KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ

Transkriptio

1 ASSET PRODUCTIVITY MANAGEMENT Osa 2 (4) JOHTAMINEN KÄYTETTÄVYYS, KUNTO JA ELINIKÄ kunnossapitostrategia tuottavuuden parantamisessa Artikkelisarjan aloitusosassa kuvasimme, millaisia tavoitteita tuotantoomaisuuden tuottavuuden hallintaan ja parantamiseen liittyy ja millaisia näkö - kulmia tämä toiminta malli pitää sisällään. Tässä artikkelissa keskitymme kunnossapito strategiaan liittyviin tuottavuustekijöihin, eli käytettävyyteen, kuntoon ja elinikään. Lähtökohdat ovat erilaiset uudelle laitosprojektille ja jo tuotantovaiheessa olevalle laitokselle. Keskitymme seuraavassa enemmän tuotantovaiheen toimintoihin, ja teemme vain viittauksia projektivaiheen tehtäviin. Ville-Veikko Kylliäinen projektipäällikkö Fortum Power Solutions ville-veikko.kylliainen@ fortum.com Leila Laaksonen tekninen asiantuntija Fortum Power Solutions leila.laaksonen@ fortum.com Toiminnan suunnittelua ja hallintaa tuotantolaitoksilla ohjaavat monet liiketoiminnalliset ja muut reunaehdot. Asset Productivity Management -toimintamallilla pyritään toteuttamaan liiketoiminnallista kokonaisoptimia. Kunnossapitostrategiat ja niiden perusteella synnytettävät kunnossapito-ohjelmat pyritään luomaan niin, että tämä tuottavuuslähtöinen optimointi toteutuu. Tavoitteena on kohteen rooliin/ Kustannusten arviointi/ asiakastarjous Käyttö- ja kunnossapitotieto Raportointi kriittisyyteen ja kuntoon perustuva kunnossapitostrategia. Ei ole kannattavaa hoitaa häiriöitä ja korjata vikoja tai huoltaa laitteita vain varmuuden vuoksi eikä kohdistaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin kohteisiin samoja menettelyjä. Mitä tämä tarkoittaa erityisesti käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnan ja optimoinnin osalta? Kuvassa 1 on esitetty lähtökohtamalli ko. toiminnalle. EH-ohjelmat Osmo Viitasaari asiakasvastuupäällikkö Fortum Power Solutions osmo.viitasaari@ fortum.com Projektin valmistelu Tavoitteet kriittisyysanalyysille ja kunnossapidon kehitystyölle kokoaminen Tarjous ja hyväksyntä Kohteiden luokittelu valittuihin luokkiin Hyväksyntä Kunnossapitostrategian perustaminen jokaiselle luokalle Hyväksyntä Kriittisyysanalyysi Kunnossapitostrategia Kunnossapidon kehitys Nykyisen kunnossapitosuunnitelman katselmointi, päivittäminen ja kunnossapitotöiden optimointi tai vähentäminen valitun strategian mukaisesti EHohjelmien päivitys KTJ:ään Uuden kunnossapitoohjelman käyttöönotto ja päivittäminen kunnossapidon tietojärjestelmään Koulutus Uudet proseduurit (mm. kunnonvalvonta, reitit, työluvat) 10 Promaint Kuva 1. Tavoiteohjattu kunnossapidon suunnittelu.

