Maaviesti. Kotimainen. Hyvä sato ympäristöä kuunnellen. Spelttileipää. kala on kestävä valinta. kevään juhlapöytään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Kotimainen. Hyvä sato ympäristöä kuunnellen. Spelttileipää. kala on kestävä valinta. kevään juhlapöytään"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2012 Hyvä sato ympäristöä kuunnellen Kotimainen kala on kestävä valinta Spelttileipää kevään juhlapöytään Tallirakennusprojekti on niin yrittäjälle kuin pienen kotitallin rakentajallekin ainutkertainen tapahtuma. Hyvä suunnittelu on avainasia myös tallityömaalla. 2/2012 maaviesti Sivu 221

2 Maatilayrittäjä! Onhan yritystili sinulle tuttu? Tämä tili helpottaa maatilayrittäjän arkea. Se keskittää päivit täisen kassanhallinnan, maksuliikkeen sekä tarvittaessa osan sijoittamisesta ja rahoittamisesta vaivattomasti yhdelle tilille. Tili räätälöidään juuri yrityksesi tarpeita vastaavaksi ja siihen voidaan liittää myös luotto. Kysy myös monipuolisesta e-laskusta, joka nopeuttaa ja tehostaa maatilasi taloushallinnon toimintoja, on turvallinen ja ympäristöystävällinen valinta. Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) Kotimainen - sähköpaimen pitää eläimet aidoissa! - jo vuodesta 1938 sekä hyvin varustetuista hevostarvikeliikkeistä. Made in TUUSULA Farmcomp Oy Jusslansuora 8, FI Tuusula 2 maaviesti 2/2012

3 Maaviesti Sisältö 2/2012 Kaura hellii vatsaa ja sydäntä. Se sopii myös monen keliaakikon ruokavalioon. 26 Ympäristön huomioiminen tilalla lähtee viljelijän omasta asenteesta, joka tarttuu helposti eteenpäin aina kuluttajan pöytään asti. Sivu 16 Kalastuksenvalvonta paneutuu entistä Maisema pontevammin mu 30 kiinteiden ja seisovien pyydysten merkintään. Korjuuajankohta on tärkein nurmen D-arvoon ja sulavuuteen vaikuttava tekijä. 11 Plugi Oy Tapio Gustafsson / KKL Plugi Oy 8 KANNESSA Outi Kaski suosittelee ruokapöytään kotimaista kalaa. 10 NURMI TUOTTAMAAN Siikajoen pienryhmä paneutuu laadukkaan säilörehun saloihin. 11 TILAKOHTAINEN KORJUUAIKA Säilörehun korjuuaikasuositus pätee vain yleisellä tasolla. 12 TYPPINÄYTTEIDEN AIKA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä liki 30 mittauspaikassa. 14 POTKUA PERUNAAN Peruna-ala hakee yhteistuumin kilpailukykyä ja kannattavuutta. 16 YMPÄRISTÖTEKOJA Peltotöissä voi edistää ympäristön hyvinvointia pienilläkin valinnoilla. 17 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Hyvät viljelytavat kohentavat tilan taloutta ja ympäristöä. 18 HYVINVOINTIA ELÄIMILLE Eläinten hyvinvoinnin tuki eläinyksikköä kohti nousee merkittävästi. 20 PERUSTA KOSTEIKKO! Kosteikkotukea kannattaa hakea nyt, kun rahaa on varmasti tarjolla. 21 JÄTEVESINEUVONTAA Jätevesineuvonta on laajentunut koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. 22 TALLIHAAVEITA? Asiantunteva suunnittelu on onnistuneen tallihankkeen perusta. 27 RUOKAMATKAILUA Kainuussa haetaan mallia jämtlandilaisesta ruokamatkailusta. 26 PIIRAKKA PITOPÖYTÄÄN Speltistä ja kaurasta syntyy maukkaita leivonnaisia kevään juhliin. 29 VERKKOLUOTSIKSI Netti ohoi! -hankkeeseen kaivataan vapaaehtoisia verkkoluotseja. 30 KALASTUSVALVONTAA Uusi kalastuslaki pureutuu ensimmäiseksi valvontaan. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 24 Tekijä esiin 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 2/2012 maaviesti 3

4 Nuottasaarentie 4 - OULU - Puh *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). 4 maaviesti 2/2012

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 24.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Maalaisjärki käyttöön PÄÄKIRJOITUS Kalevassa oli kirjoitus hiihtolomaviikon tienoilla, kuinka Raahessa Antinkankaan koululla oppilaille oli ryhdytty tarjoamaan kuoriperunoita kuorittujen sijaan. Osa oppilaista ei oikein hallinnut kuorimista alkuun, mutta mikä positiivisinta: nuoret oppilaat olivat ottaneet kuoriperunat hyvin vastaan ja todenneet niiden olleen erinomaisia. Saisiko näitä jatkossakin, oli kuulunut eräidenkin kommentti. Mitä tästä sopisi ajatella: vihdoinkin löytyy koulu tai kouluja, jossa on toimittu maalaisjärjen äänellä. Kuorineen keitetyt perunat sisältävät kuoren alla runsaasti hiven- ja kivennäisaineita sekä ovat laadultaan ja maultaan erinomaisia. Näin päästään eroon myös kumiperunoista, joita suurin osa oppilaista inhoaa. Yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden nykymeno on sen verran vauhdikasta ja modernia, että hyvällä syyllä voi havaita maalaisjärjen käytön unohtuneen monin osin. Kieltämättä mieleen tulee muutama esimerkki, joista yksi legendaarisimmista lienee maatilojen tukivalvonnoissa olevien pinta-alojen valvonta. Suomi liittyi vuoden 1995 alusta EU:n jäseneksi ja tuolloin kotitilallani täytettiin EU-lomakkeita. Itsekin useana vuonna osallistuin maatilamme perus- ja kasvulohkojen pinta-alojen ilmoittamiseen. Joka kerta ne olivat muutoksessa ja tuntui, ettei todellista pinta-alaa tiedä kukaan. Järjestelmä kun tuntui ilmoittavan aina jotain uutta. Muutamana viime vuonna eli yli kymmenen vuotta myöhemmin olen saanut kuulla, että monelle viljelijälle pinta-alat tuntuvat edelleen tuottavan tuskaa - tai niiden oikeellisuus lomakkeissa ja valvonnoissa. Onkohan maalaisjärki unohtunut tässä kohdin jonnekin? Koneisto toteuttaa säädöksiä ja systeemin vaatimuksia unohtaen järjestelmän todelliset kustannukset ja hyödyt. Maalaisjärki on erinomainen väline käyttäjälleen ja säästää monelta turhalta mutkalta ja johtaa kohtuudella hyvään lopputulokseen. Systeemien ja järjestelmien yhteiskunnassa se vain saattaa jäädä taka-alalle - unohtua. Sitä kannattaa vaalia ja tiedän sitä olevan monella maaseudun yrittäjällä ja maatilan pitäjällä käytössään. Maalaisjärki kyllä muuten osaa sanoa, mikä on oikein ja kohtuullista esimerkiksi yritysten bonusten maksuissa. Tätä enemmän käyttöön itse kullekin. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu Huhtikuu Nyt on aika... paneutua tukihakuun ja postittaa lomakkeet viimeistään tarkistaa viljavuustutkimuksen, ruiskuttajatutkinnon ja kasvinsuojeluruiskun testauksen voimassaoloajat ilmoittaa maanäytteistä liukoisen typen mittaukseen kerrata hyvät viljelykäytännöt ennen peltotöiden alkua ottaa säilörehusta korjuuaikanäytteitä Artturi-pussiin ilmoittautua verkkoluotsiksi ikääntyvien maaseudun asukkaiden iloksi kaivaa arkistoista sopivat kuvat maa- ja kotitalousnaisten valokuvauskilpailuun Ella Karttimo Oulun Kauppahallissa kalakauppias Jussi Haanpää ja Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Outi Kaski. Kuva: Ella Karttimo 2/2012 maaviesti 5

