää tapahtua yhteistyössä ( ) soten kanssa, ettei ruveta pallottelemaan ihmisiä, että tämä ei kuulu meille, vaan kyllä meidän on edelleen katsottava koko pakettia.
51 Elinkeinorooli Kunnan tehtävänä on lyödä kipinää, ei kukaan muu tänne lyö kipinää.
52 Yhteisöjen alusta -rooli Kunnalla tärkeä rooli asioiden eteenpäin puskijana ja koordinaattorina. Jos ei kukaan pane alulle asioita, niin ei mitään synny.
53 Perinnerooli Meillä on täällä ongelma, että ihmiset vähenee koko ajan paljon, ja osa meistä ei vielä sitä ymmärrä, vaan luulevat, että täällä on vielä ( ) mahdollisuus jatkaa itsenäisenä, mutta ei meillä ole.
54 Hyvinvointirooli Elinkeinorooli Yhteisöjen alusta -rooli Perinnerooli Jäsentävä idea Ennaltaehkäisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit Kunnan toiminnan painotus Maankäyttö, kulttuuri ja vapaa-aika vapaaehtoistyö Työllisyys ja elinkeinot Järjestöjen ja talkootyön alusta Pitää yllä identiteettiä Seuraukset Hyvinvoinnin laaja ymmärtäminen Uusia elinkeinoja toisinaan lauenneita riskejä Vapaaehtoistyöhön nojaaminen Jollain aikavälillä lakkaa olemasta Termit Kukoistus Kipinää Koollekutsuja ja verkostojen luoja Kylät, nimet ja vaakunat Toimintakulttuurissa olennaista Ihmisten aktivointi ja toimivat työnjako suhteessa muihin palveluorganisaatioihin Uskallus ja epäonnistumisen sietäminen valittamisen kulttuurin sammuttaminen Yhteistyö ja joustavuus Hiljainen luopuminen, identiteettien saattaminen osaksi uusia kuntia
55 Kainuun ja Etelä- Karjalan opetus Kainuun ja Etelä-Karjalan kuntakokemusten opetus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymä on säästänyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ja siis mahdollistanut ylipäätään jonkinlaisen roolin niille. Kuntien missio on rakennettava uudelleen ei palveluiden vaan laajasti elinvoiman perustalle Löytämämme kuntaroolit ovat osin päällekkäisiä ja myös riippuvaisia toisistaan. Kunta voi valita mitä painottaa Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää tietoista uudelleenorientoitumista ja johtamista.
56 Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen keskiössä Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtäviin, miksi kunta on olemassa Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan resursseihin, rohkeutta uudistua sekä taitoa ja halua vuorovaikutukseen Jatkuvaa uuden luomista, kunnan toiminnan perusidean ja vakiintuneiden käytäntöjen haastamista, innovointia ja kasvun tukemista Missä ja keitä olemme, minne haluamme mennä ja miten pääsemme sinne? Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen Paikalliset erityispiirteet Rohkeus ja uskallus, mielentila ja yrittäjämäinen asenne