2 Kunnossapitostrategiat Luokitus TO1 VK2 TM4 V4 TU3 Y1 Ehdot tai summa Kuva 2. Kriittisyysanalyysin hyödyntäminen kunnossapidon kehittämisessä. Kriittisyysluokittelu kaiken perustana Tuotantoyksiköiden ja laitteiden käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallintaa helpottaa ja systematisoi kriittisyysluokittelu, joka antaa vahvan pohjan toimenpiteiden perustamiseen ja niiden kehittämiseen. Kriittisyysluokittelutapoja voi olla erilaisia tavoiteasetannoista riippuen. Sen avulla voidaan erityisesti ohjata optimaalisen kunnossapitostrategian valintaa ja toimenpiteiden kohdistusta tärkeimmille kohteille sekä mm. ohjata kunnossapidon tietojärjestelmän tiedonsyöttöä tai varaston ja varaosien hallintaa. Yleisesti standardi PSK 6800 Laitteiden kriittisyysluokittelu teollisuudessa antaa hyvät lähtökohdat luokittelulle. Turvallisuus- ja ympäristövaikutukset, tuotantovaikutukset sekä korjaus- ja seurauskustannukset ovat keskeisimmät tarkasteltavat kriittisyystekijät, täydennettynä tilanteen mukaan muilla tekijöillä, kuten vikaantumisen todennäköisyys, varaosien saatavuus tai energiankäyttö. -toimintamallissa käytetty kolmitasoinen kriittisyysluokittelu- ja kunnossapitostrategian valintamalli on esitetty kuvassa 2. Yleisesti ylimpään kriittisyysluokkaan 1 liittyy kuntoon perustuva kunnossapitostrategia, I II III Ennakoiva kunnossapito Ehkäisevä kunnossapito Korjaava kunnossapito Kriittisyysluokka Toimintopaikat kriittisyysjärj. Kunnossapidon toimenpiteet luokan mukaisesti jossa pyritään korkeaan käytettävyyteen ja siksi jatkuvaan kunnonvalvontaan. Kriittisyysluokan 2 kunnossapitostrategia painottuu määräaikaiseen kunnossapitoon ja tarpeen mukaan jaksottaiseen kunnonvalvontaan. Luokkaan 3 liittyy taas se, että laite voidaan ajaa vikaan asti, jolloin se korjataan tai korvataan toisella laitteella. Jo pelkällä kriittisyysluokitteluun perustuvalla työllä, kunnossapitotoimenpiteiden uudelleenmäärittelyllä sekä kriittisyysluokituksen sisällyttämisellä kunnossapidon tietojärjestelmään ohjaavaksi tekijäksi, voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuuden parantumista. Kokemusten perusteella ylimmän kriittisyysluokan kohteiden kunnonvalvontaa on ollut järkevää lisätä ja alimman luokan huoltotoimenpiteitä vähentää. Tuloksena voidaan kohdistaa resurssit paremmin, mikä on merkittävä etu tämän päivän pienissä organisaatioissa. Lisäksi usein saavutetaan säästöä kunnossapitokustannuksissa vähentyneiden vikakorjauksien myötä. Tärkein perustelu kuitenkin on tuloksen paraneminen tuotantolaitoksen pienentyneiden epäkäytettävyyskustannuksien myötä. I II III I-luokan laitteilta vaaditaan: II-luokan laitteilta vaaditaan: III-luokan laitteilta vaaditaan: menettelyt ovat oleellisen tärkeitä omaisuuden tuottavuuden hallinnassa. Käytettävyys on usein myös se tuottavuustekijä, jonka kautta sekä kunto että elinikä näkyvät kunnossapitokustannusten ohella. Käytettävyys on yleensä tuotantolaitoksen tavoite- Käytettävyyden hallinta Käytettävyys on kokonaistuottavuuden keskeinen tekijä ja siksi sen maksimointi- tai optimointiasetannan ja seurannan KPI-mittarina, osana KNL (OEE)-mittaria, erikseen ja/tai epäkäytettävyyskustannuksena tarkasteltuna. Se on myös usein erilaisten palvelusopimusten tavoitteena sekä bonus-/sakkolausekkeena. Aihetta käsittelee myös standardi PSK 7903 Käytettävyyden todentaminen prosessiteollisuudessa. Käytettävyyden ja luotettavuuden analyyttinen tarkastelu luo keskeisen pohjan käytettävyyden ja kunnossapidon hallinnalle. Luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM) analyysit, vika- ja vaikutusanalyysit (FMEA) sekä käyttövarmuusmallinnukset ja -simuloinnit ovat -toimintamallin mukaisia toimintoja, edellisessä luvussa kuvattua krittisyysluokitteluun ja siihen Promaint