6 lyhyet Peruna paremmaksi! Perunan käyttölaatu on kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan. Peruna paremmaksi -hankkeen kysely pohjoispohjalaisille suurkeittiöille osoittaa, että yhä on myös parantamisen varaa. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset edistävät Peruna paremmaksi -hankkeessa perunan tuottajien, jalostajien ja ruoka-ammattilaisten verkostoitumista sekä vuoropuhelua perunasta ja sen ominaisuuksista. Palautetta perunan laadusta on kerätty suurkeittiöille tehdyn kyselyn avulla. Siihen vastasi 47 keskus- ja valmistuskeittiötä. Perunan kuorettuminen ja tummuminen raakana olivat ongelmista yleisimpiä. Jonkun verran esiintyi myös kovettumista, tummumista kypsänä, hajoamista ja makumuutoksia tai peruna ei muuten sopinut käyttötarkoitukseensa, elintarvike- ja laatuneuvoja Soila Hiltunen kertoo. Miltei kolmannes kyselyyn vastanneista keittiöistä oli saanut pelkästään hyvää tai harvoin huonoa palautetta tarjolla olevasta perunasta. Hankkeen aikana laaditaan suurkeittiöiden käyttöön ohjeistus osaksi niiden omavalvontaa. PERUNAN käyttölaatua hankkeessa ovat kehittämässä ProAgria Pohjois- Pohjanmaan ja Pro- Agria Keski-Pohjanmaan kasvinviljelyneuvojat. Keräämme peltolohkoilta viljavuusnäytteet ja viljelytiedot Wisuviljelysuunnitteluohjelman avulla ja tallennamme tiedot lohkopankkiin. Syksyllä lohkoilta otetaan perunanäytteet, joille tehdään keittokoe ja ravinneanalyysi, ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela sanoo. MTT kokoaa tiedot yhteen tietokantaan vuosittain täydentyväksi käyttöraportiksi, joka kertoo sadon heikkoudet ja vahvuudet sekä mistä laatuongelmat voivat johtua. Käyttöraportti on viljelysuunnitelmia laativien ProAgrian neuvojien apuväline. Vuoden 2013 loppuun jatkuvan Peruna paremmaksi -hankkeen päätoimijat ovat MTT, Oulun Maaja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu ja ProAgria Keski-Pohjanmaa. Mukana ovat myös Haussa hyvin korjattu seurantalo Joka vuosi yksi seurantalo saa Hyvän korjauksen palkinnon tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta ja yhteishenkeä luovasta korjauksesta. Nyt etsitään vuoden 2012 palkittavaa kohdetta, jota voi ehdottaa toukokuun loppuun saakka. Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisestä hengestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeanlaisilla korjausmenetelmillä hyvää makua noudattaen ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen. Lisätietoa: > Seurantaloavustukset > Hyvän korjauksen palkinto Yleisluonteiset ohjeet eivät laatuperunan tuotannossa riitä, sillä viljelyolot, maalaji, ravinnesuhteet, vesitalous ja viljelytekniikka poikkeavat tila- ja lohkokohtaisesti. Myös lajikekirjo on suuri. Osallistu valokuvakilpailuun! Farmari 2013 Seinäjoella Meneillään olevan välivuoden jälkeen Farmari Suomen Maatalousnäyttely esittäytyy entistä ehompana Seinäjoella heinäkuuta Seuraava Farmari on myös juhlanäyttely, sillä tapahtuman Luonnosta Oy, Profood Oy, Pohjoisen Kantaperuna Oy, Yara Suomi Oy ja Tervakankaan peruna Oy. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten järjestäytymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi suunnitteilla on seinäkalenteri, johon tarvitaan hyviä kuvia eri aihepiireistä eri puolilta aluettamme. Pyydämme lähettämään kilpailukuvat sähköisessä muodossa. Kuvan vähimmäiskoko on noin 2,6 megatavua (noin 2400x1600 pikseliä). Kuvia käytetään harkinnan mukaan myös ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten julkaisuissa. Kuvaajan nimi julkaistaan kuvan yhteydessä. Arvomme kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken järjestötuotteita. Kuvat tulee lähettää mennessä osoitteella Mukaan kuvaajan ja kuvan lähettäjän yhteystiedot. Ella Karttimo järjestäjä ProAgria Etelä-Pohjanmaa viettää samaan aikaan 150- vuotisjuhliaan. 6 maaviesti 2/2012

7 Lammastiloille apua tietojen hallintaan ProAgrian uusi palvelu helpottaa lammastilojen tietojen ylläpitoa ja auttaa hyödyntämään eläintietoja entistä paremmin tuotannon suunnittelussa ja kehittämisessä. Palvelun ytimenä on WebLammas-ohjelma. WebLampaan avulla tuottajat voivat tallentaa eläinten tiedot ja tapahtumat yhdellä kertaa sekä Eviran eläinrekisteriin että ProAgrian tuotosseurantaan. Kertakirjaus helpottaa eläinrekisterin ylläpitoa ja vähentää tallentamisessa tapahtuvia virheitä. Monipuolinen webpalvelu mahdollistaa myös eläimistä kertyvien tietojen hyödyntämisen tilan tuotannon ja eläinaineksen suunnittelussa ja kehittämisessä yhä paremmin. Lampurit voivat esimerkiksi seurata eläinten kasvua, käsitellä eläimiä ryhminä ja hyödyntää tietoja eläinten jalostusta tai ostoja suunnitellessaan, kehityspäällikkö Pia Parikka ProAgria Keskusten Liitosta kertoo. Palvelun monipuolisista raporteista tuottajat voivat seurata eläinten päiväkasvuja, teuraskypsyysennusteita ja uuhien karitsatuotoksia. Päiväkasvulaskurilla teuraskaritsojen kasvua on helppoa seurata ja päästä nopeasti kiinni poikkeamiin. Palvelussa voidaan tallentaa karitsoiden painot, ultraäänimittaukset, elävän eläimen arvostelut ja villa-arvostelut. Näistä tuotosseurannan mittauksista voidaan eläimille laskea indeksejä eläinaineksen vertailuun ja jalostuksen suunnitteluun. Yhteenvetolistauksista tuotosseurantaan kuuluvat lampurit voivat tarkastella oman tilansa tuotosta sekä vertailla niitä muiden tilojen tuotoksiin joko valtakunnallisesti tai alueellisesti. Tietojen syvällisessä analysoinnissa ja tilan kehittämistarpeiden suunnittelussa auttavat ProAgrian lammastalouden asiantuntijat. Lisätietoa: verkkopalvelut Ensi kesän viljelyssä haasteena kustannukset Ensi kesän viljelykustannukset ovat korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Nyt on jo tiedossa lannoitteiden noin 50 euron hehtaarikohtainen nousu. Onkin entistä tärkeämpää suunnitella viljely hyvin, saada tuotantopanoksille viljelyssä vastinetta ja hyödyntää viljelykierrossa typpeä sitovien kasvien viljelyä. Viljelykustannukset nousivat viime vuonna noin 125 euroa hehtaarilta, takaisin vuoden 2009 tasolle. Tämä johtui ennen kaikkea lannoitus- ja energiakulujen rajusta noususta vuoden 2010 hetkellisen laskun jälkeen. Kannattavaan tulokseen pääseminen edellytti viljoilta pääsääntöisesti yli ja rypsiltä yli kilon hehtaarisatoa. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankista, jossa on tähän mennessä analysoitu ProViljelys-kehittämisryhmien talousseurannan tuloksia yli hehtaarilta ja 400 tilalta. Viljelypäätöksissä kannattaa ottaa huomioon markkinatilanne ja kotimainen kysyntä. Kotimaisissa viljataseissa on tapahtunut jo selkeä muutos parempaan, mutta markkinoiden oikeaa lukemista tarvitaan edelleen, Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta arvioi. OHRAN tuotanto vastaa kotimaista tarvetta. Sen kysyntä alueellisesti on jopa lisääntynyt, kun vehnän tuotanto alkaa jo oireilla liikatarjontaa kotimaassa. Rukiista, öljykasveista ja kaurasta riittää kysyntää meillä ja muualla. Heikkotuottoisilla lohkoilla luonnonhoitopeltojen tai viherlannoitusnurmien perustaminen on edelleen hyvä vaihtoehto. Rypsin viljely vaatimattomillakin satotasoilla on usein keskisatoja tuottavia kevätviljoja kannattavampaa, jos nykyinen hintataso säilyy. Viljelyyn kannattaa hakea vaihtoehtoja öljy- ja valkuaiskasveista, mutta vielä tärkeämpää on hyödyntää lajikeuutuuksia viljelyssä Sari Peltonen sanoo. Riskit ratkaisevat elintarvikevalvonnassa Uuden elintarvikelain säädöksien vaikutusta lähiruoan myymiseen pohdittiin Kempeleessä pidetyssä Lähiruokainfossa. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeneuvojat Soila Hiltunen ja Maija Ojalehto kertoivat muun muassa, että viime syksynä voimaan astunut laki korostaa erityisesti valvonnan riskiperusteisuutta. Elintarvikevalvonnan painopistettä on siirretty huoneistojen ennakkohyväksymisestä ilmoitusmenettelyyn. Hyväksymismenettelyyn kuuluvat ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset, Soila Hiltunen kertoi. Kun aiemmin elintarvikehuoneiston eri toiminnot ja tuotantovaiheet oli tehtävä eri tiloissa, uusi laki antaa mahdollisuuden käyttää samoja tiloja, mutta ajoitettuna eri aikaan. Elintarvikealan toimijoilla on edelleen velvollisuus huolehtia omavalvonnasta yrityksessään, mutta omavalvontasuunnitelmia ei enää hyväksytetä valvontaviranomaisella. Yrityksillä tulee kuitenkin olla toimintansa riskien hallintaan riittävä omavalvonta. Pienien toimijoiden, kuten yksityishenkilöiden, harrastekerhojen ja yhdistysten vähäinen elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Alkutuotannon tuotteiden vähäisen luovutuksen suoraan kuluttajalle katsotaan kuuluvan alkutuotantoon, eikä siitä enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Kempeleessä järjestetyn tilaisuuden järjesti ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima YmpäristöAgro-hanke. Se kokoaa elintarvikelain muutoksia ja suoramyyntiä koskevia tiedotteita osoitteeseen www-proagriaoulu.fi/ymparistoagro. 2/2012 maaviesti 7

