KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ"

Transkriptio

1 ASSET PRODUCTIVITY MANAGEMENT Osa 2 (4) JOHTAMINEN KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ kunnossapitostrategia tuottavuuden parantamisessa Artikkelisarjan aloitusosassa kuvasimme, millaisia tavoitteita tuotantoomaisuuden tuottavuuden hallintaan ja parantamiseen liittyy ja millaisia näkö - kulmia tämä toiminta malli pitää sisällään. Tässä artikkelissa keskitymme kunnossapito strategiaan liittyviin tuottavuustekijöihin, eli käytettävyyteen, kuntoon ja elinikään. Lähtökohdat ovat erilaiset uudelle laitosprojektille ja jo tuotantovaiheessa olevalle laitokselle. Keskitymme seuraavassa enemmän tuotantovaiheen toimintoihin, ja teemme vain viittauksia projektivaiheen tehtäviin. Ville-Veikko Kylliäinen projektipäällikkö Fortum Power Solutions fortum.com Leila Laaksonen tekninen asiantuntija Fortum Power Solutions fortum.com Toiminnan suunnittelua ja hallintaa tuotantolaitoksilla ohjaavat monet liiketoiminnalliset ja muut reunaehdot. Asset Productivity Management -toimintamallilla pyritään toteuttamaan liiketoiminnallista kokonaisoptimia. Kunnossapitostrategiat ja niiden perusteella synnytettävät kunnossapito-ohjelmat pyritään luomaan niin, että tämä tuottavuuslähtöinen optimointi toteutuu. Tavoitteena on kohteen rooliin/ Kustannusten arviointi/ asiakastarjous Käyttö- ja kunnossapitotieto Raportointi kriittisyyteen ja kuntoon perustuva kunnossapitostrategia. Ei ole kannattavaa hoitaa häiriöitä ja korjata vikoja tai huoltaa laitteita vain varmuuden vuoksi eikä kohdistaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin kohteisiin samoja menettelyjä. Mitä tämä tarkoittaa erityisesti käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnan ja optimoinnin osalta? Kuvassa 1 on esitetty lähtökohtamalli ko. toiminnalle. EH-ohjelmat Osmo Viitasaari asiakasvastuupäällikkö Fortum Power Solutions fortum.com Projektin valmistelu Tavoitteet kriittisyysanalyysille ja kunnossapidon kehitystyölle kokoaminen Tarjous ja hyväksyntä Kohteiden luokittelu valittuihin luokkiin Hyväksyntä Kunnossapitostrategian perustaminen jokaiselle luokalle Hyväksyntä Kriittisyysanalyysi Kunnossapitostrategia Kunnossapidon kehitys Nykyisen kunnossapitosuunnitelman katselmointi, päivittäminen ja kunnossapitotöiden optimointi tai vähentäminen valitun strategian mukaisesti EHohjelmien päivitys KTJ:ään Uuden kunnossapitoohjelman käyttöönotto ja päivittäminen kunnossapidon tietojärjestelmään Koulutus Uudet proseduurit (mm. kunnonvalvonta, reitit, työluvat) 10 Promaint Kuva 1. Tavoiteohjattu kunnossapidon suunnittelu.