57 Kiitos mielenkiinnosta!
58 Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari : Itsehallintoalueiden sekä elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut Matti Pennanen, kaupunginjohtaja
59 Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus
60 Oulu nuorten kaupunki Oulun seudulla on noin asukasta Keski-ikä 36,5 vuotta Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset, opiskelijoita kaupungissa noin
61 Oulun kaupunki TA2016 Toimintatulot 232 Toimintamenot Toimintakatteen alijäämä Valtionosuudet 269 Verotulot 754 Verorahoitus Rahoitustulot Rahoitusmenot Rahoitus 5 Lisärahoitustarve 80 miljoonaa Nettoinvestoinnit 143 Vuosikate 63
62 Oulun kaupungin tulopohja
63 Peruskunta, toimintatulot (1000 t )
64 Peruskunta, toimintamenot (1000 t )
65 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vahvan peruskunnan malli (nykyinen) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Kuntalaiset ja asuminen Kuntalaiset Ympäristö ja asiakkuus Kuntalaiset Päätöksenteko ja työ Henkilöstö Kuntalaiset Palvelut Henkilöstö Työpaikat Elinkeinot ja asiakkuus Kuntalaiset Elinkeinot Työllisyys Johtamisjärjestelmä Päätöksenteko Yhdyskuntarakenne ja asuminen Ympäristö Kuntalaiset ja työ Palvelut Työllisyys Kuntalaiset Johtaminen ja demokratia Kuntalaiset Talous Talous ja demokratia Demokratia Talous Talous Talous c Yhdyskuntarakenne Palvelut Asuminen Johtaminen Johtaminen Jo Johtaminen Johtaminen Johtaminen Talous Johtaminen Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuus
66 Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus konserniohjaus ja omistajapolitiikka entistä tärkeämmässä roolissa
67 Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa... L A K I S Ä Ä T E I S E T Peruskunta Oulun kaupunki M A R K K I N A T OMAN KUNNAN ALUE
68 Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa... L a k i s ä ä t e i s e t Pohjois-Suomen SOTE Ympäristöviranomainen Rakennusvalvontavir.om. Joukkoliikennevir.om. Jätehuoltovir.om Seutuyhteistyö Tilakeskus Oulun kaupunki Peruskunta Hallinto Oulun Konttori Lukiokoulutus? Sivistys- ja kulttuuri Yhdyskunta Oulun Tietotekniikka Oulun Työterveys BusinessOulu Oulun Serviisi Oulun Vesi TEKLI SOTE-tuotanto Oman kunnan alue M a r k k i n a t
69 Omaisuuden jakaantuminen Oulukonsernissa / Omaisuuden (2,8 mrd ) jakaantuminen Oulukonsernissa Säätiöt; 7 milj. Osakkuusyhtiöt 0 % 91 milj. 3 % Kuntayhtymät 246 milj. 9 % Peruskunta; 553 milj. 20 % Tytäryhtiöt; 1128 milj. 41 % Liikelaitokset; 730 milj. 27 % Henkilöstö 1854 hlöä / (tytäryhtiöt, säätiöt) Henkilöstö 667 hlöä / (tytäryhtiöt, säätiöt)
70 OULU-KONSERNI Oulu-konsernin yhteisöt Energialiiketoiminta omistusosuus Oulun Energia Oy 100 % Tytäryhtiöt Asuntoliiketoiminta omistusosuus Asunto Oy Iiveitsi 100 % Osakkuusyhtiöt Energialiiketoiminta omistusosuus Voimapato Oy 40 % Säätiöt merkittävimmät säätiöt Oulun Palvelusäätiö v 30 tytäryhteisöä v 19 osakkuusyhteisöä v Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. v Kaupungin tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä, kuntayhtymissä ja säätiöissä on hallituspaikkoja yhteensä ! Kiinteistöliiketoiminta omistusosuus Haukiputaan Kehitys Oy 100 % Kiimingin Palvelutalo Oy 100 % Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä 100 % Kiinteistö Oy Oulun Maikkulan Toivo 100 % Maikkulan Keskus Oy 100 % Oulunsalon Kehtiysyhtiö Oy 100 % Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy 100 % Kiinteistö Oy Raksilan Harjoitushalli 91 % Kiinteistö Oy Huonesuon Monitoimitalo 78 % Kiinteistö Oy Oulun Intiönparkki 59 % Kiinteistö Oy Haukiputaan Toritalo 54 % Asunto Oy Myllykartano 100 % Asunto Oy Myllykartano kakkonen 100 % Asunto Oy Yli-Iin Revonmylly 100 % Oulun Asuntohankinta Oy 100 % Sivakka-yhtymä Oy 100 % Muu liiketoiminta omistusosuus Nallikari