8 kannessa Ruokapöytään kotimaista kalaa! Oulun Kalatalouskeskuksen tuore toiminnanjohtaja Outi Kaski haluaa olla kestävän ja vastuullisen kalastuksen sekä vähäarvoisina pidettyjen kotimaisten kalalajien asialla. Maaliskuun alussa uuteen pestiinsä tarttunut Outi Kaski jatkaa talon jo yli satavuotista kalatalousneuvontaa. Hän vastaa yhdessä osa-aikaeläkkeelle siirtyneen Mikko Torssosen kanssa pohjoispohjalaisen sisäve- sikalastuksen ja vesienhoidon edistämisestä ja neuvonnasta. Oulun Kalatalouskeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita kuten kursseja, luentoja ja kalatalouden konsultointipalveluita. Kun neuvonta 1900-luvun alussa oli käytännönläheistä uusien kalastustapojen kehittämistä ja kalakaupan järjestämistä, se keskittyy nykyisin vesialueiden omistajien neuvontaan ja edunvalvontaan sekä yleiseen kalastuksen ja kalastuselinkeinon tukemiseen. Yksi tärkeä tehtävä on tiedottaa jäsenyhteisöjä ja maakuntaa ajankohtaisista ja muuttuvista kalataloussektorin asioista. Juuri tällä hetkellä pinnalla on uudistuva kalastuslaki ja sen mukanaan tuomat muutokset kalastukseen ja sen valvontaan. Kaiken tavoitteena on edistää kestävää pohjoispohjalaista kalastusta sekä säilyttää alueen kalastuselinkeino ja puhtaat kalavedet, Outi Kaski sanoo. Vesien rehevöityminen uhkaa myös Pohjois-Pohjanmaan kalavaroja. Vesienhoito vaatii aktiivisuutta niin poliittiselta sektorilta kuin alueen elinkeinojen harjoittajiltakin. Vihreän listan kalalajeja Kestävä kalastus verottaa kalalajeja enintään niiden vuosituotannon verran. Outi Kasken mielestä on syytä olla ylpeä siitä, että kaikki pohjoispohjalaiset kaupallisesti kalastettavat kalat kuuluvat WWF:n vihreälle listalle. WWF:n kokoamassa kalaoppaassa kalat on luokiteltu ympäristöperustein niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Vihreän listan kalakannat ahvenesta ja hauesta muikkuun ja särkeen ovat elinvoimaisia, eikä niiden pyynti aiheuta pyyntihaittoja. Kalatalousjärjestö on myös mukana WWF Suomen kampanjassa kestävän kalastuksen ja uhanalaisten kalojen suojelun puolesta. Kampanjan tavoitteena on muun muassa, että Suomessa on vuoden 2015 loppuun mennessä kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa, Outi Kaski kertoo. Ella Karttimo Kala on koostumukseltaan erityistä ja maukasta ravintoa. Pienten kotimaisten kalalajien syöminen on myös eettisesti ja ympäristöllisesti paras valinta, Outi Kaski sanoo. Norjan lohesta särkikaloihin Kalastuspaine maailmalla kohdistuu vain muutamiin kalalajeihin, joita usein ylikalastetaan. Suomessa kotimaisen kalan kulutus on lähes romahtanut tällä vuosituhannella, mitä korvaa pitkälti norjalainen kasvatettu lohi ja muut viljellyt kalalajit, Outi Kaski toteaa. 8 maaviesti 2/2012

9 Tuontikalaa syödään RKTL:n kalankulutustilastojen mukaan kaksi kertaa enemmän kuin kotimaista. Onkin tärkeää hyödyntää myös vähäarvoisina pidettyjä lähivesien kalalajeja, sillä nekin sisältävät ihmisen kannalta laadukkainta mahdollista proteiinia sekä Omega 3 -sarjan välttämättömiä rasvahappoja. Syksyllä kalastettu särki on rasvainen ja maukas elintarvike, jonka lisäksi se on eettinen, ympäristövastuullinen ja taloudellinen nappivalinta. Outi Kaski lisää vielä positiivisiin vaikutuksiin kalastuksen aiheuttaman rentoutumisen ja raittiin ilman positiivisen vaikutuksen, joilla kala-aterian saldo on vahvasti plussalla. Oulun Kalatalouskeskus on liittynyt WWF:n valtakunnalliseen Vain kestävästi tuotettua kalaa kaupan vuonna kampanjaan, jossa se sitoutuu edistämään kotimaisen ja paikallisen kalan kulutusta ja kalastusta sekä tukemaan Koillismaan uhanalaisen järvitaimenen suojelua. Yleinen trendi vesistöjen rehevöitymisessä on, että särkikalat hyötyvät ja kylmän veden lohikalat kärsivät, Outi Kaski sanoo. Kuusamon uusi Kalatalo tukee näitä ajatuksia jo käytännössä. Saman katon alla toimivat kalastajat ja jalostajat, jotka tuottavat ruokapöytiin muun muassa tuoretta ja pakastettua muikkua, siikaa, ahventa, haukea, särkeä ja säynettä. Paikallisen villin kalan kysyntä ylittää ajoittain ammattikalastajan pyyntikapasiteetin. Kun kotimaisesta kalasta on pula ja saatavuudessa parantamisen varaa, tarvitaan niin markki- nointia kuin kalastajiakin, uusiakin mahtuu mukaan. Tervetuloa risut ja ruusut! Juuriltaan pohjoispohjalainen Outi Kaski on koulutukseltaan iktyonomi AMK ja akvaattisten tieteiden maisteri. Kalatalouden eri sektorit ovat tullet tutuksi työssä opiskelun ohessa muun muassa jäämeren kalatehtailla, kauppahalleissa, tutkijana ja vesiviljelyn parissa. Oulun Kalatalouskeskukseen uusia tuulia tuo myös kuusamolainen Juha Korhonen, joka aloitti johtokunnan puheenjohtajana vuoden alussa. Haluamme vastata entistä paremmin jäsentemme tarpeisiin, niinpä odotamme rohkeaa palautetta. Risuista ja ruusuista syntyy kehitystä maakunnan ihmisten ja koko kalastuksen parhaaksi, Outi Kaski sanoo. Oulun Kalatalouskeskus haluaa olla lähellä myös nuoria sukupolvia. Facebook-sivut välittävät osaltaan tietoa kalataloussektorin ajankohtaisista asioista. Internetsivut ja Facebook ovat olemassa, mutta jatkuvan työn alla. Oulun Kalatalouskeskus ensimmäinen neuvoja aloitti työnsä vuonna 1908 jäsenenä 125 pohjoispohjalaista kalatalousyhteisöä noin jäsentä toimialueena Pohjois-Pohjanmaan sisävedet alueella noin 25 kaupallista sisävesikalastajaa noin kalanpoikasta päätyy vuosittain vesiin Oulun Kalatalouskeskuksen kautta Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittäjän Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tämä on osa maatilayrittäjille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua. Kysy lisää edustajaltasi tai katso tapiola.fi/henkiloturva Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy Pr ok ala r y ELLA KARTTIMO Suo ja kuokka vakuutettu, entäs Jussi? Tarkemmin ajatellen. Yrittäjä, onko sinun tärkein omaisuus turvassa? Hanki väsymätön vartija. iris IsollvenenulsipIalvelu -ta 13k,k/k9am0era aksu 50 Avausm + Kamera yt n omaksi, taan! in h s tarjou ulkokamera s 211W Esim. Axi 0 5 3n0 orm. 66 Hinnat edellyttävät Isoveli Iiris tai Isoveli Pro tallennuspalvelua. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi tai niin kauan kuin varastoa riittää. Kaisanet Kajaani, Pohjolankatu 20, puh Kaisanet Iisalmi, Pohjolankatu 5, puh /2012 maaviesti 9