2 Kunnossapitostrategiat Luokitus TO1 VK2 TM4 V4 TU3 Y1 Ehdot tai summa Kuva 2. Kriittisyysanalyysin hyödyntäminen kunnossapidon kehittämisessä. Kriittisyysluokittelu kaiken perustana Tuotantoyksiköiden ja laitteiden käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallintaa helpottaa ja systematisoi kriittisyysluokittelu, joka antaa vahvan pohjan toimenpiteiden perustamiseen ja niiden kehittämiseen. Kriittisyysluokittelutapoja voi olla erilaisia tavoiteasetannoista riippuen. Sen avulla voidaan erityisesti ohjata optimaalisen kunnossapitostrategian valintaa ja toimenpiteiden kohdistusta tärkeimmille kohteille sekä mm. ohjata kunnossapidon tietojärjestelmän tiedonsyöttöä tai varaston ja varaosien hallintaa. Yleisesti standardi PSK 6800 Laitteiden kriittisyysluokittelu teollisuudessa antaa hyvät lähtökohdat luokittelulle. Turvallisuus- ja ympäristövaikutukset, tuotantovaikutukset sekä korjaus- ja seurauskustannukset ovat keskeisimmät tarkasteltavat kriittisyystekijät, täydennettynä tilanteen mukaan muilla tekijöillä, kuten vikaantumisen todennäköisyys, varaosien saatavuus tai energiankäyttö. -toimintamallissa käytetty kolmitasoinen kriittisyysluokittelu- ja kunnossapitostrategian valintamalli on esitetty kuvassa 2. Yleisesti ylimpään kriittisyysluokkaan 1 liittyy kuntoon perustuva kunnossapitostrategia, I II III Ennakoiva kunnossapito Ehkäisevä kunnossapito Korjaava kunnossapito Kriittisyysluokka Toimintopaikat kriittisyysjärj. Kunnossapidon toimenpiteet luokan mukaisesti jossa pyritään korkeaan käytettävyyteen ja siksi jatkuvaan kunnonvalvontaan. Kriittisyysluokan 2 kunnossapitostrategia painottuu määräaikaiseen kunnossapitoon ja tarpeen mukaan jaksottaiseen kunnonvalvontaan. Luokkaan 3 liittyy taas se, että laite voidaan ajaa vikaan asti, jolloin se korjataan tai korvataan toisella laitteella. Jo pelkällä kriittisyysluokitteluun perustuvalla työllä, kunnossapitotoimenpiteiden uudelleenmäärittelyllä sekä kriittisyysluokituksen sisällyttämisellä kunnossapidon tietojärjestelmään ohjaavaksi tekijäksi, voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuuden parantumista. Kokemusten perusteella ylimmän kriittisyysluokan kohteiden kunnonvalvontaa on ollut järkevää lisätä ja alimman luokan huoltotoimenpiteitä vähentää. Tuloksena voidaan kohdistaa resurssit paremmin, mikä on merkittävä etu tämän päivän pienissä organisaatioissa. Lisäksi usein saavutetaan säästöä kunnossapitokustannuksissa vähentyneiden vikakorjauksien myötä. Tärkein perustelu kuitenkin on tuloksen paraneminen tuotantolaitoksen pienentyneiden epäkäytettävyyskustannuksien myötä. I II III I-luokan laitteilta vaaditaan: II-luokan laitteilta vaaditaan: III-luokan laitteilta vaaditaan: menettelyt ovat oleellisen tärkeitä omaisuuden tuottavuuden hallinnassa. Käytettävyys on usein myös se tuottavuustekijä, jonka kautta sekä kunto että elinikä näkyvät kunnossapitokustannusten ohella. Käytettävyys on yleensä tuotantolaitoksen tavoite- Käytettävyyden hallinta Käytettävyys on kokonaistuottavuuden keskeinen tekijä ja siksi sen maksimointi- tai optimointiasetannan ja seurannan KPI-mittarina, osana KNL (OEE)-mittaria, erikseen ja/tai epäkäytettävyyskustannuksena tarkasteltuna. Se on myös usein erilaisten palvelusopimusten tavoitteena sekä bonus-/sakkolausekkeena. Aihetta käsittelee myös standardi PSK 7903 Käytettävyyden todentaminen prosessiteollisuudessa. Käytettävyyden ja luotettavuuden analyyttinen tarkastelu luo keskeisen pohjan käytettävyyden ja kunnossapidon hallinnalle. Luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM) analyysit, vika- ja vaikutusanalyysit (FMEA) sekä käyttövarmuusmallinnukset ja -simuloinnit ovat -toimintamallin mukaisia toimintoja, edellisessä luvussa kuvattua krittisyysluokitteluun ja siihen Promaint