Seaside Oy 100 % Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 100 % Oulun Jätehuolto Oy 100 % Oulun Kaupunginteatteri Oy 100 % Oulun Pysäköinti Oy 100 % Oulun Satama Oy 100 % Monetra Oy 80 % Oulun Ammattikorkeakoulu Oy 78 % Rovaniemen Voima Oy 23 % Kiinteistöliiketoiminta omistusosuus Kiinteistö Oy Oulun Sävelparkki 50 % Haukiputaan Jäähalli Oy 49 % Haukiputaan Palvelukulma Oy 48 % Kiinteistö Oy Oulunsalon Kulma 43 % Kiint. Oy Raksilan Tekojääkentän Katsomo40 % Rehaparkki Oy Kiinteistö-Ali Oy Oulu ICT Oy 40 % 39 % Oulun Keskusliikenneasemakiinteistö Oy 31 % Yli-Iin Liiketalo Oy 30 % Muu liiketoiminta omistusosuus 47 % Oulu Innovation Oy 45 % Virpiniemi Sport Oy 40 % Oulun Musiikkijuhlasäätiö Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiö Kuntayhtymät omistusosuus Oulun Seudun Koulutuskuntayhtymä 78 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ky 53 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 47 % Oulun Matkailu Oy 30 % Teknoventure Oy 30 % Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 21 %
71 Oulun seudun tulevaisuuden toimintamalli 1. Selkeä kasvu-, elinvoima- ja elinkeinopolitiikka kansallisesti ja kansainvälisesti 2. Paikallis- ja kuntalaislähtöisyys kehittämisessä 3. Palvelurakenteen yhteinen tarkastelu, tehokkaampi käyttö ja investointien toteutus 4. Yhteisesti tarkasteltu MALPE politiikka 5. Järjestelmällinen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen sekä kansallinen että kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden toimintamalli edellyttää uudenlaista ja yhteistä kehittämisresurssien kasaamista ja päätöksentekoa
72 Kunnan uusi rooli ja tehtävät? Työpaikat Elinkeinot Liikenne Elinvoima: Työ Demokratia, kaavoitus ja aluekehitys Osallisuus: Perhe Päivähoito Koulu ja nuorisotyö Asuminen Liikunta Kulttuuri
73 Elinvoiman ja kasvun perusta Globaali kilpailukyky, paikallisen suosiminen Osaaminen ja koulutus Energia/ympäristö Hyvinvointiteknologia Logistinen keskus Lähiruoka Bioenergia ß Kaivosteollisuus à ICT:n hyödyntäminen kaikilla toimialoilla Matkailu Palvelutuotanto Koulutus Yhteistyö: markkinointi, elinkeinot, kehittäminen, sähköiset palvelut, MALPE Alueen vahvuudet: nuori ja kasvava väestö, toimiva ja tehokas toimintaympäristö
74 Ratkaistava Henkilöstö Sote 4000 Tukipalvelut 2000 Siku 6000 Rahat (valtionosuudet, verot), Henkilöstö (tukipalvelut), Omaisuus
75 Kiitos!
76 Tulevaisuuden kunta: mistä löytyy kunnan uusi rooli? Kj Rämö Suomen kuntajohtajat ry:n pj
77 Lempäälän kunta Lempäälä on n asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettä. Kunnan läpi kulkevat sekä Tampere- Helsinki moottoritie että rautatie. Tampere-Pirkkalan lentokentälle keskustasta on vain noin 15 km.
78 Lempäälän tulevaisuusohjelma kuntajohtajan uskonvahvistamistehtävä Valmistaudumme valtuuston ja henkilöstön kanssa muutokseen Pohdinta omista lähtökohdista ja mahdollisuuksista Menestystekijät, vahvuudet sekä heikkoudet - nyt ja jatkossa à uusi juureva elinvoimakunta
79 Tulevaisuuden kunnan kulmakiviä
80 Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan näkökulmasta? Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitä seuraavat 5 vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautusta katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen JOHTAMISOTE Nyt: Silmälaput päällä muutosvaiheenjohtamista tunteella soveltaen, ei tiedolla Uusi kunta v 2019 jälkeen: sosiaalinen yhteisöllisyyden kehittäjä ja mahdollistaja
81 Lyhyesti: kuntien asema tulevaisuudessa? uusi kunta = riisuttu kyläyhteisö itsehallintoalueet = entisenmallisia läänejä
82 Et ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi. Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elämään paremmin, suuremmilla visioilla, mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellä. Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa, ja köyhdytät itsesi, jos unohdat tehtäväsi. Woodrow Wilson