10 teema talous Ella Karttimo Pekka Rankinen (vasemmalla), Sanna Marjala, Harri ja Tauno Paakkari sekä eturivissä Ilkka ja Kalle Yrjänä ennättivät töiltään Ruukin pienryhmän aloituspäivään. Oikealla ryhmän vetäjä Olli Valtonen. Pienryhmän tavoitteena tehokas nurmituotanto Säilörehua kannattavasti ELLA KARTTIMO Ruukin maaseutuoppilaitoksella maaliskuussa aloittanut pienryhmä paneutuu kannattavan säilörehun tuotantoon. Ensimmäinen pienryhmäpäivä keskittyi säilörehun tuotantokustannukseen ja maidontuotannon kannattavuuteen. ProAgria Oulun luomu- ja nurmituotannosta vastaavan Olli Valtosen esittelemät Lohkopankin tulokset vuodelta 2010 kertoivat muun muassa, että keskimääräinen säilörehusato on kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Paras neljännes tiloista pääsee kuiva-ainekiloon hehtaarilta, kun heikoin neljännes jää vain kiloon. Kuitenkin muuttuvien kustannusten osalta panokset viljelyyn ovat lähes samat. Tästä voi päätellä, että peltopuolella on jotakin vinossa. Yleensä syyksi paljastuu heikko ojituksen kunto. Rehukustannusten hallinnassa tärkeää on tuotantokustannusrakenteen tarkastelu. Lohkotietopankin tulosten mukaan säilörehun tuotantokustannus oli keskimäärin 19,1 senttiä / kilo kuiva-ainetta. Tiloista heikoimman neljänneksen tuotantokustannus oli 28,5 senttiä, kun paras neljännes tuottaa rehua lähes puolta halvemmalla. Nurmirehujen tuotannossa konekustannukset ovat suuret, keskimäärin noin 360 euroa hehtaarilta. Lohkotietopankin tulosten mukaan parhaalla neljänneksellä konekustannus oli noin 270 euroa hehtaarilta, kun se heikoimmassa neljänneksessä oli yli 490 euroa. Suuria eroja tilojen välillä Säilörehun satotasoissa erot eri tilojen välillä ovat suuret. Ennakkotietojen mukaan keskimääräinen säilörehusato oli vuonna 2011 noin kiloa hehtaarilta, kun se parhailla tiloilla oli lähes kiloa ja heikoimmilla kiloa. Nurmirehutuotannon tehostaminen on yksi maitotilojen keskeisimmistä kehityskohteista tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Se, millä hinnalla nurmirehut pystytään tuottamaan tilalla ja paljonko rehujen tarvetta pystytään täyttämään kotoisilla rehuilla, vaikuttaa merkittävästi maitolitran tuotantokustannuksiin, Olli Valtonen sanoi. Viisi päivää rehun äärellä Vene-hankkeen järjestämä Ruukin pienryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesän kynnyksellä, kylvöjen jälkeen ja ennen säilörehun tekemistä. Pellonpiennarpäivässä puhutaan säilörehun laadusta ja säilöntäaineen käytöstä, kasvustojen kunnosta sekä sadon määrästä ja korjuuajan määrityksestä, Olli Valtonen kertoo. Syksymmällä teemana ovat ruokinnan suunnittelu ja rehuanalyysin tulkinta. Neljäs pienryhmäpäivä paneutuu lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja koneketjuihin. Viimeisen kokoontumisen aiheita ovat nurmikasvilajit ja -lajikkeet sekä nurmen valkuaiskasvit. Vene-hanke sai jatkoa Vene-hankkeen luento- ja pienryhmä koulutuksia sekä opintomatkoja on järjestetty maidontuottajille kahden vuoden ajan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen teemoina ovat eläinaineksen kehittäminen, eläinten terveys ja hyvinvointi, karkearehuntuotanto ja navettarakentaminen. Toiminta jatkuu, sillä hanke on saanut jatkoaikaa saakka. 10 maaviesti 2/2012