3 liittyvään riskitarkasteluun perustuvaa kunnossapitosuunnittelua tarkentamassa. Käyttövarmuusmallin hyödyt ovat moninaiset. Mallin merkitys korostuu erityisesti uuden laitoksen suunnitteluvaiheessa, jossa sen avulla voidaan etukäteen tarkastella erilaisia prosessiteknisiä ratkaisuvaihtoehtoja, ja näin säästyä turhilta investoinneilta. Käyttövarmuusmallien hyödyntäminen tuotantovaiheen aikana on lisääntymässä erityisesti perusparannus- ja vuosi-investointiportfolion hallinnassa ja ohjauksessa, jolloin simulointien avulla voidaan priorisoida vaihtoehtoja ja tehdä tulevaisuusennusteita. Tuloksena saadaan vaihtoehtojen vaikutukset pitkän aikavälin käytettävyyteen ja tuottoihin, mikä antaa analyyttiseen käsittelyyn perustuvaa tietoa päätöksentekoa varten merkittävissä hankkeissa. Päätyökaluna käytössämme on MiriamRegina-luotettavuussimulaattori. Kuvassa 3 on esitetty esimerkki simulointimallista ja tulosteita simuloinneista. Epäkäytettävyyskustannusten sekä häiriöiden ja vikaantumisten seuranta, analysointi ja korjaavien toimenpiteiden toteutus ovat osoittautuneet oleellisen tärkeiksi toiminnoiksi käytettävyyden hallinnassa ja tätä kautta henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä kunnossapito-ja perusparannusohjelmien optimoinnissa. Epäkäytettävyyskustannus on voimalaitosten tuotantotoiminnan keskeinen KPI-mittari, jota seurataan kuukausittain, ja se muodostuu seuraavista osista: kustannukset mm. polttoaineeseen ja sähkönhankintaan liittyen myyntikate työ- ja mate riaalikustannuksineen 100,00 % Keskim. lkm / vuosi 95,00 % 90,00 % 85,00 % 80,00 % 75,00 % 70,00 % Käytettävyysennuste Suunnittelemattomat seisokit 0-3 H 3-6 H 6-12 H H > 24 H Kesto Kuva 3. Luotettavuussimulointimalli ja sen tuloksia. Esimerkki epäkäytettävyyskustannusten suhteellisesta jakaumasta yhdeltä vuodelta CHP- ja lauhdevoimalaitosten osalta on esitetty kuvassa 4. Siitä voidaan todeta, kuinka erilaisia jakaumat voivat olla, kun laitosten rooli on erilainen. Isommassa tuotantoportfoliossa kyse on miljoonien eurojen laatukustannuksesta. Systemaattinen tuotantohäiriöiden käsittely on myös avainasemassa toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Häiriöiden käsittelyssä tavoitteena on selvittää häiriön perussyy, joka eliminoimalla estetään häiriön esiintyminen uudelleen. Tuloksen varmistamiseksi seurataan eri häiriöiden käsittelyn etenemistä ja lopuksi todennetaan, että halutut tulokset ovat saavutettu. Käytössämme on Toyotalta lähtöisin oleva 8-vaiheinen ongelmanratkaisumenetelmä, jonka ansiosta saadaan tehokkaasti ratkaistua myös monitahoisemmat häiriöt. Menetelmän vaiheet on esitetty kuvassa % Case1 Case 2 Case 3 Blokki 1 Blokki 25,00 2 % Blokki 3 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Kuva 4. Epäkäytettävyyskustannusjakaumia. Simulation playback Actual flow = design flow Actual flow = 0 Actual flow = max capacity 0 < Actual flow < design Failure Epäkäytettävyyden aiheuttajat TOP30 Tulistimet Höyrystin/kattila Savukaasuluvon pesu Höyryturbiini Hiilimyllyn 1 huolto Hiilimyllyn 5 huolto Hiilimyllyn 3 huolto Hiilimyllyn 2 huolto Vuosihuolto Hiilimyllyn 4 huolto Syöttövesipumppu LAC10 Paineilma Syöttovesijarjestelmä Päämerivesipumppu 1 Päämerivesipumppu 2 Jäähdytysveden välpät Ekonomaiseri HAC10 Kantoilmapuhallin 2 Inhimillinen virhe Syöttovesipumppu LAC12 Kantoilmapuhallin 1 Rikinpoistolaitos Savukaasupuhallin 1 Hiilimylly 2 Raitisilmapuhallin 2 Savupiippu Raitisilmapuhallin 1 Automaatiojärjestelmä Savukaasupuhallin 2 Sähkösuodatin HOA 24 Tulokset Case 2 Case 3 Energiakäytettävyys, % 96,5 99,5 Tuotantohäiriöiden määrä 27 7 Epäkäytettävyyskust./vuosi, M 7,6 1,8 Unplanned unavailability costs, CHP power plants Lost sales margin 19 % 4 % 8 % 3 % Additional cost 0 % Lost sales margin 93 % Additional cost 52 % Additional cost Lost sales margin Unplanned unavailability costs, condensing power plants Additional cost Lost sales margin 12 Promaint