3 liittyvään riskitarkasteluun perustuvaa kunnossapitosuunnittelua tarkentamassa. Käyttövarmuusmallin hyödyt ovat moninaiset. Mallin merkitys korostuu erityisesti uuden laitoksen suunnitteluvaiheessa, jossa sen avulla voidaan etukäteen tarkastella erilaisia prosessiteknisiä ratkaisuvaihtoehtoja, ja näin säästyä turhilta investoinneilta. Käyttövarmuusmallien hyödyntäminen tuotantovaiheen aikana on lisääntymässä erityisesti perusparannus- ja vuosi-investointiportfolion hallinnassa ja ohjauksessa, jolloin simulointien avulla voidaan priorisoida vaihtoehtoja ja tehdä tulevaisuusennusteita. Tuloksena saadaan vaihtoehtojen vaikutukset pitkän aikavälin käytettävyyteen ja tuottoihin, mikä antaa analyyttiseen käsittelyyn perustuvaa tietoa päätöksentekoa varten merkittävissä hankkeissa. Päätyökaluna käytössämme on MiriamRegina-luotettavuussimulaattori. Kuvassa 3 on esitetty esimerkki simulointimallista ja tulosteita simuloinneista. Epäkäytettävyyskustannusten sekä häiriöiden ja vikaantumisten seuranta, analysointi ja korjaavien toimenpiteiden toteutus ovat osoittautuneet oleellisen tärkeiksi toiminnoiksi käytettävyyden hallinnassa ja tätä kautta henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä kunnossapito-ja perusparannusohjelmien optimoinnissa. Epäkäytettävyyskustannus on voimalaitosten tuotantotoiminnan keskeinen KPI-mittari, jota seurataan kuukausittain, ja se muodostuu seuraavista osista: kustannukset mm. polttoaineeseen ja sähkönhankintaan liittyen myyntikate työ- ja mate riaalikustannuksineen 100,00 % Keskim. lkm / vuosi 95,00 % 90,00 % 85,00 % 80,00 % 75,00 % 70,00 % Käytettävyysennuste Suunnittelemattomat seisokit 0-3 H 3-6 H 6-12 H H > 24 H Kesto Kuva 3. Luotettavuussimulointimalli ja sen tuloksia. Esimerkki epäkäytettävyyskustannusten suhteellisesta jakaumasta yhdeltä vuodelta CHP- ja lauhdevoimalaitosten osalta on esitetty kuvassa 4. Siitä voidaan todeta, kuinka erilaisia jakaumat voivat olla, kun laitosten rooli on erilainen. Isommassa tuotantoportfoliossa kyse on miljoonien eurojen laatukustannuksesta. Systemaattinen tuotantohäiriöiden käsittely on myös avainasemassa toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Häiriöiden käsittelyssä tavoitteena on selvittää häiriön perussyy, joka eliminoimalla estetään häiriön esiintyminen uudelleen. Tuloksen varmistamiseksi seurataan eri häiriöiden käsittelyn etenemistä ja lopuksi todennetaan, että halutut tulokset ovat saavutettu. Käytössämme on Toyotalta lähtöisin oleva 8-vaiheinen ongelmanratkaisumenetelmä, jonka ansiosta saadaan tehokkaasti ratkaistua myös monitahoisemmat häiriöt. Menetelmän vaiheet on esitetty kuvassa % Case1 Case 2 Case 3 Blokki 1 Blokki 25,00 2 % Blokki 3 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Kuva 4. Epäkäytettävyyskustannusjakaumia. Simulation playback Actual flow = design flow Actual flow = 0 Actual flow = max capacity 0 < Actual flow < design Failure Epäkäytettävyyden aiheuttajat TOP30 Tulistimet Höyrystin/kattila Savukaasuluvon pesu Höyryturbiini Hiilimyllyn 1 huolto Hiilimyllyn 5 huolto Hiilimyllyn 3 huolto Hiilimyllyn 2 huolto Vuosihuolto Hiilimyllyn 4 huolto Syöttövesipumppu LAC10 