11 Säilörehun korjuuajankohta on tilakohtainen valinta ELINA JUUTINEN, ELINA VAUHKONEN Nykyinen säilörehun korjuuaikasuositus - D-arvo g/kg ka - on hyvä yleisohje, mutta ei ota huomioon tilakohtaisia tekijöitä eikä sääriskiä. Miten käy tilan talouden ja mikä on realistinen tilan keskituotostavoite, jos siilosta paljastuu odotettua heikommin sulavaa säilörehua? Ennakkosatotilaston mukaan Suomessa tuotetaan lähes yhdeksän miljardia kiloa säilörehua vuosittain (TIKE). Laji- ja lajikevalinnat vaikuttavat nurmen D-arvoon, mutta korjuuajankohta on ehdottomasti tärkein sulavuuteen vaikuttava tekijä. Ensimmäisen niiton osalta D- arvotavoite on saavutettavissa vain noin neljän päivän aikana, joten saderintama tai korjuukoneiden hajoaminen voi helposti sotkea nurmen korjuuaikataulun. On kuitenkin parempi tehdä hieman huonommin sulavaa säilörehua, kuin korjata rehu sateella. Märän rehun korjaaminen lisää korjuukustannuksia erityisesti kun kuiva-ainepitoisuus pienenee 30:sta 20 prosenttiin. Lisäksi sateella koneiden paino rikkoo pellon pinnan. Ensimmäisen niiton myöhästyttäminen vähentää tilan nurmialan tarvetta lehmää kohti. Näin ensimmäisen sadon korjuuajankohdan myöhästyttämistä kannattaa harkita alueilla, joilla pellon saanti on vaikeaa ja pellon ostohinta on korkea. Myös urakoitsijan saatavuus rehuntekoon sesonkihuipun ulkopuolella voi olla helpompaa tai säilörehun korjuussa voidaan tehdä tilayhteistyötä, mikäli korjuuajasta voidaan hieman joustaa. Sulavuus vaikuttaa tilan talouteen Karjatilan kannattava peltoviljely eli KARPE-hanke tutkii karjatilan Ylijäämä korjuuaikastrategioittain Ylijäämä / lehmä Ensimmäisen sadon korjuuajan vaikutus taloudelliseen ylijäämään on vähäinen lyhyellä aikavälillä tiloilla, joiden keskituotostaso on ekm/vuosi ja peltoa on 1,5, 1,25 tai 1,0 ha /lehmä (sis. uudistuksen). Ylijäämä laskettiin tilan vuosittaisten tuottojen ja kustannusten erotuksena niin, että tuottoihin sisältyivät maidosta, lihasta ja rehuohrasta saadut tuotot. Kustannuksiin luettiin kasvinviljelyn ja maidontuotannon muuttuvat kustannukset. Jos peltoa on vain 1 ha/lehmä, ei kolmen niiton eikä aikaisen ensimmäisen korjuun taktiikalla saada tuotettua tarpeeksi rehua.1. sadon niittoajankohdat: A = aikainen, B = myöhästetty, C = erittäin myöhäinen, D = 3 niittoa. taloudellisesti optimaalisinta säilörehun korjuuaikaa. Hankkeen tulosten perusteella taloudellinen ylijäämä ei juuri muuttunut lyhyellä aikavälillä, kun korjuuta myöhästytettiin. Tarkastelu ottaa huomioon muuttuvat kustannukset eri korjuuaikojen välillä, kun säilörehun sulavuus ja myös lehmien ruokinta vaihteli. Laskelma tehtiin vuoden 2009 tiedoilla ja KARPE:n ruokintakokeidentuloksia hyödyntäen. Ruotsissa suositellaan kolmen niiton tekemistä. Kolmen niiton taktiikalla saadaan sulavaa rehua, jonka oheen ei tarvita suuria määriä väkirehua. Kolmas niitto nostaa kuitenkin säilörehuntuotannon työ- ja konekustannuksia, jonka vuoksi KARPE:n laskelmissa se osoittautui kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Väkirehu tasoittaa D-arvon vaihteluja Matalan D-arvon säilörehuilla on tehty melko vähän lypsylehmien ruokintakokeita. KARPE-hankkeessa selvitetään säilörehun korjuuajankohdan vaikutusta lypsylehmien syöntiin ja maitotuotokseen myös erittäin huonosti sulavien A B C D 1,5 ha / lehmä ,25 ha / lehmä ,0 ha / lehmä säilörehujen osalta. Tulosten perusteella tavoiteltaessa yli energiakorjattua maitokiloa vuodessa säilörehun D-arvon tulisi olla vähintään 650 g/kg ka. Seosrehutilat voivat kuitenkin sekoittaa huonosti sulavaa ensimmäistä satoa ja hyvin sulavaa toista satoa, mikä helpottaa heikosti sulavan säilörehun syöttämistä ja tuotostason ylläpitämistä. Suurin osa suomalaisista karjoista on kuitenkin erillisruokinnassa, joten heikosti sulavien säilörehuerien kohdalla täytyy hieman tinkiä tuotostasosta. Lisäksi täytyy muistaa, että D-arvon pienentyessä ja väkirehun määrän lisääntyessä tuotossairauksien riski kasvaa. Yleisesti voi todeta, että karjantarkkailun keskimääräisellä tuotostasolla hyvinkin suuret vaihtelut säilörehun D-arvossa voidaan kompensoida väkirehumäärää muuttamalla. Tämä edellyttää, että säilörehun säilönnällinen laatu on hyvä ja siitä on riittävän kattavat analyysit, jotta säilörehun sulavuuden muutoksiin voidaan reagoida ruokinnan suunnittelussa. KARPE-hanke on selvittänyt, voiko matalaa D-arvoa kompensoida väkirehun raakavalkuaispitoisuutta nostamalla. Tulosten perusteella väkirehun valkuainen voi olla sama säilörehun D-arvosta riippumatta, mikä helpottaa väkirehuruokinnan suunnittelua. Voimassaoleva D-arvosuositus g/kg ka pitää edelleen paikkansa. Sulavan säilörehun edut ovat helppo ruokinnansuunnittelu ja maltillinen väkirehutäydennyksen määrä, mikä vähentää tuotantosairauksien riskiä. Jos rehunanalyysi paljastaa, että D-arvo jäi valtakunnallisesta tavoitteesta, ei yöuniaan tarvitse menettää. Tilakohtaista korjuuaikaa suunniteltaessa on otettava huomioon sääolot, karjan tarvitsema rehumäärää ja työn porrastus. Hankkeen tulokset tarkentuvat kevään 2012 aikana, jolloin saadaan lisää tuloksia myös kolmannen sadon säilörehun ruokinnan suunnittelun tueksi. Elina Juutinen, MTT, Kotieläintuotannon tutkimus Elina Vauhkonen, Aluekehityssäätiö, Maito-Savo 2/2012 maaviesti 11

12 teema kasvu Maanäytteet typpimittaukseen OLLI VALTONEN Liukoisen typen mittaus on yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä, jolla selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. ProAgria Oulu järjestää myös tänä keväänä typen mittaustilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkoilta, joille on levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu vihermassaa tai lohko on erittäin runsasmultainen, pitää selvittää myös ammoniumtyppi. ProAgria mittaa kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. Typpinäytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä siten, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Siihen ei lasketa 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta. Näytteiden ottaminen Mitattavalta lohkolta osanäytettä. Näyte otetaan sentin eli käytännössä koko kyntökerroksen syvyydeltä. Näytteeseen ei pidä tulla mukaan karjanlantaa tai muuta lannoitetta, joka vääristää tulosta. Maata tarvitaan 2-3 dl eli noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen kirjataan viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon koko pitkä numero. Mitattavat lohkot Mitattavia lohkoja on oltava maaviesti 2/2012 Kunta Osoite Päivämäärä Klo Vastuuhenkilö Kirsti Voho Nivala ProAgria Oulun toimisto, Pajatie 5 ke 2.5. ja to Haapajärvi HAI, Erkkiläntie 1 pe Kärsämäki Kataja ma Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie 1 ke Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen , Sirpa Luttinen Haapavesi Nora ke 2.5. ja ke Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie 64 ma Kestilä Kanttorila, Kestilänraitti 4 as 2 ti Pyhäntä Tavastkengän koulu to Rantsila Maataloustoimisto, Sandelsintie 2 pe Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi Siikajoki Ruukin Maaseututalo, ProAgrian toimisto, Ahlsrömintie 1P ke Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri, Meijeritie 4 to ma Muhos OSAO Muhoksen Yksikkö (Koivikko) Päärakennus 2. kerros luokka 5, Kirkkotie 1 pe Hailuoto,Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, Oulu pe Vastuuhenkilö Anitta Talus Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie 5 ma Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie 39 pe Merijärvi Kunnan varikko, Varikkotie ke Vastuuhenkilö Olli Valtonen Vihanti Nuorisoseurantalo, Onnelantie 16 to Oulainen Honkamaja, vanha puoli to Ylivieska O.Valtonen, Ouluntie 6 ma ja ke Vastuuhenkilö Esko Viitala Yli-Ii Karjalankylän Kuohu ry, Karjalantie 490 ma Pudasjärvi ProAgria Oulun toimisto, Toritie 2 ti Vastuuhenkilö Laina Hekkala Kuusamo ProAgria Oulun toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta seuraavassa järjestyksessä: lohkot joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi- tai viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Ellei 30 prosentin alavaatimus täyty, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista seuraavasti: heikkosatoiset lohkot lohkot, joiden sato on jäänyt korjaamatta märkyyden takia lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä (herne, härkäpapu, kaali ) Jos raiviolohkoille haetaan ympäristötukea, lisänäytteet otetaan oletetun tulevan ympäristötukialan mukaisesti. Suositeltavaa on ottaa tarvittavat näytteet ensisijaisesti vanhoista ympäristötukikelpoisista lohkoista. Näytteen säilytys Viileässä tilassa enintään 12 tuntia ennen mittausta. Mikäli yöt ovat viileitä, näytteet voi ottaa edellisenä iltana ja säilyttää ne ulkona. Ilmoittautuminen Tilaukset ja ilmoittautumiset tehdään osoitteessa Palvelun voi tilata nettilomakkeella, johon on linkki pääsivulta. Ilmoittautua voi myös ProAgria Oulun vastuuhenkilöille, joiden puhelinnumerot ovat tällä sivulla. Ilmoittautuneet saavat tekstiviestin kännykkään mittausajankohdasta ja muistutuksen edellisenä päivänä mittauksesta. Näytteiden vastaanottoa helpottaa, kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa myös lohkotunnukset. Näytteen analysointi maksaa 16,60 euroa, johon lisätään arvonlisävero. Viljelijä toimittaa maanäytteet mittauspaikalle ilmoitettuna aikana. Näytteet analysoidaan samana päivänä. Jos tulokset vaikuttavat lannoitukseen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postin välityksellä 1-3 päivän kuluessa. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava.