4 1 Selvitä ongelma 2 Erittele ongelma 3 Aseta tavoite 4 Määritä perussyy 5 Suunnittele ja päätä toimenpiteet 6 Toteuta toimenpiteet 7 Todenna tulokset 8 Tiedota tuloksista Kuva 5. Ongelmanratkaisun 8 vaihetta. Kansainväliset käytettävyysvertailut osoittavat, että Asset Productivity Management -toimintamalliin perustuva käytettävyyden hallinta tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi hoitamamme bio/turve-, kaasukombi- ja ydinvoimalaitosten energiakäytettävyys on luokkaa 5 10 %-yksikköä korkeampi kuin vertailuryhmissä (Saksa ja Keski-Eurooppa/ VGB-tilastot sekä USA/NERC-tilastot). Kunnon ja eliniän hallinta Kunnonhallintaa ja eliniän hallintaa käsitellään usein erikseen, mutta -toimintamallissa näitä käsitellään yhdessä. Tällöin saadaan tarkasteluun yhtä aikaa sekä lyhyt että pitkä aikaväli. Myös tuotanto-omaisuuden arvon hallinta kuuluu oleellisena osana tähän toimintoon. Oikein kohdennetut ja priorisoidut toimenpiteet, on sitten kyse peruskunnossapidosta, erikoiskorjauksista tai investoinneista, liittyvät tämän toiminnon tavoitteisiin, kohdennettuina erityisesti kriittisimpiin laitteisiin ja järjestelmiin. Laitteiston kuntoarviot, tehdään ne sitten fyysisen kestävyyden tai esimerkiksi energiatehok- kuuden näkökulmasta, sekä elinikäarviot ja pitkäntähtäimen toimenpidesuunnitelmat (PTS), kuuluvat oleellisina osina kunnon ja eliniän hallintaan. Vuosittain tehtävä kuntoarvion ja PTS:n päivitys takaa, että oleellisimmat toimenpiteet valitaan jatkosuunnitteluun. Priorisoinnissa mm. tuottojen, vaikutuksien ja riskien pohjalta valitaan lopulta toteutettavat toimenpiteet. Kuntoarvioiden tekoa on käsitelty myös standardissa PSK 6202 Prosessiteollisuuden kuntokartoitus. -toimintamallissa käytetty lähestymistapa on kuvattu tarkemmin kuvassa 6. Kunnonvalvonnan näkökulmasta vikaantumiseen johtaa yleensä fyysinen, kemiallinen tai muu prosessi, kuten kuluminen, syöpyminen, väsyminen tai murtuma tms., joka on aistein tai mittauksin havaittavissa edeltävät aistein havaittavat tai soveltuvilla menetelmillä mitattavissa olevat muutokset kohteen käyttäytymisessä. mista edeltää ajanjakso, jonka aikana vikaantumiseen viittaavia oireita voidaan seurata ja vaurioitumista ennustaa. Elinkaarituottojen maksimointia ajatellen hyvin toteutettu kunnon ja eliniän hallinta tuo mm. seuraavia hyötyjä, joissa potentiaali voi olla miljoonia euroja! nustehokas kunnossapito ja niiden oikea ajoitus kien välttäminen nusten pienentyminen uttavien vikakorjausten väheneminen. Kunnonvalvontaa käsiteltäessä jaamme aihealueen normaalisti seuraaviin osiin: vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) Jatkuva mekaaninen ja sähköinen kunnonhallinta Suunnitelma kunnonvalvonnan mittauksista, tarkastuksista ja eliniän seurannasta Jaksolliset mittaukset ja tarkastukset Raportointi: tulokset, suositukset, jatkotoimenpiteet Jatkuva vuosittainen eliniän ja kunnon seurannan suunnitelma ja tuki Jatkuva lämpöteknisen ja ympäristöllisen suorituskyvyn hallinta (voimalaitosten osalta sisältää kattiloiden palamisen ja päästöjen hallinnan sekä turbiinilaitosten suorituskyvyn hallinnan) Laitoksen mallinnus ja lämpöteknisen etätuen pystytys Säännöllinen KPI-datan anal., raportointi ja suositukset Käytön optimointi, lyhyt ja pitkä aikaväli Jatkuva käytön tuki Erillisprojekteja Nykytilanteen selvitys: KPI-vertailu O&M-toiminta Tulosten esittely ja jatkosta sopiminen Kriittisyystarkastelu, kuntoarvio Kunnon ja eliniän selvitys PTS-suunn: Parannustoimenpiteiden ja erillistöiden suunnittelu Toteutuksen tuki Vuosittainen PTS, ehdotusten optimointi Parannuspotentiaalin tunnistaminen Toimenpiteiden priorisointi Eliniän jatkaminen Parannustoimenpiteet Kuva 6. Lähestymistapa kunnon ja eliniän hallintaan. Promaint