Paineilma Syöttovesijarjestelmä Päämerivesipumppu 1 Päämerivesipumppu 2 Jäähdytysveden välpät Ekonomaiseri HAC10 Kantoilmapuhallin 2 Inhimillinen virhe Syöttovesipumppu LAC12 Kantoilmapuhallin 1 Rikinpoistolaitos Savukaasupuhallin 1 Hiilimylly 2 Raitisilmapuhallin 2 Savupiippu Raitisilmapuhallin 1 Automaatiojärjestelmä Savukaasupuhallin 2 Sähkösuodatin HOA 24 Tulokset Case 2 Case 3 Energiakäytettävyys, % 96,5 99,5 Tuotantohäiriöiden määrä 27 7 Epäkäytettävyyskust./vuosi, M 7,6 1,8 Unplanned unavailability costs, CHP power plants Lost sales margin 19 % 4 % 8 % 3 % Additional cost 0 % Lost sales margin 93 % Additional cost 52 % Additional cost Lost sales margin Unplanned unavailability costs, condensing power plants Additional cost Lost sales margin 12 Promaint

4 1 Selvitä ongelma 2 Erittele ongelma 3 Aseta tavoite 4 Määritä perussyy 5 Suunnittele ja päätä toimenpiteet 6 Toteuta toimenpiteet 7 Todenna tulokset 8 Tiedota tuloksista Kuva 5. Ongelmanratkaisun 8 vaihetta. Kansainväliset käytettävyysvertailut osoittavat, että Asset Productivity Management -toimintamalliin perustuva käytettävyyden hallinta tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi hoitamamme bio/turve-, kaasukombi- ja ydinvoimalaitosten energiakäytettävyys on luokkaa 5 10 %-yksikköä korkeampi kuin vertailuryhmissä (Saksa ja Keski-Eurooppa/ VGB-tilastot sekä USA/NERC-tilastot). Kunnon ja eliniän hallinta Kunnonhallintaa ja eliniän hallintaa käsitellään usein erikseen, mutta -toimintamallissa näitä käsitellään yhdessä. Tällöin saadaan tarkasteluun yhtä aikaa sekä lyhyt että pitkä aikaväli. Myös tuotanto-omaisuuden arvon hallinta kuuluu oleellisena osana tähän toimintoon. Oikein kohdennetut ja priorisoidut toimenpiteet, on sitten kyse peruskunnossapidosta, erikoiskorjauksista tai investoinneista, liittyvät tämän toiminnon tavoitteisiin, kohdennettuina erityisesti kriittisimpiin laitteisiin ja järjestelmiin. Laitteiston kuntoarviot, tehdään ne sitten fyysisen kestävyyden tai esimerkiksi energiatehok- kuuden näkökulmasta, sekä elinikäarviot ja pitkäntähtäimen toimenpidesuunnitelmat (PTS), kuuluvat oleellisina osina kunnon ja eliniän hallintaan. Vuosittain tehtävä kuntoarvion ja PTS:n päivitys takaa, että oleellisimmat toimenpiteet valitaan jatkosuunnitteluun. Priorisoinnissa mm. tuottojen, vaikutuksien ja riskien pohjalta valitaan lopulta toteutettavat toimenpiteet. Kuntoarvioiden tekoa on käsitelty myös standardissa PSK 6202 Prosessiteollisuuden kuntokartoitus. -toimintamallissa käytetty lähestymistapa on kuvattu tarkemmin kuvassa 6. Kunnonvalvonnan näkökulmasta vikaantumiseen johtaa yleensä fyysinen, kemiallinen tai muu prosessi, kuten kuluminen, syöpyminen, väsyminen tai murtuma tms., joka on aistein tai mittauksin havaittavissa edeltävät aistein havaittavat tai soveltuvilla menetelmillä mitattavissa olevat muutokset kohteen käyttäytymisessä. mista edeltää ajanjakso, jonka aikana vikaantumiseen viittaavia oireita voidaan seurata ja vaurioitumista ennustaa. Elinkaarituottojen maksimointia ajatellen hyvin toteutettu kunnon ja eliniän hallinta tuo mm. seuraavia hyötyjä, joissa potentiaali voi olla miljoonia euroja! nustehokas kunnossapito ja niiden oikea ajoitus kien välttäminen nusten pienentyminen uttavien vikakorjausten väheneminen. Kunnonvalvontaa käsiteltäessä jaamme aihealueen normaalisti seuraaviin osiin: vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) vonta (aktiiviset ja passiiviset komponentit) Jatkuva