83 Eino Nissinen ELINVOIMAINEN KUNTA Kuntaliiton valtuuston seminaari
84 ELINVOIMAINEN KARSTULA 4300 asukasta 400 toimivaa yritystä Työpaikkaomavaraisuus noin 100 Sote-palvelut Kuntayhtymä Saarikassa vuodesta 2009
85 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa - Kuntalaki 1 - Elinvoimaa yritystoiminnasta Elinvoimaa palveluista Elinvoimaa hyvinvoinnista
86 CASE POHJONEN GROUP OY 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa Innostus tarttui ja häntä kannustettiin jatkamaan Yläaste- ja lukioikäisenä kehitti konenäkösovelluksia ja robotiikkaa mm. teollisuudelle ja lentokenttälogistiikkaan Voitti mm. nuorten tiedekilpailun
87 CASE POHJONEN GROUP OY Erikoistunut korkeaa suorituskykyä ja luotettavuutta edellyttävien miehittämättömien ilmaalusten kehitykseen ja valmistukseen. Yrityksessä tänään veli Teemun lisäksi 5 työntekijää Vahvaa kasvua com/fi/ atch?v=m0p98jkldpi
88 CASE POHJONEN GROUP OY Kunnan luomat puitteet mahdollistavat yksilöiden ominaisuuksien vahvistumisen ja kehittymisen. Tämä on edellytys luovuuden ja yrittäjyyden syntymiselle. - - Teemu Pohjonen, toimitusjohtaja, Pohjonen Group Oy
89 CASE ONSTEEL OY Meteco Oy konkurssiin 2/2015, 43 irtisanottiin 30 työntekijää ja toimihenkilöä keräsi pääoman, jolla liiketoiminta ostettiin konkurssipesältä, syntyi OnSteel Oy Kiinteistö erilliseen yhtiöön kunta omistaa 51 % kolmen vuoden ajan yhtiö lunastaa kunnan pois 3 vuoden kuluttua
90 CASE ONSTEEL OY OnSteel Oy tänään Yrityksessä 38 työntekijää Hyvässä kasvussa Tekee positiivista tulosta
91 ELINVOIMAA YRITTÄJYYDESTÄ Yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri Avoin vuorovaikutus, hengitetään samaa ilmaa Kunnan ja/tai kehittämisyhtiön tuki Kehittämisyhtiön hallitus yrittäjistä Pitkäjänteinen toimintakulttuurin rakentaminen Verkostojen tukeminen
92
93 LUKIO JA ELINVOIMA Ennakkoluuloton kehittäminen Kursseja muista oppilaitoksista yritys- ja järjestöyhteistyö (kansalaisopisto, kansanopisto, yliopisto, verkkokurssit) Yhteistyöllä tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan Taitava Karstula -talo Laatua ja kustannustehokkuutta myös perusopetukseen, yhteiset opettajat
94 LUKIO JA ELINVOIMA Yritysten työvoiman turvaaminen Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan Lukiosta käytännön taitajia hanke Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset, teatteri, musiikki, liikunta)
95 PIENIKIN VOI OLLA VAHVA Laaja kielivalikoima (saksa, ranska, espanja, venäjä) Kansainvälisyys (Erasmus 2+) Suomenselän yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä ja opiskelijavaihtoja Kansainvälisen liiketoiminnan lukioverkosto Lähes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa Oppimistulokset hyviä
96
97 HYVINVOIVA KARSTUNEN Hyvinvointistrategia 2011 Hyvinvoiva Karstunen ohjelma 2014 Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana Painopiste muussa kuin sote-palveluissa Verkostomainen toiminta Kolmas sektori Palvelun tuottajat Yritykset
98 HYVINVOIVA KARSTUNEN Hyvinvointivastaava 2014 Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta Koordinoi verkoston yhteistyötä Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmän esittelijänä
99 HYVINVOIVA KARSTUNEN Heikin Tupa 2015 Kuntalaisten olohuone, kohtaamispaikka Tapahtumia, teemapäiviä Levähdyspaikka vaikka kauppareissulla Hyvinvointivastaavan tukikohta Yhteispalvelupiste
100 ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA Kunta ei tee itse, eikä puolesta Kunta koordinoi, aktivoi, tukee, mahdollistaa Verkostot, yhteisöt Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia Tuetaan terveyttä ja hyvinvointia Ei keskitytä sairauteen ja pahoinvointiin TULOKSET NÄKYVÄT!
101 YRITYKSET, TYÖPAIKAT JA ASUKKAAT LISÄÄNTYVÄT OLEVAN YRITYSTOIMINNAN TOIMINTA- EDELLYTYKSET SÄILYVÄT JA UUTTA YRITYSTOIMINTAA SYNTYY KUNNAN VEROTULOT KEHITTYVÄT MYÖNTEISESTI KILPAILUKYKY YRITYS-, TYÖPAIKKA- JA ASUMIS- KUNTANA VAHVISTUU KUNNALLA RESURSSEJA KUNTA- PALVELUIHIN ELINVOIMAISUUS TYÖPAIKAT LISÄÄNTYVÄT TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS POSITIIVINEN KUNTA- PALVELUT KILPAILU- KYKYISIÄ HALU YRITTÄÄ, TEHDÄ TYÖTÄ JA ASUA KARSTULASSA POSITIIVINEN ELINVOIMAISUUS ++++
102 ELINVOIMAISUUS KILPAILU- KYKY YRITYS-, TYÖPAIKKA- JA ASUMIS- KUNTANA MURENEE OLEVAN YRITYSTOIMINNAN TOIMINTA- EDELLYTYKSET JA UUDEN YRITYSTOIMINNAN SYNTYMINEN VAIKEUTUVAT TYÖPAIKAT VÄHENEVÄT YRITYKSET, TYÖPAIKAT JA ASUKKAAT VÄHENEVÄT KUNNAN VEROTULOT PIENENTYVÄT TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS NEGATIIVINEN ELINVOIMAISUUS KUNNALLA EI RESURSSEJA VASTATA KUNTAPALVELUJEN KYSYNTÄÄN HALU YRITTÄÄ, TEHDÄ TYÖTÄ JA ASUA KARSTULASSA VÄHENEE KUNTA- PALVELUT EIVÄT SÄILYTÄ KILPAILU- KYKYÄÄN
103 KIITOS!
104 Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen Professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede
105 MIKSI REFORMIT OVAT USEIN PIRULLISIA LUONTEELTAAN? Väitän, että siksi, että uudistuksen tarpeet, keinot ja toteutus kesytetään. Tästä seuraa uudistuksen muuttuminen yhä takkuisemmaksi vyyhdeksi. Kuva: Vastavalo.fi 105
106 MITÄ KESYTTÄMISESSÄ TAPAHTUU? it tames the growl of the reform wickedness: so that the reform no longer shows its teeth before it bites (mukaellen Churchman 1967) 106
107 UUDISTAMISEN TUSKAA TEORIASSA (Conklin 2005; Vartiainen ym. 2013) 107
108 UUDISTAMISEN TUSKAA POLITIIKASSA Turhautumista Syyttelyä Riitaisuutta ja keskustelukulttuurin murenemista Toivottomuutta Sanonta joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön pätee täällä pienpäättäjäpuolella harvinaisen hyvin. Lunta tulee tupaan, teetpä niin tai näin. Kun ennen vaaleja myy itseään torilla, vastailee kuntalaisten huoliin ja tulee sitten valituksi päättäjäksi, ei arvaa, että kokouksissa mietitäänkin irtisanomisia ja miljoonaleikkauksia. Ei voi vaatia mitään uutta, kun ei vanhaankaan ole varaa. Hyvästi uusi uimahalli, pienet ryhmäkoot ja vanhusten viriketoiminta. Paniikkia E. Mansikkamäki, Kolumni , Maaseudun tulevaisuus 108
109 UUDISTAMISEN TUSKAA KÄYTÄNNÖSSÄ Turhautumista Syyttelyä Riitaisuutta ja keskustelukulttuurin murenemista Huonoa yhteishenkeä Muutoksessa viisi eri organisaatiota yhdistettiin. Tavoitteena oli muodostaa uudenlainen toimintatapa ja ravistella tietoisesti viiden vanhan organisaation historiat pois ja keskittyä uuden, yhteisen organisaation strategian luomiseen. v Tilanne muodostui erittäin vaikeaksi, eikä uudistamisprosessin solmut olleet avautuneet vielä haastattelun hetkellä. v Kaiken vanhan hylkääminen ei uudistamistyössä ole aina hyvä asia! Työuupumusta 109
110 MITEN TUSKA VOITETAAN? Ei sitä isoissa tai pienissäkään reformeissa voiteta kokonaan! MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTÄÄN 110
111 KEINO 1. JOHTAMINEN Mahdollistava johtaminen: Kysyy enemmän kuin vastaa Ymmärtää, että ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia Vaalii aitoa yhteistyötä ja vuorovaikutusta > Pyrkii häiritsemään jokaisen ihmisen halua ylläpitää jatkuvaa ja pysyvää tasapainotilaa ympärillään It is my firm conviction that people have to fail into collaboration. (Robert 2000) 111
112 Esimerkki piispa Walkerilta My role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium, before repeating the exercise. Lähde: Raisio & Lundström
113 KEINO 2: AIKA Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution. Einstein s Quote: Cracking Creativity 113
114 KEINO 3: LUOTTAMUS Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveyshallintotiede, 114
115 KEINO 4: KOKONAISUUS 115
116 KEINO 5: EDISTÄ HYVÄN KEHÄÄ (Bella 2006)116
117 KEINO 6: ESTÄ PAHAN KEHÄÄ (Bella 2006)117
118 ESIM. Siun SOTE NÄIN TEHDEN TUSKA VÄHÄISEMPÄÄ? Itseorganisoitunut Itse tehden vahvassa yhteistyössä Moniammatillisuus huomioitu kehittämisessä Myös aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta Osallistaen työntekijöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja järjestöjä Monipuoliset osallistumistavat Osallisuuden itseisarvo 118
119 ESIM. Puntaroivaa demokratiaa Kemijärvellä Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten väliltä Deliberatiiviset mallit käytössä Seitsemän + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan Deliberative democracy is not series of ad hoc events. It is a way of governance (Patricia Wilson 2009) 119
120 KIITOS! 120
121 Kuntaliiton valtuusto Rahoitusjärjestelmän muutostarpeet uudistuksessa Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
122 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Tavoitteena riittävän rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm. palkkojen harmonisoinnin johdosta => lisää haasteita rahoitukselle. Hallituksen asettama tavoite: kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Kunnilta siirtynee merkittävä osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille miten siirto tehdään vaikuttaa merkittävästi eri kuntien/kuntalaisten asemaan. Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa, miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa? Siirtymävaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti. 122 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto
123 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 1,3 mrd /v) Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymävaiheen jälkeen saada oma verotusoikeus (itsehallinto/vastuu, varainhankinnan kustannukset)» myös valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekä alueiden välisten erojen tasaamiseksi. Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta. Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta.
124 Muut kysymykset Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa» Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus, keskiössä julkisen talouden suunnitelma Tasearvoltaan 6-6,5 mrd kiinteistöjen kohtalo? Vaihtoehtoina mm. yhtiöittäminen/fuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille miten korvataan kunnille? Kiinteistöjen arvostus samoin periaattein, ei tasearvosta. Investointien ohjaus Kattamattoman eläkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken kyse vajaasta 1 mrd /v (eläkemenoperusteinen maksu) KL: jaettava kuntien ja IHalueiden kesken esim. toimintamenojen suhteessa. 124 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto
125 Itsehallintoalueen rahoitus Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli LASKENNALLINEN OHJAAVA Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitus/ohjaus LASKENNALLINEN Muunnos edellisestä Virkamiesmalli LASKEN- NALLINEN LASKENNALLINEN VEROTULO OHJAAVA VEROTULO OHJAAVA OHJAAVA VEROTULO VEROTULO Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava järjestelmä
126 Kuntien rahoitus Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla» Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia Kuntien erilaisuus eroissa tasaustarvetta jatkossakin Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen? Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko valtionosuusjärjestelmän tai erillisen IH-alueen kannustinjärjestelmän kautta. 126 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto
127 127 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto
128 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 23 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. 128 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto
129 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin , mrd Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 129 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
130 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin indeksoituina, 1997= Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 130 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
131 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. : - Päihdehuolto 0,20 mrd. - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. - Toimeentulotuki 0,74 mrd. - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. - Muu sosiaali- ja terveystoimi 1,47 mrd. Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 131 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
132 Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon käyttökustannukset 1) , mrd. Mrd Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaalitoimi 2) Terveydenhuolto ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Sosiaalitoimi sisältää myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty pois sosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla. 132 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
133 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 133 Timo /hp Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
134 Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi 1) : Käyttökustannukset ja maksutulot indeksoituina, 1997= Käyttökustannukset Maksutulot Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta lähes puolet leikattiin kunnilta pienentämällä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj. 1) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 134 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus 26.11.2014, Oulu
Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus 26.11.2014, Oulu Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki NORTHERN SEA ROUTE MURMANSK FINLAND OULU ARKHANGELSK
LisätiedotSote-uudistus ja itsehallintoalueet
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotItsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015
Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke
Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen
LisätiedotSote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)
Sote-uudistus Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti (1.10.2015 lukien) Ehdotusten vaikutukset kuntiin 1/2 Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä tai
LisätiedotSOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset
SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset Marjo Lindgren 17.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Selvityshenkilötyöryhmä Stm ja vm ovat asettaneet 2.7. selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden
LisätiedotMinisteriön terveiset: Soteuudistuksen
Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset 14.8.2015 Toimeksianto Sosiaali-
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.
Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5
LisätiedotTILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015
TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia
LisätiedotItsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke
LisätiedotSote-uudistuksen nykytilanne
Sote-uudistuksen nykytilanne Helsinki Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM terveyspalveluryhmä Ei muita sidonnaisuuksia Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaalija
LisätiedotYhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen
Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotLiikunta tulevaisuuden kunnassa?
Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotSivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri
Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotSote-uudistus
Sote-uudistus Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaalija terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotAluehallintouudistus kuntien näkökulmasta
Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta Maanrakennuspäivä 29.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta Kysymys on pääosin kuntien (ja kuntayhtymien) tehtävien ja
LisätiedotSOTE uudistuksen valmistelutilanne
SOTE uudistuksen valmistelutilanne Markku Puro 25.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Soten tausta Esityksen rakenne II. Valtakunnallinen tilanne Hallitusohjelman linjaukset ja aikataulu III. Kanta-Hämeen
LisätiedotKunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa
Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Jari Koskinen, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.5.2017 Turussa Sisältö Kuntaliitto kaikkien
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
LisätiedotHyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena
Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena TERVIS hyvinvointifoorumi 02.09.2015 Kuopio Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena
LisätiedotPaikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa
Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen
LisätiedotSote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa
Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen 2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10
LisätiedotPohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta
Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu 18.11.2015 Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 Kuntien vuosikate
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
LisätiedotPohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus
LisätiedotVaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu
Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.
Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan
LisätiedotJyväskylän kaupungin tervehdys
Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotSote osana valtakunnallista ja paikallista reformia
Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotSote: riittävätkö rahat ja kenelle?
Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotKuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri
Kuntaliiton terveiset Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Tulevaisuuden kunta ja maakunta Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 3 3 4 Kuntien tehtäviä uudistuksen
LisätiedotUudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013
Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina
LisätiedotAluehallinnon uudistus
Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotHallinto uudistuu uudistuuko johtaminen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
Lisätiedot@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto
@Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntatilaisuus
Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
LisätiedotAluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu
Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset
Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset Pohjois-Savon kuntakokous Kuopio 13.6.2016 Johtava lakimies Kirsi Mononen Hallinnon kolme tasoa Kunnat» Paikallisen osallistumisen, demokratian,
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotTalous ja omistajaohjaus
Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotEsityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?
Sote-uudistus missä nyt mennään? Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.11.2015 Pekka Järvinen, STM 11.11.2015 1 Esityksen pääkohdat Hallitusohjelman kirjaukset Rahoitusratkaisu Alueratkaisu
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotAjankohtaista aluehallinto- ja soteuudistuksesta
Ajankohtaista aluehallinto- ja soteuudistuksesta Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Kauhava, PowerPark 22.10.2015 Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveydenhuollon talousasiat Hallitusohjelman
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotEtelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
Lisätiedotja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa
Näkökulmia sotepalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa Kuntoutuspäivät Kulttuuritehdas Korjaamo Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 7.6.2019 2 Kuntaliiton linjaukset
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotHyvinvointi ja terveys sekä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Hallitusneuvos Pekka Järvinen Syyskuu 2016 5.9.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotPirkanmaan maakuntatilaisuus
Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp).
Dnro 86/03/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp). Tarja Myllärinen, Johtaja, sosiaali- ja terveys
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotTalousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén
Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014
Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotLuonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen
Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille
LisätiedotUusi kunta ja sen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Uusi kunta ja sen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntajohdon seminaari Mikkeli 8.6.2016 Meneillään oleva lainvalmistelu Valmistelu käynnissä
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
Lisätiedot