5 päästöt > lämpötekninen kunnonvalvonta > vesikemia > automaatio > rakennukset. Kunnonvalvonnan toteutusvaiheita ovat: le ja ongelmanratkaisu (troubleshooting). Esimerkkeinä edellä mainituista aihealueista kuvataan seuraavassa vähän tarkemmin pyörivien koneiden kunnonhallintaa yleisesti sekä kattiloiden kunnon ja eliniän hallintaa Naantalin käytännön esimerkkien avulla. Kunnonvalvontatiedon keruu (reittimittaukset) Jos usein toistuva vika Kuva 7. Pyörivien koneiden kunnonvalvonan toteutusmalli. Laitostehtävät Asiantuntijatehtävät Pyörivien koneiden kunnonhallinta Kriittisille, isoille koneille on tarpeellista asentaa kiinteä anturointi ja värähtelylähettimet sekä seuranta ja suojaus automaatiojärjestelmään. Tällaisia kohteita voimalaitoksilla ovat rin laakerointi ja savukaasupuhaltimet Keskisuurella voimalaitoksella on normaalia, että säännöllisen mittausvalvonnan piirissä on luokkaa 100 muuta konetta, joista noin puolella mittausväli on 1 3 kuukautta ja lopuilla 2 3 kertaa vuodessa. Kriittiset koneet, jotka eivät ole kiinteän kunnonvalvonnan piirissä ja voivat pysäyttää tuotannon, mitataan neljän viikon välien ja ne, joiden pysähtyminen voi aiheuttaa tuotannonmenetyksen, mitataan kahdeksan viikon välein. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti ja poikkeamaraportointi tehdään normaalisti neljä kertaa vuodessa. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti 14 Promaint Kuva 8. Kuumien komponenttien tarkastusten hallinta (NDT-järjestelmä sekä elinikätarkastukset ja jatkuva valvonta). ja vianselvitysraportointi tehdään aina hälytyksen sattuessa. Tämän ansiosta voimalaitoksen kunnossapito saa oikea-aikaisesti ennen vaurion tapahtumista asiantuntijalta ehdotuksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Toteutuksen toimintamalli sekä tavanomainen roolijako laitoshenkilöstön ja keskitetyn asiantuntijaryhmän välillä on esitetty kaaviona kuvassa 7. Käytännön esimerkki käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnasta Naantalissa Esimerkkinä Asset Productivity Management- toimintamallista on Naantalin hiilivoimalaitos, jonka kolme tuotantoyksikköä on otettu käyttöön ensin sähköntuotannossa vuosina ja jotka sitten muutettiin ja 1990-luvuilla yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon vastaamaan mm. Turun alueen kaukolämmöstä. Toimintamallin käyttöönotolle luotiin perusta varsinaisesti vuonna 1996, kun Naantali 2-yksikölle tehtiin laaja elinikäselvitys, laadittiin kuntoraportti ja pitkän tähtäimen toimenpidesuunnitelmat sekä otettiin tavoitteeksi jatkuva kuntoa hallitseva toimintatapa, jonka