13 Särkän Perennataimisto Valtatie 925, Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08) SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. Maaviesti Maaviesti 3/2012 ilmestyy Aineistot mennessä 2/2012 maaviesti 13

14 teema kasvu Peruna-alalle kilpailukykyä laajalla yhteistyöllä Peruna-alan laajana yhteistyönä on aloitettu perunantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittävä projekti. Mukana ovat alan tutkimus, neuvonta, viljelijät ja perunayritykset. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kolmen vuoden rahoituksen Pro- Agrian ja Perunantutkimuslaitoksen Petlan kehittämisprojektille. Projekti edistää perunan käyttötarkoituksen mukaista viljelyja seurantatekniikkaa, perunan tuotantokustannusten ja kannattavuuden selvittämistä ja analysointia käytännön viljelmillä sekä viljely- ja taloustietojen hyödyntämistä mallinnusten ja ennusteiden pohjaksi. Projektin tavoitteena on tehostaa ja uudistaa perunan viljelyneuvontaa, löytää menetelmät tuottaa kuluttajan tarpeita vastaavaa perunaa, uutta tietoa ja tekniikkaa perunantuotantoon sekä lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkimuksen, neuvonnan, perunan viljelijöiden ja sadon jatkokäyttäjien välillä. Tavoitteena on tehostaa tutkimustiedon ja -tulosten nopeaa siirtoa käytännön viljelyyn sekä parantaa perunan lohkokohtaisten viljely- ja havaintotietojen käyttökelpoisuutta laadun takaamiseksi ja riskinhallintakeinojen kehittämiseksi tuotantoketjussa, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Asiantuntijaverkoston tavoitteena on toimia hankkeen jälkeen perunantuotannon kehittäjänä ja yhteistyön kehittäjänä. Pullonkaulat esille ja kehitykseen Perunaprojektin viljelykokeilla selvitetään sertifioidun siemenperunan käytön taloudellisia perusteita sekä typpilannoituksen ja varsiston hävityksen ajankohdan merkitystä siemenperunan terveyteen ja elinvoimaan. Kokeet tehdään perunatiloilla ja Petlan koekentillä. Lisäksi projektissa kerätään ja analysoidaan perunantuotannon viljely- ja taloustietoja kannattavuuden pullonkaulojen selvittämiseksi noin 30 perunantuotantotilalta. Tavoitteena on saada selville perunantuotannon kustannukset ja perunan hinta sellaiselle tasolle, että sen tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa, sanoo kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela ProAgria Oulusta. Perunatiloille tehtävää viljelysuunnittelua ja kasvustojen tarkkailua tehostetaan yhteistyössä perunayritysten kanssa. Kasvukauden aikana kerättävä havaintotieto kootaan omille nettisivuille, jotka luodaan hankkeen aikana peruna-alan toimijoiden tiedotuskanavaksi. Ella Karttimo Perunatietoa oli tarjolla myös perunantuottajien peltopäivillä Limingassa kesällä Lajikkeista ajatuksia vaihtamassa Perunaseppä Oy:n Asko Seppänen (vasemmalla), perunantuottaja Kauno Erkkilä, sekä ProAgria Oulun Risto Jokela ja Juha Sohlo. Perunantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen kehittämisprojekti tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja perunayritysten yhteistyön tiivistämiseksi alkoi tämän vuoden alussa. Projektia toteuttavat ProAgria Keskusten Liitto, ProAgria Keskukset ja Perunantutkimuslaitos. Alueellisesti keskeisiä henkilöitä ovat ProAgria Keskusten perunanviljelyn neuvojat. Uusinta tietoa lajikevalintaan Viljelysuunnittelun avuksi ilmestynyt Peltokasvilajikkeet opas välittää uusimmat tiedot Suomessa viljeltävien peltokasvien lajikeominaisuuksista ja keskeisistä viljelyteknisistä erityispiirteistä. Kirjan avulla voi vertailla eri viljelykasvien ja lajikkeiden soveltuvuutta tilan tarpeisiin ja optimoida sadon määrää ja laatua. Peltokasvilajikkeet kirja auttaa viljelijää valitsemaan tilalleen viljelyvarmimmat ja laatuominaisuuksiltaan sopivimmat lajikkeet. Uutuuslajikkeiden avulla voi viljelyä voi kehittää uudelle tasolle ja 14 maaviesti 2/2012 Tieto tuottamaan hyödyntää niiden satopotentiaali täysimääräisesti, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta sanoo. Peltokasvilajikkeet kirjaan on koottu Suomessa viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien sekä perunan, kuminan ja sokerijuurikkaan virallisten lajikekokeiden keskeiset tulokset ja lajikeominaisuudet pääosin vuosilta Uutena asiana julkaisussa kerrotaan syysrypsin ja -rapsin viljelykokemuksista. Kirjassa esitellään lisäksi lajikekoetoimintaa sekä kylvösiemenen sertifiointia, valintaa ja määrän laskemista. ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan -sarjassa ilmestynyt Peltokasvilajikkeet 2012 sisältää 96 nelivärikuvitettua sivua. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 25, sis. alv 9 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. Kirjaa voi tilata ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai proagria.fi. Sähkökirjan hinta on 30, sis. alv 23 %. Lisätietoja ja tilaukset: > E-kirjakauppa.

15 2/2012 maaviesti 15

16 teema ympäristö Hyviin satoihin ympäristöä unohtamatta JUHA SOHLO Juha Sohlo TIEDOTTAA Ympäristön huomioiminen tilan peltotöissä on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi kehittyvässä yhteiskunnassa ja tukipolitiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa pieniä viljelyteknisiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat eliöstön ja vesistöjen puhtauteen. Kun viljelymaan perusasiat ovat kunnossa, voidaan viljelytottumuksia hienosäätämällä saada ympäristössä aikaan jo paljon. Hienoa on se, että nämä toimenpiteet eivät alenna satoa eivätkä lisää työmenekkiä, vaan yleensä nostavat satotasoja. Muutamia vinkkejä ympäristön huomioimiseen peltotöissä: Peltotyöt on syytä aloittaa vasta, kun maa on riittävän kuivaa, kuitenkaan kevätkosteutta menettämättä. Merkitse lintujen pesät tai siirrä ne lapiolla jo kylvetylle alalle. Lanta kannattaa mullata välittömästi levityksen yhteydessä, jolloin haihdunta ja hajuhaitat jäävät vähäisiksi. Lanta kannattaa levittää keväällä. Lannoita aina satotason mukaan, jos lohkolta on odotettavissa hyvä sato. Lannoitusta voidaan nostaa ympäristötuen ehtojen mukaan. Monipuolisella viljelykierrolla saadaan vähennettyä ongelmarikkakasveja ja kasvitauteja. Niittämällä ojanvarret normaalia pidempään sänkeen mahdollistetaan linnuille leposijaa. PIENIÄ KEINOJA ympäristön huomioimiseen voisi luetella niin monta kuin on viljelijääkin. Sekä määrällisesti että laadullisesti tuotettu huippusato voi olla myös ympäristöteko. Hyvässä kunnossa olevalla viljelysmaalla kasvit saavat lannoituksesta parhaan hyödyn irti, jolloin ravinteet menevät kasveille, eivätkä Suojaviljaan perustettu nurmi. Kuva syksyltä huuhtoudu ympäristöön. Ravinnetaselaskelmilla on osoitettu, että hyvä sato käyttää lannoituksen niin tehokkaasti, että kasvi joutuu käyttämään maan omia viljavuusvaroja sadon tuottamiseen. Tällöin maat myös köyhty- Suunnittelusta hyötyy myös ympäristö Liminkalaisen Ruotsinojan tilalla ympäristön huomioon ottaminen lähtee hyvässä kunnossa pidettävistä viljelysmaista. Peltotöiden perusta ovat ajan tasalla pidettävät viljelys-, lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelmat. Suunnitelmien avulla lohkot saavat tarpeen mukaisen lannoituksen ja kasvinsuojelun ei liikaa eikä liian vähän, kasvinviljelytilan isäntä Heino Rantala sanoo. Tilan viljelykiertoa monipuolistetaan viherlannoitusnurmien avulla. Ruotsinojan tilan peltoalasta noin 20 prosenttia on luonnonhoito-, maisema- ja riistapeltoina. Noin 100 peltohehtaarilla viljellään kauraa ja ohraa. Luonnonhoitopeltojen tarkoituksena on vähentää peltojen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja samalla lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ruotsinojan tilalla luonnonhoitopeltoina ovat vät, joten maan viljavuuden ylläpitoon kannattaa käyttää erityisesti huomioita. Ympäristön huomioiminen tilalla lähtee viljelijän omasta asenteesta, joka tarttuu helposti eteenpäin aina kuluttajan pöytään asti. heikkolaatuisimmat ja kivikkoisimmat maat. Vaikka Heino Rantala ei itse metsästäjä olekaan, tilan kauimmaisia lohkoja on myös riistapeltoina, joilla viihtyvät niin jänikset kuin metsäkauriitkin. Ohikulkijoiden useana vuonna ihailema kolmen hehtaarin Juha Sohlo on ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntija. Hän pitää asiantuntijaluentoja myös YmpäristöAgro-hankkeen infotilaisuuksissa. Ruotsinojan tilan pelloille on tehty myös tulevalle kasvukaudelle viljelysuunnitelma edellisen vuoden tulosten pohjalta. Heino Rantala ottaa viljelytoimissa huomioon sekä talouden että ympäristön. auringonkukkapelto Limingan Haarasillan tuntumassa ovat myös Ruotsinojan tilan maita. Puutarhakoulun käynyt isäntä arvostaa kaunista maisemaa ja ympäristön monimuotoisuutta. Voi olla, ettei näitä valintoja voi aina järjellä selittää, hän naurahtaa. 16 maaviesti 2/2012

17 Kertaa hyvät viljelykäytännöt ennen peltotöiden alkua! TAIMI MAHOSENAHO TIEDOTTAA Nykypäivän viljelijällä on tietoa ja taitoa vaikuttaa niin viljelykasvin kasvuun kuin oman lähiympäristön hyvinvointiinkin. Useimmiten keinot parantavat sekä viljelijän taloutta että ympäristöä. Keinot ja myös tukiehdot kannattaa kerrata vielä ennen peltotöiden alkua. Taimi Mahosenaho toumusehdoista. Jos suojakaista rikkoontuu tai pitää uusia jostakin erityisestä syystä, pitää tehdä kuntaan kirjallinen ilmoitus. Kosteikot: patoamalla tai kaivamalla maatalousvaltaisten ojien varsiin perustettavat matalat vesialtaat, joissa kasvaa monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta; kasvillisuus ja veden virtaaman hidastuminen poistavat vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Tukihaku on ajankohtainen nyt lisätietoa toisaalla tässä lehdessä. Viljelijän keinoja taloudelliseen ja ympäristömyönteiseen viljelyyn: Maaperän kasvukunnon ylläpito: kalkitus, viljelykierto, kerääjäkasvien käyttö, maaperän rakenteen parantaminen tai ylläpito muun muassa orgaanisen aineen määrää lisäämällä, peruskuivatus ja tiivistymisen estäminen. Optimaalinen lannoitus: viljelykasvin tarpeista lähtevästä lannoituksesta huolehtiminen, maan viljavuusfosforin riittävän, muttei liian korkean tason ylläpito. Havainnointi: vesiensuojelun kannalta kriittisten alueiden ja peltolohkojen kartoittaminen ja tunnistaminen sekä toimenpiteiden järkevä suunnittelu. Vaihtoehdot kosteille lohkoille: alavilla kosteilla lohkoilla voi kuivatuksen sijaan kannattava vaihtoehto olla luonnonhoitopelto tai erityistukilohko. Niittymäisillä lohkoilla yksi vaihtoehto voi olla erityistuki luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Hakemukset liitteineen jätetään huhtikuun loppuun mennessä, tukitaso enintään 450 euroa / hehtaari / vuosi. Myös muut tuet ovat mahdollisia samalle lohkolle. Uusien sopimusten mukainen hoito alkaa vasta lokakuussa, vaikka haku on huhtikuussa. Alavilla kosteilla lohkoilla voi kuivatuksen sijaan yksi kannattava vaihtoehto olla luonnonhoitopelto. Säätösalaojitus, kuivatusvesien kierrätys ja säätökastelu: maan hyvän vesitalouden varmistaminen ja ravinnekuormituksen minimointi kuivatusteknisillä ratkaisuilla. Muista uusia viisivuotiset erityistukitukisopimukset ja hoitosuunnitelmat jakson päätyttyä ELY-keskukseen huhtikuun loppuun mennessä. Kasvipeitteisyys: peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden pintaalan lisääminen eroosion vähentämiseksi, suorakylvö, nurmet, syysviljat, sänki. Tilakohtaisten ravinnetaseiden laskeminen: lannoitteiden käytön optimointi ja mahdollisten liian korkeiden viljavuusfosforilohkojen määrän alentaminen. Kevennetty muokkaus: viljelymenetelmät, joissa peltomaata ei kynnetä, kuten suorakylvö tai kultivointi; vähentää eroosiota ja kiintoaineen kulkeutumista, mutta saattaa lisätä liukoisten ravinteiden kuormitusta - soveltuvuus erilaisille olosuhteille tutkittava. Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet: perusympäristötuen velvoitteena oleva piennar valtaojan varrelle on vähintään 1 metri, suojakaista vähintään 3 metriä leveä*; erityistuella tuetun suojavyöhykkeen minimileveys 15 metriä; tavoitteena vähentää eroosiota sekä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. *Valtaojaa suurempien vesiuomien varrella suojakaistan leveys on vähintään 3 metriä. Tarkennukset kannattaa tarkistaa perusympäristötuen si- Luonnonkosteikkojen kunnostaminen ja hoito: lintuvesien, suoalueiden tai muiden matalien vesialueiden kunnostaminen niin, että ne pidättävät ravinteita mahdollisimman tehokkaasti. Tekstin kokosi Taimi Mahosenaho, YmpäristöAgro / ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lähteet: YmpäristöAgro-hankkeen luentoaineistot, Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten aineistot, Ympäristötuen sitoumusehdot, Ympäristöministeriön raportti 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Erityisympäristötukihakemukset kannattaa jättää vuonna 2012 Erityistukisopimuksia kannattaa hakea kuluvan huhtikuun aikana ja ei-tuotannollisia investointitukia kesäkuussa. Saattaa olla, ettei vuonna 2013 voida uusia erityistukisopimuksia tehdä rahatilanteen takia enää tällä ohjelmakaudella. Nyt solmitut erityistukisopimukset rahoitetaan seuraaville 5-10-vuotisjaksoille vielä tämän ohjelmakauden varoista. Osa huhtikuun loppuun mennessä anottavista uusista erityistukisopimuksista laitetaan alkamaan vasta Hakemukset ehtii siis vielä jättää, vaikka muut tukihakemukset ja viljelysuunnitelmat tälle kasvukaudelle olisi jo tehty. Huhtikuussa haettavien, mutta lokakuussa alkavaksi laitettavien uusien erityistukisopimuslohkojen ei tarvitse nyt olla merkittynä peruslohkolomakkeelle. Suunnitelmat kannattaa laittaa vireille heti, koska myös liitteet tulee toimittaa mennessä. 2/2012 maaviesti 17

18 teema ympäristö Eläinten hyvinvoinnin tuki uudistuu Eläinten hyvinvoinnin tuki uudistuu vuodelle Tuen määrä eläinyksikköä kohti nousee merkittävästi. Tukeen voi sitoutua uutena hakijana tai vaihtaa vanhan tuen uuteen viisivuotiseen sitoumukseen. Tukitason tulee kuitenkin pysyä vähintään samana, toisin sanoen lisäehtojen määrää ei voi vähentää. On myös mahdollista jatkaa entisillä ehdoilla sitoumuskauden loppuun, jolloin maksettava tuki on vanhojen ehtojen mukainen. Uusien sitoumusten ehdot voivat muuttua vuonna 2014 uuden ANITTA TALUS TIEDOTTAA ohjelmakauden alkaessa, mutta silloin on mahdollista luopua sitoumuksesta ilman takaisinperintää. Eläinten hyvinvoinnin tuen ehtona on täydentävien ehtojen ja luonnollisesti eläinsuojelulain noudattaminen. Tarkemmat tiedot eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumusehdoista, tukihakuoppaasta tai osoitteesta Anitta Talus on ProAgria Oulun maitotilayritysneuvoja. Teksti liittyy YmpäristöAgro-hankkeen tukiinfoissa esiteltyihin aiheisiin. NOUDATETTAVAT TUKITASO EHDOT EUROA/EY Perusehdot Naudat 50,00 Siat 16,00 Nautatilan lisäehdot 1. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen a) laajempi lisäehto pinta-alavaatimuksilla 47,00 b) suppeampi lisäehto 39,00 2. Kytkettyjen nautojen pito-olosuhteidenparantaminen 51,00 3. Vähintään 6 kk ikäisten nautojenpito-olosuhteiden parantaminen 34,00 4. Nautojen jaloittelu ja laidunnus a) laidunnus kasvukaudellaja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella 57,00 b) laidunnus kasvukaudella 29,00 c) nautojen pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella 35,00 5. Sairas-, hoito- tai poikimakarsinat 17,00 Sikatilan lisäehdot 6. Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus tai jaloittelu 15,00 7. Emakoiden ja ensikoiden tiineytys 5,00 8. Tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset 4,00 9. Parannetut porsimisolosuhteet 23, Lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden karsinoiden kuivittaminen 12, Sikojen virikkeiden lisääminen 10,00 a) rakenteisiin kiinnitettävät virike-esineet b) irralliset virike-esineet c) kaupalliset virike-esineet d) oljet e) kestokuivitus 12. Sikojen yhteys ulkoilmaan 17, Sikojen sairas- ja hoitokarsinat 11,00 ProAgrian EU-tukineuvonta 2012 ProAgria Kainuu Vesa Hyvönen, Kainuun luomutilat Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Katariina Sivonen, Kajaanin seutu Minna Tanner, kaikki Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Ari Alamikkotervo, Keminmaa, Simo, Tervola,Tornio Simo Alaruikka, Ranua Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ylitalo, Kemijärvi, Salla maaviesti 2/2012 Armi Uljua, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva, Vihanti Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Vihanti, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Kiiminki, Yli-Ii, Oulu Sirpa Luttinen, Pyhäntä, Siikalatva Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Paula Orava, Haapajärvi, Nivala Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Marketta Sarja, lammastilat: uuhipalkkiot ja alkuperäisrotuasiat Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Marja Suihkonen, Haapajärvi, Nivala Sanna Suomela, Kiiminki, Oulu, Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva

19 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, TILASEKOITUS helppo ja edullinen tilakohtainen ruokintaratkaisu! Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun. Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokinta parantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä! ProAgria Oulu Facebookissa proagriaoulu Liity joukkoon! Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme. Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta. Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Puh. (08) tai /2012 maaviesti 19 SR_PohjRehujauhatus_90x130.indd :53:22

20 teema ympäristö HANNA RASI-KOSKINEN Infotilaisuuksia viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille Hae tukea kosteikon perustamiseen! ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro II -hanke järjestää maksuttomia infotilaisuuksia, jotka liittyvät kosteikon perustamiseen myönnettäviin ei-tuotannollisiin investointitukiin ja kosteikon hoitoon myönnettäviin erityisympäristötukiin. Tilaisuuksissa saa neuvoja tuen hakemiseen sekä maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen ja hoitoon. tukea kosteikon hoitoon enintään 450 euroa / hehtaari vuodessa. Kosteikon yläpuolisesta valumaalueesta tulee olla peltoa vähintään 20 prosenttia ja kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisesta valumaalueesta. Kosteikon koko tulee olla vähintään 0,3 hehtaaria. TUKIHAKEMUKSET suunnitelmineen on laitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukseen kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelma kannattaa siis tilata hyvissä ajoin. Tietoa infotilaisuuksista ja suunnittelijoista on osoitteessa Rahoitusta kosteikkoihin kannattaa hakea nyt. Voi olla, että seuraavan kerran tukea on haettavissa vasta uudella ohjelmakaudella, jonka ehdoista ja rahallisesta korvauksesta ei vielä tiedetä. > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat sekä > Oikea reuna >Aloita kosteikkojen suunnittelu nyt. Aiheesta järjestetään 10-15maksutonta infotilaisuutta, joista on lisätietoa tämän sivun ilmoituksessa. Ne on tarkoitettu maatalouden monivaikutteisista kosteikoista kiinnostuneille viljelijöille ja rekisteröityneille yhdistyksille. Taimi Mahosenaho Kosteikon perustamisen tavoitteena on, että pelloilta tulevat vedet kierrätetään kosteikon kautta ja osa peltovesien mukana valuvasta kiintoaineksesta ja ravinteista jää siihen ennen vesistöön laskemista. Muutamia tilaisuuksia saattaa vielä mahtua tapahtumalistalle. Jos olet kiinnostunut järjestämään sellaista omalle kylällesi, voit tiedustella asiaa Hanna Rasi- Koskiselta. Lisätiedot Hanna Rasi-Koskinen, YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset puh , hanna-riikka. MAATALOUDEN MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT Esiintyjiä mm. ProAgria Oulusta, Suomen Riistakeskuksesta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja Suomen Metsäkeskuksesta TIEDOTTAA Infotilaisuudet viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille Viljelijöiden ja rekisteröityjen yhdistysten on mahdollista saada tukea maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen jopa 100 prosenttia, ja tukea myönnetään myös kosteikon hoitoon. Kosteikon perustamiseen voi saada ei-tuotannollista investointitukea enintään euroa / hehtaari ja ympäristötuen erityisto Leskelä, Kairanmaatalo (Alipääntie 9), klo Lamujoen kuntokartoitus- ja kosteikkoinfo. to Pyhäntä, Tavastkengän koulu (Tavastkengäntie 33), klo Kosteikkojen lisäksi esillä Bioenergia- ja maisema-asiat. ti Ylikiiminki, Oulu, Juopulin kylätalo (Vimparintie 11), klo Kosteikkoinfo. pe Raahe, Raahen Hovi (Kirkkokatu 28), klo Kosteikkoinfo. ke Siikalatva, Maalaiskartano Pihkala (Kestiläntie 1426), klo Bioenergia- ja kosteikkoinfo. (Ennakkoilmoittautuminen mennessä siikalatva.fi, ). to Kiiminki, Tunnelmatupa (Koitelinkoski), klo Kosteikkoinfo. pe Pudasjärvi, Livon koulu/kylätalo (Kirsiojantie 31), klo Kosteikkoinfo. ti Haapavesi, Mieluskylän koulu (Mieluskoskentie 13), klo Kosteikkoinfo. ke Oulunsalo, Kauppakeskus Kapteeni, Oulunsalon kirjaston monitoimitila (Karhuojantie 2), klo Kosteikkoinfo on osana Tallirakentamisen hyviä käytäntöjä II -infoa, joka alkaa jo klo Jos tulet koko päiväksi, ennakkoilmoittautuminen (08) to Haapajärvi, Haapajärven ammattiopisto (Erkkiläntie 1), klo Kosteikkoinfo. LISÄKSI SUUNNITTEILLA: - Kuusamo, Oivanki, retkeily ennakkoilmoittautuminen (tarkentuu myöhemmin) AIHEET: Kosteikkojen suunnittelusta, rahoitusmahdollisuuksista, hakukäytännöistä ja riistan hoidosta Tietoa jaossa myös erityisympäristötuista maiseman- ja luonnonhoitoon - hakuaika kevät 2012! Tarkemmat ohjelmat: > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat Lisätiedot: Hanna Rasi-Koskinen, , Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Huom! Osaan ennakkoilmoittautuminen. TERVETULOA. Vapaa pääsy kahvitarjoilu 20 maaviesti 2/2012

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Valuma aluekunnostus Vesiensuojelu ja Kosteikot Valuma aluekunnostus Valuma alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3. Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot