KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ"

Transkriptio

1 ASSET PRODUCTIVITY MANAGEMENT Osa 2 (4) JOHTAMINEN KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ kunnossapitostrategia tuottavuuden parantamisessa Artikkelisarjan aloitusosassa kuvasimme, millaisia tavoitteita tuotantoomaisuuden tuottavuuden hallintaan ja parantamiseen liittyy ja millaisia näkö - kulmia tämä toiminta malli pitää sisällään. Tässä artikkelissa keskitymme kunnossapito strategiaan liittyviin tuottavuustekijöihin, eli käytettävyyteen, kuntoon ja elinikään. Lähtökohdat ovat erilaiset uudelle laitosprojektille ja jo tuotantovaiheessa olevalle laitokselle. Keskitymme seuraavassa enemmän tuotantovaiheen toimintoihin, ja teemme vain viittauksia projektivaiheen tehtäviin. Ville-Veikko Kylliäinen projektipäällikkö Fortum Power Solutions fortum.com Leila Laaksonen tekninen asiantuntija Fortum Power Solutions fortum.com Toiminnan suunnittelua ja hallintaa tuotantolaitoksilla ohjaavat monet liiketoiminnalliset ja muut reunaehdot. Asset Productivity Management -toimintamallilla pyritään toteuttamaan liiketoiminnallista kokonaisoptimia. Kunnossapitostrategiat ja niiden perusteella synnytettävät kunnossapito-ohjelmat pyritään luomaan niin, että tämä tuottavuuslähtöinen optimointi toteutuu. Tavoitteena on kohteen rooliin/ Kustannusten arviointi/ asiakastarjous Käyttö- ja kunnossapitotieto Raportointi kriittisyyteen ja kuntoon perustuva kunnossapitostrategia. Ei ole kannattavaa hoitaa häiriöitä ja korjata vikoja tai huoltaa laitteita vain varmuuden vuoksi eikä kohdistaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin kohteisiin samoja menettelyjä. Mitä tämä tarkoittaa erityisesti käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnan ja optimoinnin osalta? Kuvassa 1 on esitetty lähtökohtamalli ko. toiminnalle. EH-ohjelmat Osmo Viitasaari asiakasvastuupäällikkö Fortum Power Solutions fortum.com Projektin valmistelu Tavoitteet kriittisyysanalyysille ja kunnossapidon kehitystyölle kokoaminen Tarjous ja hyväksyntä Kohteiden luokittelu valittuihin luokkiin Hyväksyntä Kunnossapitostrategian perustaminen jokaiselle luokalle Hyväksyntä Kriittisyysanalyysi Kunnossapitostrategia Kunnossapidon kehitys Nykyisen kunnossapitosuunnitelman katselmointi, päivittäminen ja kunnossapitotöiden optimointi tai vähentäminen valitun strategian mukaisesti EHohjelmien päivitys KTJ:ään Uuden kunnossapitoohjelman käyttöönotto ja päivittäminen kunnossapidon tietojärjestelmään Koulutus Uudet proseduurit (mm. kunnonvalvonta, reitit, työluvat) 10 Promaint Kuva 1. Tavoiteohjattu kunnossapidon suunnittelu.

2 Kunnossapitostrategiat Luokitus TO1 VK2 TM4 V4 TU3 Y1 Ehdot tai summa Kuva 2. Kriittisyysanalyysin hyödyntäminen kunnossapidon kehittämisessä. Kriittisyysluokittelu kaiken perustana Tuotantoyksiköiden ja laitteiden käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallintaa helpottaa ja systematisoi kriittisyysluokittelu, joka antaa vahvan pohjan toimenpiteiden perustamiseen ja niiden kehittämiseen. Kriittisyysluokittelutapoja voi olla erilaisia tavoiteasetannoista riippuen. Sen avulla voidaan erityisesti ohjata optimaalisen kunnossapitostrategian valintaa ja toimenpiteiden kohdistusta tärkeimmille kohteille sekä mm. ohjata kunnossapidon tietojärjestelmän tiedonsyöttöä tai varaston ja varaosien hallintaa. Yleisesti standardi PSK 6800 Laitteiden kriittisyysluokittelu teollisuudessa antaa hyvät lähtökohdat luokittelulle. Turvallisuus- ja ympäristövaikutukset, tuotantovaikutukset sekä korjaus- ja seurauskustannukset ovat keskeisimmät tarkasteltavat kriittisyystekijät, täydennettynä tilanteen mukaan muilla tekijöillä, kuten vikaantumisen todennäköisyys, varaosien saatavuus tai energiankäyttö. -toimintamallissa käytetty kolmitasoinen kriittisyysluokittelu- ja kunnossapitostrategian valintamalli on esitetty kuvassa 2. Yleisesti ylimpään kriittisyysluokkaan 1 liittyy kuntoon perustuva kunnossapitostrategia, I II III Ennakoiva kunnossapito Ehkäisevä kunnossapito Korjaava kunnossapito Kriittisyysluokka Toimintopaikat kriittisyysjärj. Kunnossapidon toimenpiteet luokan mukaisesti jossa pyritään korkeaan käytettävyyteen ja siksi jatkuvaan kunnonvalvontaan. Kriittisyysluokan 2 kunnossapitostrategia painottuu määräaikaiseen kunnossapitoon ja tarpeen mukaan jaksottaiseen kunnonvalvontaan. Luokkaan 3 liittyy taas se, että laite voidaan ajaa vikaan asti, jolloin se korjataan tai korvataan toisella laitteella. Jo pelkällä kriittisyysluokitteluun perustuvalla työllä, kunnossapitotoimenpiteiden uudelleenmäärittelyllä sekä kriittisyysluokituksen sisällyttämisellä kunnossapidon tietojärjestelmään ohjaavaksi tekijäksi, voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuuden parantumista. Kokemusten perusteella ylimmän kriittisyysluokan kohteiden kunnonvalvontaa on ollut järkevää lisätä ja alimman luokan huoltotoimenpiteitä vähentää. Tuloksena voidaan kohdistaa resurssit paremmin, mikä on merkittävä etu tämän päivän pienissä organisaatioissa. Lisäksi usein saavutetaan säästöä kunnossapitokustannuksissa vähentyneiden vikakorjauksien myötä. Tärkein perustelu kuitenkin on tuloksen paraneminen tuotantolaitoksen pienentyneiden epäkäytettävyyskustannuksien myötä. I II III I-luokan laitteilta vaaditaan: II-luokan laitteilta vaaditaan: III-luokan laitteilta vaaditaan: menettelyt ovat oleellisen tärkeitä omaisuuden tuottavuuden hallinnassa. Käytettävyys on usein myös se tuottavuustekijä, jonka kautta sekä kunto että elinikä näkyvät kunnossapitokustannusten ohella. Käytettävyys on yleensä tuotantolaitoksen tavoite- Käytettävyyden hallinta Käytettävyys on kokonaistuottavuuden keskeinen tekijä ja siksi sen maksimointi- tai optimointiasetannan ja seurannan KPI-mittarina, osana KNL (OEE)-mittaria, erikseen ja/tai epäkäytettävyyskustannuksena tarkasteltuna. Se on myös usein erilaisten palvelusopimusten tavoitteena sekä bonus-/sakkolausekkeena. Aihetta käsittelee myös standardi PSK 7903 Käytettävyyden todentaminen prosessiteollisuudessa. Käytettävyyden ja luotettavuuden analyyttinen tarkastelu luo keskeisen pohjan käytettävyyden ja kunnossapidon hallinnalle. Luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM) analyysit, vika- ja vaikutusanalyysit (FMEA) sekä käyttövarmuusmallinnukset ja -simuloinnit ovat -toimintamallin mukaisia toimintoja, edellisessä luvussa kuvattua krittisyysluokitteluun ja siihen Promaint

3 liittyvään riskitarkasteluun perustuvaa kunnossapitosuunnittelua tarkentamassa. Käyttövarmuusmallin hyödyt ovat moninaiset. Mallin merkitys korostuu erityisesti uuden laitoksen suunnitteluvaiheessa, jossa sen avulla voidaan etukäteen tarkastella erilaisia prosessiteknisiä ratkaisuvaihtoehtoja, ja näin säästyä turhilta investoinneilta. Käyttövarmuusmallien hyödyntäminen tuotantovaiheen aikana on lisääntymässä erityisesti perusparannus- ja vuosi-investointiportfolion hallinnassa ja ohjauksessa, jolloin simulointien avulla voidaan priorisoida vaihtoehtoja ja tehdä tulevaisuusennusteita. Tuloksena saadaan vaihtoehtojen vaikutukset pitkän aikavälin käytettävyyteen ja tuottoihin, mikä antaa analyyttiseen käsittelyyn perustuvaa tietoa päätöksentekoa varten merkittävissä hankkeissa. Päätyökaluna käytössämme on MiriamRegina-luotettavuussimulaattori. Kuvassa 3 on esitetty esimerkki simulointimallista ja tulosteita simuloinneista. Epäkäytettävyyskustannusten sekä häiriöiden ja vikaantumisten seuranta, analysointi ja korjaavien toimenpiteiden toteutus ovat osoittautuneet oleellisen tärkeiksi toiminnoiksi käytettävyyden hallinnassa ja tätä kautta henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä kunnossapito-ja perusparannusohjelmien optimoinnissa. Epäkäytettävyyskustannus on voimalaitosten tuotantotoiminnan keskeinen KPI-mittari, jota seurataan kuukausittain, ja se muodostuu seuraavista osista: kustannukset mm. polttoaineeseen ja sähkönhankintaan liittyen myyntikate työ- ja mate riaalikustannuksineen 100,00 % Keskim. lkm / vuosi 95,00 % 90,00 % 85,00 % 80,00 % 75,00 % 70,00 % Käytettävyysennuste Suunnittelemattomat seisokit 0-3 H 3-6 H 6-12 H H > 24 H Kesto Kuva 3. Luotettavuussimulointimalli ja sen tuloksia. Esimerkki epäkäytettävyyskustannusten suhteellisesta jakaumasta yhdeltä vuodelta CHP- ja lauhdevoimalaitosten osalta on esitetty kuvassa 4. Siitä voidaan todeta, kuinka erilaisia jakaumat voivat olla, kun laitosten rooli on erilainen. Isommassa tuotantoportfoliossa kyse on miljoonien eurojen laatukustannuksesta. Systemaattinen tuotantohäiriöiden käsittely on myös avainasemassa toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Häiriöiden käsittelyssä tavoitteena on selvittää häiriön perussyy, joka eliminoimalla estetään häiriön esiintyminen uudelleen. Tuloksen varmistamiseksi seurataan eri häiriöiden käsittelyn etenemistä ja lopuksi todennetaan, että halutut tulokset ovat saavutettu. Käytössämme on Toyotalta lähtöisin oleva 8-vaiheinen ongelmanratkaisumenetelmä, jonka ansiosta saadaan tehokkaasti ratkaistua myös monitahoisemmat häiriöt. Menetelmän vaiheet on esitetty kuvassa % Case1 Case 2 Case 3 Blokki 1 Blokki 25,00 2 % Blokki 3 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Kuva 4. Epäkäytettävyyskustannusjakaumia. Simulation playback Actual flow = design flow Actual flow = 0 Actual flow = max capacity 0 < Actual flow < design Failure Epäkäytettävyyden aiheuttajat TOP30 Tulistimet Höyrystin/kattila Savukaasuluvon pesu Höyryturbiini Hiilimyllyn 1 huolto Hiilimyllyn 5 huolto Hiilimyllyn 3 huolto Hiilimyllyn 2 huolto Vuosihuolto Hiilimyllyn 4 huolto Syöttövesipumppu LAC10 Paineilma Syöttovesijarjestelmä Päämerivesipumppu 1 Päämerivesipumppu 2 Jäähdytysveden välpät Ekonomaiseri HAC10 Kantoilmapuhallin 2 Inhimillinen virhe Syöttovesipumppu LAC12 Kantoilmapuhallin 1 Rikinpoistolaitos Savukaasupuhallin 1 Hiilimylly 2 Raitisilmapuhallin 2 Savupiippu Raitisilmapuhallin 1 Automaatiojärjestelmä Savukaasupuhallin 2 Sähkösuodatin HOA 24 Tulokset Case 2 Case 3 Energiakäytettävyys, % 96,5 99,5 Tuotantohäiriöiden määrä 27 7 Epäkäytettävyyskust./vuosi, M 7,6 1,8 Unplanned unavailability costs, CHP power plants Lost sales margin 19 % 4 % 8 % 3 % Additional cost 0 % Lost sales margin 93 % Additional cost 52 % Additional cost Lost sales margin Unplanned unavailability costs, condensing power plants Additional cost Lost sales margin 12 Promaint

4 1 Selvitä ongelma 2 Erittele ongelma 3 Aseta tavoite 4 Määritä perussyy 5 Suunnittele ja päätä toimenpiteet 6 Toteuta toimenpiteet 7 Todenna tulokset 8 Tiedota tuloksista Kuva 5. Ongelmanratkaisun 8 vaihetta. Kansainväliset käytettävyysvertailut osoittavat, että Asset Productivity Management -toimintamalliin perustuva käytettävyyden hallinta tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi hoitamamme bio/turve-, kaasukombi- ja ydinvoimalaitosten energiakäytettävyys on luokkaa 5 10 %-yksikköä korkeampi kuin vertailuryhmissä (Saksa ja Keski-Eurooppa/ VGB-tilastot sekä USA/NERC-tilastot). Kunnon ja eliniän hallinta Kunnonhallintaa ja eliniän hallintaa käsitellään usein erikseen, mutta -toimintamallissa näitä käsitellään yhdessä. Tällöin saadaan tarkasteluun yhtä aikaa sekä lyhyt että pitkä aikaväli. Myös tuotanto-omaisuuden arvon hallinta kuuluu oleellisena osana tähän toimintoon. Oikein kohdennetut ja priorisoidut toimenpiteet, on sitten kyse peruskunnossapidosta, erikoiskorjauksista tai investoinneista, liittyvät tämän toiminnon tavoitteisiin, kohdennettuina erityisesti kriittisimpiin laitteisiin ja järjestelmiin. Laitteiston kuntoarviot, tehdään ne sitten fyysisen kestävyyden tai esimerkiksi energiatehok- kuuden näkökulmasta, sekä elinikäarviot ja pitkäntähtäimen toimenpidesuunnitelmat (PTS), kuuluvat oleellisina osina kunnon ja eliniän hallintaan. Vuosittain tehtävä kuntoarvion ja PTS:n päivitys takaa, että oleellisimmat toimenpiteet valitaan jatkosuunnitteluun. Priorisoinnissa mm. tuottojen, vaikutuksien ja riskien pohjalta valitaan lopulta toteutettavat toimenpiteet. Kuntoarvioiden tekoa on käsitelty myös standardissa PSK 6202 Prosessiteollisuuden kuntokartoitus. -toimintamallissa käytetty lähestymistapa on kuvattu tarkemmin kuvassa 6. Kunnonvalvonnan näkökulmasta vikaantumiseen johtaa yleensä fyysinen, kemiallinen tai muu prosessi, kuten kuluminen, syöpyminen, väsyminen tai murtuma tms., joka on aistein tai mittauksin havaittavissa edeltävät aistein havaittavat tai soveltuvilla menetelmillä mitattavissa olevat muutokset kohteen käyttäytymisessä. mista edeltää ajanjakso, jonka aikana vikaantumiseen viittaavia oireita voidaan seurata ja vaurioitumista ennustaa. Elinkaarituottojen maksimointia ajatellen hyvin toteutettu kunnon ja eliniän hallinta tuo mm. seuraavia hyötyjä, joissa potentiaali voi olla miljoonia euroja! nustehokas kunnossapito ja niiden oikea ajoitus kien välttäminen nusten pienentyminen uttavien vikakorjausten väheneminen. Kunnonvalvontaa käsiteltäessä jaamme aihealueen normaalisti seuraaviin osiin: vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) Jatkuva mekaaninen ja sähköinen kunnonhallinta Suunnitelma kunnonvalvonnan mittauksista, tarkastuksista ja eliniän seurannasta Jaksolliset mittaukset ja tarkastukset Raportointi: tulokset, suositukset, jatkotoimenpiteet Jatkuva vuosittainen eliniän ja kunnon seurannan suunnitelma ja tuki Jatkuva lämpöteknisen ja ympäristöllisen suorituskyvyn hallinta (voimalaitosten osalta sisältää kattiloiden palamisen ja päästöjen hallinnan sekä turbiinilaitosten suorituskyvyn hallinnan) Laitoksen mallinnus ja lämpöteknisen etätuen pystytys Säännöllinen KPI-datan anal., raportointi ja suositukset Käytön optimointi, lyhyt ja pitkä aikaväli Jatkuva käytön tuki Erillisprojekteja Nykytilanteen selvitys: KPI-vertailu O&M-toiminta Tulosten esittely ja jatkosta sopiminen Kriittisyystarkastelu, kuntoarvio Kunnon ja eliniän selvitys PTS-suunn: Parannustoimenpiteiden ja erillistöiden suunnittelu Toteutuksen tuki Vuosittainen PTS, ehdotusten optimointi Parannuspotentiaalin tunnistaminen Toimenpiteiden priorisointi Eliniän jatkaminen Parannustoimenpiteet Kuva 6. Lähestymistapa kunnon ja eliniän hallintaan. Promaint

5 päästöt > lämpötekninen kunnonvalvonta > vesikemia > automaatio > rakennukset. Kunnonvalvonnan toteutusvaiheita ovat: le ja ongelmanratkaisu (troubleshooting). Esimerkkeinä edellä mainituista aihealueista kuvataan seuraavassa vähän tarkemmin pyörivien koneiden kunnonhallintaa yleisesti sekä kattiloiden kunnon ja eliniän hallintaa Naantalin käytännön esimerkkien avulla. Kunnonvalvontatiedon keruu (reittimittaukset) Jos usein toistuva vika Kuva 7. Pyörivien koneiden kunnonvalvonan toteutusmalli. Laitostehtävät Asiantuntijatehtävät Pyörivien koneiden kunnonhallinta Kriittisille, isoille koneille on tarpeellista asentaa kiinteä anturointi ja värähtelylähettimet sekä seuranta ja suojaus automaatiojärjestelmään. Tällaisia kohteita voimalaitoksilla ovat rin laakerointi ja savukaasupuhaltimet Keskisuurella voimalaitoksella on normaalia, että säännöllisen mittausvalvonnan piirissä on luokkaa 100 muuta konetta, joista noin puolella mittausväli on 1 3 kuukautta ja lopuilla 2 3 kertaa vuodessa. Kriittiset koneet, jotka eivät ole kiinteän kunnonvalvonnan piirissä ja voivat pysäyttää tuotannon, mitataan neljän viikon välien ja ne, joiden pysähtyminen voi aiheuttaa tuotannonmenetyksen, mitataan kahdeksan viikon välein. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti ja poikkeamaraportointi tehdään normaalisti neljä kertaa vuodessa. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti 14 Promaint Kuva 8. Kuumien komponenttien tarkastusten hallinta (NDT-järjestelmä sekä elinikätarkastukset ja jatkuva valvonta). ja vianselvitysraportointi tehdään aina hälytyksen sattuessa. Tämän ansiosta voimalaitoksen kunnossapito saa oikea-aikaisesti ennen vaurion tapahtumista asiantuntijalta ehdotuksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Toteutuksen toimintamalli sekä tavanomainen roolijako laitoshenkilöstön ja keskitetyn asiantuntijaryhmän välillä on esitetty kaaviona kuvassa 7. Käytännön esimerkki käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnasta Naantalissa Esimerkkinä Asset Productivity Management- toimintamallista on Naantalin hiilivoimalaitos, jonka kolme tuotantoyksikköä on otettu käyttöön ensin sähköntuotannossa vuosina ja jotka sitten muutettiin ja 1990-luvuilla yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon vastaamaan mm. Turun alueen kaukolämmöstä. Toimintamallin käyttöönotolle luotiin perusta varsinaisesti vuonna 1996, kun Naantali 2-yksikölle tehtiin laaja elinikäselvitys, laadittiin kuntoraportti ja pitkän tähtäimen toimenpidesuunnitelmat sekä otettiin tavoitteeksi jatkuva kuntoa hallitseva toimintatapa, jonka

6 99,5 % 99,0 % 98,5 % 98,0 % 97,5 % 97,0 % 96,5 % 96,0 % 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % Kuva 9. Käytettävyys- ja kustannuskehitys Naantalissa. toteutukseen koko henkilöstö osallistuu. Eräänä keskeisimpänä tuloksena oli pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS) kuumille komponenteille, kuva 8: tetuille komponenteille on laadittu PTS-suunnitelmat noin viideksi vuodeksi eteenpäin, osittain vuoteen 2020 saakka suunnitelmissa seurataan kohteita hyvinkin yksityiskohtaisesti, esim. tuorehöyrylinjojen jokainen hitsisauma, putki ja käyrä erikseen vuosittain tarkastustulosten mukaan nassa käytetään omaa graafista NDT-työkalua suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden riittävyyden tisella seurannalla voidaan varmistus turvallisesta käytöstä laskennallisen eliniän päättymisen jälkeenkin. Elinikätarkastukset ja elinikälaskelmat pitävät sisällään seuraavia menettelyjä, kuva 8: kimusten avulla selvitetään virumamitoitettujen komponenttien materiaalien senhetkistä tilaa, seurataan mikroskooppisten vaurioiden etenemisnopeutta ja ennustetaan korjausja uusimistarvetta tarkastushistorian karttuessa, mm. paksuusmittaustulosten trendien seurannan avulla ta vaurio hyvissä ajoin Käytön aikainen energiakäytettävyys (tgde) O&M-kustannukset Kunnossapitokustannukset ennen uusimistarvetta, jolloin investoinnit voidaan tehdä hallitusti liteknisiä tutkimustuloksia on käytettävissä 1980-luvulta alkaen siin kuuluvat esim. jäljennetarkastukset, kovuusmittaukset, tarkennetut magneettijauhetarkastukset sekä dimensio- ja oksidikalvomittaukset lysoimalla selvitetään esim. tulistinputkien jäljellä olevaa käyttöaikaa täen omistajalla on mahdollisuus hakea tarkastuslaitokselta hyväksyntää suunnitelmilleen yliikäisen kattilan tulevalle turvalliselle käytölle. Huomioitavaa Naantalin tuloksekkaassa työssä on muun muassa se, että vakavilta vaurioilta on pystytty välttymään ja monipuolinen yhteistyö laitoshenkilöstön ja erityisasiantuntijoiden kanssa on mahdollistanut hyvät tulokset, eli ikääntyvän laitoksen käytettävyys sekä käyttö-, kunnossapito- ja investointikustannukset on pystytty hallitsemaan ja pitämään tavoitetasoilla. Käytönaikainen energiakäytettävyys on 2000-luvulla jopa noussut noin 2 %-yksikköä eniten käyvillä Na2- ja Na3- yksiköillä. Kuvassa 9 on esitetty kooste käytettävyys- ja kustannuskehityksestä 2000-luvulla. Asiantuntijapalvelujen tuotteistus -toimintamallissa tarvittavia asiantuntijapalveluita on tuotteistettu asiakkaille soveltuviksi tuotepaketeiksi. Valmiita toiminnan hallintaa ja kehittämistä koskevia tuotepaketteja ovat tämän artikkelin aihepiiriin liittyen mm. seuraavat: tuning) käytettävyyden parantamiseen ja kunnossapidon uudelleensuunnitteluun nan tilan arviointiin ja uudelleensuunnitteluun tien ja erikoiskorjausten optimointiin suunnittelun ja toteutuksen parantaminen jen optimointiin.» Tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa keskitytään tuotanto-, energia- ja ympäristötehokkuuteen tuotanto-omaisuuden tuottavuuden hallinnassa, aiheina mm. energiahallinta ja tuotannonsuunnittelu, energiatehokkuus ja lämpötekninen kunnonhallinta, vesikemian hallinta sekä palamisen ja päästöjen hallinta. Promaint

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Kasvavaa kilpailukykyä. Tuottavuuspalvelut. Selvästi enemmän

Kasvavaa kilpailukykyä. Tuottavuuspalvelut. Selvästi enemmän Kasvavaa kilpailukykyä Tuottavuuspalvelut Selvästi enemmän Mittarointipalvelu OHJAUSTEN KYTKENTÄ OHJELMISTON ASENNUS SOVITTU PALVELUTASO MITTAROINTI LAITEASENNUS LAITETASON MITTAROINTI ENNALTA SOVITUT

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Johanna Tuiremo, Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Tietopäivä Roadshow Oulu 30.11.2016 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena

Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Prognos, Vuosiseminaari 2005 Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen rakenne 1. Katsaus taustaan ja tavoitteisiin 2. Lähestymistapoja vika- ja kunnossapitodatan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO 14051 ISO 14000 -sarjan uudet standardit tutuiksi 30.1. Paula Eskola, Motiva Oy Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft APPLICATION MANAGEMENT SERVICES ecraft Referre @ecraftreferre referre@ecraft.com ecraft Referre Hallittu tiedolla johtaminen Me ecraft Referrellä koemme että BI-ratkaisussa on kyse enemmästä kuin teknisestä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Jukka Verho, kaupallinen johtaja, Inspecta, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan räjähdys

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Prioriteetti I, II tai III. Vastuuhenkilö: Menettely: Aikataulu:

Prioriteetti I, II tai III. Vastuuhenkilö: Menettely: Aikataulu: Riskien hallinnan arviointiohjelma kuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä 2012 2014 (pohjaehdotus) Määritellään kunkin osa-alueen prioriteetti olennaisuuden ja lisäarvon perusteella: Prioriteetti I: määritellään

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi

Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköremontti Tuotenumero: 411319 74,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja käsittelee määräyksiä, ohjeita ja käytännön toteutustapoja, jotka on syytä tuntea rakennusten sähköasennuksia

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Helppokäyttöinen palvelukanava asiakkaille Mahdollisuus seurata palvelun toimintaa ja laatua - palvelutasoraportointi Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Vastaukset

Lisätiedot

Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM

Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM Kuka on Johanna Manager, IT Service Managmement UPM:lla ja osana IT Strategy and Governance tiimiä Vastuulla Palvelunhallinnan maturiteetti UPM IT:ssä BBA

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Keep the fire alive. Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi.

Keep the fire alive. Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi. Keep the fire alive Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi. Avainasemassa hallittu prosessi Täydellisen kontrolloitu palamisprosessi on entistä paremman kustannustehokkuuden

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen!

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Montako asiakasta teillä käy päivittäin? Moniko heistä on todellinen ostaja? Kuinka monet poistuvat ostamatta? Osaatko optimoida oikean henkilökuntamäärän kullekin

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Dnro 67/011/2015 Sisällys 1. Teollisen kylmän suunnittelu... 2 1.1 Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittaminen... 2 1.2

Lisätiedot