6 99,5 % 99,0 % 98,5 % 98,0 % 97,5 % 97,0 % 96,5 % 96,0 % 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % Kuva 9. Käytettävyys- ja kustannuskehitys Naantalissa. toteutukseen koko henkilöstö osallistuu. Eräänä keskeisimpänä tuloksena oli pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS) kuumille komponenteille, kuva 8: tetuille komponenteille on laadittu PTS-suunnitelmat noin viideksi vuodeksi eteenpäin, osittain vuoteen 2020 saakka suunnitelmissa seurataan kohteita hyvinkin yksityiskohtaisesti, esim. tuorehöyrylinjojen jokainen hitsisauma, putki ja käyrä erikseen vuosittain tarkastustulosten mukaan nassa käytetään omaa graafista NDT-työkalua suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden riittävyyden tisella seurannalla voidaan varmistus turvallisesta käytöstä laskennallisen eliniän päättymisen jälkeenkin. Elinikätarkastukset ja elinikälaskelmat pitävät sisällään seuraavia menettelyjä, kuva 8: kimusten avulla selvitetään virumamitoitettujen komponenttien materiaalien senhetkistä tilaa, seurataan mikroskooppisten vaurioiden etenemisnopeutta ja ennustetaan korjausja uusimistarvetta tarkastushistorian karttuessa, mm. paksuusmittaustulosten trendien seurannan avulla ta vaurio hyvissä ajoin Käytön aikainen energiakäytettävyys (tgde) O&M-kustannukset Kunnossapitokustannukset ennen uusimistarvetta, jolloin investoinnit voidaan tehdä hallitusti liteknisiä tutkimustuloksia on käytettävissä 1980-luvulta alkaen siin kuuluvat esim. jäljennetarkastukset, kovuusmittaukset, tarkennetut magneettijauhetarkastukset sekä dimensio- ja oksidikalvomittaukset lysoimalla selvitetään esim. tulistinputkien jäljellä olevaa käyttöaikaa täen omistajalla on mahdollisuus hakea tarkastuslaitokselta hyväksyntää suunnitelmilleen yliikäisen kattilan tulevalle turvalliselle käytölle. Huomioitavaa Naantalin tuloksekkaassa työssä on muun muassa se, että vakavilta vaurioilta on pystytty välttymään ja monipuolinen yhteistyö laitoshenkilöstön ja erityisasiantuntijoiden kanssa on mahdollistanut hyvät tulokset, eli ikääntyvän laitoksen käytettävyys sekä käyttö-, kunnossapito- ja investointikustannukset on pystytty hallitsemaan ja pitämään tavoitetasoilla. Käytönaikainen energiakäytettävyys on 2000-luvulla jopa noussut noin 2 %-yksikköä eniten käyvillä Na2- ja Na3- yksiköillä. Kuvassa 9 on esitetty kooste käytettävyys- ja kustannuskehityksestä 2000-luvulla. Asiantuntijapalvelujen tuotteistus -toimintamallissa tarvittavia asiantuntijapalveluita on tuotteistettu asiakkaille soveltuviksi tuotepaketeiksi. Valmiita toiminnan hallintaa ja kehittämistä koskevia tuotepaketteja ovat tämän artikkelin aihepiiriin liittyen mm. seuraavat: tuning) käytettävyyden parantamiseen ja kunnossapidon uudelleensuunnitteluun nan tilan arviointiin ja uudelleensuunnitteluun tien ja erikoiskorjausten optimointiin suunnittelun ja toteutuksen parantaminen jen optimointiin.» Tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa keskitytään tuotanto-, energia- ja ympäristötehokkuuteen tuotanto-omaisuuden tuottavuuden hallinnassa, aiheina mm. energiahallinta ja tuotannonsuunnittelu, energiatehokkuus ja lämpötekninen kunnonhallinta, vesikemian hallinta sekä palamisen ja päästöjen hallinta. Promaint

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Kunnossapito. Suomen kansantaloudessa. Kunnossapitoyhdistys ry

Kunnossapito. Suomen kansantaloudessa. Kunnossapitoyhdistys ry Kunnossapito Suomen kansantaloudessa Kunnossapitoyhdistys ry Kiinteiden investointien pääomakanta Vuonna 2005 yhteensä 402 mrd. Kunnossapidon tehtävä on pitää pääomakanta tuottavana ja kilpailukykyisenä.