mekaaninen ja sähköinen kunnonhallinta Suunnitelma kunnonvalvonnan mittauksista, tarkastuksista ja eliniän seurannasta Jaksolliset mittaukset ja tarkastukset Raportointi: tulokset, suositukset, jatkotoimenpiteet Jatkuva vuosittainen eliniän ja kunnon seurannan suunnitelma ja tuki Jatkuva lämpöteknisen ja ympäristöllisen suorituskyvyn hallinta (voimalaitosten osalta sisältää kattiloiden palamisen ja päästöjen hallinnan sekä turbiinilaitosten suorituskyvyn hallinnan) Laitoksen mallinnus ja lämpöteknisen etätuen pystytys Säännöllinen KPI-datan anal., raportointi ja suositukset Käytön optimointi, lyhyt ja pitkä aikaväli Jatkuva käytön tuki Erillisprojekteja Nykytilanteen selvitys: KPI-vertailu O&M-toiminta Tulosten esittely ja jatkosta sopiminen Kriittisyystarkastelu, kuntoarvio Kunnon ja eliniän selvitys PTS-suunn: Parannustoimenpiteiden ja erillistöiden suunnittelu Toteutuksen tuki Vuosittainen PTS, ehdotusten optimointi Parannuspotentiaalin tunnistaminen Toimenpiteiden priorisointi Eliniän jatkaminen Parannustoimenpiteet Kuva 6. Lähestymistapa kunnon ja eliniän hallintaan. Promaint

5 päästöt > lämpötekninen kunnonvalvonta > vesikemia > automaatio > rakennukset. Kunnonvalvonnan toteutusvaiheita ovat: le ja ongelmanratkaisu (troubleshooting). Esimerkkeinä edellä mainituista aihealueista kuvataan seuraavassa vähän tarkemmin pyörivien koneiden kunnonhallintaa yleisesti sekä kattiloiden kunnon ja eliniän hallintaa Naantalin käytännön esimerkkien avulla. Kunnonvalvontatiedon keruu (reittimittaukset) Jos usein toistuva vika Kuva 7. Pyörivien koneiden kunnonvalvonan toteutusmalli. Laitostehtävät Asiantuntijatehtävät Pyörivien koneiden kunnonhallinta Kriittisille, isoille koneille on tarpeellista asentaa kiinteä anturointi ja värähtelylähettimet sekä seuranta ja suojaus automaatiojärjestelmään. Tällaisia kohteita voimalaitoksilla ovat rin laakerointi ja savukaasupuhaltimet Keskisuurella voimalaitoksella on normaalia, että säännöllisen mittausvalvonnan piirissä on luokkaa 100 muuta konetta, joista noin puolella mittausväli on 1 3 kuukautta ja lopuilla 2 3 kertaa vuodessa. Kriittiset koneet, jotka eivät ole kiinteän kunnonvalvonnan piirissä ja voivat pysäyttää tuotannon, mitataan neljän viikon välien ja ne, joiden pysähtyminen voi aiheuttaa tuotannonmenetyksen, mitataan kahdeksan viikon välein. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti ja poikkeamaraportointi tehdään normaalisti neljä kertaa vuodessa. Kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän datan läpikäynti 14 Promaint Kuva 8. Kuumien komponenttien tarkastusten hallinta (NDT-järjestelmä sekä elinikätarkastukset ja jatkuva valvonta). ja vianselvitysraportointi tehdään aina hälytyksen sattuessa. Tämän ansiosta voimalaitoksen kunnossapito saa oikea-aikaisesti ennen vaurion tapahtumista asiantuntijalta ehdotuksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Toteutuksen toimintamalli sekä tavanomainen roolijako laitoshenkilöstön ja keskitetyn asiantuntijaryhmän välillä on esitetty kaaviona kuvassa 7. Käytännön esimerkki käytettävyyden, kunnon ja eliniän hallinnasta Naantalissa Esimerkkinä Asset Productivity Management- toimintamallista on Naantalin hiilivoimalaitos, jonka kolme tuotantoyksikköä on otettu käyttöön ensin sähköntuotannossa vuosina ja jotka sitten muutettiin ja 1990-luvuilla yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon vastaamaan mm. Turun alueen kaukolämmöstä. Toimintamallin käyttöönotolle luotiin perusta varsinaisesti vuonna 1996, kun Naantali 2-yksikölle tehtiin laaja elinikäselvitys, laadittiin kuntoraportti ja pitkän tähtäimen toimenpidesuunnitelmat sekä otettiin tavoitteeksi jatkuva kuntoa hallitseva toimintatapa, jonka

6 99,5 % 99,0 % 98,5 % 98,0 % 97,5 % 97,0 % 96,5 % 96,0 % 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % Kuva 9. Käytettävyys- ja kustannuskehitys Naantalissa. toteutukseen koko henkilöstö osallistuu. Eräänä keskeisimpänä tuloksena oli pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS) kuumille komponenteille, kuva 8: tetuille komponenteille on laadittu PTS-suunnitelmat noin viideksi vuodeksi eteenpäin, osittain vuoteen 2020 saakka suunnitelmissa seurataan kohteita hyvinkin yksityiskohtaisesti, esim. tuorehöyrylinjojen jokainen hitsisauma, putki ja käyrä erikseen vuosittain tarkastustulosten mukaan nassa käytetään omaa graafista NDT-työkalua suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden riittävyyden tisella seurannalla voidaan varmistus turvallisesta käytöstä laskennallisen eliniän päättymisen jälkeenkin. Elinikätarkastukset ja elinikälaskelmat pitävät sisällään seuraavia menettelyjä, kuva 8: kimusten avulla selvitetään virumamitoitettujen komponenttien materiaalien senhetkistä tilaa, seurataan mikroskooppisten vaurioiden etenemisnopeutta ja ennustetaan korjausja uusimistarvetta tarkastushistorian karttuessa, mm. paksuusmittaustulosten trendien seurannan avulla ta vaurio hyvissä ajoin Käytön aikainen energiakäytettävyys (tgde) O&M-kustannukset Kunnossapitokustannukset ennen uusimistarvetta, jolloin investoinnit voidaan tehdä hallitusti liteknisiä tutkimustuloksia on käytettävissä 1980-luvulta alkaen siin kuuluvat esim. jäljennetarkastukset, kovuusmittaukset, tarkennetut magneettijauhetarkastukset sekä dimensio- ja oksidikalvomittaukset lysoimalla selvitetään esim. tulistinputkien jäljellä olevaa käyttöaikaa täen omistajalla on mahdollisuus hakea tarkastuslaitokselta hyväksyntää suunnitelmilleen yliikäisen kattilan tulevalle turvalliselle käytölle. Huomioitavaa Naantalin tuloksekkaassa työssä on muun muassa se, että vakavilta vaurioilta on pystytty välttymään ja monipuolinen yhteistyö laitoshenkilöstön ja erityisasiantuntijoiden kanssa on mahdollistanut hyvät tulokset, eli ikääntyvän laitoksen käytettävyys sekä käyttö-, kunnossapito- ja investointikustannukset on pystytty hallitsemaan ja pitämään tavoitetasoilla. Käytönaikainen energiakäytettävyys on 2000-luvulla jopa noussut noin 2 %-yksikköä eniten käyvillä Na2- ja Na3- yksiköillä. Kuvassa 9 on esitetty kooste käytettävyys- ja kustannuskehityksestä 2000-luvulla. Asiantuntijapalvelujen tuotteistus -toimintamallissa tarvittavia asiantuntijapalveluita on tuotteistettu asiakkaille soveltuviksi tuotepaketeiksi. Valmiita toiminnan hallintaa ja kehittämistä koskevia tuotepaketteja ovat tämän artikkelin aihepiiriin liittyen mm. seuraavat: tuning) käytettävyyden parantamiseen ja kunnossapidon uudelleensuunnitteluun nan tilan arviointiin ja uudelleensuunnitteluun tien ja erikoiskorjausten optimointiin suunnittelun ja toteutuksen parantaminen jen optimointiin.» Tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa keskitytään tuotanto-, energia- ja ympäristötehokkuuteen tuotanto-omaisuuden tuottavuuden hallinnassa, aiheina mm. energiahallinta ja tuotannonsuunnittelu, energiatehokkuus ja lämpötekninen kunnonhallinta, vesikemian hallinta sekä palamisen ja päästöjen hallinta. Promaint