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

CASE: UPM Wood Oy, Suomi

CASE: UPM Wood Oy, Suomi CASE: UPM Wood Oy, Suomi Tuotannon OEE tehokkuudenseurantajärjestelmä yhdelletoista vaneritehtaalle. Asiakas UPM Wood Oy valmistaa vaneria Suomessa yhdellätoista tehtaalla. Yhtiö on Suomen ja Euroopan

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

ECOINFO FIN. Fortum Service Oy K Kotirinta 25.4.2003 1

ECOINFO FIN. Fortum Service Oy K Kotirinta 25.4.2003 1 FIN Fortum Service Oy K Kotirinta 25.4.2003 1 ECOINFO ECOINFO hankkeen tarkoituksena on parantaa Kaakkois-Suomen lähialueen ympäristön tilaa luomalla konkreettinen yhteys venäläisten ja suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa Huolenpitosopimus Varmista varavoimakoneen luotettavuus huolenpitosopimuksella Luotettavuuden ylläpitämiseksi tulee varavoimakonetta

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Perussyyanalyysi voimalaitoksessa - Perussyyn etsintä osana ongelmanratkaisua

Perussyyanalyysi voimalaitoksessa - Perussyyn etsintä osana ongelmanratkaisua Perussyyanalyysi voimalaitoksessa - Perussyyn etsintä osana ongelmanratkaisua PSK:n kevätseminaarin esitelmä 24.4.2012 Power Solutions: Ville-Veikko Kylliäinen ja Sanna Tiainen-Erkkilä 1 Power Solutions,

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille Wonderware ratkaisut energiayhtiöille 1 Klinkmann tekniset asiantuntijapalvelut ja koulutus Asiantuntijapalvelut Hot-line toimistoaikana (puhelin ja e-palvelu) Tekninen konsultointi ja järjestelmämääritykset

Lisätiedot

Analytiikka työkaluna VR:n kunnossapitoyksikössä. Teemu Rintala Johtava analyytikko VR Group / Kunnossapito

Analytiikka työkaluna VR:n kunnossapitoyksikössä. Teemu Rintala Johtava analyytikko VR Group / Kunnossapito Analytiikka työkaluna VR:n kunnossapitoyksikössä Teemu Rintala Johtava analyytikko VR Group / Kunnossapito Yhteisellä matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

BIOLAITOSYHDISTYKSEN SEMINAARI Lahti, 16.11.2012

BIOLAITOSYHDISTYKSEN SEMINAARI Lahti, 16.11.2012 BIOLAITOSYHDISTYKSEN SEMINAARI Lahti, 16.11.2012 VISION - PROFOUND EXPERTISE The core business of Watrec Ltd. is based on the professional experience of the biological systems Our focus is to provide solutions,

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEHOKKUUS

YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEHOKKUUS ASSET PRODUCTIVITY MANAGEMENT Osa 3 (4) JOHTAMINEN YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEHOKKUUS kestävän kehityksen kaksi tukipilaria Artikkelisarjan aloitusosassa käsittelimme tuotanto-omaisuuden tuottavuuden hallintaa

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

TULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ

TULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ Metropolia Ammattikorkeakoulun Leiritien yksikköön Myyrmäkeen ollaan käynnistämässä/on käynnistymässä TULE MESsiin hanke/projekti. Projektissa tavoitteena on tutkia perusautomaation yläpuolisia tietojärjestelmiä

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Pyhäsalmi Kunnossapito

Pyhäsalmi Kunnossapito Pyhäsalmi Kunnossapito - on kanadalainen kaivosyhtiö - omistaa Pyhäsalmen kaivoksen Çayeli Çayeli Ok Tedi - omistaa Troiluksen kultakaivoksen Kanadassa -omistaa Çayelin kuparisinkkikaivoksessa Turkissa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ketterä analytiikka mitä se voisi olla käytännössä? Case Katedata Delta Motor Group

Ketterä analytiikka mitä se voisi olla käytännössä? Case Katedata Delta Motor Group Ketterä analytiikka mitä se voisi olla käytännössä? Case Katedata Delta Motor Group 1.10.2014 Johdanto. Ketterän analytiikan viitekehys Dataa on Kerääminen Hallinta Data tänne ja yksi rivi per entiteetti

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

SALMISAAREN VOIMALAITOKSEN KÄYTETTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

SALMISAAREN VOIMALAITOKSEN KÄYTETTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SALMISAAREN VOIMALAITOKSEN KÄYTETTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Mikko Välitalo Diplomityö Prosessitekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Koulutusohjelma

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kestäviä kallio- ja maaperätutkimuskoneita vaativiin olosuhteisiin Geomachine Oy on vuonna 1984 perustettu kallio- ja maaperätutkimuslaitteiden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot